1. No category

TAO sta töihin
Kiinteistönhoitajien linja alkoi TAO:ssa s. 3
Mikä vermeke?
TAO, Turun Ammattiopistosäätiön tiedotus- ja asiakaslehti 2/2014 14. vuosikerta
Vastaus kuvan
arvoitukseen
selviää TAO:n
Internet-sivuilta
www.taos.fi
Samuelin-päivää vietettiin alkusyksystä s. 5
Oppilaskunnan hallituksen ja ympäristöraadin kuulumiset s. 7
Verhoilualan konkari tietää yhteisöllisyyden merkityksen s. 6
Joulugallup takakannessa
TAO:n henkilökunta kiittää
yhteistyöyrityksiä kuluneesta vuodesta.
Työssäoppimiskoulutuksiin
osallistuneiden yritysten lista on
oppilaitoksen Internet-sivuilla:
www.taos.fi
Tutustuminen TAO:n
opintolinjoihin on helppoa
Avoimet ovet ja Intro ovat
jokasyksyinen perinne
Marraskuun puolivälissä oli kenen tahansa mahdollisuus
käydä tekemässä tupatarkastus TAO, Turun Ammattiopistosäätiössä. Mainoskirjeet avoimien ovien päivästä oli jaettu myös lähiseudun asukkaille.
–Vierailijoita kävikin lähes 200, ja joukossa oli myös sellaisia, jotka pohtivat hakeutumista meille opiskelijaksi, toteaa
opinto-ohjaaja Kristiina Ketonen.
Avoimien ovien päivänä esiteltiin paitsi nuorisoasteen koulutusta ja kaksoistutkintoa myös opiskelumahdollisuuksia
aikuisille.
Perinteisesti avoimien ovien tapahtumassa vieraili myös
opiskelijoiden perheenjäseniä ja kavereita, kuten viereisessä kuvassa pintakäsittelyä opiskelevan Petrus Renforsin
ystävä Niklas Antas.
Rakennuspeltiseppien työpajaa esitteli opettaja Janne
Blom, ja hänen kanssaan ajatuksia vaihtoi Turkka Siltanen,
joka on toiminut itse kyseisen alan työtehtävissä.
Intro-tapahtumassa puolestaan peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisille ja heidän opinto-ohjaajilleen vedettiin esittelykierroksia TAO:n opintolinjoilla. Kaiken kaikkiaan Introviikon aikana vieraili TAO:ssa n. 800 peruskoululaista.
YHTEYSTIEDOT
Teijonkatu 5, 20750 TURKU
Sähköpostiosoite: [email protected]
Internet-osoite: www.taos.fi
Puh. 020 747 5666 (keskus)
Maalauslinja: Heidi, Engström, Jaakko Lainio,
Juuso Ranne, Kirsti Salo, Marja Viitaniemi
Lattianpäällystys: Petri Helmiö, Yrjö Kohonen, Jukka Leino
Pintakäsittely: Jarno Juhala, Kari Järveläinen, Tero Lavila,
Lassi Moisio, Juho Vuorinen
Verhoilu: Sari Hakala, Päivi Sirkiä
Sisustus: Susanna Engblom, Eeva Forsman, Olli Lehto,
Päivi Raistakka
Rakennuspeltiseppä: Janne Blom, Markus Fincke
Kiinteistönhoito: Heikki Aromaa
Lehden toimitus: Eva-Maria Oksman
Taitto: Helena Nissinen, Expomainos
Paino: Multiprint Oy
2
Kiinteistönhoitajan koulutus alkoi Turun Ammattiopistossa
Alalla vaaditaan itsenäistä otetta,
monipuolisuutta ja asiakaslähtöisyyttä
U U T TA
TAO:SSA
– Kiinnostuin alasta, koska
alalla on riittävästi töitä, kertoo
kiinteistönhoitajaksi opiskeleva
Topias Hovi.
– Talonmiehiä tarvitaan aina,
komppaa hänen luokkakaverinsa Jonne Viitanen. Alan monipuolisuus oli puolestaan Santeri Jokioisen motiivi hakeutua
koulutukseen, ja Severi Havin
taas innostui alasta ja ammatillisesta koulutuksesta, koska
sitä kautta saa käytännön kokemusta.
