kooste

20
TEKSTI LAURA VIRTANEN • KUVA KUVAPANKKI
Julkaisimme viime numerossa
Suun Terveys 2013
-tapahtuman tiivistelmiä.
Tästä lehdessä voitte vielä
lukea lisää mielenkiintoisista
luennoista.
Terveyden edistäminen
TERVEYDEN EDISTÄMISEN
HYVÄT KÄYTÄNNÖT
JA MATERIAALIT
Suuhygienisti Marjaana Nissinen luennoi tupakka, alkoholi ja suunterveys – neuvontakortin käytöstä. Tärkeintä
päihteiden vastaisessa työssä on voimaannuttaa ja motivoida potilasta huolehtimaan itsestään paremmin sekä vahvistaa potilaan luottamusta muuttaa
terveyskäyttäytymistään. Potilaan kanssa tulisi olla asiassa samalla puolella
kannustaen ja tukien. Suomalaisen tutkimuksen mukaan vain noin 20 % suun
terveydenhuollon ammattilaisista antaa
tupakoinnin lopettamiskehoituksen vastaanotollaan. Parodontiitin käypä hoito
-suosituksen mukaan 5. luokkalaisille tulisi kertoa tupakan haittavaikutuksista.
Mini-interventiot, joita suun terveyden ammattilainen voi tehdä vastaanotollaan, kestävät vain muutaman mi-
nuutin. Tutkimuksilla on kuitenkin
osoitettu, että neljän minuutin pituisilla mini-interventioilla on merkittävää
vaikutusta tupakoinnin lopetukseen.
Tupakan vieroituksessa voi apuna olla
nikotiiniriippuvuuslääkkeet.
Tupakoinnista keskusteltaessa on tärkeää saada muutos itämään: kannusta,
rohkaise ja motivoi potilasta muutokseen. Pyri myös mahdollisimman neutraalisävyiseen keskusteluun, ole aidosti
kiinnostunut potilaasta.
Laki edellyttää potilaan autonomian kunnioittamista. Hänellä on oikeus
kieltäytyä päihdehoidosta. Potilasta tulee kohdella myös oikeudenmukaisesti,
kaikkia tulee palvella samalla tavalla, oli
heillä itse aiheutettuja ongelmia tai ei.
Marjaana Nissisen kanssa terveyden
edistämisestä luennoi suuhygienisti Sirpa Järvinen, joka esitteli Puhtaat hampaat –sivustoa. Sirpa Järvinen oli STAL:n
SUUN TERVEYDEKSI 1 • 2014
edustajana Hammaslääkäriliiton asettamassa työryhmässä, joka suunnitteli sivuston ja harjausvideot.
NUORISOKULTTUURIT
JA TERVEYSTAJU
– MILLAISTEN VALINTOJEN
ÄÄREEN NUORI TÄNÄÄN
JOUTUU?
Nuorisotutkija Anni Ojajärvi on tutkinut nuorten miesten kulttuuria ja terveystajua. Ojajärven tutkimuksen mukaan osa tutkimuskohteena olleista oli
hyvinkin kiinnostuneita ja tietoisia terveydestään ja terveyden edistämisestä.
Toisaalta kävi ilmi, että terveyskasvatusta olisi kenties aika modernisoida aikaansa sopivaksi.
Nuorten miesten terveyskäyttäytymistä tutkittiin armeijassa. Yllättävää
oli, että leireillä ollessaan nuoret miehet eivät harjanneet hampaitaan, sillä
21
tämän kaltainen itsestään huolta pitäminen koettiin ”nolona”. Toisaalta normaalitilanteissa hampaiden harjauskin
kuului päivän rutiineihin. Sosiaalinen tupakointi taas oli yleistä armeijassa. Ihmisiin tutustuminen oli tupakkakopissa
helpompaa ja rennompaa.Vaikka tupakoinnin haitoista oli annettu tietoa, oli
tupakointi kuitenkin ainoa ajanviete,
jossa sai olla ja tutustua uusiin ihmisiin
rennosti.
Nuorille miehille suunnattu terveyskasvatus pitäisi olla nuorten tarpeet
huomioivaa ja asiakaslähtöistä. Meidän
tulisi kehittää nuorten käytössä olevia tiloja niin, että niistä löytyy mahdollisuuksia terveellisille virikkeille.
