Kotilinna 2011 - Tampereen Kotilinnasäätiö
1962 50 v. 2012 KOTILINNA TAMPEREEN KOTILINNASÄÄTIÖN UUTISLEHTI | MARRASKUU 2011 | lehti WWW.KOTILINNA.FI TIETOKONE onkin kiva kaveri! Lue lisää sivulta 10 Pappilanpuisto valmistuu hyvää vauhtia Lue lisää sivuilta 4-5 Pispassa alkaa ensi vuonna iso remontti Lue lisää sivuilta 8-9 2 Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 Vapaus nauttia arjesta uomen ikääntymispolitiikan tavoitteena on, että mahdollisemman moni ikääntyvä ihminen voi elää omassa kodissaan ja tutussa ympäristössään. Tämä on suuri haaste, sillä kotihan on muutakin kuin seinät ja katto. Se on erilainen ihmisille eri ikäkausina ja jokainen yksilö kokee kotinsa omalla laillaan, eli kahta samanlaista kotia ei ole. Kotiin liittyy aina värittyneitä tuntemuksia, joista ikäihmisillä tärkeimpiä ovat vapaus, ympäristö, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Koti syntyy ajassa ensisijaisesti tekojen ja toiminnan kautta. Se syntyy itse kalustamalla ja tutuista esineistä. Koti on henkilökohtaista tilaa, joka antaa yksityisyyttä. S Kotilinnasäätiössä on puoli vuosisataa haluttu kehittää ikäihmisten asumista Tampereella. Asuminen Kotilinnassa lähtee siitä, että asukkailla on oikeus ja vapaus itsenäiseen asumiseen. Kunnioitamme asukkaidemme itsemääräämisoikeutta. Haluamme myös luoda mahdollisuuden sosiaalisesti turvalliseen asumiseen. Haluamme, että asukkaat vaikuttavat omaan asumiseensa järjestämällä esimerkiksi tilaisuuksia ja tapahtumia. Haluamme myös, että hyvää asumista on oman kodin seinien ulkopuolellakin. Yhteisöllisyys tuo turvallisuutta. Kotilinnasäätiön lähes kaikissa kiinteistöissä toimii asukastoimikunnat, jotka järjestävät monipuolista toimintaa asukkaille. Asukastoimintaan kannustetaan ja sitä tuetaan. V uonna 1962 perustettu Tampereen Kotilinnasäätiö edistää ja tukee eläkkeellä olevien ja muuten ikääntyneiden henkilöiden asumista ja asuinpalvelujen saantia. Kotilinnasäätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Tampereen Kotilinnasäätiön asuntokanta on tällä hetkellä noin 1500 asuntoa ja ne sijaitsevat 23 eri kohteessa Tampereella. Kotilinnasäätiö toimii itsekannattavuusperiaatteella. Käytännössä tämä tarkoittaa vuokrien ja maksujen mitoittamista siten, että toiminta on taloudellisesti tasapainossa. Säätiön sääntöjen mukaan toiminta on järjestettävä siten, että vuokrat ja muut maksut ovat kilpailukykyisiä. Kotilinnasäätiö ei saa toimintakuluihinsa vero- tai muuta julkista tukea. Kotilinnasäätiön arvot On hieno havaita kuinka monipuolista toimintaa asukkaat jaksavat järjestää, vaikka ovatkin ikäihmisiä. Kukin tietenkin halujensa ja kykyjensä mukaan. Tässä lehdessä sitä valotetaan hieman, pintaa raaputtaen. Turvaavana toimintana Kotilinnassa on asukasneuvonta. Asukasisännöitsijä käy kiinteistöissä ja antaa neuvontaa asumiseen liittyvissä kysymyksissä, miksei myös muussakin. Neuvontapalvelusta ei veloiteta asukkaita erikseen. Kotilinna kasvaa edelleen Ensi vuoden helmikuussa valmistuu Kotilinnasäätiön historian suurin yksittäinen hanke Pappilanpuiston Kotilinna, jota voi kutsua myös resurssikeskukseksi. Jatkoa Pappilanpuistolle seuraa, sillä Pispanlinnan resurssikeskus saa lähitulevaisuudessa lisää asuntoja ja vanhan osan peruskorjauksen. Molempia kohteita on valmisteltu yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Molemmissa kohteissa on erittäin hyvät asumisen resurssit ikäihmisille. Vapaus nauttia arjesta on Kotilinnasäätiön juhlavuoden tunnuslause. Kotilinnasäätiö on ensi vuonna tuottanut yksilöllisiä ja turvallisia asuntoja ikäihmisille viidenkymmenen vuoden ajan. Kiitoksia yhteistyöstä! Lue tästä lehdestä Kotilinnasäätiöstä. Poikkea asuntotoimistoomme kysymään lisää tai vilkaise nettiin. Pauli Ruoholahti Toiminnanjohtaja Tampereen Kotilinnasäätiö • Pääkirjoitus • • Asukkaiden mielipiteitä kunnioitetaan ja asukkaita kuunnellaan aidosti. • Asukkaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa asumisolosuhteisiin. • Kunnioittaminen ilmenee työntekijöiden keskeisenä arvostuksena ja vuorovaikutuksena sekä asukkaiden ja heidän läheistensä hyvänä kohteluna. Yhteystiedot Pa u l i R u o h o l a h t i Toiminnanjohtaja Eija Mäkinen Kiinteistösihteeri Niina Kivelä Talouspäällikkö Tu i j a A n t t i l a Kiinteistösihteeri Heikki Niemelä Kiinteistöpäällikkö K i r s t i Ja a k kola Kiinteistösihteeri P ä ivi Kova n e n - Tommila Asukasisännöitsijä Marjo Simola Kiinteistösihteeri P u h e l i nva i h d e 010 420 8800 [email protected] www.kotilinna.fi Esa Kansikas Korjausmies PALVELUPISTE / ASUNT O T O R I TA M P E R E E N KOT I L I N NASÄÄTIÖN T O I M I S TO Puutarhakatu 8, katutaso Puh. 010 420 8800 Fax. 010 420 8810 Asuntotori palvelee 1.11.11 alkaen: Ma 9.30 - 15.45 Ti - To 9.30 - 15.00 Pe 8.30 - 13.00 [email protected] Puutarhakatu 8 A, 6.krs 33210 Tampere Puh. 010 420 8800 Fax 010 420 8810 Kotilinnasäätiön hallinto on muuttanut kuudenteen kerrokseen. Asuntopalvelu jatkaa Asuntotorilla, tosin aukioloajat hieman muuttuivat marraskuun alussa. Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 Loutun Kotilinnan asukkaat tapaavat päivittäin kahvikupin äärellä ja puivat yhdessä maailman menoa. Samalla pyöritetään kirpputoria ja pidetään huolta naapureista. Loutulla suositellaan aktiivista asukastoimintaa myös muihin taloihin. 