Kokkola: - Keski-Pohjanmaa Kulttuuri
Kokkola: Suomen Bilbao? Voidaan hyvin kulttuurista Luovailukerho 25 vuotta Täydet 10 vuotta Oopperaa Teatteria johtamaan Vuorinen TALVI 2015 K E S K I - P O H JA N M A A N SATAMAKADUN SEIREENIT KUVA: ANNE YRJÄNÄ 16 SISÄLTÖ • TALVI • 2015 Talviharmonikka Tulevan Kokkolan Talviharmonikkafestivaaliviikon ohjelmisto nostaa esiin maamme kulttuurin kolmikantaisen juuriston. Tarjolla on saksalaista, venäläistä ja ruotsalaista harmonikalle sovitettua musiikkia. Pariisin taivaan allakin kuljetaan ja viikon juhlistaa suuren viihdekonsertin kuninkaallisuus; Olavi Virta ja uusi Suomen tangokungas. Kokkolan Talviharmonikan ”filosofiaan” on alusta asti kuulunut tarjota myös runsaasti ilmaistapahtumia ja vierailla kouluilla, päivä- ja hoivakodeissa. Tänä vuonna on mm. Loiskis-orkesterin lastenkonsertteja ja Seppo Soittila kiertää harmonikan kassa 7 palvelukotia. Talvikaraoke, haitarihiihdot, laskiaisrieha, Kallentorin tanssit ja soitot ja monet muut ilmaistapahtumat takaavat, että harmonikkamusiikin ilo koskettaa kaikkia kaupunkilaisia ja kaupungissa matkailevia. Lue lisää sivulta 16 ja KOKO OHJELMATARJONTA www.talviharmonikka.com 2 | Jatulit • Talvi • 2015 Luovailua 25 vuotta Katja Hakala on saanut luovuuden kukoistamaan ja voimaannuttamaan Halsualla. Luovailukerho juhli jo 25 toimintavuotta. Ullavassa Pystymehtän porukassa kylän väki testaa reippaasti rajoja. Lue lisää sivuilta 8 ja 14.-15. K E S K I - P O H JA N M A A N 6 Voidaan hyvin kulttuurista 8 Luovailukerho 25 vuotta 18 Kokkola - Suomen Bilbao? 20 Täydet 10 vuotta Oopperaa 22 Teatteria johtamaan Vuorinen Kulttuuripolitiikkaa vaalikentille K Jatulit- lehden ja Keski-Pohjanmaan tapahtumakalenterin löydät tästä osositteesta sähkösenä keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi Ilmoita tapahtumakalenteriin omat tapahtumasi. Ilmainen ja kaikille hyödyksi. PÄÄTOIMITTAJA: Airi Hakala. [email protected] +358 44 278 6985. (Keski-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta) JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan liitto TAITTO: Mainostoimisto Fristyle • www.fristyle.fi PAINOPAIKKA: Lönnberg PAINOSMÄÄRÄ: 5 000 kpl JAKELU: Halpa-Hallit (Kokkola, Kaustinen, Kannus, Pietarsaari, Kalajoki, Raahe, Nivala, Ylivieska, Haapajärvi ja Pyhäjärvi), kirjastot ja mukana olevat toimijat. SÄHKÖINEN VERSIO: keski-pohjanmaa.fi JATULIT –lehden kustannuksesta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto yhdessä lehdessä mukanaolevien toimijoiden kanssa. ulttuurin rahoituksesta leikataan, ja talous saadaan kuntoon. Veikkaan, että kevään eduskuntavaalien aikaan tällainenkin ”viisaus” tulee joltain ehdokkaalta. Tähän lehteen oli tarkoitus haastaa eri puolueiden ehdokkaita kertomaan oman puolueensa kulttuuripoliittisista ajatuksista. Koska puolueiden ehdokasasettelut olivat kuitenkin lehden teon aikaan kesken, päätin luopua jutusta. Olisiko keskipohjalaisilla politikoilla ollut yhtä köyhät kulttuurieväät kuin esimerkiksi Helsingissä äskettäin pidetyssä Suomen Taidepoliittisen tapahtuman paneelissa, jää nyt tässä lehdessä auki. Median uutisoinnin mukaan tuon tapahtuman panelistien esittämät puolueiden kulttuuripoliittiset ohjelmat olivat pääosin vaisuja – tai jo monta vuotta vanhoja. Vaisujen kannanottojen takia tilaisuus olisi varmasti ollut tylsä, mutta kulttuuriväki pisti parastaan, ja lopputuloksena oli innostunut ja raikas ilmapiiri. Toivotaan, että kulttuuri- ja taideväki pitää vaalien alla huolen, että meillä KeskiPohjanmaallakin käydään vaalikentillä kulttuuripoliittista keskustelua rohkeasti ja innostavasti. Nyt on sen aika. Raha puhuttaa varmasti. Tällä hetkellä kulttuurin ja taiteen osuus valtion budjetista on siis vain 0,8 %. Minusta hyvä kysymys olisi, paljonko lisäämme tätä rahoitusta ja samalla edistämme kansalaistemme hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Jatulit-lehti on täynnä asiaa siitä, miten tehokas hyvinvointityökalu kulttuuri on ja miten paljon sillä voidaan lisätä myös alueellista veto- ja elinvoimaa. Kannattaa ehdokkaidenkin lukea siis kannesta kanteen. Luovaa ja innostavaa talvea meille kaikille. AIRI HAKALA PÄÄTOIMITTAJA Jatulit • Talvi • 2015 | 3 Yhdessä parempaa menestystä K eski-Pohjanmaan uuden maakuntastrategian päämääränä on tavoitella yhdessä parempaa menestystä. Haluamme olla yrittävä, osaava, hyvinvoiva ja toimiva maakunta. Meiltä löytyy oikeanlaista kemiaa, yritykset ja maaseutu menestyvät monella rintamalla ja jokilaaksot luovat yhteisöllistä voimaa. Keski-Pohjanmaalla viihtyy ja menestyy. Positiivista virettä yhdessä Elämme kansantaloudessa taantuman aikaa. Rahan vähyyttä valitellaan erityisesti julkishallinnossa, mikä näkyykin jo teiden ja kiinteistöjen rapistumisena. Elämä ei aina voi olla jatkuvaa kasvua ja kulutusta, joten ihmisten on nyt itse otettava enemmän vastuuta yhteisistä asioista. On ajateltava enemmän positiivisesti ja ryhdyttävä omilla käsillä yhdessä tekemään. Me ihmiset teemme tulevaisuutta. Yksin ei selviä, vaan asioita on tehtävä yhdessä. Yhdessä tekemällä voimme yltää näkyvämpiin ja kuuluvampiin saavutuksiin niin urheilun kuin yhteisömme parissa. Yhdessä tekeminen niin ihmisten kuin organisaatioiden kesken on tie menestykseen. Maakunnan monet tapahtumat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa. Kärkitapahtumat vahvistavat ihmisten yhteenkuuluvaisuuden lisäksi alueemme näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta sekä luovat positiivista tulevaisuuden virettä. Pitää näkyä ja kuulua Alueiden välisessä kilpailussa pärjäämiseksi Keski-Pohjanmaalla panostetaan tunnettuisuuden parantamiseen eli meidän pitää 4 | Jatulit • Talvi • 2015 näkyä ja kuulua paremmin. Jatulit –lehti on erinomainen tapa saada kansalaislähtöinen harrastus- ja pienyritystoiminta sekä ajankohtaistapahtumat niin meidän keskipohjalaisten kuin naapurienkin tietoisuuteen. Keski-Pohjanmaan liitto on myös käynnistänyt uusien muiden lehtituotteiden suunnittelun ja nettisivujen uudistamisen. Tärkeää on myös näkyä matkailun ja yritystoiminnan alueellisissa julkaisuissa. Mutta kaikkein tärkeintä on näkyä ja kuulua päivittäin mediassa. Alueemme tunnettuisuuden parantamiseen tarvitaan yhteistä tekemisen meininkiä. Olennaista on, että viestintä- ja markkinointitoimenpiteet lähtevät omista vahvuuksistamme. Meidän ei tarvitse keksiä mitään uutta. Meillä on Keski-Pohjanmaalla jo kaikkea, josta voimme ylpeänä kertoa myös muille suomalaisille. Kärkitapahtumat Kalajoen matkailupalvelut, Kaustisen festarit ja Kokkolan kulttuuripalvelut tunnetaan laajalti. Keski-Pohjanmaan jokilaaksot ja rannikon kalastusmatkailu sekä Salamajärven erämaat ovat myös tutustumisen arvoisia. Unohtumattomia elämyksiä tarjoavat myös monet yleisötapahtumat, kuten Kokkolan Tiikereiden lentopallo-ottelut, Kokkola Cup-juniorijalkapalloturnaus ja Kokkolan Venetsialaiset. JUKKA YLIKARJULA MAAKUNTAJOHTAJA eVILJO:n tarina www.eviljo.fi – katse maakunnan kansalaistoimintaan Yhdistysten ja yhteisöjen kohtaamispaikka eVILJO julkaistiin syyskuussa. Tämän sähköisen tietokannan tavoite on helpottaa kansalaistoiminnan arkea ja edesauttaa yhteistoimintaa. Keskeinen idea on koota kansalaistoimijoiden yhteys- ja perustiedot yhteiseen kohtaamispaikkaan, josta hyötyvät sekä maakunnan toimijat että harrastajat. Virallisesti voidaan puhua yhdistysten ja yhteisöjen rekisteristä, tuttavallisesti vain ”Viljosta”. Yhdistysrekistereissä ei sinällään ole mitään uutta, sillä niitä on koottu vuosien saatossa lukuisia eri tahojen toimesta ympäri maakuntaa. Yhteisenä ongelmana on ollut, että rekistereiden tieto ei ole ollut julkista, vaan ainoastaan kerääjätahon käytettävissä. Ydinkysymys on kuulunut: kuinka toimijoiden yhteys- ja perustiedot saataisiin kaikkien ulottuville ja näin samalla lisättäisiin vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoiminnan kenttätyön näkyvyyttä? Yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin merkittävyys maakunnan arvokkaana voimavarana tunnustetaan yleisesti, mutta vaikuttavuuden todentaminen konkreettisesti on haastavaa. eVILJO:n tarina alkoi tammikuun 27.päivänä vuonna 2014. Tuolloin istahdin alas Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n digitaalisen liiketoi- minnan johtaja Juha Erkkilän kanssa. Alkuperäinen tarkoituksemme oli keskustella maakuntalauluista, mutta tapaamisen juoni kuljetti ajatukset kansalaistoiminnan äärelle, erityisesti maakunnan tapahtumatarjontaan ja lukuisiin yhteisöihin niiden taustalla. Löysimme yhteisen tavoitteen: yhdistystoiminnan vahvistamisen ja tapahtumakalenterin kehittämisen. Asiat tukivat toinen toistaan ja ideat lähtivät vyörymään. Helmikuussa järjestettiin ensimmäinen palaveri asian tiimoilta. Pöydän äärelle kutsuttiin Yhteisöklubi SILLA:n kuiskaajat Henna Oikari ja Sirpa Nevasaari sekä Keski-Pohjanmaan kyläasiamies Esa Erkkilä. Sittemmin Petri Harsusen kirittämänä juoksuaskelin mukaan harppoi myös KeskiPohjanmaan Liikunta ry. Mietintätyö yhdistystoiminnan haasteiden ratkomisesta ja näkyvyyden nostattamisesta saattoi jatkua. Sähköinen virtuaalimaailma valjastettiin Kosila Digimedian ammattitaidon kautta palvelemaan kansalaistoimijoita. Talvi vaihtui kevääksi ja kesä kääntyi syksyksi. Yhdistystoimijoiden yhteinen tietokanta sai muotonsa ja nimen, eVILJO, maakuntaneuvos Viljo S. Määttälän mukaan. Rekisterin rinnalla yhdistyksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus kotisivunäkymään. Näin kansalaistoimijoiden tapahtumat ja uutiset ovat kaikkien ulottuvilla. Lisäksi eVILJO:ssa on hakutoiminto, jonka kautta harrastajat voivat tavoittaa juuri heitä eniten kiinnostavat yhdistykset ja yhteisöt. eVILJO itsessään on tulos yhteistyöstä ja osoitus vilpittömästä halusta antaa mahdollisuus kansalaistoiminnan kasvulle ja näkyvyydelle. Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamana eVILJO on valmis täyttämään sille asetetut tavoitteet, mutta se onnistuu ainoastaan jos toimijat lisäävät tietonsa rekisteriin. Rekisteritietojen päivittämisestä lähetetään kansalaistoimijoille muistutus Viljon päivänä, 27.1. Tätä juttua kirjoittaessani havaitsin, että päivä on enemmän kuin osuva, sillä se on samalla eVILJO:n alkuidean syntymäpäivä. Pidäthän huolen, että myös sinun yhdistyksesi tai yhteisösi tiedot löytyvät eVILJO:sta, koko maakunnan kansalaistoimijoiden yhteisestä kohtaamispaikasta. Tervetuloa myös Nivalan, Ylivieskan ja Pietarsaaren yms. toimijat, sillä tänäkään päivänä ei kansalaistoiminnan kentällä törmätä hallintorajoihin. SANNA-MAIJA KAUPPI KESKI-POHJANMAAN KULTTUURILIITTO RY:N KOORDINAATTORI Jatulit • Talvi • 2015 | 5 Kulttuurilla hyvinvointia – Lyhyt oppimäärä K ulttuurin arvostus keskeisenä osana hyvää elämää on noussut. Kulttuurin yhteys hyvinvointiin tunnustetaan. Sen nähdään ennaltaehkäisevän syrjäytyneisyyttä ja ylipäätänsä pahaa oloa. Kulttuurin tehtäväkuvaan yhteiskunnassamme kuuluu ylläpitää elinympäristömme viihtyisyyttä, arjen sujuvuutta ja yhteisöllisyyttä. Edellä mainittu on kirjattu KeskiPohjanmaan maakuntastrategian toimeenpano-suunnitelmaan. Tulossa on kolmen maakunnan alueella toteutettava hanke, jonka tavoitteita ovat hyvinvointia edistävän kulttuuritoiminnan tuottaminen, kulttuuripalveluiden saavutettavuuden kehittäminen ja uusien toimintamallien suunnittelu. Tähän kolmen vuoden hankkeeseen on varattu 750 000 euroa. Pilottikunnissa toivotaan syntyvän pysyviä toimintamalleja ja uusia kohtaamispaikkoja etenkin vammaisten, ikäihmisten ja haja-asutusalueen asukkaiden keskuuteen. Kaikki hankkeen asettamat tavoitteet ovat arvokkaita, mutta mitä tulisi tehdä niiden saavuttamiseksi? Maakunnassamme on valtavasti kulttuurin tuottajia. Heillä jokaisella on mitä erilaisimpia toimintamalleja, jollei ihan käytössä, niin ainakin suunnitelmissa. Mitä mieltä kentällä kult- 6 | Jatulit • Talvi • 2015 tuurityötä tekevät ovat esitetyn kaltaisista kulttuurihankkeista? Yhtenevätkö kulttuuritekijöiden ja hankkeen suunnittelijoiden ajatukset? Miikka Immonen opiskelee musiikinohjaajaksi Centrian ammattikorkeassa. Hänellä on oma yritys nimellä Tmi Voimakulttuuri. Miikan mukaan ”huipulla” puhutaan oikeista asioista, mutta eri sektorien ja hallinnollistien elimien välillä on itsensä kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa. Hallinnon ja kulttuurikentän ihmiset eivät puhu arkisesti keskenään. Ihmiset haluavat välittää, mutta harva ryhtyy sanoista tekoihin. Myönteisistä asioista puhutaan ja päätetään, mutta itse tekeminen jätetään muille. Miikan mukaan kaikki tietävät idean ja kauniin aatteen kulttuurin tuomasta hyvinvoinnista. Hankkeissa pyörivät isot rahat, mutta raha ei kohdistu yrityksille tai yhdistyksille, joiden arkea on tuottaa kulttuuria hyvästä tahdosta. Toki hankkeet ja suuret tapahtumat ovat tärkeitä, mikäli ne kohdistetaan kaikille kuntalaisille. Mutta arki koittaa ja valot sammuvat. Jäljelle jäävät vanhainkodit, päiväkodit, mielenterveyslaitokset, toimintakeskukset ja yhteisöklubit. Rahaa ei ole, sillä hankkeet ovat päättyneet. Miikan mielestä raha on ongelma, koska rahaa pidetään ongelmana. Miten enemmän uskomme siihen, että rahaa on jokaisella sektorilla säästettävä, sitä enemmän säästämme. Tällä toiminnalla ei ole mitään tekemistä järjestettävään kulttuurikeikkailuun. Jos halua hyvinvointialalla keikkailuun löytyy, löytyy resursseja ja tekijöitä. Rahaa ei tule säästää. Toimivaksi käytännöksi Miikka mainitsee seuraavan esimerkin: 400 euron päällä istuva virkamies kävelee kadulla. Virkamies on vastuussa muusikoiden saamisesta keikkailemaan hyvinvointisektorille. Keskustan esiintymislavalla soittaa mies kitaraa ja laulaa. Virkamies kävelee luokse, ja ehdottaa sataa euroa kolmesta keikasta yhden päivän aikana vanhain- ja palvelukodissa sekä mielenterveystoimintakeskuksessa. Muusikko suostuu. Näin 