MIES JA TERVEYS
FT, Dosentti Ilkka Pietilän mukaan
miesten terveyttä koskevassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa elää
sitkeästi käsitys, jonka mukaan miehet
elävät epäterveellisesti eivätkä ole kiinnostuneita
terveydestään.Työikäisten
suomalaisten terveyskäyttäytymistä koskeva tutkimus on osoittanut, etteivät
nämä oletukset ole muuttumattomia.
Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten miesten elintavat ovat muuttuneet merkittävästi terveellisimmiksi. Samalla miesten elinikä on pidentynyt.
Kehitys on kuitenkin ollut myönteisintä
ylemmissä sosioekonomisissa ryhmissä.
Terveys ei siis jakaudu miesten keskuudessa tasaisesti.
Miesten epäterveellisiä elämäntapoja ja riskinottoa on pyritty selittämään
miehisyyden perinteisillä kulttuurisilla
malleilla. On syytä huomata, että miehisyyden ideaalit ovat erilaisia eri miesryhmissä. Myös terveys sekä elintavat
näyttäytyvät erilaisina muun muassa
eri-ikäisille ja erilaisissa ammattiasemis-
sa oleville miehille. Terveyden merkitys
myös muuttuu ikääntymisen myötä.
Suomalaisten miesten terveysajattelua näyttää yleisesti edelleen leimaavan
tietynlainen ristiriitaisuus terveyden sukupuolittuneiden merkitysten suhteen.
Tutkimushaastattelussa miesten puhuessa terveydestään, he tyypillisesti korostavat omaa terveystietoisuuttaan ja
rationaalista suhtautumista terveyteen,
mutta toisaalta välttävät ”liiallista intoilua” terveysasioissa, mikä voitaisiin nähdä epämiehekkäänä. Tästä syystä miehet pyrkivät noudattamaan sääntöä
”huolehdi terveydestäsi, mutta pysy miehenä”. Nykymiesten terveysajattelun ristiriitaisten elementtien tunnistaminen ja
ymmärtäminen on tärkeää miesten terveyden edistämisen kannalta.
KUNDIT KONDIKSEEN
Miesten terveyskäyttäytymisestä luennoi myös Toiminnanjohtaja Aaro Järvelä Helsingin sydänpiiristä. Hänen aiheenaan oli ”Kundit kondikseen -projektista
moniammatilliseksi toiminnaksi miesten
sydänterveyden puolesta”.
Projektin tarkoitus oli edistää helsinkiläisten 40 vuotta täyttäneiden miesten
terveyttä ja ohjata heidät ajoissa hoitoon. 40-vuotiaat miehet valittiin projektiin, koska riskitekijät lisääntyvät 40
ikävuoden jälkeen ja myös kiinnostus
riskitekijöistä lisääntyy samanaikaisesti. Koska ihmisten tietämys terveellisistä elintavoista oli pinnallista, tarvittiin
vuorovaikutteista ammatillista neuvontaa avuksi muutokselle. Projektissa jalkauduttiin terveyskeskuksiin ja tulokset
miesten terveyden parantamiseksi ovat
olleet erittäin hyviä. Projektissa oli huomioitu myös suun terveys.
Sydäntietoutta on saatavilla osoitteesta www.helsinginsydanpiiri.fi.
SUUN TERVEYDEKSI 1 • 2014
VUOROVAIKUTUKSELLA
TULOKSIIN
Viestintäkonsultti, valmentaja Taru Uhrman puhui vuorovaikutustaitojen tärkeydestä potilastyössä. Hän kehotti tarkkailemaan omaa sanatonta viestintää
sekä äänenkäyttöä.Onnistuneiden asiakaskokemusten avaimet ovat halu kuunnella ja kuulla, halu olla läsnä, taito viestiä niin, että toisen on helppo kuunnella
ja ymmärtää. Hyvässä viestinnässä viestijällä on tietoa ihmisten erilaisuudesta sekä rohkeutta pistää itsensä peliin,
olla oma itsensä. Jämäkkyys viestinnässä
vaatii itseluottamusta. Viestinnän on oltava asiasisällöstä lähtevää, uskottavaa
viestintää. Tulee myös osata olla erimieltä - perustellusti.
Viestinnässä on muistettava, että
myös sanoitta voi olla äänekäs. Kehonkieli ilmaisee tunnetta, välittää tietoa
tunteista sekä persoonasta, säätelee
kommunikointia sekä täydentää sanallista ilmaisua ja antaa palautetta.
