Apua paikalle. Kooste avuspyyntijärjetelmistä (pdf)
KÄKÄTE-oppaita 1/2011 Turvapuhelinopas 2/2011 Jaana Nykänen: Vanhuspalvelujen tietojärjestelmät – Kooste asiakastieto-, toiminnanohjaus- ja toimintajärjestelmistä 3/2012 Kristina Forsberg: Teknologia avuksi ihmisten ja esineiden paikantamisessa 4/2012 Seija Örn: Asunnon lukitusopas 5/2012 Ira Verma, Kirsti Pesola ja Sara Ikävalko: Kevythissi kotiin 6/2013 Kristina Forsberg: Tietokonepiste toimivaksi – Opas palvelutaloille ja yhteisöille 7/2014 Kristina Forsberg ja Matti Lamponen: Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä KÄKÄTE-tutkimuksia 1/2012 Päivi Aro ja Sara Ikävalko: Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta 2/2013 Jenni Wessman, Kaaren Erhola, Satu Meriläinen-Porras, Richard Pieper ja Minna-Liisa Luoma: Ikääntynyt ja teknologia – Kokemuksiani teknologian käytöstä 7 K R I S T I N A F O R S B E R G J A M AT T I L A M P O N E N Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä KÄKÄTE-oppaita 7/2014 KÄKÄTE-raportteja 1/2011 Outi Mäki: Ikäteknologian kokeilut Suomessa 2/2011 Ira Verma ja Johanna Hätönen: Ikäihmiset, asuminen ja teknologia Kristina Forsberg ja Matti Lamponen Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä KÄKÄTE-oppaita 7/2014 KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) www.ikateknologia.fi Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI Puh 09 3508 600 www.vtkl.fi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie 58–60 A 52 00500 HELSINKI Puh 09 7745 900 www.valli.fi ISBN 978-951-806-199-4 (nid., Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN 978-952-9594-59-7 (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) ISBN 978-951-806-200-7 (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN 978-952-9594-60-3 (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) KÄKÄTE-oppaita 7/2014 Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä Tekijät: Kristina Forsberg ja Matti Lamponen Yhteyshenkilö: Marika Nordlund, Vanhustyön keskusliitto ry Tekstin stilisointi: Marika Nordlund ja Paula Ranta, Vanhustyön keskusliitto ry Kannet ja taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki 2014 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa 2010. Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä. Lukijalle Tähän oppaaseen on koottu palvelutaloihin sekä muihin ikäihmisten asumisyksiköihin soveltuvia avunpyyntöjärjestelmiä. Osa järjestelmistä sopii myös kotihoidon asiakkaille, joten tarvittaessa palvelutalo voi käyttää samaa järjestelmää asiakkaidensa omissa, erillisissä asunnoissa. Lisäksi useimmat avunpyyntöjärjestelmät soveltuvat henkilökunnan turvajärjestelmäksi tai niihin voidaan integroida sellainen. Perinteinen hälytyspainikkeella toimiva hoitajakutsu tuo enää harvoin asukkaille riittävän turvan. Automaattisesti hälyttävät turvalaitteet ovat usein välttämättömiä, sillä asukkaat ovat entistä iäkkäämpiä ja hauraampia. Alan kehitys on viime vuosina ollut nopeaa ja järjestelmät kehittyvät yhä monipuolisemmiksi ja muunneltavammiksi. Uudet tekniset ratkaisut ovat mahdollistaneet kokonaan langattomat järjestelmät ja reaaliaikaisen paikannuksen sekä monen toimipisteen kokonaisuuksien hallinnan yhdestä paikasta. Avunpyyntöjärjestelmät voidaan myös integroida toimimaan muiden järjestelmien, kuten paloilmoitin-, kulunvalvonta- tai potilastietojärjestelmien kanssa. Tämän oppaan ensimmäisessä luvussa on perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä ja niiden laitteista sekä erilaisista hälyttimistä. Toisessa luvussa esitellään Suomessa markkinoilla ja käytössä olevia hoitajakutsujärjestelmiä. Niiden valikoima elää kuitenkin jatkuvasti: uusia ratkaisuja tulee ja vanhoja järjestelmiä poistuu. Kaikista järjestelmistä on pyritty kertomaan samat perusasiat, mutta niitä ei ole vertailtu keskenään, sillä eri järjestelmät sopivat erilaisiin käyttötarpeisiin. Kolmannessa luvussa käsitellään avunpyyntöjärjestelmän hankintaa. Järjestelmien markkinoinnissa käytetään niiden osista hyvin sekalaista termistöä: jostakin laitteesta myyjät käyttävät useita eri nimikkeitä tai yhtä tiettyä termiä käytetään eri merkityksissä. Tässä oppaassa pyritään käyttämään ensisijaisesti termejä, jotka on valittu suositeltaviksi KÄKÄTE-projektin yhdessä eri toimijatahojen kanssa kokoamassa ikäteknologiasanastossa. Kyseinen sanasto ei kuitenkaan sisällä kaikkia avunpyyntöjärjestelmiin liittyviä termejä, joten oppaassa käytetään em. termistön määritelmien pohjalta sopivinta tai muuten yleisimmin käytettyä. Oppaan kokoamisen on aloittanut Matti Lamponen työskennellessään Vanhustyön keskusliitto ry:ssä teknisenä asiantuntijana ja työn on saattanut loppuun allekirjoittanut. Avunpyyntöjärjestelmien toimittajat ovat auliisti vastanneet kysymyksiini omista ratkaisuistaan niin tapaamisissamme kuin puhelimessa ja sähköpostilla. Olen myös keskustellut vanhuspalveluja tuottavien tahojen kanssa ja kuullut heidän kokemuk sistaan järjestelmien käyttäjinä. Koosteen muokkaamisessa ovat auttaneet KÄKÄTE- projektin työntekijät sekä Vanhustyön keskusliitto ry:n korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso. Parhaimmat kiitokset teille kaikille! Maaliskuussa 2014 Kristina Forsberg 3 Sisällys Lukijalle........................................................................................................................ 3 1 Perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä................................................... 7 1.1 Yleinen toimintaperiaate............................................................................. 7 1.2 Järjestelmän osat......................................................................................... 9 1.3 Hälyttimet.................................................................................................. 10 1.4 Puheyhteys................................................................................................ 13 1.5 Paikannus................................................................................................... 14 1.6 Poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvonta..................... 14 1.7 Hälytysten vastaanotto ja kuittaus............................................................. 14 1.8 Henkilökunnan lisäavunpyyntö ja henkilöturvahälytykset........................ 15 1.9 Tapahtumaloki ja raportoinnit................................................................... 15 1.10 Tekninen tuki............................................................................................. 16 1.11 Mahdollisiin ongelmatilanteisiin varautuminen........................................ 16 1.12 Järjestelmän ja laitteiden toiminnan varmistus......................................... 17 2 Erilaisia avunpyyntöjärjestelmiä............................................................ 18 2.1 9Solutions IPCS.......................................................................................... 18 2.2 All In One................................................................................................... 21 2.3 ArctiCare-järjestelmä................................................................................. 23 2.4 Avsec MultiCare......................................................................................... 26 2.5 BEST........................................................................................................... 28 2.6 CODACO IP................................................................................................. 30 2.7 CareCom.................................................................................................... 32 2.8 Ekahau Real Time Location System............................................................ 35 2.9 ELSI® Care Solution.................................................................................... 37 2.10 Everon Lyra................................................................................................ 40 2.11Hoitajakutsu.fi............................................................................................ 42 2.12MaxPro ...................................................................................................... 45 2.13 Miratel® Innova.......................................................................................... 47 2.14 Miratel® Optima........................................................................................ 49 2.15MIRELLA®................................................................................................... 51 2.16 Safebed Cloud............................................................................................ 53 2.17Senioriturva............................................................................................... 55 2.18 Smartti 5000.............................................................................................. 58 2.19 Tepo®+ monipalvelujärjestelmä................................................................. 60 2.20 Viasec potilas- ja henkilöturva................................................................... 62 2.21Vivago........................................................................................................ 64 3 Avunpyyntöjärjestelmän hankinta......................................................... 68 Sanastoa..................................................................................................................... 74 1 Perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä Avunpyyntöjärjestelmiä kutsutaan yleisesti myös hoitajakutsujärjestelmiksi, avustajakutsujärjestelmiksi, palvelukutsujärjestelmiksi ja kutsujärjestelmiksi. Nykyisiä kutsujärjestelmiä voidaan useimmiten käyttää hoitajakutsun ohella muihinkin tarkoituksiin, kuten henkilökunnan turvajärjestelmänä. Lisäksi avunpyytäjän kutsuun saattaa vastata hoitajan lisäksi vaikka turvapalveluyrityksen työntekijä. Avunpyyntöjärjestelmä kattaakin terminä laajemman sisällön kuin hoitajakutsujärjestelmä, joten yleis tietoa antavissa osuuksissa tässä oppaassa käytetään tätä. Avunpyyntöjärjestelmällä tarkoitetaan laitekokonaisuutta, jolla henkilö voi kutsua apua taholta, jonka kanssa avun antamisesta on ennalta sovittu. Järjestelmään voidaan liittää turvalaitteita, jotka tekevät hälytyksen automaattisesti, eivätkä vaadi käyttäjän tietoista toimintaa. Järjestelmän tarkoituksena on turvata asukkaiden/ asiakkaiden avun saanti ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtä. 1.1 Yleinen toimintaperiaate Asukas lähettää avunpyynnön hälytyspainikkeella tai se lähtee automaattisesti, tiettyjen ennalta määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Hälytykset välittyvät keskuslaitteelle, josta tieto avun tarpeesta siirtyy kansliakojeelle tai -päätteelle sekä henkilökunnan puhelimiin viesteinä, puheena tai molempina. Järjestelmässä voi olla myös paikannusominaisuus, jolloin hälytyksen tehnyt henkilö voidaan paikantaa jopa pihaalueelta. Uudet järjestelmät mahdollistavat toimintahälytysten ohjaamisen eri vastaanottajille vuorokauden aikojen tai viikonpäivien mukaan. Lisäksi paikallisesti toimivien hoito yksiköiden järjestelmiin voidaan yhdistää muiden, erillään sijaitsevien yksiköiden tai jopa yksityiskotien hälytykset. Joillakin järjestelmillä voi myös tarkkailla reaaliaikaisesti asukkaan liikkumista, aktiivisuutta tai elintoimintoja. Suuntaus langattomuuteen Ennen langattomaksi kutsuttiin järjestelmää, jossa asukkaan käytössä oleva ranneke oli langattomasti yhteydessä asuntoon asennettuun huonekojeeseen, asukaspäätteeseen tai järjestelmään liitettyyn tukiasemaan. Huonekojeet ja tukiasemat kuitenkin tarvitsivat kaapeliyhteyden keskuslaitteelle. Nykyisin myös asuntoon asennettavat huonekojeet sekä muut järjestelmään liitetyt laitteet tai tukiasemat ovat langattomasti yhteydessä järjestelmän keskusyksikköön. 7 Langaton yhteys voidaan toteuttaa GSM-yhteydellä tai paikallisesti WLAN-verkon, Bluetooth-teknologian tai RF-tekniikoiden avulla. Vaikka hälyttimet, huonekojeet ja asukaspäätteet olisi langattomasti liitetty keskus yksikköön, on monet niistä liitettävä sähköverkkoon. Monet järjestelmät tarvitsevat myös yleiskaapeloinnin tiedonsiirtoa ja puheyhteyttä varten. Uusiin kiinteistöihin nykyisin asennettava yleiskaapelointi (atk-kaapelointi) tai yleiskaapelointipiste (atk-piste) on usein tähän sopiva. Myös vanhojen kiinteistöjen puhelinkaapeliverkko soveltuu sellaisenaan osalle. IP-pohjaiset järjestelmät Tietoliikenneverkossa toimivat järjestelmät ovat tulleet markkinoille viime vuosien aikana ja internet protokollaan (IP) pohjautuvat järjestelmät ovat yhä yleisempiä. Tässä oppaassa näitä järjestelmiä kutsutaan IP-pohjaisiksi järjestelmiksi. IP-pohjainen järjestelmä vaatii toimiakseen internet-yhteyden. Se voi olla langallinen (kiinteä) tai langaton. Langaton yhteys voidaan toteuttaa WLAN-verkon avulla tai mokkulalla eli nettitikulla. IP-pohjaisuus mahdollistaa sen, että palvelutaloon ei asenneta omaa keskusyksikköä tai palvelinta ohjelmistoineen, vaan ne sijaitsevat toimittajan ylläpitämänä palvelinkeskuksessa. Järjestelmään on helppoa lisätä palvelutalon ulkopuolisia asuntoja tai se on laajennettavissa toimimaan erillään sijaitsevissa yksiköissä. Järjestelmän käyttö tapahtuu selainpohjaisella ohjelmistolla palvelutalon työasemilta tai jopa älypuhelimista ja taulutietokoneilta. IP-pohjainen järjestelmä voi toimia myös perinteiseen tapaan yhdessä kohteessa paikallisesti. Silloin järjestelmän keskuslaitteet ohjelmistoineen asennetaan kohteeseen. Tällöin internet-verkon häiriöt ja katkokset eivät vaikuta järjestelmän toimintaan. Integroitavuus Aiemmin oli hyvin tavanomainen näky, että palvelutalon kansliassa saattoi olla useita tietokoneita eri käyttötarkoitusta varten. Yhdistämällä eli integroimalla hoito-, turva- ja hälytysjärjestelmät toimimaan yhdessä saadaan kokonaisuus, jota hallinnoidaan yhdellä käyttöliittymällä. Jos järjestelmät toimivat yhdessä, henkilökunnan työ helpottuu, kun kirjauksia ei tarvitse tehdä erikseen moneen eri järjestelmään. Monella toimittajalla onkin valmiina ns. rajapinta erilaisten järjestelmien, kuten taloteknisten sekä turvallisuus- tai toiminnanohjausjärjestelmien liittämiseen. Henkilökunta voi siten saada puhelimeensa avunpyyntöjen lisäksi esimerkiksi soitot ovipuhelimista, paloilmoitinlaitteiden hälytykset ja laitevikailmoitukset. Integraation hyötynä voidaan nähdä ainakin kustannussäästöt, informaation kulun tehostuminen sekä järjestelmien käytön hallinnan paraneminen yhtenäisten käyttötapojen myötä. 8 1.2Järjestelmän osat Avunpyyntöjärjestelmä koostuu hälyttimistä, huonekojeista tai asukaspäätteistä, keskuslaitteista ja hallintaohjelmistosta sekä hälytysten vastaanottimista. Tänä päivänä hälytykset saapuvat yleisimmin henkilökunnan langattomiin GSM-, DECT- ja IP-puhelimiin. Lisäksi hälytykset voidaan ilmaista käytävänäytöissä, huonemerkkivaloissa, kansliakojeissa tai graafisessa pohjakuvassa tietokoneen näytöllä. Puheyhteydellisissä järjestelmissä asukkaan huoneessa on huonekoje tai asukas- pääte, joihin henkilökunta saa omista puhelimistaan avattua kaksisuuntaisen puhe yhteyden. Näissä laitteissa on tavallisesti painikkeet hälytystä, hälytyksen kuittausta, läsnäoloa tai lisäavun pyyntöä varten ja niihin voi liittää myös langallisia hälyttimiä. Asukaspääte on huonekojetta monipuolisempi laite; sen kautta voidaan soittaa puheluita, ohjata valaistusta sekä radio- ja tv-kanavia. Järjestelmä tarvitsee toimiakseen myös keskuslaitteen. Keskuslaitetta nimitetään järjestelmästä riippuen myös keskusyksiköksi tai keskittimeksi. Keskuslaite voi sijaita kohteessa tai internet- ja GSM-verkossa toimivissa järjestelmissä myös järjestelmän toimittajan palvelinkeskuksessa. Langallisissa järjestelmissä eri laitteet, kuten huonekojeet, asukaspäätteet ja hälyttimet, kaapeloidaan ja liitetään keskusyksikköön. Joissakin kaapeloitavissa järjestelmissä hälyttimet voivat olla myös langattomassa yhteydessä keskuslaitteeseen. Tiedot liitetyistä laitteista ja tarvittavista asetuksista ohjelmoidaan keskuslaitteelle sen omalla näppäimistöllä tai tietokoneen avulla. Palvelin voi sijaita palvelutalossa tai järjestelmän toimittajan operoimana palvelinkeskuksessa. Palvelimella on järjestelmän tarvitsema ohjelmisto ja sinne tallentuvat myös kaikki ohjelmistoon tehdyt hälytysasetukset sekä tapahtumaloki. Lisäksi palvelinta tarvitaan järjestelmän hälyttimiltä ja ilmaisimilta saatujen tietojen analysointiin ja niiden pohjalta laadittavien johtopäätösten tekoon. Järjestelmää hallinnoidaan ohjelmistolla, joka sijaitsee järjestelmästä riippuen keskuslaitteella, toimittajan toimesta varmennetussa palvelinhotellissa tai toimittajan palvelimella. Hallinta tapahtuu joko suoraan keskusyksiköltä, palvelutalon työasemilta tai joillakin järjestelmillä myös mobiililaitteilla. Ohjelmiston avulla mm. määritetään hälytysten aktivointirajat sekä niiden vastaanottajat eri vuorokauden aikoina. Ohjelmistoon voi myös liittyä lokitiedosto, johon kerätään hälytyksiin liittyvät tiedot. Alla on lyhyt esittely järjestelmiin tavallisesti kuuluvista laitteista. Kaikissa järjestelmissä ei kuitenkaan ole näitä kaikkia. Hälyttimet esitellään seuraavassa luvussa. Keskusyksikkö (keskuslaite, keskitin) on järjestelmän ydin, joka ohjaa kaikkea toimintaa. Keskuslaitteelle liitetään kaikki järjestelmän laitteet joko kaapeloimalla tai langattomasti. Sinne myös ohjelmoidaan kaikki järjestelmän toiminnan kannalta tarpeellinen tieto, mm. tiedot hälyttimistä ja hälytysrajoista. IP-järjestelmissä keskusyksikön toiminnat hoitaa ohjelmisto, joka sijaitsee järjestelmän toimittajan palvelimella. Kansliakoje (kansliapääte) ilmaisee hälytysten tiedot järjestelmissä, joissa tiedot eivät tule tietokoneen näytölle. Laitteessa voi olla myös kaksisuuntainen puheyhteys. 9 Tukiasema on järjestelmään kuuluva langallinen tai langaton laite, jonka kautta langattomat hälyttimet ovat yhteydessä järjestelmän keskusyksikköön. Toistimen avulla saadaan keskuslaitteen toiminta-aluetta laajennettua. Toistin voi olla yhteydessä keskuslaitteeseen langattomasti tai kaapeloituna. Huonekoje on asukashuoneen viestintälaite, jossa yleensä on puheyhteys ja hälytyspainike sekä mahdollisesti myös muita painikkeita ja toimintoja. Huonekojeeseen voidaan liittää erilaisia langallisia tai langattomia hälyttimiä. Asukaspääte on huonekojetta monipuolisempi asukashuoneen viestintälaite. Puhe yhteyden ja hälytystoiminnon lisäksi laitteella voidaan ohjata valoja, valita tv- ja radio kanavia ja säätää niiden äänenvoimakkuutta. Asukaspäätteeseen voidaan liittää erilaisia langallisia ja langattomia hälyttimiä. Ovipielikoje, huoneepaneeli (huoneterminaali, painikepaneeli) voi koostua pelkistä painikkeista tai niiden lisäksi myös näytöstä, kaiuttimesta, mikrofonista ja mahdollisista muista osista. Lisäksi siihen saattaa olla mahdollista liittää ulkopuolisia laitteita. Painikkeiden toiminnot voivat olla ennalta määrättyjä tai ne voidaan ohjelmoida toimimaan halutulla tavalla. Läsnäolopainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu järjestelmään kuuluva painike, jonka avulla ilmoitetaan muulle henkilökunnalle, että joku on jo asukkaan luona. Painike voi olla erillinen tai se voi sijaita huonekojeessa, asukaspäätteessä tai huonepaneelissa. Kuittauspainikkeella kuitataan hälytys vastaanotetuksi. Painike voi olla asunnon ovipielikojeessa, huonekojeessa tai asukkaan rannekkeessa. Joissakin järjestelmissä hälytykset voidaan kuitata myös henkilökunnan puhelimista tai kansliakojeista. Yleislähettimen avulla voidaan avunpyyntöjärjestelmään liittää langattomasti mikä tahansa langallinen hälytin. Huonemerkkilamppu on asunnon ulkopuolelle asennettava merkkivalo hälytyksen ilmaisemiseen. Tagi eli RFID-tunnistin on pieni, langaton tunnistin, jota käytetään esimerkiksi poistumis-, paikannus- ja kulunvalvontajärjestelmien rannekkeissa. Tunnistimen mikrosiruun tallennetaan haluttu tieto, joka välittyy radioaaltojen avulla lukija-asemille. Ovipuhelin on laitekokonaisuus, jonka avulla saadaan puheyhteys rakennuksen ulko-ovelta sisälle henkilökunnan puhelimeen. Järjestelmällä voidaan avata ulko-oven sähkölukko kiinteistöstä käsin. Ovipuhelinjärjestelmä sisältää usein myös videokamerayhteyden. 