Perhokaveri
1 / 2010
Pirkanmaan Perhokalastajat ry
Kortelahdenkatu 10-12
33230 Tampere
www.pirkanmaanperhokalastajat.fi
Perhokaveri 1 / 2010
Perhokaveri on Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n
neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenkirje
SISÄLTÖ
Johtokunta 2010
Ohjelma keväällä 2010
Puheenjohtajan palsta
Kevätkokouskutsu
Tiedotteita junnuille
Luonnonvarainen meritaimen
Meritaimen kalastusta merellä
Ukkoskatka
Kansi: Juhani Liinamaan ottama kuva
seuran pilkkikisoista 13.3.2010
3
4
6
8
9
10
11
12
Pirkanmaan Perhokalastajiin
on hyväksytty uusia jäseniä:
Santtu
SanttuVuorisalo
Juhani Tatti
Karri Tuomainen
Juho Airikainen
Kari Vuori
Mikko Hätönen
Severi Miettinen
Eero Nieminen
Tervetuloa!
Perhokaveri 1/2010 8.4.2010
3
Perhokaveri 1 / 2010
JOHTOKUNTA 2010
JARI JAMALAINEN
Puheenjohtaja
Jäsenasiat
Paunintie 28
33980 Pirkkala
0400 778920
jari.jamalainen@
gmail.com
TUULIKKI BJURSTRÖM
Tahmelankatu 11 A1
33240 Tampere
040 5377306
[email protected]
MARKO PALM
Kumparekatu 3
37130 Nokia
0400 424205
[email protected]
JONI HAAPANEN
Perhonsidontatoiminta
Tuohikorventie 34 A
33340 Tampere
050 9110335
[email protected]
TERO OJALA
Pähkinäkuja 2c 17
33840 Tampere
[email protected]
HEIKKI ANTTONEN
Salomaantie 5 i 63
37630 Valkeakoski
0400 857788
[email protected]
KAI KORSU
Kaiskonkatu 10
37150 Nokia
[email protected]
4
Perhokaveri 1 / 2010
Kerhoillat
keväällä
2010
Ohjelma
2007
Tiistaisin klo 18.00 kerhohuoneella Kortelahdenkatu 10-12
27.4.
Kevätkokous
4 .5 .
Ju n n u t j u lk u j ä r v e llä /
M e ssu p a la u t e k e r h o lla
Sidontailtapäivät keväällä 2010
Sunnuntaisin klo 14.00 kerhohuoneella Kortelahdenkatu 10-12
Joni Haapanen
Tapahtumat keväällä 2010
Perhomessut 24. - 25.4.2010 Ylöjärven Liikuntakeskus
Seuran kevään kalaretki 4.-6.6.2010 Kituskoskille
8.-9.5.2010 Heittokoulutus/Antti Guttorm Nokialla
11.5.2010 Heittokilpailu (paikka vielä avoin)
27. - 29.8.2010 Seuran retki Heijostenkoskelle
Ohjelmat päivitetään nettiin seuraa www-sivujamme!
www.pirkanmaanperhokalastajat .fi
5
Perhokaveri 1 / 2010
Puheenjohtajan palsta
Kevät on
uudistumisen
aikaa
niin kovin hyvin onnistuisikaan, niin uusia
tulee vielä, onhan kesä edessä.
Tänä vuonnakin täytyy uskoa että se kesä
tulee. Näinä muutamina aurinkoisina
Kevät on myös välineiden uusimisen tai
päivinä, joita on ollut, on vapakädessä
ainak in
tuntunut omituista nykimistä . Onko
perhomessut
kyseessä refleksi vai heijastuma jostain
mahdollisuuden, niin välineiden kun uusien
vanhasta, en tiedä mutta joinakin vuosina
ideoiden suhteen. Uudistuneet ovat
on n äihin a ikoihin tullu t kä yty ä jo
mess utkin,
meritaimenia yrittämässä ja jo skus
jouduimme viemään ne Ylöjärvelle, tosin
sumukorentokalassa. Ainakin minulle kevät
parempiin tiloihin. Paikkakunnan muutos ei
on uudistumisen aikaa, joka kevät mielessä
ole vaikuttanut osastojen myyntiin. Nyt
on paljon asioita mitä haluaisin seuraavan
täytyy tehdä töitä sen eteen, että myös
kaud en
p a ljon
maksavat asiakkaat tulisivat uuteen
kalapaikkoja joissa haluaisi käydä. Mieleen
paikkaan. Talkooväkeä tarvitaan messujen
tulee uusia kalastus menetelmiä joita on
läpiviemiseen. Messut ovat tärkeä osa sitä,
tullut vain hätäisesti kokeiltua tai ei
että pystymme pitämään toimintamme
ollenkaan. Kevät on myös siinä mielessä
monipuolisena. Messuilla on aina kiva
mukavaa aikaa, että vaikka ei kalareissu
käyd ä jo senkin takia että tapaa
aika na
tehdä .