Terveyden edistämisessä pitää muistaa muutoksen olevan prosessi, jonka
aikana tuki ja sparraaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Ohjaamisessa ja palautteen annossa tulee olla rauhallinen, sillä
rauhallisuus tarttuu. Palaute tulee myös
ajoittaa oikeaan aikaan. Tulee myös varmistaa, että palautteen saaja on ymmärtänyt palautteen, keskustella ja kysellä potilaalta asiasta sekä olla avoin
myös vastakkaiselle mielipiteelle. Älä nolaa potilasta ja tunnista oma provosoitumisesi. Jos kuitenkin tulet vuorovaikutustilanteessa torjutuksi, muista että
torjunta on kasvojen säästämisen mekanismi, anna tunteille myös aikaa ja
valmistaudu sietämään hiljaisuutta tai
erimielisyyttä. Tunnereaktiot ovat aina
inhimillisiä.
• Tekstin tukena on käytetty luentotiivistelmiä.
22
TEKSTI PIRKKO TAKALA • KUVA KUVAPANKKI
Parodontaaliterveys eri ikäkausina
PARODONTIITTI
LAPSILLA JA NUORILLA
Lasten ja nuorten parodontaalisairaudet
ovat gingiviitti, aggressiivinen ja krooninen parodontiitti sekä yleissairauksiin
liittyvä parodontiitti kertoi HLT, EHL
Anna Maria Heikkinen luennossaan.
Kiinnityskudos kehittyy hampaiden
vaihduntavaiheessa, iensulkus kasvaa,
ien punottaa, marginaalinen ien ei ole
täysin keratinisoitunut. Puberteetti-iässä
hormonit lisäävät gingiviittiä ja ienturvotusta, joka voi näkyä yli 4 mm pseudotaskuina. Alle 15-vuotiailla ientaskut
tutkitaan vain ientaskumittarilla sivellen.
Kouluikäisistä 70 %:lla on gingiviittiä,
josta voi kehittyä parodontiitti. Gingiviitistä ei aina kehity parodontiittia. Tulehduksen syy on plakki, harvoin hammaskivi. Oikomiskojeet ja etenkin suuhengitys
lisäävät gingiviittiä.
Nuorella heikentynyt isännänvaste,
huono suuhygienia, tupakointi ja aliravitsemus ovat syitä haavaisiin parodon-
tiumin sairauksiin, kuten akuutti negrotisoiva gingiviitti (NUG) ja negrotisoiva
parodontiitti. Lapsilla myös kireä huulijänne ja ienvetäytymät aiheuttavat
mukogingivaaliongelmia.
Aggressiivista paikallista parodontiittia on n. 0,1–1%:lla. Ykköset ja kuutoset
ovat focushampaita. Jo vähäinen plakkimäärä aiheuttaa nopean taskumuodostuksen. Aggressiivinen parodontiitti
vaatii tehokkaan anti-infektiivisen hoidon. Heikkisen mukaan antibioottilääkitys mekaanisen hoidon tukena tuottaa
tulosta, vaikka yleistynyt muoto reagoi
melko huonosti hoitoon.
Jopa 10–15 %:lla 15–16-vuotiaista on
alkavaa kroonista parodontiittia. Riskejä
ovat plakki ja plakkiretentiot, tupakointi ja diabetes. Krooninen parodontiitti etenee hitaammin kuin aggressiivinen
parodontiitti ja subgingivaalinen mikrobisto on laajempi kuin aggressiivisessa
muodossa.
Sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat ien-
SUUN TERVEYDEKSI 1 • 2014
kudokseen. Leukemiassa ikenet ovat
usein aneemiset, ienhyperplastisen turvonneet ja vuotavat. Cohenin oireyhtymässä kudostuho on nopeaa. Noin
12-vuotiaana puhkeavassa Crohnin taudissa 40–80 %:lla suumuutoksina on
haavoja, aftoja ja ikenissä mukulakivimuodostusta. Etualueen papilloista alkava ikenien liikakasvu on yleistä munuaissiirron saaneilla. Parodontiitti on
diabeteksen lisäsairaus ja etenkin puberteetti-ikäiset diabeetikot ovat riskipotilaita. Tupakointi on riski nuorenkin suun
terveydelle.