1.3Hälyttimet Hälyttimet voivat olla langallisia tai langattomia. Hälytys voi lähteä napin painalluksesta tai hälytykset voivat tapahtua automaattisesti määritellyissä tilanteissa ilman käyttäjän tietoista toimintaa. Järjestelmään liitettyjen laitteiden avulla voidaan 10 t oteuttaa myös passiivisuushälytys, joka tapahtuu automaattisesti, jos henkilön liikkuminen tai toiminta asunnossa on vähäisempää kuin asetetut raja-arvot. Automaattiset hälytykset voidaan ohjelmoida tapahtuvaksi kunkin asukkaan kohdalla tai eri vuorokauden aikoina eri tavoin. Tyypillisimpiä langattomia hälyttimiä, jotka vaativat käyttäjän toimintaa, ovat rannek keessa tai kaulanauhassa olevat hälytyspainikkeet. Automaattisia hälyttimiä ovat mm. ovihälytin, hälytinmatto tai kaatumishälytin. Ne voidaan järjestelmästä riippuen toteuttaa langallisesti tai langattomasti. Monet hälyttimet, varsinkin langattomat, voidaan liittää vain tiettyyn järjestelmään, kun taas langalliset hälyttimet ovat liitettävissä mihin järjestelmään tahansa liitäntäyksikön avulla. Alla kerrotaan eri hälytin tyypeistä. Kaikkiin järjestelmiin ei välttämättä voi liittää kaikkia näitä, mutta laitteistoa hankittaessa on tärkeää tietää, mitä mahdollisuuksia on olemassa. Hälytyspainike (turvapainike, kutsupainike) on hälyttävän turvalaitteen painike, jota painamalla laite ottaa yhteyden ennalta määritellylle taholle. Hälytyspainike voi olla kiinteä osa turvalaitetta tai se voidaan liittää turvalaitteeseen kiinteästi tai langattomasti. Tavallisimpia langattomia hälytyspainikkeita ovat hälytysranneke (turvaranneke, kutsuranneke) ja riipuspainike joiden lisäksi painiketta voidaan kantaa vyöllä tai kiinnittää klipsillä vaatteisiin. Henkilökohtaiset hälytyspainikkeet kestävät yleensä hyvin kosteutta, joten ne toimivat vaikka suihkussa. Kiinteitä painikkeita, jotka voidaan asentaa langallisesti tai langattomasti, ovat sänkyjen luona käytettävä johtopainike (päärynäpainike), seinälle asennettava kutsupainike ja vetonaruhälytin, jota yleisimmin käytetään wc-tiloissa. Hätäpainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu, järjestelmään kuuluva painike, jonka avulla henkilökuntaan kuuluva voi ilmoittaa akuutista hädästä eli tehdä hen kilöturvahälytyksen. Painike voi olla erillinen tai se voi sijaita puhelimessa, huone kojeessa tai asukaspäätteessä. Lisäapupainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu painike, jonka avulla henkilökuntaan kuuluva voi ilmoittaa tarvitsevansa asukkaan luona lisäapua. Lisäapupainike on tarkoitettu kiireettömiin avunpyyntöihin. Painike voi olla erillinen painike tai se voi sijaita huonekojeessa tai asukaspäätteessä. Ovi- ja ikkunahälytin tunnistaa oven tai ikkunan avaamisen tai sulkemisen ja tekee tarvittaessa hälytyksen. Hälytys voidaan ajastaa toimimaan vain tiettyinä vuoro kauden aikoina, esimerkiksi yöllä. Jotkin laitteet voidaan myös ohjelmoida hälyttämään, jos henkilö ei palaa takaisin määritellyn ajan kuluessa. Poistumisvalvontatunniste (dementiarenneke) on muistisairaan henkilön kulun valvontaan tarkoitettu tunniste, yleensä ranneke. Kun tunnistetta kantava henkilö tulee valvontaan tarkoitetun tukiaseman vaikutuskenttään, esimerkiksi ulko-ovelle, aktivoituu automaattihälytys. Usein rannekkeessa ei ole lainkaan hälytyspainiketta tai se on ohjelmoitu pois toiminnasta. Epilepsiahälytin asennetaan epilepsiaa sairastavan henkilön sänkyyn petauspatjan alle ja se tunnistaa alkavan epilepsiakohtauksen rekisteröimällä tärinän patjan läpi. Kun tärinän määrä vastaa ennalta säädettyä asetusta, laite käynnistää hälytyksen. 11 Inkontinenssihälytin on vuoteeseen sijoitettava tunnistinlaite, joka havaitsee vuoteen kastumisen. Hälytinmatto (tunnistinmatto) on siirrettävä, lattialle tai muulle pinnalle asetettava turvalaite, joka hälyttää kun sen päälle astutaan. Hälytinmatto voidaan asettaa esimerkiksi oven eteen tai vuoteen vierelle. Hälytinmatto voi toimia myös toisinpäin, eli se hälyttää kun paino siirtyy pois sen päältä. Tällaista käytetään tuolihälyttimenä esimerkiksi, kun halutaan saadaan tieto kaatumisalttiin henkilön liikkeelle lähdöstä. Kaatumishälytin voi olla turvarannekkeen tai henkilöpaikantimen osa tai se voi olla erillinen laite, joka kiinnitetään esimerkiksi vyötärölle. Kaatumishälyttimen toiminta voi myös perustua tilassa oleviin ilmaisimiin. Hälytin tunnistaa liikkeen perusteella kaatumisen ja hälyttää automaattisesti apua. Vesivuotohälytin (kosteushälytin) tunnistaa kosteuden tai vuotavan veden ja tekee hälytyksen. Sitä käytetään esimerkiksi keittiö- ja kodinhoitotiloissa ehkäisemään vesivahinkoja, kun vesi vuotaa pesukoneesta lattialle. Vuodehälytin (sänkyhälytin) seuraa henkilön vuoteessa oloa ja sieltä nousemista ja tekee tarvittaessa automaattisen hälytyksen. Hälytys tapahtuu määriteltyjen ehtojen mukaan, esimerkiksi kun henkilö lähtee vuoteesta tai jos hän ei ole palannut vuoteeseen määritellyn ajan kuluessa. Jotkin vuodehälyttimet rekisteröivät myös elintoimintoja, unen laatua tai henkilön liikkeitä. Ne voivat myös tunnistaa sairaskohtauksen. Liesivahti (hellavahti) seuraa lieden lämpötilaa, tehoa tai käyttöaikaa ja tarvittaessa katkaisee sähkövirran automaattisesti tai sammuttaa alkaneen palon. Avunpyyntö järjestelmään kytkettynä se ilmoittaa vaaratilanteesta myös henkilökunnalle. Palovaroitin havaitsee alkavan palon ja varoittaa paikalla olevia henkilöitä. Joissakin järjestelmissä asuntojen palovaroittimien hälytykset voidaan yhdistää myös avunpyyntöjärjestelmään. Yleensä asumisyksiköissä on paloilmoitinlaitteisto, joka antaa automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen. Häkävaroitin (CO-varoitin) varoittaa paikalla olevia henkilöitä havaittuaan ilmassa häkää. Joissakin järjestelmissä asuntojen häkävaroittimen hälytykset voidaan yhdistää myös avunpyyntöjärjestelmään. Lämpötilahälytin seuraa ympäristönsä lämpötilaa ja tekee hälytyksen, jos lämpötila muuttuu hyvin nopeasti tai jos se ylittää tai alittaa ennalta säädetyt arvot. Lämpötilahälytin voi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, jos puulämmitteistä taloa unohdetaan lämmittää ja huoneiden lämpötila laskee huomattavasti. Lämpötilahälytin ei korvaa palovaroitinta. Muistuttava lääkeannostelija muistuttaa lääkkeiden ottamisesta äänimerkin tai muun merkin avulla. Käyttäjä voi ottaa vain valmiiksi annostellut lääkkeet ennalta määriteltynä aikana ja jos lääkkeitä ei ole tällöin otettu, voi lääkeannostelija lähettää hälytyksen. 12 Liikeilmaisin tunnistaa liikkeen ja lähettää tiedon havainnosta eteenpäin. Liikeilmai simet on yleensä säädetty toimimaan niin, että ne tunnistavat ihmisen liikkumisen tilassa eivätkä reagoi esimerkiksi kotieläinten liikkumiseen. Niillä voidaan ilmaista esimerkiksi vuoteesta nousu tai kylpyhuoneeseen meno. Liiketunnistin on laite, joka tunnistaa liikkeen. Liiketunnistimen voi liittää muihin laitteisiin, joiden avulla voi esimerkiksi ohjelmoida valot syttymään tai ovet aukeamaan automaattisesti, kun henkilö lähestyy ovia tai tulee huoneeseen. Älylattia on lattiapinnoitteen alle asennettava hälyttävä turvalaite, joka havaitsee henkilön liikkumisen tai kaatumisen ja tekee tarvittaessa automaattisen hälytyksen tai muun toiminnon. Älylattian avulla voidaan myös kerätä tietoa henkilön liikkeistä tai esimerkiksi sytyttää valot tilaan, jossa henkilö liikkuu. Nimitystä turvalattia käytetään luistamattomista lattiamateriaaleista, joihin ei liity hälytystä. Erikoisratkaisuja Mikäli asukkaan voimat ovat heikentyneet tai heikentynyt toimintakyky haittaa tavanomaisten hälytyspainikkeiden käyttöä, voidaan useimpiin järjestelmiin asentaa vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat hälytyksen teon. Tässä muutamia esimerkkejä: Kosketushälytintä voidaan painaa muullakin kuin sormella, eikä sen painamiseen tarvita paljon voimaa. Se voidaan tarvittaessa säätää niin herkäksi, että pelkkä hipaisu riittää hälytyksen tekemiseksi. Suuret käyttökytkimet voivat sopia niille, joiden on vaikea käyttää pientä nappia. Äänihälytin on ääneen reagoiva hälytin. Se sopii henkilöille, jotka pystyvät käyttämään ääntään kontrolloidusti, mutta eivät voi käyttää tavallisia kytkimiä. 1.4Puheyhteys Puheyhteys asukkaan huoneeseen voidaan muodostaa huonekojeen, asukaspäätteen tai eräässä järjestelmässä myös turvarannekkeen kautta. Henkilökunta voi hälytysten yhteydessä avata puheyhteyden asukkaaseen joko omasta kannettavasta puhelimestaan tai kansliapuhelimesta. Puhelimen kautta voidaan tiedustella hälytyksen syitä ja myös rauhoitella hälytyksen tehnyttä henkilöä kertomalla, että apu on tulossa. Moni paikantava järjestelmä avaa puheyhteyden lähimpään huonekojeeseen tai asukaspäätteeseen riippumatta siitä, kuka hälyttää. Henkilökunta voi yleensä soittaa asukkaille myös muulloin kuin hälytysten yhteydessä. Joihinkin laitteisiin on myös mahdollista ohjelmoida sallittuja puhelinnumeroita, joista esimerkiksi omaiset voivat soittaa automaattisesti aukeavan puhelun lähei selleen. 13 1.5Paikannus Moniin avunpyyntöjärjestelmiin on liitetty paikannustoiminto, jonka avulla saadaan hälytyksen yhteydessä tieto asukkaan olinpaikasta sisätiloissa ja usein myös piha piirissä. Paikannusta varten on rakennuksessa, ja tarvittaessa myös ulkona, oltava tukiasemaverkko ja asukkailla paikannustunniste (esimerkiksi ranneke). Paikannus voi olla aluekohtaista, jolloin saadaan vain tieto alueesta, kuten osastosta tai kerroksesta, jossa hälyttäjä on. Huonekohtaisessa paikannuksessa tukiasema on asennettava jokaiseen huoneeseen. Nykyään myös reaaliaikainen paikannus on mahdollista toteuttaa helposti ja edullisesti. Uusimmilla ratkaisuilla voidaan paikantaa asukkaiden, henkilökunnan sekä laitteiden sijainti sisätiloissa jopa muutaman metrin tarkkuudella. Joissakin järjes telmissä sijaintitietoja voidaan tarvittaessa tarkastella reaaliaikaisesti pohjakuvasta näyttöpäätteeltä. 1.6Poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvonta Poistumisvalvonnalla valvotaan tai rajoitetaan esimerkiksi muistisairaan henkilön liikkumista. Henkilöllä, jonka liikkumista on seurattava, on mukanaan poistumisvalvontaan liitetty tunniste, kuten ranneke. Tarvittaville oville asennetaan valvontaan liittyvät laitteet. Asetuksilla voidaan määritellä, lähteekö hälytys kun tunnistetta kantava henkilö lähestyy ovea tai vasta kun hän kulkee ovesta. Hälytykset voidaan myös asettaa aktivoitumaan erilailla eri vuorokauden aikoina. Järjestelmien ja sähkölukkojen avulla on mahdollista myös lukita ovi automaattisesti silloin, kun tunnistetta kantava henkilö on oven läheisyydessä tai avata lukosta sallittu ovi, esimerkiksi vain omaan asuinhuoneeseen. Poistumisvalvonta voi olla osa avunpyyntöjärjestelmää tai siihen liitetty erillinen järjestelmä. Erillinen järjestelmä ilmaisee mistä ovesta ollaan poistumassa, mutta ei kerro, kuka poistuu. Kun järjestelmä on osa avunpyyntöjärjestelmää, on mahdollista saada tieto myös henkilöstä. Reaaliaikaisesti paikantavissa järjestelmissä poistumisvalvonta tehdään hallintaohjelman avulla pohjakuvaan. Kullekin asiakkaalle voidaan määritellä yksilölliset alueet, joilta poistumisesta aiheutuu hälytys. 1.7 Hälytysten vastaanotto ja kuittaus Järjestelmän hankkija voi vaikuttaa paljon siihen, miten hälytykset välitetään ja miten ne näkyvät talossa. Monet järjestelmät taipuvat erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin, joita voidaan myös jälkeenpäin muuttaa. Ohjelmistoilla voidaan yleensä myös muokata hälytystekstejä, jolloin niistä saadaan toimipaikkaan sopivat ja mahdollisimman selkeät. Ilman puheyhteyttä olevissa järjestelmässä käytetään hälytysten ilmaisuun usein käytävänäyttöjä, huonemerkkilamppuja ja kansliakojeita. Puheyhteydellisissä 14 järjestelmissä hälytykset voidaan lisäksi välittää joko hoitajien GSM-, DECT- tai IP- puhelimiin. Hälytykset saapuvat puhelimiin soittoina, tekstiviesteinä tai molempina. Tekstiviestissä on hälyttäjän tiedot ja paikantavissa järjestelmissä myös paikkatieto. IP-pohjaisissa avunpyyntöjärjestelmissä hälytykset sekä muut järjestelmän ilmoitukset voidaan välittää myös sähköposteina sovituille tahoille. Puhelimiin tulevat hälytykset voidaan ohjelmoida esimerkiksi hälytystyypin mukaan välittymään koko henkilökunnalle, tietyille henkilöille tai eri vuorokauden aikoina eri tahoille. Joissakin järjestelmissä hälytysviestejä voidaan myös priorisoida ja esittää niitä selkeillä värikoodeilla ja symboleilla. Näin saadaan nousemaan esiin kiireellisimmät hälytykset, kuten henkilöturva- tai palohälytykset. Hälytysten kuittaus toimii eri järjestelmissä eri tavoin: joissakin järjestelmissä ne voidaan kuitata henkilökunnan puhelimista tai kansliakojeista, jolloin käynti asiakkaan luona voi kuitenkin jäädä kiireessä tekemättä. Toisissa järjestelmissä kuittaus puhelimesta merkitsee vasta työn vastaanottoa ja työn suoritus kuitataan asiakkaan luona joko huonekojeesta tai asukkaan rannekkeesta. Jos hälytystä ei kuitata vastaanotetuksi, voidaan hälytyksestä myös muistuttaa automaattisesti, jottei avunpyyntö unohdu. Huonekojeessa voi olla myös mahdollisuus läsnäolokuittaukseen, jolloin tieto voi välittyä järjestelmän kautta muiden työntekijöiden puhelimiin ja käytävämerkkivaloihin tai järjestelmään voidaan ohjelmoida muita toimintoja. Huoneen hälytyspainikkeet saadaan esimerkiksi toimimaan henkilöturvajärjestelmän hälytyspainikkeina, jolloin henkilöstö voi helposti kutsua lisäapua. Lisäksi saatetaan estää muiden hälytysten ja puheluiden saapuminen kyseisen työntekijän puhelimeen. 1.8 Henkilökunnan lisäavunpyyntö ja henkilöturvahälytykset Useimmat avunpyyntöjärjestelmät pystyvät toteuttamaan myös hoitajien lisäavunpyynnöt ja henkilöturvahälytykset. Molemmat toiminnot voidaan ohjelmoida lähtemään organisaation tarpeiden mukaan halutuille tahoille. Lisäavunpyyntö esimerkiksi asiakkaan nostotilanteessa lähtee vain omalle työryhmälle. Henkilöturvahälytys voi lähteä esimerkiksi toiselle osastolle, koko henkilökunnalle tai yöaikaan vaikka turvapalveluyrityksen hälytyskeskukseen. Toiminnot voivat käynnistyä hoitajien puhelimista, huonekojeista, erillisistä hälytyspainikkeista tai hoitajien omista rannekkeista tai riipushälyttimistä. Hälytykset voidaan saada myös kaatumisesta tai liikkumattomuudesta. Paikannusjärjestelmän avulla saadaan selville hälyttäjän sijainti. 1.9Tapahtumaloki ja raportoinnit Avunpyyntöjärjestelmien ohjelmistoon sisältyy yleensä tapahtumarekisteri (tapah tumaloki, tapahtumahistoria, hälytysloki tms.), johon tallennetaan kaikki järjestelmän tapahtumat. Ohjelmistosta voidaan jälkeenpäin tarkastella tallennettuja tietoja, kuten tapahtuman tarkka ajankohta, hälytystyyppi, mihin hälytys on ohjautunut ja onko hälytys otettu vastaan ja kuitattu sekä hälyttimien aktivointirajat ja niihin tehdyt 15 muutokset. Tapahtumiin voi pystyä lisäämään merkintöjä esimerkiksi hälytyksen syystä tai annetusta hoidosta kansliapäätteellä tai joillakin järjestelmillä myös äly puhelimilla ja taulutietokoneilla. Ohjelmista voidaan tulostaa raportteja, kuten esimerkiksi tietyn asukkaan hälytys tapahtumat. Niistä voi olla mahdollista tehdä myös suodatettuja hakuja eri kriteerien mukaan, kuten tapahtumapäivä, hälytystyyppi tai sijainti. 1.10Tekninen tuki Järjestelmien käytössä tarvitaan teknistä tukea erityisesti käyttöönottovaiheessa. Tuki voi olla saatavilla vain arkisin päiväaikaan, toisilla myös iltaisin ja viikonloppuina ja joillakin kaikkina vuoden päivinä ympäri vuorokauden. Tuki voi olla erikseen maksullista, siitä voidaan tehdä palvelusopimus tai järjestelmä toimitetaan kokonaispalveluna, joka sisältää myös ympärivuorokautisen huolto- ja ylläpitopalvelun. Uusissa järjestelmissä monet ongelmatilanteet voidaan ratkaista etähallinnan kautta, ilman että asentaja tulee paikalle. 1.11Mahdollisiin ongelmatilanteisiin varautuminen Henkilökunta tarvitsee käyttöönottovaiheessa tukea ympäri vuorokauden, sillä ongelmatilanteet voivat tulla vastaan yöllä, eikä yksintyöskentelevällä yöhoitajalla ole edes työkaveria, jolta kysyä neuvoja. Uuden järjestelmän käyttöönotto onnistuu harvoin ilman pientä alkukangertelua ja jonkinasteisia ongelmia tulee usein myös ohjelmistojen päivitysten yhteydessä. Ohjelmistoihin liittyviä ongelmia ovat olleet mm. vieraskielisyys ja yleisesti käytettä vien ohjelmien käytännöistä poikkeavat toiminnot (esimerkiksi ohjelma ei sulkeudukaan oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista). Vaikka ohjelmistoa voisikin käyttää useilta eri päätelaitteilta, voi joissakin järjestelmissä vain yksi käyttäjä kerrallaan tehdä kirjauksia ja samanaikaisesti tulevat hälytykset voivat vielä jumittaa työpöydän keskeyttäen työskentelyn. Henkilökunta voi ohjelmiston kautta säätää hälytysrajoja, liittää uusia hälyttimiä ja nimetä niitä. Ohjelmistojen käytettävyys voi olla heikko ja hälytysrajojen asettaminen turhan monimutkaista ja vaikeaa. Hälytystoimintoihin liittyviä aktivointirajoja, kuten aikarajaa, ei välttämättä pysty säätämään sopivaksi kaikkien asukkaiden kohdalla. Nopean ja luotettavan toiminnan takaamiseksi hälytykset ja ohjelmiston omat ilmoitukset pitäisi saada selväkielisinä viesteinä eikä koodeina. Joissakin järjestelmissä tämä ei ole mahdollista esimerkiksi rajattujen merkkimäärien vuoksi. Työntekijät ovat myös kokeneet, että laitteiden säätö voi olla vaikeaa, johtuen joko kyseisestä laitteesta tai sen puutteellisista käyttöohjeista. Avunpyyntöjärjestelmä voi kuormittaa tietojärjestelmää ja henkilökunnan puhelimia odottamattoman paljon. Saapuvat puhelut talon sisältä, ulkoa ja ovipuhelimista sekä hälytysjärjestelmä ja siihen integroitujen järjestelmien hälytykset vievät virtaa. 16 Puhelimien akkuja joudutaan lataamaan usein ja latauksen aikana kyseisillä työn tekijöillä ei välttämättä ole käytössään puhelinta. Tapahtumien suuresta määrästä johtuen on myös vaarana, että kaikki viestit tai yhteydenotot eivät edes tule perille. Järjestelmien käytössä on ollut lukuisia ongelmia, joista moniin on varmasti löytynyt jo ratkaisu. Esimerkiksi luurilliset puhelimet ovat olleet joillekin käyttäjille hankalia, sillä luuri on jäänyt pois paikaltaan, eikä laite näin ollen ole ollut toiminnassa. Nyt käytössä olevat huonekojeet ovat yleensä luurittomia ja henkilökunta voi ottaa automaattisesti avautuvan puheyhteyden asukkaaseen. Hyvä puheyhteys vaatii kuitenkin sen, että laitteet on sijoitettu oikein, jotta ääni kuuluu keskustelukumppaneille molempiin suuntiin. Järjestelmä voi myös valvoa toimintaansa ja ilmoittaa jos johto on irrotettu pistorasiasta. Järjestelmän toimintaongelmia ovat olleet mm. vikahälytykset ja poistumisvalvonnan viiveet sekä epävarmat paikkatiedot. Järjestelmää säätämällä, laitteiden sijoittelua muuttamalla tai lisäämällä uusia laitteita löydetään yleensä ongelmiin ratkaisut. Lisäksi on huomioitava, että radiotaajuuksilla toimiviin järjestelmiin häiriöitä voivat aiheuttaa sen omien laitteiden vikojen lisäksi muut ympäristössä olevat laitteet. Langattomat laitteet toimivat paristoilla tai akuilla (poikkeus: RFID-tunnistimet eivät vaadi kumpaakaan). Useimmat järjestelmät tarkkailevat itse laitteidensa toimintaa ja ilmoittavat paristojen vaihdon tai akun latauksen tarpeesta. Jos näin ei ole, joutuu henkilökunta testaamaan ja tarkkailemaan niitä. Akuilla varustetuissa laitteissa on ollut ongelmana, että akun täyttymistä ei ole ilmaistu millään tavalla, joten latauksen lopettaminen on hankalaa. 