On
huolt am isen
a ikaa,
tarjoaa
o losuhteiden
siihen
hyvän
p ak osta
kalakavereita ja kuulee muiden kalastajien
kesän suunnitelmista. Monet kalaretket on
6
Perhokaveri 1 / 2010
ideoitu perhomessuilla. Useimmille meistä kausi alkaa perhomessuista.
Alkukaudesta lähivesiltäkin saadaan usein hienoja kaloja. Pienehköt virtavedet saattavat
loppukesällä lähes kuivua, mutta alkukaudesta vettä riittää niin kaloille kun kalastajillekin.
Pääskylänjoki on yksi lähivesistämme, johon meillä on sopimus. Joki on tyypillinen
pienehkö jokivesi, mutta vedenkorkeuden ollessa sopiva se on hieno perhokalastusjoki.
Mainittavia saaliitakin ovat kehomme jäsenet sieltä saaneet, tiedän ainakin yhden 4,5kg,
yhden 3kg ja lukuisia noin kaksikiloisia…saatuna alkukaudesta.
Tänä vuonna kerhomme kevään kalaretki tehdään myös paikkaan, mitä pidän lähivetenä.
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna on käytössämme Vehmaskoski ja Kituskoski
Virroilla. Silloin pitäisi vesitilanteen olla ihanteellinen näille koskille. Ympärillä alkukesän
luonto ja hyvät kalastusolosuhteet, hyviä kavereita… siitä pitäisi osata nauttia, sillä
syksyllä tulee taas huomattua, että kyllä se pohjolan kesä on lyhyt, ei taaskaan kerinnyt
kaikkea mitä keväällä haaveili ja suunnitteli.
Hyvää kevättä… Jari
Veli Autti sidottamassa kerholla. Kuva: Juhani Liinamaa
7
Perhokaveri 1 / 2010
KOKOUSKUTSU
Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n sääntöjen 10 § mukainen kevätkokous
pidetään kerhohuoneella osoitteessa Kortelahdenkatu 10-12 Tampereella
tiistaina 27.4.2010 klo 18.00.
Kokouksessa käsitellään ohessa olevan esityslistan mukaiset asiat.
Johtokunta
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS
27.4.2010
1.
Kokouksen avaus
2.
Kokouksen järjestäytyminen, valitaan: kokoukselle
puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa,
kaksi äänten laskijaa
3.
4.
Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
Hyväksytään kokouksen esityslista
5.
Esitetään kokoukselle toimintakertomus vuodelta 2009
sekä tilit ja tilintarkastajien lausunto
6.
Päätetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
hyväksymisestä sekä tilikauden ylijäämän käyttämisestä
7.
Päätetään tili ja vastuuvapauden myöntämisestä
vuodelta 2009
8.
Täydennetään johtokunta kahdella jäsenellä
9.
Palkitsemiset
10.
Kokouksen päättäminen
8
Perhokaveri 1 / 2010
Tiedotteita junnuille
Kevät l ähestyy ja perhokal astajat
al ka va t
he rä i l l ä
t al vi un i l ta an .
Seuraavassa mui stutus kevään
tapahtumista.
Hu ht i k uu ss a 24 .- 25 .4. pi det ään
Pe rh om es su t Yl öj är ve n l i i k un ta keskuksessa. Tervetuloa tutustumaan
n äy tt ei l l ea se tt aj i i n , h an kk i m aa n
välineitä yms. Samalla olisi suotavaa,
että osallistuisitte arvanmyyntiin, joka
on perinteisesti ollut seuramme junnujen
erityisosaamisaluetta. Ilmoittautua voi
minulle tai kerhon osastolle.
Touk okuu ssa on l uvassa kaks i
kalareissua, Julkujärvelle (4.5. tiistaina)
ja Vilppulankoskelle (30.5. sunnuntaina). Näil lä reissui ll a sinull a on
mahdollisuus kysyä ja saada opas-tusta
perhokalastukseen liittyvissä asioissa.
* Julkujärvellä aloittamme kello 171 8 ja l uv assa o n pe ri nt ei se st i
makkaraa, juomaa, lukemattomia
tärppejä ja kehukaloja. Julkujärvelle
kukin saapuu omilla kyydeillään,
mutta jos sinulla sellaista ei ole, niin
ota yhteys minuun (yhteystiedot
alla).
Kesäkuun 12.-13. pidetään nuorten
sm-perhokalastuskilpailut Keuruun
Tamppi-, Väärä- ja Virtalankoskella.
