1. No category

1
SUOMENLAHDEN
PARHAAT OTTIPAIKAT
KALASTUSALUEKOHTAISET
SÄÄNNÖT
VERTIKAALIJIGAUS
Uusin villitys kuhan pyyntiin!
TOP 10
-VIEHEET
Suomen suosituin kalastusvene
on uudistunut!
Silver Hawk CC + Honda BF 80
Pakettihinta
25 440 € tai 319 € /kk*
Tutustu myös uusiin Silver Avant -malleihin!
Hawk CC ja muut Silver-mallit nyt kaupoissa - katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.silverboats.fi
*Rahoitusesimerkki: Kokonaishinta (ei sisällä paikkakuntakohtaisia toimituskuluja) 25 440 €, käsiraha 5 100 €, rahoitettava summa 20 490 €, sopimusaika 60 kk, korko 5,90 %, kuukausierä 319 €/kk (viimeinen erä 6 169 €).
Kuukausierä sisältää perustamismaksun 150 € ja käsittelymaksun 8 €/kk. Luottokustannukset yhteensä 4 657,97 €, tod. vuosikorko 7,05 % ja tod.luottohinta 30 097,97 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja
kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Hermannin Rantatie 10, 00580 Helsinki. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut.
w w w. s i l v e r b o a t s . f i
3
PÄÄKIRJOITUS
Tätä lehteä on kaivattu !
Idea Suomenlahden kalastuspaikkaoppaan tekemisestä syntyi niistä havainnoista, mitä olen merellä liki 20
vuotisen kalastusopasurani aikana tehnyt. Kalastustekniikoiden neuvominen on kalastusoppaan työssä yksi
tärkeistä asioista, mutta yhtä lailla oppaan tulee pystyä
viemään asiakkaat sellaisille hyville kalapaikoille, mistä kyseisenä vuodenaikana tulee kalaa. Nämä paikat
vaihtelevat sen mukaan, mitä kalalajia lähdetään yrittämään. Vaikka nämä alueet ovat oppaalle tuttuja, niin
asiakkaille ne eivät sitä ole. Oli siis selkeää kysyntää
lehdelle, missä kerrottaisiin mistä mitäkin kalalajia on
löydettävissä.
Yhden lehden sivut eivät kuitenkaan riitä siihen, että
lähdetään karikko karikolta käymään koko Suomenlahtea läpi. Eikä siihen ole tarvekaan, sillä silloinhan kalastuspäivästä riistetään yksi tärkeä elämys pois – itse
löytämisen riemu. Lehden tarkoitus on valaa kalastajan
uskoa siihen, että hän on oikealla alueella tietyn kalalajin pyyntin.
Esimerkiksi hauen kalastuksen pitäisi olla tuloksellista sillä alueella, mistä lehdestä löytyy H-kirjain. Kalan
saantiin on tuosta vielä pitkä matka. Siihen vaikuttaa
vuodenaika, kalastussää, käytettävät tekniikat sekä kalastustaidot. Mutta kaloja siellä oikeaan vuodenaikaan
on. Kyse on vain oikeasta tekniikasta, ajoituksesta ja
uskosta. Jos kalamies ei usko siihen mitä on tekemässä, ovat saaliit auttamatta laihan puoleisia.Tarvitaan siis
uskoa tekemiseen ja sinnikkyyttä heittohin.
Tervetuloa nauttimaan Suomenlahden luonnosta ja
sen suomista kalastusmahdollisuuksista.
Kireitä siimoja!
Ari Paataja
Kalastuksen alueellisesta säätelystä Suomenlahdella
vastaavat kalastusalueet. Kalastusalueet tekevät päätöksiä jotka koskevat myös viehekalastajaa, mutta päätöksistä tiedottaminen on ollut olematonta. Kunnan
ilmoitustaululle ripustettu A4 ei tavoita ketään.
Tässä tiedottamisessa Suomenlahden Kalastuspaikkaopas auttaa kalastusalueita. Alueiden tekemät säädökset on nyt koottu yhteen lehteen ja nämä tiedot
ovat nähtävissä myös maan luetuimmalla keskustelusivulla netissä osoitteessa www.kalamies.com.
Vaikka Etelä-Suomen viehekortti antaakin luvan kalastaa lähes kaikkialla Suomenlahdella, on siellä suuri
määrä luonnonsuojelualueita joissa on maihinnousutai liikkumiskieltoja. Niiden säännöt rajoittavat kalastusta.
Tietoa näistä alueista ja niiden säännöistä ei aiemmin
ole ollut saatavissa missään lehdessä eikä myöskään
netissä. Pieni yrittäjä lähti auttamaan Suomen valtiota
ja tuloksena syntyi Suomenlahden Kalastuspaikkaopas.
Mercury -perämoottorit
ja laadukkaat kumiveneet
huvi- ja ammattikäyttöön
Löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta
www.mercury-marine.fi
SUOMENLAHDEN KALASTUSPAIKKAOPAS 2014
Toimitus ei vastaa lehden virheistä. Tiedot tarkistettu vuonna 2014 ja päätösten voimassaolo koskee 2014 vuotta ellei tekstissä toisin mainita. Kartta-aineisto ei sovellu navigointiin ja kartassa näkyvät kalastusta tai liikkumista rajoittavat rajat ovat ohjeellisia. Tarkemmat tiedot alueellisista päätöksistä sekä alueiden rajoista saa kalastusalueiden isännöitsijöiltä sekä Uudenmaan- ja Kaakkois-Suomen ELY keskuksista.
JULKAISIJA Apajamatkat, Ari Paataja, Kirkkonummi ILMOITUSMYYNTI: Ari Paataja, puh. 040 505 2225 --- SäHKöPOSTI: [email protected] TAITTO: Q-tiitus
PAINOPAIKKA: Sanomapaino, Sanomala Oy JAKELU: Ilmaisjakelulehti LEVIKKI: 75 000 kpl
TEKSTI/KUVAT: Ari Paataja Näköislehti netissä: www.kalamies.com
4
KALASTUSLAKI SANOO….
Kalastuksessa tarvittavat luvat:
Kalastustapa
alle 18 v, 65 v täyttäneet
18-64 vuotiaat
Onkiminen ja pilkkiminen 1) ja 2)
Viehekalastus, heittokalastus
tai uistelu 1 vavalla 1) ja 3)
Muu kalastusuistelu useammalla kuin
yhdellä vavalla muu kalastus ja ravustus
maksuton yleiskalastusoikeus
ei valtion kalastuksenhoitomaksua
ei viehekalastusmaksua
ei valtion kalastuksenhoitomaksua
aina vedenomistajan lupa
maksuton yleiskalastusoikeus
valtion kalastuksenhoitomaksu
+ viehekalastusmaksu tai vedenomistajan lupa
valtion kalastuksenhoitomaksu
+ vedenomistajan lupa
1) Kalastusta rajoitetaan kuitenkin siten, että kalastus on kielletty mm. siika- ja lohipitoisten jokien koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla,
joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai päätöksen nojalla.
2) Vavassa saa olla heittokalastukseen soveltumaton kela.
3) Läänikohtainen viehekalastus on joillain vesialueilla kielletty erillisellä päätöksellä.
Kalastuksenhoitomaksu vuonna 2014
Kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Vuonna 2014 maksu on suuruudeltaan 24 € kalenterivuodelta tai
7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa alle 18-vuotiaan eikä 65 vuotta täyttäneen eikä henkilön, joka
harjoittaa vain onkimista tai pilkkimistä.
Maksu suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI47 5000 0121 5028 42.
Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä mukana kalastettaessa. Seitsemän vuorokauden maksu on voimassa seitsemän vuorokautta maksupäivästä tai muusta maksuhetkellä kuittiin merkitystä päivästä alkaen.
Läänikohtainen viehekalastuslupa vuonna 2014
Maksamalla läänikohtaisen viehekalastusmaksun saa harjoittaa viehekalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä.Vetouistelussa saa edellisten lisäksi käyttää yhtä painoviehettä tai syvääjää. Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse tätä
maksua maksaa. Jos haluat kalastaa enemmän kuin yhdellä vavalla, tarvitset vedenomistajan luvan.Viehekalastusluvalla ei saa kalastaa:
1. Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja
2. milloin se on kielletty muun säännöksen nojalla.
Viehekalastusmaksu on 31 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä mukana kalastettaessa. Seitsemän vuorokauden maksu on voimassa seitsemän vuorokautta maksupäivästä tai muusta maksuhetkellä kuittiin merkitystä päivästä alkaen.
Maksu maksetaan seuraaville maa- ja metsätalousministeriön tileille:
Etelä- Suomen lääni FI69 5000 0121 5028 34
Länsi-Suomen lääni FI81 5000 0121 5029 09
Itä-Suomen lääni FI82 5000 0121 5028 91
Oulun lääni FI07 5000 0121 5028 83
Lapin lääni FI73 5000 0121 5028 59
Mobiililuvat 2014
Valtion kalastusluvat on mahdollista maksaa kännykällä. Huomioi luvan korkeampi
hinta.
Soita 0600-alkuiseen palvelunumeroon. Kuulet äänitiedotteen, jossa kerrotaan luvan hinta ja pyydetään antamaan lyhytaikaisissa viikkoluvissa ensimmäinen voimassaolopäivä. Puhelun jälkeen saat tekstiviestin, jossa pyydetään lähettämään vastauksena kalastajan nimi. Tämän jälkeen saat matkapuhelimeesi lupaviestin. Vuosilupien
kohdalla lupa on voimassa heti lupaviestin saavuttua, lyhytaikaisissa luvissa ensimmäisenä ilmoitettuna voimassaolopäivänä.
Kalastuksenhoitomaksu 2014 – 27,71 € – puh. 0600 55 1622
Kalastuksenhoitomaksu 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 55 1623
Viehekalastusmaksu 2014 Etelä-Suomi – 35,38 € – puh. 0600 55 1624
Viehekalastusmaksu Etelä-Suomi 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 55 1629
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu Etelä-Suomi 7 vrk – 16,89 € –
puh. 0600 55 1634
Viehekalastajan Suomenlahti
Vuodesta 1996 voimassa ollut Etelä-Suomen viehekortti on
mahdollistanut kalastuksen harjoittamisen vapavälinein lähes
kaikkialla Suomenlahden alueella. Kartalta löytyy kuitenkin joitain
alueellisia rajoituksia, joten aivan joka paikassa tai jokaista kalalajia
ei aina voi kalastaa. Alueelliset rajoitukset voivat johtua esimerkiksi
liikkumiskiellosta luonnonsuojelu- tai puolustusvoimien alueella.
Rajoitus voi olla myös paikallisen kalastusalueen tekemä, jolloin
jonkin kalalajin pyynti tai kalastustekniikka voi olla alueellisesti ja
ajallisesti kiellettyä.
Kalastusalueet
Suomenlahti on jaettu 14 kalastusalueeseen. Alueiden hallitukset päättävät alueen
kalastuksen säätelystä, mutta päätösten tiedottaminen on ollut olematonta. Suomenlahden Kalastuspaikkaopas tarjoaakin kalastusalueille kanavan, miten he saavat
laajasti tiedotettua päätöksistään. Kalastuksen säätelyssä on suuria alueellisia eroja.
Vaikka tämä lehti on suunnattu nimenomaan vapakalastajille, on siinä tiedotettu myös
kalastusalueen harjoittamasta verkkokalastuksen säätelystä. Verkon silmäkokojen
nostaminen yhdessä alamittojen kanssa on yksinkertaisin ja tehokkain tapa säädellä
kalastusta.
Kalastusalueet ovat voineet säätää kalalle valtakunnallista alamittaa korkeamman
mitan.Yleensä kyse on kuhasta, jonka lakisääteinen 37cm:n mitta on yleisen käsityksen mukaan aivan liian pieni. Kala ei ole välttämättä ehtinyt edes kertaakaan kutea,
kun se jo on laillista pyytää pois. Kalastusalueet voivat verkon silmäkokoa suurentamalla sekä alamittaa nostamalla vaikuttaa mm. siihen, minkälainen kuhakanta alueella
on. Suomen johtavien kalatutkijoiden mukaan niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastajienkin kokonaissaaliit kasvavat, kun näitä mittoja nostetaan ylöspäin. Asiantuntijoiden
suosituksena on, että verkon pienin silmäkoko on 55-60mm ja kuhan alamitta 45cm.