1.12Järjestelmän ja laitteiden toiminnan varmistus Järjestelmän toimintaa voidaan varmistaa monin eri tavoin. Virransyötön turvaamiseksi järjestelmässä voi olla UPS-järjestelmä tai -laite, joka pystyy turvaamaan sähkön saannin lyhyiden virtakatkosten aikana. Joissakin verkkovirtaa käyttävissä laitteissa on myös itsessään akkuvarmistus. Monet järjestelmät voivat myös tarkkailla itse laitteiden ja hälytysten toimivuutta. Esimerkiksi langattomat hälyttimet tekevät testi hälytykset tietyin väliajoin ja jos niitä ei tule, laukeaa hälytys. Nykyiset langattomat hälyttimet lähettävät yleensä tiedon paristojen jännitteen alenemisesta. Matkapuhelinverkkojen kautta toimivissa järjestelmissä voi olla mahdollisuus kahden eri operaattorin SIM-kortin liittämiseen, jolloin järjestelmä itse valitsee niistä toimivimman yhteyden. IP-järjestelmien toimintaa voidaan valvoa jatkuvasti etänä ja puuttua ongelmatilanteisiin välittömästi. Järjestelmien ohjelmistot sijaitsevat toimittajien omilla tai heidän valitsemillaan palvelimilla. Ainakin isoimmat toimijat ovat varmistaneet toiminnan keskeytyksettömyyden sillä, että kaikki tiedot varmuuskopioidaan reaaliajassa useammalle palvelimelle. Jos yhden palvelimen toiminnassa on jostain syystä häiriöitä, jatkuu toiminta välittömästi toisen palvelimen kautta. 17 2 Erilaisia avunpyyntöjärjestelmiä Tässä luvussa esitellään avunpyyntöjärjestelmät aakkosjärjestyksessä. Luvussa esitetään kuvaus kunkin järjestelmän kokoonpanosta ja toiminnasta sekä puheyhteyden, paikannuksen ja poistumisvalvonnan toteuttamisesta. Kunkin järjestelmän osalta selvitetään myös mahdollinen kaapeloinnin tarve ja lisälaitevalikoima. 2.1 9Solutions IPCS IPCS (Integrated positioning and Communication System) on langaton reaaliaikaisesti paikantava kutsu- ja hoitajien turvajärjestelmä. Järjestelmän kokoa ei ole rajattu. Saman organisaation kohteita voi hallita keskitetysti riippumatta kohteiden maantieteellisestä sijainnista. Käyttöliittymää voidaan käyttää lähes kaikilla internet-yhteensopivilla laitteilla. Kokoonpano Kuva: 9Solutions Oy Perusjärjestelmä koostuu paikannettaviin kohteisiin liitettävistä radiotunnisteista (Tageista), tukiasemaverkosta (Node-verkosta), keskusyksiköistä eli yhdyskäytävistä (CCU) ja internetin kautta pilvipalvelimilla toimivasta ohjelmistosta. Paikannettava kohde voi olla myös mikä tahansa Bluetooth® Low Energy -laite, kuten Apple iPhone ja iPad. Paikantavat tukiasemat ovat langattomasti yhteydessä toisiinsa sekä yhdyskäytävään. Järjestelmän muut langattomat laitteet, kuten huonekoje, sänkyvahti ja erilaiset kiinteät hälyttimet, liittyvät automaattisesti tukiasemien muodostamaan verkkoon. Myös kulunvalvonta hyödyntää samaa verkkoa. Laitteet tarkkailevat omaa tilaansa ja ilmoittavat, jos esimerkiksi tukiasema irrotetaan virtalähteestä. Samaa järjestelmää voidaan käyttää kulunhallintajärjestelmänä, henkilöturva järjestelmänä, laitevarkauksien ehkäisyyn ja laitteiden paikantamiseen kiinteistössä. Käyttöliittymän kautta voidaan hallita kaikkia järjestelmän toimintoja, kuten esimerkiksi ylläpitää ja hallita kohteiden ja henkilöiden tietoja, hälytyksiä, tehtäviä, lähettää ja vastaanottaa viestejä, suorittaa hakuja ja tulostaa raportteja. Lisäksi Android-, iPhone- ja iPad-laitteille on saatavana sovelluksia järjestelmän hallintaan. 18 9Solutions valvoo kaikkia asennettuja järjestelmiä ympäri vuorokauden jokaisena vuoden päivänä. Mikäli järjestelmä vikaantuu, pyritään vika korjaamaan automaattisesti etänä. Tukikeskus -sivusto on käytettävissä suoraan käyttöliittymästä sisältäen järjestelmän yksityiskohtaiset käyttöohjeet, käyttöesimerkkejä, koulutusmateriaaleja, ratkaisuehdotuksia yleisimpiin vikatilanteisiin, sekä vianetsintä- ja tukipalvelut. Puheyhteys Kaksisuuntainen puheyhteys on mahdollista huoneisiin sijoitettavien huonekojeiden kautta. Kun huoneesta tulee hälytys, voi hoitaja avata yhteyden huonekojeeseen ja keskustella asiakkaan kanssa. Huonekoje on varustettu sim-kortilla ja se toimii myös yksinkertaisena puhelimena. Omaiset ja läheiset voivat myös soittaa huonekojeeseen, mikäli heidän puhelinnumeronsa on ohjelmoitu sallituksi numeroksi. Paikannus Paikannus on reaaliaikainen ja se toteutetaan tukiasemaverkon avulla. Paikannus tarkkuus riippuu siten tukiasemien lukumäärästä. Järjestelmän laitepaikannusratkaisu mahdollistaa myös laitteiden nopean ja tehokkaan paikannuksen. Laitteisiin kiinnitettävät tagit voidaan ohjelmoida tarpeiden mukaan ja saada myös hälytys, jos ne irrotetaan laitteesta. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta toteutetaan myös tukiasemaverkon avulla. Järjestelmän asetuksiin määritellään asukas- tai ryhmäkohtaisesti hälytysten päälläoloajat ja alueet, joiden rajojen ylityksestä saadaan hälytys. Myös ovien valvonta ja lukituksen ohjaus on mahdollista. Hälytykset Paikannustukiasemat ottavat hälytykset vastaan ja välittävät ne langattomasti yhdyskäytävän kautta palvelimelle. Hälytykset on mahdollista saada työasemille, käytävänäyttöihin, tekstiviesteinä DECT- ja GSM-puhelimiin tai ne voidaan välittää ulkopuoliseen turvapalveluyritykseen. Hälytysten siirtoa voidaan ohjata ajan, viikonpäivän tai paikan mukaan sekä henkilökohtaisesti, ryhmäkohtaisesti tai viestityypin mukaan. Turvaranneketta käyttävän henkilön päivittäinen aktiivisuus voidaan tallentaa aktii visuusprofiiliksi. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen, jos henkilön aktiivisuus poikkeaa liikaa suhteessa pitkän aikavälin aktiivisuusprofiiliin. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Järjestelmään kuuluu yksin työskentelevän suojatunniste, joka mahdollistaa ihmisten reaaliaikaisen paikannuksen ja useita hälytysvaihtoehtoja. Laitteessa on kolme ohjelmoitavaa painiketta sekä kiihtyvyysmittari, jonka avulla saadaan myös liikkumattomuus- ja kaatumishälytykset. 19 Henkilökunta voi myös käyttää rannekkeita, joiden avulla he voivat kätevästi pyytää apua työtovereiltaan tai tehdä hälytyksen. Lisäksi tiloihin voidaan asentaa erillisiä turvanappeja. Lisälaitteet Langallisia lisälaitteita, kuten erilaisia painikkeita tai hälytinmatto, voidaan liittää järjestelmään tukiasemien kautta. Muunneltavuus Langattomuus mahdollistaa järjestelmän nopean muokkaamisen ja sen siirtämisen toiseen kohteeseen. Langattomia tukiasemia tai tageja voidaan lisätä tai poistaa normaalin käytön aikana. Integroitavuus Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin ja siihen on mahdollista integroida muita järjestelmiä, kuten DECT- ja paloilmoitinjärjestelmiä. Järjestelmässä on ohjelmointirajapinta, joka mahdollistaa integroinnin joko internetin tai lähiverkon välityksellä. Kaapelointitarve Yhdyskäytäville tarvitaan yleiskaapelointipiste. Sähköliitäntä (pistorasia) tarvitaan huonekojeille ja tukiasemille. Tapahtumarekisteri 9Solutions-järjestelmä tallentaa kaikki tapahtumat tapahtumalokiin. Tapahtumiin voidaan lisätä huomautuksia tai kommentteja käyttäen 9Solutions Smooth -graafista käyttöliittymää tai 9Solutions-sovelluksia Android-, iPhone- ja iPad-laitteille. Tapahtumia voidaan hakea ja suodattaa helposti henkilön, hälytystyypin, sijainnin, ajan tai päivämäärän perusteella. Raportit mahdollistavat graafisten ja tekstipohjaisten raporttien luomisen järjestelmän tallentaman tiedon pohjalta. Järjestelmä mahdollistaa myös reaaliaikaisen tilojen käyttöasteen seurannan ja työaikaraportoinnin. Järjestelmään voidaan myös tallentaa asukkaiden henkilökohtainen palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät tehtävät. Avoinna olevat tehtävät on helppo tarkistaa. Lisäksi järjestelmä tallentaa tiedot siitä kuka tehtävän hoiti ja paljonko siihen meni työntekijän aikaa. Yhteystiedot 9Solutions Oy Teknologiantie 2, 90590 Oulu puh. 020 752 9050 [email protected] www.9solutions.com 20 2.2All In One Langaton hoitaja- ja potilaskutsujärjestelmä All In One on suunniteltu käytettäväksi mm. palvelutaloissa, hoitokodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Hälytykset eri rakennuksista voidaan ohjata samaan keskusyksikköön. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista tai langallisista hätä- ja kutsupainikkeista sekä huonekojeista, kuittauspainikkeista ja keskusyksiköstä. Järjestelmän ohjelmointi tapahtuu joko paikallisesti tietokoneella USB-väylää myöten tai etäohjelmointina GSM-verkon kautta. Hälytykset voidaan ohjata eri aikoina eri tahoille tai aktivoitumaan vuorokaudenajan mukaan eritavoin. Keskusyksiköitä on kahta eri tyyppiä ja ne eroavat toisistaan mm. niihin liitettävien laitteiden määrillä. Järjestelmä testaa ja valvoo säännöllisin väliajoin laitteiden ja verkoston toiminnan. Langattomien laitteiden paristojen kesto on n. 2-3 vuotta, riippuen niiden käytön määrästä. Puheyhteys Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä. Kuva: ViestinFI / WS T.Juvonen 21 Paikannus Järjestelmään voidaan liittää Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä. Järjestelmä koostuu paikannustukiasemaverkostosta ja langattomista kutsupainikkeista. Kun kutsupainiketta painetaan, saa henkilökunta GSM-matkapuhelimeen tekstiviestinä hälytyksen ja tiedon siitä, minkä paikannustukiaseman alueelta kutsu on tullut. Poistumisvalvonta Järjestelmään voidaan liittää Langaton Dementiaportti. Laitteisto koostuu verkko virralla toimivasta ovihälytinyksiköstä ja asukkaan rannekelähettimestä. Kun henkilö yrittää avata oven tai poistua avoimesta ovesta, ilmoittaa järjestelmä siitä vilkkuvin valoin ja äänimerkillä. Lisäksi henkilökunta saa GSM-puhelimiinsa hälytyksen tekstiviestinä, jossa on myös tieto miltä ovelta hälytys on tullut. Hälytykset Asukas voi itse kutsua apua erilaisilla hälytyspainikkeilla tai hälytykset lähtevät automaattisesti esimerkiksi liiketunnistimien ja ovikoskettimien kautta. Ne välitetään henkilökunnan GPS-puhelimiin tekstiviesteinä jopa 30 vastaanottajalle. Hälytykset kuitataan asukashuoneiden kuittauspainikkeista, huonekojeilta tai käyttölaitteelta kansliasta. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Lisäapua kutsutaan huonekojeella. Henkilöturvahälytykset tehdään langattomilla hälytyspainikkeilla, jolloin saadaan myös paikkatieto, mikäli paikannusjärjestelmä on käytössä. Lisälaitteet Langattomia tai johdollisia lähettimiä, kuten kutsupainikkeita, liikeilmaisimia tai ovikoskettimia voidaan liittää keskusyksiköstä riippuen enintään 120 kpl. Muunneltavuus Henkilökunta voi itse lisätä tai siirtää langattomia hälyttimiä. Muutokset ohjelmistoon tekee asentaja. Integroitavuus Järjestelmään voidaan liittää aiemmin mainitut Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä ja Langaton Dementiaportti. Siihen ei voi integroida muita järjestelmiä eikä sitä voi integroida muihin järjestelmiin. Kaapelointitarve Järjestelmä on langaton, mutta toteutustavasta riippuen voidaan tarvita kaapeloin teja esimerkiksi tukiasemilta tai vahvistimilta keskusyksikölle. Osa laitteista tarvitsee myös sähkönsyötön. 22 Tapahtumarekisteri Järjestelmän muistiin voidaan tarvittaessa tallentaa noin miljoona viimeisintä hälytystapahtumaa. Tallenteessa on tarkat tiedot hätä- tai kutsuhälytysten tapahtumista, niiden ajankohdista sekä kuittaajista. Tulosteet tapahtumista saa järjestelmän toimittajan kautta. Niistä voi tilata esimerkiksi kuukausittaiset raportit sähköpostiin. Yhteystiedot ViestinFI / WS T.Juvonen Asepajankatu 2, 11100 Riihimäki puh. 0400 408 597 www.viestin.fi [email protected] 2.3ArctiCare-järjestelmä Arcticare-järjestelmä on IP-pohjainen langaton ratkaisu palvelutaloihin ja koteihin. Järjestelmää voidaan muokata ja kasvattaa, joten siihen voidaan liittää jopa satoja päätelaitteita. Laitteet voivat olla maantieteellisesti samassa paikassa, kuten palvelutalossa, tai hajautettuna kotona asuvien luona. Järjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi vain yhteydenpitoon, mutta modulaarisen rakenteen myötä järjestelmään voidaan saumattomasti liittää mm. kutsu-, paikannus- ja automaattihälytys toimintoja. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, radiovastaanottimista, tukiasemista, kotipäätteestä (kosketusnäytöllinen tietokone), paikannusantureista, sekä palvelutalon työasemalle asennettavasta valvomo- ja asiakasohjelmistoista. Asukkaan asuntoon asennetaan internet-yhteydellä sekä kosketusnäytöllisellä kuvapuhelimella varustettu kotipääte, jossa on helppokäyttöohjelmisto. Näyttöpääte voidaan jättää myös pois kokonaisuudesta, jos puhe- ja kuvayhteys eivät ole tarpeellisia. Internet-yhteys voi olla langaton tai langallinen. Asukkaan kotipäätteellä voidaan hyödyntää sähköisiä lisäpalveluita, esimerkiksi ohjattuja liikuntaryhmiä. Lisäksi laitetta on mahdollista käyttää esimerkiksi Internetin selailuun. Järjestelmä on saatavilla joko kokonaispalveluna tai sen ylläpito ja hallinta voidaan hankkia palveluntuottajalta. Järjestelmä liitetään Internetin välityksellä järjestelmätoimittajan hallinnoimaan ja ylläpitämään, palvelinkeskuksessa sijaitsevaan ohjelmistoon. Palvelutalon työasemalle asennettavaan suomenkieliseen asiakasohjelmistoon luodaan asukaskohtaiset säännöt, millaisissa tilanteista hälytykset muodostuvat (turvapäättelysäännöt) sekä säännöt, miten ja mihin hälytykset välitetään (viestien välityssäännöt). Järjestelmän pääkäyttäjä voi tehdä muutoksia näihin asetuksiin. Ohjelmistoa tarvitaan myös paikannukseen ja kuvallisen puheyhteyden muodostamiseen 23 palvelutalon ulkopuolelle, esimerkiksi omaisiin ja ystäviin. Ohjelmiston avulla toinen vastaavaa järjestelmää käyttävä palvelutalo voi myös toimia varavastauspaikkana. ArctiCare Technologies valvoo jatkuvasti järjestelmien toimintaa. Ohjelmiston päivitykset toteutetaan etäyhteydellä. Verkkovirtaan liitetyille laitteille saadaan tarvittaessa akkuvarmennus. Langattomien lähettimien (rannekkeiden) paristojen virran vähenemisestä tulee ilmoitus pääkäyttäjälle. ArctiCare-järjestelmä laajenee lähitulevaisuudessa Hoivaamo-palveluksi, jonka avulla asukkaalle voidaan tarjota turva-, virike- ja viihdepalveluja ja hänen elinympäristönsä tilaa voidaan seurata monipuolisesti etäpalveluna. Puheyhteys Kotipäätteen kautta asukas ja henkilökunta voivat olla puhe- ja kuvayhteydessä toisiinsa hälytysten tapahduttua ja myös muulloin. Tarvittaessa henkilökunta voi avata puheyhteyden automaattisesti. Lisäksi asukas voi olla yhteydessä läheisiinsä tai hänelle voidaan soittaa vain ennalta määritellyiltä tahoilta. Järjestelmä tukee kuva puheluita, perinteisiä äänipuheluita ja hätäpuheluita (112). Hälytykset Hälytykset syntyvät automaattisesti turvapäättelysääntöihin pohjautuen tai koti päätteen kosketusnäytön kuvakkeesta tai rannekkeen hälytyspainikkeella. Hälytykset välittyvät viesteinä aina hoitajien työasemalle palvelutaloon, jonka lisäksi ne voidaan ohjelmoida välittymään ennalta sovittuihin vastauspaikkoihin (omaiset, ystävät) tekstiviesteinä ja sähköposteina ennalta määrättyinä aikoina. Jos asukkaalla on kotipääte, avataan puheyhteys hoitajille. Hälytys kuitataan järjestelmään työasemalta tai vastaamalla tekstiviestiin kännykällä. Henkilökunnan turvahälytykset Henkilökunta voi lähettää hätäviestit langattomilla lähettimillä. Lisäksi järjestelmään voidaan liittää Turvapaikannin, jolloin paikkatieto saadaan ulkotiloista hätäkutsun/ -puhelun yhteydessä GPS-paikannuksella. Paikannus Sisätilapaikannusta varten rakennuksen uloskäynteihin ja tarvittaessa myös pihapiiriin sekä huoneisiin asennetaan antureita, joiden avulla paikannus voidaan toteuttaa huonekohtaisella tarkkuudella reaaliaikaisesti. Paikannusanturi lähettää paikkatietonsa lähettyvillä olevalle rannekkeelle, joka lähettää sen yksilöintitietonsa ohella radio vastaanottimelle ja tämän kautta tieto välittyy henkilökunnalle. Järjestelmään voidaan liittää pihapiiristä poistumisvalvonta sekä Turvapaikannin, jonka GPS-toiminnon avulla käyttäjä voidaan paikantaa ulkona. Laitteessa on kaksisuuntainen GSM-puheyhteys sekä selkeä hälytyspainike, jolla voidaan lähettää hälytystekstiviesti. 24 Poistumisvalvonta Henkilöön, aikaan ja paikkaan perustuvilla turvapäättelysäännöillä määritellään alueet, joista luodaan erilaisia hälytyksiä. Hälytys voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun asukas poistuu määritellyltä alueelta tai tilasta, tai jos hän on ollut liian kauan poissa tietyltä alueelta. Lisäksi poistumisvalvontaan voidaan käyttää mm. ovi valvontaa. Kuva: ArctiCare Technologies Oy Lisälaitteet Järjestelmään on liitettävissä langattomia lisälaitteita, kuten esimerkiksi vesivahti, hellavahti ja verenpainemittari. Muunneltavuus Muutokset järjestelmän tietoihin tekee pääkäyttäjä ja rakenteisiin toimittaja. Integroitavuus Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voi integroida muiden järjestelmien palveluja. Integrointirajapinnat sovitaan tapauskohtaisesti. Kaapelointitarve Kotipääte ja radiovastaanotin tarvitsevat sähkönsyötön, josta kaapeloidaan myös paikannusantureiden sähkönsyötöt heikkovirtakaapelointina sekä mahdolliset huonepuhelimet palvelutaloon. Järjestelmä toimii hyödyntäen laajakaistaverkkoa. Tapahtumaloki Kaikki järjestelmän tapahtumat tarkkoine kellonaikoineen tallentuvat lokiin. Hälytystietojen yhteyteen voidaan kirjata hälytyksen syy ja tehdyt toimenpiteet. Tietoja voidaan tulostaa esimerkiksi asukas- tai hoitajakohtaisesti. Yhteystiedot ArctiCare Technologies Oy Malmin kauppatie 8, 00700 Helsinki puh. 050 500 2003 [email protected] www.arcticare.com 25 2.4Avsec MultiCare Järjestelmä sopii palvelutaloihin ja hoitokoteihin ja se on paikallinen, yhden kiinteistön alueella toimiva. Järjestelmän laitteiden yhteydenpito toimii radiosignaaleilla ja siinä ei ole vakiolaitteistolla puheyhteyttä. Puheyhteys voidaan toteuttaa GSM- tai DECT-puhelimilla, järjestelmään integroitavalla erillisellä järjestelmällä. Järjestelmää voidaan käyttää myös kiinteistön ulkoalueilla. Kokoonpano Perusjärjestelmä koostuu hälyttimistä ja lähettimistä, jotka ovat langattomasti yhteydessä kanslia- eli pääyksikköön. Järjestelmän toimittaja ohjelmoi kaikki tarvittavat asetukset valmiiksi pääyksikölle. Hälytystekstit muotoillaan asiakkaan toiveiden mukaan. Langattomien hälyttimien kantama on 150–200 metriä kiinteistön rakenteesta riippuen. Tarvittaessa järjestelmän kokoa ja sen toiminta-aluetta kiinteistössä voidaan laajentaa pääyksikköön liitettävillä alayksiköillä eli tukiasemilla, jotka ovat myös näytöllisiä. Ala yksiköitä tarvitaan myös silloin, jos järjestelmään halutaan liittää käytävänäyttöjä. Huonekoje voidaan asentaa vuoteen lähelle, jolloin ei välttämättä tarvita muita kutsulaitteita. Huonekojeessa on kolme painiketta: kutsu-, kuittaus-/läsnäolo- ja lisäavunpyyntöpainikkeet. Pääyksikön toiminta on akkuvarmennettu ja hälyttimissä on pariston jännitteen tason ilmaisin. Lisäksi järjestelmä tarkistaa laitteidensa toiminnan säännöllisesti. Paristojen kesto on tavanomaisessa käytössä noin 2 vuotta. Puheyhteys Puheyhteys voidaan toteuttaa GSM- tai DECT-puhelimilla, järjestelmään integroitavalla erillisellä järjestelmällä. Paikannus Järjestelmä on aluekohtaisesti paikantava. Paikannus toteutetaan poistumisvalvontaan tarkoitettujen laitteiden avulla. Hälytyksen yhteydessä ranneke lähettää viimeksi saadun paikkatiedon pääyksikölle. Poistumisvalvonta Valvottavalle ovelle asennetaan laitteisto, joka reagoi poistumisvalvontaan tarkoi tettuun rannekkeeseen. Rannekkeen tyypistä riippuen saadaan hälytys, joka näkyy paikallisesti ovella tai hälytys, joka näkyy myös pääyksiköllä. Lisälaitteen avulla ovi voidaan tarvittaessa myös lukita. Hälytykset Asukas voi tehdä hälytyksen langattomilla hälyttimillä tai se voi aktivoitua esimerkiksi ovihälyttimistä tai langattomista savuhälyttimistä. Hälytykset ilmaistaan kansliaan 26 Kuva: Avsec Communications Oy asennettavan pääyksikön näytöllä, käytävänäytöillä ja huonemerkkilamppujen avulla. Hälytykset voidaan välittää myös GSM- tai DECT-puhelimiin tekstiviesteinä. Hälytys kuitataan ratkaisutavasta riippuen joko kansliasta tai kuittausmagneetilla asukkaan rannekkeesta. Mikäli järjestelmään on liitetty myös alayksiköitä eli tukiasemia, hälytykset voidaan kuitata myös näistä. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Henkilöturvahälytykset ovat mahdollisia työntekijöiden käyttämillä hälytysrannekkeilla. Järjestelmää voidaan jopa käyttää pelkkiin henkilöturvahälytyksiin, vaikka hoitajakutsujärjestelmä olisikin toteutettu muulla tavalla. Lisälaitteet Yhteen järjestelmään voidaan liittää 500 langatonta hälytintä. Langattoman huone kojeen/seinähälyttimen avulla järjestelmään voidaan liittää myös langallisia hälyttimiä. Muunneltavuus Muutokset järjestelmään tekee asennusliike. Asiakkaalle voidaan rakentaa myös tarvittaessa asiakaskohtainen ohjelmisto, jolla henkilökunta voi tehdä muutokset itse. Integroitavuus Järjestelmään voidaan integroida mm. henkilönhaku, DECT-puhelimet, langattomat palo- ja häkävaroittimet sekä kiinteistön ovipuhelimet. Kaapelointitarve Perusjärjestelmä on langaton, eikä vaadi erillistä kaapelointia. Jos järjestelmään liitetään alayksikkö tai käytävänäyttöjä, tarvitaan niiden ja pääyksikön välille kaapelointi. 27 Lisäsksi kaapeloidaan huonekojeeseen liitettävät huonemerkkilamput. Ovivalvontaa varten asennettavat laitteet sekä akkuvarmennetut pää- ja alayksiköt tarvitsevat sähkönsyötön. Tapahtumarekisteri Tapahtumatiedot voidaan tallentaa erillisellä ohjelmalla myöhempää käyttöä varten. Yhteystiedot Avsec Communications Oy Rautatehtaankatu 8, 20200 Turku puh. 02 250 4250 [email protected] www.avsec.fi 2.5BEST Best-tuoteperheeseen kuuluu eri kokoluokan kohteisiin soveltuvia kaapeloitavia järjestelmiä, jotka toimivat paikallisesti yhden kiinteistön alueella. Best 1000 on pieniin kohteisiin soveltuva ja BEST 9600 sekä BEST IQ 9800 soveltuvat käytettäväksi esi merkiksi palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Kokoonpano Järjestelmät koostuvat langattomista tai langallisista hälyttimistä, jotka liitetään asukkaalle asennettavaan huonekojeeseen tai huonepaneeleihin, hälytyksen kuittauspainikkeista ja huonemerkkivaloista sekä keskusyksiköstä ja kansliakojeista. Kaikki seuraavissa kappaleissa mainitut toiminnot eivät koske kaikkia em. BEST-järjestelmiä, mutta järjestelmän toimittajalta selviää, mikä ratkaisuista vastaa parhaiten kohteen tarpeita. Kuva: Avsec Communications Oy 28 Järjestelmän toimittaja ohjelmoi kaikki tarvittavat asetukset valmiiksi pääyksikölle. Hälytystekstit muotoillaan asiakkaan toiveiden mukaan. Toimintoja voidaan ohjata viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Esimerkiksi päiväaikaan hälytykset menevät kunkin osaston omille työntekijöille, mutta yöllä kaikkien osastojen hälytykset voidaan ohjata yöhoitajalle. Sisäänrakennettu automaattinen vikavalvonta seuraa jokaista järjestelmään liitettyä laitetta. Jos käyttöön on otettu automaattinen vikahälytys, informoi järjestelmä tästä välittömästi eteenpäin esimerkiksi huoltoyhtiölle tai kiinteistönhoitajalle. Lokitiedoista voidaan lukea vianaiheuttaja ja säästyä turhalta selvitystyöltä. Puheyhteys Järjestelmissä ei ole puheyhteyttä asukkaan ja henkilökunnan välille. Täysin varustetussa huonepaneelissa on kuitenkin puheyhteys henkilökunnan välistä viestintää varten. Paikannus Järjestelmillä on mahdollista paikantaa hälytykset huoneen tarkkuudella, mutta hälyttävää henkilöä ei voi yksilöidä. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta toteutetaan erillisellä, hoitajakutsujärjestelmään integroitavalla järjestelmällä. Hälytykset Hälytys tehdään rannekkeesta, vetonaruhälyttimestä tai johtopainikkeesta, joka on asennettu asukkaan sängyn viereen. Hälytykset välittyvät kansliakojeisiin, jonka lisäksi ne voidaan ilmaista merkkivaloilla asuntojen ulkopuolella tai ne voidaan ohjata langattomaan puhelinjärjestelmään. Hälytykset kuitataan asuntoon asennettavista kuittauskojeista. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Järjestelmiin voidaan liittää langaton ultraäänitekniikalla toimiva turvanappi, jolla kutsutaan apua. Lisäksi huonepaneelissa on kutsupainike ja läsnäolopainike. Kun työntekijä on kuittautunut sisään huoneeseen, toimii kutsupainike hätäkutsuna. Lisälaitteet Järjestelmiin voidaan liittää niihin kuuluvia langallisia ultraäänitekniikkaan perustuvia hälyttimiä. Muunneltavuus Muutokset järjestelmiin tekee asennusliike. 29 Integroitavuus Järjestelmiin voidaan integroida useita erilaisia lisäjärjestelmiä, kuten DECT- ja henkilönhakujärjestelmä sekä ovipuhelinjärjestelmät. Kaapelointitarve Järjestelmät ovat väyläpohjaisia eli ne kaapeloidaan huonekojeelta toiselle. Jos kiinteistössä on vanha hoitajakutsujärjestelmäkaapelointi, voidaan sitä usein hyödyntää. Tapahtumarekisteri BEST 9600 ja BEST IQ 9800 järjestelmissä on hallinnointiohjelmisto, josta voi seurata järjestelmän lokitietoja ja kutsuliikennettä sekä tulostaa kyseisiä tietoja. Yhteystiedot Avsec Communications OySecco Systems Ky Rautatehtaankatu 8, 20200 Turku Jaalaranta 10 B 28, 00180 Helsinki puh. 02 250 4250 Postiosoite: PL 62, 00981 Helsinki [email protected] puh. 040 511 1527 [email protected] www.seccosystems.fi 2.6 CODACO IP Järjestelmä sopii palvelutaloihin, terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Se on paikallinen eli toimii vain yhden kiinteistön alueella. Järjestelmä toimii LAN-lähiverkon kautta ja vaatii siten yleiskaapeloinnin. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä ja huonemerkkivaloista sekä yleis kaapelointipisteisiin liitettävistä huoneterminaaleista, huonekojeista, datakytkimistä ja pääterminaalista. Järjestelmässä on automaattinen vianmääritys ja diagnosointi, joka tekee mm. automaattisen hälytyskutsun, jos potilaspuhelin on irrotettu tai epäkunnossa. Järjestelmän toimittaja ohjelmoi kaikki tarvittavat asetukset valmiiksi pääyksikölle. Hälytystekstit muotoillaan asiakkaan toiveiden mukaan. Toimintoja voidaan ohjata viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Järjestelmässä on mahdollista priorisoida tiettyjä kutsuja tärkeämmiksi kuin toisia. Esimerkiksi potilaan vuodeyksiköstä lähettämä kutsu voi saada korkeamman prioriteetin kuin WC-tilasta lähetetty. Yhdellä järjestelmällä voidaan hallita useita eri osastoja yhtäaikaisesti. Kaikki hallinnointi tapahtuu pääterminaalin välityksellä. Pääterminaalilla hoitaja voi tehdä tarvittavia muutoksia osastoihin, ottaa niitä seurantaan tai jättää seuraamatta. Järjestelmä voidaan liittää myös osaksi kiinteistön yleisäänentoistoa ja kuulutusjärjestelmää. 30 Kuva: Avsec Communications Oy Puheyhteys Puheyhteys asukkaaseen saadaan asukaspäätteen kautta. Päätteitä on montaa eri mallia: vaatimattomimmassa on vain puheyhteys ja hälytyspainike, mutta tarvittaessa voidaan valita malli, jolla on mahdollista ohjata valoja, valita tv- ja radiokanavia ja säätää niiden äänenvoimakkuutta. Paikannus Voidaan tarvittaessa toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä. Poistumisvalvonta Voidaan tarvittaessa toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä. Hälytykset Hälytykset ilmaistaan huonemerkkivaloilla sekä pääterminaalin näytöllä. Lisäksi ne on mahdollista ohjata langattomiin DECT-puhelimiin. Hälytykset kuitataan asiakkaan huoneesta erillisellä kuittauspainikkeella, huoneterminaalista (huonepaneelista) tai asukaspäätteestä. Henkilökunta voi myös käyttää rekisteröityjä RFID-kortteja, joilla kuitataan ja tehdään kutsuja. RFID -korteilla voidaan toteuttaa myös kulunvalvontajärjestelmä, jonka tapahtumat rekisteröityvät ja taltioituvat järjestelmälokiin. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Huoneterminaaleissa on henkilökunnan lisäapu-painike, jolla kutsutaan apua. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan liittää siihen kuuluvia langallisia ja langattomia lisälaitteita. 31 Muunneltavuus Muutokset järjestelmiin tekee asennusliike. Integroitavuus Järjestelmään voidaan integroida mm. DECT ja/tai GSM-puhelinjärjestelmät. Integrointirajapinnat on sovittava erikseen tapaus- ja järjestelmäkohtaisesti. Kaapelointitarve Huoneterminaaleille, asukaspäätteille ja pääterminaalille tarvitaan CAT-yleis kaapelointi. Tapahtumarekisteri Kosketusnäytölliseltä näyttöpäätteeltä tapahtumia voidaan tarkastella sekä reaali aikaisesti että tutkia tallennettua kutsuhistoriaa. Tiedot voi myös tulostaa myöhempää käyttöä varten. Yhteystiedot Avsec Communications OySecco Systems Ky Rautatehtaankatu 8, 20200 Turku Jaalaranta 10 B 28, 00180 Helsinki puh. 02 250 4250 Postiosoite: PL 62, 00981 Helsinki [email protected] puh. 040 511 1527 [email protected] www.seccosystems.fi 2.7CareCom CareCom on IP-pohjainen hoitajakutsu- ja henkilöturvajärjestelmä. Saman organisaation eri toimipisteet voidaan yhdistää tarvittaessa yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi ja siihen voidaan lisätä myös lähiasuntojen turvapuhelimet. Järjestelmään liitettävien laitteiden ja asukkaiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Kokoonpano Järjestelmä koostuu hälyttimistä, radiovastaanottimista, huonekojeista, keskusyksiköstä sekä hälytysten hallintaohjelmistosta. Ohjelmiston avulla hallinnoidaan kaikkia järjes telmän toimintoja, kuten esimerkiksi asukastietoja sekä hälytysten aktivointirajoja ja ohjausta eri aikoina eri tahoille. Ohjelmisto myös valvoo, että hälytyksiin reagoidaan. IP-pohjaisista radiovastaanottimista rakennetaan koko kiinteistön, ja tarvittaessa lähiulkoalueen, kattava radioverkko, joka ottaa vastaan rannekkeiden ja langattomien hälyttimien hälytykset. Vastaanottimien määrä riippuu rakennuksen koosta sekä seinärakenteista. Hälytysten vastaanottoon ja yhteydenpitoon voidaan käyttää DECT- tai GSM-puhelimia. 32 Kuva: Tunstall Oy Järjestelmässä on automaattinen vianmääritys ja diagnosointi, joka tarkkailee laitteiden toimintaa ja ilmoittaa vikatilanteista. Jos keskusyksikkö on kytketty internetiin, Tunstall voi auttaa asiakasta tarvittaessa etäyhteydellä. Järjestelmän virransaanti sähkökatkosten varalta on varmennettu UPS-laitteilla. Puheyhteys Huonekoje, jolla saadaan kaksisuuntainen puheyhteys, voi olla kiinteä tai siirrettävä, jolloin sitä voidaan tarpeen mukaan siirtää asunnosta toiseen. Puheyhteys toimii aktivoidun hälytyksen aikana ja huonekojeeseen voidaan myös soittaa suoraan. Paikannus Paikantamisjärjestelmällä voidaan kattaa sekä asuinrakennukset että pihapiiri. Paikannustunnistimet sijoitetaan haluttuihin paikkoihin, kuten kulkuväylille ja ovien läheisyyteen. Paikannuslähetin, jota asukas kuljettaa mukanaan, vastaanottaa signaaleja paikannustunnistimista. Aina, kun hän kulkee tunnistimen ohi, päivittyy tunnistimen paikkakoodi hälyttimeen. Kun asukas painaa hälytyspainiketta, välittyy hänen viimeisin sijaintitietonsa henkilökunnalle. Poistumisvalvonta Valvonta toteutetaan paikannusjärjestelmän avulla. Kun järjestelmä tunnistaa hälytystilanteen, kuten asetetun rajan ylityksen tai ovesta poistumisen, se lähettää hälytyksen henkilökunnan langattomiin puhelimiin sekä muihin näyttölaitteisiin. Hälytysviestissä on tiedot hälytystyypistä (automaattinen vai itse aktivoitu), häly tyksen lähettäjästä ja lähetyspaikasta. Ohjelmistoon tehtyjen määrittelyiden mukaan hälytin voi aktivoida myös ovien lukituksen tai estää hissin kulun. 33 Hälytykset ja niiden kuittaus Asukas voi aktivoida hälyttimen manuaalisesti esimerkiksi rannehälyttimestä tai hälytys voi lähteä automaattisesti järjestelmään liitetyistä laitteista, kuten liiketunnistimista ja ovihälyttimistä. Hälytykset voidaan ohjata eri aikoihin eri tahoille, esimerkiksi päivisin oman osaston henkilökunnalle ja öisin yöhoitajan puhelimeen. Hälytyksiä voidaan jaotella myös hälytystyypin mukaan. Hälytystiedot ohjautuvat palvelimelle, josta ne lähetetään henkilökunnan langattomiin puhelimiin, kanslia- ja käytävänäyttöihin sekä toisiin huonekojeisiin. Mikäli käytössä on paikantunnistava hälytysjärjestelmä, hoitaja saa hälyttäjän ja huonetiedon lisäksi myös sen hetkisen sijaintitiedon paikannusalueiden mukaisella tarkkuudella. Kun joku henkilöstöryhmästä hyväksyy hälytyksen, kaikille ryhmän jäsenille lähetetään tieto siitä, kuka on sen kuitannut. Hoitohenkilöstö voi lisäksi tehdä asukkaan huonekojeesta läsnäolo- ja poistumismerkinnät, jotka samalla tallentuvat järjestelmän lokitietoihin. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Henkilökunta voi tehdä hälytyksen DECT-puhelimesta tai erillisestä langattomasta hälyttimestä, jota voi pitää kaulanauhassa tai klipsillä taskun tai kauluksen reunassa. Hälyttimestä voidaan tehdä eritasoisia hälytyksiä ja ne voidaan ohjata eri vuoro kauden aikana eri tahoille, esimerkiksi talon ulkopuolelle vartiointiliikkeeseen. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan kytkeä langallisia hälyttimiä, kuten mm. liikeantureita, veto naruhälyttimiä ja merkkilamppuja. Hälyttimet kytketään langattoman yleislähettimen tai kaapeloitavan I/O-yksikön avulla. Myös huonekojeessa on paikka langallisia hälyttimiä varten. Huonekojeella voidaan myös ohjata huonemerkkivaloja. Muunneltavuus Järjestelmän ohjelmallisia toimintoja ja asetuksia voi käyttäjä muokata internetpohjaisen sovelluksen avulla halutuilta työasemilta. Integroitavuus Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin, esimerkiksi paloilmoitin- ja ovi puhelinjärjestelmiin. Integrointirajapinnat on sovittava järjestelmä- ja tapauskohtaisesti. Kaapelointitarve Langallisessa versiossa tarvitaan yleiskaapelointipiste jokaiselle huonekojeelle ja DECT-puhelinjärjestelmän tukiasemille. Langattomassa DECT-versiossa tarvitaan yleiskaapelointipiste DECT-tukiasemille. Lisäksi paikannuslähettimet tarvitsevat sähkönsyötön. 34 Tapahtumarekisteri Kaikki tapahtumat tallentuvat yksityiskohtaisesti palvelimelle hälytyslokiohjelmaan. Sinne tallennetaan mm. tarkat aikatiedot, mistä hälytys tulee ja hälytystyyppi sekä mihin puhelimeen hälytys on ohjautunut ja mistä se on kuitattu. Ohjelmistosta voidaan seurata hälytyshistoriaa ja käyttää tietoja tapahtumien ja toimintojen ana lysointiin ja raportointiin. Yhteystiedot Tunstall Oy Teknobulevardi 3–5 (PL 35), 01530 Vantaa puh. 010 320 1690 www.tunstallnordic.com [email protected] 2.8Ekahau Real Time Location System Ekahau Real Time Location System on IP-pohjainen, reaaliaikaisesti paikantava, langaton kutsu- ja henkilökunnan turvajärjestelmä. Saman organisaation eri kohteet voidaan yhdistää yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, jolloin järjestelmän palvelin ohjelmistoineen sijaitsee jossakin organisaatioon kuuluvassa kiinteistössä. Eri kohteet ovat internetin välityksellä yhteydessä palvelimeen. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, WLAN-tukiasemista, paikannusmajakoista, hakulaitteista, puhelimista ja toimipaikan työasemalle asennetusta palvelin ohjelmistosta (Ekahau Vision). Suomenkielisen käyttöliittymän kautta (valittavissa on myös muita kielivaihtoehtoja) voidaan paikantaa henkilöitä ja laitteita, muokata ryhmiä sekä hallita hälytyksiä ja tapahtumia. Ohjelmisto sijaitsee järjestelmän toimittajan ylläpitämänä palvelinkeskuksessa. Järjestelmä voidaan toteuttaa myös paikallisesti asentamalla palvelin ja hallintaohjel misto organisaation omiin tiloihin. Järjestelmä valvoo toimintaansa ja ilmoittaa vioista määritellyille tahoille. Järjestelmän toiminta voidaan varmentaa kahdentamalla palvelimet, jolloin toisen toiminnan keskeytyessä järjestelmä siirtyy automaattisesti käyttämään toista. Palvelimien virran saanti mahdollisten sähkökatkojen aikana voidaan turvata UPSlaitteilla. Kuva: Ekahau Europe 35 Puheyhteys Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä. Paikannus Paikannettavissa kohteissa on WLAN-pohjaiset RFID-tunnisteet, jotka voidaan pai kantaa kohteen WLAN-verkon sisällä muutaman metrin tarkkuudella. Asukkaat ja henkilökunta voivat käyttää tarkoitukseen suunniteltua hälytyspainikkeella varustettua ranneketta. WLAN-verkon on oltava kattavampi ja tiheämpi kuin normaali tiedonsiirtoon käytetty verkko. Paikannus perustuu paikannettavan kohteen historiatietoihin ja kohteen signaalin vahvuuden mittaamiseen usean WLAN-verkon tukiaseman avulla. Tunnisteiden sijainti on mahdollista nähdä näyttöpäätteeltä rakennuksen pohjapiirustuksessa reaaliaikaisesti riippuen tunnisteiden määrityksistä. Järjestelmällä voidaan myös paikantaa mikä tahansa WLAN-verkossa toimiva laite (älypuhelin, kannettava tietokone, taulutietokone, DECT- tai GSM-puhelin), johon on asennettu paikannusta tukeva sovellus. Poistumisvalvonta Hallintaohjelmaan voidaan määritellä asukas- tai ryhmäkohtaisesti alueet ja ajan kohdat, joilta poistumisesta halutaan saada hälytys. Hälyttimiin on saatavana rannekkeet, joiden poisriisumisen laite tunnistaa ja lähettää hälytyksen. Hälytykset Rannehälyttimissä on hälytyspainike, jota painamalla paikkatiedon sisältävät hälytykset välittyvät järjestelmään kuuluviin ja WLAN-verkossa toimiviin hakulaitteisiin sekä DECT-, VoIP- ja GSM-puhelimiin tekstiviesteinä. Lisäksi ne näkyvät käytävänäytöissä sekä pohjakuvassa kanslian työasemalla. Hälyttimessä on lisäksi kaksivärinen led-valo ja värinätoiminto, jotka viestittävät käyttäjälle laitteen toiminnoista. Laitteella voi myös ottaa vastaan henkilökunnan lähettämän kutsun ennalta sovittuun paikkaan tai toimenpiteeseen ja kuitata kutsun tulleeksi perille laitteen painikkeella. Hälytykset voidaan kuitata samoilla laitteilla, joilla hälytykset otetaan vastaan. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Paikkatiedon sisältävä lisäavunpyyntö ja hätäkutsu voidaan tehdä järjestelmään kuuluvilla kaulanauhassa tai taskussa pidettävillä korttimaisilla laitteilla (Staff Badge Tag). Niissä on pieni näyttöruutu viestien lukuun, kolme ohjelmoitavaa painiketta sekä nopeasti ladattava akku. Hälytykset voidaan välittää määritellyille tahoille tekstiviesteinä tai sähköpostilla; tarvittaessa myös turvapalveluyrityksen hälytyspäivystykseen. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan liittää järjestelmän omia langattomia laitteita. 36 Muunneltavuus WLAN-verkkon muutokset tekee asennusliike. Rannekkeiden ja muiden langattomien hälyttimien vaatimat muutokset ja lisäykset järjestelmään voi henkilökunta tehdä itse. Integroitavuus Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voi integroida muita järjestelmiä. Integrointirajapinnat on sovittava erikseen tapaus- ja järjestelmäkohtaisesti. Kaapelointitarve Jos kiinteistössä ei ole paikannukseen soveltuvaa WLAN-verkkoa, pitää verkon tukiasemille kaapeloida yleiskaapelointipiste. Tukiaseman kantama paikannus tarkoituksessa on noin 10–20 metriä riippuen tukiaseman ominaisuuksista ja kiin teistön olosuhteista. Tapahtumarekisteri Järjestelmän hallintaohjelmisto kerää tiedot kaikista tapahtumista ja siitä voi tulostaa lukuisia erilaisia raportteja käyttöasteista, paikkatiedoista ja hälytyksistä. Yhteystiedot Ekahau Europe Hiilikatu 3, 00180 Helsinki puh. 020 743 5910 [email protected] www.ekahau.com 2.9ELSI® Care Solution Järjestelmä on IP-pohjainen ja sopii kaikkiin ikäihmisten asuinkohteisiin: senioritaloihin, hoivakoteihin, palveluasumiseen sekä yksityiskoteihin. Järjestelmään liitettävien tilojen lukumäärää kiinteistössä ei ole rajoitettu ja yhdellä päätteellä voidaan hallinnoida myös useissa eri rakennuksissa olevia laitteita. Kokoonpano Perusjärjestelmä koostuu lattiapinnoitteen alle asennettavasta, millimetrin osien paksuisesta anturikalvosta, mittausyksiköistä ja kohteeseen asennettavasta keskusyksiköstä (sovelluspalvelimesta). Yhden tilan maksimikoko yhdellä mittausyksiköllä on noin 25 m². Anturikalvo ei sovellu pesutilojen valvontaan, mutta niiden valvonta voidaan toteuttaa toimittajan muilla ratkaisuilla. Järjestelmään voidaan yhdistää valinnaisia tarvikkeita, kuten langattomia hälyttimiä. 