1. No category

Vastaanottaja
Rajakiiri Oy
Asiakirjatyyppi
Luontoselvitys
Päivämäärä
14.11.2011
Viite
82137480
KUUSILUODON
LUONTOSELVITYS
LUONTOSELVITYS
Kuvaus
14.11.2011
Tarja Ojala
Luontoselvitys Tornion Kuusiluodon saaresta
Viite
82137480
Päivämäärä
Laatija
Ramboll
Terveystie 2
15870 HOLLOLA
T +358 20 755 7800
F +358 20 755 7801
www.ramboll.fi
LUONTOSELVITYS
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
3.
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
4.
5.
JOHDANTO
KUUSILUOTO
Sijainti
Historia
LUONNONOLOSUHTEET
Erityispiirteet
Rakennukset ja muut rakenteet
Uhanalaiset eliölajit
Luonnonsuojelualueet
Kuusiluodon saaren kasvillisuus
Virkistyskäyttö
JOHTOPÄÄTÖKSET
LÄHTEET
KUVALIITTEET
1
1
1
1
2
2
2
2
2
3
4
4
5
1
LUONTOSELVITYS
1.
JOHDANTO
Rajakiiri Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Perämerelle Tornion kaupungin edustalle. Tuulivoimapuiston rakentamista varten on laadittu osayleiskaava, jossa Kuusiluotoon on osoitettu tuulivoimapuistoa palvelevaa rakentamista. Tämän vuoksi Kuusiluodon saaressa tehtiin
luontoselvitys kesällä 2011. Selvityksen on laatinut FM biologi Tarja Ojala Ramboll Finland
Oy:stä.
2.
KUUSILUOTO
2.1
Sijainti
Kuusiluodon saari sijaitsee Perämeren pohjukassa Tornion kaupungin edustalla. Etäisyyttä mantereelle on noin 2,5 kilometriä ja Kuusiluodon itäpuolella sijaitsevalle Kukkokarille noin 400 metriä. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Kuusiluoto sijoittuu keskiboreaaliselle vyöhykkeelle ja siinä edelleen Lapinkolmion alueelle. Kuusiluodon saari on asumaton, eikä siellä ole vapaa-ajan
asuntoja.
Kuva 2-1 Suunnittelualueen sijainti.
2.2
Historia
Kuusiluodon saari kuului 1629 perustettuun Kunnarin tilaan. Vuonna 1899 Kunnarin tilasta erotettiin palsta Kuusiluodon sahaa varten ja saha aloitti toimintansa vuonna 1901. Vuonna 1916
Kuusiluodon sahayhdyskunnan asukasmäärä oli 450 henkilöä. Röyttän sahan palo 1928 aiheutti
sen, että tuotteiden kysyntä kasvoi. Talvisodan alkaessa työt hiljenivät sahalla ja 4.10.1944 sak-
2
LUONTOSELVITYS
salaisen tykistön osuma sytytti tulipalon, joka tuhosi sahayhdyskunnan. Kuusiluoto siirtyi osittain
Outokummun käyttöön ferrokromitehtaan aloittaessa tuotantonsa vuonna 1968, jolloin syntyi
kiista kuonan varastoinnista Kuusiluotoon ja päästämisestä mereen. Kuusiluodon keskelle kaivettiin kuonaa varten suuri allas, jota ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.
3.
LUONNONOLOSUHTEET
3.1
Erityispiirteet
Perämeren alue vapautui mannerjäästä 9 300 vuotta sitten. Mannerjää painoi maan kamaraa
alaspäin noin 800 metriä, minkä vuoksi maa kohoaa Perämeren rannikoilla 7,5 - 9 mm vuodessa.
Perämerellä pintaveden suolapitoisuus on 2 promillea. Suhteellisen ankarasta ilmastosta ja veden
pienestä suolapitoisuudesta johtuen Perämeri on talvisin jään peittämä. Jään vahvuus on pohjoisessa rannikoiden tuntumassa 70 cm.
Tornion seudulla kasvukausi alkaa keskimäärin 10.-15.5 ja päättyy 30.9.-5.10; lämpiminä keväinä kasvukausi voi alkaa jo huhtikuun puolella. Tehoisan lämpötilan summa on 950-1 100 Cvrk.
