1. No category

Miten voi auttaa lasta, jolla on ongelmia kiinnittymisessä hoitajaansa? Entä hyvin ujoa tai arkaa lasta? Keinon tarjoaa theraplaylyhytterapia. Se korjaa lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta ja vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja.
Leikin ja ilon voimalla
Teksti: Jaana Laitinen
Kuvat: Sanna Liimatainen
Theraplay-terapiasta kehitetty
usean lapsen ryhmätheraplay sopii
päiväkotiin työmuodoksi.
36
Talentia 1.2011
– Theraplayn keskeinen
viesti lapselle on, että
”sinun seurassasi on hauska
olla”, kertovat Hillevi
Westman ja Ilona Vierikko.
Ilona Vierikko on yksi Suomen Theraplayyhdistyksen perustajista. Hän korostaa, että ilo
ja hauskuus kuuluvat theraplayhyn.
– Niiden kautta lapsi saa uudenlaisen kokemuksen siitä, että hänet hyväksytään ja häntä
ymmärretään myös sanattomien viestien tasolla. Keskeinen sanoma on: sinun seurassasi
on hauska olla.
Lapsi myös haastetaan tekemään asioita, joita hän ei aluksi halua tai uskalla tehdä.
T
heraplay on leikkisää ja
hauskaa vuorovaikutusta lapsen ja terapeutin
sekä lapsen ja vanhemman välillä. Tavoitteena
on antaa lapselle uusia,
turvaa ja luottamusta
synnyttäviä hyviä kokemuksia itsestä, omista kyvyistä ja vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Paikalla on
yleensä kaksi terapeuttia: toinen tekee työtä
lapsen ja toinen vanhemman kanssa.
Theraplaytä annetaan 10–20 istunnon
jaksona. Yksi tapaaminen kestää puoli tuntia.
Noin joka neljännen istunnon jälkeen järjestetään vanhemmille oma keskusteluaika.
Istunto on tarkkaan rakennettu. Se alkaa
hauskalla sisääntulolla ja monien vaiheiden
jälkeen päättyy usein lauluun. Terapeutti ohjaa tapahtumia ja ilmoittaa, milloin leikki alkaa ja milloin loppuu.
– Istunnossa mennään lapsen rajoja kunnioittaen mutta aikuisen johdolla. Lapset tarvitsevat turvallisuuden tunteen. Se tulee, kun
lapsi näkee, että aikuinen tietää, mitä tehdään, psykologi, theraplay-terapeutti Hillevi
Westman SOS-Lapsikylä ry:stä sanoo.
Theraplayssä lapsen vanhemmat osallistuvat terapiaan alusta lähtien. Aluksi vanhempi
seuraa lapsen ja terapeutin työskentelyä toisesta huoneesta. Istuntojen jatkuessa vanhempi
tulee asteittain mukaan ja lopulta hän vetää
koko istunnon.
Vanhemmat oppivat istuntojen edetessä
ymmärtämään lapsen viestejä ja vastaamaan
niihin asianmukaisesti.
Kaikki istunnot nauhoitetaan. Nauhoilta voi
seurata muutoksia lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen taidoissa, ja niitä voidaan käyttää hyväksi työskentelyssä vanhemman kanssa.
– Koska vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi,
vanhempi saa tietoa omasta kyvystään ohjata
lasta ja antaa hänelle palautetta, Hillevi Westman ja Ilona Vierikko sanovat.
– Kun hän selviää asioista, jotka ovat hänelle vaikeita, itsetunto kasvaa. Saman tekevät myös kokemukset onnistumisesta, Hillevi
Westman kuvaa.
Istunnoissa lapselle tarjotaan mielihyvää
antamalla esimerkiksi karkkeja tai keksejä.
– Aluksi lapset haluavat paljon nameja.
Sitten namit unohtuvat, kun he saavat hyvän
mielen muista asioista. Lapsi kokee yhteistä
hyvän olon tunnetta ja saa aikuisen kanssa
jaettuja hyviä kokemuksia. Sitä haetaan tarkoituksella.