37 Järjestelmää hallinnoidaan selainpohjai sella, suomenkielisellä (valittavana myös muita kieliä) käyttöliittymällä, jolla tehdään asukaskohtaiset asetukset. Ohjelmisto sijaitsee kohteeseen sijoitetulla palvelimella. Laitteiden ja yhteyksien toimivuuden valvonta on mahdollista hankkia järjestelmän toimittajalta huoltosopimuksella. Puheyhteys Kuva: Elsi Technologies Oy Järjestelmässä itsessään ei ole puhe yhteyttä. Se voidaan toteuttaa asentamalla asukkaille IP-pohjaiset turvapuhelimet, joihin henkilökunta saa hälytysten yhteydessä avattua puheyhteyden. Paikannus Järjestelmä havaitsee henkilön sijainnin, liikkeen ja ”asennon” tilassa, johon lattia sensorit on asennettu, mutta ei tunnista henkilöitä. Lisäksi järjestelmällä voidaan ohjata esimerkiksi valaistusta ja sytyttää kylpyhuoneen valot, kun asukas menee tilaan. Poistumisvalvonta Ohjelmiston avulla voidaan määritellä eri vuorokauden aikojen mukaan ja huonekohtaisesti alueet, joilta poistumisesta saadaan hälytys. Järjestelmään voidaan liittää myös ovihälyttimiä. Hälytykset Järjestelmä havainnoi liikkumisen tilassa, johon lattiasensorit on asennettu. Se tekee automaattisesti ennalta määritellyt hälytykset mm. kaatumisesta, vuoteesta noususta, tilasta poistumisesta tai liian pitkästä poissaolosta määritellyltä alueelta. Järjestelmään voidaan liittää myös muita hälyttimiä, kuten hälytysrannekkeita ja vetonaruhälyttimiä. Hälytykset on ajastettavissa yksilöllisesti toimimaan eri tavoin eri vuorokaudenaikoina. Ne välittyvät henkilökunnan puhelimiin ja näyttöpäätteille. Hälytykset kuitataan puhelimesta. 38 Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Asukashuoneiden oven luona on läsnäolopainike, jolla henkilökunta (ja vierailija) kuittaavat läsnäolonsa ja kaikki tavanomaiset hälytykset estyvät. Mikäli tänä aikana huoneessa painetaan hälytyspainiketta, lähtee hätäkutsu muulle henkilökunnalle. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan liittää Elsi-tarvikkeita, kuten hälytysrannekkeita, langallisia hälytyspainikkeita ja vetonaruhälyttimiä. Muunneltavuus Henkilökunta voi tehdä muutokset hallinnointiohjelmalla esimerkiksi eri hälytysten päälle kytkeytymisestä. Paikannettavien tilojen lisäämisen järjestelmään voi tehdä vain asennusliike. Integroitavuus Järjestelmään voidaan integroida muita järjestelmiä ja se voidaan integroida muihin järjestelmiin. Integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. Kaapelointitarve Tiloissa on oltava yleiskaapelointipiste tai useampia riippuen tilan koosta ja muo dosta. Tapahtumarekisteri Järjestelmä tallentaa liikkumishistorian, joka esitetään merkeillä pohjapiirroksessa. Henkilökunta voi katsoa tapahtumien nauhoituksia esimerkiksi asukkaan kaaduttua ja tarkastella hänen liikehdintäänsä minuutteja ennen tapahtunutta. Näin heillä on mahdollisuus pohtia ennalta ehkäiseviä toimia, jotta kyseisen asukkaan kaatumis vaara pienenisi. Seuranta toimii hoitajan apuna etenkin yöaikaan, kun hoitaja näkee ruudulta, onko asukas liikkeellä vai vuoteessaan. Lisäksi vältytään herkkäunisten asukkaiden heräämisiltä ”tarkastuskierroksilla”, kun ovea ei välttämättä tarvitse avata. Järjestelmästä voi tulostaa tapahtumaraportteja viimeisen puolen vuoden ajalta. Näitä ovat esimerkiksi tiedot tapahtuneista hälytyksistä tai hälytysasetushistoriasta. Yhteystiedot Elsi Technologies Oy Pohjantähdentie 17 B, 01450 Vantaa puh. 040 556 9953 [email protected] www.elsitechnologies.com 39 2.10Everon Lyra Everon Lyra on täysin langaton, IP-pohjainen järjestelmä palvelutalo-, terveyskeskusja muihin hoivaympäristöihin. Pienin järjestelmäkokoonpano on yksi tukiasema ja siihen liitetyt hälyttimet, eikä maksimikokoonpanoa ole rajoitettu mitenkään. Järjestelmää voidaan käyttää organisaation eri kohteissa, myös asukkaiden omissa erillisasunnoissa, ja kokonaisuutta voidaan hallita yhdestä paikasta. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, huonelaitteista ja datatukiasemista sekä palvelinpohjaisesta ohjelmistosta. Paikallista tietokonetta tai palvelinta ei tarvita lainkaan. Järjestelmän palvelimet sijaitsevat varmennetuissa palvelinkeskuksissa. Ohjelmistoa hallinnoidaan internet-pohjaisella käyttöliittymällä palvelutalon työasemilta, älypuhelimista tai tableteilta. Graafinen käyttöliittymä mahdollistaa laitteiden nimeämisen ja hälytysketjujen hallitsemisen omien tarpeiden mukaan. Järjestelmä voidaan hankkia investointina + kiinteähintaisina palvelumaksuina tai kokonaispalveluna, johon sisältyy laitteiden lisäksi hälytysten varmistetut toimitukset, järjestelmän ylläpito, kaikkien laitteiden automaattinen valvonta, päivitykset ohjelmistoihin ja laitteistoihin, datayhteydet ja SIM-kortit. Lisäksi palvelumaksuihin sisältyy asiakastuki, joka voi etäyhteydellä diagnostisoida järjestelmää, korjata ongelmia ja vaihtaa asetuksia. Järjestelmän laitteita, yhteyksiä ja hälytysliikennettä valvotaan kokoaikaisesti. Palvelumaksuihin kuuluu aina perushuoltosopimus. Puheyhteys Jokaisessa tukiasemassa tai erillisessä, tukiasemaan langattomasti liitettävässä, mikrofoni-kaiutinyksikössä on puheyhteys. Henkilökunta voi avata kaksisuuntaisen puheyhteyden hälytysten yhteydessä sekä tarvittaessa myös muulloin. Lisäksi tukiasemiin voi soittaa ennalta hyväksytyistä, talon ulkopuolisista numeroista, joten asukkaat voivat keskustella niiden kautta omaistensa ja läheistensä kanssa. Puheyhteys voidaan ohjelmoida pois käytöstä sellaisilta tukiasemilta, joissa se on tarpeeton. Paikannus Paikannus tapahtuu palvelutaloon asennettavan tukiasemaverkon avulla ja se perustuu rannekkeen radiosignaalin voimakkuuteen. Paikannus on mahdollista tukiaseman tarkkuudella, joten huonekohtaisessa paikannuksessa on tukiasema oltava joka asunnossa. Kaikissa hälytyksissä on aina mukana paikannustieto. Käytettäessä valmistajan Vega-ranneketta voidaan asukas paikantaa sekä talon sisällä että ulkona. Ulkona paikannus tapahtuu GPS- ja GSM-verkkojen avulla. Myös Vegarannekkeeseen saa puheyhteyden. Poistumisvalvonta Oville ja käytäville voidaan asentaa tukiasemiksi valvontamajakoita, jotka hälyttävät automaattisesti, kun paikannettava ranneke on sen lähellä. Hälytys on mahdollista 40 ohjelmoida tapahtuvaksi vain silloin, kun läsnäolohavainnon lisäksi myös läheinen ovi on samanaikaisesti avoinna. Järjestelmällä on mahdollista ohjata ovien sähkölukitusta ja lukita tai avata ovi lukosta sen mukaan, mitä kunkin henkilön kantaman tunnisteen yhteyteen on ohjelmoitu. Vega-rannekkeen käyttäjälle voidaan määritellä turvalliseksi alueeksi myös oma asunto tai ulkoympäristössä alue, joka on määritelty paikannusjärjestelmän ohjelmiston kartalle. Alueelta poistuminen lähettää automaattisesti hälytyksen. Päivä- ja yöaikaan turvalliset alueet voivat olla eri kokoiset. Hälytykset Langattomien hälyttimien aktivointi kulkee radiotaajuuksilla tukiasemille, jotka välittävät viestit edelleen GPRS-verkon kautta palvelimelle. Hälytykset ohjataan soittoina, tekstiviesteinä tai molempina hoitajien GSM-puhelimiin ja käytävä- tai kanslianäytöille. Kiireettömät hälytykset tai järjestelmän tekemät ilmoitukset voidaan ohjata sähköposteihin. Toistuvia hälytyksiä voidaan tarvittaessa suodattaa. Hälytykset kuittaantuvat kun niihin vastataan. Tapahtumalokiin tallentuu samalla merkintä, mistä puhelimesta on vastattu. Kuittaus voidaan tehdä myös asukkaan huoneessa kuittauspainikkeesta. Lisäksi henkilökunnalla voi olla käytössään henkilökohtaiset kuittaustunnistimet, joilla he merkitsevät läsnäolonsa ja poistumisensa huoneen tukiasemaan. Samalla mahdolliset huonemerkkivalot reagoivat näihin ilmoituksiin. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Järjestelmää voidaan käyttää lisäavun kutsumiseen sekä turvajärjestelmänä. Henkilöturvahälytykset voidaan tarvittaessa ohjata suoraan turvapalveluyritysten hälytys keskuksiin. Lisälaitteet Yhteen tukiasemaan on mahdollista asentaa jopa 64 kappaletta erilaisia hälyttimiä tai lisä- ja päätelaitetta. Järjestelmä tunnistaa liitettävät lisälaitteet automaattisesti. Järjestelmään voidaan liittää myös kulunvalvonta, oviohjaukset, porttipuhelimet ja laitevalvonta sekä oheisjärjestelmien, kuten talotekniikan ohjaus ja valvonta. Järjestelmään voidaan liittää ovilukot, jotka eivät vaadi kaapelointeja. Lukot ohjelmoidaan avautumaan vain tietyillä tunnistimilla (rannekkeilla), joten esimerkiksi muistisairas pääsee sisälle vain omaan huoneeseensa. Muunneltavuus Järjestelmää on helppo muokata ja laajentaa jälkikäteen ja henkilökunta voi itse lisätä uusia langattomia laitteita. Ohjelmointi ei vaadi asentajan käyntiä, vaan se voidaan suorittaa etäyhteydellä. Laitteet voidaan siirtää paikasta ja kohteesta toiseen, ja yhteen järjestelmään voi kuulua useita kohteita tai kiinteistöjä. 41 Integroitavuus Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voidaan integroida muita järjestelmiä. Integrointirajapinnat noudattavat yleisiä standardeja. Kaapelointitarve Järjestelmä on langaton eikä tarvitse toimiakseen erillistä kaapelointia. Tukiasemat ja jotkin lisälaitteet tarvitsevat sähkönsyötön, ja niissä on akku sähkökatkojen varalta. Sähkönsyöttö voidaan toteuttaa myös keskitetysti yhdellä tai useammalla virta lähteellä yhdestä paikasta moneen tukiasemaan. Tällöin tarvitaan kaapelointi tukiaseman ja virtalähteiden välille. Tapahtumarekisteri Kaikki järjestelmän toimintaan liittyvät tiedot tallentuvat tapahtumalokiin. Käyttäjätunnuksilla kirjautunut voi selata niitä miltä tahansa päätteeltä. Tiedoista voidaan tulostaa raportteja ja tietoja voidaan siirtää standardimuodossa esi merkiksi excel-ohjelmaan. Yhteystiedot Everon Oy/Ab Vakiotie 9, 21420 Lieto puh. 0207 920 702 [email protected] www.everon.fi Kuva: Everon Oy/Ab 2.11Hoitajakutsu.fi Järjestelmä on langaton ja sopii erikokoisiin palvelutaloihin ja terveyskeskuksiin. Viestintä tapahtuu omassa, suojatussa radioverkossa. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, huonekojeista, toistimista, tasku vastaanottimista ja toiminnenäytöistä sekä keskuslaitteesta. Järjestelmään liitettävien huonekojeiden tai muiden hälytyslaitteiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Huonekojeessa on neljä painiketta: yksi asukkaan hoitajakutsuun ja kolme henkilökunnan käyttöön (lisäapu, hätäkutsu ja kuittaus). Huonekojeet toimivat paristoilla ja niihin voidaan liittää erilaisia langattomia hälyttimiä. Paristojen kestoksi luvataan normaalikäytössä vähintään 1,5 vuotta ja laitteet ilmoittavat automaattisesti paristojen 42 virran heikkenemisestä. Näyttölaitteet, tukiasemat ja puheyhteyden tarjoavat turvapuhelimet tarvitsevat virransyötön ja ne ovat akkuvarmennettuja. Keskuslaitteen käyttökieli on suomi ja näytöillä näkyvien tekstien sisältö ja muoto voidaan muokata oman tarpeen mukaisesti ja myös vaihtaa tarvittaessa itse. Järjestelmä testaa säännöllisin väliajoin automaattisesti laitteiden ja verkoston yhteyksien toimivuuden. Paristojen virran heikkenemisestä tulee ilmoitus. Puheyhteys Huonekojeessa ei ole puheyhteyttä, mutta asukkaille, jotka hyötyvät puheyhteydestä, asennetaan GSM-pöytäpuhelin. Hälytyksen saapuessa henkilökunta tekee automaattisesti avautuvan vastasoiton. Henkilökunta voi avata puheyhteyden huoneeseen myös ilman asukkaan tekemää kutsua. Lisäksi asukkaiden GSM-pöytäpuhelimiin voidaan soittaa ennalta sallituista numeroista talon ulkopuolelta. Paikannus Paikannus voidaan toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä. Hoivakoti-konseptiin voidaan liittää myös laitteiden valvonta, jolloin ne löydetään nopeasti ja saadaan hälytys, jos jokin viedään ulos valvotuilta ovilta. Poistumisvalvonta Asukkaan käyttöön on pieni, lukittavalla nauhalla kiinnitettävä ranneke. Valvottaville oville asennetaan valvontatukiasemat, jotka havaitsevat kyseisen rannekkeen läheisyyden ja joko lähettävät hälytyksen tai lukitsevat oven. Asukkaiden vieraille voidaan tarvittaessa antaa käynnin ajaksi vierailijapassi, jolloin asukas pääsee ulos tiloista läheistensä kanssa aiheuttamatta hälytystä. Hälytysten toiminta-ajat ja -rajat, voidaan määrittää yksilöllisesti eri vuorokauden aikoina. Hälytykset Hälytykset välitetään viesteinä taskuvastaanottimiin, joissa on värinä ja äänihälytys. Tarvittaessa ne voidaan välittää myös GSM-puhelimiin. Lisäksi hälytykset näkyvät toiminnenäytöillä rakennuksen pohjakuvassa viesteinä tai värillisinä merkintöinä. Henkilökunta voi ottaa vastaan avunpyynnöt toiminnenäytöltä ja samalla viestiä muille hoitajille, että on matkalla hoitamaan kutsua. Kutsu kuitataan asukkaan kutsulaitteesta. Kutsut voidaan päiväaikaan ryhmitellä esimerkiksi osastoittain omille hoitajille ja yöaikaan yöhoitajille. Samoin henkilöturvahälytykset voidaan ohjelmoida yöaikaan välittymään vaikka vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Sekä lisäapupyyntö että hätäkutsu voidaan tehdä asukkaiden huonekojeesta. Lisäksi hätäkutsut voidaan tehdä mukanakannettavista langattomista hälyttimistä. 43 Lisälaitteet Huonekojeessa on kaksi erikseen ohjelmoitavaa liitäntä paikkaa, joihin voidaan liittää mikä tahansa langallinen hälytin tai tunnistin erillisellä liitäntäkaapelilla. Muunneltavuus Henkilökunta voi itse lisätä langattomia laitteita järjestelmään tai poistaa niitä siitä. Kuva: Hoitajakutsu.fi Oy Integroitavuus Järjestelmään voidaan tarvittaessa liittää viesteinä hälytyksiä muista järjestelmistä. Integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. Kaapelointitarve Laitekaapelointeja ei tarvita. Näyttölaitteet, tukiasemat ja GSM-pöytäpuhelimet tarvitsevat virransyötön. Tapahtumarekisteri Tapahtumat kerätään yksilöityyn lokitiedostoon. Sivun tiedot voidaan tarvittaessa esittää myös potilaan omaisille, jotta voidaan todentaa hälytystapahtumien kulkua. Huonekohtaiselta sivulta saa mm. yksilöidyt tiedot tarkkoine ajankohtineen hälytyksistä ja niiden tyypistä (kutsu/lisäapu/hätä) sekä hälytyksen kuittauksesta. Järjestelmään voi myös tallentaa seurantakäynnit jatkuvaa seurantaa vaativien potilaiden luona. Hoitohenkilöstö painaa potilaan tilan tarkistettuaan huoneen kutsu laitteen ”kuitti” -painiketta, jolloin seurantakäynnin päivämäärä ja kellonaika tallen tuvat järjestelmään. Yhteystiedot Hoitajakutsu.fi Oy PL 76, 04201 Kerava Janne Sipilä puh. 044 010 0310 [email protected] Hannu Sipilä puh. 045 279 5990 [email protected] www.hoitajakutsu.fi 44 2.12MaxPro Langaton hoitaja- ja potilaskutsujärjestelmä MaxPro on suunniteltu käytettäväksi mm. palvelutaloissa, hoitokodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä ja se toimii paikallisesti yhden kiinteistön alueella. Tarvittaessa toiminta-aluetta voidaan laajentaa langattomilla toistimilla. Kokoonpano Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, käyttöpaneeleista, toistimista ja keskusyksiköstä. Järjestelmän ohjelmointi tapahtuu suomenkielisellä käyttöliittymällä keskusyksikön näppäimistöltä. Lisäksi uutena toimintona on tulossa mahdollisuus ohjelmointiin etäyhteydellä GSM-verkon kautta. Keskusyksikössä on varmistusakku, jolla pidetään järjestelmä toiminnassa sähkökatkoksen aikana (noin 12 tuntia). Järjestelmän akut ja paristot kestävät normaalikäytössä jopa viisi vuotta. Puheyhteys Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä. Paikannus Järjestelmään voidaan liittää Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä. Järjestelmä koostuu verkkovirralla toimivasta paikannustukiasemaverkostosta ja langattomista kutsupainikkeista. Paikannus tapahtuu tukiaseman tarkkuudella ja se voidaan toteuttaa tarvittaessa huonekohtaisella tarkkuudella. Kun kutsupainiketta painetaan, saa henkilökunta GSM-matkapuhelimeen tekstiviestinä hälytyksen ja tiedon siitä, minkä paikannustukiaseman alueelta kutsu on tullut. Poistumisvalvonta Järjestelmään voidaan liittää Langaton Dementiaportti. Laitteisto koostuu verkko virralla toimivasta ovihälytinyksiköstä ja asukkaan rannekelähettimestä. Kun henkilö yrittää avata oven tai poistua avoimesta ovesta, ilmoittaa järjestelmä siitä vilkkuvin valoin ja äänimerkillä. Lisäksi henkilökunta saa GSM-puhelimiinsa hälytyksen tekstiviestinä, jossa on myös tieto miltä ovelta hälytys on tullut. Poistumisia voidaan valvoa myös ovihälyttimillä, esimerkiksi, jos sitä tarvitaan vain yöllä. Hälytykset Asukas voi itse kutsua apua erilaisilla hälytyspainikkeilla tai hälytykset lähtevät automaattisesti liiketunnistimien ja ovikoskettimien kautta. Hälytykset ilmaistaan keskuslaitteella, jonka lisäksi ne voidaan välittää henkilökunnan GSM-puhelimiin teksti viesteinä enintään neljälle vastaanottajalle, kun keskusyksikön sisälle sijoitetaan GSM-modeemi. Hälytykset kuitataan keskusyksiköltä. 45 Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Ei voida toteuttaa tällä järjestelmällä. Lisälaitteet Järjestelmään on liitettävissä siihen kuuluvia langattomia hälyttimiä kuten kutsu- ja hätäpainikkeita, liikeilmaisimia ja ovi- ja ikkunahälyttimiä. Muunneltavuus Henkilökunta voi lisätä ja poistaa järjestelmään kuuluvia hälyttimiä ja toistimia toimittajan ohjeita noudattaen tai muutokset tekee järjestelmän toimittaja. Integroitavuus Järjestelmään voidaan liittää aiemmin mainitut Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä ja Langaton Dementiaportti. Siihen ei voi integroida muita järjestelmiä eikä sitä voi integroida muihin järjestelmiin. Kaapelointitarve Järjestelmä on langaton, eikä tarvitse kaapelointia. Keskusyksikkö, paikannustukiasemat ja ovihälytinyksiköt tarvitsevat sähkönsyötön. Kuva: ViestinFI / WS T.Juvonen 46 Tapahtumarekisteri Järjestelmässä on tapahtumamuisti, joka tallentaa keskuslaitteesta riippuen enintään 1000 hälytystapahtuman tiedot tarkkoine ajankohtineen. Tapahtumia voidaan selata keskusyksikön näytöltä. Yhteystiedot ViestinFI / WS T.Juvonen Asepajankatu 2, 11100 Riihimäki puh. 0400 408 597 www.viestin.fi [email protected] 2.13Miratel® Innova Miratel Innova on IP-pohjainen, terveydenhuollon laitoksille, yhteisöille ja palvelu yrityksille suunniteltu ratkaisu, joka sopii yksittäiseen palvelutaloon tai palvelutalo ketjun kokonaisratkaisuksi. Järjestelmäkokonaisuuden palvelin voi sijaita missä kohteessa tahansa. Kokoonpano Järjestelmä koostuu hälyttimistä, lähetin-vastaanotinyksiköistä, kansliakojeista, käyttäjän palvelimella olevasta hallinnointiohjelmistosta sekä tarvittavista lisälaitteista, kuten esimerkiksi asukaspäätteistä ja käytävänäytöistä. Langattomat hälyttimet ovat yhteydessä radiotaajuuden kautta lähetin-vastaanotinyksiköihin. Järjestelmäkokonaisuuden laitteet ja järjestelmät liitetään toisiinsa lähiverkon kautta. Hoitajakutsujärjestelmää hallinnoidaan Aurora Osasto -sovelluksen avulla. Sovelluksen perusnäkymä on yhden tai useamman osaston sisältävä pohjakuva, johon on piirretty osaston huoneet ja vuodepaikat sekä kutsu- ja valvontakalusteet. Osastolle tulevat asukkaat lisätään pohjakuvaan, jossa näkyvät myös järjestelmän laitteista tulevat kutsut. Pohjakuva toimii karttana ja siitä on helppo paikantaa asukkaiden sijainti. Sovelluksella voi mm. ohjata asukaskohtaisesti kutsut halutulle hoitajaryhmälle, seurata hälytyksiä ja tulostaa raportteja. Palvelimien toiminta voidaan varmistaa UPS-laitteilla sähkökatkojen varalta. Järjes telmä valvoo toimintaansa ja ilmoittaa häiriötilanteesta Ascom Miratelin tekniseen tukeen. Myös langattomien lähettimien paristojen virran heikkenemisestä saadaan ilmoitus. Ascom Miratel tarjoaa teknisen tuen ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Käytössä on etähallintapalvelut, jolloin huoltokäyntejä kohteessa ei välttämättä tar vita. Järjestelmän luotettava toiminta varmistetaan hajautetulla palvelinratkaisulla, jossa laajan järjestelmän vikasietoisuutta saadaan parannettua kohdekohtaisella paikallispalvelimella. 