Vuosittainen sademäärä vaihtelee 550 ja 600 mm:n välillä. Tilastokaudella 1970-2000 vuoden
keskilämpötila oli +1,1-2,0 C.
Kuusiluodon saari on matala ja saaren korkein kohta saaren keskiosassa kohoaa tasolle +15,7 m
mpy. Saaren keskelle on kaivettu noin 5 hehtaarin suuruinen kuoppa, jonka pohja on tasolla +01 m mpy ja laki tasolla +7-8 m mpy. Kaivumassat on läjitetty ja levitetty kuoppaa ympäröivän
mäen rinteille, minkä seurauksena kuoppaa ympäröi laakea tasanne ja erittäin jyrkkä rinne. Kuusiluodon maaperä on hiekkaa ja rannat ovat pohjoisrantaa lukuun ottamatta kivisiä. Hiekkarantoja esiintyy saaren luoteiskulmassa ja pohjoisrannalla. Saaren länsirannalle on ajautunut runsaasti
puutavaraa läheisiltä sahoilta.
Kuusiluodon läpi kulkee itä-länsisuuntainen polku ja myös muita säännöllisessä käytössä olevia
polkuja on etenkin saaren helppokulkuisessa keskiosassa. Saareen pääsee veneellä rantautumalla joko pohjoiselle hiekkarannalle tai suojaisaan poukamaan saaren itärannalle. Itärannalla on
heikkokuntoinen nuotiopaikka polun varressa.
3.2
Rakennukset ja muut rakenteet
Valtaosa Kuusiluodon runsaasta rakennuskannasta on hävinnyt ja jäljellä on vain raunioita ja perustuksia. Jälkiä aikaisemmasta asutuksesta on nähtävissä saaren keskiosissa sekä suojaisilla
rannoilla saaren pohjois-, koillis-, itä- ja kaakkoisosissa. Parhaiten on säilynyt tiilinen pajarakennus saaren pohjoisrannalla sekä mäen päältä pajalle päin laskevat metalli- ja betonirakenteiset
portaat.
3.3
Uhanalaiset eliölajit
Kuusiluodon karuilla hiekkakankailla kasvaa noidanlukkoja. Saaren korkeimman kohdan pohjoispuolisessa rinteessä on tehty havainnot vaarantuneesta (VU) pohjannoidanlukosta sekä silmälläpidettävistä (NT) ahonoidanlukosta (NT) ja ketonoidanlukosta. Pohjannoidanlukkoa, vaarantunutta (VU) suikeanoidanlukkoa ja ketonoidanlukkoa kasvaa lisäksi alueen itäosassa polun varressa.
Erittäin uhanalaista (EN) lietetatarta on havaittu saaren itärannan pienessä umpeen kasvavassa
laguunissa 1980- ja 1990-luvuilla. Lisäksi Kuusiluodon saaren läheisyydessä on tehty havainnot
vaarantuneesta paunikosta. Silmälläpidettävää ahdinsammalta havaittiin kahdella ja silmälläpidettävää vellamonsammalta kolmella havaintopisteellä tuulivoimapuiston alueella tehdyn vedenalaisen kasvillisuuden ja pohjaeläimistön tutkimuksen yhteydessä. Kuusiluodon alueella tavattavista putkilokasvilajeista lietetatar kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeihin.
3.4
Luonnonsuojelualueet
Kuusiluodon pohjoispuolella noin 2,5 kilometrin etäisyydellä mantereen ja Perämeren välissä sijaitsee lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Liakanjoensuisto, joka kuuluu myös Tornioinjoen
suiston kansainvälisesti arvokkaaseen linnustoalueiseen (IBA). Perämeren saarten Natura-alue si-
3
LUONTOSELVITYS
jaitsee Kuusiluodon itäpuolella noin 6 kilometrin etäisyydellä ja Perämeren kansallispuisto lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Kuusiluodon eteläpuolella. Lähimmät Natura –verkostoon
kuuluvat kohteet Ruotsin puolella sijaitsevat yli 10 kilometrin päässä.
