Kotilinna 2013 - Tampereen Kotilinnasäätiö
[ Ta m p e r e e n Ko t i l i n n a s ä ä t i ö n u u t i s l e h t i ] [ Kesäkuu 2013 ] [ w w w. k o t i l i n n a . f i ] Kotilinna lehti Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: “Sairaalan peti ei ole kenellekään koti” s. 2–3 Suklaa, koirat ja ristisanat saattavat olla pitkän iän salaisuudet Satavuotiasta Evaa ei ikä paina s. 5 Kesäkuu 2013 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 2 Pääkirjoitus Kotilinnasäätiö asumisen asialla Tampereen Kotilinnasäätiö tunnetaan laadukkaasta, virikkeellisestä, itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta korostavasta senioriasumisesta. Säätiö vastaa ikäihmisten laadukkaasta asumisesta Tampereella ja on aito paikallinen toimija. Y Yli 50 vuotta sitten toimintansa aloittanut Kotilinnasäätiö kehittyy koko ajan. Sen toiminta perustuu kuitenkin edelleen ja jatkossakin hyvälle alkuperäiselle idealle ikäihmisten asumispalveluiden järjestämisestä ja niiden kehittämisestä. Kotilinnasäätiö tunnetaan korkeatasoisista ja asiakaslähtöisistä palveluista, hyvistä asunnoista, hyvästä asumisesta sekä avoimesta toimintakulttuurista. Kotilinnasäätiö onkin arvostettu ja pitkäaikainen vuokranantaja. Kotilinnassa on kehitetty asukasisännöintimalli nimeltään Päivi, ja tämä malli on tuonut vuokranantajalle kasvot. Palvelun tavoitteena on jatkaa asukkaiden asumishistoriaa mahdollisimman pitkään normaalissa vuokrakodissa. Asukasisännöitsijä Päivi Kovanen toimii tarvittaessa yhteyshenkilönä asukkaan ja hänen omaistensa sekä kaupungin eri asiantuntijoiden välillä. Yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa taas toteutuu ”saattaen vaihtaen” eli asiakkaan tarpeista lähtevä toiminta ja asuminen. Kaupungin kanssa on myös yhdessä kehitetty hyvinvointimalli, jossa asumiseen liitetyt palvelut ja intensiivinen kotona tapahtuva hoito korvaavat perinteisen palvelutalokonseptin. Tämä toiminta turvaa elinkaariasumisen Kotilinnan asukkaille. Esimerkiksi Pappilanpuiston tai Pispanlinnan asukas voi elämäntilanteensa niin vaatiessa siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon tehostetun palveluasumisen puolelle. Normaalit vuokra-asunnot ja tehostettu palveluasuminen toimivat samassa yhteisössä, joten asukkaan ei tarvitse muuttaa pois tutusta asuinympäristöstä, vaikka hänen kuntonsa heikkenisi. Parhaillaan suunnittelemme mielenkiintoista uutta kohdetta hyvälle paikalle Tammelaan. Pohjolan Kotilinna rakentuu Pohjolankatu 25:ssä sijaitsevaan vanhaan Haarlan kiinteistöön ja sen yhteyteen tulevaan uudisrakennukseen. Kotilinnasäätiö voitti ko. tontin kaupungin kiinteistötoimen ja Tilakeskuksen järjestämässä tontinluovutuskilpailussa. Kilpailuraati arvosti Kotilinnan osaamista asumisen järjestämisessä, vanhan kiinteistön laajamittaista säilyttämistä sekä suunnitelman sopivuutta Tammelan muuhun asuntokantaan ja eritoten sen historiaan. Pohjolan Kotilinnasta kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivulla 4. ”Vapaus nauttia arjesta Kotilinnassa” on toiminta-ajatuksemme ja teemmekin joka päivä työtä ikäihmisten hyvän asumisen puolesta. Olemme tähänastisista saavutuksistamme hyvin ylpeitä, mutta myös nöyriä. Haluamme tämän lehden avulla esitellä Kotilinnasäätiötä sinulle, arvoisa lukija. Kotilinnan kaikista asuntokohteista ja vaihtoehdoista voit kysyä lisää Asuntotorilta osoitteesta Puutarhakatu 8 tai katsoa tietoa kotisivuiltamme www.kotilinna.fi. Pauli Ruoholahti Toiminnanjohtaja Tampereen Kotilinnasäätiö Ikäihmisten osuus suomalaisista kasvaa vinhaa vauhtia. Yli 75-vuotiaiden määrä käytännössä tuplaantuu Tampereella vuoteen 2030 mennessä. Tampereen uusi pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo ikääntymisen olevan jatkumo, joka on nähtävä laaja-alaisena, koko kaupungin kehittämisen asiana. Palveluilla, osallisuudella, virkistystoiminnalla ja esteettömällä kaupunkiympäristöllä tuetaan onnellista ja toimintakykyistä ”kolmatta elämää”. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen korostaa ihmisen kohtaamista tarpeineen ja tunteineen Kaupungin tehtävänä tukea arvokasta vanhenemista P ormestari Anna-Kaisa Ikonen muistuttaa, että ikä on vain numeroita. – Korkea ikä ei automaattisesti tarkoita alentunutta fyysistä tai henkistä toimintakykyä. Ikääntyvä yhteiskunta on silti tosiasia ja kaupungin on mietittävä, miten sen keskellä kehitykseen vastaamme. Minusta meillä on mahdollisuus olla myös edelläkävijöitä. – Ikäihmisten aseman arvioiminen ei saa olla pelkästään hoidollinen kysymys. Meidän pitää lähteä pohtimaan asiaa pidemmältä. Eläkkeelle jääminen on usein ihmiselle yksi murrosvaihe. Minkälaisena kaupunkiympäristömme näyttäytyy siinä kohtaa, kun ihminen luopuu päivätyöstä? Aktiivisen roolin löytyminen harrastus-, kulttuuri- ja muiden palveluiden keskeltä on oleellisen tärkeää. Tavoitteena on säilyttää toimintakyky sekä tukea kotona pärjäämistä ja itsenäistä selviytymistä mahdollisimman pitkään. Peruspalveluiden pitää tukea tätä pärjäämistä. – Vasta viimeisessä vaiheessa tulee mahdollinen ympärivuorokautisen hoidon tarve. Mahdollisuuksien mukaan sekin hoito pyritään tarjoamaan omaan kotiin, koska se on ympäristö, jossa toimintakyky parhaiten pysyy yllä. Elämänlaatu on usein selvästi parempaa tutussa ympäristössä. Yksinäisyyttä kyettävä torjumaan Moni vanhus kokee myös yksinäisyyttä. Sen torjunnassa kaupungin ja Tampereella toimivien kolmannen sektorin toimijoiden kesken on aktiivisesti haettava ratkaisuja. Kaikkein tärkeintä ikäihmisten palveluissa on lopulta ih- misen kohtaaminen tarpeineen ja tunteineen. – Haluan nähdä asian nimenomaan ihmisten arjesta käsin, enkä niinkään yksittäisten palvelujen kautta. Olemme pyrkineet