47 Puheyhteys Puheyhteys on mahdollinen asuntoon asennettavan asukaspäätteen kautta. Sen kautta voidaan myös kutsua apua, kuunnella radiokanavia ja toistaa kuulutuksia. Asukaspäätteeseen liitettävää puhelinta voidaan käyttää yhteydenpitoon omaisten kanssa. Asukaspääte on myös henkilökunnan käyttöliittymä, jota varten siinä on läsnä-, lisäapu- ja hätäkutsupainikkeet sekä kutsujen poiminta -painike, jolla henkilökunta voi vastata muista asukaspäätteistä tehtyihin kutsuihin. Henkilökunta voi tehdä myös kuulutuksen halutulle alueelle mistä tahansa järjestelmän hoitajapuhelimesta. Paikannus Paikannusta varten kiinteistöön asennetaan paikkalähetinyksiköitä, joiden määrä riippuu halutusta paikannustarkkuudesta. Yksiköt lähettävät paikkatiedon paikannukseen soveltuville rannekkeille, jotka lähettävät sen edelleen hälytyksen yhteydessä järjestelmään. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta toteutetaan järjestelmän paikannuksen avulla. Paikkalähetin lähettää hälytyksen, kun se havaitsee valvontaan liittyvän rannekkeen valvottavalla alueella. Hälytykset Asukkaat voivat lähettää hälytyksen langattomista hälyttimistä tai langallisista kutsukalusteista. Lisäksi hälytykset voivat lähteä automaattisesti esimerkiksi poistumis valvonnan kautta. Hälytykset voidaan välittää kansliakojeisiin, hakulaitteisiin ja langattomiin puhelin järjestelmiin, joilla hälytykset myös kuitataan. Käytettävissä on myös kutsuparkki- toiminto: hoitaja vastaa kutsuun ja kertoo kutsujalle, että on nyt varattuna, mutta tulossa hetken kuluttua. Jos kutsujan luo meno viivästyy, järjestelmä muistuttaa siitä ilman, että kutsu pitää tehdä uudelleen. Henkilöturva Henkilöturvahälytys voidaan toteuttaa järjestelmässä monella tavalla. Henkilökunta voi tehdä henkilöturvahälytyksen DECT-puhelimen hälytyspainikkeella. Hälytys on hiljainen ja huomaamaton, puhelimen kaiutin on mykistetty. Viestin vastaanottaneet voivat kuunnella hälytyksen tehnyttä henkilöä ja puhua keskenään PTT-toiminnon (Push-ToTalk) avulla. Henkilöturvahälytys voidaan tehdä myös langattomalla hälyttimellä tai erillisistä, kalusteisiin sijoitettavista henkilöturvahälyttimistä. Henkilöturvahälytykset voidaan myös toteuttaa erillisellä Miratel Innovaan integroidulla järjestelmällä. Lisälaitteet Järjestelmä on yhteensopiva muiden Ascom Miratel -järjestelmien ja -laitteiden kanssa. Järjestelmään voidaan liittää mm. kiinteistöhälytykset, sisä- ja ulkopuhelut sekä ovipuhelimet ulko-oville. 48 Muunneltavuus Laajennukset ja muutokset järjestelmään tekee asennusliike. Integroitavuus Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voidaan integroida muita järjestelmiä, kuten paloilmoitinjärjestelmiä. Integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. Järjestelmä voidaan mm. liittää osaksi sairaalan potilastietojärjestelmää, jolloin esimerkiksi sisään-/uloskirjaukset tehdään vain sairaalan järjestelmään. Kaapelointitarve Miratel Innova hyödyntää asiakkaan olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria: useimmat järjestelmän laitteet kytketään yleiskaapelointiin. Tapahtumarekisteri Kaikki järjestelmän tapahtumat tallennetaan yksityiskohtaisesti tietokantaan. Tapahtumista voidaan kerätä tietoja raportointia varten ja käyttää niitä apuna toiminnan kehittämisessä ja kustannusseurannassa. Yhteystiedot Ascom Miratel Oy Postiosoite: PL 59, 20101 Turku Mustionkatu 2 B, 20750 Turku puh. 02 415 1200 [email protected] www.ascom.fi Kuva: Ascom Miratel Oy 2.14Miratel® Optima Miratel Optima on hoivakodeissa ja palvelutaloissa käytettäväksi tarkoitettu langaton hoitajakutsuratkaisu. Järjestelmä toimii paikallisesti yhden kiinteistön alueella. Kokoonpano Perusjärjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, lähetin-vastaanotinyksiköistä, hälytysvastaanottimista ja palvelimesta. Järjestelmää käytetään ja hallinnoidaan selainpohjaisella ohjelmalla palvelutalon työasemalta. Kaikki järjestelmän asetukset, kuten asukkaiden nimet, tahot, joille hälytykset ohjataan, hälytystyypit, huoneiden numerot ja sijainnit tallennetaan palvelimelle. Jokainen järjestelmään kuuluva lähetin-vastaanotinyksikkö ottaa hälyttimien hälytykset vastaan ja välittävät ne keskusyksikölle. Yhden lähetin-vastaanotinyksikön kantama 49 on noin 50–100 metriä kiinteistön rakenteesta riippuen. Tarvittaessa yhteen järjestelmään voidaan liittää 32 yksikköä. Erilaisia langattomia hälyttimiä voi yhdessä järjestelmässä olla 250 kappaletta. Palvelimien toiminta voidaan varmistaa UPS-laitteilla sähkökatkojen varalta. Radiopainike valvoo paristoaan säännöllisesti ja lähettää paristohälytyksen, jos paristo heikkenee. Lisäksi radiopainikkeeseen on mahdollista määrittää säännöllinen testi hälytys, joka voidaan vastaanottaa hälytysvastaanottimilla. Pariston kesto riippuu radiopainikkeen tyypistä ja käyttötavasta ja voi olla puolesta vuodesta useaan vuoteen. Puheyhteys Järjestelmän puheyhteys toteutetaan GSM-verkossa toimivien turvapuhelimien avulla. Puheyhteydellisessä versiossa puheyhteys kytkeytyy paikannuksen perusteella oman asunnon turvapuhelimeen tai lähimpään yleistilaan asennettuun turvapuhelimeen, joka on paikannusalueella. Paikannus Paikannusta varten kiinteistöön asennetaan paikkalähettimiä, joiden määrä riippuu halutusta paikannustarkkuudesta. Yksiköt lähettävät paikkatiedon paikannukseen soveltuville rannekkeille, jotka lähettävät sen edelleen hälytyksen yhteydessä järjestelmään. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta toteutetaan paikkalähettimien avulla, jotka tyypillisesti asetetaan valvottaville oville. Paikkalähetin lähettää hälytyksen, kun se havaitsee valvontaan liittyvän rannekkeen valvottavalla alueella. Ovilta tulevien turhien hälytysten välttämiseksi oviin asennetaan magneettikoskettimet. Tällöin oven ollessa kiinni hälytystä ei tule kuljettaessa oven lähettyvillä. Hälytykset Hälytykset välitetään hälytysvastaanottimiin selkeänä tekstinä, jonka lisäksi vastaanottimissa on äänimerkki ja värinätoiminnot. Hälytykset myös kuitataan hälytys vastaanottimista. Lisäksi hälytykset voidaan välittää turvapuhelimien kautta. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Lisäapukutsu voidaan tehdä hälytysvastaanottimesta. Henkilöturvahälytys toteutetaan langattomalla paikantavalla radiopainikkeella, jonka hälytysviesti sisältää pai kannuslähettimien avulla saadun paikkatiedon. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan lisätä muita hälyttimiä ja laitteita, kuten esimerkiksi savu hälytin, hälytinmatto, liiketunnistin ja sireeni. 50 Muunneltavuus Muutokset järjestelmään tekee asennusliike. Integroitavuus Järjestelmään voi integroida muiden järjestelmien hälytyksiä, esimerkiksi palo hälytyksiä. Kaapelointitarve Lähetin-vastaanotinyksiköt voivat hyödyntää asiakkaan olemassa olevaa yleiskaapelointia. Tapahtumarekisteri Kaikki järjestelmän tapahtumat tallentuvat tiedostoon, josta ne voidaan myös tulostaa. Yhteystiedot Ascom Miratel Oy Postiosoite: PL 59, 20101 Turku Mustionkatu 2 B, 20750 Turku puh. 02 415 1200 [email protected] www.ascom.fi Kuva: Ascom Miratel Oy 2.15MIRELLA® Langaton Mirella®-etähyvinvointipalveluratkaisu on IP-pohjainen järjestelmä, joka on suunniteltu pienten, kodinomaisten palvelutalojen ja senioritalojen sekä kotihoidon avuksi. Perusratkaisun sisältämien tuotepakettien tarkoitus on kattaa normaalin asuinkaksion seuranta. Tuotepaketit ovat myös räätälöitävissä, joten erilaisia toimintoja voidaan lisätä ja poistaa. Näin voidaan kattaa melkein minkä kokoinen asuintila tahansa. Tilat voivat sijaita erillään, esimerkiksi eri puolilla asuinaluetta. Kokoonpano Järjestelmä seuraa keskeytyksettä asukkaan kotona tapahtuvia päivittäisiä rutiineja. Sen avulla ennakoidaan mahdollisia riskitilanteita ja minimoidaan vahinkojen syntyminen. Asukkaan ei tarvitse pitää mukanaan mitään laitteita eikä huolehtia niiden toiminnasta. Järjestelmä koostuu mm. asuntoon asennettavista langattomista liike- ja lämpö tila-antureista, seurantalaitteista, joilla tarkkaillaan asukkaan päivittäistä toimintaa ja asuntokohtaisesta keskuslaitteesta sekä palvelinsovelluksesta. 51 Anturit välittävät tiedot radioaalloilla keskuslaitteelle, joka välittää ne internetin kautta palvelimelle. Ohjelmistoa hallinnoidaan tietokoneella selainohjelman kautta tai älypuhelimilla ja tableteilla mobiilikäyttöliittymän avulla. Kaikkia toimintoihin liittyviä asetuksia voidaan säätää käyttöliittymän kautta ja määritellä esimerkiksi ovivalvonnan hälytysten aktivointi erilaiseksi yöllä ja päivällä. Langattomien antureiden paristojen kesto on noin 1–1,5 vuotta. Puheyhteys On saatavilla turvapuhelin-integraatiolla. Paikannus Järjestelmään voidaan liittää GPS-paikannuslaite, jonka kanssa asukas voi liikkua ulkona turvallisesti. Laitteessa on hälytyspainike ja puheyhteys. Järjestelmä voidaan asettaa hälyttämään automaattisesti mm., jos käyttäjä poistuu ennalta määritellyltä alueelta. Poistumisvalvonta Voidaan toteuttaa liikeseurannan ja ovivalvonnan avulla. Jos käytössä on paikannus, voidaan valvonnassa hyödyntää myös sitä. Hälytykset Määriteltyjen asukaskohtaisten seurantasääntöjen perusteella järjestelmä havaitsee poikkeamat ja välittää toimintasuosituksen eli hälytyksen. Toimintasuositukset luokitellaan niiden kriittisyyden mukaan ja ohjataan ennalta määriteltyjen vastuuhenkilöiden matkapuhelimiin tekstiviestinä. Organisaatiot voivat käyttää myös valvomopalveluiden tarjoajia, jotka välittävät hälytykset hoitajille. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Järjestelmässä ei toistaiseksi ole näitä toimintoja. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan liittää siihen kuuluvia laitteita; yhteen keskusyksikköön 16 anturia. Muiden lisähälyttimien liittäminen ratkaistaan tapauskohtaisesti erikseen. Muunneltavuus Langattomia antureita on helppo siirtää, joten järjestelmä voidaan käyttötarpeen loputtua siirtää käyttöön toiselle asukkaalle. Organisaation oma, tehtävään koulutettu henkilökunta voi tehdä muutokset ja asennukset itse. Integroitavuus Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin, esimerkiksi turvapuhelin- ja po tilastietojärjestelmiin. Integrointiratkaisut on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. 52 Kaapelointitarve Keskusyksikkö tarvitsee verkkovirran (pistorasia) ja internet-yhteyden, joka voi olla kiinteä tai 3G-mokkula. Vuodeanturi toimii paristoilla tai verkkovirralla. Tapahtumarekisteri Kaikki toimintasuositukset eli hälytykset tallentuvat sovellukseen. Tapahtumahistoriaa voidaan tarkastella asiakaskohtaisesti. Ohjelmistosta voi tulostaa myös anturikohtaiset graafit, joista voidaan tarkastella tietoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Järjestelmään sisältyy monitorointi-osio, jonka avulla seurataan hoivaorganisaation palveluasiakkaiden hyvinvoinnin tilaa keskitetysti ja keskeytymättä ympäri vuorokauden. Monitoroinnin käyttäjä (omainen/hoitaja) saa käyttöönsä tunnukset, joilla kirjaudutaan seuraamaan asukkaan rutiineja. Lisäksi monitoroinnissa on nähtävissä toimintasuositukset, niiden laatu sekä aiemmat kuitatut suositukset. Yhteystiedot IsCom Oy Lönnrotinkatu 12 A 1. krs., 87100 Kajaani puh. 044 450 4820 www.iscom.fi [email protected] Kuva: IsCom Oy 2.16Safebed Cloud Emfit Oy:n Safebed Cloud on kehitetty palvelutaloihin helpottamaan yöhoitajien työkuormaa sekä kotona yksinasuvien vanhusten turvaksi. Mobiilin dataverkon tai langattoman lähiverkon ja selainpohjaisen käyttöliittymänsä avulla se on helposti laajennettavissa jopa satoja laitteita käsittäväksi kokonaisuudeksi. Kokoonpano Järjestelmä koostuu sängyn patjan alle piiloon tulevasta anturista, pienestä elektroniikkalaitteesta sekä web-sovelluksesta. Järjestelmän asennus onnistuu ilman ammattihenkilön apua. Laitteet ovat yhteydessä palvelimeen GSM-verkon tai internetin (LAN tai WLAN) kautta. Käyttö ja hallinnointi tapahtuvat internet-pohjaisella käyttöliittymällä tietokoneilta, älypuhelimilta tai taulutietokoneilta. Asukkaille voidaan asettaa yksilöllisiä hälytys rajoja esimerkiksi siitä, miten pitkä poissaolo sängystä yöllä aiheuttaa hälytyksen. Järjestelmän avulla voidaan seurata asukkaan hyvinvointia ja huolehtia turvallisuudesta. Järjestelmä mittaa unen kestoa ja laatua sekä asukkaan päivittäistä aktiivisuutta. Se havainnoi myös vuoteesta poistumiset sekä mittaa haluttaessa levon ajalta myös sydämen sykkeen ja hengityksen sekä esittää niiden pitkäaikaisia trendejä. 53 enkilökohtaiselta aikajanalta voidaan tarkastella kaikkia näitä tietoja ja järjestelmä H voi lähettää päivittäiset yhteenvetoraportit myös tekstiviestillä GSM-puhelimeen. Safebed Cloud -palvelun avulla myös yksityishenkilöt voivat seurata kotona yksin asuvan läheisensä hyvinvointia ja turvallista asumista. Puheyhteys Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä, mutta se voidaan toteuttaa asentamalla asukkaille IP-pohjaiset turvapuhelimet. Paikannus Järjestelmä ei ole paikantava. Poistumisvalvonta Järjestelmä voidaan ohjelmoida hälyttämään, jos asukas on poistunut vuoteesta tai ollut liian kauan poissa vuoteesta. Hälytykset on mahdollista ajastaa toimimaan eri tavoin eri vuorokaudenaikoina. Hälytykset Järjestelmä hälyttää automaattisesti esimerkiksi, jos henkilö ei ole mennyt illalla nukkumaan, tai ei ole yöllä sängystä poistuttuaan palannut sinne takaisin määritellyn ajan kuluessa. Hälytykset lähetetään tekstiviestein ohjelmoituihin puhelinnumeroihin. Seurattavien henkilöiden tiedot päivittyvät reaaliaikaisesti henkilökunnan tietokoneelle tai älypuhelimeen. Henkilöiden järjestys listauksessa määräytyy avuntarpeen kiireellisyyden mukaan ja tapahtumatilat esitetään selkein värillisin kuvasymbolein. Järjestelmään saa myös hälytysrannekkeen, jolla asukas voi itse kutsua apua. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset on mahdollista toteuttaa järjestelmässä. Lisälaitteet Järjestelmään on liitettävissä erilaisia langattomia hälyttimiä, kuten esimerkiksi hälytyspainike, liiketunnistin tai hälytinmatto. Muunneltavuus Henkilökunta voi tehdä muutokset järjestelmään itse. 54 Kuva: Emfit Oy Integroitavuus Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin. Integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. Kaapelointitarve Järjestelmä on langaton (WLAN/GSM), joten erillistä kaapelointia ei tarvita. Laitteita on saatavissa myös langallisia. Langallisessa versiossa laitteelle tarvitaan yleiskaapelointipiste. Järjestelmän langattomassa WLAN-versiossa tarvitaan kiinteistön kattava WLAN-verkko. Järjestelmän WLAN- ja GSM-versiossa laitteille tarvitaan pistorasia. Muuta kaapelointia ei tarvita. Tapahtumarekisteri Kaikki järjestelmän tapahtumat tallennetaan palvelimelle ja tiedot ovat luettavissa selaimella. Tietoja voidaan seurata myös reaaliaikaisesti ja tarkistaa esimerkiksi yöllä ovatko asukkaat vuoteissaan vai jalkeilla. Yhteystiedot Emfit Oy Konttisentie 8, 40800 Vaajakoski puh. 020 778 0870 [email protected] www.safebed.fi 2.17Senioriturva Senioriturva-järjestelmällä voidaan yhdistää eri valvonta- ja hälytysjärjestelmät yhdellä käyttöliittymällä hoidettavaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmään voidaan liittää myös palvelutalon ulkopuolisten asuntojen valvonta. Kokoonpano Järjestelmän lähtökohta on, että tarvittavat hälytykset ja toiminalliset tiedot lähtevät automaattisesti, ilman asukkaan tietoista toimintaa. Asukkaaseen ei tarvitse kiinnittää antureita tai hälyttimiä. Järjestelmään voidaan kuitenkin tarvittaessa liittää myös hälytysrannekkeita ja muita henkilökohtaisia hälyttimiä. Kokonaisuutta hallitaan opastavalla, suomenkielisellä käyttöliittymällä joko työasemalta, DECT-puhelimesta, älypuhelimesta tai tabletilta. Järjestelmän kokoonpano riippuu siihen valittavista osajärjestelmistä, joita on mahdollista valita aluksi vaikka vain yksi ja liittää siihen jälkikäteen myös muita osia. Liitettävät osajärjestelmät toimivat itsenäisesti, jolloin vikatilanne jossakin osa 55 järjestelmässä ei vaikuta kokonaisuuden toimintaan. Senioriturvaan yhdistettävät osajärjestelmät ovat: ohoitajakutsujärjestelmä opoistumisvalvonta o hoivakutsujärjestelmä (liiketunnistukseen perustuva tarkkaileva järjestelmä) okulunvalvonta ovideovalvonta opaloilmoitinjärjestelmä omobiili-puhelinjärjestelmä Järjestelmän hallintaohjelmasta voidaan tarkistaa esimerkiksi laitteiden tila ja akkujen varaustaso. Järjestelmässä on automaattinen vianmääritys, joka mm. ilmoittaa, jos omissa kodeissaan asuvien järjestelmän käyttöön liittyvä internet- tai GSM-yhteys on poikki. Kuva: Seniortek Oy Puheyhteys Puheyhteys voidaan toteuttaa hoitajakutsujärjestelmän avulla. Asukkaan asuntoon asennetaan puheyhteydellä varustettu huonekoje, josta saadaan puheyhteys hoitajien langattomiin puhelimiin. Omaisten ja läheisten puhelut voidaan tarvittaessa yhdistää asukkaille henkilökunnan mobiilipäätelaitteen kautta. 56 Paikannus Paikannus voidaan toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä, sekä asumispalveluyksiköissä että kotihoidossa. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta toteutetaan ovivalvonnan, liiketunnistuksen, kameravalvonnan ja kulunvalvonnan avulla. Järjestelmässä on mm. ominaisuus, jolla voidaan valvoa asunnosta tai huoneesta poistumista. Asumisyksiköissä nähdään mistä asunnosta on lähdetty liikkeelle, ja missä liikkumista on sen jälkeen havaittu. Hälytykset Hälytysten aktivointirajat voidaan säätää tarpeiden mukaan yksilöllisesti ja eri vuorokauden ajoille eri tavoin. Hälytykset välitetään viesteinä langattomiin puhelimiin ja hälytysnäyttöihin sekä näytetään symbolein pohjakuvissa kanslian työasemalla. Hälytykset voidaan kuitata puhelimista tai mobiilipäätelaitteista. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Huonekojeista voidaan tehdä perushälytysten lisäksi esimerkiksi elvytyshälytys, jolloin kutsu välittyy ennalta määriteltyihin puhelimiin. Henkilöturvahälytykset voidaan tehdä sekä langattomista puhelimista että erillisistä hälyttimistä. Puhelinta käytet täessä aukeaa puheyhteys kaikkiin yhteyspuhelimiin. Lisälaitteet Liitettävät lisälaitteet määräytyvät yhdistettävistä osajärjestelmistä. Lisälaitteet voivat olla langallisia tai langattomia. Järjestelmässä käytetään avoimia rajapintoja, mikä mahdollistaa lähes kaikkien luotettavien laitevalmistajien päätelaitteiden käytön. Muunneltavuus Käyttäjä voi tehdä ohjaukset ja pienet muutokset käyttöliittymän kautta. Suurimmat muutostyöt ja lisäykset tekee toimittaja tai valtuutettu huoltoliike. Integroitavuus Senioriturva on integroitu kokonaisuus, johon voidaan yhdistää myös muita luette lossa mainitsemattomia järjestelmiä. Yhdistettävästä järjestelmästä on sovittava erikseen toimittajan kanssa. Kaapelointitarve Kaapelointitarve riippuu yhdistettävistä osajärjestelmistä. Kaapeloinniksi soveltuu yleiskaapelointi. 