3 – Meidän mottomme on: “Ikä on inhimillistä, mutta vanhuus on vapaaehtoista”. Kuvassa on Loutun Kotilinnan asukastoimikunta eli Elsa Nieminen (vas.), Juha Jokinen, Marjatta Laasonen, Marita Heimonen, Kaino Savilahti, Reino Tuomi ja Armi Koskinen. Loutun Kotilinnan asukkaat tapaavat joka päivä talon kerhohuoneella “Täällä ei kenenkään tarvitse olla yksin” Loutunkatu 1:n kerhohuoneelta kantautuu iloista puheensorinaa ja kahvintuoksua. Tänään koolla on seitsemän asukasta. – Meillä on muodostunut tässä kiva perhepiiri näistä pihan asukkaista. Ja kun Kotilinnasäätiö on antanut meidän käyttöömme näin mahtavat kokoontumistilat, niin me kokoonnumme päivittäin tähän kahville ja turisemaan päivän yleisistä ja omistakin asioista, iloista ja murheista. Siinä se päivä kuluu mukavasti, asukastoimikunnan puheenjohtaja Reino Tuomi kertoo ja lisää hymyillen: – Eihän meillä ole muutakaan tekemistä, kun olemme jo työelämän yläpuolella. Kerhohuone on yleensä avoinna päivittäin kello 13–15. – Se tosin on hyvin venyvä käsite. Ovet ovat auki sen mukaan kuinka intoa ja turinaa piisaa. Paikalla olevista vanhin on Kaino Savilahti, 92 vuotta. – Tännehän sitä tullaan joka päivä heti, kun vain ovet aukeavat. Täällä kukkii niin kiva huumorinkukka. Kerhohuoneella ei kokoonnu vain pieni sisäpiiri, vaan kaikki asukkaat ovat tervetulleita mukaan. – Uudet asukkaat kutsutaan tuossa pihassa tavatessa mukaan kahville ja siinä sitten tulemme tutuiksi, Elsa Nieminen kertoo. Reino Tuomi valmistaa harrastuksekseen mandoliineja talon verstaalla ja kotonaan. – Rämpyttelen niitä itseni huviksi ja naapureiden harmiksi, huumorimies veistelee. Kirpputorilla on vaikka mitä ostettavaa aina ostoskärrystä Batmaniin asti. Yksinäisten henkireikä Loutunkadulla pidetään yhteisiä kahvihetkiä erittäin tärkeänä asiana. – Talossa, jossa asuu paljon yksinäisiä, pitää olla tällainen henkireikä, asukastoimikunnan jäsen Armi Koskinen sanoo. – Tärkeintä on saada ihmiset ulos kotoa, Marjatta Laasonen jatkaa. Elsa Nieminen muistuttaa, että iäkkäät ihmiset tarvitsevat virikkeellistä toimintaa. Niinpä asukastoimikunta jär- jestää esimerkiksi tikkakisoja sekä yhteisiä ruokailuja kuten makkara- ja vohvelipäiviä. Seuraavaksi on tulossa riisipuuro- ja rusinasoppapäivä. Bingokin on suunnitteilla. – Jokaisella yksin asuvalla olisi hyvä olla joku yhteisö tukenaan, Elsa Nieminen muistuttaa. – Asukastoimikunnan perustaminen ei vaadi muuta kuin muutaman aktiivisen ihmisen, jotka kuuntelevat minkälaista toimintaa asukkaat haluavat. On myös tärkeää suhtautua myönteisesti kaik- kiin eikä kenenkään yksityisasioihin pidä puuttua. Hyvin pelaavasta asukastoiminnasta on monenlaista iloa ja hyötyä. – Päivä täyttyy tästä touhusta niin, että me emme ehdi surra vaivojamme ja sairauksiamme, Reino Tuomi väittää. Yhteinen jouluateria on vuoden kohokohta Kerhohuoneen vieressä on pieni kirpputori, jossa poikkeaa oman talon väen lisäksi ohikulkijoitakin. Hinnat pi- detään alhaalla, sillä kirppari ei ole asukkaille bisnes, vaan mukava harrastus ja hyvä tapa kierrättää turhaksi käyneitä tavaroita ja vaatteita. – Päivän tuotto voi olla 50 senttiä ja me olemme siihen ihan tyytyväisiä, Armi Koskinen sanoo. Pitkin vuotta kassaan kertyy kuitenkin kolikko jos toinenkin, ja niinpä aina silloin tällöin talon asukkaat kokoontuvat syömään saman pöydän ääreen. Viimeksi herkuteltiin lihapullilla ja perunamuusilla. Vuoden tärkein yhteinen tapahtuma on jouluateria. Jos joku asukkaista on niin huonossa kunnossa, että ei jaksa lähteä joululounaalle, niin naapurit vievät hänelle ruuan kotiin. Kerhohuoneella lauletaan ryhteisen ruokailun jälkeen joululauluja ja odotellaan joulupukin vierailua. – Suurin ohjelmanumero on kuitenkin yhteen kokoontuminen ja samassa veneessä olemisen tunne, puheenjohtaja Reino Tuomi toteaa kaikkien Loutun kotilinnalaisten puolesta. 4 Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 Uusin teknologia tuo turvaa asukkaille ja palvelukeskuksen asiakkaille Pappilanpuisto valmistuu Pappilanpuiston palvelukeskus ja kolme asuinkerrostaloa valmistuvat hyvää vauhtia. Luvassa on moderneja, turvallisia ja viihtyisiä asuntoja, joista pääsee sisäkautta kulkemaan palvelukeskuksen tiloihin vaikkapa lounaalle, saunaan tai jalkahoitoon. Kotilinnasäätiö rakennuttaa Takahuhtiin Kourutaltankadulle kolme uutta kerrostaloa, joihin tulee 72 ikäihmisille tarkoitettua vuokraasuntoa sekä ryhmäkoteja tehostettua palveluasumista tarvitseville vanhuksille ja aikuisille kehitysvammaisille. Asuntojen koot vaihtelevat 32,5–54 neliön välillä. Talojen ensimmäiseen kerrokseen tulee noin 1 200 neliötä päivä- ja palvelukeskustilaa. Kiinteistöön rakennetaan myös kahdeksan saunatilaa, pesutupia sekä työskentelytiloja yksityisille palveluntuottajille kuten esimerkiksi jalkahoitajalle. Ideana on, että palvelut ovat niin lähellä asukkaita, että huonokuntoisempikin pääsee niitä käyttämään, tai tarvittaessa ne voidaan tuottaa kotiin asti. Tavoitteena on mahdollistaa asuminen omassa kodissa laitoshoidon sijaan. Rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Pasi Viljanen kertoo, että rakennusten tulevat käyttäjät on huomioitu hyvin jo rakennusvaiheessa. Tiloista tehdään esteettömät eli kynnyksiä ei tule ja lat- SRV Pirkanmaan tuotantojohtaja Miika Oksanen (oik.) ja vastaava työnjohtaja Pasi Viljanen kertovat Pappilanpuiston Kotilinnan työmaan olevan aikataulussa ankarasta talvesta huolimatta. tiapintoihin on valittu vain sellaisia materiaaleja, jotka eivät ole liukkaita. – Kylpyhuoneisiin kuljetaan liukuovista ja seinissä on tukikahvoja. Asunnot ovat muunneltavissa asukkaan elämäntilanteen mukaan niin, että hän pystyy jatkamaan asumista samassa asunnossa, Viljanen kertoo. Sprinklerit joka tilaan Pappilanpuistossa