kehittämään ikäihmisten olosuhteita Tampereella, mutta toki niissä varmasti parantamisen paikkojakin on. – Olemme hakeneet ratkaisuja, jotka tukevat kotona asumisen mahdollisuutta. Esimerkiksi Kotitori on yksi palvelumuoto, jossa tarjotaan ikäihmisille tukea kotona pärjäämiseen. Käytännössä se on paikka, josta yhden luukun periaatteella voit saada apua monenlaisiin asioihin kotihoidosta Kelan hakemusten täyttämiseen, Ikonen sanoo. – Geripoli on mielestäni toinen hyvä ja onnistunut esimerkki toimivasta palvelumuodosta. Jos ikäihmisellä on pitkäaikaista vaivaa, oleellista on, että on tuttu, hoitava taho, joka kantaa tietynlais- Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 3 ta kokonaisvastuuta. Tätä palvelua on kehitetty kotihoidon kanssa yhdessä. Omaishoitajien jaksaminen on yhtä lailla kaupungin kärkiasioiden joukossa ikäihmisten palveluita arvioitaessa. – Tampereella esimerkiksi omaishoitajien palkkiot ovat hivenen paremmat kuin muualla. Omaishoitajien jaksaminen on kuitenkin asia, jota pitää koko ajan tukea ja pohtia keinoja sen varmistamiseksi, Ikonen huomauttaa. Hoito lähemmäs ihmisiä Koukkuniemeä peruskorjataan ja rakennetaan koko ajan. Koukkuniemen alueen kehittämisen lisäksi AnnaKaisa Ikonen uskoo ympärivuorokautisen hoidon jalkautuvan jatkossa entistä lähemmäs kaupunkilaisia. – Meille tulee yksiköitä tasaisesti eri puolille kaupunkia. Pispan ryhmäkotihanke on tästä yksi hyvä esimerkki. Erilaisia palveluita kootaan yhteen ja kokonaisuudesta voivat hyötyä myös ympäristön asukkaat eli se on integroitu muuhun kaupunkirakenteeseen. Vastaavanlaisia ratkaisuja toteutetaan jatkossa entistä enemmän kaupunkirakenteen sisälle. Joidenkin arvioiden mukaan 95-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kaupunkilaisista jopa nelinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. – Se kertoo paljon hoidon tarpeen kasvusta. Tulemme tarvitsemaan ympärivuorokautiseen hoitoon hurjasti lisäpaikkoja vuosittain tästä eteenpäin seuraavan kymmenen vuoden aikana, Ikonen muistuttaa. Oleellista on kuitenkin löytää keinoja, joilla ikääntyvien elintavat kyetään pitämään aktiivisena ja toimintakyky hyvänä. – Ne voivat olla pienimuo- toisia ratkaisuja, kuten senioripuisto Nekalassa. Toisaalta monen ikäihmisen kotona asumista rajoittaa hissien puute. Hissiavustuksilla kaupunki pyrkii tukemaan taloyhtiöitä, että ne rakentaisivat hissejä vanhoihin kerrostaloihin. Pienillä kodinmuutostöillä ja kotiin tuotavilla palveluilla monen ikäihmisen mahdollisuuksia kotona asumiseen voidaan merkittävästi parantaa. Se on monen tekijän yhtälö, pormestari sanoo. –Koti on kuitenkin useimmille paras ympäristö. Laitoksessa ihmisen toimintakyky laskee joskus hyvinkin nopeasti. Sairaalassa asumisesta haluamme päästä eroon. Senioriasunnoille on tarvetta Anna-Kaisa Ikosen mielestä ikäihmisillä ei ole yhtä ainoaa mallia elää tätä vaihetta elämässään. Ihmiset valitsevat erilaisia reittejä. Sen “ vuoksi on tärkeää, että asumisessakin on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. – Senioritaloissa on muun muassa mahdollisuus kohdata paremmin muita ihmisiä. Siinä on tiettyä yhteisöllisyyttä samalla kun itsemääräämisoikeus säilyy. Senioreille suunnitelluissa taloissa on myös usein ajateltu esimerkiksi esteettömyyttä eri tavalla. Rakennetun asuntokannan hoivateknologian kehittämisellä ja esimerkiksi palvelusetelien kehittämisellä kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia voidaan entisestään laajentaa. Uudessa pormestariohjelmassa lähdetään varhaisen avun mallista. – Mitä varhaisemmassa vaiheessa pystymme tarjoa- Pienillä kodinmuutostöillä ja kotiin tuotavilla palveluilla monen ikäihmisen mahdollisuuksia kotona asumiseen voidaan merkittävästi parantaa.” maan apua esimerkiksi sitä tarvitseville ikäihmisille, sen inhimillisempiä ratkaisuja voimme tehdä. Laitoskierteen ehkäiseminen on yksi avainasioista. Sairaalan peti ei ole kenellekään koti, Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa. Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 4 Tältä vanha tehdasrakennus ja siihen liittyvä uudisrakennus tulevat näyttämään. Kilpailuraati kehui Pohjolankadun puolta kaupunkikuvallisesti erittäin onnistuneeksi. Havainnekuvat: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy. Kotilinnasäätiö voitti Pohjolankadun tontinluovutuskilpailun Pohjolan Kotilinna kohoaa Tammelaan “Tamperelaisilla on hyvät palvelut” Tammelan Pohjolankadulle rakennetaan Pohjolan Kotilinna, viihtyisä ja tyylikäs kotitalo tamperelaisille eläkeläisille. Tontilla sijaitsevaan Haarlan vanhaan paperitehtaaseen tulee myös 90:lle ikäihmiselle tarkoitettu tehostetun palveluasumisen yksikkö. otilinnasäätiö voitti kevättalvella Tampereen kaupungin kiinteistötoimen ja Tilakeskuksen järjestämän tontinluovutuskilpailun. Voittoisan suunnitelman työryhmään kuuluvat säätiön lisäksi Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy ja A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Kilpailuraati kehui ratkaisun kohentavan Tammelan kaupunkikuvaa korkeatasoisella arkkitehtuurilla. Raadin mukaan senioritalon piha on tunnelmaltaan intiimi, ikäihmisille mukava ja turvallinen lähimiljöö. Suunnitelma saa kiitosta myös siitä, että tontilla sijaitsevan vanhan tehtaan suojelutavoitteet on ymmärretty oikein. Tärkeintä on kuitenkin se mitä rakennusten sisällä tulee olemaan. – Alueelle on tehty kaavamuutos, jonka mukaan tontille on rakennettava koteja iäkkäille tamperelaisille. Kotilinnasäätiön esitys vastasi kaupungin asettamia tavoitteita eli tontille tulee tehostettua palveluasumista, mut- K ta myös normaaleja vuokraasuntoja ikäihmisille, Tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala kertoo. – Olemme määritelleet kaupunkiin kymmenkunta alueellista kohdetta, joihin tulee iäkkäille tamperelaisille tarkoitettuja asumis- ja muita palveluja. Näistä Pappilanpuisto on jo valmis, Pispa rakenteilla ja Pohjolankatu suunnitteilla. Kohteisiin rakennetaan vuokra-asuntojen lisäksi tehostetun palveluasumisen paikkoja joko ryhmäkoteihin tai omiin asuntoihin. Näin voidaan vähitellen korvata vanhainkotien laitospaikat sekä sairaala-asuminen yksilöllisemmillä asumisratkaisuilla. Hyvä asuinpaikka kiinnostaa jo nyt Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen yksikkö sijoitetaan tontilla olevaan tehdaskiinteistöön. Kaupunki välivuokraa tilat ja kilpailuttaa yksikön palvelutuottajan. – Tehdaskiinteistön viereen rakennetaan uudisrakennus, johon tulee 60 korkealaatuis- Sisäyhteys tehtaan ja uudisrakennuksen välillä antaa monipuolisia mahdollisuuksia käyttäjille. ta Kotilinnasäätiön vuokraasuntoa. Niistä tehdään täysin esteettömiä ja luvassa on laadukkaita materiaaleja sekä nykyaikaisia ratkaisuja, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti luonnehtii. – Suunnitteilla on muun muassa kuntosali- ja ravintolapalveluita. Kaupungin taholla vielä mietitään tuleeko kohteeseen myös päiväkeskus. Kotilinnasäätiöllä on hyvät eväät lähteä toteuttamaan vaativaa kohdetta. – Meillä on kehitetty hyvä palvelukonsepti, joka toimii jo nyt Pappilanpuistossa. Sen ansiosta asukas saa asua koko loppuelämänsä samassa tutussa asuinyhteisössä ja tarvittaessa hän voi siirtyä tehostetun asumisen puolelle, Ruoholahti sanoo. Pohjolan Kotilinnan arvioidaan valmistuvan vuonna 2015. – Suunnitelmia hiotaan ensi kevääseen asti, jonka jälkeen alkavat rakennustyöt. Kyseessä on niin halutulla paikalla sijaitseva kohde, että meille on jo tullut asuntohakemuksia, vaikka emme niitä vielä ota vastaan. Paperitehtaasta tuli poliisikoulu Kotilinnasäätiön ehdottama ratkaisu säilytti eniten Haarlan vanhaa paperitehdasta kilpailuun osallistuneista vaihtoehdoista. – Se on kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus, joten se on päätetty säilyttää, Ojala perustelee. Paikalla oli alunperin Rafael Haarla Oy:n rakennuttama paperinjalostustehdas, jonka päätuotteena olivat kirjekuoret. Uuden tehtaan piirsi arkkitehti Harry W. Schreck, joka on tunnettu mm. Kalevan tornien suunnittelijana. Tuotanto käynnistyi uudessa tehtaassa vuonna 1943. Rakennusta on täydennetty useasti. Tiloissa on toiminut mm. poliisikoulu ja pakolaisten vastaanottokeskus. ILKKA OJALA on jäämässä eläkkeelle kaupungin Tilakeskuksen toimitusjohtajan tehtävästä, kunhan seuraaja on nimitetty. Hän kuitenkin jatkaa Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n ja TAO-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajana. – Tämä työ ei ole ollut pelkkää rakentamista, vaan erityisen mielenkiintoista on olIlkka Ojala jää eläkkeelle lut olla mukana palveTilakeskuksesta. luverkon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Eri toimijat ovat yhdessä vieneet eteenpäin esimerkiksi ikäihmisten palveluita ja tilaajaorganisaation sekä tuottajien välinen yhteistyö on toiminut hyvin. Kotilinnasäätiö on ollut Tilakeskukselle mieluinen kumppani. – Yhteistyömme on viime vuosina vielä entisestään syventynyt, kun olemme löytäneet omat roolimme: Kotilinnasäätiö katselee asioita sijoittajan näkökulmasta, me olemme välivuokraaja ja ikäihmisten palvelut järjestää toiminnan. Pidän tätä mallia oikein hyvänä. Ilkka Ojala toteaa, että kaiken ikäisillä tamperelaisilla on nyt hyvät palveluverkostot. – Viimeisten viidentoista vuoden aikana on tehty todella hyviä ratkaisuja. On onnistunut ajattelutapa, että meillä on kolmen tasoisia palveluja: keskitetyt, alueelliset ja lähipalvelut. Kaikkia palveluja, kuten esimerkiksi uimahallia, ei tarvita joka alueella, mutta päiväkoti tarvitaan. Tästä ajattelutavasta voisi pitää vieläkin tiukemmin kiinni. Eläkepäivien myötä lisääntyvälle vapaa-ajalle on paljon käyttöä, sillä Ilkka Ojalasta on tullut pappa. Myös liikuntaharrastuksille ja mökkeilylle on mukava saada nykyistä enemmän aikaa. Innokas höytyviljelijä onkin juuri tehnyt uuden aluevaltauksen: – Tein kesämökilleni suon, jonne istutin 50 lakan tainta! Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 5 Huikkaan Kotilinnassa asuva Eva Riutta täytti sata vuotta 19.12.2012. Pitkän ikänsä salaisuutta hän ei ole sen kummemmin miettinyt, mutta ainakin koirilla, ristisanatehtävillä ja suklaalla saattaa olla sen kanssa jotakin tekemistä. Eva Riutta asuu yhä omassa kodissa Huikkaan Kotilinnassa Miss Isoäiti on pirteä satavuotias va Riutta on harvinaisen pirteä satavuotias. Hän asuu omassa kodissaan, näkee lukea lehtiä ja pääsee liikkumaan ilman apua. Lääkkeitä ei juuri tarvitse syödä, mutta suklaata sen sijaan menee ja paljon. – Järkikin pysyy kasassa, vaikka olen jo tämän ikäinen, Eva Riutta naurahtaa. Lääkäri on vakaasti sitä mieltä, että pirteys ja hyvä vointi ovat koiran ja ristisanatehtävien ansiota. Kuntoon tuli kuitenkin takapakkia, kun rakas pieni Hippu-koira kuoli viime vuonna. Sen jälkeen ulkoilu on jäänyt ja kunto heikentynyt niin, että kotona käy nyt säännöllisesti hoitaja ja siivooja. – Hippua on kyllä kova ikävä. Se oli kiva kaveri; tuli joka aamu minut herättämään ja sitten lähdimme lenkille. Jos minulla olisi koira, niin varmasti vieläkin kävisin kävelyllä, useita koiria vuosien varrella omistanut Eva Riutta sanoo. Hän kertoo päivien seuraavan toisiaan hyvin samanlaisina. Nyt jo edesmennyt poika asui Ruotsissa, jossa on myös lapsenlapsia neljässä polvessa. Heidän kanssaan tulee harvemmin pidettyä yhteyttä, mutta onneksi muita läheisiä käy kylässä. Ja mikä parasta, he tuovat tullessaan E myös koiravieraita