Pääkirjoitus Teksti ja kuvat Tuomo Einiö E dellinen pääkirjoitus onnistui siinä, mihin se on tarkoitettukin. Pääkirjoitus on mielipidekirjoitus, jonka tulisi herättää keskustelua. Sain tekstistä yhden palautteen! Suomessa ei ole tapana kehua tai kiitellä, joten kyseessä oli tiedustelu ajatuksista tekstin takana. ”Olen ihmetellyt lehden negatiivista suhtautumista tekstiilityöhön.” Luki sähköpostiviestissä. ”Välillä se tuntuu jopa vihamieliseltä.” Kirjoittaja lainasi pääkirjoituksesta kohtia, joissa pahoittelin ”järjestettyä liittoa tekstiilityön kanssa” ja totesin ”tekstiilityön olevan mitä suurimmassa määrin perinteinen käsityöaine, kun taas teknisen työn tulevaisuuteen tähtäävä teknologia-aine.” Asiaa kannattanee selventää myös muille lukijoille, joten valotan seuraavassa asian tilaa yleisemminkin. En koe TAO:n ja TOL:n välejä vihamielisiksi, vaan ongelmallisiksi yhteisen aineemme suuntaviivojen suhteen. ”Järjestetty liitto” -ilmaisu oli retorinen ja tarkoituksellisen raflaava. Ivan kohteena olivat kuitenkin tahot, jotka väkisin halusivat aineet yhdistää. Lähtökohtaisesti ongelmana ovat teknisen työn ja tekstiilityön täysin erilaiset oppisisällöt. Kummassakin tehdään käsillä, mutta niin myös kotitaloudessa, kuvataiteessa ja monessa muussa aineessa. Siksi teknisen työn ja tekstiilityön käsitteleminen yksinkertaistaen käsityönä on harhaanjohtavaa ja vähättelevää. Näkemyseroja yhdistysten välillä on nähdäkseni kahden asian, samansisältöisyyden ja lähestymistavan, suhteen. Samansisältöisyys olisi erittäin kannatettava ajatus, jos tunteja olisi enemmän kuin nyt, saati tu- levaisuudessa. Siitä lisää edempänä. Olemme TAO:ssa ymmärtäneet, että Tekstiiliopettajaliitto haluaa nähdä käsityön opetuksen taiteellisena, ilmaisullisena aineena, kun me haluaisimme sen suuntautuvan teknologiaopetukseen. Käsityö ymmärretään terminä yleisessä puheessa vain ja ainoastaan tekstiilityöksi, kuten esimerkiksi käsitteissä käsityölehti, käsityöpiiri, käsitöiden tekeminen, käsityökauppa ja niin edelleen. Myös sisällöt ymmärretään tekstiiliteknologian työtapojen ja materiaalien käyttämiseksi vaatteiden, sisustusartikkeleiden ja tarveesineiden tuottamiseen. Väitän, ettei sana käsityö tuo edes tutkijoiden mieleen muuta kuin tekstiilityön. Siksi koen teknisen työn aseman haastavana ”saman katon alla”. Tämä seikka vahvistui entisestään, kun Yle Puheen toimittaja Tiina Lundberg haastatteli ohjelmassaan 29.1.2015 TOL:n puheenjohtajaa Maritta Virtasta ja tekstiilityön opettaja Minna Matinlauria aiheena käsityön opetus tänä päivänä. Ilmeisesti toimittajakin oli ymmärtänyt käsityön tekstiilityönä, sillä hän ei ollut pyytänyt mukaan TAO:n puheenjohtajaa tai edes yhtä teknisen työn opettajaa. Kiitos Maritta Virtaselle teknisen työn mainitsemisesta, mutta toimittaja ohitti senkin ” sahaamisena ja poraamisena”. Myös ajatus käsityön samansisältöisyydestä tuli ohjelmassa esiin, mutta suurelle yleisölle siitä jäi väärä kuva. Uuden opetussuunnitelman perusteissa samansisältöisyyttä ei mainita lainkaan. Tekstissä lukee voimakkaimmillaan: ”Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja”. Sen sijaan keho- 1 • 2015 48 • VUOSIKERTA Editor-in-chief Päätoimittaja: Pasi Töytäri Raivaajanpolku 1 45720 Kuusankoski gsm 040 739 4827 [email protected] Toimitussihteeri: Juhani Niinikoski Heinäpellonpolku 6 A, 00700 HELSINKI Gsm 0400 876 746 [email protected] Aineisto toimitukseen, ilmoitukset suoraan painoon, ellei toisin sovita Tekninen Opettaja 1/2015 Kansi: Oy KWH Mirka Ab tetaan painottamaan ”oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita”. Joten opetuksen eriyttäminen oppilaiden intressien mukaan on myös tulevaisuudessa nykyaikaista. Teknisen työn opettajien kannan saaminen haastatteluun olisi estänyt virheellisten tulkintojen leviämisen julkisessa mediassa. Vielä viittaukseeni teknisen työn tulevaisuustähtäimestä ja tekstiilityön perinteisyydestä: tekstiilityön oppisisällöt ovat perinteistä käsityöperinnettä kunnioittavia ja siitä ponnistavia, kuten virkkaaminen, ompeleminen, kudonta, jne.Valmistuvien töiden aiheet, uudet lanka- ja kangasmateriaalit tai opetuksen painotuksen siirtyminen tuotteesta käsityöprosessiin eivät muuta tätä tosiasiaa. Yhteiskunnan ja elinympäristön teknologistuminen onkin aiheuttanut enemmän paineita teknisen työn opetuksen kehittämiseksi. Vaatteita tarvitaan alati, mutta puunkantotelineet ja tulikoirat ovat katoavaa kansanperinnettä. Siksi teknisen työn on täytynyt vastata haasteeseen ja miettiä sisältöjään uusiksi. Vastauksia on löytynyt teknologian saralta paljon. Näin elektroniikka, ohjelmointi, 3Dtulostus ym. teknologiateollisuuden työkalut ovat astuneet kuvaan. Näillä opeilla tekninen työ haluaa antaa ammatillisia ja yleisiä elinympäristön hallintaan tähtäävien valmiuksia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Kouvolassa 10.2.2015 Pasi Töytäri päätoimittaja Yle Puheen haastattelu Jäsenhinta TAO r.y.:n jäsenmaksu 60 euroa/2015 TAO:n jäseneksi: www.tekninenopettaja.net/jasenasiat.htm Toimitusneuvosto: TAO:n työvaliokunta Lehden aineistoa lainattaessa lähde mainittava. Lehden vastuu jutun tai ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä rajoittuu maksetun summan palauttamiseen. Lakosta tai tuotannollisista syistä johtuvia vahinkoja ei korvata. Artikkelit ja kannanotot ovat kirjoittajan vastuulla olevia näkemyksiä. Lehden painos on 1300 kpl. Aineiston toimitusaikataulu 2015: Ilmestyy: 4 numeroa/vuosi ISSN 1459-7276 Kirjapaino: N-PAINO Oy Svinhufvudinkatu 21, 15110 Lahti puh. (03) 882 100, fax (03) 882 1010 e-mail: [email protected] N:o 1 10. helmikuuta N:o 2 14. huhtikuuta N:o 3 25. elokuuta N:o 4 10. marraskuuta Mediatiedot lehden nettisivuilla: www.tekninenopettaja.net/files/ tao_mediakortti.pdf 3