Paljon leikkiä ja namia
Voiteet ja pipit opettavat kosketusta
Iloiset ja yllätykselliset leikit kuuluvat istunnon työvälineisiin. Terapeutti ja lapsi voivat
esimerkiksi rakentaa tornin nyrkeistä, käsistä
tai sormista. Niin opetellaan toisen kuuntelemista, vuorottelua ja tekemään asia yhdessä
alusta loppuun.
Terapeutti varmistaa, että lapsi onnistuu
aina. Jos lapsi ei osaa tehdä nyrkkitornia, terapeutti auttaa onnistumaan kädestä pitäen
ohjaamalla. Toisella kertaa torni jo onnistuu.
Lapsen kanssa voidaan myös puhaltaa vaikka saippuakuplia, joita lapsi saa poksauttaa
rikki. Niitä hän voi puhkoa nenällä, korvalla
tai varpaalla. Jos lapsi ei tahdo osallistua, kupla puhkeaa kuitenkin kun se osuu johonkin, ja
lapsi onnistuu vastustuksesta huolimatta. Lasta ei tyrmätä eikä pakoteta, vaan hänet houkutellaan vuorovaikutukseen.
– Tartumme siihen, mitä lapsi tarjoaa.
Emme mene vastavirtaan vaan myötävirtaan
lapsen kanssa. Jos hän näyttää kieltä, sitäkin
kehutaan ja katsotaan vaikka, miten pitkälle
hän kielen saa. Mikään ei ole kiellettyä paitsi
lyöminen, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja,
psykoterapeutti ja theraplay-terapeutti Ilona
Vierikko SOS-Lapsikylä ry:stä sanoo.
Theraplay-istuntoon kuuluu myös osia, joissa
opetellaan kosketusta ja lapsen luottamuksen
kasvaessa myös läheisyyttä.
– Aikuinen voitelee esimerkiksi lapsen kädet. Siten lapsi ottaa hoivaa vastaan ja saa kokemuksen siitä, minkälainen on hyvä kosketus.
Käytämme vahvaa syväotetta, koska tiedämme,
että se rauhoittaa. Voiteluun liittyy voitelulaulu. Lapsi saa hyvän viestin monen aistin kautta, Ilona Vierikko kuvaa.
– Joskus lapsi sanoo, että älä nipistä, kun
häntä yrittää koskea. Hän on oppinut, että kosketus sattuu tai kosketus tuo pahoja muistoja.
Voiteen levityksen avulla hän saa sitä hyvää
kosketusta, jota paitsi hän on jäänyt.
Jos pipejä löytyy, niitä hoidellaan ja voidellaan.
– Alussa lapset vähättelevät pipejään. Kun
niitä kuitenkin yhdessä tutkitaan ja hoidetaan,
he alkavat itsekin löytää ja esitellä niitä. He oppivat, että on oikeasti väliä sillä, miten minä
voin ja miten minua on kohdeltu.
– Myös nähdyksi tulemista pitää harjoitella. Lapsella voi olla häpeän värittämä menneisyys. Hän ei kestä toisen katsetta, nähdyksi tulemisen tunnetta.
Talentia 1.2011
▻
37
▻
Haluamme antaa lapselle tunteen,
että hän saa olla kaikkine tunteineen sellainen kuin on, Westman
sanoo.
– Se viesti pitää antaa lapselle
toistuvasti. Hyvän toistaminen eheyttää
heiveröistä itsetuntoa ja saa lapsen uskomaan oman kyvykkyyteensä.
Mallina terve vanhemman
ja vauvan suhde
Theraplayssä vuorovaikutuksen mallina
on äidin ja vauvan terve suhde.
– Ihastuin theraplayssä siihen, että
se on tuttua. Puhumme ikiaikaista äitikieltä. Osaamme vaistomaisesti puhua
lapselle lapsen kielellä, leikitellä, hullutella, tuoda kasvot vauvan lähelle, tyynnytellä hätääntynyttä vauvaa. Äidin ja
vauvan vuorovaikutuksessa on universaalia viisautta, Ilona Vierikko kuvaa.
– Jos on itse saanut lapsena hyvää
hoivaa, sitä osaa luonnostaan antaa lapselleen. Jos on jäänyt sitä ilman, vuorovaikutuksessa oman vauvan kanssa voi
tulla ongelmia. Hyvät vuorovaikutuksen
taidot pitää opetella.