32 sivua kehittämisstrategiaa on yhdellä keskustelulla laitettu käytäntöön. Meidän ei edes tarvinnut valita vastuuhenkilöitä toimimaan virkamiehen tavoin, sillä kaikki toimivat. Yksi keskustelu, 100 euroa ja kolme keikkaa. Kunnallisen hyvinvointistrategian tavoite on saavutettu. Kulttuurin merkitys hyvän elämän ja hyvinvoinnin edistäjänä on tunnustettu. TMI VOIMAKULTTUURIN MIIKKA IMMOSTA HAASTATTELI KESKIPOHJANMAAN KULTTUURILIITTO RY:N KOORDINAATTORI SANNA-MAIJA KAUPPI Keski-Pohjanmaan hengennostatuslogoa saa käyttää kaikissa tapahtumissa vuoden 2015 aikana. Logon voi tilata maksutta osoitteesta [email protected] Hengennostatuslogo osaksi vuotta 2015 M aakuntajuhlavuoden 2015 kunniaksi järjestetyn kilpailun hengennostatuslogon suunnittelusta on voittanut lohtajalainen Jenny Viisteensaari. Suunnitelman pääosassa on käyrätorvi, josta kuvitteellisesti soi KeskiPohjanmaan laulu välittäen viestiä musiikin vahvasta asemasta maakunnassamme. Taustalla siintää kaupunkimaisema muistuttaen, että valtaisia yleisömääriä keränneet maakuntajuhlallisuudet ovat usein huipentuneet kaupunkeihin. Jennyn suunnitelmaan pohjautuen on luotu Keski-Pohjanmaan hengennostatuslogo. Alkuperäistä suunnitelmaa on sommiteltu ja mukaan lisätty maaseutumaisemaa. Kulttuuriliiton puheenjohtaja Pentti Silvennoisen ehdotuksesta logon iskulause on ”Keski-Pohjanmaalta kajahtaa”. Maakuntamme on tapahtumien, kulttuurin ja kansalaistoiminnan maakunta. Annetaan sen näkyä ja ennen kaikkea kuulua kaikkialle. Logoa saa käyttää niin sanottuna jokamiehen hengennostatuslogona vuoden 2015 kaikissa tapahtumissa, niiden kokoon tai järjestäjätahoon katsomatta. Logo viestii maakuntajuhlavuoden teemoja yhteisöllisyys, kulttuuri ja hyvinvointi. Keski-Pohjanmaa on perinteikäs kulttuurimaakunta, jossa asuu toimeliaita kansalaisia niin maaseudulla kuin kuntakeskuksissa. Aktiivisuus näkyy erityisesti moninaisina tapahtumina. Kolmannella sektorilla on keskeinen asema ihmisten hyvinvoinnin vahvistajana. On tärkeää, että yhteisöllisyyttä ja talkooperinnettä vaalitaan ja tulevaisuutta rakennetaan näiden arvojen pohjalle. Kauaksi kantautuvan äänen ansiosta torvet ovat soineet karjanhoitovaltaisessa maakunnassamme jo satoja vuosia. Paimenpojat ja – tytöt puhalsivat tuohitorveen kutsuessaan karjaa koolle. Nuorisoseuraliikkeen aktivoiduttua torvisoittokuntia perustettiin moniin seuroihin. Myös lukuisissa eri pitäjissä ja työväenyhdistyksissä oli omat soittokuntansa. Maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä muistelee, kuinka hänen isänsä Väinö ja naapuri Eino Mantere soittelivat lauantai-iltaisin torviaan kotiensa portailla. Soitto kaikui yli Määttälän kylän. Naapurukset kuuluivat Isonkankaan soittokuntaan. Entisaikaan torvisoitto oli olennainen osa kansanjuhlia. Vuoden 1925 maakuntajuhlilla piti ainakin Kaustisen, Himangan ja yhdistyneen soittokunnan puhallinorkestereilla kiirettä. Maammelaulukin laulettiin torvien säestyksellä. Myös Toholammin, Nivalan ja Maliskylän soittokunnilla oli esiintymisiä ympäri maakuntaa. Mainita sopii myös Kokkolan ruotsinkielinen Remellin orkesteri ja vielä nykyään voimissaan oleva Yksipihlajan Työväen Soittajat. Toholammin Puhallinorkesterissa on tällä hetkellä 25 yläkoulu- ja lukioikäistä soittajaa. Ansiokasta kilpamenestystä on tullut rutkasti. Toholammin kulttuurisihteeri Tarja Kalander kertoo, että vuosien saatossa Toholampi on tuottanut poikkeuksellisen paljon puhallinmusiikin ammattilaisia. Ykspihlajan Työväen Soittajien kapellimestari Kaisa Ekdahlin mukaan juuri puhallinmusiikki rikkoo musiikillisia rajoja. Esimerkiksi keväällä 2013 toteutettiin ”Tanssii torvien kanssa”, jossa mukana olivat estraditaiteenkoulun, konservatorion ja Kokkolan seudun opiston nuoria. Myös Keski-Pohjanmaan konservatorion apulaislehtori Pasi Ojala pitää torvea luontevana valintana hengennostatuslogoon. Orkesterisoitinten esille nostoa tarvitaan, sillä sähköiset instrumentit (bändisoittimet) valtaavat alaa vaikeasti kesytettäviltä ja pitkäjänteisyyttä vaativilta klassisilta instrumenteilta. KeskiPohjanmaalla iloisia esimerkkejä onneksi riittää. Konservatorion yhteydessä toimivassa Kokkolan nuorisosoittokunnassa on lähes 200 lasta ja nuorta viidessä eri orkesterissa. Logossa olevasta soittimesta riippumatta mittaamattoman arvokas on logolle annettu tehtävä: keskipohjalaisen hengen nostattaminen ja yhteisöllisyydestä ammennettavan positiivisuuden välittäminen. Ota sinäkin logo osaksi kaikkia tapahtumia ja tilaisuuksia vuoden 2015 aikana. Logon voi tilata maksutta käyttöön osoitteesta [email protected]. SANNA-MAIJA KAUPPI KESKI-POHJANMAAN KULTTUURILIITTO RY:N KOORDINAATTORI Jatulit • Talvi • 2015 | 7 Halsuan Luovailukerho - 25 vuotta! ”Luovailukerho tietää ylpeästi, mistä se on kotoisin; Halsualta, maalta, ”syrjäseudulta”, kuten monet tahot pieniä kuntia ikävästi nimittävät. Termin ”syrjäseutu” käyttö on syrjimistä. Mikään paikka ei ole absoluuttisesti syrjässä. Riippuu siitä, mistä katsotaan. Juuriensa tunteminen on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Juurista lähtee kasvu.” (Katja Hakala 12.11.2013 KP24) Seuraava teksti johdattaa meidät Halsuan ”kansankynttilän” - yhteisöllisen hyvän ymmärtäjän ja rakentajan, Katja Hakalan tarinan mukana juhlatunnelmiin Halsuan Luovailukerhon 25 -vuotis synttäreille. Luovailun matkan varrelle on mahtunut mm. 60 pidempää esitystä sekä lukematon määrä ”pikkujuttuja”, lauluja (yksi levykin), improja ja harjoituksia. Yhdessä on itketty, naurettu, eletty ja opittu. Perjantaina, syyskuun 26 päivän iltana oli yhteisen juhlaillan vuoro, seuraavana päivänä juhlagaala ja sunnuntaina yhdessä kirkkoon. artikkeleihin, tunnustuksiin; kerhon arkeen ja juhlaan. Näyttämölle nousevat nykyiset kerholaiset. Luovailukerho näyttää uusinta uuttaan: tanssi-innostamisen menetelmällä tehtyjä teoksia. Vanhat kerholaiset täyttävät avoimen areenan kokemuksistaan kertoen. Sitten katsotaan Luoviksen viimeisin tuotanto, Päihdepotpuri. Ohjelmaosuuden lopuksi näyttämölle kiipeävät kaikki paikal- tapäivällä. Olo kuin tiejyrän alle jääneellä, järjestelyistä ja jälkien siivouksesta nuutuneena, silti tyytyväisenä. Yksityisten ihmisten ja yhteisöjen muistaminen ilahduttaa. Vanhojen kerholaisten kasvoilla nähty entinen hehku ja innostus, kostea välke silmäkulmassa. Ne kiinnittyvät kiitoksena sydämeen. Ensi viikolla tulevat uudet kerholaiset. la olevat kerholaiset laulamaan Täyskaksviittä, Ihmisen tarinaa ja Ilman Halsuaa. Ilta jatkuu kukilla, muistamisilla, täytekakulla, lujilla halauksilla. Sunnuntaina yhdeksältä nykyiset kerholaiset tulevat kirkkoon. Luovailukerho osallistuu Jumalanpalvelukseen. Myös vanhoja kerholaisia istuu kirkon penkissä. Luovailukerho liikkuu Martat ja Mariat sekä kuvittaa liikkeillä uskontunnustuksen. Osa jaksaa vielä lähteä NS-talolle kahville ja kakulle. Ohjaaja kotiutuu myöhään il- Katja Hakalaon halsualainen taideaineiden opettaja ja draamaohjaaja. Luovailukerhon lisäksi hänohjaa neljää muuta teatteriryhmää, ja toimii mm. draaman, yhteisömusiikin, puhetaidon, luovan kirjoittamisen sekä tanssiinnostamisen (R) kouluttajana. Luovailukerhon 25-vuotisjuhlaviikonloppu Kello on puoli seitsemän Luovailukerhon 25-vuotissyntymäpäivän iltana. Päivällä on yläkoululla juotu kakkukahvit. Nyt putoilee vanhoja kerholaisia paikalle. Nykyiset kerholaiset järjestelevät tarjoiluja. Kokoonnutaan Fregatti –luokkaan. Esittäydytään, muistellaan, kahvitellaan, katsotaan vanhoja esityksiä. Harjoitellaan juhlagaalan ohjelmaa. Tehdään yhteinen liikeimprovisaatio. Luoviksen juhlille tuli äitejä ja isiä, aikuisia, vanhimmat jo nelikymppisiä. Viimeistään yhteisessä improssa vuodet sulavat, katoavat jonnekin. On vain Luovailukerholaisia ja yhteisiä kokemuksia. Lauantai-illan gaalaan virtaa yleisöä. Valot sammuvat. Vaaleaan verhoon heijastuu kuvia Luovailukerhon menneiltä vuosilta. 25 vuotta tiivistyy valokuviin, lehti- 8 | Jatulit • Talvi • 2015 LUOVAILUKERHO (Halsuan Yläasteen Luovan Ilmaisun Kerho) • Perustettu syyskuussa 1989. • Nimi tulee siitä, että kerhossa harrastetaan kaikkia taidelajeja, vaikka pääpaino onkin kaikki taidemuodot yhdistävällä teatterilla. • Esittävää toimintaa jokaisena lukuvuonna. • Todennäköisesti Suomen pitkäikäisin jatkuvasti ja yhden ohjaajan vetämänä toiminut kerho. Muunlaista tietoa ei ainakaan ole löytynyt. • Lähes 60 tehtyä näytelmää, joukossa musikaaleja ja operetti, lisäksi dramatisoidut runokoosteet, sketsipotpurit, tanssiesitykset, ilkamoinnit ym. sekä yhteistyöt musiikkiryhmien ja Jälkihoidon kanssa. • Vie jäsenensä teatteriin 1-2 kertaa vuodessa. • Yli 300 halsualaista nuorta on harrastanut Luovailukerhossa. Suurin osa on mukana täydet kolme vuotta. • Osallistunut kahteentoista maaja tai valtakunnalliseen teatteritapahtumaan, useammillakin esityksillä kerrallaan. • Palkintoja, kunniakirjoja ja tunnustuksia sekä valtakunnan että ent. läänintasolta mm. Koulun suurjuhlien teatterisarjan voitto sekä läänin kerho- ja kulttuuripalkinto. • Laajaa yhteistyötä paikallisten ja maakunnallisten tilaajien kanssa • tilaustöitä mm. seurakunnille, yhdistyksille, yksityishenkilöille ja yrityksille. • yhteistyö teattereiden kanssa Valoisa viikko Vuoden 2015 Kaustisen Kamarimusiikkiviikolla kuullaan musiikkia barokista moderniin niin Kansantaiteenkeskuksessa, kouluilla, kylillä, Pelimannitalolla, Kinolla kuin Kaustisen kirkossakin. Viikkoa tähdittävät muun muassa sopraano Helena Juntunen ja gambisti Mikko Perkola. Kamarimusiikkiviikko alkaa tuttuun tapaan Musiikkilukion konsertilla sunnuntaina 25.1. Samana päivänä avataan myös viikon kuvataiteilija Andrew Stevensonin näyttely. Alkuviikon Musiikki kiertää kyliä -konserttisarjassa Kamarimusiikkiviikon taiteilijavieraat ja kaustislaiset muusikot vievät elävää musiikkia paikkoihin, missä sitä harvemmin kuulee: palvelutaloihin, huoltoasemille, virastoihin, kauppoihin… yllätyskonsertteihin voi siis varautua vaikka ostosreissulla tai kirjastossa! Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Musiiki ry:n kanssa. Odotetun vakiovieraan, KeskiPohjanmaan Kamariorkesterin vieraaksi saapuvat torstaina 29.1. kansainvälinen huippusopraano Helena Juntunen ja alun- Sopraano Helena Juntunen tähdittää Kaustisen Kamarim usiikkiviikkoa. perin kokkolalainen viulisti-johtaja Janne Nisonen. Konserttiohjelma koostuu pelkästään W.A.Mozartin teoksista, onhan Kamariorkesteria tituleerattu ”Suomen parhaaksi Mozart-orkesteriksi”. Perjantaina 30.1. keskitytään säveltäjä Veli-Matti Puumalaan. Kaustisella syntyneen, nykyään Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina toimivan ja mm. Teostopalkitun mestarin teoksia ja lempimusiikkia tulkitsee Kaustinen-salissa maineikas nykymusiikkiyhtye Uusinta Ensemble. Konsertin jälkeen Kaustisen Kinolla esitetään jälleen mykkäelokuva elävän musiikin säestyksellä. Maailman kauneimmaksikin valittu F.W.Murnaun Auringonnousu -elokuva saa äänimaailmakseen gambisti Mikko Perkolan säveltämän musiikin. KUVA: HEIKKI TUUL I kaamoksen keskellä Lauantaina 31.1. vietetään iloista, koko perheen musiikkitapahtumaa ja illan Kamarimusiikkitalkoissa muistellaan erityisesti juhlavuottaan viettävää Viljami ”Salonkylän Sibelius” Niittykoskea. Monipuolisen ohjelman yllätyksineen kokoaa Mauno Järvelä. Kamarimusiikkiviikon tunnelmallisessa päätöskonsertissa sunnuntaina 1.2. esittäytyy vastaperustettu barokkiyhtye Barocco Boreale (pohjoinen barokki), joka tuo Kaustisen kirkkoon 1700-luvun musiikkia. Solisteina taituroivat mm. viulisti Marika Holmqvist ja gambisti Mikko Perkola. Jatulit • Talvi • 2015 | 9 Lohtajan Harrastajanäyttelijät Kanadaan – kalenterilla ropoja matkakassaan Lohtajan Harrastajanäyttelijät esiintyvät kesäkuussa 2015 järjestettävillä kanadansuomalaisten Finnfestivaleilla Torontossa. Torontoon viedään lyhennelmä Harmaat Pantterit-näytelmästä. Matkakassaa kartuttaakseen näyttelijät myyvät nyt seinäkalenteria vuodelle 2015. Kalenterin kuvissa näyttelijät seikkailevat Lohtajalaisissa maisemissa. Kalenterin kuvat ovat harrastajanäyttelijöihin kuuluvan näyttelijän ja valokuvaaja Elisa Karhulan upeita kuvia. Kalenterin hinta on 15 euroa, sitä voi tilata sähköpostilla osoitteesta [email protected] Tsekkaa makupaloja näytelmästä os: http://www.youtube.com/watch?v=_NPSflqEE8w Sievin museossa ideahaku Sievissä pohditaan parhaillaan kunnan ylläpitämän kotiseutumuseon tulevaisuutta ja näyttelyiden uudistamista. - Museo kilpailee nykyään monen muun kiinnostavan asian kanssa ja siksi me sieviläiset haluavat pitää oman museomme ihmisten kiinnostuksen kohteena. Museomme on avoinna kesäaikana ja näyttely koostuu lähinnä talonpoikaiskulttuuriin liittyvästä esineistöstä ja pienenä erikoisuutena on koulu-luokka-museohuone. - Kaipailimme ihmisten kommentteja mikä meillä on hyvin ja mitä pitäisi muuttaa? Ajatuksia ja ideoita kaivataan mm. aukioloajoista, mainostuksesta, näyttelyissä ja itse museorakennuksesta, kertoo Sievin kunnan vapaa-aikatoimen ohjaaja Tiina Takanen. Nyt siis ideoita Sieviin: [email protected] • 044 4883 491 10 | Jatulit • Talvi • 2015 Toholammin Hyvinvointikeskus Maunu ry virkistää Jussinpirtillä Jussinpirtin taustalta löytyy Toholammin Hyvinvointikeskus Maunu ry. Yhdistys on perustettu muutama vuosi sitten tuottamaan paikkakunnan ikäihmisille virkistystä. Monipuolista ohjelmaa kehitetään käyttäjien ehdoilla. Keskiviikon Runopiiri sekä Isovanhempien ja lastenlasten tuokio Peilistä Tikkupeliin, ovat uusimpia kokeiluja. Jälkimmäisen piirin tavoitteena on siirtää vanhaa leikkiperinnettä lastenlapsille. Englannin keskustelutaitoa verrytellään maanantaisin kokoontuvassa keskusteluryhmässä. Suuren suosion on saavuttanut ikäihmisten kuntosaliharjoittelu, johon voi ohjatusti osallistua torstaisin hyvin varustetussa kuntosalissa. Tiistaisin tietokoneen käyttöä opiskellaan pienessä Atk-luokassa. Monta muuta mukavaa toimintamuotoa löytyy Käsityökökästä Jussinpirtin Parlamenttiin. Marraskuusta lähtien Jussinpirtillä järjestetään myös Seniorikahvilatoimintaa. Jussinpirtin runopiiri ssä viihdytään Helen a Kärnän johdolla. Jatulit • Talvi • 2015 | 11 ”Keski-Pohjanmaan rahaston apurahojen seuraava hakuaika on 10.1.