Kuten karttasivujen infopalstoilta on luettavissa, on monella kalastusalueella vielä
paljon parannettavaa tässä asiassa. Siika ja ahven ovat verkkojen silmäkoon noston
selvimpinä esteinä.Tunnettua on että esim. 60mm:n verkkoon ei montakaan ahventa vuoden mittaan mene. Jos vesistöjä halutaan pitää kunnossa siten, että siellä on
elinvoimaiset kuha ja haukikannat pitämässä särkikalakantoja kurissa niin se vaatii tiheämpisilmäisten verkkojen poistamista.Ajatusten on muututtava siten että ahventa
ei pyydetä verkolla, vaan katiskoilla.
Kalastusalueiden rajat ovat paikon erittäin huonot eivätkä kunnolla seuraa mantereen tai saarten muotoja. Tämän laadukkaampaa tiedostoa ei viranomaisilta ollut
kuitenkaan saatavissa.
Rauhoituspiirit
Kalastusalueella voi olla rauhoituspiirejä, mutta näiden rajoja ei yleensä
ole merkitty maastoon saati sitten keskelle selkää selvällä poijumerkillä.
Ilman näitä merkkejä kalastajan on erittäin vaikeaa arvioida missä
raja kulkee. Oppaasta selviää rauhoituspiirien sijainnit.
Kalastusalueen keskeisiä tehtäviä on kalojen istutusten ohella järjestää kalastuksen
valvonta. Useimmilta kalastusalueita on saatu isännöitsijän yhteystietojen ohella myös
valvojan yhteystiedot. Valvojaan kannattaa ottaa yhteys esim. jos havaitsee merkitsemättömän verkon lain vastaisesti keskellä salmea. Muissa kalastusalueen neuvontaan
liittyvissä asioissa puheluihin vastaa alueen isännöitsijä.
Kalapaikat
Kartalla on suosituksia alueista, jotka soveltuvat Meritaimenen, Siian, Kuhan, Hauen
tai Ahvenen pyyntiin. Paikat ovat ohjeellisia eivätkä tarkoita että paras kalapaikka
olisi juuri kirjaimen alla. Merkintä ei myöskään poissulje etteikö alueelta saisi hyvin
myös muita kalalajeja.
Venerampit
Kartassanäkyypaikkoja,missäveneensaa askettuatrailerillaveteen.Ramppien kuntoa ei ole eritelty,vaan joukossa on huonompikuntoisia luonnonrantoja kuin myös loivia betoniramppeja. Huomioi aina rampin ympärillä
tapahtuva liikenne äläkä milloinkaan jätä autoa ja traileria siten,että niistä aiheutuu haittaa rampin tai alueen muille käyttäjille. Lisätietoa rampista voi löytää esim. osoitteesta
www.kipparilehti.fi
Venebensa-asemat
Venebensa-asemia on rannikolla melko vähän. Ne on merkitty karttaan
graafisin merkein.Aukioloajat ja automaattien löytymisen voi tarkistaa
esim. osoitteesta kipparilehti.fi
Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot
Tämä opaslehti pyrkii tarjoamaan parhaan julkisen tiedon luonnonsuojelualueiden säännöistä, mutta tarkat rajat löytää paremmin peruskartasta.
Luonnonsuojelualueet on yleensä merkitty maastoon, mutta niiden rajoja
ei ole poijuilla merkitty vesialuelle.Tämä tekee rajojen hahmottamisesta vesialueella
erittäin vaikeaa.
5
Valtion vesialue
Kylän vesialueen ulkopuolella alkaa valtion yleinen vesialue.
Näillä alueilla meritaimenen alamitta on 65cm.
Kalastus puolustusvoimien vesialueilla
Puolustusvoimien alueilla saa vapaasti kalastaa läänikortilla, kunhan ei mennä sataa
metriä lähemmäksi sellaisia puolustusvoimien käytössä olevia maa-alueita, joille
maihinnousu on kielletty. Alueita joissa on maihinnousukielto, ei ole karttaaineistona saatavissa. Nämä alueet on merkitty kylteillä maastoon.
Kalastus ja liikkuminen sotasatamien läheisyydessä on kielletty. Mikäli yleinen
väylä on sataa metriä lähempänä, on sillä liikkuminen sallittu ilman pysähtymisiä. Merellä liikuttaessa tulee huomioida puolustusvoimien suorittamat kovapanosammunnat. Ampuma alueet on merkitty merikarttaan ja ammunnoista
tiedotetaan radion lisäksi puolustusvoimat.fi sivulla, missä etusivun oikeassa
laidassa on asian ilmoittava laatikko.
Maihinnousukieltoja on mm. Helsingissä Santahaminan alueella sekä Upinniemessä Kirkkonummella.
TILAAkalastaja
VAPAAA-A
AJA
JAN
N
UUSI
UUSI
PILKKIkuningattaren
matkassa
1 2014
✓
9€
Tutustumis-
TARJOUS
5,90 €
Hyvä
HEITTOKALASTUSVENE
kalastaja
VAPAA-AJAN
Tai:
LIITY Suomen Vapaaajankalastajien Keskussi!
järjestön kannatusjäsenek
LEHTI!
Herkullista
KALAA
keittämällä
JOUSIKALASTUS
LAJIEAJARTA
SKALIKAST
12 KK/VUO VUOSI N
€
6 NROA 45
HAUEN
talvinen
täkyonginta
Kannatusjäsenenä saat lehden ja muita jäsenetuja!
Lisää tietoa löydät: www.vapaa-ajankalastaja.fi
• p. 050 577 4656 • [email protected]
QUICKSILVER PILOTHOUSE
Uudet mallit nyt jälleenmyyjältäsi!
Kalojen alimmat mitat ja
pyyntirajoitukset
Lisätietoa malleista osoitteessa: www.quicksilver-boats.com
Alamitta on kalojen alin sallittu pyyntimitta. Kalan pituus mitataan
leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteenpuristetun pyrstöevän
kärkeen. Kalojen alamitoista on säädös kalastusasetuksessa.
Luonnonvesistä pyydetyn meritaimenen ja järvilohen alamitta on 60 senttimetriä 1.1.2014 alkaen. Järvitaimenen alamitta on 60 senttimetriä 67 leveysasteen (67º00’N) eteläpuolella ja 50 senttimetriä sen pohjoispuolella. Leveysaste
67º00’N sijaitsee noin 50 km napapiiriltä pohjoiseen. Harjuksen alamitta on 67
leveysasteen eteläpuolisissa vesissä 35 senttiä, pohjoispuolisissa vesissä alamitta
on 30 cm.
Merilohen alamitta on 60 cm (paitsi Perämerellä 50 cm) ja kuhan 37 cm. Meritaimenen kalastusrajoituksia on tiukennettu Suomenlahdella, jossa valtion
yleisellä vesialueella talousvyöhykkeeseen asti meritaimenen alamitta on 65 cm.
Lisäksi tällä alueella saaliksi saadut rasvaevälliset taimenet on laskettava viipymättä takaisin veteen. Rajoitukset perustuvat Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tekemiin päätöksiin, jotka tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Kalastusalue voi tietyillä vesialueilla määrätä alamitan
myös muulle kuin kalastusasetuksessa määritetyille kalalajille (tai rapulajille), tai
määrätä, että alamitta on suurempi kuin asetuksessa on määrätty.
Rauhoitusaikana tietyn kala- tai rapulajin pyydystäminen on kielletty. Ajanjaksona, jolloin jokin kalalaji (tai rapu) on rauhoitettu, vedessä ei saa pitää pyydystä,
joka on kyseisen lajin pyyntiin tehty tai erityisesti siihen sopiva.Alamittainen tai
rauhoitusaikana pyydykseen tarttunut rauhoitettu kala (tai rapu) on viipymättä
laskettava takaisin. Kalaa ei saa ottaa talteen vaikka se olisi kuollutkin, vaan se on
laitettava takaisin veteen.
Vastuullisen kalamiehen suositus:3:n kalan päiväkiintiö
Viehekalastusluvassa ei ole lajikohtaisia päiväkiintiöitä. Suosituksena on että
saalista ei oteta enempää kuin kerralla jaksaa syödä. Suomen Kalastusopaskillan
oppailla on suosituksena 3:n kalan päivittäinen saaliskiintiö, joka on hyvä suositus
kaikille vapakalastajille. Jos osutaan hyvälle syönnille, niin päivän aikana yksi henkilö voi ottaa korkeintaan 3 kuhaa, 3 haukea, 3 meritaimenta tai sopivasti (3kg)
ahvenia. Jos kaloja tulee runsaasti, kalastuspäivän aikana tulee harjoittaa valikoivaa kalastusta. Suuret hyvän geeniperimän omaavat yksilöt suositellaan vapautettavaksi jatkamaan sukua ja kotiin vietäväksi otetaan keskikokoisia ruokakaloja.
KYSY TARJOUSTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI!
Blomin Korjaamo, Suolahti • Jokikone, Joensuu
Kuopion Venevälitys, Kuopio • Kimmotor Oy, Ylöjärvi
Naantalin Vene- ja Autokeskus, Naantali • Suukari Marine,
Uusikaupunki • Vääksyn Konepiste, Vääksy
www.mercury-marine.fi
Suomenlahti TOP 10 ahvenjigit
Ahven on jigikalastajan peruskala ja sen narraaminen on hauskaa
jos mikä. Ahvenjigit ovat melko pieniä, joten sopivan jigipään
löytäminen voi olla haasteellista.
Pieni jigipää ei lennä pitkälle ja tuntuman saaminen pohjaan voi olla vaikeaa.Ahvenelle kannattaakin kokeilla drop shot-jigausta eli droppausta. Siinä paino on siiman
päässä ja koukku siimassa 30-40cm painon yläpuolella. Droppaustekniikalla pienetkin jigit saadaan heitettyä pitkälle ja tuntuma pysyy hyvänä. Kannattaa kokeilla!
1. LUNKER CITY SHAKER 3,25”
2. KP BAITS NATURAL SHAD 3,5”
3. RELAx KOPYTO 3”
4. KP BAITS LAzY SHAD 3,5”
5. LUNKER CITY SwIMFISH 2,75”
6. RELAx TwISTER 3”
Rauhoitusaikoja
7.wAKE GRUB 3,5”
Vuoksen vesistöalueen nieriä eli saimaannieriä: Rauhoitettu kokonaan eli sen
pyynti ja saaliiksi ottaminen on täysin kiellettyä.
Harjus: huhti- ja toukokuun ajan, lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin
ja Utsjoen kuntia, kuitenkin niin, että pyynti vavalla ja uistelemalla on
sallittu
9. RELAx SUPER BANJO 3”
Merilohi, järvilohi, meritaimen, järvitaimen ja purotaimen: joessa, purossa,
koskessa ja virtapaikassa syys-, loka- ja marraskuun ajan, kuitenkin siten,
että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on näissäkin vesistöissä sallittu
syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän
jälkeen.
www.quicksilver-boats.com
8. LUNKER CITY FINN-S-FISH 2,5”
10. KP BAITS ELECTRIC SHAD 2,5”
Nahkiainen: huhtikuun alusta elokuun 15 päivän loppuun
Rapu ja täplärapu: marraskuun alusta heinäkuun 21 päivään kello 12.
Meritaimenella on kaksi alamittaa
60cm muut kuin valtion vesialueet
65cm valtion vesialueet
Legendaarinen haukilusikka: Bete Krokodil 8cm, 23g, väri BSF (mainos)
6
6
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
A
H
S
H
H
M
A
K
A
H
S
A
M
H
S
A
H
M
S
H
M
H
S
A
H
K
A
H
A
S
S
S
A
S
Copyright MML, 2014
M
M
S
S
M
M
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
7
H
Alueella toimivia kalastusoppaita:
Apajamatkat
Ari Paataja
gsm 040-5052225
[email protected]
www.apajamatkat.fi
H
VMB Fishing
Ville-Matti Blomqvist
gsm 050-5222033
[email protected]
www.vmbfishing.com
Kalahaave
Matti Sjöblom
gsm 040-5691364
matti.sjö[email protected]
www.kalahaave.fi
H
Bromarv-Tenhola kalastusalue
Bromarvin kylä sijaitsee kapealla kannaksella ja varmasti monen mielessä on ollut
toive kanavan rakentamisesta tuohon
kapeaan kohtaan. Kanava helpottaisi
huomattavasti vesiliikennettä kylän eteläja pohjoispuolisten vesien välillä.
