Etelä-Saimaa | Keskiviikkona 26. lokakuuta 2011
Areena
11
Nippelitieto ei enää riitä
Yleissivistystä ei enää ole nippelitietojen hallitseminen, vaan kyky
löytää valtavasta tietomäärästä oikea ja olennainen.
u
l
u
a
t
u
t
i
i
l
n
a
a
t
s
a
v
i
Tablett
Pienehkö kosketusnäytöllinen tietokone
Englanniksi tablet computer.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
suosittaa termejä taulutietokone, sormitietokone ja tabletti.
Helsingin Sanomien lukijakilpailussa
eniten ääniä saivat lätty, läpykkä, läpyskä, lukuri, lukkari, pannari, täppäri, tabula ja pädi.
Sormitietokoneita kokeillaan opetuksessa.
Uudet koulut saavat älytaulut, mutta vanhoissa
piirrellään yhä liitutauluille.
Kai Skyttä
Tulevaisuuden koulu
Helena Rissanen
LIITUTAULU vai oma taulutietokone?
Kumman avulla oppi menee paremmin
perille? Kummatkin ovat käytössä kouluissa, tietokoneet tosin vain aniharvalla
ja koekäytössä.
Uusi tekniikka tekee tuloaan harppauksin. Lappeenrannassa on parhaillaan menossa kokeilu, jossa kaikilla luokan oppilailla on käytössään oma iPad. Interaktiivisilla tauluilla eli älytauluilla varustetaan jo kaikki uudet ja saneerattavat koulut. Projektoreita ja dokumenttikameroita on käytössä vähän enemmän.
Oppikirjakustantamot tarjoavat kokonaisia oppimisympäristöjä, jossa älytaululle heijastettava oppimateriaali sisältää
esimerkiksi liikkuvaa kuvaa ja ääntä, ja
oppilaan oma sormi korvaa liidun.
SORMITIETOKONE kelpaisi varmaan jokaiselle koululaiselle. Siihen kuntien rahat eivät kuitenkaan riitä. Lappeenrannassa esimerkiksi kaikki opetuksessa
tarvittava materiaali on hankittava 1—6
-luokkalaiselle 160—247 eurolla vuodessa. Yhden iPadin hinta liikkuu 500 euron
tuntumassa.
Älytaulutkaan eivät nykymäärärahoilla
kovin nopeasti yleisty. Yksi älytaulu maksaa noin tuhat euroa, mutta lisätarvikkeiden kanssa hinta nousee jopa 4 000 euroon. Tänä vuonna Lappeenrannan kaupungissa on varattu luokkien varustamiseen 100 000 euroa.
TEKNIIKKA hiipii kouluihin hyvin eri tahtiin, ja tahdin määrää usein opettajan ja
rehtorin aktiivisuus. Sormitietokoneiden
käyttäjiksi valikoituvat esimerkiksi koulut, joilla tabletteja oli jo ennestään.
Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg sanoo, että
siirtymävaiheessa ei pystytä etenemään
ihan tasaisesti. Uusia teknisiä laitteita annetaan sellaisille luokille, joissa opettajalla on valmiudet ottaa ne heti käyttöön.
Opetus ei Willbergin mukaan ole huonoa, vaikka uusia välineitä ei olisikaan
käytössä. Uusi tekniikka vain monipuolistaa opetusmenetelmiä.
OPPIMINEN ei ole välineurheilua, mutta
sormitietokoneiden edut on helppo huomata Jenni Koskisen luokassa Kuusimäen koulussa. Kymmenvuotiaat ovat oppineet laitteen käytön parissa viikossa. Nyt
tableteilla tehdään satukirjoja ja videoita,
haetaan kirjastosta kirjoja, leikellään virtuaalista sammakkoa, hoidetaan hevosia,
soitetaan eri instrumentteja ja pelataan.
Ennen kaikkea niillä tehdään koulutehtäviä.
Aikaisemmin Koskisen luokalla oli kerran viikossa tunnin aika koulun atk-luokassa. Nyt omat laitteet ovat lasten käytössä niin koulussa, kotona kuin mummolassa.
Koskisen mukaan kouluissa on tähän mennessä keskitytty laitteiden
käytön opetteluun. Sen sijaan pitäisi oppia etsimään tietoa ja käsittelemään sitä. Yleissivistystä
ei enää ole nippelitietojen hallitseminen, vaan kyky löytää valtavasta tietomäärästä oikea ja olennainen.