Opettaja Heikki Aromaan mukaan
kiinteistönhoitajan työ on kokonaisvaltaista kiinteistön ylläpitoa ja
hoitoa.
– Työtehtävät voivat liittyä vesikatoista pohjaviemäröinteihin ja kaikkeen siltä väliltä, hän toteaa.
– Tällä hetkellä käymme läpi talotekniikkaan liittyviä asioita, kuten
lämpö- ja vesijärjestelmiä ja niiden
huoltoa, ja myöhemmin mukaan
tulee vielä lisää talotekniikkaa mm.
ilmanvaihto. Lisäksi työtehtävät
voivat liittyä liputukseen, talonkirjoihin, järjestyssääntöihin tai
ulkotöihin. Ulkotöiden osuus kiinteistönhoitajan työtehtävistä on
hieman yli puolet, havainnollistaa
Aromaa.
Käytännön tekemistä
Mukavinta opiskelussa on tähän
mennessä ollut opiskelijoiden mielestä se, että pääsee oikeasti tekemään töitä.
– Ei tarvitse vain istua kädet taskussa, sanoo Joonas Alanko, joka on
alun perin koulutukseltaan lattianpäällystäjä, mutta hakee nyt lisätietoa rakennusten kunnossapidosta.
Kiinnostava ja sopivan haasteellinen
oli esimerkiksi projekti, jossa opiskelijat korjasivat sisustajapuolen
kiinteistön vesivuotoa. – Siinä piti
uusia osa viemäröintiä ja hajulukko,
kertoo Topias Hovi.
Opiskelijoiden mieleen ovat myös
hyvät ja huumorintajuiset opettajat.
Alan kasvu takaa
työllistymisen
Kiinteistönhoitajat voivat Heikki
Aromaan mukaan työllistyä joko
teollisuus- tai asuinkiinteistöjen
huoltoon taikka kauppakeskusten
kunnossapitotöihin.
– Ala on jatkuvasti kasvamassa, ja
kun perinteiset talonmiehet jäävät
eläkkeelle, siirtyvät yleensä nekin työt kiinteistönhoitoyrityksille.
Kiinteistöjen omistajat ostavat näitä
palveluja, koska on hyvin ymmärretty, että kiinteistöjen arvo säilyy,
kun niitä pidetään yllä.
Opiskelijoilla onkin tulevaisuuden
suunnitelmissa tietenkin työllistyminen.
– Minua kiinnostaisi päästä oppisopimuksella lukkosepän oppiin, kertoo Joel Vuorio.
– Armeijan jälkeen menen ensin
töihin ja hankin alan kokemusta, ja
sitten ehkä myöhemmin perustan
oman firman, kaavailee puolestaan
Topias Hovi.
Vuorovaikutustaitoja
tarvitaan
Kiinteistönhoitajan työssä tarvitaan
opettaja Aromaan mukaan käden
taitoja, oma-aloitteisuutta sekä
vuorovaikutustaitoja.
– Asiakkaiden kanssa pitäisi tulla
juttuun, ja työtehtävät tulee hoitaa
itsenäisesti.
Parikymmentä vuotta kiinteistönhoidon eri tehtävissä toiminut
Heikki Aromaa kertoo, että opetustyön haasteena on ennen kaikkea se, miten paljon työtä on myös
opetusajan ulkopuolella. Kolmetoistahenkinen luokka saa vuodenvaihteen jälkeen täydennystä 7–8
henkilöllä, joten opettajalla riittää
jatkossakin työsarkaa.
Kiinteistönhoidon opiskelijat toivottavat kaikille Taosta töihin -lehden lukijoille hyvää joulun odotusta. Opettaja puolestaan kehottaa
rohkeasti ottamaan hihasta kiinni,
jos on tiedossa pieniä kiinteistöön
liittyviä korjaustöitä.