Bromarvin ”niemimaan” itäpuolen vedet
ovat syviä, mutta sen verran suojaisia että
siellä viihtyvät niin hauet, ahvenet kuin kuhatkin. Bromarvin eteläpuolen rantaviiva
on rikkonaista lahtien ja saarten silpomaa
aluetta, missä löytyy rauhallisia paikkoja
kalastukseen.
Länsireuna on ison veden ääressä ja
olosuhteet ovat liian karuja monille lajeille. Mutta siika ja meritaimen viihtyvät
noilla alueilla.
Pohjoispuolen rannat ovat nekin syviä
ja paikkoja hauen tai ahvenen kalastukseen melko vähän. Alue jatkuu pitkälle
H
A
K
H
itäkoilliseen ja suojaisia lahdelmia löytyy
tuon tuostakin, mutta rannat ovat yhä
pääosin syviä. Veden laatu on yleensä hyvää myös pahimpaan sinilevien
kukinta-aikaan heinä-elokuussa.
Yhteystiedot
Isännöitsijä Gabriela Lindholm
Gsm 050 404 2738,
[email protected]
Kalastuksenvalvojat
Kurt Westberg, gsm 0500 321 0340
Johan Danielsson, gsm 0400 769 678
Alueelliset kalastusrajoitukset. Kalastus
on kiellettyä verkolla, jonka solmuväli
on alle 45 mm. Poikkeuksena täkykalan
pyynti.
Hangon kalastusalue
K
A
H
S
M
Suomen eteläisin niemimaa tarjoaa upeiden maisemien myötä tasokasta kalastusta, mutta mikään helppo kalastuspaikka Hanko ei ole. Alue on kahtiajakoinen.
Aava meri tulee lähelle rantaa
Hangon eteläpuolella ja saaristovyöhyke
on erittäin kapea. Siellä on paljon matalaa
hiekkapohjaa ja kohdekaloina ovat meritaimen sekä siika. Hankoniemen länsipuolen monet saaret ja salmet tarjoavat
myös mielenkiintoisia päiviä taimenen tai
siian pyytäjäle.
Kun mennään Hankoniemen pohjoispuolelle tulee lajistoon myös mukaan ahven, mutta kuha ja hauki karttavat aavaa
karikkoista selkää. Niitä löytyy parhaiten
alueen itäosista Bengtsårin, Kadermon ja
Krogarsin seuduilta. Alueelliset kalastus-
rajoitukset: Kuhan alamitta 40 cm
Rauhoituspiirit
1. Krogarviken-Kvarnskär sekä Landbjörkskärin ja Sjöbjörkskärin välinen alue.
Kaikenlainen kalastus, muuhun kuin
tieteellisiin tarkoituksiin on kielletty. Rauhoituspiirin määräykset ovat voimassa
30.4.2022 asti.
Isännöitsijä
Gabriela Lindholm, 050 404 2738
[email protected]
Valvoja
Johan Danielsson, 0400-769678
HANGON
S
Ls-alueet
M
YSA-tunnus
Pinta-ala/ha
Rajoitukset
Anklarängsbukten
YSA204523
220, 7
Kalastus sallittu.
Balget
YSA205426
27
Kalastaminen kielletty.
Ettergadden
YSA204458
124,9
Kalastaminen kielletty.
Furuskär
YSA014119
31,9
Kalastaminen kielletty.
Högholmen-Henriksberg
YSA012169
51,4
Kalastaminen kielletty.
Sandvik
YSA204421
23,2
Kalastus sallittu.
Tulliniemi
YSA010035
2240,1
Kalastaminen kielletty.
Tvärminnen
luonnonsuojelualue
ESA010006
-
Kalastaminen kielletty.
Tvärminnen tutkimusaseman
YSA010336
508,7
Kalastaminen kielletty.
Vedagrundet
YSA204470
77,8
Kalastus sallittu.
örnvik
YSA200070
220,4
Kalastaminen kielletty.
Järjestäjänä, kalastusopas Ari Paataja.
Liki 20 opasvuoden tuoma saalisvarmuus!
www.apajamatkat.fi
Puhelin 040 - 505 2225
8
A = Ahven
8
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
Alueella toimivia kalastusoppaita:
A
H
H
H
Apajamatkat
Ari Paataja
gsm 040-5052225
[email protected]
www.apajamatkat.fi
Kalahaave
Matti Sjöblom
gsm 040-5691364
matti.sjö[email protected]
www.kalahaave.fi
Fishing Lords
gsm 040-5899513
[email protected]
www.fishinglords.fi
Kalakettu
Jyrki Kettunen
gsm 0400-946940
[email protected]
www.kalakettu.fi
Haukikoira
Mika Vornanen
gsm 050-62811
[email protected]
www.haukikoira.fi
Kalastus- ja luontopalvelut
Markku Tiusanen
gsm 040-5728931
[email protected]
www.kalastuspalvelut.com
H
A
H
H
H
K
H
K
H
A
H
H
H
A
H
K
H
H
A
H
K
A
A
A
H
K
H
K
S
H
S
S
M
M
A
H
H
H
M
M
H
S
S
M
Copyright MML, 2014
M
M
M
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
9
Tammisaaren saariston kansallispuisto
Tammisaaren saariston kansallispuiston alueella on seuraavia kalastusta ja liikkumista koskevia rajoituksia:
Pohjan kalastusalue
1.1.-31.12. maihinnousu arvokkaan maaluonnon ja lajiston turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Lågskär-Mellanlandet, Hjortronskär-äggolskär ja kansallispuistoon kuuluva Jussarön länsiosa. Jussarön merkittyä luontopolkua pitkin liikkuminen on kuitenkin sallittua.
1.4.-31.7. maihinnousu pesimälinnuston ja kasvillisuuden turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Gaddarna, äggharukobbarnaäggharun sekä näiden länsipuolella olevat luodot, Mossklobben,
Skyffelskär, Vitharun ja Drängharun,
Maa- ja vesialueilla liikkuminen on kielletty seuraavilla
alueilla: 1.1.-31.12. Älgön Verkviken ja Älgön Verkfladan
H
H
K
H
H
A
S
H
H
K
H
K
H
A
A
H
A
A
S
S
S
Kuhan alamitta 42 cm. Pienin sallittu
silmäkoko kuhan verkkokalastuksessa
1.4.-31.7 välisenä aikana on 50 mm. Pienin sallittu verkon silmäkoko muuten on
45 mm:n. 0 – 25 mm:n verkoilla kalastaminen on sallittua.
Vuonna 2012 perustettiin rauhoituspiiri
merelle Mustionjoen ja Fiskarsinjoen
edustalle. Rauhoituspiiriin kuuluu myös
Brunkominpuro ja Borgbyträsk. Kaikki kalastus on rauhoituspiirin alueella
kiellettyä ajalla 1.8-30.11, Päätös on
voimassa vuosina 2012-2016
Isännöitsijä ja valvonta
Gabriella Lindholm, 0504042738
[email protected]
Yksi Suomenlahden mielenkiintoisimmista kalastusalueista on Tammisaaren
saaristo. Sokkeloinen saaristo avautuu
pitkälle ulkomerelle päin ja viehekalastajan kannalta mielenkiintoisia alueita on
paljon.
Tammisaaresta Inkooseen kulkeva ns.
puutarhaväylä edustaa alueen sisäsaaristoa. Veden laatu on siellä hyvää ja
ainoastaan alueen länsipäässä Raaseporinjoki värjää laskualueensa lahdet
keväisin ja syksyisin savisameaksi. Puutarhaväylän ulkopuolella Växärin, Torsön,
Skärlandetin sekä älgön ulkopuolella vesi
on kirkasta. Vaikka hauki onkin ulkosaaristosta hävinnyt, näillä alueilla saattaa
vielä havaita viehettä seuraavan suuren
varjon.
Rikkonaisessa saaristossa on paljon
siian ongintaan sopivia hiekkapohjaisia
salmia.
Verkkojen pienin solmuväli on 43
mm. Päätös on voimassa 26.5.2008–
31.12.2020. Päätös ei koske järviä eikä
koske silakka- ja kilohailiverkkoa, salakka- ja syöttiverkkoja.
Kalastusalue on kokouksessaan
10.4.2013 päättänyt kieltää kuhan
kalastuksen kesäkuun aikana. Päätös
on voimassa vuosina 2014-2020. Muu
kalastus on sallittu, mutta saaliiksi saatu
kuha tulee tulee päästää välittömästi
elävänä tai kuolleena takaisin veteen.
Alue, jossa kuhan kalastus on kielletty,
on määritelty vesialueen länsirajasta
itärajaan ja se kulkee kapeana nauhana
rannikkoa pitkin.
Isännöitsijä ja valvonta
Gabriella Lindholm, 050-4042738
[email protected]
RAASePORIN
M
M
M
tunnetuksi varmana haukipaikkana.
Tammisaari-Snappertuna kalastusalue
K
H
Suomen ainoaksi vuonoksi kutsuttu
Pohjanpitäjänlahti on mukava paikka
kalastaa. Ranta-asutus on harvaa joten
heittokalastajalle tarjoutuu monia paikkoja kalastettavaksi. Koko lahden mitalta
rantoja verhoaa ruovikko, mutta heti ruovikon loputtua vesi lähtee syvenemään
jyrkästi. Keskellä lahtea on yli 20 metriä
vettä joten kalastus keskittyy rantoihin tai
harvojen saarten ympäristöön.
Kevättulvien ja syyssateiden aikana
lahden pohjoispäähän laskeva Mustionjoki saattaa värjätä koko lahden sameaksi, jolloin viehekalastajan saaliit saattavat
jäädä vähäisiksi. Suolapitoisuus on niin
vähäinen että lahdella viihtyvät sellaiset
järvien lajit kuten lumme ja järvisimpukka. Tammisaaren siltojen eteläpuolella
avautuva kaupunginlahti on puolestaan
hyvinkin matala. Rehevä lahti on tullut
RAASePORIN
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pinta-ala/
ha
Rajoitukset
Ahlglon
YSA010008
4,6
Kalastus sallittu.
Baggö
YSA204441
0,7
Kalastus sallittu.
Bossgrundet
YSA012247
13,4
1.4.–15.7 välisenä aikna.
Busö
YSA011316
141,1
Kalastaminen kielletty.
Bölsviken-Bredviken
YSA202847
76,2
Kalastus sallittu.
Dalkarö
YSA011331
39,8
1.4.–31.7 välisenä aikana.
Draksvikgård-Storholmen
YSA012859
16,3
Kalastaminen kielletty.
Flatholmen
YSA012929
6,3
Alueella on kielletty liikkuminen maa- ja
vesialueella 100 m rannasta 15.7. –
30.10 välisenä aikana. Kalastus on
sallittu 1.11.–14-4 välisenä aikana.
Gennarbyviken
YSA203511
19,6
Kalastus sallittu.
Gullön Kila
YSA013074
10,7
Kalastaminen kielletty.
Gästans
YSA011884
5,6
Kalastaminen kielletty.
Hagalund
YSA012858
102,3
Kalastaminen kielletty.
Heimlax
YSA203512
102
Kalastus sallittu.
Hermansön lintuluoto
YSA011724
14,6
maihinnousu ja liikkuminen kielletty
1.4.–30.9 välisenä aikana
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pinta-ala/
ha
Rajoitukset
Prästviken
YSA012861
104,6
Kalastaminen kielletty.
Hummelskär
YSA013635
0,9
lintujen pesimäaikana 1.4.–31.8
Saaristoympäristösäätiö
YSA014138
500
15.4.–31.7 välisenä aikana.
Jungfrumarken
YSA014182
4,2
Vesialueella on kielletty liikkuminen
sisäsaarilla ja merialueilla lähempänä
kuin 100 m rannasta 15.3.–15.8 välisenä
aikana.
Klippudd
YSA013348
38,7
Kalastus sallittu.
Leksvall
YSA012628
120,1
Kalastaminen kielletty.
Alueella on kielletty maihinnousu
ja liikkuminen Gloskärin rannasta
50 m etäisyydellä 1.2.–31.7
välisenä aikana. Lisäksi kielletty
veneily yli 10 solmun (noin 20
km/h) nopeudella.