-10.2.2015” KeskiPohjanmaan rahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta Keski-Pohjanmaan rahasto toteuttaa tarkoitustaan, maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin vaalimista ja kehittämistä, myöntämällä apurahoja ja palkintoja sekä järjestämällä muutakin kulttuuritoimintaa toimialueensa 21 kunnan alueella. Rahasto pitää huolta moniarvoisesta kulttuurin tukemisesta koko toiminta-alueellaan. Apurahoista päätettäessä etusijalla ovat maakunnassa syntyneet hakijat, maakunnassa suoritettava tai siihen kohdistuva tieteellinen ja taiteellinen työ sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuurihankkeet. Rahaston toiminta ja päätöksenteko on itsenäistä sekä puolueista, etujärjestöistä ja instituutioista riippumatonta. Keski-Pohjanmaan rahaston omia painotuksia ovat: Monivuotinen hanketuki, joka on 12 | Jatulit • Talvi • 2015 tarkoitettu kulttuuriyhteisöille ja -työryhmille pitkäjänteiseen tai- toteuttamissuunnitelman mukaan. Lasten ja nuorten kulttuuritoi- Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston kulttuurifoorumi keskittyi tänä syksynä kirjallisuuteen. Kirjalijoiden toimeentuloa valotti tilaisuudessa kirjailija Jusa Peltoniemi. Foorumin puheenjohtaja toimi Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunnna puheenjohtaja Eino Laukka. teellisen tason kehittämiseen tai kulttuurisen tehtävän toteuttamiseen. Apurahaa voi hakea kolmelle vuodelle. Jatkorahoituksen edellytyksenä on hankkeen eteneminen minta, jossa rahasto toivoo erityisesti nuorten elämäntilanteesta ja arvomaailmasta lähteviä hankkeita. Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihankkeet, joille myön- Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta kulttuurielämän eri aloille. Säätiöllä on myös omaa kulttuuritoimintaa. netään noin 20 % jakosummasta. Erityisesti rahasto kannustaa vaikuttavuudeltaan suuriin hankkeisiin. Vuonna 2014 Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakaa yleisrahaston ja jakovuorossa olevien nimikkorahastojen lisäksi Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoden apurahana 1-2 tavanomaista suurempaa apurahaa ikääntyneiden taidetyön tukemiseen. Apurahapäätökset tekee oman maakunnan eri alojen asiantuntijoista koostuva hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Myönnetyistä apurahoista ilmoitetaan apurahan saajille kirjeitse noin kaksi viikkoa ennen vuosijuhlaa. Vuosijuhlassa Kaustisella 10.4.2014 jaettiin 371 000 euroa. Keski-Pohjanmaan rahaston apurahojen seuraava hakuaika on 10.1.-10.2.2015. JUHA SUNDSTRÖM: PIILOSSA, 2005 MPUUKITELTTA JA MARJO LEVLIN: HU I -NÄYTTELYSTÄ ETT MUSTA KABIN RIHVELITAULUSTA KOSKETUSNÄYTTÖÖ N –NÄYTTELYSTÄ Kansansivistystä 140 ja peruskoulua 40 vuotta Kokkolassa Folkbildningen 140 år och grundskolan 40 år i Karleby Aamuavaukset, kumiperuna, nastat tuolilla, piirtoheitin, kasvio, välitunnit, epidiaskooppi, puolapuut, karttakeppi kartastoineen… Rakkaat ja kamalat koulumuistot ovat piirtyneet jokaisen mieliin. Nyt niitä voi tulla muistelemaan K.H.Renlundin museon Rihvelitaulusta kosketusnäyttöön -näyttelyyn, joka täydentyy ajan myötä jokaisen kävijän omilla muistoilla. Suomen vanhimmassa ei-kirkollisessa puurakennuksessa kaupunkimiljöössä (vuodelta 1696) on avautunut K.H.Renlundin museon tuottama kulttuuri-historiallinen, kouluaiheinen näyttely. Se on rakennettu museokorttelissa olevaan Pedagogioon (= alkeiskoulu). Elämyksiä tarjotaan 1700-luvun koulumestarin huoneesta aina nykypäivän avoimeen oppimisympäristöön. Murroksen tuojina ovat olleet yleinen oppivelvollisuuslaki vuodelta 1921, jälleenrakennusaika ja peruskouluun siirtyminen 1970-luvulla. Kävijä saa käydä aistimassa tunnelmia 1800-luvun alkeisopetuksessa sekä 20–40-lukujen kristillisiä ja isänmaallisia arvoja toteuttavan ”kansankynttilän” tiukassa ohjauksessa, 50–60-lukujen luonnontieteellistä maailmaa havainnoivassa luokkahuoneessa ja 70–80-vuosikymmenen vaihteen teinin huoneessa. Lisätietoja saa näpäyttämällä näyttelytiloissa olevia kosketusnäyttöjä. Omat muistonsa saa kirjoittaa liitutaululle tai aiheeseen tarkoitettuun kansioon/kaunokirjoitusvihkoon. Kirjoittaa voi myös tulevaisuuden koulusta ja pohtia mitä meidän lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat muistelemaan omista koulukokemuksistaan. Mitä esineitä ja ilmiöitä he liittäisivät tämän tekstin alussa olevaan listaan? Morgonsamling, gummipotatis, ritstift på stolsitsen, OH-apparat, herbarium, rast, epidiaskop, ribbstol, kartkäpp och kartor… Kära och rysliga skolminnen har etsat sig fast i minnet hos oss alla. Nu får man komma och minnas tillsammans i K.H.Renlunds museums utställning Från griffeltavla till pekskärm, som kompletteras med tiden genom varje besökares egna minnen. K.H.Renlunds museum har öppnat en ny, kulturhistorisk utställning med skoltema i pedagogiet (=primärskola). Pedagogiet är Finlands äldsta profana träbyggnad i stadsmiljö (från 1696). I utställningen kan man uppleva allt ifrån en skolmästares kammare på 1700-talet till nutidens fria inlärningsmiljöer. Den allmänna läropliktslagen år 1921, återuppbyggnadstiden samt övergången till grundskola på 1970-talet var tydliga vändpunkter och dessa behandlas i utställningen. Besökaren får förnimma stämningen i 1800-talets primärutbildning, kristna och fosterländska värderingar under sträng ledning av ”samhällets ljus” på 1920-40-talen, 1950-60-talens naturvetenskapliga värld sedd genom klassrummets hjälpmedel samt ett tonårsrum från decennieskiftet 1970-80. Genom att klicka på pekskärmarna i utställningen får man fram tilläggsinformation. Man får gärna skriva ner sina egna skolminnen på krittavlorna eller i för ändamålet avsedda diktamenshäften i utställningsutrymmet. Dessutom kan man fundera över hur framtidens skola kommer att se ut och hur våra barn och barnbarn kommer att minnas sin skoltid. Vilka föremål och fenomen skulle de bifoga till listan i början av denna text? Jatulit • Talvi • 2015 | 13 Pystymehtä pähkinänkuo res sa Pystymehtän juuret ulottuvat kahtaalle. Rahkosessa on joskus aiemmin toiminut Nuorisoseuran näytelmäpiiri. Seitsemisen vuotta sitten Ullavan nuorille tarjottiin raitista tekemistä Terveet Elämän Eväät –projektin puitteissa. Lähdin tuon projektin sisällä vetämään nuorille draamaa ja tapasin siinä yhteydessä ullavalaisia nuoria neitoja. Tuo projekti kesti kolme vuotta ja sen päätyttyä eräs tytöistä otti yhteyttä kysyen, tulisinko ohjaamaan Rahkoseen näytelmäpiiriä, jos he saavat sen elvytettyä. Rahoitus löytyi silloin Keski-Pohjanmaan Nuorisoseurojen perinneprojektista. Mehän teimme sitten Sukset Ristisä? -nimisen juonellisen revyyn. Tämä esitys palkittiin ESKOlla. Olimme esittämässä Suksia Ristisä? Turun linnassa ja teatterilaivalla. Seuraavana vuonna ylipitkä nimi Ullavan Ylikylän Nuorisoseuran näytelmäpiiri vaihdettiin nimeksi Pystymehtä. Siten oli helpompaa markkinoidakin. Pystymehtäsä kuultaa ryhmän sijainti maaseudulla sekä harrastajatausta. Oma teatterintekemiseni on aina ollut yhteisölähtöistä. Ensin improvisoidaan ja sitten tehdään käsikirjoitus milloin milläkin tekniikalla. Samoin toimin Luovailukerhossa ja muissa ryhmissäni. En ole aikuisiällä juurikaan kirjoittanut näytelmiä ilman osoitetta, eli aina on ollut esittävä ryhmä tiedossa. Yhteisöllisellä tekotavalla toteutetut projektit ovat aina tekijöidensä näköisiä. Tästä yhteisöllisestä meiningistä innostuneena Pystymehtä perhetyi toisena toimintavuotenaan tarinateatteriin. Tutustuimme teatterin eri genreihin yleisimminkin. Kesällä esitimme tarinateatteria nimellä Juurihoitoa. Siinä esitettiin yleisön kertomia tari- 14 | Jatulit • Talvi • 2015 noita koti- ja maaseudusta. Tarinateatterikeikkaa teemme aina, kun tilauksia tulee. Pystymehtällä on jatkuva valmius tarinateatterin esittämiseen. Tänä syksynä Pystymehtä vei tarinateatteria MTK:n elojuhlaan. Pystymehtän kolmantena vuonna teimme Tarinan kulissien takaa, joka oli kantaesitys, kuten Sukset Ristisäkin. Tarina kulissien takaa nosti Pystymehtäläisten näyttelijäntaidot todella esiin. Teimme vakavaa draamaa kepeyttä unohtamatta. Irvimme lempeästi kesäteatteria, joksi emme halua profiloitua. Kerroimme kuvitteellisen Margitin tarinan niin, että se oli jokaisen ihmisen tarina. Näytelmässä koko Pystymehtä lauloi, vaikka he ovat aina väittäneet, etteivät ole musikaalisia. Suhtaudun kaikenlaisiin osaamattomuuden tunteisiin ”niinkö meinaatte” –tyyliin. Ihmiset osaavat mitä vain, jos heihin luotetaan. Joulun alla heitin ilmoille ajatuksen tanssiteoksen tekemisestä. Olin jo Sukset Ristisä? –esityksessä ihastunut Pystymehtäläisten kykyyn tehdä asioita kehollaan. Kun improvisoidaan, meillä ei ole mitään lavasteita eikä tarpeistoa. Kaikki tehdään ihmisellä. Tämä taas juontuu siitä, että nuorena ohjaajana (v. 1991) Kalevi Haapoja sanoi ohjaustyöstäni ”Tyttö, sinä olet ymmärtänyt aivan oikein, ihminen on aina tärkein.” Tämä sopii hyvin köyhille teatterintekijöille. Ja toimii. Keholla saa toteutettua ihmeellisiä asioita. Niinpä teimme siis Modest Mussorgskyn Näyttelykuvia –sävelteoksen tanssidraamana. Esityksestä tuli upea. Saimme sellaista palautetta, kuin ”ihan kansainvälistä meininkiä” ja ”valmis kan- LA A RUOTSA KUVAT TIIN PÖH INÄÄ PY STYM E HTÄS SÄ U LLAVAS Ohjaaja – dra SA: maturgi Katja Hakalan kert omana: sallisbalettiin”. Iloitsen siitä, että taas ryhmä luotti ohjaajaansa ja lähti mukaan ilman sen suurempaa yskimistä. Pystymehtä on aina ollut valmis hyppäämään tuntemattomaan. Näyttelykuvia tehtiin tanssi-innostamisen® menetelmällä. Menetelmän kehittäjä Raisa Foster kävi lokakuun alussa katsomassa Pystymehtän Näyttelykuvia. Hän oli vaikuttunut ja liikuttunut. Viime kesän toinen esitys lähti siitä kun KeskiVähälän Esko soitti ja kysyi, tekisinkö Pystymehtän kanssa heidän siirtolaisnäyttelyynsä jonkin esityksen. Sovittiin, että teen. Sain materiaalia Rauhalan Pekalta, joka on toinen näyttelyn kokoajista. Käsikirjoitin aineiston pohjalta ja saamiani materiaaleja nivoillen näytelmän, johon tein pari laulua. Tätä teosta on tarkoitus laajentaa kokoillan musiikkinäytelmäksi. Pystymehtän näyttelijät ovat 13 -75 vuotiaita, Sukset Ristisä? –revyyssä oli mukana alakouluikäisiäkin, mutta ryhmä paisui niin suureksi, että perustimme Taimikon, lastenteatterin. Vedin sitä pari ensimmäistä vuotta. Nyt Taimikon vetovastuu on kahdella Pystymehtän nuorella, jotka saamiensa oppien turvin osaavat ohjata Taimikkoa. Vaikka lapset toimivat pääsääntöisesti eri ryhmässä, meillä on silti yhteisiä projekteja. Esim. Tarinassa kulissien takaa Taimikko oli näkyvästi mukana. Syksystä kevääseen Pystymehtä toimii Kokkolanseudun opiston teatteripiirinä. Kesäsin olemme omillamme. Pystymehtässä toimii myös opintopiiri, jossa luetaan näytelmätekstejä ja opitaan sitä kautta teatterista. Luemme pääasiassa klassikkodraamoja, mutta myös erikoisempia istuisi tajuten, että haaraperät ovat ratkenneet ylhäältä alas asti ja ettei pääsisi ominavuin ylös :) Kuitenkin menin harjoituksiin. Halusin katsoa tämän loppuun, koska asia herätti suurta mielenkiintoa. Miten ohjaaja aikoo saada tällaisen sekalaisen seurakunnan liikkumaan saatikka sitten tanssimaan esteettisesti, että katsojat kokisivat muutakin kuin myötähäpeää. Aluksi kuuntelimme eritempoista musiikkia ja Katja pyysi meitä tulkitsemaa kuulemaamme liikkeillä, kauhua, kepeyttä, surua, iloa niitähän me sitten koimme. Aina musiikin loputtua Katja kysyi, että millainen tunne tai tunnelma musiikista välittyi ja koskaan ei ollut väärää tunnetta. Kaikki olivat tunteneet musiikin jollainlailla samoin :),mutta vieläkään en tajunnut miten tällaiset harjoitukset liittyvät tulevan kesän näytelmään. Ei vielä siinäkään vaiheessa, kun Katja kertoi, että tuleva näytelmä on Mussorgskyn Näyttelykuvia tai eihän voi puhua mistään näytelmästä, sen tajusin kyllä jossain vaiheessa, vaan tanssidraama esityksestä. Katja kyllä kehotti käymään youtubesta kuuntelemassa kyseisen musiikin, mutta jotenkin se vain jäi :), mutta harjoitukset jatkuivat. Monesti kyllä harjoitusten jälkeen keskustelimme tule- Ajatuksia Näyttelykuvista ”Miksi mikään ei oo mitään? Oon kyllä miettinny,että miksi ei”.Onko menny Hannalla pissa päähän” kun on Pystymehtäläinen, vai onko se vain niin, että koska on saanut tehdä erillaista, kuten esim: tarinateatteria ja Tarinaa kulissien takaa, jossa sinun oppien mukaan on huomannut, että ei se pelkkä puhe, suuri rekvisiitan vasta ja muistan määrä ja että näyttelijöitä erään epätoivon hetkenä jonkun jäsennetään puvustuksella ....vaikka se olisi kuinka todenneen, että hauskaa, ei enää riitä. hän uskoo, että” tästä tulee Kaipaa sitä kehonkielupea kokonaitä, liikettä, draamaa. Tästä UMALA. VAT KIRSI PU KU A. KA TA päästäänkin tämän kesän suus”. Kyllähän IEN ASSA KULISS NNA TARIN HA projektiin Näyttelykuvia: Kun se varmaan oli se luotto ohjaajaan mikä sai kuuliN, että kesän näytelmään kuuluu tanssi ja kuitenkin jatkamaan. Olimme kyllä ”jännän äärellä”. liike, jotenkin ajatus hieman hirvitti, koska en oo - Kesäkuun alussa tajusin vasta, että toiset olivat enään taipuisa ja elastinen niveliltäni, mutta luotin tehneet ”kotiläksynsä” paremmin kuin minä, vasta kuitenkin ohjaajaan joka sanoi, että kaikki ihmiset silloin laitoin youtubeen hakusanat Mussorgskyn osaavat tanssia. Kropan koko ja nivelten jäykkyys näyttelykuvia ja sieltähän niintä räjähti silmille ei oo ongelma vaan liike lähtee sisältä... tai jotain. monta versiota....minkäs näistä nyt