Liitutaulu
Uudelleenkäytettävä kirjoitusalusta,
johon teksti tai piirrokset tehdään liidulla tai muilla pyyhittävillä kynillä.
Liitutauluja on yleensä käytetty kouluissa opetusvälineenä.
Liitutaulun paras puoli on, että taulu
toimii aina.
Lähde: Wikipedia
Kun ei ollut mitään
tekemistä, rupesin
kirjoittamaan kirjaa.
Imuroin sinne kuvia
kuvankäsittelyohjelmasta
ja piirsin myös itse. Alkuun
oli vähän vaikeaa, mutta
opettaja ja vanhemmat
auttavat.
Anniina Megas
TYÖELÄMÄÄN tietokoneet ovat tulleet
huomattavasti nopeammin kuin kouluihin. Useimmat koululaiset käyttävät tietokoneita kotonaan. Willberg myöntää,
että olisi erikoista, jos koulu ei lähtisi mukaan samaan kehitykseen. Oppimista ei
tapahdu pelkästään koulun seinien sisällä, vaan aina, kun hetki on otollinen. Välttämättä sitä ei edes koe koulutyöksi.
Kasvatus- ja opetustoimen haaveena
oli saada yhdelle ikäluokalle lukiolaisia
omat tietokoneet jo ensi vuonna. Taloustilanteen vuoksi investointimäärärahat
eivät kuitenkaan riitä edes välttämättömiin koulurakennusten korjauksiin.
Juttua varten on haastateltu Kuusimäen
koulun 4-luokkalaisia ja opettaja Jenni Koskista, Saimaan mediakeskuksen päällikkö Timo Kainulaista ja kouluttaja Jukka Kilpiää,
Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willbergiä ja tvt-koordinaattori
Jouni Kolehmaista.
Sormet
Saimaan mediakeskus
Saimaan Mediakeskuksen Sormet-pilottihanke, jossa muutaman koulun opetusryhmän oppilaat varustetaan seitsemän viikon ajaksi sormitietokoneilla.
Saimaan mediakeskus järjestää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja
mediakasvatuksen täydennyskoulutusta
lappeenrantalaiselle opetushenkilöstölle ja tukee oppilaitoksia niiden tvt-hankkeissa.
Lokakuun alusta alkaen Kuusimäen
koulun ja Joutsenon yläkoulun muutaman opetusryhmän oppilaat ovat testanneet iPadeja oppitunneilla ja kotonaan.
Aluksi hankkeessa pilotoidaan iPadien
käyttöä. Myöhemmin on tarkoitus hankkia vastaavia käyttökokemuksia muistakin sormitietokoneista, kunhan niitä saadaan markkinoille.
Hanke toteutetaan vuosina 2011—2013.
Anniina Megas miettii, keksii ja
tekee iPadillaan kaikkea mahdollista
satukirjoista hevosenhoitoon.
Jenni Koskinen ja Anniina Megas.
Koulutuksissa on vuosittain 600—700
osallistujaa. Joku opettaja voi osallistua
useampaan koulutukseen, toinen ei yhteenkään.
Koulutukset ovat muutamasta tunnista muutamaan päivään.
Lappeenrannassa mukana on oppilasryhmiä Joutsenon yläkoulusta, Kuusimäen ja Lappeen alakoulusta sekä Lyseon ja
Joutsenon lukioista.
Suomessa ensimmäinen tämäntapainen hanke.
http://www.saimaanmediakeskus.fi/
Hankkeet/Sormet.iw3
http://www.sormet.ejuttu.fi/
http://www.mediakeskus.ejuttu.fi/
Pelaaminen
on kivaa.
Nopeasti
tämän oppi,
vaikka aluksi
ei tajunnut,
mitä pitää
tehdä.
Mico Helkilinna ja
Eetu Lavi
Jenna Vainikka
Opettaja Jenni Koskisen tavoitteena on
olla kokeiluaikana käyttämättä paperia.
Mico Heikinlinna (vas.) ja Eetu Lavi.
Henna Korhonen.
Jenna Vainikka.
Mette Turkia näytti opettaja Jenni Koskiselle
iPadille tekemäänsä videohaastattelua.