RASKAUS JA
PARODONTAALIKUDOKSET
HLT, yliopisto-opettaja Mervi Gürsoyn mukaan raskausgingiviitti on melko yleistä odottavilla äideillä. Kohonnut
estrogeenipitoisuus lisää ikenien hiusverenkiertoa ja heikentää ikenen kudosvastetta. Jo pieni plakkimäärä turvottaa ja
lisää ienverenvuotoa.
23
Raskausgingiviitin etiologia ja patogeneesi on yhä ratkaisematta. Pahimmillaan
parodontopatogeenit saattavat aiheuttaa keskenmenon, raskausmyrkytyksen,
ennenaikaistaa synnytyksen ja alentaa
syntymäpainoa. Lapselle mahdollistuu
parodontaalimikrobien transmissio.
Raskausepulis on voimakkaasti verisuonittunutta, turvonnutta ikenen liikakasvua, jota esiintyy yleensä plakin ja hammaskiven takia etualueella
n. 1–5 %:lla odottavista. Oireileva epulis voidaan poistaa 2. trimesterin aikana
kirurgisesti.
Ns. valetaskut ilman kiinnityksen menetystä ovat raskauden keskikolmanneksella yleisiä. Raskausgingiviitti lievenee
loppuraskauden aikana ja synnyttäneillä, eikä välttämättä etene parodontiitiksi. Riskejä kroonisen parodontiitin puhkeamisesta äidille ovat yleisien riskien
lisäksi odotusajan ja 1.tyypin diabetes,
ikä sekä huono ravitsemus.
Jo ennen raskauden suunnittelua
naisten tulisi huolehtia parodontaalisairauksien ehkäisystä ja ylläpitohoidosta,
Gürsoy korosti. Triklosaania sisältäviä
suunhoitotuotteita ei suositella odotuksen ja imetyksen aikana.
Odotusajan toimenpiteet ajoitetaan
eri trimestereille. Tutkimus, diagnoosi,
hoitosuunnitelma sekä preventio ja sitouttaminen suoritetaan ensimmäisellä kolmanneksella. Keskikolmanneksella
voidaan tehdä korjaavaa hoitoa ja antiinfektiohoitoa. Kolmannen trimesterin
aikana vain lyhyet ylläpitohoitokäynnit
ovat mahdollisia.
AIKUISTEN
PARODONTAALITERVEYS
Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaisten hammashoidossa oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Suomalaisten
lisääntynyt hampaallisuus on professori,
dosentti Eija Könösen mukaan tuonut
esiin ongelman: taskuhampaiden luku-
määrä kasvaa. Oma suun terveydentila
koetaan hyväksi tai melko hyväksi. Harjaus suoritetaan useammin.
Hampaan pinta, kosteus, kolonisaatio ja streptokokit tekevät perustaa muille bakteereille. Bakteeriyhteisöön mm.
lääkkeiden teho on olematon. Mikrobit kiinnittyvät hampaan/juuren pintaan, ientaskun epiteeliin ja muihin
mikrobeihin.
Gingiviitin biofilmi-infektio on sisäsyntyinen. Mikrobit pysyvät, kun olosuhteet on luotu. Subgingivaaliplakissa on
parodontopatogeeneja ja kiinnityskudos
altistuu taudinaiheuttajille. Patogeenit
säilyvät myös hampaattomassa suussa.
Omahoitoon kannustus ja opastus kädestä pitäen sopivilla välineillä on kustannustehokasta hoitoa, Könönen toteaa. Omahoidon seurannassa BOP %
(ikenien verenvuoto) on hyvä kannustin
ja kontrollointimenetelmä.
Hammaskiven poisto koneella tai
käsi-instrumentein on Könösen mukaan yhtäläinen teho. Subgingivaalisesti työskennellään ”sokkona” järjestelmällisesti ja tunnustellen. Tulokseen
vaikuttavat hampaan morfologia, syvät ja kapeat taskut, sijainti ja furkat.
Ylläpitohoito voidaan toteuttaa myös
jauhepuhdistimella, tuolloin subgingivaalisesti käytetään glysiinijauhetta ja
subgingivaalikärkiä korkeintaan 5 mm
taskuihin. Hoitotulos arvioidaan taskujen madaltumisella, plakittomuudella ja
tupakoimattomuudella.
IKÄÄNTYNEIDEN
PARODONTAALISAIRAUDET
JA NIIDEN HOITO
HLT, EHL Anna-Maija Syrjälä luennoi
ikääntyneiden parodontaalisairauksista.
