PILKE-HANKE  Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta  Poikkisektorinen hanke:   Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö  Projektin päätavoitteena on kehittää uusi työmuoto ennaltaehkäisevään perhetyöhön  Pohjana Ensiperheiden tukityö - projektissa kehitetty kotikäyntityönmalli  Tiimissä työskentelee neljä työntekijää  Leena Vekara (pj), hoitotyön päällikkö, Lasten ja nuorten terveyspalvelut   Mervi Talvitie (siht.), vast. projektityöntekijä, Pilke-hanke   Tuija Pihlaja - Itänen (vara pj), sosiaalityöntekijä, Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry   Tiia Perämaa, asiakasohjauksen päällikkö, Luotsi   Virpi Kokko, suunnittelija, Tilaajaryhmä   Minna Nurminen, suunnittelija, Perhetyö   Minna Kuusela, palvelupäällikkö, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut   Aila Hietaniemi, perhetyön ohjaaja, Perhetyö   Anja Jalonen – Männikkö, osastonhoitaja, Neuvolapalvelut   Sanna Paavolainen, päiväkodin johtaja, Koulukadun ja Mäntykadun päiväkodit  Ensimmäistä lastaan odottavat ja alle 3vuotiaiden lasten perheet, joissa on ilmennyt lisätuen tarvetta  Pienen huolta herättäneitä perheitä (THL:n Huolen vyöhykkeistö)  Ei lastensuojelun perheitä, akuuttia päihdeongelmaa  Asiakasohjaus toimii neuvoloiden terveydenhoitajien kautta, asiakkuudesta tieto hyvinvointineuvolatiimille Niukat tai kaukana olevat sosiaaliset tukiverkostot  Äidin voimakkaampi huolestuneisuus tai epävarmuus  Äidillä jokin psyykkinen sairaus (77%)      Masennus (63%) Persoonallisuushäiriö Syömishäiriö Paniikkihäiriö Vaativa vauva, uupunut äiti  Huoli varhaisesta vuorovaikutuksesta  Haasteet lapsen syömisessä, nukkumisessa ja kasvatuksessa (tahtoikä)  Parisuhteen haasteet          45 % vauvaperheistä, vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, paljon tietoa esim. vauvan kehityksestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta Äiti on kuitenkin hyvin epävarma, itkuinen ja ahdistunut eikä pysty iloitsemaan vauvasta Äidillä synnytyksen jälkeinen masennus, useimmat käyvät samanaikaisesti neuvolapsykologilla, mielialalääkitys Äitien on usein vaikea tulkita vauvan viestejä, heitä jännittää kovasti vauvan kanssa kahden jääminen Vauva tuntuu usein kovin vaativalta ja hankalalta Kokevat paljon syyllisyyttä siitä, etteivät ole tunteneet voimakkaita äidinrakkauden tunteita Heillä on ollut etukäteen paljon suunnitelmia vauva-ajalle, kun arki ei vastaakaan etukäteissuunnitelmia on pettymys ja turhautuminen suurta Tarvitsevat paljon tukea rentoutumiseen ja rauhoittumiseen vauvan kanssa sekä apua löytämään keinoja saada arki ja yhteistyö sujumaan vauvan kanssa Hankkeessa on ollut tämän vuoden aikana yhteensä 38 perhettä syyskuun loppuun mennessä  Tukisuhteet ovat alkaneet aikaisimmillaan äidin ollessa raskausviikolla 14 ja vanhin lapsi asiakasperheissä on ollut tukisuhteen alussa 2 vuotta ja 7 kuukautta  Yleisimmin hankkeeseen ohjautuu noin kolme kuukautisen vauvan perhe  Perheiden äidit ovat olleet ikäjakaumaltaan 21 43-vuotiaita, keski-ikä heillä on 31 vuotta  Yksinodottajia/yksinhuoltajia on ollut 6 kpl   TERVEYDENHOITAJA/PERHE OTTAA YHTEYTTÄ PILKE-TYÖNTEKIJÄÄN  KARTOITUSKÄYNTI  TUKISUHTEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA  KOTIKÄYNNIT ALKAVAT  VÄLIKESKUSTELU  KOTIKÄYNNIT JATKUVAT  LOPPUKESKUSTELU  NOIN KUUKAUSI LOPPUKESKUSTELUN JÄLKEEN SOITETAAN PERHEELLE, MAHDOLLISUUS MUUTAMAAN KOTIKÄYNTIIN Päätavoitteena on tukea varhaisen vuorovaikutuksen onnistumista ja vauvan kiintymyssuhteen syntymistä mahdollisimman turvalliseksi  Kotikäyntityötä  Suunnitellaan perheen tarpeiden ja toiveiden pohjalta  Kotikäynnin kesto noin 1,5 tuntia   Kotikäyntien tavoitteena on lisätä vanhempien hyvinvointia, tietoja ja kykyjä, joiden avulla he pystyvät riittävän hyvin huolehtimaan lapsensa ja koko perheen hyvinvoinnista!  Masuvauva   osaksi perhettä jo raskausaikana Kiintymyssuhteen herättely Mielikuvavauva – työskentely  Vanhemmuuteen       valmistautuminen Millainen vanhempi haluan olla Oma hoivakokemus Vanhemmaksi kasvaminen Isien tukeminen Kahdesta tulee kolme Mistä tukea arkeen  Tunnetyöskentely   Äitimyytti Vanhempien mielialan seuraaminen ja tukeminen  Synnytykseen  valmistautuminen Pääpaino äidin ja tukihenkilön vuorovaikutuksessa  Synnytyksen ja lapsivuodeajan purku  Vauvantahtinen arki   Hetki kerrallaan Imetyksen ja perushoidon ohjaus  Maailma vastasyntyneen silmin Vauvan viestit  Vauvan ja vanhempien välinen vuorovaikutus   Vanhemmuuteen liittyvät tunteet       Iloitaan yhdessä vauvasta Tunnemittari Vauva-arjen haastavien tilanteiden aiheuttamien tunteiden käsitteleminen Keinoja itkun sietämiseen Vanhempien mielialan seuranta Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Dialoginen vauvatanssi  Hoivaa ja leiki – työmenetelmä sovelletusti  Vuorovaikutushavainnointi   Parisuhteen tukeminen     Perheen elämänhallinnan tukeminen      Vanhempien välisen kommunikaation ja tunneyhteyden vahvistaminen Arjen sopimukset Seksuaalihyvinvoinnin tukeminen Päivärytmin selkeyttäminen Unikoulun ohjeistaminen Lapsen syömishäiriöissä auttaminen Perheen asioiden hoitamisen tukeminen Vanhemmuuden tukeminen    Vanhempien välisen yhteisen kasvatuslinjan löytäminen Tahtoikä Isän merkitys lapsen kehitykselle Asiakaslähtöisyys ja työntekijäjohtoisuus  Poikkisektorisuus  Tukisuhteen prosessinomaisuus, napakka struktuuri  Haastaa vanhemmat itse tietoisesti toimimaan parantaakseen perheen hyvinvointia  Kotikäyntityö; tunnetyöskentely, arjen sujuminen  Isät mahdollisuuksiensa mukaan aktiivisesti mukana  Parhaat tulokset odottavien ensiperheiden ja korkeasti koulutettujen, masentuneiden äitien kanssa   Hanke päättyy vuoden lopussa  Työmuoto siirtyy Tampereen kaupungin ennalta ehkäisevään perhetyöhön  Loppuvuoden aikana koulutetaan kaupungin jokaiselle alueelle (3 kpl) kaksi työntekijää, jotka tekevät osan työajastaan Pilketukisuhteita KIITOS !