Stadsfjärden
YSA203751
5,6
Kalastaminen kielletty.
Lill-Skälö
YSA010105
10,3
Kalastaminen kielletty.
Strömsö
YSA012073
5,2
Kalastaminen kielletty.
Lindöviken
YSA013394
48,6
Kalastaminen kielletty.
Svedjeholmen
YSA011883
19,3
1.3.–31.7 välisenä aikana.
Nothamn
YSA010013
13,2
Kalastaminen kielletty.
Sällvik
YSA013351
57,8
Alueella on kielletty liikkuminen,
maihinnousu, veneen kiinnittäminen rantaan sekä ankkurointi
alueella 1.4.–15.8 välisenä aikana.
Näsebyfladan pohjoisosa
YSA203985
35
Kalastus sallittu.
Persöfladan-Totalfladan
YSA203596
119,6
Kalastus sallittu.
Pohjanpitäjänlahti
YSA203762
17,5
Kalastus sallittu.
Pohjanpitäjänlahti
YSA203762
17,5
Kalastus sallittu.
äskören
YSA013051
37,7
Kalastaminen kielletty.
10
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
Inkoon kalastusalue
Jos on Tammisaari viehekalastajan
kannalta mielenkiintoista aluetta, niin
sitä on myös Inkoo. Alueen länsireunalla
sijaitseva Barösundin-Orslandetin saaristoalue sekä alueen keskellä sijaitseva
Degerön saaristo tarjoavat hyvinkin
mielenkiintoisia kalapaikkoja. Kuhan tavoittaa sisäsaariston lahtivesiltä, ahventa
ja haukea löytyy jonkin verran ulompaakin. Ulkosaaristossa kalastus on varsin
vaatimatonta. Vielä 90-luvulla Inkoo oli
yksi parhaimpia meritaimenalueita, mutta
nykyään taimenta ei alueelta juurikaan
tapaa. Degerbyssä sijaitseva Ingarskilanjoki on yksi niistä harvoista joista joissa on ollut luonnonvarainen meritaimenkanta. Jos saat saaliiksesi rasvaevällisen
meritaimenen on suositeltavaa laittaa se
heti takaisin, sillä se saattaa olla arvokas
luonnonvaraisen suvun jatkaja.
Kalastuslaissa kielletään isorysillä
pyynti 3 km lähempänä lohi- ja siikapitoisen joen suistoa, jotta lohikalat pääsevät
jokeen lisääntymään.
Vaelluskalojen jokiin nousun turvaamiseksi on monen joen edustalle mitattu
kalaväylä joka voi jatkua kauaksikin
merelle. Kalaväylässä ei saa kalastaa
verkoilla.
Kuhan alamitta on 40 cm. Kuha on
rauhoitettu 1.6.–30.6. vuoteen 2017
asti seuraavilla alueilla:Torbackaviken,
Kallerfjärden, Svenviken, Kyrkfjärden, Barkarsundet, Espingsfjärden ja
Skansfjärden. Jos kuha saadaan muun
kalastuksen yhteydessä, pitää kala välittömästi päästää elävänä tai kuolleena
takaisin mereen.
Meressä Ingarskila-joen edustalla ajalla
1.9.–30.11 on ainoastaan viehekalastus,
koukku- ja katiskapyynti sallittua. Päätös
on voimassa vuoteen 2017 asti.
Pienin sallittu solmuväli on 45 mm,
kuhankalastuksessa kuitenkin 50mm.
Syöttikalan, silakan, kilohailin ja kuoreen
pyynti on sallittu pienempisilmäisellä
verkolla.
Isännöinti ja valvonta
Gabriella Lindholm, 0504042738
[email protected]
Alueella toimivia
kalastusoppaita:
Apajamatkat
Ari Paataja
gsm 040-5052225
[email protected]
www.apajamatkat.fi
Kalahaave
Matti Sjöblom
gsm 040-5691364
matti.sjö[email protected]
www.kalahaave.fi
Kalakettu
Jyrki Kettunen
gsm 0400-946940
[email protected]
www.kalakettu.fi
Vapaaherranelämää
Henrik Rehbinder
gsm 040 -7091086
[email protected]
www.vapaaherranelamaa.com
Sea & Art
Pentti Aaltonen
gsm 040-8200245
[email protected]
www.penttiaaltonen.com
K
H
H
H
K
S
H
A
S
H
H
S
K
A
M
A
H
A
M
H
M
S
M
M
H
A
M
Copyright MML, 2014
M
M
M
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
11
Kirkkonummi-Porkkala kalastusalue
Kirkkonummen länsipuolella sijaitseva
Pikkalanlahti oli vielä 90-luvulla Suomenlahden tärkeimpiä kuhan lisääntymisalueita. Parikymmentä vuotta jatkunut voimakas ammattimainen verkkokalastus
romautti kuitenkin kannan ja viimeiset
petokalat pyydettiin alueelta superpyydyksillä, isorysillä. Se on Suomenlahden
alueella ainoa sisälahti, mihin ei kannata
lähteä vieheellä pyytämään.
Upinniemen ja Porkkalanniemen väliin
jäävällä lahtialueella on kohtalaisesti
hauen, ahvenen sekä kuhan pyyntipaikkoja. Porkkalanniemestä ja sen
länsipuolelta ahven ja kuha hävisivät
vuosituhannen vaihteessa. Karuhkoissa
sisälahdissa on kuitenkin kohtuullinen
haukikanta. Siikaa on verrattain hyvin
lähes kaikkialla. Meritaimenta on huomattavasti paremmin kuin Inkoossa tai
Tammisaaressa, mutta 60cm:n alamitan
täyttäviä kaloja on täälläkin vähän.
Porkkalan Merikylän ramppia käyttää
moni uistelija joka lähtee avomerelle
lohen pyyntiin.
Kuhan alamitta 42 cm. Verkkojen
pienimmät solmuvälit, merialue 50mm.
Meritaimenta pyydettäessä, muilla kuin
pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvilla
ankkuroiduilla verkoilla 65mm. Järvialue
45mm.
Ammattimaisessa ahvenenpyynnissä alle 2 m korkeissa verkoissa pienin
silmäkoko on 45mm. Kalastaessa
silakkaa, kilohailia, kuoretta, syöttikalaa
ja muikkuja solmuvälit saavat olla1025mm. Siuntionjoen suussa sijaitsevan
padon alapuolella kalastus on kielletty
400 metrin matkalla.
Alueella on 6 rauhoituspiiriä. Espoonlahti, Långviken, Tallbackafjärden,
Tavastfjärden, Haukipääselkä, Pikkalanselkä ja Båtviken. Näillä alueilla on
vuosina 2013-2019, 20.5-30.6 kielletty
verkko- sekä viehekalastus. Mikäli rauhoitusaikana muun kalastuksen yhteydessä saadaan kuhaa, se on kunnosta
riippumatta laskettava takaisin mereen.
Isännöitsijä
Gabriella Lindholm, 050-4042738
[email protected]
Valvoja
Jyrki Kettunen, 0400-946940
[email protected]
INKOO
H
S
K
A
H
K
A
A
H
H
M
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pintaala/ha
Barön Selkä
YSA010484
16,8
Kalastaminen kielletty.
Granö
YSA202667
6,7
1.2. – 31.7 välisenä aikana
Hättö
YSA010084
442,9
Kallbådan hylkeidensuojelualue
HYL010002
-
Kalastaminen kielletty.
Långvassfjärden
YSA204406
43,3
Kalastus sallittu
Paratiisisaaret
(Tiftöklobbarna,
Högklobben)
YSA014130
8,6
lintujen pesimisaikana 1.4. –
31.7
Rolling Stone
YSA203373
0,3
15.4.– 15.7 välisenä aikana
Rådkila
YSA010062
48,6
Kalastaminen kielletty.
Sommaröarna
YSA011088
12,3
1.4.–31.7 välisenä aikana.
rauhoituspäätökset eivät estä
kalastamista saarien rannoilta
veneestä käsin
Stor-Ramsjö
YSA014191
928,8
Kalastaminen kielletty.
Timmerö-Langerö
YSA014152
324,5
Kalastaminen kielletty.
Ådgrund-Rönngrundet
YSA011646
2,3
1.5.– 31.7 välisenä aikana
9,1
1.4. – 31.7
Brändö
Enbusken-Rönnbusken
YSA011473
37
maihinnousu ja liikkuminen on
kielletty seuraavasti: a) Rönnbusken, länsiosa 1.4.–15.6.
b) Rönnbuskkobben ja
Enbusken (Enbuskgrunden)
ympäröivine kallioluotoineen
1.4.–31.7
Gaddarna
YSA012168
15,4
1.4.–31.7 välisenä aikana.
Alueella on sallittu veneestä
kalastaminen rannan tuntumassa
Galjonsgrund
YSA010708
74,6
Kalastaminen kielletty.
Kantskogsbrotten-Bergstadsbrotten
YSA011708
-
Kalastaminen kielletty.
Mössön saari
ESA010003
4
Kalastaminen kielletty.
Porkkalanniemi
YSA012721
51,6
Kalastaminen kielletty.
Porkkalan saariston luonnonsuojelualue
YSA202399
-
Kalastaminen kielletty.
Rödbergsviken
ESA010041
17,5
Kalastus sallittu
Salmen
YSA014144
19,5
1.4.–31.7 välisenä aikana karttaan merkityllä alueella
Sannskärin luoto
YSA013400
0,8
1.4.–31.7 välisenä aikana
Segelkobbarna
YSA013311
34,1
1.4.–31.7 välisenä aikana.
Alueella on kielletty liikkuminen lähempänä kuin 100
metriä rantalinjasta 1.4.–31.7
välisenä aikana
Tallholmen
YSA014120
3,2
Kalastaminen kielletty.
YSA013149
115,3
Kalastaminen kielletty.
H
S
S
S
M
M
M
Rajoitukset
SIUNTIO
Båtvikenin saaret
12
A = Ahven
12
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
Alueella toimivia kalastusoppaita
Apajamatkat
Ari Paataja
gsm 040-5052225
[email protected]
www.apajamatkat.fi
Kalahaave
Matti Sjöblom
gsm 040-5691364
matti.sjö[email protected]
www.kalahaave.fi
Unelmakala-Kalastusmatkat
Juha Rahkonen
gsm 0400-500070
[email protected]
www.unelmakala.fi
Fishing Lords
gsm 040-5899513
[email protected]
www.fishinglords.fi
Kalakettu
Jyrki Kettunen
gsm 0400-946940
[email protected]
www.kalakettu.fi
Kalastus- ja luontopalvelut
Markku Tiusanen
gsm 040-5728931
[email protected]
www.kalastuspalvelut.com
K
K
H
K
A
K
K
A
A
S
S
H
H
A
M
H
K
M
A
H
S
H
S
A
S
S
M
M
H
H
M
S
M
H
S
M
M
Copyright MML, 2014
Helsingin kalastusalue
M
Pääkaupungin lähivedet ovat yllättävän hyviä kalavesiä. Suuret lahtialueet, Laajalahti,
Seurasaarenselkä sekä Vanhankaupunginlahti ovat perinteisiä kuhan pyyntialueita
ja samoilta seuduilta löytyvät myös alueen
hauet. Kuhaa on myös ulompana esimerkiksi Kruunuvuorenselällä. Ahventa on kaikkialla ja hyviä saaliita saattaa saada varsin
urbaanista ympäristöstä
laivaväylien tai
kalstusalueteksti
satamien kupeesta. Meritaimenen pyytäjiä
on runsaasti eikä syyttä – pääkaupungin
edustalla on hyvät meritaimenkannat.
Kuhan alamitta 40cm. Vanhankaupunginkosken länsihaaran alla on normipituudesta poikkeava rauhoitusalue; 70 metriä
ja itähaarassa kalavedenomistajan omaan
päätökseen perustuva kalastuskieltoalue.
Verkon pienin silmäkoko on 50mm.
Viehekalastus läänikortilla ei ole sallittu
Vantaanjoen suussa ns. vanhankaupunginkosken suvannossa. Rajana on Pornaistenniemen silta, Matinkaari. Suvantoon voi
lunastaa kaupungin myöntämän luvan.