57 Tapahtumarekisteri Järjestelmän avulla saadaan reaaliaikaista tietoa tapahtumista ja samalla se tallentaa tiedot yksityiskohtaisesti. Sinne voidaan myös tallentaa asiakaskohtaisia muistilappuja tulevista tapahtumista. Lokitiedostoihin voidaan lisätä tiedot hälytysten syistä ja tehdyistä toimenpiteistä. Ohjelmistossa on valmiita raporttipohjia, joiden avulla voidaan koota ja tulostaa tarvittavat tiedot eri tarkoituksiin. Yhteystiedot Seniortek Oy Rantavitikantie 33, 96300 Rovaniemi puh. 045 7731 1950 [email protected] www.seniortek.fi 2.18Smartti 5000 Smartti 5000 on kaapeloitava, paikallisen radioverkon kautta toimiva hoitajakutsu- ja hälytysjärjestelmä. Järjestelmä toimii paikallisesti, eikä siihen voida liittää toimi paikan ulkopuolisia kohteita. Järjestelmään liitettyjen laitteiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Kokoonpano Perusjärjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, huonekojeista, hälytysten vastaanottolaitteista ja päänäyttövastaanottimesta sekä tarvittaessa keskusyksiköstä. Keskusyksikkö tarvitaan vain, jos järjestelmään liitetään puheyhteys, paikannus tai poistumisvalvonta. Järjestelmän asetuksia, kuten langattomien hälyttimien yksilöintejä, voidaan muuttaa päänäyttövastaanottimelta. Huonekojeet toimivat radiotukiasemina ja niistä muodostetaan yhdessä näytöttömien tukiasemien kanssa koko kiinteistön kattava verkko. Tukiasemat vastaanottavat hälytykset ja välittävät ne päänäyttövastaanottimelle tai keskusyksikölle. Huonekojeessa on hälytyspainikkeen lisäksi painikkeet henkilökunnalle läsnäolo- ja poistumismerkintöjä varten. Huonekojeissa on myös liitäntäpaikka erilaisille lisähälyttimille tai merkkivaloille. Järjestelmän tehonsyöttö tulee erilliseltä akkuvarmennetulta virtalähteeltä. Pää näyttövastaanottimella voidaan testata järjestelmän toiminta. Langattomien hälytyspainikkeiden jännitteen alenemisesta saadaan tieto siltä tehdyn hälytyksen yhteydessä. Puheyhteys Puheyhteydellisessä järjestelmässä tarvitaan lisäksi keskusyksikkö. Puheyhteys saadaan kaikkiin asuntoihin ja tiloihin, joihin on asennettu puheyhteydellinen huone koje. Hälytyksen yhteydessä hoitaja saa avattua puheyhteyden automaattisesti. 58 Paikannus Paikannus toteutetaan RFID-radiolähettimen ja sen yhteydessä käytettävien ELVIS- hälytyspainikkeiden avulla. Hälytyksen yhteydessä välittyy myös asukkaan sen hetkinen paikkatieto. Poistumisvalvonta Valvonta toteutetaan paikannuksessa käytettävällä RFID-tekniikalla. Asukkaalla on mukanaan järjestelmään kuuluva tunniste ja ulko-oville asennetaan lukija/lähetin laitteet, jotka tunnistavat kulkijan ja välittävät tiedot eteenpäin. Ovikoskettimella hälytykset voidaan kytkeä pois päältä esimerkiksi aina päiväsaikaan tai oven ollessa kiinni. Näin oviympäristössä oleva henkilö ei turhaan aiheuta hälytystä arjen toimien yhteydessä. Hälytykset Hälytykset välitetään tekstiviesteinä langattomiin puhelimiin, jonka jälkeen puhe- yhteydellisessä järjestelmässä on mahdollista avata puheyhteys hälyttäneeseen asuntoon. Lisäksi hälytykset voidaan ilmaista näyttövastaanottimissa, huonekojeissa ja käytävänäytöissä. Hälytykset kuitataan näyttövastaanottimista tai huonekojeista. Kun hoitaja on läsnä huoneessa, hän voi myös vastaanottaa toisesta huoneesta tehdyn hälytyksen ja saada hälyttävään huoneeseen puheyhteyden. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Lisäapupyynnöt tehdään huonekojeista läsnäolokuittauksen jälkeen. Henkilöturva hälytykset voidaan tehdä langattomilla hälyttimillä, siirrettävillä hälyttimillä sekä kalusteisiin kiinnitettävillä ryöstöpainikkeilla. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan liittää sen omia hälyttimiä sekä liitäntälaitteiden avulla erilaisia muiden järjestelmien laitteita. Muunneltavuus Henkilökunta tekee itse jokapäiväiset käyttötoimenpiteet. Laajennukset ja muutokset järjestelmään tekee asennusliike. Integroitavuus Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voi integroida muita järjestelmiä. Kuva: Oy Hedengren Security Ab 59 Kaapelointitarve Perusjärjestelmä ilman puheyhteyttä on väyläpohjainen eli se kaapeloidaan kojeelta kojeelle. Puheyhteydellisessä järjestelmässä tarvitaan lisäksi kaapeli jokaiselta huonekojeelta keskusyksikölle. Tapahtumarekisteri Lokiohjelma sisältyy CareTechin Basic- ja Mobil-hälytysvastaanottokeskuksiin. Kaikki järjestelmän tapahtumat tallentuvat lokitietokantaan ja tapahtumatiedot voidaan tarvittaessa tulostaa. Yhteystiedot Oy Hedengren Security Ab PL 110, 00201 Helsinki Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki puh. 0207 638 000 [email protected] www.hedengrensecurity.fi 2.19Tepo®+ monipalvelujärjestelmä Tepo+ on kaapeloitava, digitaalinen viestintäjärjestelmä, joka toimii hoitajakutsu-, paikannus-, poistumisvalvonta-, henkilöturva- ja puhelinjärjestelmänä. Kokoonpano Perusjärjestelmä koostuu langallisista ja langattomista hälyttimistä, hälytyksen kuittauspainikkeista, kansliapäätteestä sekä hälytysten näyttölaitteista. Kansliapäätteeseen voidaan liittää tietokone, jolla tallennetaan asukastiedot sekä esimerkiksi kunkin ruokavalioon ja hoitoon liittyviä ohjeita. Tietokoneelle voidaan ohjelmoida osastokohtaiset kartat, joista kaikki hoitamattomat kutsut voi nähdä yhdellä silmäyksellä. Langattomien hälyttimien paristojen virran heikkenemisestä saadaan haluttaessa ilmoitus. Järjestelmän toimittajan vikapäivystys vastaa puhelimeen ympäri vuoro kauden. Yritykseltä voi myös tilata vuosittaisen ylläpitotarkastuksen sekä tarpeellisiksi katsotut huolto- ja muutostyöt. Ylläpitotarkastuksessa paneudutaan mahdollisiin häiriötekijöihin ja etsitään toimintavarmuutta ylläpitävät ratkaisut sekä opastetaan henkilökuntaa järjestelmän käytössä. Puheyhteys Puheyhteydellisessä järjestelmässä keskus on varustettava lisäosalla, joka mahdollistaa puheyhteyden. Puheyhteys saadaan kaikkiin asuntoihin tai huonetiloihin, joihin asennetaan potilaspääte. Laitteella voidaan lisäksi ohjata valoja, hoitaa sisäiset ja ulkoiset puhelut sekä kuunnella radiota. 60 Paikannus Järjestelmään on saatavana paikannus. Paikannus toimii ultraäänellä tai tarkkarajaisella RFID-tekniikalla. Paikannusta varten palvelutaloon asennetaan ultraääni- tai RFIDvastaanottimet niihin tiloihin, joista halutaan paikannustieto. Asukkailla on oltava järjestelmään liittyvä tunniste, esimerkiksi ranneke. Paikannuksesta saadaan huonekohtainen asentamalla vastaanottimet käytävälle, huonetilaan johtavan oven päälle. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta voidaan toteuttaa oville asennettavilla valvontalaitteilla. Yksin kertaisemmalla järjestelmällä saadaan vain tieto, että joku on poistumassa. Toisena toteutustapana on henkilön tunnistava poistumisvalvonta. Ovi voidaan myös lukita, kun tunnistetta kantava henkilö tulee oven läheisyyteen. Hälytykset Tiedot kutsupainikkeista sekä automaattisista hälytyksistä välitetään kansliapäätteelle, kanslian tietokoneelle ja käytävänäytöille sekä tekstiviesteinä GSM- ja DECT-puhelimiin. Hälytykset kuitataan erillisillä kuittauspainikkeilla. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Henkilökunta voi pyytää lisäapua tai tehdä henkilöturvahälytyksen erillisillä toimintoihin tarkoitetuilla painikkeilla. Järjestelmään voidaan liittää myös paikantava hoitajien hätäkutsujärjestelmä ”Lauri, langaton kutsu- ja päällekarkaushälytin”. Hälytin on luottokorttikotelon kokoinen ja etupaneeli näyttää tavalliselta henkilökortilta. Hälytykset voidaan siirtää selväkielisenä tekstinä esimerkiksi käytävänäyttöihin, DECT-puhelimiin ja valvontapäätteisiin. Valvontapäätteenä voi toimia myös PC, jonka näytöltä kyseisen kohteen karttapohjalta nähdään hälyttävän henkilön nimi ja jopa kuva. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan liittää langallisia ja/tai langattomia järjestelmään kuuluvia lisä laitteita. Muunneltavuus Muutokset järjestelmään tekee asennusliike. Integroitavuus Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin, raja pinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. Kuva: Teletalo Oy 61 Kaapelointitarve Järjestelmä vaatii toimiakseen kaapeloinnin, joko puhelinsisäjohtokaapelin tai yleiskaapelin. Oville asennettavat valvontayksiköt tarvitsevat sähkösyötön. Yhteystiedot Teletalo Oy Yrittäjäntie 4, 01800 Klaukkala puh. 040 715 4545 www.teletalo.fi [email protected] 2.20Viasec potilas- ja henkilöturva Viasec on IP-pohjainen, reaaliaikaisesti paikantava turva- ja viestijärjestelmä. Sillä voidaan hallinnoida yhdestä paikasta eri kohteissa, myös yksittäisissä asunnoissa olevia järjestelmiä. Järjestelmästä on saatavissa täysin langaton versio, jossa tukiasemat välittävät tiedot hälytyksistä Bluetooth-yhteydellä keskusyksikölle. Kokoonpano Järjestelmä koostuu tunnistimista, langattomista tai langallisista hälyttimistä ja tukiasemista, asukaspäätteistä sekä keskusyksiköstä (tietokone) ja selainpohjaisesta, suomenkielisestä valvontaohjelmistosta. Hälytyksiin liittyvät asetukset sekä ilmoitustekstit ohjelmoidaan käyttäjän toiveiden mukaan ja pääkäyttäjä voi myös myöhemmin muokata niitä. Langaton tunniste voi olla ranneke, vaatteeseen tai laitteeseen kiinnitettävä tagi tai henkilökortti. Järjestelmän keskusyksikkö voi sijaita kohteessa tai järjestelmätoimittajan hallinnoimana palvelinkeskuksessa. Järjestelmään voidaan yhdistää kulunvalvonta ja työajanseuranta, kun henkilökunta käyttää tunnistimenaan järjestelmään liittyvää henkilökorttia. Kortin avulla voidaan myös avata sähkötoimiset lukot. Automaattinen vikavalvonta seuraa järjestelmän toimintaa. Vikailmoitukset ja hälytykset paristojen virran heikkenemisestä välittyvät sähköpostilla määritellyille tahoille. Viasec Huolto voi myös ottaa etäyhteyden järjestelmään ja auttaa vian paikallistamisessa ja korjaamisessa. Ylläpitosopimuksen tehneiden asiakkaiden luokse tehdään säännölliset huoltokäynnit, joiden yhteydessä myös koulutetaan pääkäyttäjiä. Puheyhteys Puheyhteys toteutetaan palvelutaloon asennettavan puhelinvaihteen ja asuntohin asennettavien asukaspäätteiden avulla. Puhelinvaihde ja asukaspäätteet voivat olla analogisia, IP-pohjaisia tai digitaalisia. Puheyhteys voidaan toteuttaa myös GSM- pohjaisella asukaspäätteellä, tällöin erillistä puhelinvaihdetta ei tarvita. 62 Puheyhteys avautuu paikantavassa versiossa automaattisesti hälyttäneeseen tilaan, jos siellä on asukaspääte. Asukaspäätteen kautta voidaan myös soittaa puheluita. IP-versiossa asukas voi asukaspäätteen kautta ohjata myös valoja, radiota ja televisiota. Paikannus Kuva: Viasec Oy Paikannus toteutetaan järjestelmään asennettavilla paikannustukiasemilla ja se toimii tukiaseman tarkkuudella. Huonekohtaisessa paikannuksessa on tukiasema oltava joka huoneessa. Järjestelmään on mahdollista liittää ns. mittalaitetunnistus. Laitteisiin kiinnitetään tunnistimet, joiden avulla ne voidaan paikantaa kiinteistön sisällä. Tunnistimet toimivat myös varashälyttiminä, jos laitetta yritetään viedä pois kiinteistöstä. Poistumisvalvonta Poistumisvalvonta toteutetaan paikannuksen avulla. Tukiasema ohjelmoidaan poistumisvalvontaan soveltuvaksi, ja se asennetaan esimerkiksi oven läheisyyteen. Tukiasema lähettää hälytyksen, kun se havaitsee valvontaan liittyvän tunnistimen. Järjestelmällä voidaan ohjata myös sähkölukollisten ovien toimintaa. Hälytykset Asukas voi tehdä hälytyksen esimerkiksi hälytysrannekkeesta tai automaattiset hälytykset voivat lähteä mm. asukkaan kaatuessa tai poistuessa ovesta. Tukiasemat vastaanottavat hälytykset ja reagoivat niihin ohjelmoidulla tavalla. Hälytykset ilmaistaan kansliapäätteellä, kanslian tietokoneella graafisella ohjelmistolla ja käytävänäytöissä sekä tekstiviesteinä ja/tai puheluina GSM- ja DECT-puhelimiin. Ne voidaan välittää myös sähköpostiviesteinä sovituille tahoille. Hälytykset kuitataan asukaspäätteistä, DECT- tai GSM-puhelimista. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Lisäapua kutsutaan asukaspäätteellä. Henkilöturvahälytykset tehdään langattomilla hälyttimillä, jolloin saadaan myös paikkatieto, mikäli paikannusjärjestelmä on käytössä. Lisälaitteet Järjestelmään on liitettävissä siihen kuuluvia langattomia hälyttimiä. Langalliset hälyttimet liitetään erillisen kytkentäyksikön avulla. Liitettävien laitteiden ja tunnis timien määrää ei ole rajoitettu. 63 Muunneltavuus Henkilökunta voi lisätä kaikkia langattomia tuotteita lähes rajattomasti ja tehdä muutoksia järjestelmään suomenkielisellä selainpohjaisella käyttöliittymällä. Tarvittaessa ohjelmointi suoritetaan etäyhteydellä internetin kautta. Integroitavuus Järjestelmä voidaan integroida suoraan toimittajan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmien kanssa. Muihin järjestelmiin integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. Kaapelointitarve Puheyhteyttä varten tarvitaan kaapelointi asunnon ja puhelinvaihteen välille, jos kiinteistössä ei ole toimivaa puhelin- tai yleiskaapelointia. Jos puheyhteys toteutetaan GSM-asukaspäätteillä, ei kaapelointia tarvita. Paikannustukiasemille tarvitaan yleiskaapelointi. Langattomat tukiasemat tarvitsevat vain sähkönsyötön. Tapahtumarekisteri Tapahtumalokiin kertyvät kaikki tiedot hälytyksistä ja niiden kuittauksista. Tiedot voidaan myös tulostaa. Lisäksi voidaan reaaliaikaisesti tarkastella esimerkiksi vuodehälyttimen tilatietoja, jolloin nähdään onko asukas yöllä vuoteessaan. Yhteystiedot Viasec Oy PL 163, 01721 Vantaa puh. 0400 157 321 [email protected] www.viasec.fi 2.21Vivago Vivagon ratkaisut muodostavat reaaliaikaisen turva- ja hyvinvointijärjestelmän. Järjestelmä täyttää perinteisen hoitajakutsujärjestelmän vaatimukset, jonka lisäksi Vivago pystyy tekemään automaattisen hälytyksen tilanteessa, jossa henkilö ei itse pysty kutsumaan apua, esimerkiksi ollessaan tajuttomana. Toiminta perustuu Vivago CARE -kellon keräämän aktiviteettitiedon hyödyntämiseen asiakkaan terveydentilan seurannassa ja hälyttämisessä. Vivago-järjestelmä on joustava ja se sopii sekä pienille palvelutaloille että suurille organisaatioille. Järjestelmä voidaan toteuttaa paikallisena ratkaisuna tai myös keskitettynä ratkaisuna, jolloin organisaation eri kohteet ovat yhteydessä yhteiselle palvelimelle tietoliikenneyhteyksien kautta. 64 Kokoonpano Järjestelmän kokonaisuuden perustana ovat Vivago-tuotteet: CARE-kellot, Vista-ohjelmisto sekä rakennukseen asennetut Viva POINT -tukiasemat. Lisäksi järjestelmään voidaan liittää Room POINT -huonekojeita, langattomia perinteisiä AddOn-painikkeita sekä mm. langallisia hälytyspainikkeita ja vetonaruhälyttimiä. Vista VIVA -ohjelmiston kautta henkilökunta voi muokata asukkaiden henkilökohtaiset hälytysasetukset aina kellon käyttäjälle sopiviksi. Lisäominaisuuksien, kuten esimerkiksi palohälyttimien, kytkentä palvelutalojärjestelmään on mahdollista ja lisäksi järjestelmä voidaan liittää erilaisiin puhelinjärjestelmiin. Järjestelmää voi tarpeen tullen laajentaa Vivago GO -poistumisvalvontaratkaisulla ja Vivago VITA -hyvinvointiratkaisulla. VITA:n avulla seurataan asukkaiden hyvin vointia ja terveyttä sekä siinä tapahtuvia muutoksia. CARE-kello tarkkailee asukkaan aktiivisuutta ja välittää tiedot palvelimelle. Ratkaisun avulla voidaan saada reaali aikaista tietoa, kuten onko asukas liikkeellä vai nukkumassa. Asukkaalle voidaan ottaa myös käyttöön korkea aktiivisuus -hälytys, joka kertoo, kun asukas herää yöllä. CARE-kello kulkee aina asukkaan mukana ja ilmoittaa henkilökunnalle, jos asukas poistaa sen ranteestaan. Kellossa on ladattava akku ja kello ilmoittaa automaattisesti, kun akku on lähes tyhjä. Akun latausväli on 2–6 kuukautta ja sen lataus kestää noin yhden tunnin. Järjestelmässä on automaattinen itsediagnostiikka, joka ilmoittaa laitteiston ja järjestelmän toimintahäiriöistä halutulle taholle. Puheyhteys Room POINT -huonekoje voidaan asentaa haluttuihin kohteisiin. Hälytyksen yhteydessä hoitaja voi muodostaa automaattisesti avautuvan kaksisuuntaisen puheyhteyden Kuva: Vivago Oy 65 asukkaaseen. Laitteessa on myös hälytyspainike ja sillä on mahdollista mitata hoita jien huoneessa viettämä aika. Myös asukkaan omia ympäristöhallintalaitteita on mahdollista liittää osaksi hoitajakutsujärjestelmää. Lisäksi se toimii tukiasemana välittäen hälytykset eteenpäin. Paikannus Paikannus perustuu Viva POINT ja Room POINT -tukiasemaverkostoon, jonka avulla saadaan hälytystilanteissa tieto hälyttäjän sijainnista tukiaseman tarkkuudella. Poistumisvalvonta Valvotuille oville asennetaan järjestelmään kuuluvat poistumisvalvontaan tarkoitetut tukiasemat. Valvotuilla henkilöillä on poistumisvalvontaominaisuudella varustetut CARE-kellot. Valvonta-asetukset voidaan määritellä asukaskohtaisesti. Poistumis valvontatoiminto on myös lisättävissä jälkikäteen, jos se tulee tarpeelliseksi myö hemmin. Hälytykset Asukas voi kutsua apua esimerkiksi CARE-kellon painikkeella tai huonekojeen hälytyspainikkeella. Järjestelmä tekee automaattiset hälytykset henkilön liikkumattomuudesta tai äkillisen terveystilanteen muutoksista sekä järjestelmään liitettyjen hälytyslaitteiden aktivoiduttua. Hälytys välitetään hoitohenkilökunnalle puhelimeen ääni- tai tekstiviestinä. Viesti sisältää tiedon keneltä hälytys on tullut, mikä hälytys on kyseessä sekä tiedon mistä päin rakennusta hälytys on tullut. Hälytyksen yhteydessä henkilökunta voi halutessaan avata puheyhteyden hälyttäneeseen henkilöön, jos hänellä on asunnossaan huonekoje. Hälytyksiä voi tarkastella myös tietokoneen näytöltä. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset Henkilökunnan turvahälytykset voidaan toteuttaa joko AddOn -painikkeella tai CARE-kellolla. Langaton, kolikon kokoinen AddOn-painike kulkee mukana joko kaulassa, taskussa tai vyöllä. CARE-kello hälyttää apua myös tilanteissa, joissa hoitaja ei voi itse painaa nappia, esimerkiksi hoitajan menettäessä tajuntansa. Henkilöturvahälytyksiä voidaan ohjata eri aikoina eri tahoille, esimerkiksi päiväsaikaan toiselle osastolle ja yöaikaan rakennuksen ulkopuolelle vartiointiliikkeeseen. Hälytystilanteessa hälytyksen vastaanottaja saa tiedon keneltä hälytys on tullut, mikä hälytys on kyseessä ja missä kyseinen henkilö sijaitsee. Lisälaitteet Järjestelmään voidaan liittää Vivagon omia laitteita sekä laiteliittimen avulla joustavasti myös muita ympäristönhallintalaitteita. 66 Muunneltavuus Järjestelmään voidaan liittää uusia asiakkaita tai lisälaitteita ilman erillistä asennus työtä ja ohjelmistolaajennukset voidaan tehdä etäasennuksena. Henkilökunta voi tehdä asiakkaiden henkilökohtaisten asetusten muuttamisen. Integroitavuus Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin, kuten esimerkiksi paloilmoitin- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Siihen voidaan myös integroida muita järjestelmiä. Integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen. Kaapelointitarve Järjestelmän tukiasemat vaativat yleiskaapeloinnin, muuten hälyttimet toimivat langattomasti. Tapahtumarekisteri Vista-ohjelmisto tallentaa kaikki järjestelmän tapahtumat sekä asukkaasta Vivago- kellon avulla kerätyt tiedot. Tiedostoihin voidaan lisätä esimerkiksi lääkitykseen muutoksiin liittyviä viestejä. Kerättyjä tietoja voidaan tarkastella ohjelmiston tai selainpohjaisen ratkaisun kautta ja tulostaa sekä aktiivisuuskäyrinä että taulukoina. Ohjelmistossa on monipuoliset raportointimahdollisuudet, joiden avulla voidaan varmistaa laatua ja kohdentaa resursseja. Yhteystiedot Vivago Oy Itsehallintokuja 4, 02600 Espoo puh. 010 2190 610 [email protected] www.vivago.fi 67 3 Avunpyyntöjärjestelmän hankinta Hankittaessa uutta avunpyyntöjärjestelmää on sille asetettavia vaatimuksia mietittävä sekä asiakkaiden, hoitotyön että talon toiminnan kannalta. Organisaation eri kohteissa, kuten myös palvelutalon eri osastoilla, voi olla erilaiset tarpeet. Esimerkiksi jossain tarvitaan puheyhteyttä, toisaalla reaaliaikaista paikannusta ja kolmannessa paikassa riittää pelkkä ovivalvonta. Lisäksi voidaan joutua huomioimaan rakennukseen tulevaisuudessa toteutettavat laajennusosat tai etäämmälle tehtävät uudet rakennukset. Hankintaa voivat myös vaikeuttaa samassa yhteydessä hankittavat turvallisuus-, puhelin- tai kulunvalvontajärjestelmät tai nykyisten järjestelmien integrointi uuteen avunpyyntöjärjestelmään. Tarpeiden kartoitus kannattaa tehdä perusteellisesti keskustelemalla henkilökunnan ja mahdollisesti myös asukkaiden kanssa. Kaikki kokemukset, ideat ja toiveet kannattaa aluksi merkitä muistiin. Tämän jälkeen ne tutkitaan, perustellaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen vaikka luokittelemalla ne kolmeen luokkaan: välttämättömät, tärkeät ja vähemmän tärkeät. Tämä lista on apuna sitten, kun vertaillaan eri toimittajien järjestelmiä ja joudutaan miettimään, mitä toiminnoista saadaan käytettävissä olevilla varoilla. Monet avunpyyntöjärjestelmät liittyvät ainakin joiltakin osin organisaation tieto- ja viestintätekniikkaan. Ennen järjestelmän hankintaa on keskusteltava IT-palveluista vastaavien kanssa, ja saatava tarkat tiedot siitä, mitä vaatimuksia tietotekninen ja työasemaympäristö asettavat valittavalle järjestelmälle. Lisäksi oleellista merkitystä voi olla kuntien laatimilla hyvinvointiteknologiaratkaisujen vähimmäisvaatimuksilla, jotka vaikuttavat ostopalveluiden hankintaan. Vinkki: Jotkut toimittajat tarjoavat järjestelmän koekäyttömahdollisuutta. Asennus Toimituksesta kannattaa pyytää ns. kokonaisurakka. Tällöin toimittaja huolehtii ja vastaa kaikesta tarvittavasta: laitteista, asennuksesta, kaapeloinnista, tarvittavista sähkönsyötöistä, käyttöönotosta, ohjelmoinnista ja koulutuksesta. Näin vältytään turhilta urakkarajojen määrityksiltä ja toimittaja vastaa alihankkijoidensa työstä ja tuloksista kuin omastaan. Toinen urakkamuoto on asennus valmiiseen kaapelointiin. Näin voidaan toimia eri tyisesti silloin, kun kohteessa tehdään muutakin kuin avunpyyntöjärjestelmän uusi minen. Tällöin kaapeloinnin tekee kohteen sähköurakoitsija avunpyyntöjärjestelmän toimittajan ohjeiden mukaisesti. Toimittajalle jää järjestelmänsä ja mahdollisten välirasioiden asennus ja kytkentä sekä ohjelmointi, käyttöönotto ja koulutus. 