3
Aikuiskoulutuksen
kurssikalenteri 2014–2015
Työvoimapoliittinen
koulutus:
Maalarin yleistaidot /Kirsti Salo
1.9.2014–7.4.2015
Työssäoppiminen:
26.1–20.3.2015
Näyttö: 27.3–2.4.2015
Oppisopimuskoulutus:
Haku Oppisopimuskoulutustoimiston
kautta, non-stop.
Pintakäsittelyala (maalari, pintakäsittelijä, lattianpäällystäjä).
Veneenrakentaja /Petri Leimu
5.1.–12.6.2015
Työssäoppiminen:
23.3–13.5.2015
Näyttö: 18.–22.5.2015
Koulutus on tarkoitettu alan ammatissa toimiville ammatillisena lisäkoulutuksena (ei vasta-alkajille)
Hakukaavake: www.taos.fi
Lisätiedot:
Sari Larsen, aikuiskoulutusjohtaja
p. 041 5498 013
Sanna-Mari Niinivuo, toimistosihteeri
p. 041 549 8035
Uudet iltakoulutukset 2015:
Veneen huolto ja kunnostus
ja yrittäjäkoulutus
Kevät 2015
Haut eivät ole vielä alkaneet.
Samuelinpäivänä
tavattiin entisiä
opiskelukavereita
ja opettajia
Verhoilua
tiistaisin 17.00–21.00
Kurssi on täynnä!
Teollinen pintakäsittelijä
/Jarno Juhala
24.11.2014–21.4.2015
Työssäoppiminen: 2.2–10.4.2015
Näyttö. 13.–17.4.2015
Pintakäsittelyiden restaurointi
/Jaakko Lainio
6.10.2014–22.5.2015
Työssäoppiminen: 30.3–30.4.2015
Näyttö: 11. – 21.5.2015
Lukukauden alkupuolella 20.8.
di Engström. Tilaisuudessa
vietettiin TAO:ssa
Samuelinmuistettiin myös oppilaitospäivää. Tapahtuma sai alkunsa
ta ylläpitävän säätiön hallituksen pitkäaikaisia jäseniä
vuosi sitten, ja sen ideana on kutansiomitaleilla. Lisäksi illansua TAO:n vanhoja opiskelijoita
muistelemaan opiskeluaikoja ja
viettoon kuului ruokailua
kuulemaan uutisia oppilaitoksen
ja vapaata seurustelua sekä
tutustumista oppilaitoksen
ja ammatillisen koulutuksen nykytilanteesta.
tiloihin.
Kiitos kaikille mukana olleilOhjelmassa oli Samuel ja Ida
le!
Koskista käsittelevä näytelmä
sekä Samuel Koskisen töitä esittelevä luento, jonka Ensi vuonna kutsu Samuelin-päivään julkaistaan oppipiti maalausalan lehtori ja tuleva konservaattori Hei- laitoksen Internet-sivuilla elokuun alkupuolella.
TVK = Tutkintoon
valmistava koulutus:
TVK-vuositapaaminen järjestettiin
3.12.2014. Opiskelijoilla oli mahdollisuus vaihtaa kuulumisia toisten tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kanssa.
Ensin syötiin juhlava illallinen jonka jälkeen tutustuttiin ”kädentaidot-osiossa” mosaiikkitekniikkaan. Tilaisuuteen
osallistui sekä vanhoja opiskelijoita
että uusia tutkintoon lähteviä opiskelijoita ja vuoden 2014 aikana valmistuneita. Kuvassa Jaakko Lainio ja Timo
Stenroos.
Aikuiskoulutuksessa järjestettiin yrittäjille ja työnjohdolle suunnattu Mestarix-tapahtuma 27.11.2014. Osallistujia tuli verhoilu-, veneenrakennus-,
lattianpäällystys- sekä maalausalalta.
Tapahtumassa kerrottiin eri alojen
ammatti- ja erikoisammattitutkintojen
suorittamisesta TAO:ssa.
Maalarimestari Samuel Koskista näytteli Jaakko Lainio,
maalausalan opettaja, ja hänen vaimoaan Idaa Päivi Sirkiä,
verhoilualan opettaja.
