1. No category

1
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU
Avajaispuhe 08.09.2015
Rehtori Anneli Pirttilä
Hyvät kutsuvieraat, arvoisa kansanedustaja, hyvät ammattikorkeakoulun uudet ja jatkavat
opiskelijat, hyvät opettajat ja muu henkilökunta,
Tervetuloa tähän oman ammattikorkeakoulumme järjestyksessään 24. lukuvuoden
avajaistilaisuuteen!
Ladies and gentlemen, our honourable guest, member of the Finnish parliament, all students
present here today, teachers and staff members,
Welcome to the opening ceremony of the new academic year 2015-2016, the academic
year, which is the 24th in the history of this institution. This opening ceremony will be
conducted mainly in Finnish, but as more than one tenth of our student community consists
of international students, I will also address some words to you in English during my speech.
But I will begin in Finnish.
Hyvät kuulijat,
Tänä avajaispäivänä sekä minulla että kaikilla muillakin ammattikorkeakoulussamme työtä
tekevillä on ainakin 8 882 syytä olla ylpeitä. Reilun kahdenkymmenen vuoden toimintamme
aikana näin paljon, pienen kaupungin verran väkeä, meiltä on valmistunut opiskelijoita eri
ammatteihin. Näistä opiskelijoistamme suurin osa on sijoittunut työskentelemään
Lappeenrantaan ja Imatralle, mutta tiedämme että saimialaisia on eri puolella Suomea ja
jopa eri puolilla maailmaa: Singaporessa, Venäjällä, Saksassa, Sveitsissä ja Britanniassa, vain
muutamia maailmankolkkia mainitakseni. Ulkomaille on sijoittunut paitsi ulkomaalaisia
opiskelijoitamme, myös syntyperältään suomalaisia.
Tähtiesimerkkejä Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistuneista on useita. Olen erityisen
iloinen siitä, että kaikista heistä olemme tänään saaneet tänne juhlapuhujaksi oman
alumnimme, kansanedustaja Joona Räsäsen. Hänestä olemme syystä ylpeitä.
Our dear international students,
During our 23 years of existence nearly 9 000 students have graduated from our institution.
Among those more than 500 foreign students, many of whom have also been employed in
Finland after graduation. Among our graduates there are very many successful alumnae, star
performers and people, who have created change in working life with their knowledge and
competence. One of them that I am extremely proud to introduce to you today is a member
of the Finnish parliament, Mr Joona Räsänen, who gives the keynote speech in this opening
ceremony.
Hyvät kuulijat,
Korkeakoulujen, niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin suurin vaikuttavuus
yhteiskunnassa syntyy ennen kaikkea niistä ihmisistä, joista olemme onnistuneet
2
kouluttamaan rohkeita osaajia ja menestyksen tekijöitä. Saimaan ammattikorkeakoulun
osalta nämä liki 9 000 alumnia ovat arkipäivän työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin
luoneet osaamisellaan uutta hyvinvointia ja vaurautta. Vaikka kansainvälisen
huippututkimuksen merkitystä uusien innovaatioiden syntymisessä usein halutaan korostaa,
väittäisin että yhteiskuntamme ja sen talouden perusta lepää sittenkin tässä riittävän
laajassa joukossa korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka toimivat eri puolilla Suomea ja koko
maailmaa. Voima on teissä opiskelijoissa sekä nyt että sen jälkeen, kun valmistutte.
Tätä vaikuttavuutta ajatellen nyt alkamassa oleva, opetus- ja kulttuuriministeriön
kannustama niin sanottu RAKE-selvitys on osin huolestuttavaa kehitystä. RAKE tulee sanoista
rakenteellinen kehittäminen. Siinä on kysymys korkeakoulujen koulutusohjelmien
karsimisesta ja keskittämisestä harvempiin korkeakouluihin ja harvemmille paikkakunnille.
Ministeriöstä on toivottu, että korkeakoulut itse keskenään tekisivät työnjaon ja
karsintaratkaisuja
omista
lähtökohdistaan.