Evaa piristämään. Naisasianaisen kasvattitytär Eva Riutta syntyi vuonna 1912 Porvoossa synnytyssairaalassa, jonka oli perustanut aktiivinen naisasianainen, kätilö Alva Forsius. Hänestä tuli Evan kasvattiäiti. Alva Forsius oli oikea toiminnan nainen, joka toi Pelastusarmeijan Englannista Suomeen yhdessä ystäviensä kanssa. Myöhemmin hän rakennutti Porvooseen yksityisen synnytyssairaalan ja Suomen ensimmäisen suojakodin naimattomille äideille ja heidän vastasyntyneille lapsilleen. Ennen suojakodin valmistumista moni yksinäinen nainen joutui luopumaan lapsestaan. Alva Forsius halusi osaltaan auttaa ja adoptoi kolme sairaalassaan syntynyttä tyttöä, joista Eva oli nuorin. – Meillä oli kiva koti metsän reunassa. Myöhemmin äiti jätti kotitalon minulle. Veturinkuljettajana työskennellyt mieheni ei kuitenkaan halunnut muuttaa niin kauaksi asemasta, joten myimme talon, Eva Riutta muistelee. Rakkaasta kotitalosta on Rakas kotitalo sijaitsi ihan metsän reunassa. – Kävimme paljon marjassa äidin ja siskojen kanssa, Eva Riutta muistaa. muistona kaunis maalaus nykyisen kodin seinällä. Lisäksi mielessä on paljon muistoja sadan vuoden matkalta. – Kyllä sitä on paljon nähnyt. Kapinan aikaan naamioimme siskojen kanssa yhden miehen naiseksi ja veimme hänet potkukelkalla piiloon. – Yksi rakkaimmista muistoistani on, kun mieheni oli kehunut minua kauppiaalle, sanonut, että olen kuin enkeli. Ei moni mies sellaista vaimostaan puhu muille. Hän olikin ihana mies, ja hänen kuolemansa jälkeen sain itselleni toisen hyvän miehen. Aira Samulin kruunasi Evan Eva Riutta kävi Porvoossa ruotsalaista tyttökoulua ja myöhemmin suomalaista yhteiskoulua, jotta oppi suomen kielen. Työelämässä hän toimi muun muassa kassanhoitajana ja kirjanpitäjänä, ja työpaikat vaihtelivat Helsingin Stockmannilta osuusteuras- tamon konttoriin. Menevä nainen asui kymmenen vuotta Mallorcalla ja hetken Ruotsissakin. Koti oli Tampereella jo silloin, kun Evasta tuli julkkis 85-vuotiaana. Hänen huumorintajuinen asenteensa teki vaikutuksen Aira Samuliniin, joka valitsi Eva Riutan vuoden 1997 Miss Isoäidiksi. Nykypostin järjestämään kilpailuun oli ilmoitettu mukaan peräti 1 400 isoäitiä, joiden joukosta poimittiin finalistit heidän läheistensä lähettämien kirjeiden perusteella. Eva Riutan jälkimmäisen miehen tytär Marja-Liisa Rannanheimo kirjoitti tuomaristolle tähän tapaan: – Eva on touhukas, ennakkoluuloton, koko ajan vauhdissa ja valmis erilaisiin asioihin. Jos joku kysyisi lähteekö Eva avaruuteen, niin vastaus olisi kyllä. Kun muut miettivät, niin Eva on jo menossa! Piilisikö tässä se pitkän iän salaisuus? Eva Riutan adoptoinut Alva Forsius oli 1900-luvun alussa tunnettu naisasianainen, jolle naimattomien naisten ja heidän lastensa olojen parantaminen oli sydämen asia. Eva on kuvassa vasemmalla. Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 6 Keinupuiston palvelukeskus kutsui alueen ikäihmiset viettämään kyläpäivää sekä tutustumaan talon monipuoliseen ja uudistuvaan toimintaan. Tupa oli täynnä kiinnostuneita, joille esiteltiin palveluiden lisäksi myös hihamerkki, joka rohkaisee kanssakulkijoita auttamaan ikäihmisiä. Keinupuiston sali oli ääriään myöten täynnä, kun hervantalaiset saapuivat kyläpäivään. Hervannan Martat esittelivät toimintaansa ja käsityötaitojaan. Sosionomi-opiskelija Hanan Korppila-Hiltunen joikasi saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Yrittäjä Hannu Järvinen ja yliopettaja Sirpa Tietäväinen kannustavat jokaista kanssakulkijaa auttamaan ikäihmisiä. Hervantalaisen palvelukeskuksen kyläpäivässä rohkaistiin ihmisiä auttamaan toinen toisiaan Keinupuisto on suosittu kylätalo L iki 200 hervantalaista saapui tutustumaan Keinupuiston palvelukeskuksen palveluihin ja ideoimaan uutta toimintaa. Kyläpäivän suuri suosio oli iloinen yllätys ja osoitti hyvin kuinka tärkeä paikka Keinupuiston palvelukeskus on hervantalaisille. Suunnitteilla onkin muuttaa nimi Kylätaloksi, joka kuvaisi entistä paremmin viihtyisän ja yhteisöllisen paikan luonnetta. Kyläpäivän järjesti talon palvelukeskustoiminnasta vastaava Pirkanmaan Senioripalvelut Oy yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Mukana oli myös laaja joukko alueen toimijoita kuten Hervannan Martat, jotka esittelivät kävijöille omaa toimintaansa. Kotilinnalaisille Keinupuiston palvelukeskus on tuttu paikka, sillä Keinupuiston Ko- tilinnan asunnot sijaitsevat samassa kiinteistössä. Keinu-puiston palvelut on kuitenkin tarkoitettu kaikille hervantalaisille ikäihmisille. Valinnanvaraa riittää päivittäisestä ruokailumahdollisuudesta monenlaisiin harrasteryhmiin. Jokainen voi lievittää vanhuksen yksinäisyyttä Keinupuisto pyrkii monipuolisilla palveluillaan vahvistamaan hervantalaisten ikäihmisten toimintakykyä ja tukemaan heidän voimavarojaan. Talosta löytyy myös seuraa ja juttukumppaneita. Tämä on erityisen tärkeää Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Sirpa Tietäväisen mielestä. Hän on opettanut pitkään vanhustyötä ja huomannut miten tärkeää on, että ketään ei jätetä yksin. Hän muistuttaa, että myös Yhteisvastuukeräys kiinnitti tänä vuonna huomiota ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen. – Kirjailija Eeva Kilpi on kirjoittanut, että yksinäisyyden raskaimpia puolia on se, että voimakkaita elämyksiä ei voi jakaa, vaan ne on kannettava yksin. Ilotkin, Tietäväinen sanoo. – Mielestäni yksinäisyyden lieventämisen tärkein lääke onkin, että ihminen voi jakaa surut ja ilot toisen kanssa. Kaikki kansalaiset voivat tehdä tätä yhteisöllistä ja yhteisvastuullista työtä. Me ihmiset tarvitsemme toisiamme. Sirpa Tietäväinen toivoo, että kaikenikäiset suomalaiset pitäisivät huolta vanhuksista ja sukupolvien välisen