hyödynnetään uusinta hoiva- ja turvateknologiaa, joka tekee asumisesta entistä turvallisempaa. Asuntoihin esimerkiksi asennetaan Safera-turvatekniikalla varustetut liesikuvut, jotka ehkäisevät tehokkaasti liesipaloja. Ne tunnistavat vaaratilanteet liedellä, sammuttavat liesi- ja rasvapalot sekä katkaisevat liedestä sähköt. Kaikissa asunnoissa ja yhteisissä tiloissa on automaattinen sprinklerijärjestelmä, joka sammuttaa mahdolliset tulipalot heti alkuunsa. Ankara talvi oli iso haaste Pappilanpuiston rakennustyömaalla on työskennellyt ja töihin perehdytetty kaikkiaan 386 työntekijää. Keskimäärin töissä on ollut 60 työntekijää päivittäin. Kylmä ja luminen talvi oli rakentajille todellinen näytön paikka. SRV Pirkanmaan tuotantojohtaja Miika Oksanen kehuu Pappilanpuiston rakentajia erittäin ahkeriksi ja ammattitaitoisiksi. – Täällä työt jatkuivat silloinkin, kun monella muulla työmaalla pidettiin taukoa pahimpien pakkasten aikaan. Emme olisi millään pysyneet talvella aikataulussa ilman näin hyvin työhönsä sitoutuneita rakentajia, Oksanen sanoo. – Pappilanpuisto on SRV Pirkanmaalle erittäin merkittävä hanke, yksi suurimpia rakennuskohteitamme tänä vuonna. Mukavan lämmin ja vedoton talo asua Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät, että rakennuksesta on tehtävä hyvin energiatehokas. Se tuo haastetta rakentajille ja asumismukavuutta tuleville asukkaille. – Käytimme tässä kohteessa ensimmäistä kertaa betonielementtejä, joissa on eristeenä uretaani, Miika Ok- sanen mainitsee. Materiaalin tärkein ominaisuus on hyvä lämmöneristyskyky. Taloissa on mukavan lämmintä ja vedotonta asua, eikä kallis lämmitysenergia karkaa harakoille. Miika Oksanen ja Pasi Viljanen uskovat, että kiinteistön tulevat käyttäjät ovat tyytyväisiä asuntoihinsa ja yleisiin tiloihin. – Tiloista tulee valoisia, sillä ikkunoita on paljon ja niitä on joka ilmansuuntaan. Asunnoissa on isot, lasitetut parvekkeet ja kivimuurien ympäröimistä oleskelupihoista tulee suojaisia ja viihtyisiä, miehet kehuvat. Tampereen kaupungin päivätoiminnan päällikkö Ulla Maija Karimaa: ”Pappilanpuistosta tulee Takahuhdin sydän” Pappilanpuiston palvelukeskus rakentuu hyvää vauhtia Takahuhtiin. Valmista on alkuvuonna 2012. – Pappilanpuiston palvelukeskukseen tulee loistavan hyvät tilat, joissa on tarkoitus järjestää monipuolista toimintaa ikäihmisille, Tampereen kaupungin päivätoiminnan päällikkö Ulla Maija Kar i m a a kertoo. Toiminnan sisältöä tullevat tuottamaan muun muassa kaupungin omat hyvinvointipalvelut, järjestöt, seurakunta ja asiakkaiden vertaistukiryhmät. Kulttuuripalvelut tarjoavat kulttuurivartteja ja liikuntapalvelut tuolijumppaa. Lisäksi ohjelmassa on musiikkiesityksiä, joogaa, senioritanssia, yleisötilaisuuksia ja paljon muuta vaihtelevaa toimintaa. Palvelukeskuksessa toimii myös kirjasto, jossa on vaihtuva kokoelma. Askartelun toiminta säilyy nykyisissä tiloissaan. Palvelukeskuksessa on myös mahdollisuus lounasruokailuun. Pappilanpuistossa on toimintaansa maaliskuussa aloittamassa myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on tarkoitettu ikäihmisille ja toinen kehitysvammaisille. Myös muualla asuvat ovat tervetulleita Karimaa luonnehtii Pappilanpuiston palvelukeskusta Takahuhdin ja laajan lähialueen sydämeksi, asukkaiden kohtaamispaikaksi. Asiakkaita varmasti riittää aivan Takahuhdinkin alueelta, sillä palvelukeskuksen yhteyteen valmistuu 72 eläkeläisille tarkoitettua Kotilinnasäätiön vuokra-asuntoa ja li- säksi lähinaapurissa sijaitsevat Kirjavaisen ja Takahuhdin Kotilinnat. – Pappilanpuisto on herättänyt jo etukäteen paljon kiinnostusta ja uteliaisuutta. Kasvavan alueen uuteen palvelukeskukseen on kaikkien helppo tulla. Sinne ei ole ehtinyt muodostua kantapöytiä, vaan yhteisö rakentuu samaan aikaan palvelukeskuksen kanssa. Myös muualla kaupungissa asuvat ikäihmiset ovat lämpimästi tervetulleita nauttimaan Pappilanpuiston palveluista, Ulla Maija Karimaa kutsuu. Avara ja esteetön palvelukeskus Palvelukeskuksen yhteyteen valmistuvista kolmesta kerrostalosta pääsee kulkemaan sisäkautta yhteisiin tiloihin. Rollaattorin tai pyörätuolin käyttö ei ole este liikkumiselle. – Pappilanpuiston avainsanat ovat avaruus ja esteettömyys. Tilat ovat myös tältä osin huomattavasti paljon paremmat kuin vanhassa Takahuhdin palvelukeskuksessa. Siellähän ei ollut edes hissiä, Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 5 tammikuun lopussa Harjakaisten juontaja, taikurin taitojaankin väläytellyt Martti Vannas piti rakentajat ja muut juhlavieraat hyvällä tuulella. Pappilanpuiston peruskivi muurattiin 26.1.2011. Peruskiveen muurattiin mm. päivän lehdet sisältävä lieriö, jota laskevat SRV:n varatoimitusjohtaja Juha-Pekka Ojala ja pormestari Timo P. Nieminen. Taustalla Pauli Ruoholahti ja Heikki Niemelä. Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti ja muut vieraat nautiskelivat perinteistä harjakaisruokaa eli soppaa. vaan apuvälineitä liikkumiseen tarvitsevat ihmiset joutuivat kulkemaan ulkokautta kerroksesta toiseen, Ulla Maija Karimaa muistuttaa. Hän on erityisen tyytyväinen siihen, miten hyvin ympäröivä luonto on huomioitu rakennusta suunniteltaessa. Kauniilla, luonnonläheisellä alueella sijaitsevan palvelukeskuksen terasseilla pääsee kesäisin nauttimaan kauniista ympäristöstä ja lintujen laulusta. Pappilanpuiston palvelukeskus sijaitsee katutasossa, ja sinne pääsee kulkemaan sisäkautta jokaisesta kolmesta kerrostalosta. Pappilanpuistossa juhlittiin iloisia harjannostajaisia Pappilanpuiston Kotilinnan ja palvelukeskuksen harjannostajaisia juhlittiin 9. syyskuuta. Kotilinnasäätiön historian suurimman yksittäisen hankkeen rakennustyöt ovat edenneet hyvin ja aikataulu on pitänyt. – Pappilanpuiston Kotilinna valmistuu kokonaisuudessaan 1. helmikuuta 2012, jolloin tänne muuttavat ensimmäiset asukkaat, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti kertoo. Kotilinnasäätiö on vienyt hanketta eteenpäin yhdessä Tampereen kaupungin ja eri toimijoiden kanssa. Ruoholahti on erityisen tyytyväinen, että tulevat käyttäjät ovat olleet alusta asti mukana tilojen suunnittelussa. – Heidän tietotaitonsa on ollut kullan arvoista. Kaikki heidän toiveensa ja tarpeensa on pyritty toteuttamaan sillä näin varmistetaan, että kiinteistö toimii pitkälle tulevaisuuteen, Ruoholahti sanoo. – Tämä rakennushanke tukee Tampereen kaupungin strategiaa, jonka mukaan ihmisen pitää saada asua elämänsä loppuun asti omassa kodissaan. Pappilanpuistossa palvelut tarjotaan tarvittaessa kotiin asti eikä ihmisen tarvitse lähteä hakemaan niitä muualta. Kaikki Pappilanpuiston Kotilinnan ja palvelukeskuksen tilat on suunniteltu esteettömiksi ja rakennukset yhdistyvät toisiinsa niin, että asuk- kaat voivat kulkea kotoaan sisäkautta palvelukeskukseen ja kaikkiin muihinkin tiloihin. Kotilinnasäätiö uudistuu jatkuvasti Pappilanpuiston uunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Vihanto & Co Oy, rakennuttamisesta ja valvonnasta Ainsinöörit ja pääurakoitsija on SRV Pirkanmaa. Kaikki saivat harjannostajaisissa Kotilinnasäätiöltä kiitokset sujuvasta yhteistyöstä. Lisäksi Pauli Ruoholahti antoi erityiskiitoksen erittäin hyvin tehdystä työstä työmaan vastaavalle mestarille Pasi Viljaselle ja kaikille rakentajille. SRV Pirkanmaan aluejohtaja Vi rpi Ekholm kehuu ensi vuonna 50 vuotta täyttävää Kotilinnasäätiötä, joka ei ole kangistunut kaavoihin, vaan jaksaa aina uudistua. – Ikääntyvien ihmisten määrä Suomessa lisääntyy. Meillä onkin nyt tarvetta tämän tyyppiselle uudenlaiselle asumisratkaisulle, jossa asukkaille on perushoidon lisäksi tarjolla virikkeellinen ympäristö, Ekholm sanoo. Hän on hyvin tyytyväinen yhteistyöhön rakennuttajan kanssa. – Kotilinnasäätiö on vienyt hanketta määrätietoisesti eteenpäin ja luonut hyvän ilmapiirin tänne työmaalle. Se on osoitus hyvästä yhteistyöstä. 6 Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 Lähipoliisi neuvoi kotilinnalaisia suojautumaan turvallisuusuhkien varalta Ovea ei tarvitse avata Kotilinnasäätiön asukastoimikuntien koulutus- ja virkistyspäivää vietettiin syyskuussa työväenmuseo Werstaalla. Vieraaksi saapui lähipoliisi, ylikonstaapeli Jarmo Toikkanen. Hän jutteli kotilinnalaisille monenlaisia ammattiinsa liittyviä asioita ja antoi paljon vinkkejä, joilla arjesta voi tehdä turvallisempaa. Etelä-Tampereen lähipoliisi, ylikonstaapeli Jarmo Toikkanen antoi kotilinnalaisille paljon tärkeitä turvallisuusvinkkejä. Jarmo Toikkanen, 52, kertoi luentonsa aluksi poliisin ammatin tulleen hänelle verenperintönä. – Isänikin oli poliisi ja minä pyörin jo pikkupoikana poliisiasemalla juomassa limpparia ja katsomassa poliisikoiria. Toikkanen työskentelee Etelä-Tampereen lähipoliisi- na ja turvallisuusasioista puhuminen on hänelle tuttua ja mieluista puuhaa. – Käyn juttelemassa ihmisten kanssa erilaisissa tilaisuuksissa, että kaikilla olisi edes yksi tuttu poliisi, jolle soittaa, jos jokin asia askarruttaa. Eläkeikäisillä suurimmat turvallisuusuhat liittyvät ai- van muuhun kuin rikollisuuteen. Niitä ovat esimerkiksi kaatuminen, liukastuminen, tulipalot ja liikenneonnettomuudet. – Onkin hyvä käyttää malttia ja harkintaa liikenteessä, kulki sitten kävellen, pyörällä tai autolla. Kaatumisia voi ehkäistä pitämällä itsensä hyvässä kunnossa. Suosittelen lämpimästi kävelemistä, jumppaa, retkeilyä, tanssimista ja muita kivoja harrastuksia, jotka pitävät myös mielen virkeänä. Hyvä naapurisopu tuo turvaa asumiseen Hyvin toimiva naapuriyhteistyö on yksi parhaista konsteis- ta lisätä asukkaiden turvallisuuden tunnetta. – Minä markkinoin aina kaikille, että naapureiden kanssa kannattaa olla väleissä ja jutella kuulumisia pihassa kohdatessa. Se luo turvallisuuden tunnetta, kun tuntee naapurinsa. Silloin tietää, ovatko pihapiirissä ja rapussa liikkuvat ihmiset oman talon väkeä vai ylimääräistä porukkaa, Jarmo Toikkanen sanoo. Hän kehottaa jokaista asukasta varoittamaan naapureitaan, jos havaitsee talossa outoja kulkijoita. Poliisi korostaa, että tuntemattomille ei tarvitse koskaan avata ovea, vaan heidän asiaansa voi tiedustella oven läpi tai pitämällä varmuusketjun kiinni. Epäi- VARKAUDET RAHA Käteisen paikka on povitaskussa Nosta pieniä summia pankkiautomaatilta Laukusta, rahapussista, kännykästä ja muista mukana olevista tavaroista on pidettävä Suomessakin yhtä hyvää huolta kuin ulkomailla. Kannattaa miettiä jo etukäteen miten toimii, jos kohtaa varkaan. – Omaisuutta ei tule suojella oman henkensä tai terveytensä uhalla. Eräs iäkäs rouva piti tiukasti kiinni laukustaan, jonka varas yritti viedä, kaatui maahan ja loukkasi itsensä. Ei käsilaukku ole sen arvoinen, Jarmo Toikkanen toteaa. Käteisen ja pankkikortin paikka on mieluummin povitaskussa tai vetoketjulla suljetussa taskussa kuin käsilaukussa. Silloin rahat eivät ole niin helposti varkaan vietävissä. – Pyynikillä pyöräilijä nappasi matkaansa vanhan rouvan käsilaukun, mutta siinä ei tullut isoa vahinkoa, sillä rahat olivat onneksi pikkupussissa rouvan taskussa. Yksi varkaiden suosima konsti on auttaa iäkästä ihmistä junaan ja napata samalla lompakko tämän