Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät Yhteistoiminta – uhka vai

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävät
Yhteistoiminta – uhka vai mahdollisuus
18.3.2013
Helena Lamponen
Yhteistoiminta-asiamies
Laki yhteistoiminta-asiamiehestä 30.3.2010/216, voimaan 1.7.2010
•
•
•
•
Yhteistoimintalaki
Yritysryhmiä koskeva yt-laki
Henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annettu laki
Henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
annettu laki
• Henkilöstörahastolaki
• työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä, tästä riippumaton ja
puolueeton viranomainen
• 8000 yritystä, 800 000 työntekijää
• V. 2012 lopussa 55 henkilöstörahastoa, noin 116 000 jäsentä
Tehtävät lyhyesti
• hallintoviranomainen, lain soveltaja
• tuomioistuimet: suullinen näyttö, tulkinnat, sitovat ratkaisut,
seuraamukset
• ensimmäinen toimintavuosi: 1244 asiaa, lisäksi n. 100 haastattelua,
luentoa, vierailua
• 1.9.2010-31.12.2011: yli 1800 asiaa
• 1.1.2012-31.12.2012: 1200 asiaa
• 2,5 vuotta, 3200 asiaa
• neuvonta, erimielisyyksien estäminen
Tehtävät
• valvoo, kohdistuu pääosin työnantajiin, työntekijöihin kohdistuvia:
salassapitosäännökset, työntekijäaloitteiset menettelytavat
• neuvoo
• aloittein, ohjein edistää ja parantaa järjestelmien toteutumista
• seuraa lakien tavoitteiden toteutumista
• lausuntopyynnöt työneuvostolle yt-lain ja yritysryhmiä koskevan
yt-lain soveltamisesta
• valvoo henkilöstörahastojen toiminnan ja hallinnon
lainmukaisuutta
• henkilöstörahastorekisterin ylläpito
• yhteydenotot työnantajilta, työntekijöiltä, henkilöstöryhmien
edustajilta
Valvonta
• salassapito: ilmoittajan henkilöllisyys, valvontatoimenpide
• poliisitutkinta: em tieto ilmoitettavissa poliisille ilmoittajan suostumuksetta
• hallintolaki, kirjallinen menettely
• oikeus saada työnantajalta salassapitosäännösten estämättä välttämättömät
tiedot ja asiakirjat, kohtuullinen määräaika, uhkasakko tehosteena
• tarkastus, ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta työnantajalle ja
henkilöstöedustajille
Valvonta
• kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi / uusimisen
estämiseksi, tarvittaessa määräaika, tiedoksi asianomaisille
henkilöstöedustajille, tai jos työpaikalla ei valittuja henkilöstön
edustajia, työnantajan annettava kehotus sopivalla tavalla tiedoksi
• rangaistaviksi säädetyt teot, ilmoitus poliisille esitutkintaa varten
• oikeus tulla kuulluksi esitutkinnassa
• syyteharkinta, varattava tilaisuus lausunnon antamiseen
• asian käsittely suullisesti tuomioistuimessa: läsnäolo- ja puheoikeus
TEM:in arviointitutkimus 1/2010 yhteistoimintalain
toimivuudesta
• lakia ei tunneta
• ”irtisanomislaki”
• kehittämisnäkökulma:
• yritystoiminnan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien
kehittäminen
Ydinkohdat
• Kehittämisnäkökulma:
• taloudelliset tiedot ja tiedot eri menettelyjen yhteydessä
• henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, neuvotellaan vuosittain
yhteistoimintaneuvotteluissa; päivittäminen, kun harkitaan irtisanomisia
• Neuvotteluvelvoite yritystoiminnan muutostilanteissa, kun arvioidaan
olevan henkilöstövaikutuksia:
• työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla toteutettavat muutokset, 6 luku
• työvoiman vähentäminen, 8 luku
• tiedottaminen liikkeenluovutuksessa, 7 luku
Vaikutukset hyvinvointiin
• Suomessa yhteistoiminta toimii vain noin 25-30 %:ssa yrityksiä
• verotietojen ja tuottavuustietojen pohjalta arvioituna muita
menestyvämpiä
• Työolobarometri: yhteistoiminta keskeistä, kun arvioidaan
työelämän laatua, mikä on yksi tuottavuustekijä
Epäluottamus
• lisää kontrollin tarvetta; jatkuva kontrollointi heikentää työntekijän
motivaatiota ja oma-aloitteisuutta, vaikuttaa työmotivaatioon ja
työilmapiiriin
• luottamus voi heikentyä kiireen tai liian vähäisen yhteydenpidon vuoksi
• häiriötila
Luottamus
•
•
•
•
•
tunne, joka kohdistetaan toiseen ihmiseen
ei voida vaatia eikä kontrolloida
vapaaehtoisuus
saa sisäisen motivaation liikkeelle ja sitoutumaan yhteisiin päämääriin
edellyttää riskin ottamista ja uskaltamista
• yhteiskunnan tehokkuuden perusta:
• yhteisen edun mukaista, että ihmiset voivat ennakoida toistensa