Rehtori Jarmo Kumpula ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Markku Savila jakoivat ansiomitalit pitkästä hallitustyöskentelystä Matti Rantaselle ja Irma Alarannalle.
Optimes-projekti päättyy
Vuonna 2008 käynnistynyt Kehittämiskeskus Oltermannin
Optimes-projekti päättyy vuoden lopussa. Kyse on Euroopan sosiaalirahaston ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen
osittain rahoittamasta projektista, jossa myös koulutukseen osallistuvat yritykset ovat maksaneet osan kustannuksista.
Järjestettävät koulutukset ovat olleet pääosin 1–2 päivän
mittaisia, mutta myös pidempiä koulutuksia on pidetty.
Projektissa on korostettu verkostojen merkitystä. – Esimerkiksi mikroyrityksissä koulutukseen ei olisi välttämättä
mahdollista osallistua, elleivät alan yrittäjät yhteisvoimin
lähde mukaan koulutukseen, sanoo projektipäällikkö
Hermann Kössi. Oltermannin pitkäaikaisesta yhteistyöverkostosta lienee ollut apua myös sanan levittämisessä, sillä
koulutusten markkinointi on hoidettu pääasiassa Suo-
4
Kalevi Nerg, joka valmistui
maalariksi v. 1961, esitteli luokkasormusta, jonka suunnitteli
hänen kurssikaverinsa Teuvo
Lehtinen. Samanlaisia luokkasormuksia tilattiin opiskelijoille
70-luvulle asti.
men Maalarimestariliiton, Lattia- ja seinänpäällysteliiton,
Verhoilijamestariliiton sekä Finnboatin kautta. Projektin
perusideana on ollut toteuttaa sellaista koulutusta, jota
yrittäjät todella tarvitsevat. Oheisessa kuvassa rottinkipunontakurssin osallistuja ja kouluttajana toiminut brittiläinen alan guru Brian Crossley (oik).
Tuleva konservaattori ja TAO.n maalauslinjan opettaja Heidi Engström esitteli maalarimestari Samuel Koskisen elämäntyötä havainnollistavien kuvien kera.
Muurari Reino Heiskanen on paitsi opiskellut TAO:ssa
1950-luvun alussa, myös toiminut opettajana koulussa
60-luvulla. Kuvassa hän (vas.) keskustelee vanhojen opiskelijoidensa, Väinö Salmisen ja Pekka Lähteenmäen, kanssa.
5
Mestariverhoilija ja ihmejätkä Karjalasta
Into Lundén korostaa yhteisöllisyyttä, laadukasta työtä ja positiivisuutta
– Hyvän tekijän käyntikortti on se, että tekee aina työn kunnolla.
Kaikki fuskaaminen pilaa maineen, ohjeistaa
mestariverhoilija Lundén nuorempaa polvea.
– Itse olen ainakin pyrkinyt tekemään kaiken
kunnian ja omantunnon
kautta, hän vakuuttaa.
Into Lundén syntyi vuonna 1943 Pielisen rannalla Kylänlahdessa, Viensuun
kylässä. Sodan loputtua Inton ollessa
parivuotias Into ja hänen äitinsä muuttivat Turkuun, josta rintamalta palannut isä oli kotoisin. Kesät Into vietti
kuitenkin yleensä itärajalla sukulaisten
luona ja kasvoi jo lapsena käsin tekemisen kulttuuriin.
– Näin ahjon käyttöä ja rekihommia,
ja lapsen annettiin siihen aikaan tehdä
samoja töitä kuin aikuisetkin. Puukon
sai käteen heti pikku kollina, ja aika
monta pipiäkin taisi tulla, hän naurahtaa.
Autoasentajasta
verhoilijaksi
Koulutien päätyttyä 14-vuotias Into
pääsi autoasentajan töihin.
– Se koulu oli sellainen ammattikoulukokeilu, jossa opiskeltiin metalli- ja
puutöitä. Kymmenisen vuotta vierähti
sitten autoasentajana.
– Isä pyyteli aina silloin tällöin auttamaan ajoneuvoverhoomoonsa, mutta
olin sitä mieltä, että en enää opettele
uutta alaa.