taskusta. Rahapussin sisältävää laukkua ei saisi koskaan laittaa ostoskärryyn. Sieltä se viedään huomaamattomasti juuri silloin, kun asiakas kääntyy ottamaan jotakin kaupan hyllyltä. – Sairaalaan ei kannata ottaa mukaan koruja tai ylimääräistä rahaa. Siellä kiertää silloin tällöin porukkaa, joka katselee potilaiden laatikoihin. Pankkikonttoreiden määrän vähentyessä ikäihmisetkin nostavat rahaa yhä useammin pankkiautomaatilta. Nelinumeroinen tunnusluku olisi yritettävä pitää mielessä, sillä varkaan on helppo saada lapulla oleva numero haltuunsa. Moni vanhus kokee automaatin käytön hankalaksi ja nostaa siksi isomman määrän rahaa kerran tai pari kuukaudessa. Summat ovat silloin turhan suuria mukana kuljetettavaksi. Lähipoliisi suositteleekin nostamaan kerralla vain pieniä määriä käteistä. – On olemassa tarkkailijoita, jotka katsovat sivummalta paljonko kukin automaatilla kävijä nostaa rahaa. Heidän mielestään on paljon kiinnostavampaa ryöstää ihminen, joka on nostanut paljon rahaa kuin sellainen, joka nostaa vain 20 tai 40 euroa. Poliisilla on myös toinen tärkeä neuvo pankkikortin käyttäjille: – Laita käsi eteen, kun näpyttelet numeron pankkiautomaatilla tai kassalla. Silloin kukaan ei näe tunnuslukuasi. Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 7 tuntemattomalle Kotilinnasäätiön asukastoimikuntien virkistyspäivässä kuultiin lähipoliisin pitämä turvallisuusluento ja toiminnanjohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin. lyttävistä asuntoon pyrkivistä henkilöistä on hyvä ilmoittaa 112:een. Älä koskaan kerro pankkikortin numeroa Ei pidä uskoa, jos ovella seisova väittää olevansa esimerkiksi seurakunnasta tai sosiaalitoimesta. Virallisilla ja rehellisillä asioilla olevat ilmoittavat tulostaan aina etukäteen. – Jotkut varkaat kiertävät vanhusten koteja pareittain ja esittäytyvät kodinhoitajiksi. Toinen puhuttaa asukasta samalla, kun toinen vie rahat ja pankkikortin, Jarmo Toikkanen kuvailee varkaiden toimintatapoja. – Jonkin ajan päästä toinen varkaista soittaa asukkaalle, väittää olevansa pankkikorttivarkautta selvittävä pankin työntekijä ja pyytää kadonneen kortin tunnusnumeroa. Sitä ei koskaan pidä kertoa kenellekään. Pankista tai poliisista ei milloinkaan soiteta ja kysytä kortin tunnuslukua. Jarmo Toikkanen kehottaa huutamaan kovaäänisesti apua, jos kotiovella joku yrittää päästä estelyistä huolimatta sisälle tai jos joutuu kadulla kulkiessaan varkauden uhriksi. Rikosta yrittävä todennäköisesti pötkii pakoon, kun ohikulkijat ja naapurit kiinnittävät tapahtumiin huomiota. Varas voi yllättää päiväunien aikana Viime vuonna Tampereella tapahtui 178 asuntomurtoa. Kotia voi suojata varkailta monilla helpoilla konsteilla. Tärkeintä on tehdä luvattomasta sisäänpääsystä mahdollisimman hankalaa. Älä siis kiinnitä avaimiin tai avaimenperään nimeäsi, osoitettasi tai puhelinnumeroasi. Jos avaimet katoavat, niin epärehellinen löytäjä saattaa tulla omin luvin vierailulle. Käytä takalukitusta aina, kun lähdet kotoa. Muista ennen lähtöä varmistaa, että ikkunat ja parvekkeen ovi ovat Kahvitarjoilu aloitti ja päätti mielenkiintoisen virkistyspäivän. Ohjelmaan kuului myös tutustuminen työväenmuseo Werstaan näyttelyihin. lukossa. Myös nukkumaan mennessä on hyvä lukita kaikki ovet. – Osa varkaista on niin röyhkeitä, että he ovat vieneet asunnosta tavaraa jopa asukkaan päiväunien aikana, Toikkanen tietää. Omalla toiminnallaan voi suojata myös naapurin tai tuttavan kotia. – Jos käyt vaikkapa naapurin luona eikä hän ole kotona, niin älä jätä hänelle viestilappua oveen tai postiluukkuun. Se vain kertoo ulkopuolisille kulkijoille, että asunto on tyhjillään. Yleisöstä harmiteltiin sitä, että osa asukkaista päästää kerrostalon rappuun epämää- räisiä kerjäläisiä ja kaupustelijoita. Poliisi muistuttaa, että heille on parempi olla avaamatta ovea. Tai jos avaa, niin ei tarvitse olla kohtelias, vaan voi tiukkaan äänensävyyn ilmoittaa kerjäämisen olevan talossa kiellettyä. Isot rahasummat eivät kuulu kotiin Yksi poliisin tärkeimmistä neuvoista on, että kotona ei tule säilyttää isoja rahasummia. Niitä ei pidä myöskään kuljettaa mukana. – Vanhuksella on ollut jopa 20 000 euroa käsilaukussa. Siitä tulee iso vahinko, jos laukku unohtuu jonnekin tai se varastetaan, Toikkanen toteaa. Asioiden ennakointi on etenkin iäkkäälle ihmisille tärkeä taito. Ei kannata varta vasten hakeutua tilanteisiin, joissa voi joutua ikävyyksiin. Vanhana kun ei pinkaista pakoon samanlaista vauhtia kuin nuorempana. – Suunnittele esimerkiksi pimeällä kulkureittisi niin, että voit kulkea valaistuja katuja pitki, Jarmo Toikkanen neuvoo. – Ja päihtynyt nuorisoporukka on tietysti viisaampaa ohittaa kadun toista puolta kulkien. LIIKENNE PÄIHTEET Tarkkana ratissa ja suojatiellä Alkoholi lisää uhriksi joutumisen riskiä Kotilinnalaiset saivat lähipoliisilta paljon hyviä turvallisuusneuvoja myös liikenteeseen. – Eläkeläisillä on ihme kyllä niin kauhea kiire, että he kävelevät usein päin punaisia. Kannattaa muistaa, että auto ei pysähdy hetkessä. 40 km/h nopeudella kulkeva auto jatkaa matkaansa kuivalla asvaltilla vielä 20 metriä sen jälkeen, kun kuljettaja on havainnut jalankulkijan tiellä, Jarmo Toikkanen kertoo. – Ennen suojatielle astumista pitääkin aina katsoa, että pysähtyykö lähestyvä auto varmasti. Kannattaa ottaa ensin katsekontakti kuljettajaan ja ylittää tie vasta sitten. 