valitsee, että Kuitenki silmiini piirtyi kuva pitkästä, ylipainoisesta se kuuloistais samalta mitä Katja meille pyörittää. ja hieman yli keski-ikäisestä naisesta joka yrittää Valitsin sen missä oli epäsiisti miehen kuva mulkostanssia kevyesti kuin tanssisi joutsenlampea, hyp- ilmineen. Laitoin musiikin pyörimään ja kuuntelin pää ilmaan, levittää kätensä, rojahtaa maahan spa- sen moneen kertaan. Siinä oli kuvia myös niistä kaati asennossa, tuntien kipua lantiossa ja polvissa, teoksista ja ja ja mä pääsin jyvälle. - No minähän jotka rusahtaen loksahtavat takalukkoon. Siinä hän sitte pyöritin kyseistä teosta aina, kun oli tilaisuus, töissä ja kotona. Eikä se ollut yhtään pakkopullaa tai vastenmielistä... päinvastoin. Paljon vastenmielisempää oli tulossa ....terassin kyllästys, mutta ei hätää youtubeen vain hakusanat, ikkunat auki ja ämyrit täysille. Jos olis ollut naapurit näkemässä miten pensseli heiluu kuoriutumattomien kananpoikien tannssissa, kepeästi tikuttaen tai niin kuin Bydlossa raskaasti, välillä tempon noustessa kovemmaksi ja taas palautuen takaisin raskaaksi, kuin kyllästämätöntä terassia olisi jäljellä kilometrikaupalla :) harmi, kun ei ollut naapurit näkemässä jäi kylähullun maine saamatta. Sitten lähestykin jo ensi-ilta,mutta hyvin suunniteltu on puoliks tehty. Näyttämöstä tuli katsomo ja katsomosta näyttämö. Musta näyttämö... jaaa vain ammattilainen voi ottaa tuollaisenkin asian huomioon. Jotenkin oli helppo olla ”kasvoton” ja liikkua vain musiikin mukaan. - Oli se kyllä aika huikeeta, kun astui näyttämölle ja tunsi kuinka sellainen jännä pistely meni ylhäältä alas asti silloin tiesi, että oli fiiliksissä ja jotenki sisällä siinä musiikissa. Hullua eikö vain? siis sun kroppa reakoi sitä tunnetilaa. Näytöksen aikana hikeä paljon hikeä, mutta kuitenkin sun kaveri työntää kätensä paidan sisään laittakseen laahuksen.... respektii vai miten se oli... kaveria kohtaan täytyy tuntea. Ei onnistu kaikilta :) On se jännä mistä se tulee se sellainen ..miten sen sanois... flow, koska on ollut hetkiä ettei ”nappaa” yhtään, mutta esityksen lopussa, kun hikinen kaveri katsoo sinua silmät säteillen ja rutistaa ja itsekkin olet, että wau mikä fiilis. Kiitos innostavan ohjaaja -Katja. Kiitos, että uskot ja luotat. Se antaa meille niin paljon. Kokea jotain uutta... niinkuin puun vuosilustot. sieltä se näkyy ihmisessä. Ainakin toivon niin ...kirkaana ja erilaisena. HANNA SIIRILÄ Faktaa Pystymehtästä Perustettu 2010 syksyllä, mukana 12-75 vuotiaita. Lasten ryhmä Taimikko kuuluu mukaan. Tällä hetkellä 16 näyttelijää. Tuotannot: 2011 Sukset Ristisä? (juonellinen revyy), 2012 Juurihoitoa (tarinateatteriesitys), 2013 Margitin tarina (musiikiinäytelmä), 2014 Näyttelykuvia (tanssidraama) ja Kultamaan Kutsu - Kotomaan kaipuu (musiikkinäytelmä). Jatkuva tarinateatterivalmius. ESKO -palkinto 2011. Kaikki esitykset tehdään yhteisömetodein ja ne ovat ohjaajan käsikirjoittamia. Ohjaaja tekee myös laulut. Katja Hakala draamatekstejä ja suorasanaista kirjallisuuttakin käytämme. Teemme myös teatterivierailuja. Olimmepa sitten teatterissa, draamoja lukemassa tai harjoituksissa, Pystymehtä on aina kympillä mukana. Kaikkea pohditaan, käännellään, tulkitaan ja yhdistellään omiin kokemuksiin ja havaintoihin. Nautin ryhmästä, jolle teatteri on intohimo ja suuri rakkaus. Tätä se on itsellenikin. Väitän, että Pystymehtässä näyttelevien käsitys teatterin tai yleensä taiteen tekemisestä on muuttunut. He vaativat nyt pääsyä ja menemistä paljon syvemmälle kuin mihin tavalliset kesäteatteriprojektit menevät. En sano, etteivätkö ”tavalliset projektit” voisi mennä syvälle, mutta usein ne vain eivät mene. Monelle harrastajateatterintekijälle ja myös katsojalle riittää hauska pläjäys, jossa ryypätään, vähintään yks mies pukeutuu naiseksi ja tapahtuu jokin väärinkäsitys. Pystymehtän opintopiiri luki kerran japanilaisen kabukidraaman Samurain rakkaus ja esitti sen muille ryhmäläisille. Sen ja tehtyjen tuotantojen jälkeen en ihmettele, että ”mikään ei ole enää mitään”, kuten Siirilän Hanna totesi. Tässä Hannan kertomus omasta kokemuksestaan Näyttelykuvien tekemisestä. Jatulit • Talvi • 2015 | 15 Kokkolan Talviharmonikka A kolmikannassa ika menee maailmassa nopeasti, festivaalimaailmassa vieläkin nopeammin. Elämme maailmassa, jossa tapahtuu paljon yhteiskunnallisesti, toteaa Kokkolan Talviharmonikka –festivaalin taiteellinen johtaja ja perustaja Raimo Vertainen. Tulevan talven festivaaliviikolla näkyvät maantieteellisen asemamme vaikutukset kulttuuriseen elämäämme. - Ruotsin vaikuttavuus on ollut suuri ja on edelleen, samoin Venäjän. Venäjältähän tulivat aikanaan mm. sotilassoittokunnat, joiden pohjalta orkesteritoiminta juurtui maahamme, Vertainen toteaa. Kolmas vahva vaikuttaja on ollut Saksa, on ollut luontevaa opiskella musiikkia vaikka Leipzigissa tai Berliiinissä. Rikastava vuorovaikutus on ollut merkittävää, hän jatkaa. Tämä kulttuurinen kolmikanta näkyy tänä vuonna Kokkolan Talviharmonikkafestivaalin tarjonnassa mielenkiintoisella tavalla. Loistokas ESSe- Quintet tuo Pietarista tuo näytön venäläisten 16 | Jatulit • Talvi • 2015 hienosta musiikillisesta osaamisesta, ja myös todisteen musiikin kansoja yhdistävästä voimasta. Vierailut ovat tärkeitä keskinäisen ymmärryksen lähteitä, Vertainen korostaa. -Richard Wagner -ilta on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka toteutetaan ensimmäistä kertaa maailmassa. Wagnerhan on saksankielisen musiikin todellinen suurhahmo, jonka vaikutus kuuluu monen säveltäjän musiikissa, myös Sibeliuksen tuotannossa. Maailmanluokan baritoni Esa Ruuttunen ja nuoren polven taidokas muusikko täyttävät salin vangitsevilla esityksillä. Richard Wagnerin dramaattinen ja voimakas, mutta myös herkkä sävelkieli tulee täydellä voimallaan esiin tässäkonsertissa. Kirjailija Roman Schatz kertoo lennokkaasti Wagnerin elämästä, musiikista ja uskomattomista ihmissuhdesotkuista. Suomalainen Harmonikkaorkesteri johtajana Janne Valkeajoki ja solistinaan sopraano Annika Mylläri. Orkesteri koostuu Suomen taitavimmista nuorista soittajista, tämän hienon joukon yhteen saattaminen on ollut myös kansainvälisesti ajatellen uutta ja merkittävää. Orkesterin merkkipaaluihin kuuluu kansainvälisen ja arvostetun Pulan harmonikkaorkesterikilpailun voitto Kroatiassa 2011. Orkesteri herätti kansainvälisen yleisön laajan huomion energisyydellään, taiteellisesti tinkimättömällä työllään ja ohjelmiston laaja-alaisuudellaan. Sopraano Annika Mylläri taipuu laulajana moneen muottiin ja Pietarsaaressa saamme nauttia klassikkoaarioista harmonikkaorkesterin kanssa Verdin ja Bellinin –tyyliin. Pietarsaaressa jatketaan Uotinen, Numminen ja Hietanen – vanhat tutut siivittävät Pietarsaaressa Talviharmonikka – festivaali jatkaa onnistunutta yhteistyötä ”på svenska och finska”. Pietarsaaren Schauman –salissa esiintyy Nuori Talviharmonikkafestivaalin ”vanhat tutut” Jorma Uotinen, M.A,Numminen ja Pedro Hietanen ovat tänä vuonna jälleen mukana laadukkaassa ohjelma- tarjonnassa. Jorma Uotinen ja muusikot ovat konsertoineet menestyksekkäästi jo kymmenen vuoden ajan. He ovat vierailleet kaikissa Pohjoismaissa ja Ranskassa, Unkarissa ja Kroatiassa. ”Pariisin taivaan alla” on uusi konserttikokonaisuus, jonka ensi esitys oli syksyllä 2014. Konsertissa on lauluja, jotka ovat kulkeneet mukanani jo niiltä vuosilta, kun tanssin Pariisissa, Uotinen toteaa. - Tulkinnoissani pyrin musiikin ja tunteen kautta koskettamaan vastaanottajan syvimpiä tuntoja rakkaudesta, ilosta, surusta. Konsertti on yksi tapa nähdä ja tulkita maailmaa, elämää, meitä itseämme.” Jorma Uotinen kiteyttää. M.A.Numminen ja Pedro Hietanen, Suomen pitkäaikaisin kansainvälinen duo vastaa tällä kertaa Talviharmonikan parhaasta Jazz-tarjonnasta torstaina Pietarsaaressa O’Learys – bubissa. Masentunut Kulkuri – Rovaniemen pojat teatterilla ”Ensi x Kolme”. Kulkuri ja metsälampi –monologiesitys Kokkolan kaupunginteatterilla koostuu Tapio Miettisen sävellyksistä ja Keke Lammassaaren käsikirjoituksesta, jonka miehet ovat yhdessä dramatisoineet. Lausunta ja näyttelijäntyö yhdessä 2-rivisen haitarin ja sävellysten kera on koskettava ja liikuttava kokonaisuus. Rovaniemeltä omia polkujaan KeskiPohjanmaalle Kokkolaan ajautuneet miehet ovat poikkeuksellisen rehellisesti ja aidosti läsnä esityksissään. ”Tämä on rakkaustarina masentuneesta kulkurista, masennuksesta ja sen kanssa elämisestä. Voiko masentunut rakastaa ja tulla rakastetuksi?” Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin intensiiviset tulkinnat ovat lumonneet sekä soittajat että yleisön kerta toisensa jälkeen myös Talviharmonikkafestivaalilla. Maineikkaan kamariorkesterin solistina ensi kertaa harmonikan monitaituri Niko Kumpuvaara. Ensimmäinen on myös kapellimestari Anna-Maria Helsingille tulikaste orkesterin kanssa. Ja vielä kaiken päälle Kirmo Lintisen uuden konserton kantaesitys. ”Ensi x Kolme” – siis. viihdekonsertti. Kattaus onkin tällä kertaa kuninkaallisen ruhtinaallinen. Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta helmikuussa 2015 ja talviharmonikka juhlistaa tätä merkkipaalua tuomalla viihdekonserteissa esiin hänen merkittävää tuotantoaan. Uunituore tangokuningas Teemu Roivainen tulkitsee intohimoisesti Virran klassikkotangoja vuosien varrelta. Satamakadun Seireenit (Oona Airola, Laura Airola, Pauliina Savolainen) liitelevät kuulijoiden sydämiin laulamalla ikivihreitä Harmony Sisters-klassikkoja. Lisäksi maineikkaan Malandon tangomaailma kohtaa Ticoticon guardiamaisessa käsittelyssä. Kaiken kruunaa viihde- ja tango-orkesteri Guardia Nueva täynnä pauhavaa voimaa ja herkkyyttä. Guardia Nueva täytyy kokea, kiteyttää orkesterin kapellimestarin ja illan juontajana Raimo Vertainen. ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin”- tule kuulolle…Rami nikkaa silmää ja tuohon silmäniskuun on jälleen luottaminen. Talviharmonikka festivaali pitää tarjonnallaan lämpimänä kaikki 8 festivaalipäivää! LUE KOKO OHJELMATARJONTA WWW.TALVIHARMONIKKA.COM Kuninkaallista suuruutta Suuressa Viikon monipuolisen konserttitarjonnan suuryleisön perinteisesti kerää Suuri Jatulit • Talvi • 2015 | 17 MUSEO KUVA: ITE- inen a t : h a t o s i k o n e s Aja mu s y m y s y ik kulttuur a l o k k o K o k ? i s o i a o b V l i B n e m o u S olla nlu a K.H.Re n Vastaaja ITE -taidetta esitellään Kokkolassa vaihtuvin näyttelyin museokorttelissa, näyttelyhallissa. ITE-taiteen näyttelyt tuotetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Kokoelmatöiden lisäksi näyttelyissä olevat teokset on lainattu suoraan taiteilijoilta tai heidän omaisiltaan. Kokoelmatöitä lainataan myös muihin museoihin ja näyttelypaikkoihin kotimaahan että ulkomaille. Helsingissä käydään keskustelua Guggenheimista ja sen mahdollisesta vetovoimasta kaupungille ja Suomelle. Guggenheim teki aikanaan Bilbaosta vetovoimaisen kulttuuri- ja matkailukohteen. Miten ITE-taiteen kansallinen ja kansainvälinen keskittymä voisi Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla toimia alueen vetovoimaisuuden rakentajana? Kysymykseen vastaa K.H.Renlundin ja Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon johtaja Kristina Ahmas. Hän väittelee joulukuussa tohtoriksi aiheesta: 18 | Jatulit • Talvi • 2015 Norsunluutornin purkajat jaettu johtajuus ja kollektiivinen asiantuntijuus museossa. Väitöskirja kuvaa sitä miten asiantuntijaorganisaatiossa (museossa) asiantuntijuuden jakaminen tuottaa asiantuntijuudella johtamista. Olisiko Kokkolan ITE-taiteen keskittymästä kulttuurisen matkailun ja alueen vetovoiman lisääjäksi KeskiPohjanmaalla, Kristina Ahmas? Me olemme kansallinen outsider taiteen keskus Suomessa ja toimimme myös kansainvälisessä outsider-taiteen verkostossa. Tällä hetkellä ITE-taide ei ole valtavirtaa, mutta näen sen nousevana trendinä. Kuvataide menee edellä aikaansa ja ihmiset tarttuvat siihen. Outsider-taiteen puitteissa tapahtuu maailmalla juuri nyt paljon. Outsider –taide on löytänyt taideyleisön muuallakin kun museoissa – gallerioissa ja näyttelyissä ja sen ovat löytäneet myös sijoittajat. Meillä olisi siis mahdollisuus hyödyntää tämä kulttuurinen voimavaramme entistä paremmin. Onko Kokkolan ITE-kokoelma ja tilat iskussa maailmanvalloitukseen? Meidän kokoelmaa täydentää luonnollisesti muut ITE-näyttelyt, kokoel- as. tina Ahm taja Kris seon joh ntamu n maaku nmaa ki-Pohja s e K ja ndin KRISTINA AH MAS mat ja taiteilijat tämän taidealan verkostoissa. Meillä on kansallisena partnerina, Maaseudun Sivistysliitto, ja toimimme kansallisesti ja kansainvälisesti. Olemme linjanneet toimintamme kolme keskeistä kohtaa; olemme kansallinen ITE-taiteen näyttelykeskus, toimimme kansallisena hyvinvoinnin tuottajana ja kolmanneksi toimimme matkailullisen vetovoiman lisääjänä. Meillä on pienet resurssit ja tilat. Siksi tällä hetkellä strategisten tavoitteiden toteuttaminen ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Kysymys on poliittisesta päätöksenteosta. Pieni resurssi ja pieni ääni, mahdollisuudet räjäyttää tämä asia ihmisten laajaan tietoisuuteen ei oikein onnistu vielä. Vuonna 2009, museon 100 - vuotisjuhlavuonna tehtiin päätös uuden museorakennuksen rakentamisesta. Päätöstä ei ole pantu täytäntöön. Olisiko tämä uusi rakennus ”Bilbao –ilmiön synnyttämisen edellytys? Tällä hetkellä museomme näyttelytilat ovat hajallaan ja pieniä. Keskeistä olisi, että saisimme kulttuurikeskittymän – ei siis rajattuna museo- tai näyttelytilaan. Taide pitäisi integroida osaksi ihmisten tavallista arkea, 1. 2. 