3.5
Kuusiluodon saaren kasvillisuus
Kuusiluodon sisäosien karuilla hiekkakankailla kasvaa siellä täällä mäntyä ja katajaa. Hiekkakankaiden aluskasvillisuus koostuu lähinnä jäkälistä, matalista varvuista ja muista kuivuuteen sopeutuneista lajeista. Saaren koillis- ja luoteisrannoilla on reheviä lehtipuumetsiä, joissa myös pensaskerros on runsas. Kuusiluodon pohjoisrannalla on kapea hiekkaranta ja luoteiskulmassa vesija suolasaraa kasvava alava rantaniitty. Saaren etelärantaa reunustaa harmaalepän ja kiiltolehtipajun muodostama kapea vyöhyke sekä kapea rantaniitty. Maastokäynnin aikaan ilma oli lämmin, vähätuulinen ja aurinkoinen, minkä vuoksi alueella nähtiin runsaasti amiraaliperhosia, joille
avoimet kukkaniityt tarjoavat runsaasti ravintoa. Seuraavassa on esitelty alueen kasvillisuutta
tarkemmin (kuva 3-1):
Kuvio 1: Umpeen kasvava rantaniitty, jolla kasvaa pääasiassa vesi- ja suolasaraa sekä
merivihvilää ja pohjanpiippoa.
Kuvio 2: Rehevä lehtimetsä, jonka luonnontilaisena säilynyt puusto on vesasyntyistä ja
vielä melko nuorta. Pääpuulaji on rauduskoivu, seassa kasvaa lisäksi hieskoivua. Sekapuuna kasvaa paikoitellen haapaa sekä alikasvoksena pihlajaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus vaihtelee puolukkavaltaisesta saniaisvaltaiseen. Kenttäkerroksen yleisiä lajeja ovat
metsätähti, mesimarja, lillukka sekä koiran- ja karhunputki, mustikkaa kuviolla kasvaa
vain vähän. Muuta lajistoa metsäalvejuuri, kastikat, riidenlieko, puna-ailakki, ahoorvokki, metsäkeltano ja metsäimarre. Kapealla rantaniityllä kasvaa paikoitellen merivalvattia, peltokortetta, rantatädykettä, rantavehnää, merikohokkia, ruokohelpiä, kurjenjalkaa, mesimarjaa, mesiangervoa, rantamataraa, rantakukkaa, rantaleinikkiä, järviruokoa
ja suola-arhoa.
Kuvio 3: Hiekkaranta.
Kuvio 4: Täyttöpenkan pohjoisreuna, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyä ja kuivassa
hiekkapohjaisessa kenttäkerroksessa pääasiassa puolukkaa, poronjäkäliä ja ahomansikkaa.
Kuvio 5: Saaren keskelle kaivettu kuoppa. Kuopan pohjalla kasvaa harvakseltaan rauduskoivua ja muutamia mäntyjä. Kenttäkerroksessa kasvaa siellä täällä sianpuolukkaa, variksenmarjaa sekä vähän poron- ja torvijäkäliä.
Kuvio 6: Täyttöpenkka, joka muistuttaa kuivaa niittyä. Harva puusto koostuu männyistä,
pihlajista, tuomesta ja muutamasta kuusesta; lisäksi kuviolla kasvaa katajaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat sarjakeltano, siankärsämö, hiirenvirna, maitohorsma, kultapiisku,
vadelma, keltakannusruoho, peltokorte, peltokanankaali, heinätähtimö, koiranputki, pujo,
nokkonen, pietaryrtti, puolukka, sianpuolukka ja variksenmarja. Etelänpuoleisella penkalla kasvillisuus on matalampaa ja harvempaa kuin pohjoisosassa. Kuvio sisältää saaren
keskellä sijaitsevat huonokuntoiset rakennukset sekä melko laajan siperianhernepensaskasvuston niiden pohjoispuolella. Lisäksi em. alueella kasvaa mm. keltamaksaruohoa,
isomaksaruohoa, kissankelloa, ahosilmäruohoa, lehtosinilatvaa, peltotaskuruohoa ja ketohanhikkia.
Kuvio 7: Loivassa rinteessä sijaitseva harvapuustoinen ja avoin kuvio. Kuivilla paikoilla
kasvillisuus kuten kuviolla 6, kosteissa painanteissa rinteen alapuolella valtalajeja ovat
maitohorsma ja nokkonen. Metsittyy kuivilla paikoilla vähitellen männylle. Kuvion pohjoisreunalla lähellä rantaa sijaitsee vanha pajarakennus.