70 vuotta täyttäneen autoilijan on uusittava ajo-oikeutensa ja toimitettava poliisille lääkärintodistus. Ajokortti uusitaan sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein. – Ikääntyvä autoilija ei ole riski liikenteessä, kunhan hän pitää huolen ajoterveydestään ja ajotaidostaan. Jos lapset eivät enää anna omia lapsiaan mummon tai vaarin kyytiin, niin se on selkeä merkki siitä, että ajotaito ei ole ennallaan. Kaikki eivät aina itse huomaa havaintokykynsä hidastumista tai näkökykynsä heikkenemistä, ja toisinaan poliisin on puututtava asiaan. Ajokielto voidaan määrätä esimerkiksi sairauden tai ajovirheen vuoksi. – Kerran jouduin ottamaan kortin pois moottoritietä väärään suuntaan ajavalta vanhalta ihmiseltä. Hän perusteli tekoaan sillä, että “menee vain niin vähän matkaa”. Toinen taas ajoi liikenneympyrät väärään suuntaan, Jarmo Toikkanen kertoo esimerkkejä iäkkäiden autoilijoiden aiheuttamista vaaratilanteista. Alkoholin- ja huumeidenkäyttäjät kuormittavat poliisien työmäärää. – Vanhemmatkin ihmiset ovat ruvenneet ottamaan entistä enemmän alkoholia, Jarmo Toikkanen on huomannut. Se aiheuttaa monenlaisia ongelmia. – Nykyisin noin 90 prosenttia väkivallanteoista tehdään jonkin päihteen alaisena. Myös väkivallan ja varkauksien uhriksi joutuu helpommin, jos on nauttinut alkoholia. Alkoholin käyttö kasvattaa myös tapaturmariskiä. Tampereella on jo 500–600 huumeiden vakikäyttäjää ja lisäksi satunnaiset käyttäjät päälle. He ovat arvaamattomampia kuin alkoholia nautiskelleet. Siksi ei kannata itse yrittää ottaa kiinni vaikkapa rahapussivarasta tai alkaa riidellä mahdollisen narkomaanin kanssa. Koskaan ei voi tietää kuinka hurjalla voimalla vastapuoli käy päälle. – Huumeidenkäyttäjä saattaa nähdä kaikki ihmiset uhkana itselleen ja hänellä voi olla teräase mukanaan, lähipoliisi muistuttaa. – Siksi on parempi olla itse puuttumatta asiaan silläkin riskillä, että rikoksentekijä pääsee karkuun. Soita mieluummin 112:een ja kerro jo puhelimessa tekijän tuntomerkit. Silloin paikalle saapuvalla partiolla on paremmat mahdollisuudet saada tekijä kiinni. 8 Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 Pispan palvelutalo on menossa isoon remonttiin, jonka myötä Länsi-Tampereen ikäihmisille saadaan entistä paremmat tilat ja palvelut. Pispa peruskorjataan sisältä sekä ulkoa, ja lisäksi kiinteistön yhteyteen rakennetaan kaksi uudisrakennusta tehostettua palveluasumista varten. Monipuoliset kädentaitojen tilat säilyvät Pispassa tulevaisuudessakin. Pispan palvelukeskuksen aulakahvila on suosittu länsitamperelaisten eläkeläisten kohtamispaikka. Tämä yleisö nauttii Margit Valenkon, Kallu Järvisen ja Pauli Viitasen musisoinnista. Pispaan rakennetaan ryhmäkoteja tehostettua palveluasumista tarvitseville vanhuksille Pispan palvelut pysyvät ja tilat paranevat Rakennustyöt alkavat Pispassa ensi kesänä. Luvassa on kaksi uudisosaa, joihin tulee kaikkiaan seitsemän 15 asukkaan tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia. Lisäksi samaan aikaan teh- tävän julkisivukorjauksen myötä koko Pispan iso kiinteistö saa aivan uuden, yhtenäisen ilmeen. – Uudisrakennusten ja julkisivun pitäisi olla valmiina vuonna 2014. Sen jälkeen al- Aune Hakala ja Mirja Räsänen ovat taitavia posliininmaalaajia. kaa vanhojen tilojen peruskorjaus, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruohol a h t i kertoo suunnitelmista. – Peruskorjauksessa kaikki tilat remontoidaan ja niistä on tarkoitus tehdä nykyai- kaisia ja täysin esteettömiä Toiveena on, että Pispan toiminta voi jatkua koko remontin ajan ilman taukoja. – Täällä on ollut hieman epätietoisuutta tulevaisuudesta, mutta nyt voi luvata, että päivä- ja palvelukeskuksen toiminta on turvattu ja kädentaitojen tilat tullaan säilyttämään entisellään, Ruoholahti toteaa. Hän jatkaa, että Pispan tarveselvitys on ollut kaupungin ikäihmisten palvelujen lautakunnan käsiteltävänä. Lautakunnan mielestä Pispan on tarkoitus jatkossakin toimia lähialueen asukkaiden kohtaamispaikkana, jossa on mahdollista ruokailla sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin ja harrastustoimintaan. Talossa työskentelee myös joukko yksityisiä palveluntuottajia eli jalkahoitaja, parturi-kampaaja, hieroja sekä fysioterapeutti. Heidänkin työskentelytilansa remontoidaan. Tällä hetkellä Pispassa ei ole tehostettua palveluasumista, vaan noin 90 palveluasuntoa. Kiinteistön omistaa Tampereen Kotilinnasäätiö ja Tampereen kaupunki on vuokralla päivä- ja palvelukeskustiloissa. Bingoon, tansseihin, verstaalle ja saunaan Pispan palvelutalossa on haastattelupäivänä menossa tavallinen arkipäivä eli talo on täynnä elämää. M a rgit Valenko laulaa aulan kahvilassa Muistatko Monrepos´n K a l l u J ä rvisen ja Pauli Viitasen säestyksellä ja yleisö nauttii hyvästä musiikista. Tiistaisin pelataan bingoa ja tanssitkin järjestetään kerran viikossa. Kerrosta alempana päiväkeskuksen asiakkaat syövät lounasta ja palvelukeskuksen kädentaitotiloissa tehdään monenlaisia käsitöitä; maalataan posliinia, askarrellaan joulukortteja ja taiteillaan savi- ja lasitöitä. Kangaspuut ja ompelukoneet sekä puutyöverstas ovat myös ahkerassa käytössä. Paikalla on aina asiantunteva ohjaaja. – Kädentaidot ovat parasta mahdollista ehkäisevää vanhustyötä. Tänne tulee lähdettyä kotoa ja täällä opetellaan uusia taitoja, tehdään käsitöi- Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 9 Vuokrataan liiketilaa Käräjätörmässä asuva Eeva Hulkko esittelee kasseja, joista toinen on tehty 70:stä kahvipaketista ja toinen yhdestä ainoasta VHS-videokasetin nauhasta. Taustalla Hilkka Pekkala askartelee joulukortteja. Kasseja ja muita Pispan ahkerien käsityöläisten valmistamia laadukkaita käsitöitä