Tätä kirjoittaessani tapahtumasta ei
ollut vielä tarkempia tietoja, mutta
m i k äl i h al u at te o sa l l i s tu a, n i i n
Pirkanmaan perhokalastajat tukee
kisareissuanne maksamalla osallistumisenne ja pyrkimällä järjestämään
kyydin ja tukihenkilön paikan päälle
(t i edu stel ut al l e ki rj oi t tane el ta ).
K i s aj är je st äj i e n
yh te ys he nk i l ö
Keuruulla on Mika Väle
([email protected], puh. 0405479398). Toimi nopeasti, sillä vain
21 ensimmäisenä ilmoittautunutta
pääsee mukaan.
Ke sä ku un
e ns i m mä i sen ä
viikonloppuna on myös seuran perinteinen kevätretki, jonne luonnollisesti
myös junnut ovat tervetulleita.
Terveisin
Kai Korsu
[email protected]
puh.0400 822439
* Vi l ppu l ankos kel l e l ähde mme
kerhohuoneen edestä kello 9:00
sunnuntaiaamuna. Pyrin järjestämään kaikille kuljetuksen, mutta sitä
v ar te n re i s su l l e on pak ol l i ne n
ennakkoilmoittautuminen
sähköpostilla tai soittamalla minulle
mieluiten heti kun tiedät pääsetkö
tulemaan. Paluu kerhohuoneen eteen
on noin kello 21:00. Otan hieman
suolapalaa mukaan, mutta kaikkien
osallistujien olisi paras ottaa omat
eväät.
9
Perhokaveri 1 / 2010
Kerhoilta 9.2.2010.
Luonnonvarainen
meritaimen –
uhanalainen laji
Millainen tulevaisuus on lajilla, jonka
yksilöistä 80 % pyydystetään joka
v uosi ,
ja
jon ka
l uont ai ne n
p oi ka st uo ta nt o on h äl yt tä vä n
alhaisella tasolla? Tutkija Eero Jutila
Ri i sta ja
k al at al oude n
tu tk i m us l a i t ok se st a
es i t el mö i
k er ho hu on ee l l a
Po hj an l a ht ee n
laskevien jokien meritaimenkannoista
ja niiden tulevaisuudesta. Hänen
mukaansa poti las on krii tti sessä
ti l assa, j oka edel l e en pah en ee :
suurimmasta osasta rannikkojokia
luontaiset taimenkanat ovat hävinneet
ja jäljellä olevat kannat ovat kaikki
e ri tä i n u ha na l a is i a. Lu on no ss a
syntyneitä poikasia ei tahdo löytyä
millään, vaikka monia rannikkojokia
k oe ka l a st et aa n
sä än nö l l i s es ti .
Ainoastaan Isojoki ja eräät Torniojoen
sivujoet esiintyvät edukseen. Mittava
i s tu tu st oi mi nt a sa a ku i t en ki n
yleistilanteen näyttämään paremmalta
– harva tuskin uskaltaa edes ajatella
mi l t ä ti l ann e nä yt täi si i l man
kal anvi ljel yl ai toksil ta saatavaa
jatkuvaa tekohengitystä.
Myös istukkaiden osalta tilanne alkaa
v ai ku tt aa h uo no mm al ta , kosk a
i stutusten tuotto ja merkattujen
kalojen merkkipalautusprosentti on
vuosi vuodelta alenemassa. Tuottoon
vaikuttaa etenkin se, että suurin osa
taimenista pyydetään merestä heti
ensimmäisenä istutusten jälkeisenä
kesänä siikaverkoilla, ennen kuin kalat
ovat ehtineet juuri kasvaa, saatikka
10
saavuttaa sukukypsyyttä. Monesti
parempi kilomääräinen ’tuotto’ olisi
saatu ’syömäll ä kuormasta’ kui n
vapauttamal la smol tit vesi stöön.
Meressä hengissä selvinneet yksilöt
pysyttelevät lähellä rannikkoa ja
vaeltavat pääasi assa noi n sadan
kilometrin säteellä kotijokisuusta.
Esimeriksi Merikarvianjoelle, Isojoelle
ja Kokemäenjoelle istutetut poikaset
vaeltavat merellä useimmiten kohti
pohjoista.
Mitä
si tt en
on
te ht äv i s sä ?
Verkkokalastuksen rajoi ttaminen
Suomessa on osoittautunut E ero
Jutilan mukaan lähes mahdottomaksi
te ht äv äk si . To i si n o va t as i a t
esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa,
missä meritai menkannat ovatki n
pai koin jopa runsaita. Jotain on
ku i t en ki n Su om es sa ki n sa at u
aikaiseksi sikäli kun meritaimenen
alamittaa on nostettu 50 cm:iin.
Tul ossa l i enee myös i stukkai den
ras va ev äl ei kk au ks et ,
jotk a
m ah do l l i s ta i s i v at
i st uk ka i s i i n
kohdistuvan vali koivan pyynni n.