Joskus lapset juovat mehua tuttipullosta aikuisen kainalossa tai sylissä
turvallisesti kuin vauva, vanhemman
katseen lämmössä. Lapset voivat valita
myös pillimehun.
– Isokin lapsi näyttää vauvalta kainalossa viltin sisällä. Siihen tulee imetyksen harras tunnelma.
Monilla sijaishuollonlapsilla on
traumaattisia kokemuksia ja menneisyydessä syntyneitä pahan olon tunteita.
Ongelmat juontavat usein ajalta,
jolloin lapsi ei osannut vielä puhua eikä
sanoja ollut käsitteistössä. Siksi hän ei
sanoilla osaa kuvata pahaa oloaan.
– Lapsen käytöstä ei tulkita eikä selitellä, eikä etsitä siihen vaikuttavia syitä. Theraplayssä ollaan tässä ja nyt. Lapsi
haluaa ehkä myöhemmin puhua kokemuksistaan. Sen hän voi tehdä erilaisessa terapiassa, kun hän on siihen valmis,
Westman sanoo.
Theraplay-jakso päättyy aina yhteiseen juhlaan. Lapselle tehdään myös
oma laulu, joka opetetaan vanhemmille.
Jakson jälkeen pidetään sovittu määrä
seurantakäyntejä.
38
Talentia 1.2011
Yhdessä
on kivaa
Ryhmätheraplay parantaa
lasten sosiaalisia taitoja.
Menetelmää käytetään jo
monissa päiväkodeissa.
Se sopii myös vanhus- ja
Veeran, Iidan,
Eemelin ja Iinan
varpaat mahtuvat
saman peiton alle,
kun Mari KujansuuVäre aloittaa
uutta leikkiä
ryhmätheraplayn
hengessä.
Hän työskentelee Pähkinänsärkijän päiväkodissa Vantaalla. Hän on pitänyt ryhmä­
theraplay-ryhmiä päiväkodin lapsille jo usean
vuoden ajan. Nyt hän on pätevöitynyt myös
ryhmätheraplay-ohjaajien kouluttajaksi ja
-työnohjaajaksi.
Ryhmä kootaan tarvitsijan mukaan
Kujansuu-Väre kokoaa ryhmän useimmiten
yhden tai kahden sosiaalisissa kyvyissä tai tunnetaidoissa tukea tarvitsevan lapsen ympärille.
maahanmuuttajatyöhön.
Lapsille kootaan tukiryhmä, johon tulee lasten
kavereita ja muita sopivia lapsia, jotka jakavat
arkea kohdelasten kanssa.
– Usein ryhmän tavoite on auttaa ujoja tai
arkoja lapsia, jotka ovat vaarassa jäädä leikkien
yhmätheraplay pohjautuu
ulkopuolelle ja ”ei-pidetyiksi lapsiksi”. Joskus
samoihin periaatteisiin ja
kohde on impulsiivinen tai sosiaalisesti kömkeinoihin kuin theraplaypelö lapsi, jolta ryhmässä toimiminen ”ei oiterapia. Sekin perustuu iloon
kein tahdo sujua”, Kujansuu-Väre kuvaa.
ja onnistumiseen, emotio– Istuntoihin valitaan leikit, joihin lapsi
naalista yhteyttä rakentapääsee mukaan ja joissa hän varmasti onnisviin leikkeihin ja hoituu. Pienessä, turvallivaan. Myös istuntojen
sessa ryhmässä syrjään
Juhlaseminaari
rakenne seuraa thevetäytyvät lapsetkin
iinnostuitko theraplaystä? SOS-Lapsiraplay-tapaamisten
pääsevät osaksi yhdeskylä viettää maaliskuussa theraplayn
rakennetta.
sä tekemisen riemua.
käytön kymmenvuotisjuhlaa. Sitä vieteErona on se, että
Joskus ryhmässä
tään seminaarissa, jossa kerrotaan theraplayn
paikalla on ohjaajan
käy ilmi, että jollakin
merkityksestä ja siitä saaduista kokemuksista.
lisäksi useampi lapsi
lapsista on ongelmia,
Tilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuuden juhlamutta ei lasten vanjoihin hän tarvitsee
luennon pitää lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.
hempia.
