Perhokaveri 1 / 2010 Pirkanmaan Perhokalastajat ry Kortelahdenkatu 10-12 33230 Tampere www.pirkanmaanperhokalastajat.fi Perhokaveri 1 / 2010 Perhokaveri on Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenkirje SISÄLTÖ Johtokunta 2010 Ohjelma keväällä 2010 Puheenjohtajan palsta Kevätkokouskutsu Tiedotteita junnuille Luonnonvarainen meritaimen Meritaimen kalastusta merellä Ukkoskatka Kansi: Juhani Liinamaan ottama kuva seuran pilkkikisoista 13.3.2010 3 4 6 8 9 10 11 12 Pirkanmaan Perhokalastajiin on hyväksytty uusia jäseniä: Santtu SanttuVuorisalo Juhani Tatti Karri Tuomainen Juho Airikainen Kari Vuori Mikko Hätönen Severi Miettinen Eero Nieminen Tervetuloa! Perhokaveri 1/2010 8.4.2010 3 Perhokaveri 1 / 2010 JOHTOKUNTA 2010 JARI JAMALAINEN Puheenjohtaja Jäsenasiat Paunintie 28 33980 Pirkkala 0400 778920 jari.jamalainen@ gmail.com TUULIKKI BJURSTRÖM Tahmelankatu 11 A1 33240 Tampere 040 5377306 [email protected] MARKO PALM Kumparekatu 3 37130 Nokia 0400 424205 [email protected] JONI HAAPANEN Perhonsidontatoiminta Tuohikorventie 34 A 33340 Tampere 050 9110335 [email protected] TERO OJALA Pähkinäkuja 2c 17 33840 Tampere [email protected] HEIKKI ANTTONEN Salomaantie 5 i 63 37630 Valkeakoski 0400 857788 [email protected] KAI KORSU Kaiskonkatu 10 37150 Nokia [email protected] 4 Perhokaveri 1 / 2010 Kerhoillat keväällä 2010 Ohjelma 2007 Tiistaisin klo 18.00 kerhohuoneella Kortelahdenkatu 10-12 27.4. Kevätkokous 4 .5 . Ju n n u t j u lk u j ä r v e llä / M e ssu p a la u t e k e r h o lla Sidontailtapäivät keväällä 2010 Sunnuntaisin klo 14.00 kerhohuoneella Kortelahdenkatu 10-12 Joni Haapanen Tapahtumat keväällä 2010 Perhomessut 24. - 25.4.2010 Ylöjärven Liikuntakeskus Seuran kevään kalaretki 4.-6.6.2010 Kituskoskille 8.-9.5.2010 Heittokoulutus/Antti Guttorm Nokialla 11.5.2010 Heittokilpailu (paikka vielä avoin) 27. - 29.8.2010 Seuran retki Heijostenkoskelle Ohjelmat päivitetään nettiin seuraa www-sivujamme! www.pirkanmaanperhokalastajat .fi 5 Perhokaveri 1 / 2010 Puheenjohtajan palsta Kevät on uudistumisen aikaa niin kovin hyvin onnistuisikaan, niin uusia tulee vielä, onhan kesä edessä. Tänä vuonnakin täytyy uskoa että se kesä tulee. Näinä muutamina aurinkoisina Kevät on myös välineiden uusimisen tai päivinä, joita on ollut, on vapakädessä ainak in tuntunut omituista nykimistä . Onko perhomessut kyseessä refleksi vai heijastuma jostain mahdollisuuden, niin välineiden kun uusien vanhasta, en tiedä mutta joinakin vuosina ideoiden suhteen. Uudistuneet ovat on n äihin a ikoihin tullu t kä yty ä jo mess utkin, meritaimenia yrittämässä ja jo skus jouduimme viemään ne Ylöjärvelle, tosin sumukorentokalassa. Ainakin minulle kevät parempiin tiloihin. Paikkakunnan muutos ei on uudistumisen aikaa, joka kevät mielessä ole vaikuttanut osastojen myyntiin. Nyt on paljon asioita mitä haluaisin seuraavan täytyy tehdä töitä sen eteen, että myös kaud en p a ljon maksavat asiakkaat tulisivat uuteen kalapaikkoja joissa haluaisi käydä. Mieleen paikkaan. Talkooväkeä tarvitaan messujen tulee uusia kalastus menetelmiä joita on läpiviemiseen. Messut ovat tärkeä osa sitä, tullut vain hätäisesti kokeiltua tai ei että pystymme pitämään toimintamme ollenkaan. Kevät on myös siinä mielessä monipuolisena. Messuilla on aina kiva mukavaa aikaa, että vaikka ei kalareissu käyd ä jo senkin takia että tapaa aika na tehdä . On huolt am isen a ikaa, tarjoaa o losuhteiden siihen hyvän p ak osta kalakavereita ja kuulee muiden kalastajien kesän