Ka i k ki a ke i n oj a on k äy te tt äv ä
l uo nn on va ra i sen m er i t ai me ne n
pel astami seksi,
koska
se
ta l oud el l i se st i hy öd yn ne tt äv än ä
l aj i n a, t oi si n ku n es i m er ki ks i
sai maannorppa ja lii to-orava, on
luonnonsuojelulain ulottumattomissa.
Kai Korsu
Perhokaveri 1 / 2010
Meritaimen kalastusta merellä
Kerhoiltaan 23.2 saimme vieraaksemme Mika Parkkosen. Monet Ylä-Tenolla
kalastaneet hänet tuntevatkin, perho nimeltä ”Moskovan kirjeenvaihtaja” on nimetty
hänen mukaansa. Tällä kertaa oli kuitenkin kyse meritaimenen perhokalastuksesta
merellä. Mika kertoi että häntä yhä enemmän viehättää seisovan veden kalastus.
Kuriositeettinä hän aluksi näytti edellisellä viikolla saamansa tarpoonin kuvan.
Mika perusti esitelmänsä runsaaseen kuvatarjontaan joiden lomassa oli hyvä käsitellä
asioita aihe kerrallaan. Eniten juttua oli Tanskasta, Shellannista Kalumborgin alueelta.
Meriperhokalastuksen ”koti” on Fynin saari jossa Grönvalt niminen mies julkaisi kirjan
kuusikymmenluvun puolivälissä. Useimmat nykyisinkin käytetyt perhot pohjautuvat
Grönvaltin perhoihin. Kalumborg on siinä mielessä ihanteellinen paikka että sen yläja alapuolella on pitkät niemet, Rosnäss ja Asnäss, joten tuulipa mistäpäin vain niin
aina löytyy myös suojaista rantaa kalastukseen. Kalastus Tanskassa avautui Mikalle
Kööpenhaminassa asuvan Erkki Pöyhösen avustuksella ja sittemmin hän on käynyt
siellä useita kertoja sekä kevät että syksypyynnissä.
Mukavaa Tanska ssa on että kaikkia rantoja voi kulkea vapaasti, joskus
menestyksekäs kalastus sen jopa vaatii. Viime syksynä kun ei kaloja millään tahtonut
tulla mutta sitkeällä kävelemisellä ja etsimisellä lopulta kalat löytyivät ja he saivat
huippusaaliin. Tankan matkan tekee noin viidensadan euron budjetilla.
Lyhyesti Mika esitteli myös meritaimenen kalastusta Itämerellä, kaverinsa Saarisen
Jarkon veneellä tehtyjä kalamatkoja Turun lähistöllä. Vene on Suomen rannikolla
lähes välttämätön mökkien estäessä vapaan liikkumisen rannoilla.
Perhoista Tanskassa käytetään lähes täysin katkaperhoja. Joitakin sukasmatoa,
tuulenkala sekä särmäneuloja jäljitteleviä perhoja on, mutta runsaana esiintyvät
leväkatkat että katkaravut tekevät katkaperhoista tehokkaita. Lille grisen, Erkin pinkki
ja Kuparipukki ovat Tanskaan matkaavien ykkösvalintoja.
Itämerellä katkojen osuus on paljon pienempi joten erilaiset kalajäljitelmät toimivat
paremmin.
Jari Jamalainen
Mika Parkkonen
Kuva: Juhani
Liinamaa
11
Perhokaveri 1/ 2010
Ukkoskatka (muunnos)
sidos: Joni Haapanen
Ukkoskatka on alunperin Toivo Mäkisen Näätämölle kehittämä perho, joka löytyy mm.
Wanhat Suomalaiset Lohiperhot kirjassa Toivon kahdentoista tarvittavan lohiperhon sarjasta.
Kuvan perho on alkuperäisestä hiukan muuttunut, mutta helposti tunnistettavissa samaksi
perhomalliksi. Alkuperäisestä selvemmin poiketen pyrstö on kierretty häkiläksi eikä kuvan
perhossa ole punaiseksi lakattua päätä. Hyvin yksinkertainen, eikä kovinkaan korean
näkoinen perho on toiminut pohjoisessa loppukaudesta matalan veden aikaan.
Koukku:
Perä:
Takahäkilä:
Runko:
Kierre:
Välihäkilä:
Kurkku:
Pää:
6 kaksihaarainen alasilmällinen
Ohut soikea kulta
Kultafaasaanin punainen vartalohöyhen kierrettynä. (Halutessaan
voi laittaa pyrstöksi suikaleen esim. helmiäis flashabouta)
Musta dubbing, paksuhko sikarin mallinen
Ohut soikea kulta, pari kierrosta molemmilla rungon osilla
Oranssi kukko, 1-2 kierrosta rugon puolessa välissä
Pieni nippu oransseja kukon häkilähöyhen siikasia
Musta