3. sitä helpommin sitä voi ottaa vastaan. Pidetty uusi kirjastorakennus on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkilaiset ovat ottaneet sen vastaan ja kokevat omakseen. Kirjastossa on monenlaista toimintaa ja se palvelee monikäyttötilana. Jos museo voisi toimia vastaavasti taidekeskuksena, sen tarjoaman taiteen ja kulttuurin arvostus kasvaisi samalla tavalla. Tästä tulemme vetovoimaan. Bilbaossahan kävi juuri näin Guggenheimin kautta – kulttuuri nostaa kaupungin vetovoimaa. Siitä tuli globaali ilmiö. Englannissa hyvä esimerkki nyt on Dundeessa. Tämä on vastaava malli, kulttuurin uskotaan poikivansa siellä vetovoimaa. (V&A Museum of Design Dundee will be an international centre for design, housed in a world-class building at the heart of Dundee’s revitalised waterfront. It will host major exhibitions, celebrate Scotland’s design heritage, inspire and promote contemporary talent, and encourage design innovation for the future, www. http://www.vam.ac.uk/content/ articles/v/v-and-a-at-dundee/) Museoita kansainvälisesti ”tuunannut” – brändännyt - Damien Whitmore, on todennut museoiden tarvitsevan näkemystä ja kävijöitä. Ja että rahoitus pitäisi hankkia jotenkin muutoin kuin pääsymaksuilla. Mitä mieltä olet tästä? Hänellä on samaa ajattelua mitä itsekin edustan. Museon pitää olla palvelulaitos, museoiden pitää ajatella enemmän asiakaslähtöisesti. Meillä on siihen valmiutta – tarvitaan vain päätöksiä ja uutta ajattelua myös rahoittajatahoilta. Kulttuurin pitäisi näkyä strategioissa entistä laajemmin. Valitettavasti meillä vielä joudutaan perimään eri suuruisia maksuja kulujen peittämiseen, jopa enenevässä määrin. K.H.Renlundin museon ITE-taide KUVAT 1 - 3 Kansalta kansalle -näyttelystä Pedagogiosta vuonna 2009. Kuvat: ITE-museo / Lauri Oino. KUVA 4 Annan konst -näyttelykiertueesta Näyttelyhallista vuodelta 2010. Kuva: ITE-museo. 4. vuosikustannus tällä hetkellä on n. 20 euroa kaupunkilaista kohti ja se on kaupungin omaa toimintaa. Kirjastotoimi on lakisääteistä toimintaa. Museoiden arkisesta markkinoinnista vielä yksi kysymys; Voiko Kokkolan museoissa ottaa selfien? Kyllä voi. Ja muutoinkin olemme hyvin avoimia kaikelle erilaiselle toiminnalle museoittemme sisällä. Museot soveltuvat monenlaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseeen. Ei museot ole sitä varten, että siellä pissa sukassa käydään katsomassa jotain näyttelyä. Museot ovat palvelulaitoksia ja avoimia kohtaamispaikkoja kaikelle kansalle. ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta. Lyhennesana ITE viittaa sanayhdistelmään “itse tehty elämä”. ITE-taide on tekijänsä elinympäristöön ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa taidetta – tapa elää esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää. ITE-taide on oman aikamme kansantaidetta. Siinä missä perinteinen kansantaide edusti ennen kaikkea esteettisesti korkeatasoista käsityötä, nykykansantaide on kätevyyteen ja kekseliäisyyteen perustuvaa kansanomaista kuvataidetta. ITE-taiteilijat työskentelevät taidemaailman ulkopuolella ja esittävät teoksiaan omassa arjen ympäristössään. He ovat itseoppineita, mikä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole koulutusta taiteen tekemiseen. ITE-taiteilijat eivät pidä ammattitaiteilijoita esikuvinaan tai tarvitse ohjausta ja harrastuspiirin tukea taiteen tekemisessä. Jatulit • Talvi • 2015 | 19 V Täysi 10v Oopperaa Kokkolassa uonna 2015 juhlitaan pyöreitä vuosia. Kokkolan oopperayhdistys on tuottanut festivaaleja kymmenen vuotta, 2006 Kokkolan Oopperakesästä lähtien. Tuolloin sai ensi-iltansa Mozartin Figaron Häät Öjassa. Tähän mennessä Kokkolan Oopperayhdistys on tuottanut 17 produktiota, joissa eri säveltäjien teoksia on ollut 19 kappaletta. Tahti on ollut huima ja perustajajäsenet Anu Komsi, Annika Mylläri ja Sakari Oramo ovat yhä mukana toiminnassa eivätkä ole edes riitaantuneet pahemmin keskenään, toteaa yhdistyksen taiteellinen johtaja Anu Komsi. Kiertuenimeksi on muotoutunut West Coast Kokkola Opera aina silloin, kun esityksiä on tehty Kokkolan ulkopuolella ulkomaita myöden. West Coast Kokkola Opera eli WCKO on vienyt useita produktioita kiertueille, kuten Lepakko 2008/Helsinki, Lulu 2009/Helsinki, Hästarna Kommer 2009/Pohjanmaan rannikkoalueen koulut, Döbeln 2009/Oulu-Turku-TukholmaUmeå, Carmen 2012/Helsinki Musiikkitalo, Ahti Karjalainen-elämä, Kekkonen ja teot 2013/ Espoo, Britten: Pieni Nokipoika ja Holst: Savitri 2013/ Pietarsaari. Kotimaisia saavutuksia ovat mm. Taiteen Valtionpalkinto v. 2008 ja YLEn Vuoden Levy 2010 Döbeln-oopperasta. Kansainvälinen etabloituminen oopperafestivaalien joukkoon saavutettiin vuoden 2012 arvostetussa saksalaisessa Opernwelt-lehdessä pääsyllä kansikuvaksi asti ja vuoden 2014 festivaalieditiossa Kokkolan Oopperakesä edusti Suomen ooppera-alaa yhdessä Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa. Oopperakesän isoin ja hurjin satsaus oli vuo- 20 | Jatulit • Talvi • 2015 den 2011 Taikahuilu, jolloin Kokkolan kaupungin keskustaan nousi valtava sirkusteltta, jossa Taikahuilu sai jännittävät puitteet ja yleisöä oli ennätysmäärä. Esitys sisälsi todella paljon vaarallisia elementtejä kuten tulitaidetta ja akrobatiaa ja musiikillisesti esitys oli erinomainen kapellimestareinaan Sakari Oramo ja Santtu-Matias Rouvali sekä orkesterinaan Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Vuonna 2012 Anu Komsi ja Annika Mylläri saivat hankerahoitusta vuoden kestävään Kokkolan Oopperan oopperakoulutukseen, johon pääsi 12 ammattiopiskelijaa ympäri Suomen. Haastetta ei myöskään puuttunut Kokkolan Oopperakesän 2012 upouudesta kantaesityksestä, joka kertoi Ahti Karjalaisesta ja Urho Kekkosesta viinan ja vallan parissa. Libreton kirjoittajana ja ohjaajana toimi Juha Hurme ja teoksen sävelsi HeinzJuhani Hofmann. Vuonna 2013 päätettiin pitää ensimmäinen kesäloma kahdeksaan vuoteen ja siirrettiinkin festivaali kaamoksen aikaan marraskuun martaille. Sekä Komsi että Mylläri olivat tässä vaiheessa luonnollisesti aika väsyneitä, koska produktioita oli tehty ihan mahdottoman paljon ja talous oli ollut aika tiukilla julkisten määrärahojen välillä tippuessa vuositasolla. Kokkolan oopperayhdistyksen hallituksessa oli kuitenkin istunut talousneroja kahdenkin neuvoksen verran ja pikkuhiljaa alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. - Tämä valo oli saavutettu myös aikamoisilla uhrauksilla eli käytännössä Anun, Annikan ja Sakarin ilmaisella työllä. Kun vuoden 2013 Oopperatalvi festivaali oli saatu päätökseen upeilla esityksillä Brittenin laste- noopperasta ja Holstin Savitrista Kokkolassa ja Pietarsaaressa, niin ei oltu vielä varmoja Kokkolan kaupungin tuen jatkumisesta ammattimaiselle oopperatoiminnalle. - Yhdessä sitten mietittiin onko järkeä tässä tilanteessa jatkaa oopperamogulina, jos tukea ei ulkopuolelta tipu, toteaa Anu Komsi. Ilouutinen olikin sitten suuri, kun seuraavan eli nyt kuluneen vuoden 2014 rahoitus selvisi ja Anulla palasi usko ja tarmo jatkaa oopperan tuottamista Kokkolassa. Vuonna 2014 pidettiin taas Oopperakesä heinäkuun helteillä paikkanaan pittoreski Ykspihlajan vanha ja legendaarinen työväentalon teatteri. Täällä sai Suomen ensiesityksenä Kurt Weillin ”Der Silbersee”. Ykspihlaja sopi täydellisesti Silberseelle ja yleisö löysi paikalle ja kriitikot sulivat kuumuudessa ylisanoihin. Tästä on mielestäni hyvä jatkaa ja todeta että kas, kymmenen vuotta julkista toimintaa tulee vuonna 2015 täyteen, Komsi kuittaa iloisena. Juhlavuoden kunniaksi 22.-26.7. 2015 esitetään Oopperakesän pääteoksena Snellman Salissa diptyykki eli kahden oopperateoksen kokonaisuus, jonka muodostavat Jean Sibeliuksen ”Neito Tornissa” ja tilausteoksena maailman kantaesityksenä Seppo Pohjolan Harrbådan Neito, jonka tekstin vanhaa kokkolalaista kummituslegendaa myötäillen on kirjoittanut Jusa Peltoniemi. Esitykset johtaa Sakari Oramo ja Erki Lasonpalo, orkesterina Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja solisteina mm. Anu Komsi, Annika Mylläri, Sören Lillkung, Aarne Pelkonen. Teatterista: ”Herkkää, hengellistä, henkisesti manipuloivaa valtaa” K okkolan kaupunginteatterissa nähtiin syksyllä Marian lapset -näytelmä ja toteutettiin näytelmään liittyvä yleisöteos ÅKERBLOM MEISSÄ. – Kokemuksellinen matka Marian elämään. Lisäksi järjestettiin teemaan liittyviä keskustelutilaisuuksia. -Unissasaarnaaja Maria Åkerblomista puhuttaessa nousee usein mieleen, että miten oli mahdollista, että Maria Åkerblom sai tavalliset kokkolalaiset valtaansa niin, että he olivat valmiita tekemään lähes mitä tahansa? Voiko vastaavaa sattua meidän aikanamme? Näistä kysymyksistä käytiin keskustelua, toteaa näytelmään liittyneen tapahtumakokonaisuuden koordinoinut Taiteen edistämiskeskuksen Pohjanmaan toimipisteen yleisötyön läänintaiteilija Hanna Korhonen. Keskustelutilaisuuksissa käsiteltiin Maria Åkerblomin elämää, åkerblomilaisuutta sekä laajemmin vallankäyttöä ja luottamusta uskonnollisissa yhteisöissä. Asiantuntijana aiheesta oli alustamassa Åkerblom -asiantuntija, emerituspiispa, emeritusprofessori Gustav Björkstrand sekä Jussi Murtovuori, pastori ja työnohjaaja, jolle kirkkohallituk- MARIA ÅKERBLOMIN KUVA TAUSTALLA: MARIA ÅKERBLOM VANKIPUVUSSA, GUSTAV BJÖRKSTRANDIN KOKOELMA, KUVANKÄSITTELY: FREDI TAMMELA sessa kuuluvat yhteydet korkeakouluihin ja esittäviin taiteisiin. ÅKERBLOM MEISSÄ -esityksen tekstin kirjoitti dramaturgi Asta Honkamaa ja opettaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja Fredi Tammela ohjasi ja sovitti sen Keski-Pohjanmaan kansanopiston musiikkiteatterilinjan opiskelijoille. Osana ÅKERBLOM MEISSÄ -teosta nähtiin myös valokuvaaja Ulla Nikulan visuaalisesti kaunis ja vaikuttava videoinstallaatio. -Inspiroiduin Marian kyvystä lukea ajatuksia ja siitä, miltä Marian itsensä pään sisällä näyttäisi. Videoinstallaationi kertoo pahuudesta puettuna kauniisiin vaatteisiin ja luottamukseen, Nikula kuvailee. FAKTAA: Maria Åkerblom tuli tunnetuksi 1920-luvulla Kokkolan seudulla syntyneen uskonnollisen hurmosliikkeen, åkerblomilaisuuden ristiriitaisena keskushenkilönä. Hänestä tuli oman aikansa sensaatiojulkkis ja parisataa ihmistä seurasi häntä Helsinkiin, jossa toiminta jatkui vuoteen 1981, Åkerblomin kuolemaan saakka. Marian Lapset – näytelmästä kirjoitettua: Helsinginsanomat: Maria Säkö: historiallisesta materiaalista kokemukseksi panopticonista. Se on esityksessä sekä konkreettinen paikka että uuden vallan toteutumisen metafora filosofi Michel Foucaultin hengessä. Siinä jatkuvan tarkkailun uhan alla elävät ihmiset alkavat säädellä omaa käyttäytymistään, valta ei näy, mutta vaikuttaa sitäkin vahvemmin. Sini Pesosen ohjaamassa esityksessä hiipivän, painajaismaisen tunnelman rinnalla kulkee aivan yhtä vahvana armo tai lupaus armosta ja ekstaattisesta hyvänolontunteesta. Anna Viitalan erittäin kiteytetyt kohtaukset Mariaa seuraavien ihmisten elämästä tavoittavat eri puolia Mariasta ja hänen merkityksestään. Dramaturgia on yhtä aikaa kryptinen ja luonnosmainen. Ei tarvita juonta, sillä yleisön intuitioon luotetaan. Marian lapset on vankila, josta ei halua pois, unen ja valveen raja, jossa toivo ja painajainen vaihtelevat. Kaikessa heleydessään maaginen tulkinta”. Marian lapset. Ohjaaja: Sini Pesonen. Rooleissa: Milla Kangas, Seppo Merviä, Aija Pahkala, Riku Korhonen, Iida Sahlman, Mikko Penttilä, Sara Kronbäck. Musiikki: Jaakko Autio ”Kokkolan kaupunginteatterin tulkinta Maria Åkerblomin seuraajista kohoaa Jatulit • Talvi • 2015 | 21 Meri ja Suomen komein teatteritalo viehättää Juha Vuorinen elokuussa 2015 Kokkolan teatterin johtoon Jo muutamia vuosia sitten Juha Vuorinen oli vaiheessa tulla töihin Kokkolaan. Ajatus jäi kytemään. Kun Kokkolan kaupunginteatterin paikka avautui Vuorinen katsoi, että aika oli nyt oikea. Juha Vuorinen on nostanut katsojaluvut Rovaniemellä. Kokkolassa uutta teatterinjohtajaa miellyttä meri ja Suomen komein teatteritalo. Ohjelmistoon luvassa musiikkiteatteria. KUVA: JOUNI PORSANGER Meren läheisyyskin Kokkolassa viehättää Turussa syntynyttä ja aiemmin Kemin kaupunginteatterin johtajana työskennellyttä Vuorista. Rovaniemellä teatterinjohtajana viimeiset kolme vuotta toimineen Vuorisen lähdöstä ollaan Lapissa hieman harmissaan. Rovaniemen teatterin yleisömäärä oli ennen hänen tuloaan johtajaksi pudonnut alle 20 000. Yksi syy yleisökatoon oli se, että teatteri oli toiminut evakossa Lappia -talon ollessa remontissa. Vuorinen on ohjelmistovalinnoillaan saanut kuitenkin yleisön takaisin 22 | Jatulit • Talvi • 2015 näytöksiin jopa tilapäistiloihin. Hän on rakentanut vetovoimaisuutta muun muassa paikallisuuteen perustuvalla musiikkiteatterilla. Viime kaudella ohjelmiston vetonaulana oli esimerkiksi Kulma- musiikkinäytelmä, jonka idea syntyi fb-ryhmästä Entisten nuorten Rovaniemi. Kokkolan kaupunginteatterin tiloja Vuorinen pitää sympaattisina ja teatteritaloa yhtenä Suomen komeimmista. Vahva keskipohjalainen musiikkielämä viehättää uutta teatterinjohtajaa ja hän uskookin, että se pystytään saamaan näyttämölle kiinnostavalla tavalla. Vuorinen aikoo rakentaa ohjelmiston siten, että tiloja käytetään taloudellisesti järkevällä tavalla; isommat tilat riskittömien produktioiden käyttöön ja pienessä tilassa taiteellisesti haastavammat tuotannot. - Monipuolista mutta ei varman päälle pelaamista, Vuorinen kiteyttää teatterin tuotantolinjaustaan. Juha Vuorinen tekee vielä täyttä päätä työtä Rovaniemen teatterissa mutta jalka on jo myös Kokkolan kaupunginteatterin oven raossa. Syksyn 2015 ohjelmistossa jo näkyy hänen kädenjälkensä; musiikkiteatteria tullaan näkemään ja myös osin uudistuvan henkilökunnan uudet osaamiset ja taidot otetaan käyttöön. Tervetuloa Juha Vuorinen Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle! Faktaa: Juha Vuorinen, 51 v. syntyisin Turusta. Valmistunut Tampereen yliopistosta Taideaineiden laitokselta, Teatterin ja draaman tutkimuksen pro gradu, toukokuu 2008, ”Teatterinjohtajien valintakriteerit”. 