Isännöitsijä
Sulo Tiainen, 040-730 6875
[email protected]
Valvojat
Matti Mielonen, 09-31087824
Sari Snellman, 09-3108777
Jyri Tiemaa, 0400-957369
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
13
K
H
A
K
A
A
K
A
K
K
S
A
S
M
M
M
M
kansallispuistoaluetekstipaikkaa
Legendaarinen taimen- ja harjuslippa: Bete Lotto 6cm, 15g, väri GR (mainos)
Espoon kalastusalue
Espoon rakennetuilla rannoilla
hauen heittokalastuspaikkoja on rajoitetusti. Parhaat haukipaikat löytää
Suvisaaristosta ja Espoonlahden
perukoilta. Syksyisin ahvenet tulevat sisään Espoonlahdelle ja niiden
jigikalastus on suosittua puuhaa.
Kuhan kalastus keskittyy Espoonlahdelle ja sen pohjoisosaan,
Saunalahdelle. Meritaimenen pyynti
alueella on suosittua ja myös siikaa
on runsaasti.
Kuhan alamitta 40cm. Verkon
pienin silmäkoko 50mm.
Isännöitsijä ja valvonta
Tapani Kortelainen, 09-81652119
[email protected]
KIREITASIIMOJA
A = Ahven
14
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
Porvoon-Sipoon kalastusalue
Valtavan suureen kalastusalueeseen
mahtuu monenlaista kalastusta.
Alueen länsiosissa Sipoonselän pohjoispuolella on kohtuullisen hyvin ahventa ja kuhaa. Erityisesti Sipoonlahti
on tunnettu kuhapaikka. Sipoonselän
ulkosaaret kuten esim. Kaunissaari
on puolestaan tunnettua meritaimenaluetta ja taimenta kannattaa yrittää
myös Pirttisaaren ja Onaksen vesiltä.
Porvoonjoen suisto sekä Tolkkisten alue on erinomaisen hyvää
kuhan pyyntialuetta kun taas alueen
maukkaimmat hauen heittokalastuspaikat sijaitsevat Tirmon, Voolahden,
Piirlahden sekä Pienen Pernajanlah-
den alueella. Näistä paikoista löytyy
hyvin myös kuhia ja ahvenia. Kuhan
alamitta on 40 cm koko kalastusalueella. Hauen alamitta on 40 cm entisellä Sipoon kalastusalueen alueella.
Sipoonlahden rauhoituspiiri
Kaikki kalastus on kielletty ajalla 1.8
-15.10, vuosina 2011-2015. Rauhoituspiirin pohjoisrajana toimii 170 tien
silta ja etelärajana lahden suu.
Rauhoituspiiri Siverfjärdenissä.
Alueella on kesäkuun aikana kaikki
kalastus paitsi mato-onki ja katiskalla
kalastaminen kielletty. Rauhoituspiiri
on voimassa vuosina 2011-2015.
Porvoon kaupungin kalastusalueet 1
ja 2a sekä kiinteistöhin Stensböle ja
Wenzelgård kuuluvat vesialueet muodostava rauhoituspiirin. Rauhoituspiireissä on kaikki kalastus kielletty.
. Rauhoitus on voimassa 15.5-15.7
vuosina 2010-2014.
1.5.2013-30.4.2023. Vanhan Sipoon
kalastusalueen alueella nämä määräykset ovat 1.5.2018 asti suosituksena
ja astuvat siellä sen jälkeen voimaan.
Päätös ei koske silakan, kilohailin,
kuoreen tai syöttikalan verkkokalastusta.
Porvoonjoessa kaikki kalastus on
kielletty ajalla 1.8-31.10, vuosina
2014-2016. Rauhoituspiiri alkaa
kalaväylän pohjoispäästä ja jatkuu
ylävirtaan Henttalan koskeen asti.
Pienin sallittu solmuväli 1,8 m
korkeammissa verkoissa on 50 mm.
Päätös ei koske I-luokan ammattikalastajia. Päätös on voimassa
Isännöitsijä
Gabriella Lindholm, 0504042738
[email protected]
Valvojat
Timo Liljendal (Sipoo)
050-5897870
Lars Åke Lönnberg (Sipoo)
0400-461 732
K
H
A
K
K
H
A
A
S
H
S
K
S
S
S
S
S
A
S
M
Copyright MML, 2014
M
S
M
M
M
M
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
15
eSPOON ALUe
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pinta-ala/
ha
Rajoitukset
Bakugrund
YSA014171
1,3
1.4–31.7 välisenä aikana
Bullan-Saari
YSA013098
4,9
10.4.–15.7 välisenä
aikana
Espoonlahti
YSA202916
190
Kalastus sallittu.
Getholm
YSA012010
1,9
1.4–31.10 välisenä
aikana
Hamnarn
YSA200021
1
1.4.–31.7 välisenä
aikana
Laajalahden luonnonsuojelualue
ESA010002
-
Kalastaminen kielletty.
Långgrund
YSA014167
1,85
1.4–31.7 välisenä aikana
Långgrund-Vetakobbin YSA010142
1,89
lintujen pesimäaikana
tai 20.4–1.8 välisenä
aikana
Metarklippan
YSA014168
1,26
1.4–31.7 välisenä aikana
Stenskär
YSA014166
4,51
Kalastaminen kielletty
Tobaksbungen
YSA014128
1,6
1.4–31.7 välisenä aikana
Vargen-Saari
YSA013097
8,2
10.4–15.7 välisenä
aikana
Västra Alskär
YSA201747
0,13
1.4.–31.7 välisenä
aikana
Ådholms Långgrund
YSA013674
20,07
1.4–31.7 välisenä aikana
Alueella toimivia kalastusoppaita
Kalahaave
Matti Sjöblom
gsm 040-5691364
matti.sjö[email protected]
www.kalahaave.fi
Legendaarinen ahvenvaappu: Nils Master Jäpittäjä 5,5cm, 9g, väri 52 (mainos)
SIPOON ALUe
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pintaala/ha
Rajoitukset
Löparö
YSA011920
5,2
1.4.–31.8 välisenä aikana,
Kaikenlainen kalastus kielletty
1.4.-31.8. Vesialueella veneily on
kielletty 1.4.–31.8
Mölandet
YSA011627
1,6
15.4.–15.7 välisenä aikana
östersundomin
lintuvedet
YSA200140
91,7
Kalastaminen kielletty.
Yamarin Cross 61 CC
Luottokaveri kalareissulle
Yamarin Cross 61 CC on huippuajettava kovatkin
kelit selättävä luottokaveri kalareissuille,
päivämatkoille ja mökkiyhteyksiin.
Veneen suositushinta Suomessa 23 780 € ( sis. alv. 24 %)
Yamarin-veneet
valmistetaan Suomessa
/yamarincom
Helsingin luonnonsuojelualueiden tiedot sivulla 16.
16
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
K
H
K
H
A
K
H
K
K
H
A
A
K
K
H
H
A
A
K
H
H
K
A
H
A
H
A
H
H
K
S
S
S
S
M
M
S
M
M
Copyright MML, 2014
M
M
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
17
Alueella toimivia kalastusoppaita
Augur Kalastuspalvelu
Erik Herlevi
gsm 050-5942983
[email protected]
www.kalaopas.info
Fishing Lords
gsm 040-5899513
[email protected]
www.fishinglords.fi
Haukikoira
Mika Vornanen
gsm 050-62811
[email protected]
www.haukikoira.fi
HeLSINGIN
TR-kalastus
Tero Ruoho
gsm 044-2814506
[email protected]
www.tr-kalastus.fi
South Coast Fishing
Adventures
Timo Salmia
gsm 0400-628648
[email protected]
www.trophyfishing.fi
PORVOO
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pintaala/ha
Rajoitukset
Ls-alueet
YSA-tunnus
Harakan saari
YSA013476
47,8
Kalastaminen kielletty.
Gåsholmen
YSA011505
16,5
Kalastaminen kielletty.
Kallioluoto
YSA014173
4,8
1.4.–15.8 välisenä aikana. Kalastus on sallittu
rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena aikana
Kaupunginselkä- YSA205366
Stensbölefjärden
243,1
Kalastus sallittu
Kalliosaarenluoto
YSA014174
2,5
1.4.–15.8 välisenä aikana. Kalastus on sallittu
rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena aikana
Klobudden
YSA011544
4,4
Kalastaminen kielletty.
Kivisaaren
luodot
YSA012788
28,7
Liikkuminen on kielletty alueella, joka ulottuu
25 metrin etäisyydelle luodoista 15.4.–31.7
välisenä aikana. Kalastaminen on sallittu vesialueella 1.8.–14.4 välisenä aikana.
Långörenin
saariryhmän
luonnonsuojelualue
ESA010004
-
Koirapaasi
YSA014114
32,3
1.4.–15.8 välisenä aikana, kalastaminen on
sallittu rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena
aikana.
maihinnousu ja liikkuminen on
kielletty vesialueella 100 metriä
lähempänä rantaa 1.5.–15.7
välisenä aikana Långörenin
saarella ja kahdella sen eteläpuolisella luodolla
Mjåvik
YSA010108
7,3
Kalastus sallittu.
Pieni Pernajanlahti
YSA204178
235,3
Kalastus sallittu
Ruskis
YSA010076
195,6
Karttaan merkityllä alueella
liikkuminen ja kalastus kielletty
1.4.–31.8 välisenä aikana
SandkallanStora Kölhällen
hylkeidensuojelualue
HYL010001
-
Kalastaminen kielletty.
Stensbölefjärden YSA013530
277,4
Alueella on kielletty liikkuminen
200 metriä lähempänä rantaa
sulan veden aikana
Stora Fårholmenin luodot
1,4
1.4.–15.7 välisenä aikana
Loppikari
YSA014172
1,4
1.4.–15.8 välisenä aikana, kalastaminen on
sallittu rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena
aikana.
Matalahara
YSA013055
5,3
kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä
lähemmäksi luotoa 1.4.–15.8 välisenä aikana.
Norppa ja
Kuutti luodot
YSA013472
37
Alueella on kielletty 1.4.–15.8 välisenä aikana
maihinnousu ja liikkuminen vesialueella, joka
ulottuu Norpasta 25 metrin etäisyydelle ja
Kuutista koillisen veneväylän puolella (Valaan
puolella) 10 metrin ja muualla 25 metrin etäisyydelle, kalastaminen on sallittu 16.8.–31.3
välisenä aikana.
Nuottakari
YSA013054
2,6
Alueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa 1.4.–15.8
välisenä aikana.
Pihlajaluodonkupu ja
Välikari
YSA013477
4,1
Alueella on kielletty maihinnousu ja liikkuminen
vesialueella, joka ulottuu 25 metrin etäisyydelle
luodoista 1.4.–15.8 välisenä aikana,
kalastaminen on sallittu vesialueella 16.8.–31.3
välisenä aikana.
Pikku Niinisaaren
rantaniitty
YSA013474
1,9
Kielletty vesialueella liikkuminen 1.4.–15.8
välisenä aikana, kalastaminen on sallittu vesialueella 16.8.–31.3 välisenä aikana.
Porvarinlahti
YSA013642
4,5
Kalastaminen kielletty
Prinsessa
YSA014116
0,8
Alueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa 1.4.–15.8
välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena aikana.
Puolimatkansaari ja
Pormestarinhepo
YSA013473
4
Alueella on kielletty maihinnousu saarille ja luodoille sekä liikkuminen vesialueella 1.4.–15.8
välisenä aikana, kalastaminen on sallittu
vesialueella 16.8.–31.3 välisenä aikana.
Rajakupu
YSA014110
0,7
Saunalahti
YSA201790
47,6
Seurasaaren
eteläpuoliset
luodot
YSA014112
1
Särkkäniemi
YSA013303
16,5
kalastaminen on kielletty muualla paitsi kalastukseen osoitetuilla paikoilla. - liikkuminen
polkujen ulkopuolella 1.4.–1.8 välisenä aikana
on kielletty. Kalastukseen on osoitettu paikat.
Tiirakari
YSA010109
2
Kalastaminen kielletty.
Variskari
YSA014111
1,5
Alueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa 1.4.–15.8
välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena aikana.
Alueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa 1.4.–15.8
välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena aikana.
Alueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa 1.4.–15.8
välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena aikana.