on myytävänä Pispan joulumyyjäisissä 1. joulukuuta alkaen. Myyjäiset järjestetään Pispan aulassa. Tammelankodit tä, tutustutaan toisiin ja saadaan uusia tuttavia. Kunto säilyy kuin huomaamatta, Pispan palvelukeskuksen johtaja Hilkka Ojala kertoo. – Meille saa tulla halutessaan myös vain istumaan ja katselemaan, jos ei huvita jutella. Pääasia on, että lähtee kotoa tänne muiden ihmisten pariin. Pispan asukkaiden ja asiakkaiden käytössä ovat kuntosali ja saunatilat, jossa saunottaja auttaa tarvittaessa peseytymisessä. SALHOJANKATU 27, noin 300 m2 Parkkipaikat ja pihat laitetaan kuntoon Pispan palvelukeskuksen johtaja Hilkka Ojala vaihtaa kuulumiset Helvi Myyryläisen kanssa. Hilkka Ojala laskee, että Pispassa käy talon omien asukkaiden lisäksi noin sata asiakasta päivässä. Suuri osa tulee palvelubussilla tai TKL:n linja-autolla, mutta moni myös omalla autolla. Parkkipaikan löytämi- nen ei aina ole helppoa. – Tulevan remontin myötä piha-alue kunnostetaan ja samalla parannetaan niin liikunta- kuin pysäköintimahdollisuuksiakin. Pispan val- mistuessa vuonna 1981 ei ollut tarvetta niin monelle parkkipaikalle kuin nykyisin, kun yhä vanhemmat ihmiset autoilevat, Pauli Ruoholahti sanoo. Vellamonkodit VELLAMONKATU 15–17, noin 60 m2 Molemmat tilat sijaitsevat katutasossa. Kysy lisää: Tampereen Kotilinnasäätiö p. 010 420 8800 TA M P E R E E N KOT I L I N NASÄÄTIÖN T O I M I S TO Puutarhakatu 8 A, 6. krs, 33210 Tampere Puh. 010 420 8800, Fax 010 420 8810 Anja Korpela on Pispassa kuuntelemassa elävää musiikkia ja nappaa kuvaan mukaan Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajan Pauli Ruoholahden. 10 Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 Mukanetin toiminnanjohtaja Eija-Riitta Kortesluoma (vas.) ja vertaisohjaaja Annele Kinnunen kutsuvat kaikki yli 50-vuotiaat, tietokonetta vähän tai ei lainkaan käyttäneet tamperelaiset mukaan Mukanetin kursseille. Eila Lehtinen, 77, pohti tänä syksynä lähtisikö Pärnuun jouluksi vai ostaisiko elämänsä ensimmäisen tietokoneen. Kone tuli ostettua eikä päätös ole kaduttanut. Tietokoneen käytön perustaidot Eila oppi Mukanetin järjestämällä Pelko pois -kurssilla, jossa selvisi, ettei nettipankissa käyminen olekaan vaikeaa. Mukanetin vertaisohjaajat opastavat ikätovereitaan tietokoneen käyttämisessä “Nettipankin käyttö onkin helppoa!” Tämän lehden kannessa poseeraava Kotilinnasäätiön asukas Eila Lehtinen muistaa elävästi milloin hän alkoi ensimmäisen kerran miettiä tietokoneen käytön opettelemista. – Katselin vierestä kun Osuuspankin pääkonttorin laskunmaksuautomaattia revittiin pois ja suutuin. Sanoin automaattia purkaville miehille, että antaisin teille selkään, jos viitsisin. Yksi heistä vastasi, että et ole ensimmäinen muori, joka sellaista uhkaa. Eila päätti unohtaa selkäsaunan antamisen ja opetella mieluummin nettipankin käyttämisen. Hän meni Mukanetti ry:n Pelko pois -kurssille, jossa olikin yllättäen kovin hauskaa, vaikka tietokoneiden kanssa pelattiinkin. – Ensimmäisellä peruskurssilla oli vallan mahtavat tuutorit, kaksi miestä. Myös jatkokurssilla meillä oli oikein hyvä porukka. Eila sai vertaisohjaajakseen M a r i M a n s i k k a m ä e n, joka edelleen auttaa häntä tiistaisin Huikkaan Kotilinnan kerhohuoneella. Siellä on mahdollista saada apua mieltä askarruttaviin atk-kysymyksiin tai harjoitella kaikessa rauhassa koneen käyttöä. – Minulla on ollut oma kone nyt kuukauden päivät ja kyllä se kannatti hankkia. Olen käynyt nettipankissa ja lukenut lehtiä, sähköpostikin on jo tehty. Kovin paljon en ole vielä ehtinyt, sillä minulla on menossa vasta opetteluvaihe. Meikäläisen on pakko mennä pienin askelin, sillä olen sentään jo 77-vuotias. Yksi asia on kuitenkin varma. – Facebookiin en mene ikinä, Eila pamauttaa tomerasti ja nauraa päälle. Vanhimmat oppilaat ovat yli 90-vuotiaita Mukanetin kursseilla kaikki muutkin etenevät juuri niin pienin askelin kuin haluavat. Asioita kerrataan ja harjoitellaan kaikessa rauhassa itse tekemällä. Vieressä on ohjaa- ja, joka neuvoo aina tarvittaessa. Tyhmiä kysymyksiä ei ole ollenkaan, vaan kaikki mikä ihmetyttää on kysymisen arvoista. Tietokonetaitoja opastaa 55 vapaaehtoista, itsekin jo eläkeikään ehtinyttä vertaisohjaajaa. Heistä kukaan ei ole atk-alan ammattilainen, mutta jokainen on innostunut tietotekniikasta. – Vertaisohjaajilla on monenlaisia tehtäviä. Pääsääntöisesti he ovat kursseilla opettajan apuna, tuutoreina ohjaamassa ikääntyviä oppijoita. Lisäksi meillä on esimerkiksi kotituutoreita, jotka käyvät auttamassa jäse- niämme heidän kotonaan. He voivat vaikkapa asentaa uuden ohjelman koneelle ja opastaa sen käytössä, Mukanetin toiminnanjohtaja E i j a R i i t t a Ko r tesluoma kertoo. Eilan tuutori Mari Mansikkamäki on itse nähnyt, että ihan kaikki oppivat käyttämään tietokonetta. – Iästä se ei ole kiinni, sillä vanhimmat oppilaani ovat olleet 91 ja 92 -vuotiaat Pa avo ja Väiski. Mari Mansikkamäki on toiminut vertaisohjaajana kymmenen vuotta. – Jäin varhaiseläkkeelle ja minulla oli kova tarve tehdä jotain uutta, koska olen koko ikäni opiskellut. Atk:ta osasin työni kautta ja olen sosiaalinen ihminen, joten ryhdyin tuutoriksi. Se kannatti, en ole vielä yhtään leipiintynyt tähän tehtävään. Tietotekniikka kiinnostaa iäkkäitä Mukanetin tavoitteena on antaa yli 50-vuotiaille tietotekniikan perusvalmiuksia järjestämällä koulutusta ja ohjausta useissa nettipisteissä eri puolilla Tamperetta. Yhdistys on toiminut kymmenen vuotta ja sillä on yli tuhat jäsentä. Alkuun pääsee vierailemal- Mukanetin vertaisohjaajan