yhteyden säilymisestä. Se on tärkeää kaikille osapuolille. Merkki rohkaisee antamaan apua Hannu Järvinen esitteli Keinupuistoon kokoontuneille elä- keläisille hihamerkin, jossa lukee Saa auttaa. Rakennusalan yrittäjä innostui ideoimaan merkin oman 87-vuotiaan äitinsä kanssa juteltuaan. – Hän soitti sekä minulle että sisarelleni ilahtuneena, kun joku ystävällinen kanssakulkija oli auttanut hänet rotvallinreunan yli ja toinen oli pakannut hänen ostoksensa kaupan kassalla. Rupesin siinä miettimään, että eikö meillä ole sellaista yhteisöllisyyttä, että ilman muuta aina auttaisimme toisiamme ja etenkin ikäihmisiä, jos näemme, että he tarvitsevat apua, Hannu Järvinen sanoo. Hän suunnitteli hihamerkin ja tilasi niitä ensin valkoisina ja nyt uuden erän neonvärisinä heijastavina. Merkin voi kiinnittää hihaan tai vaikka rollaattoriin. Järvinen jakoi merkkejä Keinupuistoon kokoontuneille. Saa auttaa -hihamerkki ei ole vaatimus eikä pyyntö, vaan lupaus siitä, että sivul- Keinupuiston palvelukeskus Päivittäistä toimintaa hervantalaisille ikäihmisille - Kädentaitoja - Liikuntaa - Musiikin harrastusta - Muistijumppaa - Palveluohjausta - Saunaklubi - Ruokailumahdollisuus - SenioriPC ja käytön opastus - Muuta toivottua ohjelmaa Orivedenkatu 28, Hervanta linen saa halutessaan auttaa vanhusta. – Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät hihanauhan nähdessään, että meidän joukossamme on vanhuksia, jotka eivät lyö käsilaukulla, jos heitä menee auttamaan. Moni kuvittelee virheellisesti, että ikäihmiset eivät hyväksyisi apua. Tämähän ei ollenkaan pidä paikkaansa, Hannu Järvinen sanoo. – Usein vanhustenhuollosta puhuttaessa keskitytään vain motkottamaan sitä, ettei ole tarpeeksi hoitajia eikä hoitopaikkoja. – Toivoisin, että hihamerkki herättelisi ihmiset huomaamaan, että kaikki kanssakulkijat voivat auttaa toisiaan. Ei siihen aina tarvita sosiaali- ja hoitotyön ammattilaisia. Tästä kaikki paikalla olleet tuntuivat olevan yhtä mieltä. Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 7 Arkkitehdin näkemys Huikas 1:stä remontin jälkeen. Kuvat: Vahanen Tampere Oy. Kotilinnasäätiö peruskorjaa Huikkaassa kolme kerrostaloa Asukkaiden toiveet toteutuvat remontissa Huikkaan Kotilinna 1 peruskorjataan uuden veroiseksi. Asunnot remontoidaan lattiasta kattoon ja taloista tehdään täysin esteettömiä. Asukkaat saavat myös yhteisen kuntosalin. Pispan palvelukeskuksen pihamaalla on alkanut melkoinen myllerrys, mutta sisällä toiminta jatkuu aivan kuten ennenkin. Rakennustöiden etenemistä tosin vilkuillaan ahkerasti aulakahvilan tv-ruuduilta. ispan palvelukeskus eli Pispanlinna saa lisätilaa kahteen uudisosaan, joita rakennetaan parhaillaan nykyisen palvelukeskuksen yhteyteen. Uudisrakennuksiin tulee seitsemän tehostetun palveluasumisen ryhmäkotia eli yhteensä 105 asuinpaikkaa. – Valmista pitäisi olla vuoden 2014 syksyllä, jonka jälkeen lähdetään peruskorjaamaan vanhaa päärakennusta. Siellä sijaitsevat kaupungin ylläpitämät palvelu- ja päiväkeskustilat sekä Kotilinnasäätiön 93 vuokra-asuntoa. Kaikki tilat ja asunnot remontoidaan nykyaikaisiksi, ja rakennuksesta pyritään tekemään täysin esteetön, Koti- A li-Huikkaantie 21:ssä sijaitsee kolme kolmikerroksista taloa, jotka korjataan yksi kerrallaan. – Peruskorjaus alkaa syyskuussa ja työt kestävät ensi vuoden loppuun. Talojen kaikki 79 asuntoa uusitaan, kuten myös vesijohdot ja muu talotekniikka, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti kertoo. Koko Huikas 1:n ilme rai- kastuu isolla julkisivuremontilla, joka tekee taloista tyylikkään värikkäitä. Kotilinnasäätiö siis päivittää 1970-luvun alussa rakennetut talot nykyaikaan ja huolehtii samalla siitä, että kiinteistön arvo säilyy tulevaisuudessakin. Asukkaat mukana suunnittelussa Peruskorjauksen tärkein tavoite on tehdä koteja, joissa asukkaat viihtyvät entistä paremmin. Tämä taataan kuun- telemalla tarkasti heidän toiveitaan. – Kotilinnasäätiön rakennustoimikunnassa on aina asukkaiden edustaja tuomassa käyttäjänäkökulmaa suunnitteluun. Myös Huikas 1:n asukastoimikunnan puheenjohtaja on ollut aktiivisesti mukana tämän remontin suunnittelupalavereissa, Pauli Ruoholahti mainitsee. – Lisäksi meillä oli hyvä asukastilaisuus, jossa Huikkaan asukkaat kertoivat arkkitehdille toiveitaan esimer- kiksi parvekelaseista, ovipuhelimesta ja paremmasta pihavalaistuksesta. Nämä ja monet muut asukkaiden ehdotukset tullaankin toteuttamaan syksyllä alkavassa remontissa. Kotilinnasäätiö auttaa muutossa Talojen hissit uusitaan entistä isompiin, joita rollaattorin tai pyörätuolin kanssa kulkevien on helppo käyttää. Pihakin kunnostetaan remontin yhteydessä nykyistä viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Kyseessä on niin iso rakennusurakka, että talot on tyhjennettävä korjaustöiden ajaksi. Asukkaat muuttavat talo kerrallaan remonttievakkoon ja heille on jo tiedotettu tulevista muuttojärjestelyistä. – Asukkaita ei jätetä oman onnensa nojaan, vaan me huolehdimme heille evakkoasunnot ja autamme muutoissa, asukasisännöitsijä Päivi Kovanen lupaa. Pispan rakennustyöt alkoivat P linnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti kertoo. Pispan palvelutalon monipuoliset askartelumahdollisuudet ovat tarjolla remontin jälkeenkin ja myös talon muut palvelut säilyvät ja osin jopa laajenevat. Pispanlinnan kiinteistön omistaa Tampereen Kotilinnasäätiö. Tampereen kaupunki on vuokralla päivätoiminta- ja palvelukeskustiloissa. Anja Burman (vas.) Raholasta ja Anita Alm Lapinniemestä seuraavat Pispan palvelukeskuksen aulassa olevalta tv-ruudulta suoraa lähetystä rakennustyömaalta. Pispan päätalon molemmilla puolilla rakennetaan uudisrakennusta. Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 Jukka Gustafsson vieraili opetusministerinä toimiessaan Pappilanpuistossa kertomassa heinäkuussa voimaan astuvasta vanhuspalvelulaista. Hän on tyytyväinen siihen, että laki ei määrittele mitään ikärajaa sille kuka on vanhus. – Se on viisas valinta, sillä vanhuksille on annettava tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta, Gustafsson kiittelee. 8 Jukka Gustafsson (vas.) ja Pappilanpuiston asukkaat sekä vieraat nauttivat kuulemistaan musiikkiesityksistä. Jukka Gustafsson kertoo uuden lain mahdollistavan vanhustenhoidon laadun entistä paremman valvonnan “Vanhuspalvelulaki on merkittävä uudistus” P appilanpuiston palvelutalon asukastoimikunta sai avajaistilaisuuteensa korkeaarvoisen vieraan. Opetusministeri Jukka Gustafsson esitteli noin sadalle paikalla olleelle kuulijalle uuden lain keskeisintä sisältöä. – Suomen ensimmäinen vanhuspalvelulaki astuu voimaan tänä vuonna 1. päivänä heinäkuuta ja tämä laki tulee olemaan merkittävä uudistus, Gustafsson sanoo. – Minun mielestäni on viisas valinta, että laki ei tunne ikärajoja, vaan vanhuksille annetaan tarpeen mukaiset palvelut iästä riippumatta. Meistä jokainen tietää, että ikänumero ei kerro yhtään mitään ihmisen kunnosta. 85-vuotias voi olla hyvissä voimissa, kun taas 65-vuotias saattaa olla jo raihnainen vanhus. Vanhuksen tarvitsemat kiireiset sosiaalipalvelut on järjestettävä lain voimaan astuttua välittömästi. Kiireettömien sosiaalipalvelujen järjestämiselle on aikaa kolme kuukautta. Gustafsson kertoo, että lain tarkoittamia palveluita tarvitsevalle henkilölle tulee nimetä vastuuhenkilö, jos hän tarvitsee apua. – Asumistuen, terveyspalvelujen ja monen muun asian kanssa on joskus yhteensovittamista. Uusi laki edellyttää, että vanhuksella on yk- mä byrokratian kuviot ovat sellaisia, että itsestään selviäkin asioita pitää säätää lailla. Lisää rahoitusta vanhustenhuoltoon Esiintyjälistalla olivat Härmälän pelimannit sekä laulaja Ilmo Korhonen (oik.). joka esiintyi pianisti Raimo Rantasen säestämänä. “ – Hoidon laadun mittareita kehitetään, jotta laatua voidaan valvoa. Tämä koskee erityisesti vanhusten laitoshoitoa, mutta myös palveluasumisessa pitää laadulla olla tietyt kriteerit, jotta vanhusta kohdellaan arvokkaasti. Kyse on koko vanhuspalveluketjusta. Vanhuspalvelulaki tukee vahvasti ikäihmisten mahdollisuutta asua kotona. – Tämähän ei ole uusi ajatus, vaan jo nyt on mahdollista saada palvelut omaan kotiin. Tosin edelleen on vähän väärääkin asennetta palvelutaloista puhuttaessa. Monta kertaa hyvässä palve- ...välillä nämä byrokratian kuviot ovat sellaisia, että itsestään selviäkin asioita pitää säätää lailla.” si vastuuhenkilö, joka tuntee palvelut ja on hänen nimikkoauttajansa. Pariskuntien asuminen yhdessä turvataan Jukka Gustafsson kertoo, että uuden lain mukaan vanhusneuvosto tulee saada jokaiseen kuntaan. luasunnossa asuminen voittaa yksin asumisen jossakin “jumalan selän takana”. Moni palvelutaloon tullut on todennut, että täällähän on hyvä olla ja miettii miksi ei tullut jo aikaisemmin. Vaikka kotona asumista tuetaan entistä tehokkaammin, niin laitoshoitoakin tarvitaan huonokuntoisimmille vanhuksille. – Iso, paljon julkisuudessa ollut kysymys koski laitoshoidon henkilöstömitoitusta. Siitä jouduttiin lain loppuvaiheen neuvotteluissa tekemään poliittinen kompromissi, Jukka Gustafsson sanoo. – Hallitusohjelman loppuneuvotteluissa päätettiin antaa kunnille vuoteen 2015 asti aikaa järjestää hoidon taso riittävän hyväksi ja silloin on oltava yksi hoitaja kahta vanhusta kohden jokaisessa hoitoyksikössä. Jos määrä jää yhdessäkin sen alle, niin henkilöstömitoituksesta tehdään lain tasolla sitova. – Kunnat ovat nyt ikään kuin laiskanläksyllä. Me olemme Tampereella totta kai sitoutuneet siihen, että nämä normit tavoitetaan. Gustafsson toteaa, että laki turvaa entistä paremmin pariskuntien yhteiselämän jatkumisen palvelutaloissa ja laitoshoidossa. – On moraalisesti hämmentävää, että meillä on paljon iäkkäitä puolisoita, jotka joutuvat asumaan erillään. Uusi laki lähtee siitä, että iäkkäille avo- ja aviopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. – Näinhän se totta kai tulisi hoitaa jo ilman lain kirjainta, koska se on ihmisarvon mukaista. Vaan välillä nä- Jukka Gustafsson kertoo, että valtio tukee uuden lain toteuttamista poikkeuksellisen suurella osuudella. – Hallitus ei kuvittele, että hoidon laatua ja palvelua voidaan parantaa ilman, että paukkuja annetaan lisää. Yleensä valtionosuusprosentti on 50, mutta tämän vanhuspalveluslain osalta se tulee olemaan normaalia korkeampi, noin 55 prosenttia. – Vuonna 2015, kun laki on jo täysin sovellettavana, valtio osoittaa 82 miljoonaa euroa lisää resursseja. Myös kunnat lisäävät rahoitusta, jolloin kokonaislisäys on 151 miljoonaa euroa. Tarvitaan vielä muutakin, jotta suomalaisilla olisi mahdollisuus hyvään vanhuuteen. – Kysymys on ennen kaikkea siitä miten hoitoyksiköiden työntekijät jaksavat tehdä työtään ja minkälainen henki työpaikalla on. Ei näitä asioita yksin rahalla hoideta, Gustafsson muistuttaa. – Siksi palvelukeskuksissa käydessä on ihana nähdä, että täällä on hyvää henkilökuntaa, joka tekee tärkeää työtään hyvinkin pyyteettömästi. Minusta on tärkeää, että palvelukeskuksissa on oma henkilökunta ja mahdollisimman kodinomainen tunnelma. Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 9 Uudenkylän Kotilinnassa asuu tamperelainen kiekkolegenda Hepa Pulli Nekalan tykki oli maalivahtien kauhu Heimo “Hepa” Pulli eli Nekalan tykki laukoi 50- ja 60-luvuilla niin mahtavan kovia ja tarkkoja laukauksia, että osa maalivahdeista lähti maalilta karkuun. Nyt tämä kiekkolegenda asuu Uudenkylän Kotilinnassa ja seuraa edelleen tarkasti jääkiekkoa. Heimo “Hepa” Pulli - Syntynyt 1938 - Joukkue: Tampereen Kilpa-Veljet josta tuli myöhemmin KooVee - Pelasi vuosina 1953–68 neljätoista SM-sarjakautta - Yhteensä 190 SM-sarjaottelua, joissa 250 tehopistettä (173+77) - 118 A-maaottelua, joissa teki 64 maalia - Pelasi kaksissa olympialaisissa ja viisissä MM-kisoissa J ääkiekon MM-kisat ovat haastatteluhetkellä juuri päättyneet. Heimo “Hepa” Pulli on katsellut pelit tarkasti ja puhisee vieläkin turhautuneena: – Suomen peli näytti muuten ihan hyvältä, mutta ampumataito niillä on surkea. Eivät osu maaliin! Pullilla on varaa lausua moisia. Hän on Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi 60-luvulla valittu mies, joka tunnettiin maalivahtien kauhuna. Pullin kova ja tarkka laukaus lähetti kiekon matkaan 167 km/h nopeudella. Tarina kertoo, että hän olisi ampunut kiekon Koulukadun kentän päätylaidan läpi. Mies itse ei sitä myönnä eikä kiellä. – Ainakin niin kävi, että kiekko jäi kiinni laidan reunaan. Ja kahdesti olen ampunut kiekon keskeltä halki tolppaan, Hepa Pulli kertoo tyytyväisenä hymyillen. Yleisöä hämmästyttäneet ja vastustajia pelottaneet laukaukset eivät lähteneet sattumalta, vaan takana oli hurja määrä treeniä. Pulli teki pienestä pitäen ahkerasti voimaharjoittelua ja eikä lintsannut laukaisuharjoittelusta edes kesäisin. Silloin vanerilta lähti tuhansia vetoja Nekalan kartanon maille. Ei siis ihme, että mies tunnettiin nimellä Nekalan tykki. 16-vuotiaana A-maajoukkueeseen Heimo Pulli syntyi vuonna 1938 ja oli jo pienestä pitäen lahjakas urheilija. Myös Karikatyyri muistuttaa kiekkolegendan pelivuosista. Hepa Pulli on edelleen jääkiekkomies henkeen ja vereen. kaksi veljeä, Kalevi ja Markku, innostuivat jääkiekosta niin kuin melkein kaikki muutkin Nekalan pojat. Nuori Hepa pärjäsi hyvin myös jalkapallossa, pesäpallossa ja ratapyöräilyssä. Jääkiekko oli kuitenkin lajeista rakkain ja joukkuevalinta oli selvä: Tampereen Kilpa-Veljet TK-V, josta sittemmin tuli KooVee. Nuoren miehen taidot olivat niin ylivoimaiset, että hän pääsi pelaamaan SM-sarjaa jo 15-vuotiaana. Suomen kaikkien aikojen toiseksi nuorin A-maaottelija Pullista tuli vain vuotta myöhemmin. Olosuhteet olivat hyvin toisenlaiset kuin nykyisillä kiekkojunioreilla. Hepa Pulli ei ajellut mopoautolla jäähallil- le, vaan kaupungin linja-autolla Pirkankadulle. Sieltä hän käveli Koulukadun kentälle omatekoinen maila kädessään. – Jalassa oli aina reinot. Ne sai nopeasti jalasta pois ja takaisin jalkaan pelin jälkeen, Pulli kertoo nytkin ruututossut jalassaan. Jääkiekko ei ollut siihen aikaan pelaaville ammatti, vaan harrastus. Hepa Pulli työskenteli ylipalomiehenä, jonka oli aina peli-iltoina löydettävä tuuraaja töihin. Jääkiekon ja töiden ohessa tuli voitettua myös 17 palomiesten Suomen mestaruutta lentopallossa. Jääkiekkouran tähtihetkiä olivat kahdet olympialaiset ja KooVeen mestaruus vuonna 1968, jonka jälkeen Pulli lopetti pelaamisen terveyssyis- tä. Paikat olivat saaneet 15 kauden aikana liian monta kolausta, kun muut pelaajat yrittivät keinolla millä hyvänsä pitää vihaisesti laukovan hyökkääjän pois maalintekopaikoilta. Pahin kolhu oli kuitenkin vielä edessä. Auto taklasi Nekalan tykin Hepa Pulli muistaa elävästi, kuinka hän oli tulossa Pyynikin uimahallin joulusaunasta ja oli lähdössä ylittämään katua. Henkilöauto pysähtyi suojatien eteen ja sen taakse pysähtyi bussi, joten jalankulkija ei voinut nähdä viereiselle kaistalle. Autoilija vilkutti ik- kunasta Hepalle, että ole hyvä ja mene. – Se kuski ei kuitenkaan katsonut sivupeilistä viereiselle kaistalle ja ajatti minut miinaan. Sieltä tuli auto, joka ei pysähtynytkään suojatien eteen. Onneksi minulla oli kova kunto ja jääkiekkoilijan tausta, joten onnistuin loikkaamaan konepellille. Maahan jäi 12 metriä jarrutusjälkeä, Pulli kertoo. Rytäkässä murtui muun muassa selkäranka ja lanneranka. Edessä oli peräti 22 leikkausta, sillä nilkkaleikkaukset epäonnistuivat ja vaativat useita korjausoperaatioita. Parikymmentä vuotta törmäyksen jälkeen meni kepeillä kulkiessa, mutta nyt liikku- minen onnistuu vain pyörätuolilla. Se harmittaa etenkin siksi, että ihan kodin naapurissa olisi Hakametsän halli, mutta sinnekään ei enää pääse ilman taksikyytiä. Hallissa tulee kuitenkin käytyä aina silloin tällöin ja siellä KooVeen kiekkolegenda muistetaan hyvin. Pelin katsomisesta ei tahdo välillä tulla mitään, kun aina on joku kyselemässä kuulumisia ja muistelemassa hurjia laukauksia. Kotona komeasta urasta muistuttavat lukuisat mitalit ja pokaalit isossa palkintohyllyssä. Pulli muistaa edelleenkin tarkasti mistä pelistä mikäkin palkinto on tullut ja jokaisesta on tarina kerrottavana. Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 10 • Kotilinnan kuvasatoa Kotilinnalaisia säätiön 50-vuotisjuhlanäytöksessä Tampereen Komediateatterissa. Hallituksen entiset puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat palkittiin. Esa Koivumäki ja Tuula Lehtinen. • Kotilinnasäätiö juhli viisikymppisiään Kotilinnasäätiö juhli 50-vuotista taivaltaan viime vuonna kahteen otteeseen. Asukkaat kutsuttiin Tampe- reen Komediateatteriin nautiskelemaan hauskasta kesäteatterista ja herkullisista kakkukahveista. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen muisteli juhlapuheessaan Kotilinnasäätiön kasvua hyvin pienestä alusta merkittäväksi tamperelaisten asumispalvelujen järjestäjäksi. Juhlissa myös palkittiin Vuoden asukastoimikunta ja Vuoden kotilinnalainen. Vuoden asukastoimikunta on Vellamonkotien asukastoimikunta, joka on luonut kotitaloonsa poikkeuksellisen hyvän hengen ja järjestää paljon ohjelmaa, kuten grilli-iltoja ja yhteislaulutilaisuuksia. Palkinnon vastaanotti asukastoimikunnan puheenjohtaja Tuula Lehtinen. Vuoden kotilinnalaiseksi valittiin Esa Koivumäki, joka on toiminut pitkään asukas- toimikunnan puheenjohtajana ja järjestänyt asukkaille monenlaista aktiviteettia. Kotilinnasäätiön juhlavuoteen kuului myös kutsuvierastilaisuus Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa. Tietokirjailija, Kotilinnasäätiön historiikin kirjoittanut Matti Wacklin kertoi tamperelaisen asumisen historiasta ja säätiön entiset puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat saivat muistolahjat. Sen jälkeen Ilmari Saarelainen huolehti juhlavieraiden viihdyttämisestä superhauskalla esityksellään. • Kämmenniemen koululaiset leipoivat naapureilleen Kämmenniemen koulun kahdeksasluokkalaiset ilahduttivat Kämmenniemen kotilinnalaisia vastaleivotuilla munkeilla. Idea syntyi minulta ihan ex tempore. Ajattelin, että kun munkkeja aletaan paistaa, niin on mukava tehdä myös jollekin muulle samalla. Oppilaat innostuivat ideasta heti. Yksi porukka teki gluteenittoman ja maidottoman erityisruokavalioversion, kun kuulimme, että sellaiselle oli tarvetta. Muut tekivät perinteisellä reseptillä. Eräs poika kysyi leipoessaan, että onko tämä nyt sitä diakoniatyötä, josta eilen riparin tapaamisessa puhuttiin? Se on kuulemma sellaista työtä, jota tehdään pyyteettä toista kohtaan. Sanoin, että juuri sitä. Tuli kyllä hirmu hyvä mieli opettajalle ja oppilaalle itselleen. Sitten joukko lähti serpentiinit kaulassa viemään munkkeja naapuriin kotilinnalaisille. Oppilaat olivat selvästi innoissaan asiasta. Tempaus oli ensimmäinen laatuaan Kämmenniemessä, mutta tuskin viimeinen! Ulla Salmi kotitalousopettaja Kämmenniemen koulu Leivonnan lyhytkurssilaiset toivat lämpimäisiä koulun naapurissa asuville Kämmenniemen kotilinnalaisille. Vastaleivotut munkit ovat suussa sulavan herkullisia, todettiin Kämmenniemen kerhohuoneella. Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 11 • Kotilinnan kuvasatoa Kotilinnoihin nopea nettiyhteys • Terveisiä Tallinnasta! Kotilinnalaiset kävivät etelänlomalla Virossa ja kaikilla oli oikein mukavaa. Matkaan lähdettiin toukokuun puolivälissä aamulla neljän aikaan. Bussi kiersi hakemassa mukaan ilmoittautuneet asukkaat kotiovelta ja lopulta linjurin kyydissä istui 40 iloista kotilinnalaista sekä asukasisännöitsijä Päivi Kovanen. Laivalla pelattiin tietysti bingoa ja perillä Tallinnassa hypättiin taas tutun bussin kyytiin. Kaupunkikierros aloitettiin hakemalla kesäjuomat Super-Alkosta ja lisää ostoksia tehtiin Rocca Al Maren kauppakeskuksessa. Osa seurueesta kierteli itsekseen kaupungilla. Paluumatkalla laivalla herkuteltiin ja nautiskeltiin merimatkasta, ja osa matkalaisista huilasi hytissään. Bussi starttasi Helsingin satamasta illalla kohti Tamperetta, jossa oltiin puolen yön jälkeen. Matkalla oli niin mukavaa, että mukana olleet toivoivat jo loppukesälle uutta reissua. Tampereen Kotilinnasäätiö ja Elisa Oyj aloittavat yhteistyön, joka tuo lähes kaikkien Kotilinnan kiinteistöjen asuntoihin 10/10 Mbit/s-nopeudella toimivan valokuitulaajakaistayhteyden. Tämän jälkeen jokaisessa asunnossa on kiinteä, nopea internetyhteys, joka sisältyy vuokraan. Valokuitulaajakaistayhteyden asennus kiinteistöihin tapahtuu vuoden 2013 aikana ja asukkaita tiedotetaan tarkemmasta asennusaikataulusta erikseen. ■ Mukaan tarttui kivoja tuliaisia, kuten nämä sukat. ■ ■ ■ ■ ■ Ostosmatkalaiset vauhdissa Tallinnassa. Julkaisija: Tampereen Kotilinnasäätiö Painos: 80.300 kpl Päätoimittaja: Pauli Ruoholahti Toimitus ja taitto: Plenty’s Oy Paino: Alma Manu Oy Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy Kotilinnalaisia päivätansseissa. V uonna 1962 perustettu Tampereen Kotilinnasäätiö edistää ja tukee eläkkeellä olevien ja muiden ikääntyneiden henkilöiden asumista ja asuinpalvelujen saantia. Kotilinnasäätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Tampereen Kotilinnasäätiön asuntokanta on tällä hetkellä noin 1500 asuntoa ja ne sijaitsevat 23 eri kohteessa Tampereella. Kotilinnasäätiö toimii itsekannattavuusperiaatteella. Käytännössä tämä tarkoittaa vuokrien ja maksujen mitoittamista siten, että toiminta on taloudellisesti tasapainossa. Säätiön sääntöjen mukaan toiminta on järjestettävä siten, että vuokrat ja muut maksut ovat kilpailukykyisiä. Kotilinnasäätiö ei saa toimintakuluihinsa vero- tai muuta julkista tukea. Kotilinnasäätiön arvot • Asukkaiden mielipiteitä kunnioitetaan ja asukkaita kuunnellaan aidosti. • Asukkaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa asumisolosuhteisiin. • Kunnioittaminen ilmenee työntekijöiden keskeisenä arvostuksena ja vuorovaikutuksena sekä asukkaiden ja heidän läheistensä hyvänä kohteluna. Yhteystiedot Pauli Ruoholahti Toiminnanjohtaja Päivi Kovanen Asukasisännöitsijä Katriina Rantanen Kiinteistösihteeri Niina Kivelä Talouspäällikkö Eija Mäkinen Kiinteistösihteeri Kirsti Jaakkola Kiinteistösihteeri (osa-aikaeläkkeellä) Heikki Niemelä Kiinteistöpäällikkö Tuija Anttila Kiinteistösihteeri / isännöitsijä Esa Kansikas Korjausmies Marjo Simola Kiinteistösihteeri Pasi Alajääskö Korttelitalonmies Kari Lastunen Kehitysinsinööri PALVELUPISTE / ASUNTOTORI TAMPEREEN KOTILINNASÄÄTIÖN TOIMISTO / HALLINTO Puutarhakatu 8, katutaso Puh. 010 420 8800 Fax. 010 420 8810 [email protected] Asuntotori palvelee 3.6.–30.8.2013 ma–to klo 9.30–15 pe klo 8.30–13 Muulloin kuin kesäaikaan: ma 9.30–15.45 ti–to 9.30–15, pe 8.30–13 Puutarhakatu 8 A, 6.krs 33210 Tampere Puh. 010 420 8800 Fax 010 420 8810 [email protected] www.kotilinna.fi Toimisto avoinna 3.6.–30.8.2013 klo 8–15, muulloin kuin kesäaikaan 8.30-15.45 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö • K e s ä k u u 2 0 1 3 12
© Copyright 2024