68 Koulutus ja käyttöönotto-ohjelmointi Ennen kuin avunpyyntöjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön, pitää henkilökunnalle opettaa sen käyttö ja laitteiden huolto. Koulutus ja sen määrä on kirjattava jo tarjouspyyntöihin ja eriteltävä sen sisältö. Pelkkä laitetoimitukseen liittyvä perehdytys ei välttämättä riitä, vaan koulutusta voidaan tarvita vielä myöhemminkin. Koulutusta kannattaa pyytää useammassa erässä, koska henkilökunnassa on usein vuorotyöläisiä. Työntekijöistä valitaan yleensä muutama henkilö, jotka perehtyvät järjestelmään muita perusteellisemmin. He toimivat järjestelmän pääkäyttäjinä, jotka voivat tehdä muutoksia järjestelmään. He myös toimivat opastajina muille työntekijöille. Järjestelmään tehdään myös ohjelmointia ja määritellään monia asetuksia. Osan asetuksista tekee toimittaja ja osan henkilökunta. Keskuslaitteeseen määritellään mm. huonekojeiden sekä asukaspäätteiden tunnukset, paikantimien sijainnit sekä hälytysten päälläoloajat ja tahot, joille hälytykset välitetään eri vuorokauden aikoina. Keskuslaitteeseen ohjelmoidaan myös puhelimiin tai näyttöihin välitettävät hälytysja muut tekstit. Käyttöönoton yhteydessä tehdään kenttävoimakkuusmittaukset mahdollisille tuki asemille ja paikantimille sekä koehälytykset rannekkeista kaikissa tiloissa kantavuuden varmistamiseksi. Ohjelmoinnin oikeellisuus ja järjestelmän toimiminen tarkastetaan tässä vaiheessa. Tarjouspyynnössä sovitun käyttöönottokoulutuksen ja -ohjelmoinnin jälkeen kirjataan muistio, jossa todetaan järjestelmä toimivaksi ja vastaanotetuksi. Järjestelmän takuuaika alkaa tämän muistion päivämäärästä. Järjestelmän ylläpito ja huolto Takuuajan jälkeen avunpyyntöjärjestelmä tarvitsee edelleen tuotetukea, koulutusta ja huoltoa. Järjestelmään tulee vikoja, sen osat rikkoutuvat, palvelutalon henkilö kunta vaihtuu tai keskuslaitteiden ja langattomien lähettimien akut ja paristot vanhenevat. Avunpyyntöjärjestelmää ylläpitävä ja huoltava yritys ei välttämättä ole sama yritys kuin sen toimittava. Järjestelmän toimittajan käytäntö on hyvä selvittää jo tarjouspyynnön yhteydessä. Huollon ja varaosien tulisi olla saatavissa omalta paikka kunnalta tai mahdollisimman läheltä. Järjestelmän käyttöönoton alkuvaiheessa saattaa esiintyä ongelmia laitteiden toimimattomuuden, käyttövirheiden tai ohjelmointivirheiden vuoksi. Ongelmatilanteet saattavat myös toistua ohjelmistojen päivitysten tai uusien versioiden asennusten yhteydessä. Tuotetukea tulee olla saatavilla riittävästi erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana. Koulutuksen jälkeiset palvelut sovitaan järjestelmätoimittajan kanssa erikseen. Laiteviat on laitetoimittajan korjattava takuuseen kuuluvana. Nykyään laitetoimittajat voivat tehdä muutoksia järjestelmään myös etänä ottamalla yhteyden keskuslaitteistoon internetin välityksellä. Keskuslaitteet on aina varustettu katkeamattoman virransyötön varmistavalla laitteis tolla (UPS) tai akuilla sähkökatkojen varalta. Akkujen toimintakyky laskee noin 6–8 vuoden jälkeen, minkä jälkeen ne pitää uusia. 69 Myös langattomissa hälyttimissä ja lähes kaikissa rannekkeissa on paristo, joka on säännöllisin välein vaihdettava. Paristojen vaihtotapa ja kustannukset vaihtelevat; joihinkin hälyttimiin paristo voidaan vaihtaa itse, kun taas joissakin tapauksissa vaihdon voi tehdä vain järjestelmän toimittanut yritys tai hyväksytty jälleenmyyjä. Tarjouspyynnön yhteydessä kannattaa pyytää selvitys paristojen vaihtoväleistä ja paristojen vaihdosta aiheutuvista kustannuksista. Toimittajalta kannattaa pyytää tarjous ylläpito- ja huoltosopimuksesta, joka kattaa mm. pariston vaihdot, akkujen testauksen ja vaihdon tarvittaessa sekä hälyttimien, paikannuskenttien ym. testaukset ja tarvittavat säädöt. Tarjouspyyntö Mikäli organisaatiosta ei löydy henkilöä, joka hallitsee tarjouspyynnön laatimiseen, kannattaa apua hankkia asiaan perehtyneeltä. Mallia tarjouspyynnön laatimiseen voi katsoa HILMAn sivuilla julkaistuista hankinta ilmoituksista www.hankintailmoitukset.fi . HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Julkisiin hankintoihin liittyvät säädökset, ohjeet ja neuvot löytyvät Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta www.tem.fi > kuluttajat ja markkinat > Julkiset hankinnat. Hankinnan lähtökohtana on tarpeiden määrittely Nykytilan kartoitus ja integrointitarpeet • M ikä on asukkaiden määrä nyt ja lähitulevaisuudessa? Mitkä ovat tyypilliset ongelmat asukkaiden hoidossa? Kykenevätkö asukkaat käyttämään teknisiä laitteita? Onko asukkailla näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä rajoitteita? Mikä on asukkaiden yleiskunto ja onko heillä liikkumisrajoitteita? • Paljonko henkilökuntaa on töissä kerralla eri vuoroissa? Paljonko tarvitsette langattomia puhelimia ja henkilöturvahälyttimiä? • Jääkö osaan tiloista vielä toimimaan jokin vanha järjestelmä – mitä se vaikuttaa esim. hälytysten vastaanottoon? • Onko käytössä hälyttimiä tai muita laitteita, kuten esimerkiksi ovivalot ja käytävämerkkivalot, joita voisi ehkä hyödyntää myös jatkossa? Voiko hankittavaan järjestelmään liittää muita kuin sen omia laitteita? • Halutaanko paikallisesti toimiva järjestelmä vai halutaanko siihen liittää myös muita organisaation toimipaikkoja tai yksityiskoteja nyt tai myöhemmin? • Onko lähivuosina tulossa isoja remontteja, joissa toimintoja joudutaan siirtämään väistötiloihin? Pitäisikö silloin pystyä siirtämään myös nyt hankittavat laitteet helposti muihin tiloihin? • Mitä kaapelointeja järjestelmä vaatii? Ovatko ne valmiina vai joudutaanko tekemään uusia? Onko kaapeloinneista olemassa piirroskuvat, jotka voidaan toimittaa valitulle toimittajalle? 70 • M illä ovilla on jo sähkölukot? Mille vielä tarvittaisiin? • Mitä vaatimuksia tietotekninen ja työasemaympäristö asettavat hankittavalle järjestelmälle? • Onko järjestelmä integroitavissa nykyisiin tai tulevaisuudessa hankittaviin järjestelmiin, kuten esimerkiksi toiminnanohjaus- ja paloilmoitinjärjestelmiin? • Liitetäänkö järjestelmään kulunvalvonta ja ovipuhelimet? • Onko käytössä nyt toimivat ja internet-yhteydellä varustetut tietokoneet ja järjestelmän kanssa sopivat henkilökunnan langattomat puhelimet vai tuleeko tarjouksen sisältää myös uudet laitteet? • Asennetaanko ohjelmistot omille koneille vai käytetäänkö niitä internetselaimella? Tarvittavat toiminnot Hälytykset • Pystyvätkö asukkaat itse hälyttämään apua vai tarvitaanko automaattisia hälytyksiä mm. asukkaan vuoteesta noususta, kaatumisesta, liikkumattomuudesta? • Halutaanko tarkkailla myös elintoimintoja tai päivittäisiä rutiineja, jotta voidaan havaita niiden muutokset tai saada automaattinen hälytys hätätilanteissa? • Millainen hälytysnappi käyttäjille tarvitaan, pitäisikö sen kestää vettä ja pakkasta (mikäli hälytystä tarvitaan myös pihapiirissä)? Pitäisikö kiinnittää huomiota mahdollisen hälytysrannekkeen painoon, kokoon ja ulkonäköön? Pitäisikö ranneke pystyä joko lukitsemaan paikoilleen tai pitäisikö sen lähettää hälytys, mikäli ranneke riisutaan pois? Onko sillä merkitystä, kuinka kauan paristo kestää tai miten se vaihdetaan? • Missä paikoissa tarvitaan muita hälyttimiä, esimerkiksi vetonaruhälyttimiä tai seinäpainikkeita? • Pitäisikö hälytysten toimia vain omassa huoneessa, kaikkialla kiinteistössä tai lisäksi piha-alueella? • Pitäisikö hälytykset ohjata eri tahoille tai aktivoida eri tavoin eri viikonpäivinä ja kellonaikoina? • Pitäisikö hälytykset pystyä priorisoimaan ja nostamaan esiin merkkiväreillä tai symboleilla kiireellisimmiksi luokitellut? • Mihin ja millaisiin laitteisiin (esimerkiksi langattomat puhelimet, kansliakojeet, huonevalot) hälytykset halutaan vastaanottaa? • Kuinka hälytykset halutaan kuitata? Hälytyksen tultua puhelimesta tai kansliakojeesta vai asukkaan luona hänen rannekkeestaan tai huonekojeesta? • Halutaanko, että muut työntekijät saavat tiedon kuittauksesta tai hälytyksen vastaanotosta? • Tarvitaanko yksilöllisiä, aikataulutettuja hälytyksiä? (Esim. muistutus henkilökunnalle, että asiakas on vietävä tiettyyn toimenpiteeseen.) Lisäavun pyyntö ja henkilöturvahälytys • Tarvitseeko henkilökunta apua työssään toisilta työntekijöiltä esimerkiksi raskaissa nostotöissä? 71 • T arvitaanko henkilöturvahälytys päällekarkaus- tai tapaturmatilanteiden varalle? • Keille kutsu halutaan välittää? Pitäisikö kutsun mennä eri aikoina eri tahoille? Tarvitaanko esimerkiksi yövuorolaisen turvaksi hätäkutsun ohjaus turvapalveluyrityksen hälytyskeskukseen? • Millaisilla eri laitteilla hälytykset on tarpeen tehdä? Puheyhteys • Tarvitaanko puheyhteys asukashuoneisiin vaikka vain osallekin asukkaista? • Tarvitaanko puheyhteys vain hälytyksen yhteydessä vai halutaanko yhteys avata myös muulloin? • Pitäisikö puheyhteyden avautua automaattisesti? • Liikkuvatko asukkaat itsenäisesti oman huoneensa ulkopuolella, joten pitäisikö puhelun avautua lähimpään puheyhteyden mahdollistavaan laitteeseen? • Haluavatko myös omaiset soittaa asukkaalle? Pitäisikö sen tapahtua keskuksen kautta vai suoraan huonekojeeseen? • Tarvitaanko myös kuvayhteys? Poistumisvalvonta • Tarvitaanko tiloissa poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvontaa? • Riittääkö, että se toteutetaan ovivalvonnalla? Mitä ovia on valvottava? Riittääkö, että laitteisto hälyttää aina, kun joku kulkee ovesta vai halutaanko laitteiston hälyttävän vain tiettyjen henkilöiden lähestyessä ovea tai kulkiessa siitä? • Halutaanko, että ovet lukkiutuvat, kun muistisairas lähestyy niitä tai oman huoneen ovi aukeaa lukosta, kun hän lähestyy sitä? Mihin kaikkiin oviin tarvitaan sähkölukot? • Pitääkö valvoa myös hissien käyttöä? • Tarvitaanko erilaisia kulkurajoja eri vuorokauden aikoina? • Jos on lukittuja ovia, miten henkilökunta avaa ne tai pitäisikö henkilökunnalla olla tunnisteet, joilla lukot aukeavat automaattisesti? Paikannus • Liikkuvatko asukkaat omatoimisesti eri puolilla rakennusta ja sen pihapiirissä? • Tarvitaanko poistumisvalvontaa, joka perustuu alueelliseen valvontaan? • Tarvitaanko paikannusjärjestelmä, joka näyttää hätätilanteessa asukkaan tai työntekijän sijainnin? • Kuinka tarkka paikannuksen tulee olla: riittääkö aluepaikannus vai huonekohtainen paikannus? • Halutaanko paikkatieto vain avunpyynnön yhteydessä vai jatkuva seuranta? • Halutaanko liittää mukaan myös laitteiden paikannus? Lisälaitteet ja muunneltavuus • Mitä lisälaitteita pitäisi pystyä liittämään? (Esimerkiksi erilaisia hälyttimiä, joista luvussa 1.3 on lisää tietoa.) • Pitäisikö asukkaiden hälytys- ja yhteydenpitolaitteita pystyä muuttamaan asunnosta toiseen tai lisäämään niihin helposti? Hyötyvätkö esimerkiksi kaikki asukkaat puheyhteydestä vai pitäisikö sellaisen mahdollistava laite pystyä siirtämään niille, jotka siitä kulloinkin hyötyvät? 72 Muuta järjestelmän hankinnassa huomioitavaa • P itäisikö järjestelmän käyttöliittymän olla suomenkielinen? Tarvitaanko muita kielivaihtoehtoja? • Halutaanko hälytystekstit sekä muut ilmoitukset muokata itse? • Tarvitaanko tapahtumaloki, johon kaikki järjestelmän toimintaan liittyvät tiedot tallentuvat? Halutaanko kirjata lokitietojen yhteyteen esim. hälytysten syyt ja tehdyt toimenpiteet? Millaisia raportteja on tarve tulostaa lokista? • Millä laitteilla työntekijät käyttävät ja hallinnoivat käyttöjärjestelmää? Ovatko työntekijät tottuneita tekniikan käyttäjiä vai pitäisikö käyttöliittymä olla mahdollisimman selkeä ja helposti käytettävä sekä näyttöpäätteellä että henkilökunnan puhelimilla ja mahdollisilla taulutietokoneilla? • Paljonko ja millaista käyttöönottoon liittyvää koulutusta tarvitaan? • Pitäisikö käyttötuen olla saatavilla 24/7? • Millaista turvallisuus- ja käyttövarmuustasoa järjestelmältä vaaditaan? Pystyykö henkilökunta tarkkailemaan järjestelmän toimivuutta ja vastaamaan järjestelmän ja sen laitteiden toiminnasta? Kuinka merkittävää on, että järjestelmän toiminta on varmennettu järjestelmän toimittajan taholta jatkuvasti ympäri vuorokauden? • Halutaanko järjestelmän käyttäjät tunnistaa, eli pitäisikö kaikilla työntekijöillä olla henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat ohjelmiston käyttöön? • Kuinka kauan voidaan vikatilanteissa odottaa korjausta: pitäisikö huollon löytyä mahdollisimman läheltä tai pitäisikö ylläpidolla olla mahdollisuus korjata järjestelmän vikoja etäyhteyden kautta? Löytyykö omilta työntekijöiltä osaamista ylläpitoon? Ollaanko valmiita maksamaan jatkuvasta huoltosopimuksesta vai maksetaanko tuntiveloituksella tarvittavasta työstä? Edellä oleva lista ei varmasti ole täydellinen, mutta siihen on pyritty keräämään runsaasti pohdittavia yksityiskohtia. Näiden lisäksi hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin järjestelmän takuuaikaan ja sen sisältöön sekä huoltosopimuksen sisältöön. Hyvin laaditussa tarjouspyynnössä huomioidaan kaikki tarvittavat, järjestelmän hankintaan liittyvät yksityiskohdat, eikä budjetti ylity yllättävistä lisäkuluista. 73 4 Sanastoa Avunpyyntöjärjestelmien osat löytyvät luvusta 1.2 ja hälyttimet luvusta 1.3. DECT (Digital Enhanced Cordless Telecommunications) on rakennuksen sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä toimiva langaton puhelinjärjestelmä, joka toimii tukiasema-verkon avulla. GSM (Global System for Mobile Communications) on maailmanlaajuisesti käytetty digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä. Kaikki Suomessa myytävät kännykät toimivat siinä. IP (Internet Protocol) on tapa, jolla laitteet ovat yhteydessä toisiinsa internetin kautta. IP-koodi, IP-luokitus (International Protection Rating) on kansainvälinen järjestelmä sähkölaitteiden tiiviyden määrittämiseksi. Luokitus kertoo laitteen suojauksen ulkoisia uhkia, kuten pölyä ja vettä vastaan. Esimerkiksi laitteen merkintä IP 64 kertoo, että laite on täysin pölytiivis ja kestää roiskevettä. LAN (Local Area Network) on rajoitetulla alueella toimiva tietoliikenneverkko jonka kautta eri laitteet voivat kommunikoida keskenään; esimerkiksi yhden talon koneiden muodostama tietokoneverkko tai yksittäisen yrityksen yhden toimipisteen verkko. Push-To-Talk, PTT on yhteysmuoto, jolla voidaan luoda yksisuuntaisia puheyhteyksiä. Ryhmässä kaikki käyttäjät kuulevat toistensa puheen, mutta kukin käyttäjä voi lähettää omaa puhettaan vain painaessaan tiettyä painiketta. Mokkula eli nettitikku on USB-porttiin liitettävä, ulkoinen, matkapuhelinverkkoon yhdistyvä verkkosovitin. Tietotekniikan termitalkoot suosittelee nimeksi USBmodeemia. RFID (Radio Frequency Identification) on radiotaajuudella toimiva menetelmä, jolla etälukuna voidaan tunnistaa, havaita ja yksilöidä henkilöitä, tuotteita ja tietoja. Esineeseen kiinnitetyn tunnisteeseen eli tagiin ohjelmoidaan haluttu tieto, jota voidaan myös myöhemmin muuttaa. Tieto välittyy radioaaltojen avulla lukuetäisyydellä olevalla RFID-lukijalle, johon ei tarvitse olla suoraa näköyhteyttä. RFID-tunnistin eli tagi on pieni, langaton tunnistin, jota käytetään esimerkiksi poistumis-, paikannus- ja kulunvalvontajärjestelmien rannekkeissa. Tunnistimen mikrosiruun tallennetaan haluttu tieto, joka välitetään radioaaltojen avulla RFID-lukijalle. 74 SaaS-palvelu (Software as a Service) on toimintamalli, jossa asiakas hankkii järjes telmän ohjelmiston kokonaispalveluna, joka sisältää toimittajan ylläpito- ja tukipalvelut sekä yleensä myös ohjelmiston versiopäivitykset. Ohjelmistoja ei asenneta organisaation omille koneille, vaan niitä käytetään internet-selaimella. Ohjelmistot sijaitsevat toimittajan palvelimella, jonne myös tiedot tallennetaan. Käytöstä maksetaan yleensä käytön laajuuden mukaan. SaaS-palvelut ovat osa pilvipalveluita, joilla tarkoitetaan ulkoistettua sovellus- ja palvelinympäristöä. UPS (Uninterruptible Power Supply) on järjestelmä tai laite, jonka tehtävä on taata tasainen virransyöttö lyhyissä katkoksissa ja syöttöjännitteen epätasaisuuksissa. UPS liitetään virtalähteen ja virtaa käyttävän laitteen väliin ja se lataa akustoaan, kun sähkönjakelu toimii normaalisti. Sähkökatkon aikana se tuottaa korvaavaa vaihtosähköä akuston kapasiteetin mukaan. VoIP eli IP-puhe (Voice over Internet Protocol) on teknologia, joka mahdollistaa puhelut tietoliikenneverkkoa, esimerkiksi internetiä käyttäen. VoIP-puheluita voi soittaa minkä tahansa kahden VoIP-tekniikkaa tukevan laitteen välillä, kuten tietokoneiden tai matkapuhelimien. WLAN-verkko (Wireless Local Area Network) on langaton tietoverkko, jonka avulla tietokoneet ja muut verkkoon liitettävät atk-laitteet ovat yhteydessä toisiinsa ja internetiin. Verkkoa varten kiinteistöön asennetaan riittävä määrä WLAN-tukiasemia. Yleiskaapelointi on kiinteistön peruskaapelointi, joka soveltuu erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten datan ja puheen siirtoon sekä turvallisuusjärjestelmien ja kiinteistöautomatiikan tarpeisiin. 75 KÄKÄTE-oppaita 1/2011 Turvapuhelinopas 2/2011 Jaana Nykänen: Vanhuspalvelujen tietojärjestelmät – Kooste asiakastieto-, toiminnanohjaus- ja toimintajärjestelmistä 3/2012 Kristina Forsberg: Teknologia avuksi ihmisten ja esineiden paikantamisessa 4/2012 Seija Örn: Asunnon lukitusopas 5/2012 Ira Verma, Kirsti Pesola ja Sara Ikävalko: Kevythissi kotiin 6/2013 Kristina Forsberg: Tietokonepiste toimivaksi – Opas palvelutaloille ja yhteisöille 7/2014 Kristina Forsberg ja Matti Lamponen: Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä KÄKÄTE-tutkimuksia 1/2012 Päivi Aro ja Sara Ikävalko: Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta 2/2013 Jenni Wessman, Kaaren Erhola, Satu Meriläinen-Porras, Richard Pieper ja Minna-Liisa Luoma: Ikääntynyt ja teknologia – Kokemuksiani teknologian käytöstä 7 K R I S T I N A F O R S B E R G J A M AT T I L A M P O N E N Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä KÄKÄTE-oppaita 7/2014 KÄKÄTE-raportteja 1/2011 Outi Mäki: Ikäteknologian kokeilut Suomessa 2/2011 Ira Verma ja Johanna Hätönen: Ikäihmiset, asuminen ja teknologia
© Copyright 2024