suunnitelmista. Monet kalaretket on 6 Perhokaveri 1 / 2010 ideoitu perhomessuilla. Useimmille meistä kausi alkaa perhomessuista. Alkukaudesta lähivesiltäkin saadaan usein hienoja kaloja. Pienehköt virtavedet saattavat loppukesällä lähes kuivua, mutta alkukaudesta vettä riittää niin kaloille kun kalastajillekin. Pääskylänjoki on yksi lähivesistämme, johon meillä on sopimus. Joki on tyypillinen pienehkö jokivesi, mutta vedenkorkeuden ollessa sopiva se on hieno perhokalastusjoki. Mainittavia saaliitakin ovat kehomme jäsenet sieltä saaneet, tiedän ainakin yhden 4,5kg, yhden 3kg ja lukuisia noin kaksikiloisia…saatuna alkukaudesta. Tänä vuonna kerhomme kevään kalaretki tehdään myös paikkaan, mitä pidän lähivetenä. Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna on käytössämme Vehmaskoski ja Kituskoski Virroilla. Silloin pitäisi vesitilanteen olla ihanteellinen näille koskille. Ympärillä alkukesän luonto ja hyvät kalastusolosuhteet, hyviä kavereita… siitä pitäisi osata nauttia, sillä syksyllä tulee taas huomattua, että kyllä se pohjolan kesä on lyhyt, ei taaskaan kerinnyt kaikkea mitä keväällä haaveili ja suunnitteli. Hyvää kevättä… Jari Veli Autti sidottamassa kerholla. Kuva: Juhani Liinamaa 7 Perhokaveri 1 / 2010 KOKOUSKUTSU Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n sääntöjen 10 § mukainen kevätkokous pidetään kerhohuoneella osoitteessa Kortelahdenkatu 10-12 Tampereella tiistaina 27.4.2010 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään ohessa olevan esityslistan mukaiset asiat. Johtokunta SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS 27.4.2010 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen, valitaan: kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, kaksi äänten laskijaa 3. 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus Hyväksytään kokouksen esityslista 5. Esitetään kokoukselle toimintakertomus vuodelta 2009 sekä tilit ja tilintarkastajien lausunto 6. Päätetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä tilikauden ylijäämän käyttämisestä 7. Päätetään tili ja vastuuvapauden myöntämisestä vuodelta 2009 8. Täydennetään johtokunta kahdella jäsenellä 9. Palkitsemiset 10. Kokouksen päättäminen 8 Perhokaveri 1 / 2010 Tiedotteita junnuille Kevät l ähestyy ja perhokal astajat al ka va t he rä i l l ä t al vi un i l ta an . Seuraavassa mui stutus kevään tapahtumista. Hu ht i k uu ss a 24 .- 25 .4. pi det ään Pe rh om es su t Yl öj är ve n l i i k un ta keskuksessa. Tervetuloa tutustumaan n äy tt ei l l ea se tt aj i i n , h an kk i m aa n välineitä yms. Samalla olisi suotavaa, että osallistuisitte arvanmyyntiin, joka on perinteisesti ollut seuramme junnujen erityisosaamisaluetta. Ilmoittautua voi minulle tai kerhon osastolle. Touk okuu ssa on l uvassa kaks i kalareissua, Julkujärvelle (4.5. tiistaina) ja Vilppulankoskelle (30.5. sunnuntaina). Näil lä reissui ll a sinull a on mahdollisuus kysyä ja saada opas-tusta perhokalastukseen liittyvissä asioissa. * Julkujärvellä aloittamme kello 171 8 ja l uv assa o n pe ri nt ei se st i makkaraa, juomaa, lukemattomia tärppejä ja kehukaloja. Julkujärvelle kukin saapuu omilla kyydeillään, mutta jos sinulla sellaista ei ole, niin ota yhteys minuun (yhteystiedot alla). Kesäkuun 12.