Kuvio 8: Rehevä lehtipuumetsä saaren koilliskulmassa. Puusto koostuu rauduskoivusta,
hieskoivusta, haavasta, pihlajasta ja tuomesta. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti punaherukkaa ja mustaherukkaa, kenttäkerroksessa nokkosta, mesiangervoa, karhunputkea, lehtovirmajuurta ja vadelmaa. Ryteikköisen puuston ja pensaskerroksen vuoksi vaikeakulkuinen. Kivikkoisella ja vaikeakulkuisella rannalla kasvaa paikoitellen vilukkoa, rantalemmikkiä ja meriluikkaa.
Kuvio 9: Saaren etelärannalla on kapea rantaniitty, jota reunustaa harmaalepän ja kiiltolehtipajun muodostama vyöhyke. Rantaniityn yleisiä lajeja ovat merivihvilä, suo-orvokki,
rönsyleinikki, ojakärsämö, meriluikka sekä pohjanpiippo.
4
LUONTOSELVITYS
Laguuni: Umpeenkasvavan pienen laguunin rantakasvillisuus koostuu lähinnä järvikortteesta, myrkkykeisosta, rantakukasta, rantamatarasta, luhtalemmikistä ja ratamosarpiosta.
Kuva 3-1 Kuusiluodon kasvillisuuskuviot ilmakuvalla.
3.6
Virkistyskäyttö
Kuusiluodon saarta käytetään virkistykseen, vaikkei alueella olekaan varsinaisia virkistyskäyttöä
palvelevia rakenteita. Maastokäyntien aikana sekä pohjois- että itärannalle rantautui pienveneitä.
Saaren sisäosassa nähtiin vastantekijä ja marjastajia.
4.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Lukuun ottamatta Kuusiluodon keskelle kaivettua kuoppaa saari on saanut olla luonnontilaisena
toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Alueen merkittävin luontoarvo ovat alueella kasvavat uhanalaiset kasvilajit sekä luonnontilaiset rannat ja niitä reunustavat rantametsät. Saaren arvo virkistysalueena on huomattava, sillä rakentamaton saari sijaitsee lähellä manteretta ja sille
on helppo rantautua. Saaren perhoslajistoa ei ole selvitetty, mutta on todennäköistä, että amiraaliperhosten ohella alueella tavataan myös muita päiväperhoslajeja, jotka viihtyvät täyttöpenkan kukkaniityllä. Lisäksi on mahdollista, että kapeilla rantaniityillä kasvaa vaarantunutta (VU)
ruijanesikkoa; maastokäynnin aikaan vaikeasti löydettävän lajin kukinta oli ohi.
5
LUONTOSELVITYS
5.
LÄHTEET
Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen
ympäristökeskuksen moniste 188:128 s.
Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus –
Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 685 s.
Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa
1, tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008.
Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö.
Suomen ympäristökeskus, Eliölajit -tietojärjestelmä, rekisteripoiminta 20.9.2011.
Yliniva, M. 2011: Tornion Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavaan liittyvät vedenalaistutkimukset – kasvillisuus ja pohjaeläimet. Tmi Marika Yliniva/Maritech. 8 s.
Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietopalvelu.
6
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 1/8
Huonokuntoinen nuotiopaikka saaren itäosassa polun varressa.
Huonokuntoinen rakennus saaren keskiosassa.
7
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 2/8
Saaren keskiosaan kaivetun kuopan pohjalla kasvavaa rauduskoivikkoa.
Näkymä saaren länsirannalta täyttöpenkalle.
8
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 3/8
Koivikkoa saaren luoteisosassa.
Ajopuukasoja saaren länsirannalla.
9
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 4/8
Rantaniittyä saaren luoteiskärjessä.
Hiekkaranta saaren pohjoisosassa.
10
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 5/8
Perustukset saaren koillisrannan rehevässä lehtimetsässä.
Laguuni.
11
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 6/8
Saaren itärantaa.
Näkymä täyttömäen päältä.
12
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 7/8
Näkymä täyttömäen päältä länteen.
Näkymä täyttömäen eteläsoasta.
13
LUONTOSELVITYS
Kuvaliite 8/8
Siperianhernepensaskasvusto.
Pienvene rantautuneena saaren itäosan venerantaan.