Viikin Vanhan- YSA010453
kaupunginlahti
209,7
Kalastaminen kielletty.
Vuorilahdenpaadet
1,9
Alueella on kielletty maihinnousu ja lähestyminen 25 metriä lähemmäksi luotoa 1.4.–15.8
välisenä aikana, kalastaminen on sallittu rauhoitusajan 1.4.–15.8 ulkopuolisena aikana.
YSA014115
YSA012154
Pinta-ala/
ha
Rajoitukset
Stor-Pellinge
YSA202254
1994,1
Kalastaminen kielletty.
Söderskär
YSA010027
2109,1
Alueella on kielletty liikkuminen,
sukeltaminen ja ankkuroiminen
lähemmäksi kuin 100 m rantalinjasta 1.5 – 15.8. välisenä aikana. Kielto ei koske Matlandetia
ja Bastulandetia. Kalastaminen
kielletty 1.4 – 15.8. välisenä
aikana lintujen pesinnän rauhoittamiseksi
Tunnholmen
YSA010033
148
Kalastus sallittu
Suomenlahti TOP 10 meritaimenvieheet
Meritaimenta kalastetaan sekä heittämällä että uistelemalla. Alla
10 tunnetuinta meritaimenen heittokalastuksessa käytettävää
viehettä.
1.VEKKULI
2. SOLVKROKEN SALAMANDER
3. FALKFISH SANDGRäVLINGEN
5. JK- ORIGINAL
4. EV-TRUTTA
6. FORELLI PUIKKO
7. Bete Lotto
9. SMOLTTI
8. JAMES
10. SOLVKROKEN SALMON SPECIAL
A = Ahven
18
H = Hauki
K = Kuha
H
M = Meritaimen
S = Siika
Itäisen Uudenmaan kalastusalue
H
K
H
tamista. Kirkkaampaa vettä löytää tuolloin
kun siirtyy idemmäksi Loviisan alueelle
kalastamaan. Veneilijältä kysytään tarkkaavuutta, sillä vedet ovat karikkoisempia kuin
lännessä. Loviisanlahti on perinteistä kuhan
pyyntialuetta ja laajalle Ahvenkoskenlahdelle kannattaa niin ikään suunnata kuhan,
Pitkälle sisämaahan, aina Koskenkylään
asti jatkuva Pernajalanlahti on alueen kalasampo. Sieltä löytyy hyvää ahven, kuhan
sekä hauen kalastusta. Varhain keväällä ja
myöhään syksyllä voi vesi Pernajanlahden
pohjoispäässä olla peltojen kiintoaineksen
värjäämää ja vaikeuttaa siten siellä kalas-
kuin myös ahvenen ja hauen perässä.
Meritaimenen kalastajan kannattaa liikkua
Keipsalon ja Vahterpään linjalla, silloin ei
olla liian ulkona, mutta ei liian sisälläkään
saaristossa. Kuhan alamitta ent. Loviisan
kalastusalueella on 40 cm.
A
K
H
K
H
H
K
K
A
H
H
K
H
A
A
H
S
K
H
S
A
S
H
H
S
H
H
K
S
S
A
H
M
H
S
M
M
Copyright MML, 2014
S
S
M
M
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
19
- merenrannalla tunti
Helsingistä
- viihtyisät ja hyvin
varustellut mökit
- laadukkaat kokoustilat max 25 hlöä
- opastetut kalaretket
H
+358 400 714 673
[email protected]
www.ronnas.fi
A
LOVIISAN
K
H
H
H
A
H
H
S
S
M
M
M
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pinta-ala/ha Rajoitukset
Aspskär
YSA010159
366,2
Kalastus sallittu 16.8-14.4 välisenä aikana.
Liikkuminen, maihinnousu, veneily ja
kalastus lintujen pesimäaikaan 15.4.-15.8
välisenä aikana.
Baggholmen
YSA010081
35,4
Kalastaminen kielletty.
Bisaballen
ESA010005
-
Kalastaminen kielletty.
Grillskär ja Södeskär nimiset luodot
Bisaholmsklacken
YSA011054
0,2
1.4.-15.8 välisenä aikana.
Björkmans
YSA206201
51,6
Kalastus sallittu.
Hamnholmen
YSA010127
333,3
Alueella liikkuminen, maihinnousu, veneily
ja kalastus on kielletty lintujen pesimäaikaan 1.4.-15.8 välisenä aikana.
Haverörn
YSA011725
362,3
Alueella on kielletty maihinnousu ja liikkuminen sekä veneily ja kalastus lintujen pesimäaikaan tai 15.4.–15.8 välisenä aikana
Hästö-Gyltö
YSA014197
52,5
Kalastaminen kielletty.
Kakuhällarna
YSA201596
1,6
1.4.-31.7 välisenä aikana.
Keipsalo
YSA014123
157,4
Kalastus sallittu.
Klovholmarna
YSA010101
198,8
Alueella on kielletty liikkuminen, maihinnousu, veneily ja kalastus lintujen pesimäaikaan 15.4.-15.8 välisenä aikana.
Kolasand
YSA204822
10,4
Kalastaminen kielletty.
Kuggen
YSA010131
11,3
Kalastaminen kielletty.
Kullafjärden
YSA204143
422,3
Kalastus sallittu.
Käldö
YSA205198
115,2
Kalastus sallittu.
Landsudden
YSA014151
78,7
Kalastus sallittu.
Lederviken
YSA200081
1,6
Kalastaminen kielletty.
Lillsundet
YSA014194
11,5
Kalastaminen kielletty.
Myssholm
YSA010106
68,9
Kalastaminen kielletty.
Nodarkipelagen
YSA201514
200,2
Kalastaminen kielletty.
Nystuga-Sarman
YSA202094
27,3
Pernajanlahti
YSA202469
a472
Kalastus sallittu.
Pernajanlahden
vesialue
YSA012731
201,1
Kalastus sallittu.
Pernajanlahti 3,
Forsbyviken
YSA011672
62,5
Kalastus sallittu.
Pernajanlahti 4
YSA011936
198,6
Alueella on kielletty liikkuminen ja kaikenlainen kalastaminen kartan mukaisella
pesimisalueella (C.) lintujen pesimisaikaan
1.5.-15.7
Pernajanlahti 5,
pohjukka
YSA011935
143,7
Alueella on kielletty kalastaminen ja oleskelu 1.5-15.7 välisenä lintujen pesimäaikana.
Pernajan saaristo
YSA204837
48,5
Kalastus sallittu.
Pinnarudden
YSA014100
63
Kalastus sallittu.
Storkobben
YSA011170
0,3
Kalastaminen kielletty.
Tjusterby
YSA010087
17,4
Kalastaminen kielletty.
Tjuvö
YSA013333
7
Kalastus sallittu.
Itäisen Uudenmaan kalastusalue
Rauhoitusalue 1. Tullisillan pohjoispuolisella
merialueella, sekä Loviisanjoella on ajalla
1.4.-30.6, vuosina 2008-2017 sallittua ainoastaan onginta ja pilkkiminen. Muina aikoina
viehekalastus, koukkukalastus sekä kalastus
katiskalla on sallittua.
Rauhoitusalue 2. Tullisillasta etelään, linjalla
Monäsudden -satama-alueen pohjoisraja on
ajalla 1.4.-30.6, vuosina 2008-2017 onginta,
pilkkiminen ja viehekalastus sallittua ja muu
kalastus kielletty. Tämä koskee myös Marbäckeniä. Mainituilla alueilla ja ajankohdilla on
poistokalastus, korkeintaan kahdella siihen
tarkoitetulla rysällä sallittu Loviisan kaupungin
kirjallisella luvalla. Kalastusalue on perustanut
rauhoituspiirin Jomalsundiin ajalle 1.1-15.3
vuosiksi 2008-2017. Kaikki kalastus on tänä
aikana kiellettyä.
Isännöitsijä
Gabriella Lindholm, 050-4042738
[email protected]
Valvoja
Petri Vainio, 050-5901310
20
20
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
H
H
H
H
A
H
K
A
K
K
A
A
K
K
H
H
S
S
H
S
H
M
M
A
M
M
Copyright MML, 2014
M
Meritaimenen alamitta valtion vesillä 65cm
K
H
K
H
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
21
K
Pyhtään kalastusalue
Ahvenkoskenlahtea ja aivan sisimpiä
lahtia lukuun ottamatta kuhan kalastus
ei välttämättä ole helppoa tällä alueella.
Sen sijaan ison hauen pyyntiin löytyy
paljon hyviä paikkoja. Itäisellä Suomenlahdella meritaimenen kalastus on ollut
tällä vuosituhannella paljon antoisampaa
kuin läntisellä. Pyhtää kuuluu näihin
hyviin taimenvesiin ja edustalla sijaitseva Kaunissaari on oiva kohde vaikkapa
rannalta tapahtuvaan meritaimenen
kalastukseen.
Myöhäissyksyn ja varhaiskevään
avovesikaudella alle 3 m:n syvyisessä
A
K
A
A
K
A
K
vedessä on verkon minimi silmäkoko
80 mm. Rajoitus on voimassa vuosittain
alkaen 1.11.ja päättyen 15.5. Matalassa
tapahtuva ahvenen kalastus on kuitenkin sallittu alle 46 mm:n verkolla ajalla
1.5.-15.5.
Isännöitsijä
Juha Metsäranta, 0400-650978
[email protected]
Valvojat
Juha Metsäranta, Mikko Salonen
Aimo Koivula, Eila Koivula
Kotkan kalastusalue
Kymijoki laskee vetensä aivan Kotkan
keskustaan. Jokisuut ovat hyviä kalapaikkoja ja näin on myös asian laita
Kotkassa. Parhaat hauki- ja kuhapaikat
sijaitsevat jokisuissa, mutta ahventa
tapaa sentään jonkin verran ulompaakin.
Saaristo on puhtaasti meritaimenen valtakuntaa ja saariahan Kotkan edustalla
riittää aina kaukana kartan ulkopuolella
sijaitsevaan Haapasaaristoon asti.
Kuhan ja harjuksen alamitta on 40cm.
A
H
Isännöitsijä ja valvonta
Jukka Hakala, 050-63013
[email protected]
PYHTÄÄN
S
A
H
S
Alle 50mm verkkojen käyttö on kielletty
kuhan ja vaellussiian pyynnissä. Alle
60mm verkot on kielletty meritaimen
pyynnissä ja jos verkon yläpaula on
kolme metriä lähempänä pintaa, tulee
verkon silmävälin olla 80mm. Päätökset
ovat voimassa 29.1.2018 asti.
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pinta-ala/ha Rajoitukset
Heinlahti
YSA201247
170,8
Kalastus sallittu.
Tyyslahti
YSA055630
779,7
Kalastus sallittu.
TUUS!
UUKALASTAJILLE
M
S U U N N I T E LT U
Xi5
A
- langaton
keulasähkömoottori
A
Lisätietoa malleista osoitteessa www.motorguide.com
Myynti: Mercury-kauppiaat kautta maan, www.mercury-marine.fi
M
M
A
A-lippu
Sukeltajan A-lippu tarkoittaa: Sukeltajia vedessä. Hiljennä tai pysäytä moottori ja pysyttele vähintään 50 metrin päässä. Lipun tulee olla näkyvissä sukelluspaikalla siitä
kun ensimmäinen sukeltaja menee veteen siihen asti kun viimeinen
sukeltaja on noussut vedestä. Pimeällä lippu on valaistava.
Legendaarinen Tenon lohivaappu: Nils Master Spearhead 8cm, 14g, väri 51
(mainos)
22
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
Itäisen Suomenlahden Kansallispuisto
Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueella saa veneestä kalastaa vapaasti.
Rannalta kalastaminen on rajoitettua seuraavasti:
I Maihinnousu ja liikkuminen kielletty koko vuoden.
Vehkalahti: Jähi, Kivikartti, Pöysäri, Metsäharu, Rääntiö, Rääntiönhattu.
II Maihinnousu ja liikkuminen kielletty 1.2. - 15.8.
Vehkalahti: Majakartti Virolahti: Hamara (luoto Huovarin itäpuolella), Korkiahuovari, Ryslät.
Kotka: Vaihkari, Vähä Eteläkari, Suuri Eteläkari, Luppi, Kalouri, Suuri-Lakka.
Pyhtää: Ormskär.