-13. pidetään nuorten sm-perhokalastuskilpailut Keuruun Tamppi-, Väärä- ja Virtalankoskella. Tätä kirjoittaessani tapahtumasta ei ollut vielä tarkempia tietoja, mutta m i k äl i h al u at te o sa l l i s tu a, n i i n Pirkanmaan perhokalastajat tukee kisareissuanne maksamalla osallistumisenne ja pyrkimällä järjestämään kyydin ja tukihenkilön paikan päälle (t i edu stel ut al l e ki rj oi t tane el ta ). K i s aj är je st äj i e n yh te ys he nk i l ö Keuruulla on Mika Väle ([email protected], puh. 0405479398). Toimi nopeasti, sillä vain 21 ensimmäisenä ilmoittautunutta pääsee mukaan. Ke sä ku un e ns i m mä i sen ä viikonloppuna on myös seuran perinteinen kevätretki, jonne luonnollisesti myös junnut ovat tervetulleita. Terveisin Kai Korsu [email protected] puh.0400 822439 * Vi l ppu l ankos kel l e l ähde mme kerhohuoneen edestä kello 9:00 sunnuntaiaamuna. Pyrin järjestämään kaikille kuljetuksen, mutta sitä v ar te n re i s su l l e on pak ol l i ne n ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla tai soittamalla minulle mieluiten heti kun tiedät pääsetkö tulemaan. Paluu kerhohuoneen eteen on noin kello 21:00. Otan hieman suolapalaa mukaan, mutta kaikkien osallistujien olisi paras ottaa omat eväät. 9 Perhokaveri 1 / 2010 Kerhoilta 9.2.2010. Luonnonvarainen meritaimen – uhanalainen laji Millainen tulevaisuus on lajilla, jonka yksilöistä 80 % pyydystetään joka v uosi , ja jon ka l uont ai ne n p oi ka st uo ta nt o on h äl yt tä vä n alhaisella tasolla? Tutkija Eero Jutila Ri i sta ja k al at al oude n tu tk i m us l a i t ok se st a es i t el mö i k er ho hu on ee l l a Po hj an l a ht ee n laskevien jokien meritaimenkannoista ja niiden tulevaisuudesta. Hänen mukaansa poti las on krii tti sessä ti l assa, j oka edel l e en pah en ee : suurimmasta osasta rannikkojokia luontaiset taimenkanat ovat hävinneet ja jäljellä olevat kannat ovat kaikki e ri tä i n u ha na l a is i a. Lu on no ss a syntyneitä poikasia ei tahdo löytyä millään, vaikka monia rannikkojokia k oe ka l a st et aa n sä än nö l l i s es ti . Ainoastaan Isojoki ja eräät Torniojoen sivujoet esiintyvät edukseen. Mittava i s tu tu st oi mi nt a sa a ku i t en ki n yleistilanteen näyttämään paremmalta – harva tuskin uskaltaa edes ajatella mi l t ä ti l ann e nä yt täi si i l man kal anvi ljel yl ai toksil ta saatavaa jatkuvaa tekohengitystä. Myös istukkaiden osalta tilanne alkaa v ai ku tt aa h uo no mm al ta , kosk a i stutusten tuotto ja merkattujen kalojen merkkipalautusprosentti on vuosi vuodelta alenemassa. Tuottoon vaikuttaa etenkin se, että suurin osa taimenista pyydetään merestä heti ensimmäisenä istutusten jälkeisenä kesänä siikaverkoilla, ennen kuin kalat ovat ehtineet juuri kasvaa, saatikka 10 saavuttaa sukukypsyyttä. Monesti parempi kilomääräinen ’tuotto’ olisi saatu ’syömäll ä kuormasta’ kui n vapauttamal la smol tit vesi stöön. Meressä hengissä selvinneet yksilöt pysyttelevät lähellä rannikkoa ja vaeltavat pääasi assa noi n sadan kilometrin säteellä kotijokisuusta. Esimeriksi Merikarvianjoelle, Isojoelle ja Kokemäenjoelle istutetut poikaset vaeltavat merellä useimmiten kohti pohjoista. Mitä si tt en on te ht äv i s sä ? Verkkokalastuksen rajoi ttaminen Suomessa on osoittautunut E ero Jutilan mukaan lähes mahdottomaksi te ht äv äk si . To i si n o va t as i a t esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, missä meritai menkannat ovatki n pai koin jopa runsaita. Jotain on ku i t en ki n Su om es sa ki n sa at u aikaiseksi sikäli kun meritaimenen alamittaa on nostettu 50 cm:iin. Tul ossa l i enee myös i stukkai den ras va ev äl ei kk au ks et , jotk a m ah do l l i s ta i s i v at i st uk ka i s i i n kohdistuvan vali koivan pyynni n. Ka i k ki a ke i n oj a