ammattiapua. Silloin
Theraplay SOS-Lapsikylissä -juhlaseminaari
– Ryhmätheraplay
päiväkodista suositelpidetään 1.3.2011 klo 12–16, Yliopiston pieni
ei ole terapiaa. Se on
laan, että perhe otjuhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs. Mukaan pääkuitenkin ennaltaehtaa yhteyttä vaikkapa
see ilmoittautumisjärjestyksessä.
käisevää ja kuntoutneuvolapsykologiin tai
Ilmoittautuminen p. 09-540 4880. Kahvitavaa toimintaa, josta
perheneuvolaan.
raha 20 euroa.
hyötyvät kaikki muka– Ei pidä pelätä,
na olevat lapset, ryhettä theraplayssä tulee
mätheraplay-ohjaaja, sosionomi (AMK) Mari
esiin avun tarpeita. On parempi, että ongelmat
Kujansuu-Väre kuvaa.
tulevat ilmi nyt kuin myöhemmin.
R
K
Lasten minäkuva ja
luottamus kehittyvät
– Ryhmän vaikutus lapsiin näkyy päiväkodin
arjessa. Lasten minäkuva paranee ja luottamus
omiin kykyihin kasvaa, Kujansuu-Väre kuvaa.
– Eräs äiti ihmetteli, kun hänen arka ja hiljainen poikansa pullisteli lihaksia peilin edessä ja sanoi, että kato millaiset muskelit mulla
on. Ryhmässä oli ihailtu, miten mielettömän
voimakas kaveri hän on.
Lapset ovat alkaneet leikkiä omin päin leikkikerhoa, jolla nimellä Pähkinänsärkijän lapset
tuntevat theraplay-ryhmänsä.
– Lapset tulevat toisilleen ja ohjaajalle tutuksi ihan toisella tavalla. Lapsi oppii luottamaan aikuiseen, ja se kantaa arkeen pitkälle.
Hän on saanut theraplaystä hyviä eväitä
omaan työhönsä myös ryhmien ulkopuolella.
– Olen alkanut nähdä lapset theraplay-silmälasit silmillä, hyvin myönteisessä valossa.
Suhtautuminen on muuttunut lasta kunnioit­
tavammaksi. Kun sisäistää theraplayn periaatteet, työhön tulee iloa ja lapsen tasoista
huumoria. Sitä kautta omakin työ helpottuu.
Otan theraplaystä leikkejä esimerkiksi oman
ryhmän aamukokoontumisiin.
Chicagon slummeista
maailmalle
Sopii myös mamu- ja vanhustyöhön
• Theraplay-terapiaa saa antaa ja theraplayterapeutin nimikettä saa käyttää henkilö, joka
on suorittanut USAn Theraplay-instituutin
TTI:n hyväksymän koulutuksen.
Ryhmätheraplaytä käytetään myös lapsi–vanhempi-työssä. Espoossa ryhmätheraplay-ohjaaja Anita Vataja on koonnut ryhmiä esimerkiksi maahanmuuttajaperheistä.
– Maahanmuuttajat voivat taistella monien huolien ja taustojensa kanssa. Se syö
vanhempien voimia lapsen kanssa olemisesta. Ryhmässä rakennetaan yhteyttä lapsen ja
vanhemman välille.
Ryhmätheraplaytä on käytetty myös
omaishoitajien kuntoutuksessa. Ryhmätheraplayn pioneeri Sinikka Savola on kehittänyt
siitä mallia vanhustyöhön.
• Theraplay on rekisteröity ja nimikesuojattu
terapiamuoto.
• Theraplay syntyi Chicagossa Yhdysvalloissa
1960-luvun lopulla syrjäytymisvaarassa
olevien lasten varhaiskuntoutuksen keinoksi.
• Ensimmäiset suomalaiset kävivät peruskurssin
Chicagossa. Suomen Theraplay-yhdistys
perustettiin 1999. Se vastaa terapeuttien
koulutuksesta Suomessa yhdessä TTI:n kanssa.
• Koulutus työn ohessa kestää 3–4 vuotta.
Koulutukseen voivat hakea henkilöt, joilla on
mielenterveys-, perhe- tai lapsityön koulutus.
Lisätietoja: www.theraplay.fi.
Talentia 1.2011
39