III Maihinnousu ja liikkuminen kielletty 1.4. - 15. 7.
Virolahti: Kinnarinhelli, Pahaluoto, Väliluoto, Ulkoluoto, Puuluoto, Lamiluoto,
Pisinlovinen.
Vehkalahti: Reiskeri, Väliharu, Lanskerinluoto, Muoskeri, Rivu, Vellinki, Ulkotammionluoto, Muurainluoto, Riukuluoto, Lassi, Matala, Somerluoto, Vinni, Pitkä
Kiviluoto.
Kotka: Sunskerit, Itimmäinen Itäkari, Keskimmäincn Itäkari, Lounimmainen ltäkari,
Kajaakarit, Sääveri, Läätti, Kaide, Askeri, Kolseli, Kolselin Matalamaa, Kolselin
Pekko, Tervapöllö, Vähä-Lakka, Torni, Pekko, Sunskeri, Reiskeri, Loukeenpöllö.
Pyhtää: Variskeri
H
K
H
H
K
K
H
A
K
H
H
A
A
A
A
S
A
S
M
M
A
M
S
M
S
M
Copyright MML, 2014
M
M
A = Ahven
H = Hauki
K = Kuha
M = Meritaimen
S = Siika
23
H
Legendaarinen hauki- ja kuhavaappu: Nils Master
Invincible 15cm, 30g, väri 90. (mainos)
K
Meripelastuksen numero on
A
0294 10000
Meripelastuksen hälytysnumero on tarkoitettu merenkulkijoiden ja muiden merellä liikkujien käytettäväksi erilaisissa
merellisissä vaaratilanteissa, jotta avuntarvitsija saisi mahdollisimman nopeasti apua ja meripelastuksen johtokeskus
ensikäden tietoa suoraan ilmoittajalta.
H
S
Meripelastuksen hälytysnumeroon vastaa aina meripelastuksen ammattilainen, joille merellisten vaaratilanteiden johtaminen on tuttua.
Meripelastuksen hälytysnumeroon soitettu puhelu voidaan, tilanteen
niin vaatiessa, kääntää myös lääkärille tai hätäkeskukseen ja soitto
voidaan myös paikantaa.
Merellä liikkuva avuntarvitsija tai avun tarpeen havaitsija voi tehdä
ilmoituksen kahteen eri numeroon; meripelastuksen hälytysnumeroon tai valtakunnalliseen hätänumeroon. Meripelastuksen hälytysnumeroon vastaa Rajavartiolaitoksen meripelastuksen johtokeskuksessa työskentelevä päivystäjä.
Hätänumeroon soitettaessa puheluun vastaa hätäkeskuspäivystäjä, joka varmistuttuaan tehtävän liittyvän meripelastukseen, kääntää
puhelun meripelastuksen johtokeskukseen – eli samaan paikkaan,
jonne meripelastuksen hälytysnumero yhdistyy suoraan. Tallenna
numero matkapuhelimeesi!
H
A
A
M
A
Hamina-Vehkalahden kalastusalue
Haukea ja kuhaa kannattaa tällä alueella
keskittyä pyytämään aivan sisimmistä
lahdista. Tyypillisenä esimerkkinä vaikkapa Lupinlahti Haminassa, joka on hyvä
haukipaikka. Ahventa voi yrittää vähän
ulompaa Uolionselän karien ympäristöstä, mutta siitä ulospäin vapakalastajaa
kiinnostavat vain meritaimen tai siika,
joista jälkimmäistä ongitaan keväällä.
Kuhan alamitta 40cm. Vaellussiian pyynnissä verkon minimisilmäkoko on 50mm.
Tarpominen on kielletty.
Pienin verkon silmäkoko kuhan
pyynnissä on 45mm, päätös voimassa
M
S
31.12.2014 asti.
1.1.2015-31.12.2019 aikana pienin silmäkoko kuhan pyynnissä on 50mm.
Viehekalastuskielto Summanjoella alkaen Rasista jatkuen alavirtaan jokisuun
ulkopuolella Summanlahdella sijaitsevaan Kari-nimiseen saareen. Kielto on
voimassa 1.4.-30.6. vuosina 2013-2017.
Isännöitsijä ja valvonta
Kari Tähti, 040-5280052
[email protected]
Virolahden kalastusalue
Kolme suurta sisälahtea, Hellitöksenselkä, Ravijoenlahti sekä Virolahden
perukka ovat alueen selkeät haukipaikat.
Siikaa on erittäin hyvin, mutta kevätonginnan harrastajia on täällä vielä vähän.
Tammion-Vaskon-Mustamaan ja Santion
muodostama suurempien saarten linja
on se alue mihin meritaimenta kannattaa
lähteä kalastamaan. Haminan ja Virolahden alueella on kenties Suomenlahden
parhaat meritaimenen uistelualueet, sillä
valtion vesialueet missä saa vapaasti
käyttää useampaa vetovapaa, ovat melko lähellä rannikkoa. Muistettava vain on
että valtion vesialueella meritaimenen
alamitta on 65cm.
Itäisen Suomenlahden erikoisuus on
se, että veden korkeus vaihtelee päivän
aikana aivan eri tavalla kuin lännessä.
Täällä jos missä kannattaa tarkkailla
tuulten ja ilmanpaineen vaikutusta veden
liikkeisiin. Ehdottomasti paras hetki
taimenen kalastamiseen on silloin, kun
veden pinta lähtee nousemaan! Alueella
ei ole kalastuslaista poikkeavia rajoituksia kalastukseen.
Isännöitsijä ja valvonta
Tuomo Ahlberg, 050-5361688
[email protected]
HAMINAN
Ls-alueet
YSA-tunnus
Pinta-ala/ha
Rajoitukset
Kirkkojärven eteläinen
ls-alue
YSA202462
121,1
Kalastaminen kielletty.
Lupinlahti
YSA202145
356
Kalastus sallittu.
Vepsu ja Pulteri
YSA200940
17,6
Maihinnousu kielto 1.4.–15.7 välisenä
aikana Tervakarille ja Veroluodolle.
YSA202150
182,5
Kalastus sallittu.
VIROLAHDeN Ls-alue
Kirkon-Vikkiläntura
24
24
Suomenlahti TOP 10 haukivieheet
Hauen kalastus Suomenlahdella
on pääasiassa heittokalastusta.
Niinpä kymmenen kärkivieheen
lista koostuu heittokuvista eikä
vetovaapuista. Yksi listan legendaarisimmista vieheistä on Beten
Krocodil ja nimenomaan sinisenä.
Rannikon kirkkaissa vesissä siniselkäinen
viehe hopeisella pohjalla on niin pätevä
yhdistelmä, että moni mökkikalastaja ei
muuta siiman päähän lomansa aikana laita.Tarinan mukaan viehe on niin tehokas,
että sille on paikoin harkittu käyttökieltoa. Tiedä häntä, vilkasuintinen lusikka
on joka tapauksessa erinomainen valinta lämpimän veden kalastukseen. Uintia
elävöittäen ja ärsyttäviä pysäytyksiä tehden vieheellä voidaan kalastaa tehokkaasti myös viileästä tai jopa kylmästä
vedestä. Uusimpia trendejä hauenpyynnissä on Spinnerbaiteilla kalastaminen ja
myös isot kalajigit ovat suosiossa.
1. STORM SUSPIJIGIT
2. BETE KROKODIL
5. NILS MASTER INVINCIBLE
3. SPINNERBAITIT
4. BUSTER JERK
6. ISOT KALAJIGIT
8. RAPALA x-RAP 14CM
9. HEITTOPERHOT
7. SAVAGEAR REAL EEL
10. JAK
Piirrokset: Jakke Haapanen Copyright: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, SVK
20 cm
Lippusalon
korkeus vähintään 1,2 m
vedenpinnasta mitattuna
20 cm
Vuonna 2012 astui voimaan uusi asetus jonka mukaan seisova tai kiinteä kalanpyydys, kuten verkko,
rysä, katiska tai pitkäsiima on aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai koholla sekä
tarvittaessa välikoholla.
20 cm
Varo verkkoja ja muita pyydyksiä!
Heijastin vähintään 2 cm
20 cm
Nimi ja yhteystiedot
sekä pyydysmerkki
Tämä erittäin tervetullut päätös lisää
veneilyturvallisuutta, vähentää salakalastusta verkoilla, minimoi veneliikenteen
pyydyskalastukselle aiheuttamat haitat ja
helpottaa viehekalastajia välttämään kalastusta verkkojen läheisyydessä.
Selkävesillä ja kapeikoissa ja yleensäkin
15 cm
Lippusalon
korkeus vähintään 40
cm vedenpinnasta mitattuna
Ei läpinäkyvä
Nimi ja yhteystiedot
sekä pyydysmerkki
Nimi ja yhteystiedot
sekä pyydysmerkki
Vähintään
15 cm vedenpinnasta mitattuna
Uppoavat
tai painotetut köydet
Uppoavat
tai painotetut köydet
Pyydys
Pyydys
ei saa olla läpinäkyvä esim. muovinen
juomapullo.
Yli kymmenen metriä pitkä pyydys on
merkittävä molemmista päistään. Sen
lisäksi pintapyydyksissä on oltava vähintään 120 metrin välein välikoho.
Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40
senttimetrin avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään
valkoinen. Niin talvella kuin kesälläkin
kalanpyydykset on varustettava omistajan nimi- ja puhelinnumero tai postiosoitetiedoin, sekä mahdollisesti myös pyydysmerkillä, missä sellainen on käytössä.
Kun pyydys alle 1,5
metrin syvyydessä
Uppoavat
tai painotetut köydet
Kun verkko tai muu pyydys ulottuu
pintaan tai 1,5 metriä sen alle, pitää
verkkomerkissä olla kaksi päällekkäistä vähintään 20x20 cm kokoista lippua.
20 cm
20 cm
vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydysmerkkinä käytetään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon
kiinnitettyä vähintään 20 senttimetriä
korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua. Verkkosalossa tulee olla heijastin.
Pinnan läheisyyteen eli alle 1,5 metrin
syvyyteen pinnasta asetetun pyydyksen salossa tulee olla kaksi
päällekkäistä lippua. Lipun väriä
ei ole erikseen määrätty.
Vesialueilla, joilla vesiliikennettä
ei yleensä harjoiteta kuten pienet järvet, lammet tai lahtialueet
missä pyydykset eivät haittaa
vesistön muuta käyttöä, voidaan
käyttää pienempiä pyydysmerkkejä. Näillä alueilla pyydykset on
merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle
ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenVesialueilla, missä veneliikenne on vähäisempää
pinnan yläpuolelle ulottuvaan
riittää verkon merkiksi 15cm pinnan yläpuolelle
ulottuva koho, joka ei saa olla läpinäkyvä. Vaihto- lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla,
jonka lyhyimmän sivun pituus on
ehtoisesti voidaan käyttää lippua joka ulottuu
40cm vedenpinnan yläpuolelle.
vähintään 15 senttimetriä. Koho
Heijastin vähintään 2 cm
Nimi ja yhteystiedot
sekä pyydysmerkki
Lippusalon
korkeus vähintään 1,2 m
vedenpinnasta mitattuna
Kalastuslain 39§ mukaan onkiminen,
pilkkiminen ja viehekalastus läänikortilla
on kielletty 50 metriä lähempänä tässä
esiteltyä pintapyydysmerkkiä.
Jos tapaat merkitsemättömän tai väärin
merkityn pyydyksen, ilmoita siitä alueen Vesiliikennealueilla pohja- tai välivekalastuksenvalvojalle!
siverkkojen merkin pitää ylettyä 1,2
Uppoavat
tai painotetut köydet
Pyydys vähintään
1,5 m syvyydessä
metrin korkeuteen veden pinnasta.
Suomenlahti TOP 10 kuhajigit
Vielä muutama vuosikymmen
sitten kuhan kalastus Suomenlahdella oli uistelua kesäyön hämyssä. Tänä päivänä yhä suurempi
osa kalamiehistä pyytää kuhansa
jigiä heittämällä. Ohessa lista
käytetyimmistä kuhajigeistä.