– Jalkapallovamman vuoksi olin kuitenkin yhden kesän sitten toipilaana,
ja sairauslomalta palatessani tuli kitkaa työnjohdon kanssa lääkärintodistuksessa olleista merkinnöistä. Sain
kamalat huudot, ja sitten minulle riitti.
– Sen verran minulla on aina ollut
omanarvontuntoa, ettei kukaan ole
6
päässyt nenille hyppimään, toteaa
Lundén.
Yksin ei pärjää
Siitä alkoi sitten uusi ura, jota onkin
kestänyt jo reilut 40 vuotta. Isän ja
muiden mestareiden opissa Into sitten omaksui verhoilutyön saloja pikku
hiljaa.
– Siinä sai apinoida muiden tekemisiä ja kehittyä siinä samalla. Lundén
muistelee, miten hän uran melko alkuvaiheessa onnistui tekemään Ruotsin rannikkovartioston tutkamastoon
suojapeitteen pelkkien papereiden
perustella.
– Kyllä sitä aika ihmejätkä on ollut,
mutta yksin en ole pärjännyt, vaan on
tarvittu tuota ihmenaistakin, hyvää
verhoilijaa ja ompelijaa. Tällä ihmenaisella hän tarkoittaa vaimoaan Eijaa,
joka on työskennellyt perheyrityksessä myös pitkään. 1970-luvulla yritys
siirtyi Inton nimiin, ja nykyisin yrityksen vetovastuussa onkin vaimo.
– Sairastuin liuotinmyrkytykseen v.
1991, ja siitä lähtien Eija on ottanut
päävastuu yrityksestä, Into kertoo.
Aktiivinen yhdistysmies
Into Lundén kertoo tulevansa hyvin
toimeen ihmisten kanssa. Siitä onkin
ollut hänelle hyötyä hänen toimiessaan Turun verhoilijamestariyhdistyksen puheenjohtajana 20 vuotta. Myös
valtakunnallisen yhdistyksen hallituksessa hän on ollut mukana.
– Yhteenkuuluvaisuus on tärkeää,
sillä ei tällainen homma toimi, jos kyräillään toisia, tuumii Lundén. Yhdistyksen väki on tehnyt yhdessä koulutusreissuja ja samalla on vertailtu
työtapoja.
– Aina jotain niksejä on opittu toisilta.
Tulevaisuuden näkymät
Into Lundénilla on ollut merkittävä
rooli Turun Ammattiopiston verhoilulinjan käynnistämisessä.
– Rehtori Kumpula soitti minulle tuolloin ja kysyi, sopiiko minulle, että verhoilulinja aloitetaan. Lupasin puhua
asian puolesta, ja autoin laitteiden ja
koneiden hankinnassa. Ehtona oli,
että halusin valita opettajan ja näin
Hannu Jokisesta tuli ensimmäinen
TAO:n verhoilun opettaja, kertoo
Lundén.
Lundén on itse osallistunut verhoilijoiden koulutukseen arvioimalla tutkintojen työnäytteitä ja ottamalla opiskelijoita työssäoppimisjaksoille.
Vaikka alan tulevaisuus ei ole paras
mahdollinen, toivoo hän nuorille töitä. Hän kuitenkin kehottaa nuorta
polvea haastamaan itseään uusien asioiden omaksumisessa.
– Olisi tärkeää päästä peilaamaan itseään muihin, ja siten saada hankittua
lisää oppia.
Tervetuloa TAO:n oppilaskuntaan!
Nyt oppilaskunnalla on
oma logo
Oppilaskunnan hallitus koostuu koulumme oppilaista,
jotka tahtovat päästä vaikuttamaan koulun asioihin.
Kokouksia hallitus pitää n. pari kertaa kuukaudessa.
Poikkeustilanteissa niitä voi olla myös enemmän tai
vähemmän.
Hallitus järjestää ohjelmaa joulu- ja kevätjuhliin sekä
erilaisia kisoja. Esimerkiksi äskettäin pidettiin oppilaskunnan logokilpailu, jonka voitti oheisessa kuvassa
oleva ehdotus.