2000-luvulla valittujen teatterinjohtajien valintaprosesseista”. Tulee Rovaniemen teatterin johtajan paikalta Kokkolaan. Työskennellyt aikaisemmin mm. Kemin kaupunginteatterin johtajana ja. vt. teatterinjohtajana, Mikkelin teatterissa sekä ohjaajana ja taiteellisena johtajana Forssan teatterissa. Vaimo Titta Vuorinen työskentelee Kemin matkailu Oy:n palveluksessa. Perheessä neljä lasta, joista kolme nuorinta asuvat kotosalla, esikoinen on jo muuttanut opiskelujen perässä Tampereelle. Perheen yhteinen harrastus jalkapallo. UUTISIA Sahan Kallen kirja – e-kirjana Toholammin kunnan sivuilta Viljo S. Määttälä on tehnyt jälleen arvokasta kotiseututyötä kokoamalla kirjanksi Kansanrunoilija Sahan Kalle toholampilaisen Kalle Sahan 1852–1933 kirjallinen tuotanto - teoksen. Maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä on usean vuoden ajan kerännyt ja tallentanut tietokoneelle Kalle Sahan käsikirjoituksia. Suomen Kirjallisuuden Seuran arkiston lisäksi käsikirjoituksia on löytynyt Toholammin kotiseutuarkistosta sekä yksityisiltä henkilöiltä. Julkaistava aineisto käsittää 85 runoa, kahdesta omia elämänvaiheita sisältävästä käsikirjoituksesta yhdistetyn omaelämäkerran sekä kertomuksen eli novellin Pitkän elämän rakkauden kuvia. Käsikirjoitukset on tallennettu mahdollisimman alkuperäisinä. Kalle Sahan käyttämä vanha toholampilainen puhekieli on pyritty säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Kirja on julkaistu e-kirjana Toholammin kunnan verkkosivuilla, josta se on vapaasti kaikkien käytettävissä. Toholammin Kotiseutuyhdistys ry on painattanut kirjasta pienen painoksen. Kirjaa on saatavilla julkaisutilaisuudessa 10 euron hintaan. Maakuntajuhlavuosi 2015 tuo maustetta tapahtumiin Tapahtumia Halsualla 28.11. klo 19 Nina Åströmin JOULUINEN KONSERTTI Majakassa 28 – 29.11.2014 Joulunavaus Halsualla Liikkeissä joulutarjouksia ja tarjoilua. Ns-talolla puuro ja yksityiset voivat varata sinne myyntipöytiä 10 euron hintaan. 7.12. YHTEISMYYJÄISET Urheiluhallilla 12.12. Joulujuhla museolla 13.12. klo 15 MLL:n Halsuan osaston 60-vuotisen toiminnan johdosta joulunäytelmä ”Miinan ja Manun joulu” lapsille ns-talolla. 14.12. klo 19 Petri Laaksosen JOULUKONSERTTI ”Tumman tähtitaivaan alla” Halsuan kirkossa 19.12. Kauneimmat joululaulut Halsuan kirkossa Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry. haastaa kaikki vuoden 2015 tapahtumien järjestäjät pohtimaan, että kuinka keskipohjalaisuus voisi näkyä tapahtumissa entistä vahvemmin juhlavuoden aikana? Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlavuoden 2015 jatkuvasti karttuvaan sisältöön voi käydä kurkkaamassa Keski-Pohjanmaan Kulttuurisivustolla osoitteessa keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi Ilmoita samalla oma tapahtumasi mukaan keskipohjalaiseen juhlavuoteen. Muista myös hengennostatuslogon käyttö kaikkien tapahtumien yhteydessä kokoon katsomatta. Logosta on juttu tässä lehdessä. Jatulit • Talvi • 2015 | 23 Perheen pienimmätkin viihtyvät Joulumarkkinoilla, joulupukin seurassa luonnollisesti. Joulumarkkinoilla kokee aidon joulutunnelman V anhankaupungin joulumarkkinat Mannerheiminaukiolla ovat valloittaneet varsinkin niiden ihmisten sydämet, jotka arvostavat kiireetöntä, tunnelmallista ja lämminhenkistä joulun odotusta. Puitteet kolmatta kertaa järjestettäville perinteisille joulumarkkinoille ovat ihanteelliset. Onhan Mannerheiminaukio Kokkolassa historiallinen kauppapaikka, joka sijaitsee Vanhankaupungin kupeessa Raatihuonetta vastapäätä. Tapahtumavastaava Mari Keiski Kokkolan Matkailusta kertoo, että tärkeä rooli aidon joulutunnelman syntymisessä on markkinoilla myytävillä tuotteilla. - Myyjiä on tulossa ennätysmäärä Kokkolasta ja muualta maakunnasta. Olemme pitäneet kiinni siitä, että markkinoilla myydään perinteisiltä joulutoreilta tuttuja tuotteita kuten 24 | Jatulit • Talvi • 2015 itse tehtyjä käsitöitä joulukoristeista koruihin ja vaatteisiin sekä leivonnaisia ja vaikkapa joululaatikoita. Ihmiset ovat olleet tuotteista ja jouluisesta tunnelmasta tosi ihastuneita ja kiertäneet torilla jopa tuntikausia nauttien samalla kiireettömyydestä, Keiski sanoo. Luonnollisesti luvassa on myös joulun aikaan sopivaa ohjelmaa. Taustalla soi tunnelmallinen joulumusiikki ja ohjelmaa esittävät kuorot eri kokoonpanoissa ja muut ohjelmaryhmät. Koska kyse on koko perheen joulumarkkinoista, joulupukkikin on paikalla lasten tavattavissa. Lämpimän kiitoksen Keiski lähettää yhteistyökumppaneille, jotka ovat mahdollistaneet Joulumarkkinoiden järjestämisen. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Kokkolan Matkailun yhdessä City Kokkolan sekä KeskiPohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat Vanhakaupunki ja Raatihuone luovat Joulumarkkinoille tunnelmallisen miljöön. olleet Konevuokraamo Salonen Oy, Kodin Terra, Kokkolan ammattiopisto sekä liikelaitos Kokkolan Vesi. Vanhankaupungin Joulumarkkinat Mannerheiminaukiolla 7.-14.12.2014 la 10-18, su 12-18 ja ark. 14-18. Snellman-salin ohjelmistoa 20.11. Joulu kaikille-viihdekonsertti 22.11. Scandinavian Blues Party 28.11. Raskasta Joulua-konsertti 29.11. Anne Mattila & Mistral 02.12.Ti-Ti Nallen Joulu-uni 11.12. Keski-Pohjanmaan konservatorion baletti 12.12. Suuri Beatles-ilta, Jiri Nikkinen Band 13.12. Kokkolan Lauluveikot, joulukonsertti 20.12. Rockin Christmas/The Boppers www.kokkola.fi/snellman-sali Uudistuva Kokous-Kokkola K okkolassa ovat puitteet kohdallaan onnistuneelle kokoukselle. Kokkolaan on helppo tulla lentämällä, junalla ja autolla. Paikan päällä monet keskeiset palvelut majoituksesta kokouspaikkoihin ja erilaisiin oheispalveluihin sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Tilatarjonnasta löytyy sopivia vaihtoehtoja sekä pienimuotoisille kokouksille että tuhansien osanottajien suurille tapahtumille. Nyt kokousmatkailun konseptia uudistetaan siten, että viesti Kokkolan tarjoamista erinomaisista puitteista saavuttaa entistä paremmin erilaiset kokousmatkailun kohderyhmät. - Uudistumisen tarve on lähtenyt meidän omasta näkemyksestä mutta myös majoitusliikkeiden ja muiden paikallisten kumppaneiden taholta, koska kokousmatkailulla on iso merkitys. Sen positiiviset taloudelliset vaikutukset ulottuvat laajasti monelle eri toimialalle, kertoo Kokkolan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Jaska Pensaari. Kokous-Kokkolan uutta konseptia hiotaan alan toimijoiden yhteisessä työryhmässä. - Ensimmäinen toimenpide on kehittää Kokous-Kokkolan verkkosivusto sellaiseksi, että meidän palvelut löytyvät sieltä helposti ja kattavasti. Samoin uudistamme ja ajanmukaistamme muun markkinointimateriaalin. Lisäksi kartoitamme kokousmatkailua tukevat oheispalvelut, jotta saamme mahdollisimman monipuolisen tietopaketin kehittämisen pohjaksi. Pensaari kertoo, että markkinoinnissa tuodaan vahvasti esille hyvää saavutettavuutta, koska se on Kokkolalle merkittävä etu moneen muuhun kaupunkiin verrattuna. Tarjolla uutta ja uudistettua kokoustilaa Kokkola-salin ja muiden tuttujen vaihtoehtojen lisäksi Kokkolasta löytyy sekä täysin uusia että uudistettuja tiloja kokousten ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Esimerkiksi helmikuussa 2015 käyttöön otettavan Kampushallin suunnittelussa on huomioitu muun muassa messut ja seminaarit. - Kampushallin ison liikuntasalin varustuksessa on varauduttu siihen, millaista tekniikkaa tapahtumissa ” Snellmansalissa järjestetään konsertteja noin 80 vuodessa. ” tarvitaan. Kokonaisuuteen rakennetaan myös kahvio sekä täydentäviä luokkia, jotka palvelevat vaikkapa messujen oheistiloina, kertoo Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän talous- ja hallintojohtaja Jukka Penttinen. Täysin uniikit tilat löytyvät entiseltä luotsiasemalta. Esimerkiksi talven aikana kunnostettavasta luotsitornista kokousväelle avautuvat upeat näkymät. Myös Kokkolan Matkailun hoidettavaksi siirtynyt Snellmansali on uudistunut. Sali palvelee jatkossakin konserttikäytössä mutta sen lisäksi Snellman-sali soveltuu mainiosti niin seminaarien ja pienimuotoisten messujen kuin yritysjuhlien ja tanssitapahtumien pitopaikaksi. - Pelkästään konsertteja meillä järjestetään noin 80 vuodessa. Ensi vuonna Kokkolaan saapuu maailmanluokan tähtiäkin, sanoo myös Snellman-salia isännöivä Pekka Kuusansalo. Jatulit • Talvi • 2015 | 25 - Joulukalenteri kerää vanhankaupungin kaduille joka vuosi enemmän ihailijoita,Tytti Rokala sanoo. J os liikut Kokkolassa joulukuussa, silloin kannattaa varata aikaa kävelykierrokselle Neristanissa eli Kokkolan vanhassakaupungissa. Tuolloin idyllisen puukaupunginosan talojen ikkunoissa avautuu jouluaattoon saakka yksi kerrallaan joulukalenterin luukku, jonka sisältö kuljettaa vieraan esimerkiksi omiin lapsuusajan joulumuistoihin. Joulutunnelma huipentuu jouluaattoon ja joulupäivään. Silloin vanhassakaupungissa palavat ainoastaan lyhdyt ja soihdut, ja siihen mennessä jokainen joulukalenterin ikkunaluukku on paljastanut oman salaisuutensa. - Joulukalenteri sai alkunsa ruotsalaisessa viikkolehdessä olleesta jutusta, jossa kerrottiin Ruotsissa toteutetusta samanlaisesta ideasta. Yksi tuttava oli nähnyt jutun ja meille syntyi ajatus, että miksi ei Kokkolassakin. Sehän sopisi vanhankaupungin miljööseen kuin nenä päähän, kertovat Neristanissa asuvat Pertti ja Titta Rokala. Hyvin pian kävi selväksi, että joulukalenteri sai hyvän vastaanoton vanhankaupungin asukkaiden keskuudessa. - Vuosi vuodelta ikkunoihin on käynyt tu- 26 | Jatulit • Talvi • 2015 tustumassa enemmän ihmisiä. Esimerkiksi monet muualle muuttaneet kokkolalaiset ovat olleet haltioissaan, kun he ovat käyneet joululomallaan tutustumassa joulukalenteriin. Samalla joulukalenteri on tehnyt Neristania tutuksi muillekin kävijöille. Suosittu kuvauskohde Jokainen perhe, jonka kodin ikkunassa avautuu joulukalenterin luukku, saa toteutukseen vapaat kädet. - Joulukalenterin ideointi on koko perheen juttu, johon osallistuvat lapset ja lastenlapset. Paljon näkee esimerkiksi käsin tehtyjä joulukoristeita, tähtiä, enkeleitä tai vaikkapa joulukirkkoon vanhan ajan vaatteissa matkaavan pojan ja tytön. Toteutus voi olla myös moderni tai nimenomaan lapsille suunnattu, kertoo vanhassakaupungissa itsekin asuva Kokkolan Matkailuoppaiden puheenjohtaja Kristiina Teerikangas. Hänen mukaansa vanhankaupungin joulukalenteri on odotettu ja kysytty tapahtuma, jota käydään valokuvaamassa ahkerasti. - Kun saamme vielä lumen maahan, vanhakaupunki ja sen ruutuasemakaava luovat upeat puitteet joulukalenterille. Vanhassakaupungissa avautuvat jälleen joulukalenterin luukut. Mannerheiminaukion joulumarkkinoiden yhteydessä teemme kierroksia vanhassakaupungissa, ja silloin joulukalenterin luukut ovat ehdottomasti yksi suosikkiaiheista, Teerikangas sanoo. Joulukuun alussa Rokaloiden antiikkiliikkeen vieressä olevalle ilmoitustaululle tulee tieto taloista, jotka sinä vuonna ovat mukana joulukalenterissa. Joulukalenterin ikkunoita voi käydä ihastelemassa uuteen vuoteen saakka. KUVA: KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINO OYJ/CLAS-OLAV SLOTTE Joulukalenteri avautuu vanhassakaupungissa n i g n i s l e H y r t e s i a l a j h o p i k s Ke aupunkiseudulla ! a t t pääk o u v 0 6 i l jo y H kipohjaiset Helsingin Kes t ry on toiminu eudulla pääkaupunkis 0 alkaen. vuodesta 195 vat Yhdistystä oli aikansa perustamassa elsinkiin merkittävät, H ukana tehtäviensä m enkilöt ja sen muuttaneet h tarkoituksena alkuperäisenä lsingissä oli ”toimia He päristössä ja sen lähiym ipohjalaisten asuvien kesk Keskiyhdyssiteenä n ja edistää Pohjanmaaha nnan henkistä u k a a m n ä m tä aurastumista v ta is ll e d u lo ja ta nan ja sen sekä maakun musta”. historian tunte istoriallisen kehityksen myötä yhdistyksen toiminnan painopisteitä on jouduttu arvioimaan uudelleen, vastuuhenkilöt ovat vaihtuneet ja yhdistyksen riveihin on tarvittu uusia toimijoita monilta eri elämänaloilta. Monet alkuaikojen saavutuksista ovat kuitenkin edelleen merkittäviä, kuten asuntolapaikkojen rakentaminen Helsingin yliopistoon opiskelemaan saapuville keskipohjalaisille nuorille. Tämä asuntola asuntoineen on edelleenkin opiskelijoiden käytettävissä. Jäsenistön kannalta on myös tänä päivänä oleellisinta yhdistyksen yhteen kokoava merkitys, mahdollisuus tavata ihmisiä kotiseudulta. Tätä tarkoitusta varten yhdistys järjestää Helsingissä jäsenistölleen yhteisiä tapaamistilaisuuksia. Keskipohjalaisten rakentamalla pääsiäiskokolla Helsingin Seurasaaressa on jo pitkä perinne ja se tarjoaa pääsiäisiloa myös muille helsinkiläisille. Syksyisin järjestetään keskipohjalaisten kirkkopyhä, jossa jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnutaan kirkkokahveille kuulemaan esitelmää, joka usein käsittelee Keski-Pohjanmaan tapahtumia tai historiaa. Myös musiikin esittäjät tulevat usein kotimaakunnastamme. Vuosien mittaan on järjestetty myös muita tilaisuuksia kulttuurin, keskipohjalaisten taiteilijavierailujen tai pitäjävierailujen merkeissä. Yhdistyksen yhteistyö KeskiPohjanmaan Liiton kanssa on viime vuosina tiivistynyt. Vuosittain Helsingin Ostrobotnialla on järjestetty kaikille avoin seminaari ”Keskipohjanmaa tänään ja tulevaisuuden näkymät”. Sen teemoina ovat olleet mm. ympäristö ja luonnonvarat, uuden yritystoiminnan mahdollisuudet sekä vihreämpi teknologia ja energiatalous. Alustajat ovat olleet keskipohjalaistaustaisia alan asiantuntijoita. Vuoden 2015 seminaari on sarjan viides ja se pidetään 7.3. Teemana on ”Onko soiden käytön ja vesiensuojelun välillä sovittamaton ristiriita?”. Näillä tilaisuuksilla on pyritty edistämään keskipohjalaisen tietämyksen ja asiantuntijaäänen kuulumista myös Helsingissä. Lisätietoja Helsingin Keskipohjalaiset ry:n toiminnasta ja nykyorganisaatiosta löytyy osoitteesta www.helsinginkeskipohjalaiset.fi. TERVEISIN HELSINGIN KESKIPOHJALAISET RY ESKO RAUTILA, PUHEENJOHTAJA Jatulit • Talvi • 2015 | 27 KUVA: MARJA-LEENA MATTILA Leijat lentää yhä korkeammalle Leijat pyörittää toimintaansa omalla Osuuskunta RiemuRiihellä, mikä on myös oikea rakennus erilaisia tilaisuuksia varten Kannuksessa. Kannuslainen, pääosin kotimaista ja 70-lukulaista county-folk-popblues -musiikkia soittava Leijat -yhtye julkaisi viime kesänä 5 laulun maxiep:n, joka kantaa nimeä SILTA. 