Ikääntyvillä hampaallisuus lisääntyy. Ikä
ei aiheuta merkittävästi kiinnityskatoa.
Hampaiden asennot, furkat, paikkaukset
sekä sairaudet, lääkkeet ja ikenien liikakasvu vaikeuttavat puhdistusta, mitkä li-
SUUN TERVEYDEKSI 1 • 2014
säävät parodontaalisairauksien riskiä.
Ikäihmisellä hampaiden menetys heikentää elämänlaatua suun toiminnan ja
ulkonäön aiheuttamien ravitsemuksellisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten takia.
Parodontaalisairaus vaikuttaa tutkitusti sokeriaineenvaihduntaan ja aivohalvausriskiin. Parodontopatogeenien yhteyttä Alzheimerintautiin epäillään.
Kuolleisuusriski parodontopatogeenien
aiheuttamaan pneumoniaan on olemassa, jos suusta tai proteesista aspiroituu
mikrobeja hengitysteihin.
Ikääntyneellä diagnosoidaan furkat,
hampaiden liikkuvuus ja ienverenvuodot. Tutkimus täydennetään OPTG:lla,
bakteerinäytteillä ja hygieniataso arvioidaan. Tavoitteena on helppohoitoiset
hampaat, infektiovapaa ja kivuton suu,
vähäinen bakteerikuormitus sekä purentakyvyn säilyminen. Hoidosta pitää olla
hyötyä ja minimoida haitat.
Ikääntyneillä tarkastus ja anti-infektiivinen hoito suoritetaan tiheämmin.
Vastaanotolla suuhygienisti suorittaa
toimenpiteet normaalisti. Huomioitavia ovat anamneesi, asenne, odotukset,
sitoutuminen ja kyky puhdistaa hampaat. Lisäksi pitää arvioida potilaan selviytyminen hoitotilanteista, esilääkityksen tarve ja mahdollinen ab-profylaksia.
Hoidossa on muistettava ohentuneet limakalvot ja arkuus sekä nielurefleksi
imuritekniikassa.
Suuhygienistin osaamisalueeseen kuuluu kotihoidon, vuodeosastojen ja vanhuspalvelutalojen henkilökunnan koulutus ja
motivointi ikäihmisen suunhoitoon. Tarvittaessa suuhygienisti kulkee kotipalvelun
ja kotisairaanhoidon mukana ikääntyneiden luona.
Parodontaalikirurgialle ikä ei ole kontraindikaatio, parodontaaliterveyden säilyminen on mahdollista. Tulokset ovat
yhtä hyviä kuin nuorillakin, vaikka luun
paraneminen onkin hidastunut.
24
TEKSTI PIRKKO TAKALA • KUVA KUVAPANKKI
Hampaiston implanttihoito
IMPLANTTIKIRURGIA
Implanttiprotetiikan kehitys alkoi, kun
prof. Brånemark oivalsi titaanin ja luukudoksen fysikaalisen liitoksen. Implanttien tuotekehittely jatkuu parempia materiaaleja ja teknisiä ratkaisuja etsimällä.
Implantin tarkoitus on korvata menetetty hammas, luennoi EHL, suukirurgi
Antti Pihakari.
Hammasimplantteja asetetaan Suomessa vuosittain n. 25000. Tämä kertoo
hyvistä hoitotuloksista. Implanttien luutumisessa, ossointegraatiossa, on päästy lähelle 100 %. Tulokseen vaikuttavat
implanttien kehittyminen sekä kirurgiaan tulleet luusiirrot, keinoluusiirteet ja
erilaiset kalvotekniikat, joilla voidaan lisätä tai korvata vähäistä luumäärää
parantamaan implantin asemointia.
Kalvon kiinnitys estää pehmyt/sidekudoksen kasvua poistokuoppaan.
Implanttikirurgia ja -protetiikka ovat
käsityötä ja erikoisosaamista. Jo suun-
nittelussa ennen toimenpiteitä riskit on
minimoitava. Tulevan implantin ympäristö, haavan paraneminen, syöpähoidot, lääkkeet, oikomiset ja kudoksen käsittelyt on huomioitava. Paras implantin
paikka on alainkisiivialue, huonoin ylämolaarialue, jossa poskiontelo on lähellä. Vanhuksilla hohkaluu on onteloista,
mikä heikentää implantin luutumista.