Viime kevään ja kuluneen syksyn aikana on remontoitu
myös ruokalan viereen ”olohuone”, eli opiskelijoiden
taukotila, josta on kuva ohessa. Opiskelijat ovat itse
toteuttaneet sisustuksen ja huolehtivat myös tilan siisteydestä.
Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita joukkoomme hilpeään.
Oppilaskunnan hallituksen puolesta
Karita Jokela 2EP
Ympäristöraadin kuulumisia
Ympäristöraadin tehtäviin kuuluu valvoa säännöllisin väliajoin kaikkien linjojen työturvallisuutta. Tätä valvontaa tehdään opiskelijoiden turvallisuuden ja kaikkien viihtyvyyden vuoksi.
Meillä ympäristöraadissa pyritään myös kehittämään erilaisia kilpailuja linjojen välillä ympäristöön ja kestävään kulutukseen liittyen. Kilpailuilla
pyritään siihen, että opiskelijat oppisivat ymmärtämään kierrätyksen ja kestävän kulutuksen hyödyt.
Ympäristöraadilla on tällä hetkellä tekeillä jokaiseen koulun kiinteistöön pullonkeräysastiat jotka otetaan käyttöön tämän lukuvuoden aikana.
Oheisessa kuvassa pintakäsittelylinjan opiskelijat
ovat koekäyttämässä uutta roskista.
Ympäristöraati toivottaa kaikille hyvää joulua ja
uutta vuotta 2015!
Ympäristöraadin puolesta Emilia Yliniitty 2EP
7
Joulugallup
Tuula Suonikko,
maalausalan opiskelija
1. Miesystävän kanssa.
2. Joulusaunassa käynti.
3. Äidin tekemät karjalanpiirakat.
Juuso Ranne,
maalausalan lehtori
1. Perheen kesken.
2. Joulupukin käynti ja lahjojen jakaminen.
3. Omatekemä maksalaatikko.
Atte Airaksinen,
oppilaitospastori
Saku Hommonen, teollisen
pintakäsittelyn opiskelija
1. Isän kanssa.
2. Joulusauna ja Xbox:in
pelaaminen.
3. Lohi.
Outi Pollari, toimistosihteeri
1. Kotona perheen kanssa.
2. Joulurauhan julistus,
haudoilla ja paapan luona
käyminen, syömistä, rentoutumista
ja joulusauna.
3. Porkkanaja lanttulaatikko.
Kristiina Ketonen,
opinto-ohjaaja
1. Lähimpien sukulaisten
kanssa.
2. Aattohartaus, haudalla
käynti ja
ruokailu
sukulaisten
kesken.
3. Rosolli.
Eija Kakko,
ravintolaesimies
1. Kahden koiran kanssa.
2. Haudoilla käynti, vaikka
matkaa kertyy kolme tuntia.
3. Savustettu
kalkkuna.
Katja Halonen, kokki
1. Sukulaisten kanssa, mutta
tarvitsen myös aikaa itsekseni.
2. Leivomme pipareita poikien
kanssa aattoaamuna.
3. Joulukinkku on
ehdoton
favorite.
Elias Heikkonen,
kielten opettaja
1. Perheen kanssa.
2. Menemme joka joulu sukulaisten kanssa elokuviin.
3. Kaikki
perinteiset
jouluherkut.
Kasper Markkanen,
maalausalan opiskelija
1. Vanhempien.
2. Syöminen ja rentoutuminen.
3. Kinkku sinapilla ja rosolli.
Toteuttajina
2EM-luokan opiskelijat.
Näitä kysyimme:
1. Kenen kanssa vietät joulusi?
2. Onko sinulla jotain jouluperinteitä, mitä?
3. Lempijouluruokasi?
1. Lähisukulaisten.
2. Joulurauhan julistuksen kuunteleminen, läheisten haudoilla
käyminen, jouluevankeliumin
lukeminen
joulupöydässä.
3. Porkkanalaatikko,
koska olen
kasvissyöjä.
TAO:n väki toivottaa
sekä opiskelijoille että
yhteistyökumppaneille
oikein hyvää joulua ja
menestystä vuodelle
2015!