28 | Jatulit • Talvi • 2015 Levyltä löytyy tarinaa ”tielle lähtemisestä ja kotiin palaamisesta”, kertoo Juha Yli-Korpela, yhtyeen kitaristi ja laulaja. Hän myös on ”taiteillut” levylle kappaleet. Vuodesta 2007 asti keikkaillut yhtye soittaa nyt kokoonpanossa Carita Pannula ja Juha Siltala (laulu), Juha Yli-Korpela (kitara ja laulu), Tuija Tilus (piano), Markku Tilus (kitara), Tuomo Orava (kitara), Juha Korpela (basso) ja Hannu Kauppila (rummut). Yhtyeen jäsenet ovat kukin tahoillaan toimineet musiikin parissa jo pitemmän aikaa. Yli-Korpela on mm. soittanut Second Flash – yhtyeessä, jonka on julkaissut kolme pitkäsoittoa ja useita singlejä. Leijat on tehty vuosien varrella monenlaisia keikkoja, myös speciaalikeikkoja pienemmillä kokoonpanoilla. Yhtyeeltä löytyy myös lastenohjelmistoa SILTA -levy on saanut hyvän vastaanoton; alueella toimivien paikallisradioiden taajuuksilla levyä kuullaan tällä hetkellä usein. Ylen kanavien soittolistoille on vaikeampi päästä kun takana ei ole isoa markkinointikoneistoa, Yli-Korpela toteaa. Radio Suomen Levylautakuntaohjelmassa Leijojen uutuus eppoiminto Pohjoisen tuulet sai kuitenkin hyvät arviot. Levyä voi tilata yhtyeen kotisivujen kautta. Lisätietoja fb: leijat ja kotisivut leijat.fi UUTISIA Heikki Sydänmetsän intarsiaeli puuviilutöitä Pyhäjoella Heikki Sydänmetsä on 86-vuotias intarsia- eli puuviilutöiden tekijä Ylivieskasta. Hän on syntyisin Lohtajan Marinkaisista ja asunut myös Sievissä. Sydänmetsä aloitti intarsiatöiden teon jäätyään eläkkeelle parikymmentä vuotta sitten. Intarsia on upotustekniikka, jossa taulujen ja esineiden kuviointiin käytetään mm. jalopuuviiluja. Viiluista leikatut kuviot upotetaan työn alustaan. Sydänmetsän käyttämässä ohutviilitekniikassa käytettävät viilut ovat 0,60,8 mm paksuisia. Osat leikataan veit- sellä yksitellen ja sovitetaan toisiinsa. Sydänmetsän tauluissa kuviointi koostuu tuhansista erikokoisista palasista ja tekeminen vaatii äärimmäistä keskittymistä ja tarkkuutta. Yhden työn tekemiseen menee puolisen vuotta alkaen siitä, kun Sydänmetsä käy paikan päällä kuvaamassa kirkon. Kuka on seuraava Keski-Pohjanmaan lähettiläs? Keski-Pohjanmaan lähettiläs valitaan jälleen useiden vuosien tauon jälkeen Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlavuoden kunniaksi. Keski-Pohjanmaan lähettilään tehtävä on maakunnan myönteisen tunnettavuuden edistäminen omien saavutustensa ja olemuksen kautta. Nimitys on sekä kunniamaininta tehdystä työstä, että velvoittava pyyntö tehdä markkinointia kotimaakunnan hyväksi. Keski-Pohjanmaan lähettilään tehtävä on kolmivuotinen. Nimityksen suorittaa Keski-Pohjanmaan liitto Helsingin Keskipohjaiset ry:n ehdotuksesta. Valinta suoritetaan Keski-Pohjanmaa tänään ja tulevaisuuden mahdollisuudet – seminaarissa Helsingissä 7.3.2015. Heikki Sydänmetsä kuvaa töissään usein lähialueen kirkkoja ja hänen töitään on nähty aiemmin mm. Ylivieskassa, Lohtajalla, Kalajoella ja Oulussa. Sydänmetsän näyttely on esillä Pyhäjoen kirjastossa marraskuussa, Ruukintie 1: ma, to 11-16, ti, ke, pe 11-20 Talvi taittuu Vetelissä tapahtumilla Lämminhenkiset tapahtumat kutsuvat Vetelissä kyläläisiä yhteen myös kylminä talvipäivinä. Vuoden vaihtumista odotellessa järjestetään marraskuussa 29.11. perinteiset joulumyyjäiset keskuskoululla sekä yrittäjien Joulukadun avajaiset 22.11. Koulutiellä. Lucianpäivän läheisyydessä 9.12. Harjutorin lavalla kokoonnutaan yhteisvoimin rakennetun jouluseimen äärellä, 13.–14.12. vietetään ensimmäistä kertaa Wanhan ajan joulumarkkinoita Talonpojan Navetalla Emäntäkoulun läheisyydessä ja 13.12. yleistä pikkujoulua Pulkkisen nuorisoseuran talolla. Veteliläisten turvallinen vanhuus työn tapaaminen järjestetään Emäntäkoululla 5.2. Taidekartanon avaaminen yleisölle jo maaliskuusta lähtien galleria- sekä näyttelytilan muodossa. Huhtikuussa Vetelin lukio nostaa esille oman kunnan osaamista järjestämällä 25.4. yritysmessut liikuntakeskuksessa. Lämpimästi tervetuloa Veteliin! Jatulit • Talvi • 2015 | 29 www.kannus.fi Keski-Pohjanmaan maakuntaviesti Kannuksessa 6.1.2015 H iihdon KeskiPohjanmaan 64. maakuntaviesti hiihdetään loppiaisena 6.1.2015 Kannuksen Kitinkankaan maastoissa. Uusi hiihtostadion on muokkautunut tennishallin taakse. Kaksoisraidetyömaan maita on siirretty isot määrät ja niitä on siirrelty talkoovoimin paikoilleen. Korkeuseroja on saatu lisää mukavasti maakuntaviestiä varten. Viestejä varten viimeistelyä tullaan tekemään aivan viime hetkeen saakka, jotta koko maakunta pääsee nauttimaan ikimuistoisesta tapahtumasta. Viimeksi Kannuksessa hiihdettiin maakuntaviesti 25 vuotta sitten vuonna 1990. Tuolloin keliolosuhteet olivat hankalat. Tuolloin viesti hiihdettiin varapäivänä helmikuussa, ja silloinkin lunta oli todella vähän. Kisan aikana vesisade vielä vihmoi hiihtäjiä ja kisayleisöä. Tuleville viesteille on myös varapäivä jo vahvistettu, se tulee olemaan 25. tammikuuta. Kaiken kaikkiaan viesti on Kannuksessa neljättä kertaa. Ensimmäinen nykymuotoinen viesti hiihdettiin juuri Kannuksessa vuonna 1952. Toisen kerran hiihdettiin Kannuksessa vuonna 1969. sä. a Pedersöres a kisapipoiss ss ei m ko a al ja Eero Junk a, Risto Posio Sauli Konttil Maakuntaviestissä koetaan jälleen kansainvälisen luokan tulospalvelutoteutus, kun Hego Group toteuttaa Himangan viestin tapaan tulospalvelun. Kaiken kruunaa kisa-alueelle tuleva jättivideoskreeni. Kameroita on tarkoitus laittaa myös maastoon, jotta yleisö pysyy viestin ratkaisuissa mukana. Hiihtäjille tulevat myös tunnistimet, jonka avulla saamme reaaliaikaista tulosseurantaa myös maaston väliaikapisteiltä. Kannus on ihanteellinen kisa- paikka, sillä maaseutukaupunki sijaitsee keskellä viestialuetta. Lisäksi uusi kiertoliittymä valmistui Kitinkankaalle sopivasti ennen viestiä helpottamaan liikennejärjestelyjä. Myös juuri uusittu vapaaaikakeskus KitinVapari luo mainiot puitteet maakuntaviestiyleisölle. Myös oheisohjelmaa on luvassa muun muassa MLL:n lapsiparkki, mikä huolehtii nuoremmasta väestä. Kisojen suojelijaksi on lupautunut entinen hiihtoliiton puheenjohtaja Esko Aho. LISÄTIETOA: WWW.MAAKUNTAVIESTI.FI Kannusta Laulaen kuorofestivaali K annusta laulaen -tapahtuma siirtyi keskelle talvea! Tammi-helmikuun vaihteessa 30.1.–1.2.2015 soi kuorolaulu kolmansilla kuorofestivaaleilla Kannuksessa. Perjantai-illan ohjelmassa on Lasse Heikkilän säveltämä Suomalainen messu, jonka esittävät kannuslaisista laulajista koostuva yli 60 laulajan kuoro sekä konserttia varten ammattimuusikoista koottu kansanmusiikkiyhtye. Konsertin Kannuksen kirkossa johtaa Riikka Haapamäki. 30 | Jatulit • Talvi • 2015 Lauantaina aamupäivällä kuorot ja kuoronjohtajat saavat vinkkejä kuorossa laulamiseen musiikin tohtori Kari Turusen opastuksella. Iltapäivällä kuorot vierailevat kaupoissa ja laitoksissa. Lauantaiilta huipentuu kuorojen yhteiskonserttiin Kannuksen kirkossa. Mukana on mm. Sulasolin KeskiPohjanmaan piirin sekä KeskiPohjanmaan kirkkomusiikkipiirin kuoroja. Sunnuntain messussa avustaa Pohjanmaan sotaorpojen lauluryhmä ja festivaalin päättää Jussi Mattilan johtama Kuopion nuorisokuoro Takalon koululla. Varaslähtö tapahtuu jo joulukonsertin muodossa lauantaina 29.11.2014 klo 19.00. Tuolloin Kannuksen kirkossa esiintyy Hannu Niemelä, Riikka Haapamäki, Seppo Tastula, Tuomo Hirvi ja Tapio Hirvi. Tarkemmat tiedot festivaalista löytyvät sivuilta: www.kannustalaulaen.fi Tervetuloa kuulemaan, nauttimaan ja osallistumaan! www.kannus.fi KANNUS sekä Hannu Veljekset Tuomo ja Tapio Hirvi, Seppo Tastula tius salissa. Niemelä Kannuksen seurakuntakeskuksen Lauren Kannus Vapaalla -messut kokoaa toimijat yhteen 14.3.2015 Ei mitään pönötystä Kannuslaisten yhdistysten, järjestöjen, yrityksien ja muiden toimijoiden kannattaa merkata ensi vuoden kalenteriin 14. maaliskuun kohdalle ”messut”. Oikeastaan messujen ajankohta piti olla jo vuoden 2014 lokakuussa, mutta liian nopean aikataulun vuoksi messut siirtyivät vuoden 2015 kevättalvelle. Samalla messujen luonne jalostui: harrastus- ja hyvinvointimessuista tuli Kannus Vapaalla -messut. – Messujen tarkoitus on näyttää, kuinka monipuolinen tarjonta Kannuksessa on niin hyvinvoinnin, harrastuksien kuin liikunnan saral- la. Tähän mennessä messuille on ilmoittautunut n. 30 eri toimijaa. Messujen pitopaikka on KitinVapari, jonka kaikki tilat ovat messujen näytteelle asettajien vapaassa käytössä. Kannus Vapaalla –messujen järjestäjät toivovat, että messuvieraat toimivat ja kokeilevat itse muun muassa eri urheilulajeja. Myös näytöshoitoja on luvassa. Järjestäjien tarkoitus on myös, etteivät näytteille asettajat vain seiso pöytien takana. Tapahtumasta halutaan elävä ja inspiroiva. Tällä hetkellä lavalle ovat nousemassa ainakin kendon harrastajat sekä laulu- ja tanssiryhmiä. KANNUS MARJA-LEENA MATTILA [email protected] semhtaja Mikko Paajala (va assa kirjastotoimenjo kultff, Mukaan vaan! Muun mu mo johtaja Kari Gro en lautakunnan puheen en, ttin malla), sivistyspalveluid Mo hjaaja Marianne ka Laurila, liikunnano lin, tuuritoimenohjaaja Sirk Susanna Lehtonen-Sar ri tee sih riso Mäkitalo, nuo esyhd t toimistosihteeri Heli ävä est järj ka Katri Kot tilä ja toimitusjohtaja yrityskehittäjä Essi Pie . ssa kuu ssut ensi vuoden maalis sä Kannus Vapaalla -me Jatulit • Talvi • 2015 | 31 Schaumansali S chaumansali sai nimensä Pietarsaarelaisen vaikuttajan Wilhelm Schaumanin mukaan ja avajaisia vietettiin maaliskuussa 2013. Salissa on varioitava akustiikka, joka on suunniteltu erityisesti kamariorkestereiden tarpeisiin. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen on ilo todeta, että sali toimii monipuolisena instrumentaali- ja vokaalimusiikin, lasten ja nuorten ja musiikin- ja taiteenopiskelijoiden näyttämönä. Vuosi 2013 oli osittain vielä rakennusvuosi, mutta kuuden toimintakuukauden aikana järjestettiin jo monipuolisesti tapahtumia. Schaumansalissa osallistutaan paikallisiin festivaaleihin ympäri vuoden runsaalla ohjelmatarjonnalla. Helmikuu Runeberginviikko Maaliskuu Viva Allegro juhlaviikko Kesäkuu Allegro Summer Summit Heinäkuu Jaakon Päivät Lokakuu JMAP (Jakobstad Music & Art Pietarsaari) Marraskuu RUSK! Suorat lähetykset Vuosi 2013 pähkinänkuoressa: • 100 tapahtumaa/ 32 konserttia • televisiointi avajaisista • radiointeja konserteista • n. 20000 kävijää • pianokilpailu ”Lakeus Soi” • festivaaleja ja oopperoita Toimijoita Schaumansalissa: Campus Allegrossa sijaitsevat oppilaitokset: • YH Novia • Yrkesakademin • Centria • Pietarsaarenseudun Musiikkiopisto • Åbo Akademi Pietarsaaren kaupunki/kulttuuritoimi • Ohjelmatoimistot 32 | Jatulit • Talvi • 2015 Uusi aluevaltaus on yhteistyö ruotsalaisen Folkets Hus & Parker yhdistyksen kanssa. Osallistumalla FHP lisenssiin, vastaanotamme upeat Metropolitanin oopperat ja Bolshoin baletit suorina lähetyksinä satelliitin kautta. Oopperoissa on ruotsinkielinen tekstitys, koska Ruotsi on kuudenneksi aktiivisin maa livelähetyksiin osallistujien listalla. Yhteensä 69 eri maata osallistuu Metropolitan Live toimintaan. Schaumansalin yleisö on kokenut hienoja hetkiä tänä syksynä oopperoiden parissa ja odotamme innolla miltä Bolshoin hienot baletit näyttävät lähikuvissa. Café Vivo palvelee oopperavieraita sekä ennen oopperaa, että väliajalla. ”Campus Allegro on Pietarsaarenseudun asukkaiden uusi yhteinen olohuone. Schaumansali on Allegron sykkivä sydän, joka kultaa olemassaoloamme fantastisilla kulttuurielämyksillä.” - Mikael Jakobsson, Pietarsaaren kaupunginjohtaja POIMINTOJA OHJELMISTOSTA koko ohjelma www.schaumanhall.fi 22.11.2014, 20:00 Rossini: SEVILLAN PARTURI Suorana Metropolitan oopperasta 26 – 29.11.2014 RUSK – Kamarimusiikkia Pietarsaaressa festivaalin teema “Verkostoja” Taiteelliset johtajat: Sebastian Fagerlund & Christoffer Sundqvist koko ohjelma www.schaumanhall.fi/rusk 21.12.2014, 17:00 Tsaikovski: Pähkinänsärkijä baletti Suora lähetys Bolshoista 2.2.-7.2.2015 Runeberginviikko useita tapahtumia Schaumansalissa 31.12.2014, alkaen 18:30 Allegron Uudenvuodenaatto - Berliinin Filharmonikot, uudenvuodenkonsertti, suora lähetys - Illallinen - Tanssia Los Allegrosin tahtiin 14.2.2015, 19:00 Valentine’s Stand-Up Jack Björklund & Ilari Johansson 15.1.2015, 18:00 Arne Alligator 2.4.2015 Ensi-ilta Wingren: Natten är ännu ung Lars Sundin kirjaan perustuva nuorisomusikaali Pietarsaaresta 07.12.2014, 17:00 Humperdinck: Hannu ja Kerttu ooppera Göteborgsoperan, esityskieli ruotsi 17.1.2015, 20:00 Lehár: Iloinen Leski operetti Renée Fleming, Thomas Hampson Suora lähetys Metropolitanista 11.12., 19:00 Tule meille jouluksi Suomalaisia joululauluja 25.1.2015, 17:00 Tsaikovski: Joutsenlampi baletti suorana Bolshoista 13.12.2014, 19:00 YA Christmas 30.1.2015, 19:00 Björn Nyman & Pietarsaaren Sinfonietta 18.12.2014, 19:00 Joulukonsertti ilman rajoja Sören Lillkung, Alexander Lycke, Anna-Maria Hallgarn, Annika Mylläri Ralf Nyqvist orkesteri 7.3.