Infektioriskejä implantin asettamiselle ovat ikä, sukupuoli, diabetes, ektodermaalinen dysplasia, HIV/AIDS, osteoporoosin/osteopenenian ennuste. Riskejä
ovat myös reuma- ja sjögrenin syndroomalääkkeet, kemoterapia aktiiviseen
syöpään, sädehoito, munuaisinsuffisienssi, läppäproteesi ja sydäninfarkti.
Vain oireettoman, periksi antamattoman ja kiertämistä kestävän implantin
päälle voidaan valmistaa kruunu. Rtgkuvalla ei voi varmistaa ossointegraatiota. 2-vaihe-implantissa tappi jää näkyviin ja jätetään paranemaan.
SUUN TERVEYDEKSI 1 • 2014
Ikä ei ole este implantin teolle, mutta implantteja ei aseteta mielellään alle
20-vuotiaalle; leukaluut kasvavat jopa
25 vuoteen saakka. Valmiin implantin riskit voivat liittyä harrastuksiin, työhön tai terveydentilan muutoksiin. Myös
implanttimateriaali, tekninen suorittaminen/vika, hoidon ylläpito, seuranta
sekä puutteellinen omahoito saattavat
olla riskitekijöitä.
IMPLANTTIPROTETIIKKA
EHL Timo Suojärven mukaan hyvä suunnittelu ja esitietojen kartoitus takaa onnistuneen implantin. Suunnittelussa arvioidaan implantin tarve, tuore puutos,
purenta ja omahoidon taso. Haasteita
implantille asettavat terveys, purennan
epäsuhtaisuus, vääristynyt purenta, dysfunktio ja realistiset odotukset. Hoidon
tarkoitus ei ole korvata omia hampaita,
vaan puuttuvia hampaita.
Suunnittelu aloitetaan lopputuloksen
25
visualisoinnista proteettisesti. Proteettislähtöisen suunnitelman välittäminen
kirurgiseen vaiheeseen ja implantin asemointiin voidaan tehdä joko perinteisin
laboratoriovalmistein tai tietokoneohjatusti. Visualisointiin on käytössä useita
CAD/CAM ohjelmistoja.
Implanttijärjestelmiä ja –valmistajia
on nykyään useita. Eroja on sekä implantin muodossa ja pintakäsittelyssä
että jatkevalikoimassa, käsittelytavoissa, liitoselementissä ja asetussyvyydessä.
Hoidon kulku on samankaltainen. Kruunu/päällirakenne jäljennetään joko tehdas- tai yksilöllisellä lusikalla. Materiaaleja valittavana on päällepolttoposliini-,
sementoitava keraaminen tai composiittikruunu. Kruunu kiinnitetään ruuvilla tai sementillä, joista ruuvin irrotus on
helpompaa.
Implantin puhdistus opetetaan asiakkaalle kädestä pitäen värikoodatuilla hammasväliharjoilla tai harjatikuilla.
Kontrollikäynnillä varmistetaan toiminta kysymällä väliharjan väri.
Tarkastusvälit ja ylläpitohoito määritellään hml/shg vuorotteluna. Ensimmäisen tarkastuksen tekee aina implantin tekijä. Ientaskumittarilla saa ja
pitää sivellä keinojuuren pintaa. Jos tulee märkää tai verta, varataan aika
hammaslääkärille.
IMPLANTIT
PARODONTOLOGISELTA
KANNALTA
Dosentti, EHL, HLT Susanna Paju luennoi implanteista parodontologin näkökulmasta.
Implanttia ympäröivässä pehmytkudosliitoksessa ei ole kiinnityskudossäikeitä. Peri-implanttisairauksia ovat
perimukosiitti ja peri-implantiitti. Pehmytkudokseen rajoittuva perimukosiitti on gingiviittiin verrattava palautuva
muutos. Perimukosiitti on yleistä implanttipotilailla ja implanteissa. Peri-implantiitti on parodontiittiin verrattavaa
alveoliluun resorboitumista, jossa me-
netetään osseointegraatiota. Yleisyys
20–56 %:lla potilaista. Tulehduksen ja
kudostuhon aiheuttavat bakteerikertymät ja biofilmin muodostuminen implantin ympärille. Implanttisairauksien
riskitekijöitä ovat yleisimpien riskien lisäksi implantin rakenteeseen liittyvät tekijät, keratinisoitunut ien sekä aiemmin
sairastettu ja hoitamaton parodontiitti.