opastuksella on helppoa tutustua tietokoneen tarjoamiin mahdollisuuksiin kaikessa rauhassa ja mukavassa seurassa. Mari Mansikkamäki näyttää, miten sähköpostia käytetään. la MukaSurffissa, joka on Sorinkatu 3A:ssa sijaitseva nettipiste. Vertaisohjaajia on paikalla joka arkipäivä kello 10–14 ja opastus on maksutonta kaikille senioreille. Sieltä saa tietoa myös tulevista kursseista ja muiden opastuspisteiden sijainnista. – Meillä on noin 13 eri pistettä, joissa käymme opastamassa tietokoneen käytössä. Tarvetta olisi useammallekin paikalle, mutta ensin meidän pitää kouluttaa lisää vertaisohjaajia. Myös kännykänkäytön ohjaukseen olisi nyt enemmän tulijoita kuin voimme ottaa vastaan, Eija-Riitta Kortesluoma sanoo. Ikäihmisillä on siis selkeästi tahtoa oppia tietokoneiden käyttöä. Osa Mukanetin asiakkaista haluaa kuitenkin oppia vain yhden asian, esimerkiksi nettipankin, sähköpostin tai Skype-kuvapuhelimen käytön. Se sopii hyvin, mutta useimmiten uteliaisuus herää alkuun päästyä, kun internetin laajat mahdollisuudet alkavat hahmottua uudelle käyttäjälle. – Kannattaakin ensimmäiseksi kysyä uudelta oppilaalta, että mitkä asiat sinua kiinnostavat elämässä. Melkein kaikkiin mielenkiinnon kohteisiin ja harrastuksiin löytyy paljon lisätietoa ja kuvia netistä. Siellä on esimerkiksi kiinnostavia käsityöblogeja, ruokaohjeita ja sukututkimussivustoja, Eija-Riitta Kortesluoma kannustaa. Tampereen Kotilinnasäätiö 2011 11 Kotilinnalaiset ovat hämmästyneet, kun pihassa on syksyn lehtiä siivonnut tuttu mies, keväällä eläkkeelle lähtenyt Raimo Peltonen. Ei hän malttanutkaan kokonaan poistua työelämästä, vaan auttaa vanhoja työkavereitaan aina tarvittaessa, esimerkiksi lumipyryn osuessa Tampereelle. Raimo Peltonen kurvaa Huikkaan Kotilinna 1:n pihaan Wille-nimisellä työkoneella. Työt sujuvat reippaasti ja yli 30 vuoden tuomalla rutiinilla. – Lännen Kiinteistöpalvelu tarjoaa kiinteistöille hyvin monipuolista palvelua, Peltonen kehuu työnantajaansa. Vuoden kotilinnalainen Raimo Peltonen siivoaa lumet ja hiekoittaa pihat osa-aikatöinä Peltonen palasi eläkkeeltä Raimo Peltonen sai keväällä Vuoden Kotilinnalainen -tittelin kiitokseksi hyvin tehdystä työurasta Kotilinnasäätiön huoltomiehenä. – Raimo on tunnettu täsmällisyydestään ja jämptiydestään. Asukkaiden suusta on monta kertaa kuultu, että asia on kunnossa, Peltonen on sen jo hoitanut, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pa u l i Ruoholahti kertoi myöntäessään Vuoden Kotilinnalainen -tunnustuksen ahkeralle huoltomiehelle. Raimo Peltonen aloitti työt 34 vuotta sitten Kotilinnasäätiön palveluksessa. Matkan varrella työnantajaksi vaihtui Lännen Kiinteistöpalvelu, mutta Peltonen jatkoi työskentelyä Kotilinnasäätiön talojen huoltomiehenä, kunnes jäi eläkkeelle 1. toukokuuta – Kesä meni mukavasti taloa ja mökkiä korjaillessa, mutta muailmaa en vielä ehtinyt kiertää, kuten eläkkeelle jäädessäni suunnittelin. En ole päässyt Helsinkiä ja Vantaata kauemmaksi, Peltonen naurahtaa. – Kummasti se aika eläkkeellä jonnekin kuluu. En ihmettele enää ollenkaan niitä varoitteluja, että eläkkeellä ne kiireet vasta alkavatkin. Loppuun astellut työsandaalit ovat muisto menneistä työvuosista Kotilinnasäätiön palveluksessa. Raimo Peltonen palkittiin keväällä eläkepäivien kynnyksellä Vuoden kotilinnalaisen tittelillä. Sää määrää talven työajat Raimo Peltonen siis viihtyi eläkkeellä ja tekemistä piisasi, ainakin kesäaikaan. Entinen työnantaja eli Lännen Kiinteistöpalvelu teki kuitenkin sen verran kiinnostavan työtarjouksen, että Peltonen päätti palata osa-aikaiseksi avuksi talven ajaksi. Päätöstä edesauttoi se, että töitä saa tehdä Kotilinnasäätiön tutuissa, mukavissa kohteissa. – Autan näin syksyllä lehtien siivoamisessa ja talvella teen koneelliset lumityöt ja hiekoitukset. Saan tehdä työni hyvin vapaasti, kunhan ne vaan tulevat hoidettua, Peltonen kertoo. Hänen työaikansa määräytyvät pitkälti sen mukaan minkälainen talvi sattuu tulemaan. Jos pyryttää paljon, niin töitä on enemmän. – Ei se yhtään hassummalta ajatukselta tuntunut tulla talveksi takaisin töihin. Asukkaat ovat tietysti hämmästyneet minut nähdessään, mut- ta onneksi yksikään ei ole ollut nurjalla mielellä. Enemmänkin on ollut iloisia ilmeitä, Raimo Peltonen kertoo hymyillen. Ne kuuluisat työsandaalit Raimo Peltonen on mielellään pitänyt huolta juuri Kotilinnan kiinteistöistä. – Ne ovat kivoja kohteita ja asukkaat ovat mukavia. Jos rappupieleen on unohtunut jonkun auto meidän töitämme hankaloittamaan, niin melkein se aina on jonkun ulkopuolisen. Talojen oma väki osaa pysäköidä autot niille kuuluville paikoille. – Tulin Kotilinnasäätiön leipiin jo 1.10.1977 ja vieläkin minulla on tallessa ensimmäiset työsandaalit, jotka jalassa tein töitä monta kesää. Ajattelin lahjoittaa ne Kotilinnasäätiölle vitriiniin laitettavaksi, Peltonen virnuilee. Kengät ovat ovat todellakin aivan loppuun ajetut. – Työkaverit suunnittelivat minulle kuulemma sellaista koiruutta, että he olisivat vieneet kengät pois taukotilasta ja laittaneet niiden paikalle tuhkaa, kun palasin eläkkeeltä osa-aikatöihin. Eli olisi käynyt ikään kuin niin, että kengät olisivat muuttuneet tuhkaksi. Se jäi heiltä kuitenkin tekemättä. Osa-aikatyöt päättyvät keväällä ja silloin Peltonen aikoo yrittää uudelleen muailman kiertämistä. Luvassa onkin heti kunnon irtiotto arjesta valtameren takana New Yorkissa. – Sinne olisi tarkoitus lähteä lomalle ja tyttäreni tulee mukaan tulkiksi, Raimo Peltonen suunnittelee. 12 Tampereen Kotilinnasäätiö 2011
© Copyright 2024