on k äy te tt äv ä l uo nn on va ra i sen m er i t ai me ne n pel astami seksi, koska se ta l oud el l i se st i hy öd yn ne tt äv än ä l aj i n a, t oi si n ku n es i m er ki ks i sai maannorppa ja lii to-orava, on luonnonsuojelulain ulottumattomissa. Kai Korsu Perhokaveri 1 / 2010 Meritaimen kalastusta merellä Kerhoiltaan 23.2 saimme vieraaksemme Mika Parkkosen. Monet Ylä-Tenolla kalastaneet hänet tuntevatkin, perho nimeltä ”Moskovan kirjeenvaihtaja” on nimetty hänen mukaansa. Tällä kertaa oli kuitenkin kyse meritaimenen perhokalastuksesta merellä. Mika kertoi että häntä yhä enemmän viehättää seisovan veden kalastus. Kuriositeettinä hän aluksi näytti edellisellä viikolla saamansa tarpoonin kuvan. Mika perusti esitelmänsä runsaaseen kuvatarjontaan joiden lomassa oli hyvä käsitellä asioita aihe kerrallaan. Eniten juttua oli Tanskasta, Shellannista Kalumborgin alueelta. Meriperhokalastuksen ”koti” on Fynin saari jossa Grönvalt niminen mies julkaisi kirjan kuusikymmenluvun puolivälissä. Useimmat nykyisinkin käytetyt perhot pohjautuvat Grönvaltin perhoihin. Kalumborg on siinä mielessä ihanteellinen paikka että sen yläja alapuolella on pitkät niemet, Rosnäss ja Asnäss, joten tuulipa mistäpäin vain niin aina löytyy myös suojaista rantaa kalastukseen. Kalastus Tanskassa avautui Mikalle Kööpenhaminassa asuvan Erkki Pöyhösen avustuksella ja sittemmin hän on käynyt siellä useita kertoja sekä kevät että syksypyynnissä. Mukavaa Tanska ssa on että kaikkia rantoja voi kulkea vapaasti, joskus menestyksekäs kalastus sen jopa vaatii. Viime syksynä kun ei kaloja millään tahtonut tulla mutta sitkeällä kävelemisellä ja etsimisellä lopulta kalat löytyivät ja he saivat huippusaaliin. Tankan matkan tekee noin viidensadan euron budjetilla. Lyhyesti Mika esitteli myös meritaimenen kalastusta Itämerellä, kaverinsa Saarisen Jarkon veneellä tehtyjä kalamatkoja Turun lähistöllä. Vene on Suomen rannikolla lähes välttämätön mökkien estäessä vapaan liikkumisen rannoilla. Perhoista Tanskassa käytetään lähes täysin katkaperhoja. Joitakin sukasmatoa, tuulenkala sekä särmäneuloja jäljitteleviä perhoja on, mutta runsaana esiintyvät leväkatkat että katkaravut tekevät katkaperhoista tehokkaita. Lille grisen, Erkin pinkki ja Kuparipukki ovat Tanskaan matkaavien ykkösvalintoja. Itämerellä katkojen osuus on paljon pienempi joten erilaiset kalajäljitelmät toimivat paremmin. Jari Jamalainen Mika Parkkonen Kuva: Juhani Liinamaa 11 Perhokaveri 1/ 2010 Ukkoskatka (muunnos) sidos: Joni Haapanen Ukkoskatka on alunperin Toivo Mäkisen Näätämölle kehittämä perho, joka löytyy mm. Wanhat Suomalaiset Lohiperhot kirjassa Toivon kahdentoista tarvittavan lohiperhon sarjasta. Kuvan perho on alkuperäisestä hiukan muuttunut, mutta helposti tunnistettavissa samaksi perhomalliksi. Alkuperäisestä selvemmin poiketen pyrstö on kierretty häkiläksi eikä kuvan perhossa ole punaiseksi lakattua päätä. Hyvin yksinkertainen, eikä kovinkaan korean näkoinen perho on toiminut pohjoisessa loppukaudesta matalan veden aikaan. Koukku: Perä: Takahäkilä: Runko: Kierre: Välihäkilä: Kurkku: Pää: 6 kaksihaarainen alasilmällinen Ohut soikea kulta Kultafaasaanin punainen vartalohöyhen kierrettynä. (Halutessaan voi laittaa pyrstöksi suikaleen esim. helmiäis flashabouta) Musta dubbing, paksuhko sikarin mallinen Ohut soikea kulta, pari kierrosta molemmilla rungon osilla Oranssi kukko, 1-2 kierrosta rugon puolessa välissä Pieni nippu oransseja kukon häkilähöyhen siikasia Musta
© Copyright 2024