Jos hampaat poistetaan parodontiitin
takia, bakteerit eivät häviä, mutta määrä voi vähentyä. Peri-implanttisairaudet
etenevät nopeasti.
Implantin ympäryskudosta voidaan
kevyesti tutkia WHO-sondilla. Terve tasku on yleensä alle 4 mm, joskus voi olla
myös pseudotaskuja. Syvä, vuotamaton
tasku ei ole ongelma. Verenvuoto on tulehduksen merkki ja riskitekijä. Märkävuoto on merkki hoitoa vaativasta aktiivisesta tulehduksesta. Implantin rakenne
ja sementtiylimäärät saattavat aiheuttaa märkävuotoa. Implanttia seurataan
asettamisesta 1, 3, 5 vuoden jälkeen.
Implantti pysyy kiinni 1 mm kiinnityksellä, mutta jos implantti heiluu, se on irti.
Luukadon syynä ovat trauma, purentarasitus tai toistuvat jatkeiden irrotukset ja
kiinnitykset.
Biofilmi ja kalkkeutumat poistetaan
säännöllisesti. Tavallinen UÄ-kärki, teräs ja titaanikyretit karhentavat implantin pintaa. Tefloniset-, hiilikuitukyretit
sekä UÄ muovi- tai keraamisella kärjellä eivät karheuta. Ei-absortoivia kiillotuskuppeja, kumikärkiä ja harjoja voi
käyttää, myös ilma-abraasiota. Ylläpitoa voi täydentää CHX-putsilla. Suuvesiä kuuriluontoisesti.
Tavoitteena on komplikaatioiden ehkäisy, terve ympäryskudos ja muuttumaton osseointegraatio Susanna Paju toteaa lopuksi.
en suorittaminen lisäävät implanttiasiakkaan turvallisuutta suuhygienistit Tarja
Kirjatankki ja Laura Poikonen kertoivat.
Kaikilla tutkimukseen ja hoitoon osallistuvilla on tärkeä rooli asiakkaan hoidossa. Hyvä vuorovaikutus lisää asiakkaan
hoitomyönteisyyttä, tyytyväisyyttä, omahoidon toteutumista ja suun terveyttä.
Suuhygienistin tehtävä on sairauksien ehkäisy ja hoito sekä terveyden edistäminen. Implanttipotilaalla ei voida
keskittyä vain implantin ympäryskudoksenhoitoon, koko suun hoito on tärkeää.
Säännöllinen ja huolellinen kotihoito takaa implantin hyvän toimivuuden. Implanttipotilaiden ylläpitohoidossa yhteistyö hoitotiimin jäsenten kesken pitää olla
tiivis.
Suuhygienistin on perehdyttävä implanttipotilaan potilasasiakirjoihin ja
dokumentteihin. Omahoidosta tulee
asiakkaalle antaa sama viesti koko hoitotiimiltä. Omahoidon oppiminen vaatii
paljon aikaa ja harjoittelua. Kaikki terveyteen vaikuttavat asiat kuten ateriarytmi,
tupakointi, alkoholi, hampaiden hoitotuotteet pitää huomioida ohjauksessa.
Vähäinenkin asiakaslähtöinen neuvonta on tehokasta. Oma asenne, ammatti- ja viestintätaidot ovat lähtökohtia hyvinkin vaikeiden ja mukavuusalueen
ulkopuolisten asioiden neuvonnassa.
Potilaan ikä, elämänkokemukset, tiedot, taidot ja asenteet voivat hankaloittaa vuorovaikutusta, mutta ne on
huomioitava.
Esitiedot, tutkimus ja hyvä hoitosuunnitelma ovat onnistuneen implanttihoidon perusta. Pilareina onnistuneelle lopputulokselle on asiakaslähtöinen hoito
ja neuvonta, yhteistyö eri ammattilaisten
kesken, hyvä potilaskommunikaatio sekä
asiakkaan motivoiminen.
• Tekstin tukena on käytetty luentotiivistelmiä.
IMPLANTTIHOIDON
ASIAKAS SUUHYGIENISTIN
VASTAANOTOLLA
Osaava, ennakoiva ja vastuuntuntoinen
henkilökunta sekä rauhallinen tehtävi-
SUUN TERVEYDEKSI 1 • 2014