-14.3.2015 Viva Allegro juhlaviikko Liput ja pöytävaraukset Campus Allegro Info Point Arksin 10-13 / 044-7522245 [email protected] www.lipputoimisto.fi 31.1.2015, 20:00 Offenbach: Hoffmanin kertomukset suorana Metropolitan oopperasta Jatulit • Talvi • 2015 | 33 Olli Outolintu Sävellys: Kari Pappinen Libretto: Jukka-Pekka Rotko Olli Outolintu on läpisävelletty musiikillinen seikkailu esikouluikäisille ja sitä vanhemmille. Keski-Pohjanmaan Konservatorion tuottamassa esityksessä säestyksestä vastaavat jousi-, vaski-ja puupuhallinkvintetit sekä lyömäsoittajat. OUTOLINTU OLLI Mukana on Kokkolan Nuorisokuoro, kä tarinan seurattavuuteen ja välittyJuniorinuorisokuoro, lapsikuomiseen. Samalla mukanaolijat saavat ro Sävelsäkki sekä konservatoriomakohtaisen kokemuksen kamarion Balettiopiston varttuneempimusisoimisesta sekä teatteriesityken ja pienempien balettiryhmät. sen syntyprosessista. Opetushallitus Musiikkinäytelmä Tapahtumien keskiössä on neljä tukee Outolintu - hanketta osana 13–22.3.2015 nuorta solistia ja Olli Outolintuna musiikin perusopetuksen kamarimuKeski-Pohjanmaan konservatorio varttunut basso. Olli Outolinnun siikin ja orkesterisoitinten opiskelun pääroolissa vierailee useista kaupunkehittämistä. ginteatterin vierailurooleistaan tuttu Musiikki harjoitellaan syksyn 2014 Olli Peltoniemi. Kaikkiaan esiintyjiä aikana ja näyttämöharjoitukset ovat produktiossa on noin sata. tammi-maaliskuussa 2015. Esityksiä on kaksitoista konservatorion isosTarinassa eläkkeellä oleva hajasa salissa 12.– 23. maaliskuuta 2015. mielinen laulunopettaja ja lintuharToteuttajat: musiikin johto Pasi rastaja Olli Outolintu ottaa osaa kilpailuun, missä tehtävänä on kerätä Ojala, ohjaus ja visuaalinen suunnitkymmenen harvinaisen linnun äänet. telu Jukka-Pekka Rotko, koreografia Marita Nieminen, kuorojen valmenAvukseen hän saa neljä hyvin erilaisnus Vuokko Korva, Pauliina Virkkala ta nuorta. Aikaa on tunti, muuten taja Maria Autio-Kesäniemi. Solistien pahtuu jotain kauheaa. Linnut ovat kaulushaikara, pähkinänakkeli, jänkäharjoitus Kari Pappinen, musiikin harkurppa, punajalkaviklo, viiksitimali, joitus toteutetaan konservatorion kuukkeli, helmipöllö, taivaanvuohi kamarimusiikkihankkeena. ja merikihu. Näihin lintuihin liittyvien tarinoiden ja assosiaatioiden Pe 13.3. klo 18.00 ensi-ilta Solisteja, kuoroja, baletti, orkesteri www.kpkonsa.fi kautta edetään toisaalta katsojille La 14.3. klo 14.00 ja 16.00 Su 15.3. su klo 14.00 ja 16.00 tuttuihin tilanteisiin kuten balettiPe 20.3. klo 18.00 tunnille ja jalkapalloharjoituksiin. sojansakin monipuolisesti klassisen musiikin La 21.3. klo 14.00 ja 16.00 Toisaalta ne johdattavat muinaisen Kiinan ja sen instrumenttien maailmaan. Koko suuri Su 22.3. klo 14.00 keisarin hoviin tai Lapin shamaanin taian- ensemble on yksi yhtenäinen saman tarinan omaiseen maailmaan. kertoja ikäänkuin yhteisen leirinuotion äärelKesto n. 60 min. Teoksen tarkoituksena on johdattaa mu- lä. Erityistä huomiota kiinnitetään soittajien ja Liput 12 € www.lipputoimisto.fi siikkiteatterin keinoin niin tekijänsä kuin kat- kuorojen mukanaoloon ja yleisökontaktiin se- 34 | Jatulit • Talvi • 2015 Tähtää musiikin ammattiin - opiskele Kokkolassa! tal ta t i o s iv arinoi KAUSTISEN KAMARIMUSIIKKIVIIKKO KLASSINEN MUSIIKKI KANSANMUSIIKKI POP/JAZZMUSIIKKI www.kamarimusiikkiviikko.net kortti_A5.indd 1 Musiikkialan perustutkinto, Musiikin koulutusohjelma/ Muusikko 180 osp (pk/yo). 25.11.2013 12:34:37 Talvi soi tarinoita – Valoa kaamokseen Kaustisen Kamarimusiikkiviikolta 25.1.-1.2. 2015! Yhteishakuaika 24.2.-17.3.2015 Valintakoepäivät: 23.-24.4., 27.-28.4.2015 Keskipohjalaisen talven pimeyden valaisee jälleen yllätyksellinen kamarimusiikkikattaus barokista moderniin musiikkiin! Mukana mm. Helena Juntunen, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Barocco Boreale, Mikko Perkola, Veli-Matti Puumala, Uusinta Ensemble… Ohjelma julkaistaan joulukuun aikana kotisivuillamme! Liput Lipputoimistosta: WWW.KPKONSA.FI Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Jatulit • Talvi • 2015 | 35 Uusia elämyksiä syksyyn! Metropolitan oopperat ja Bolshoin baletit suorina lähetyksinä Schaumansalissa! 22.11. 20:00 ROSSINI: SEVILLAN PARTURI (METROPOLITAN) rooleissa: Isabel Leonard, Lawrence Brownlee, Christopher Maltman 7.12. 17:00 HUMPERDINCK: HANNU JA KERTTU (GÖTEBORGSOPERAN) rooleissa: Carolina Sandgren, Matilda Paulsson, Elisabeth Mayer / Sofie Asplund, Susanne Resmark 21.12. 17:00 TSHAIKOVSKI: PÄHKINÄNSÄRKIJÄ (BOLSHOI) 31.12. 18:30 UUDENVUODENKONSERTTI / BERLIININ FILHARMONIKOT solisti Menahem Pressler, piano, johtaa Sir Simon Rattle 17.1. 20:00 LÉHAR: ILOINEN LESKI / METROPOLITAN rooleissa Renée Fleming, Kelli O´Hara, Nathan Gunn, Alek Shrader, Thomas Allen OTA V ASTA AN U VUOS U I ALL EGRO SI SSA! 18:3 B 0 erliin in Fil konse harm onikk rtti su ojen orana lähet Scha yksen uman ä saliss a 20:00 Illallin en ja Los A tanss llegro ia s ork ester in tah 70€ P dissa aikko ja rajo itetus Liput t i! varat tuasi pöytä ilmoit seuru a divino een k @end oko: ivo.fi tai 06 -7243 338 31.1. 20:00 OFFENBACH: HOFFMANIN KERTOMUKSET / METROPOLITAN Rooleissa: Hibla Gerzmava, Erin Morley, Vittorio Grigolo, Thomas Hampson 36 | Jatulit • Talvi • 2015 LIPUT 25.1. 17:00 TSAIKOVSKI: JOUTSENLAMPI / BOLSHOI Campus Allegro Info Point Arkisin 10:00 - 13:00 | 044 752 2245 [email protected] www.lipputoimisto.fi ILOA JA ELÄMYKSIÄ SÄÄSSÄ KUIN SÄÄSSÄ Uintikeskus VesiVeijarin monipuolinen allasosasto pore-, vesijumppa-, hyppy- ym altaineen ja talven avantouintimahdollisuuksineen tarjoaa unti-iloja kaikenikäisille. Meillä voit harrastaa myös ohjatuissa vesivoimistelu- ym ryhmissä. Tyhy-päivät, kokoukset, illanistujaiset, lasten synttärit ymt vietät vaivattomasti meillä. Perinteisten saunojen lisäksi kannattaa kokeilla infrapunasaunaa sekä tilauksesta savu- tai turvesaunaa. AVOINNA: ma, ke, pe 8-21, ti 6.30-22, to 6-21.30, la 8-18 ja su 11-18 UINTIHINNAT: aik. 5,80 €, eläkel. 4 €, opisk. 3,80 €, 5-14 v. 3 €, perhelippu (2+3) 18 € Kaarlelankatu 55, 67100 Kokkola • puh. 040 806 8042 [email protected] • www.kokkola.fi/liikunta • www.facebook.com/kokkolanliikuntapalvelut RAKENNAMME UUTTA LUOVUMME VANHASTA Ylikylän koulurakennukset Halsuan Koulukeskus Meriläisen koulu HALSUAN KUNTA www.halsua. Yläasteen koulurakennus Vanhat koulurakennukset tulevat myyntiin ensi vuonna. Yhteydenotot asiassa: Halsuan kunta Kunnanjohtaja Jari Penttilä puh. 040 680 2202 tai Taloussihteeeri Marko Malvisto puh. 040 680 2210 Jatulit • Talvi • 2015 | 37 Talvi 2014 - 2015 Kokkolan kaupunginteatterissa Miika Nousiainen: METSÄJÄTTI Selvitymiskomedia. Hilpeän tunnistettava ajankuva 1980-luvun Suomesta tähän päivään. Minna Canth - Mikko Roiha: SYLVI Kaksikielinen, kiihkeä intohimodraama. 7 teatterin ainutlaatuinen yhteistyö! April de Angelis - Hanna Ojala: SÄIKKY Tragikomedia viidenkympin kriisistä, teineistä ja heidän vanhemmistaan. Kantaesitys helmikuussa. Maria Peura: MIMMI MOU MIRMAJASTA Musiikkia ja fantasiaa yhdistävä valloitava esitys lapsille, kouluille, koko perheelle. Leena Nygård: KUJAKATTI ANTERO Supersuosittu kissaseikkailu perheen pikkuväelle. VIERAILUESITYKSIÄ! Keväällä tulossa lisäksi kaksi uutta ensi-iltaa. www.teatteri.kokkola.fi Myynti ja varaukset: Lipputoimisto puh. 06-8229800 * www.lipputoimisto.fi * Kokkolan Matkailu * Luckan kirjasto Viljo S. Määttälä: toholampilaisen Kalle Sahan 1852–1933 kirjallinen tuotanto Kirjaa myynnissä 10 euron hintaan kunnantalolla. Kirja on julkaistu myös e-kirjana Toholammin kunnan verkkosivuilla www. toholampi.fi > julkaisut > muut julkaisut. Lampin raitti - Toholammin kotiseutulehti tulee myyntiin paikallisiin liikkeisiin joulukuun alussa. 38 | Jatulit • Talvi • 2015 www.visitkokkola.fi Kokkolan Matkailu Oy palveluksessa Kokkolan Matkailu Oy toimii kokous- ja kongressipalvelujen, matkailu- ja tapahtumapalvelujen sekä saaristoristeilytoiminnan kehittäjänä, tuottajana, markkinoijana, myyjänä ja välittäjänä. Toimistomme Kauppatori 3:ssa on avoinna 1.9.-31.5. Ma-Pe 8-16 1.6.-31.8. Ma-Pe 8-17, Ke 8-20 ja La 9-13. eniusgatan Anders Chyd Kokkolan Matkailu Oy:n toimintaan kuuluvat: iuksenkatu / Antti Chyden katu / Matkailun tarjoamat muut palvelut: n atu / Karle dgata Stran Kauppatori bygatan tan kyrkogatan Isokatu / Storga okatu / Östra yrkogatan itäinen kirkk / Västra k Adolfsgatan • VisitKokkola Online -keskusvaraamo • Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan matkailupalvelut • Opasvälitys • Esitteet ja kartat Suomesta • Ryhmämatka- ja incoming • Lippupiste ja Lipputoimiston lipunmyynti • Ohjelmapalvelut • Tapahtumakalenteri • Saaristoristeilyt m/s Jenny • Tankarin majakkasaaren palvelut • Ulkoilukartan myynti Kaupungintalo Stadshuset Kaarlelank irkkokatu Ranta Läntinen K nkatu / Gustaf Kustaa Aadolfi • Matkailuneuvontapalvelut • Matkailutuotteiden myynti ja välitys • KokousKokkolan ja Snellman-salin myynti ja markkinointi • Tapahtumatuotanto: Kokkolan Venetsialaiset, Joulumarkkinat • Ryhmämatkat • Alueellinen matkailumarkkinointi rggatan Torikatu / To gatan tu / Långbro Pitkänsillanka Linjaautoasema Rautatienkatu n / Järnvägsgata Kokkolan Matkailu Oy, Kauppatori 3, 67100 Kokkola. Puh. 040 8065 075, 040 8065 077 s-posti: [email protected], www.visitkokkola.fi Jatulit • Talvi • 2015 | 39 ESITTEET • LOGOT • PÄIVITETTÄVÄT NETTISIVUT • TV-MAINOKSET • KÄYNTIKORTIT • ILMOITUKSET • LEHDET • KIRJAT • TUOTEPAKKAUKSET • 3D • ASIAKIRJAPOHJAT M A I N O S TO I M I S TO | R E K L A M B Y R Å www.fristyle.fi ESITTEET • LOGOT • PÄIVITETTÄVÄT NETTISIVUT • TV-MAINOKSET • KÄYNTIKORTIT • ILMOITUKSET • LEHDET • KIRJAT • TUOTEPAKKAUKSET • 3D • ASIAKIRJAPOHJAT Hyvä design kääntää päät Tarinatea tteria tilaukses ta - tilaisuu teen kuin tilai suuteen Kysy lisää: [email protected] Katja Hakala Puh. 040-7710677 Museon toimisto: Pitkänsillankatu 1-3 A, 67100 Kokkola, puh. 044 7809 474 www.kokkola.fi/museot www.khrenlunds.blogspot.com Löydät meidät myös facebookista! ROOSIN TALO Pitkänsillankatu 39, puh. 040 8065 165 1.kerros: 23.10.2014–11.1.2015 Silmin nähden. Juha Sundströmin retrospektiivinen valokuvanäyttely. 22.1.2015–12.4.2015 Juhani Melender, maalauksia. 2.kerros: Näkymiä 1800-luvulta. K.H.Renlundin taidekokoelmaa ja Roosien ajan historiallista esineistöä. NÄYTTELYHALLI Pitkänsillankatu 28, puh. 040 8065 164 20.11.2014–15.2.2015 Marjo Levlinin Humpuukiteltta ja Musta kabinetti. Näyttelyn tuottaa Pro Artibus. PEDAGOGIO Pitkänsillankatu 28 Rihvelitaulusta kosketusnäyttöön. Kouluhistoriasta kertova näyttely. LASSANDERIN TALO Pitkänsillankatu 28 Lassanderin talo, käsityöläisperheen koti 1700-1800-luvun vaihteesta. Näyttelyt avoinna: ti-su klo 11-16, to klo 11-18, ma suljettu. LEO TORPAN KAMERAKOKOELMA Pitkänsillankatu 39 Avoinna: to 16-18, la-su 11-16, tai tilauksesta FREDRIK JA ANNA DRAKEN KOTI Läntinen Kirkkokatu 20 Draken käsityöläisperheen neljän sukupolven ajan asuttama talo. Avoinna tilauksesta. Museets kansli: Långbrogatan 1-3 A, 67100 Karleby, tel. 040 7809 474 www.kokkola.fi/museer www.khrenlunds.blogspot.com Du hittar oss också på facebook! ROOSKA GÅRDEN Långbrogatan 39, tel. 040 8065 165 1.vån.: 23.10.2014–11.1.2015 Med egna ögon. Juha Sundströms retrospektiva fotoutställning. 22.1.2015–12.4.2015 Juhani Melender, målningar. Vån. 2: Glimtar ur 1800-talet. K.H.Renlunds konstsamling och historiska föremål från Rooska tiden. UTSTÄLLNINGSHALLEN Långbrogatan 28, tel. 040 8065 164 20.11.2014–15.2.2015 Marjo Levlins Humbugtältet och Det svarta kabinettet. Utställningen produceras av Pro Artibus. PEDAGOGIET Långbrogatan 28 Från griffeltavla till pekskärm. En skolhistorisk utställning. LASSANDERSKA HUSET Långbrogatan 28 Lassanderska huset, en hantverkarfamiljs hem kring sekelskiftet 1800. Utställningarna öppna: ti-sö 11-16, to 11-18, må stängt. LEO TORPPAS KAMERASAMLING Långbrogatan 39 Öppet: to 16-18 och lö-sö 11-16 eller enligt överenskommelse. FREDRIK OCH ANNA DRAKES HEM Västra Kyrkogatan 20 Hantverkarfamiljen Drakes hem under fyra generationer. Öppet enligt överenskommelse. Jatulit • Talvi • 2015 | 41 Talvihangille Halpa-Hallin kautta! Liukuri 170 kpl Lumilapio puuvarrella 295 kpl • jalkajarru • takaheijastin • pysäytin • vetonaru • iskunvaimennin Stiga Snow Racer rattikelkka sininen, pinkki Lumikola 10 kpl 90 kpl Pulkka www.HHnet.fi 42 | Jatulit • Talvi • 2015 9 50 9 50 kpl www.facebook.com/halpahalli n no e n i . järlvannuT pa TesTaTusTi Toimivaa ja harrasTajan kukkarolle sopivaa! suksenvalinTakone ja koko mallisTo esillä osoiTTeessa www.hhsporT.fi classic jr Harrastajan perinteisen hiihtotavan suksi. Pohjamateriaalin ansiosta ei tarvitse luistovoitelua, ainoastaan pitovoiteen. -sukset ja siteet 120,130,140,150,160,170 opTigrip jr. Helppokäyttöinen perinteisen hiihtotavan suksi. Uudistunut Optigrip-pinnoite toimii kaikissa keleissä. Ei tarvitse voitelua, ainoastaan likaantuneen pohjan puhdistamisen. -sukset ja siteet 120,130,140,150,160,170 59 9995 95 classic -sukset ja siteet 180,185,190,195,200,205 opTigrip -sukset ja siteet 175,183,190,197,203,208 skaTe Kennorunkoinen luistelusuksi aktiiviselle harrastajalle. Laadukas kilpatason pohjamateriaali. -sukset ja siteet 176,182,188,194 6995 18995 15995 kids JR Classic Sauvat Classic Sauvat Pro Sauvat Suksipaketti 100cm aloittelijalle • lasikuituputki • säädettävä hihna • kaksikomponenttikahva • lasikuituputki • muotoiltu hihna • kaksikomponenttikahva • sekä perinteiseen että luisteluun • 60% hiilikuituputki • korkkikahva •sis. 100cm sukset •siteet sekä sauvat •tukeva side sopii lähes kaikkiin tavallisiin ulkokenkiin 19 29 85-115cm 120-160cm 995 Velcro JR monot koot:25-35 Lasten puolikorkea, jalkaa tukeva mono kätevällä tarrakiinnityksellä. 49 95 95 Classic monot koot: 36-46 Perinteisen hiihtotavan mono. Lämmin, pohjastaan hyvin taipuva suomalaiseen jalkaan istuva sisäkenkä. Vetoketjullinen lumisuoja. www.HHnet.fi 140-170cm 59 95 4295 95 Skate monot koot:37-45 Nilkkaa erinomaisesti tukeva mono vapaalle hiihtotavalle. Vetoketjullinen lumisuoja. 11995 www.facebook.com/halpahalli Jatulit • Talvi • 2015 | 43 Viihde- ja tango-orkesteri www.guardianueva.net [email protected] Talviharmonikka XVII Ka rleby Vinteraccordeon 15.-22.2.2015 XVI Kokkolan Liput ennakkoon Talvi Harmonikka 16.2-23.2.2014 talvi_guardia_jatulitlehti.indd 1 Liput ennakkoon WWW.TALVIHARMONIKKA.COM www.talVIharmonIKKa.com XVII Kokk olan 24.10.2013 1.32
© Copyright 2024