7.wAKE FLExFISH 3,5”
1. LUNKER CITY FINN-S-FISH 5,75”
2. PETER LAHTI SHAD 5”
3. KP BAITS LAzY SHAD 5”
4. KP BAITS NATURAL SHAD 3,5”
5. LUNKER CITY SwIMFISH 3,75”
6. KP BAITS ORIGINAL SHAD 3”
9. RELAx TwISTER 5”
10. LUNKER CITY SHAKER 4,5
8. LUNKER CITY
FINN-S-FISH 7”
UUTUUSMOOTTORIT
BF80 JA BF100
Honda BF100 kampanjahinta 11 490 € (sh. 13 490 €)
Honda BF80 kampanjahinta 10 490 € (sh. 12 490 €)
✔
ECOmo – polttoainetaloudellinen laihaseostekniikka.
✔
VTEC™ – Venttiilinohjausjärjestelmä, jossa venttiilien ajoitusta muutetaan parhaan ja tasaisen suorituskyvyn aikaansaamiseksi (BF100).
✔
BLAST – tehostettu vääntö alakierroksilla.
✔
PGM-FI – kehittyneintä polttoaineen ruiskutusteknologiaa.
✔
TROLLING CONTROL – uistelunopeussäätimen valmius
tarkkaan nopeuden säätöön.
✔
NMEA2000 – yhteensopivuus mahdollistaa moottorin ja
elektroniikan yhteen kytkemisen.
Pyydä vaihto- ja rahoitustarjous:
HONDAMARINE.FI
26
Vertikaalivillitys valtasi Suomen
Kuhan kalastus on aina ollut mielenkiintoista, mutta nyt se on
hauskempaa kuin koskaan ennen. Uusi helppo kalastustekniikka
antaa saaliiksi isoja kaloja. Voisiko parempaa kuvitella.
Vertikaalijigaus poikkeaa tavallisesta jigikalastuksesta siten, että jigiä ei heitetä.
Kalastus tapahtuu veneestä. Jigi lasketaan
pohjaan ja annetaan liikkuvan veneen hoitaa vieheen kuljetus. Kuulostaa helpolta ja
sitä se onkin kunhan peruskuvio saadaan
kuntoon.
Vertikaalijigausta varten ei tarvitse ostaa
omaa kelaa tai vapaa, vaan keveillä jigivälineillä päästään alkuun. Käytössä voi olla
pieni avo- tai hyrräkela. Pienellekin kelalle
mahtuu tarpeeksi ohutta 0,10mm:n kuitusiimaa Siiman päässä voi olla 1½ metrin
fluorocarbon peruke, joka kestää paremmin petokalojen hampaita kuin kuitusiima.
Paksummasta siimasta on myös mukava
nostaa pienemmät kalat ylös.
Jigi lasketaan pohjaan, nostetaan noin
30-50cm pohjan yläpuolelle, eikä tehdä
tuon jälkeen yhtään mitään. Tämä ei ole
pilkkimistä ja suuri virhe onkin heilutella
jigiä vilkkaasti ylös alas. Jigille voidaan antaa
pientä pehmeää keinuntaa ranneliikkeellä, mutta suurimman osan ajasta jigi vain
ajelehtii pohjan lähellä veneen kulkunopeudella. Tässä tullaankin tärkeään asiaan
eli veneen hallintaan. Kalastusta ei kannata
aloittaa summamutikassa keskeltä selkää,
vaan kalastuksessa tulee olla joku idea.
Joko se on tietyn penkan kalastusta, matalikon ympäri pyörimistä tai salmen reunojen ruoppausta, mutta ei päätöntä ajelehtimista. Veneen liikettä voidaan kontrolloida
kolmella tapaa: 1) sähköperämoottorilla,
2) keulasähkömoottorilla tai 3) veneen
polttomoottorilla. Paremmuusjärjestys tuli
samalla mainittua. Tarkin kalastustekniikka
on sellainen, missä edetään perä edellä tai
lasketaan sivumyötäiseen mutta pidetään
veneen perää tuuleen, sillä veneen käännökset ja hallinta ovat parhaimmillaan kun
sähkömoottori on perässä.. Peruutettaessa kalastaja istuu veneen perässä, kaiun anturi näyttää juuri sen hetken tietoa veneen
alta ja myös veneen alle laskettava jigi on
kaikuruudussa nähtävillä.
Veneen hallinta on lähes yhtä helppoa
silloin kun sähkömoottori on keulassa,
mutta aivan samaan tarkkuuteen ei päästä.
Veneen polttomoottoria näkee käytettä-
vän aina silloin tällöin. äänen ohella hankaluutena on vaihteen alituinen päälle-pois
kytkeminen, sillä moottori peruuttaa liian
kovaa ja sen tähden vaihdetta vain käytetään silloin tällöin päällä.
Ylisuurikin jigipää toimii
Yleensä veritikaalijigauksen kohteena ovat Koska vertikaalijigi on iso, se varustetaan yleensä apukoukulla. Apukoukku voidaan
pohjan lähellä olevat kalat, jotka hyvässä kiinnittää monella eri tapaa. Tässä apukoukun lanka kiinnittyy jigipään siimalenkin
lykyssä voidaan jopa havaita kaikuluotai- juureen. Uskon vahvistamiseksi kalamies voi käyttää esimerkiksi hajusteita jigeissään.
men ruudusta. Mitä syvempi vesi on, sitä
painavampi täytyy olla jigipään. Esimerkkejä
Jigipään painosta veden syvyyden ollessa tyisen tehokkaaksi syvissä salmissa ja ka- jigauksessa. Erityisen suosituiksi ovat tul5m jigipään paino on 15g, veden syvyyden peissa virtapaikoissa, missä heittämällä ei leet haarapystöiset kalajigit, joiden pyrstö
ollessa 10m jigipään paino on 20-25kg ja ole mahdollista samanlaiseen kalastustark- on delfiinimäisesti vaakatasossa. Tällainen
veden syvyyden ollessa 15m jigipään paino kuuteen. Kun kalastetaan yli 10 metrin sy- pyrstö elää todella houkuttelevasti silloin,
on 25-30 kg.
vyydestä, on vertikaalitekniikka lähes aina kun kalastaja tekee pientä keinuttelevaa liiJigipään paino on oikeassa suhteessa tehokkaampaa kuin jigin heittäminen. Heit- kettä ranteella. Mutta myös melapyrstöiset
veneen kulkunopeuteen silloin, kun siima tämisen tehokkaimmat hetket ovat puo- kalajigit toimivat vertikaalitekniikalla kuten
jätättää vain vähän taakse ja muodostaan lestaan silloin kun kalastetaan matalasta, esimerkiksi Peter Lahti 5” Shad tai KP Baitnoin 15-asteen kulman. Mitä ohuempia sii- alle 5 metrin vedestä.Tätä ei silti pidä tul- sin 5 tuumainen Laxy Shad sekä Lunker Cimoja käytetään, sitä paremmin jigi saadaan kita siten, etteikö vertiikaalitekniikkaa kan- tyn 4,5” Shaker.
pysymään veneen lähellä ja luotaimen ruu- nattaisi kokeilla matalassa vedessä. Olen
Vertikaalijigit ovat järjestään isoja.Lehden
dussa. Yhtä lailla tuntuma paranee kun jigi- ollut kalassa sameassa vedessä ,missä vettä TOP 10 kuhajigien ykkösenä oleva 5,75
pään painoa kasvatetaan. Jigiä heitettäessä on vain pari metriä kölin alla ja kuhat ovat ” Finn-s-fish on hieman yli 14 senttinen
vain muutaman gramman eroilla jigipäässä iskeneet raivoisasti vertikaalijigiin.
ja silti sillä tulee välillä myös alamittaisia
on ratkaiseva vaikutus siihen saadaanko
Vertikaalijigin tehokkuus selittyy sen uit- kuhia. Isompia kuhia tavoitteleva laittaa
saalista vai ei.Vertikaalijigauksessa vastaa- totyylistä.Pohjassa makaava kuha on tottu- siiman päähän 7” tuumaisen jigin ja uusin
vaa en ole havainnut, vaan tärkeintä on nut saalistamaan yläviistoon, eikä kuha voi suuntaus on käyttää vieläkin isompia, jopa
hyvä tuntuma jigiin ja pohjaan. Jigipää saa vastustaa ärsyttävän hitaasti sen yläpuolella 10 tuumaisia eli 25cm pitkiä jigejä kuhan
olla mieluummin liian painava, kuin liian kulkevaa jigiä. Samasta leijuttamisominai- vertikaalijigauksessa.
kevyt.
suudesta on hyötyä heittokalastuksessa ja
Veneen liikkuessa pohjan muoto vaihte- tämän takia paksu leijuttava fluorokarbon- Vuonna 2013 Ruotsin kymmenestä isoimlee äkistikin. Koska tuntuma pohjaan pitää peruke parantaa heittokalastajan saaliita. masta kuhasta pyydettiin peräti 8 vertikaasäilyttää, tarkoittaa se sitä että jigi laske- Heittämällä ei kuitenkaan päästä hitaaseen litekniikalla. Näistä kaloista viisi oli yli kymtaan pohjaan 10-20 sekunnin välein.Vavan uittoon kuin ehkä matalassa,missä on mah- menkiloisia. Isojen kuhien pyytämisessä
kärki lasketaan alaspäin ja jos syvyys ei ole dollista käyttää keveitä jigipäitä. Syvemmäs- välivesikalastus on viimeisin vertikaalijigamuuttunut jigi kolahtaa pohjaan ennen sä vedessä heittokalastajan jigipäät ovat uksen suuntaus. Kaloja etsitään kärsivällikuin vavan kärki kastuu. Jos vesi syvenee, painavia, eikä niitä saada uitettua hitaasti ja sesti kaikuluotaimella ja jigi lasketaan luoannetaan lisää siimaa ja jos rinne madaltuu leijaavasti, kuten vertikaalijigi ui.Tämän ta- taimessa näkyvän kalan yläpuolelle. Sitten
niin siimaa lyhennetään. Kalastus on välil- kia vertikaalijigi on syvässä vedessä paljon vain jännitetään lähteekö kala nousemaan
lä erittäinkin aktiivista kun syvyyttä pitää heitettyä jigiä tehokkaampi.
kohti jigiä. Ja jos lähtee, ottaako se. Kaiun
koko ajan täsmätä.
kuvaruudussa nimittäin hyvin usein näkyy,
että joku kala on jigistä kiinnostunut, mutta
Muutamalla
se ei vain ota siihen kiinni. Jännittävä kokeLeijuminen on
runkomallilla alkuun
mus, joka pitää innon yllä heikkosyöntisetehokkuuden syy
näkin kalastuspäivänä.
Samoja jigejä mitä käytetään heittokalasKalastustekniikka on osoittautunut eri- tuksessa, voidaan käyttää myös vertikaali-
Ruotsissa vuonna 2013 kymmenestä suurimmasta kuhasta peräti 8 pyydettiin vertikaalitekniikalla. Näistä 5 oli yli kymmenkiloisia. Kuvan kala käytettiin muutama vuosi
sitten veneessä Suomenlahdella ja tänä päivänä sekin saattaa painaa yli 10 kiloa.
Vertikaalijigaus on parhaiten kontrolloitua silloin, kun venettä pakitetaan sähköperämoottorilla. Luotain on kalastajan vieressä veneen laidalla ja koska jigi on lähes
suoraan anturin alla, näkyy se ja sitä tavoittelevat petokalat kuvaruudussa.
27
Suomenlahden Merivartioasemat
Hangon merivartioasema
Vapaasataman portti
10900 HANKO
Puh 0295 426 450
Porvoon merivartioasema
Söderbyntie 383
07390 SUURPELLINKI
Puh 0295 426 250
Tammisaaren merivartioasema
Baggöntie 1282
10600 TAMMISAARI
Puh 0295 426 410
Porkkalan merivartioasema
Tulliniemi 10 A
02480 KIRKKONUMMI
Puh 0295 426 350
Helsingin merivartioasema
C 25
00190 HELSINKI
Puh 0295 426 310
Kotkan merivartioasema
Pookinmäki
48130 KOTKA
Puh 0295 426 100
Haapasaaren merivartioasema
48130 KOTKA
Puh 0295 426 130
Hurpun merivartioasema
Hurpuntie 420
49900 VIROLAHTI
Puh 0295 426 110
Parhaita kalakavereita välittävät
Buster -jälleenmyyjät kautta maan.
Tervetuloa kaupoille!
Huolettomia kalareissuja. buster.fi