käyttäytymistä ja luottaa siihen, että muut kunnioittavat lakeja ja
yhteisiä normeja
• riskien minimointi
Luottamus
• perustuu järkivalintoihin:
• ihmiset arvioivat toistensa luotettavuutta eri tilanteissa
• luottamus syntyy, kun voidaan olettaa toisen käyttäytyvän
ennakoidusti
• vaatii aikaa; jatkuvat organisaatiomuutokset, esimiesvaihdokset, ei
edellytyksiä luottamuksen syntymiselle
• perustuu arvostukseen ja hyväksyntään; vuorovaikutus, oppiminen
• vaikuttaa yksilön sisäiseen hyvinvointiin
Johtamisen oikeudenmukaisuus
• kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta vaikuttaa
merkittävästi työntekijöiden hyvinvointiin
• oikeuden- ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ulottuvat
yksilön välittömän kokemuspiirin ulkopuolelle
• odotus: kaikki työyhteisön jäsenet saavat oikeudenmukaisen
kohtelun
Yhteistoiminta
• osa oikeudenmukaisuuden odotusta – lainsäädännön
noudattaminen
• toimintojen alasajo/ saneeraaminen: työilmapiirin heikkeneminen,
tuottavuuden lasku
• Nina Laine: työntekijöiden luja luottamus organisaation johtoon,
parhaat edellytykset paikalliselle sopimiselle
• ”organisaation perustaminen tiedon ja vuorovaikutuksen varaan, ei
hierarkian varaan” - avoin ja suora vuorovaikutus
Yhteistoiminta
• valmistautuminen/ tiedottaminen, tiedot
• avoimuus, pöytäkirjaaminen, viestintä
• jos on saanut olla aidosti mukana vaikuttamassa päätökseen, on se
helpompi hyväksyä, vaikka olisi itselle epäedullinen
• ristiriidat ja erimielisyydet tuottaviksi / ei kysytä, kuka on oikeassa,
vaan mikä on oikein – ristiriidat kehityksen mahdollistajina
• erimielisyyksien rakentava käyttö
• Drucker: päätös on sitoutumista toimintaan
Yhteistoiminnallisuuden tasomalli
• Timo Silén, Johtamisen ja strategisen ajattelun näkökulmia, 5 tasoa
• 1. taso: Vastakkainasettelu, ei luottamusta, pelko, kosto.
Henkilöstö kuluerä. Liittojen rooli asioiden hoidossa.
Sairauspoissaolot korkealla tasolla. Yhteistoiminnallisuuden
kehittäminen tarkoittaisi vallan luovuttamista henkilöstölle.
Ihmiskäsitys perustuu epäluottamukseen.
• 2. taso: Toiminta juuri ja juuri lakien ja tessien mukaan. Luottamus
pinnallista, laskelmoivaa. Vähän yhteisiä intressejä. Yrityksen etu
johdon ja henkilöstön erimielisyyksien takana. Ei tiedostettu
yhteistoiminnallisen yrityskulttuurin rakentamisen tärkeyttä.
Tuotantokeskeinen strategia, määrällisen tuottavuuden nosto.
Henkilöstön näkemysten huomiotta jättäminen.
• 3. taso: Alustavia win-win tilanteita, yhteistyötä kapeilla alueilla.
Luottamuksen särkyminen pienestäkin erimielisyydestä.
Luottamusmiesorganisaation vahva rooli. Teknologian ja
hintakilpailukyvyn vahva rooli. Johto tiedostanut
yhteistoiminnallisen laatukulttuurin kehittämisen tärkeyden, ei osa
strategiaa ja arkea.
• 4. taso: Johto ja henkilöstö, joitakin yhteisiä päämääriä.
Yhteistoiminnallista yrityskulttuuria kehitetty noin 3-5 v.
• Koneita, teknologiaa arvostetaan jnk verran enemmän kuin ihmisiä.
Hintakilpailukyvyn kehittäminen. Määrällisten tavoitteiden rinnalle
laatukeskeisiä tavoitteita, mm. työilmapiirin ja työtyytyväisyyden
kehittäminen. Asiakkaiden tarpeiden hyödyntäminen jollakin tapaa.
• Vuorovaikutuksessa korostetaan yhteistyötä. Toiminnan
muuttaminen asiakas- ja laatukeskeiseksi hyödyntämällä koko
henkilöstön osaamista. Luotu avoin sisäinen keskusteluilmapiiri.
Palokuntakulttuurin piirteitä jäljellä: jatkuva virheiden
paikkaamisesta johtuva kiire. Yhteistyöllä pyritään nykyongelmien
ratkaisemiseen, ei tulevien ongelmien ehkäisemiseen.
• 5. taso: vain yhteisiä päämääriä, henkilöstö
nähdään aktiivisina psyko-fyysisinä olentoina,
jotka ansaitsevat kunnioittavaa kohtelua
Huomio seuraavaan
• lain tuntemus
•
•
•
•
•
•
•
perustehtävälähtöisyys
viestintä ja vuorovaikutus, näiden laatu ja monimuotoisuus
johtamisen johdonmukaisuus
arvostus, kiittäminen, kunnioittaminen
epäitsekkyys, keskitytään yhteisten etujen hankkimiseen
ihmisten näkemysten arvostaminen
tasa-arvoisuus yleisenä toimintaperiaatteena
• palvelu-, luotettavuus- ja laatuperiaatteet nojaavat ihmisiin
• yritys on osaamissalkku/ ydinosaaminen/ ihmisten ammattitaito
• osaamisen saatavuuden ja kehittämisen varmistaminen