Saimaan
ammattikorkeakoulun
koulutusohjelmista RAKE-selvityksessä tulilinjalla ovat näkemykseni mukaan ennen kaikkea
terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttikoulutukset sekä insinöörikoulutus.
Muutoksiin ei pidä suhtautua lähtökohtaisen vastahankaisesti. Kun maailma muuttuu ja
työelämän tarpeet muuttuvat, on koulutuksen sisällön ja tarjonnankin tietysti pystyttävä
muuttumaan. Tässä muutoksessa on ammattikorkeakoulujen oltava rohkeita ennakoijia.
Saimaan ammattikorkeakoulussa me olemme olleet muutoksen, myös poisvalintojen
tekijöitä. Kymmenen vuotta sitten ammattikorkeakoulussamme oli 22 hakukohdetta, kun
niitä nyt on puolet vähemmän eli 11. Olemme pystyneet omin toimin ja alueen omista
lähtökohdista pienentämään koulutustarjontaamme ja kirkastamaan profiiliamme.
Työnjako on siis toki tarpeellista ja erityisesti pieniä, osaamisperustaltaan kapeita
koulutuksia on koottava suurempiin kokonaisuuksiin. Se on opiskelijoiden ja kaikkien
muidenkin etu. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että erityisesti ammattikorkeakoulut
ovat syntyneet omien alueidensa korkeakouluiksi vastaamaan siellä toimivan liike-elämän,
teollisuuden ja julkisen sektorin, julkisella sektorilla erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin
työvoimatarpeisiin. Se koulutusohjelmien kirjo, jota pitkin maata eri ammattikorkeakouluissa
on, ei ole kullakin paikkakunnalla sattumaa vaan evoluution, luonnollisen kehityksen tulosta.
Koulutus on syntynyt työelämän tarpeeseen ja koulutusohjelmat vastaavat melko tarkasti
kunkin alueen elinkeino- ja työelämärakennetta.
Siksi suorastaan vaaralliselta tuntuu nyt vallalla oleva ajatus, että kussakin maakunnassa
voitaisiin tehdä valtakunnallista työnjakoa keskittymällä vain muutamalle, tai ainakin
harvoille koulutusaloille. Ajatellaan, että näin luodaan riittävän suuria alueellisia,
erikoistuneita koulutuskeskittymiä, jotka palvelevat nykyistä huomattavasti laajempaa
aluetta. Tällä kehityksellä murennetaan koko ammattikorkeakoulujärjestelmän perimmäistä
ajatusta ja alueellista perustaa. Pahimmassa tapauksessa niistä tehdään yliopistojen kaltaisia
toimijoita. Ammattikorkeakoulujen tulisi voida säilyttää laajasti oman alueen
elinkeinoelämää ja julkista sektoria palveleva luonne, joka edellyttää riittävän monipuolista
koulutustarjontaa maan eri osissa. Muu johtaa vääjäämättä nuorten ihmisten ja lopulta
kaiken muunkin keskittymiseen harvalukuiseen joukkoon suuria kaupunkeja.
Toivottavasti ammattikorkeakoulujen merkitys ja vaikuttavuus alueiden kehittämisessä
muistetaan
tässä
rationalisointikehityksessä.
Muuten
on
vaarana,
että
ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus tulee todennetuksi jälkikäteen. Kun toiminta on
lakkautettu, huomataan, mikä merkitys koululla oli oman alueen kehittämisessä. Päättäjiltä
toivoisi viisautta ja harkintaa yksisilmäisten kirjoituspöytäratkaisujen sijaan.
3
Kaiken kaikkiaan korkeakoululaitoksen kehittämisessä me Saimaan ammattikorkeakoulussa
olemme suhteellisen pienestä koostamme huolimatta hyvässä iskussa. Uudessa
hallitusohjelmassa korostetaan alueellisten osaamiskeskittymien merkitystä ja kannustetaan
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen väliseen yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen. Tuota
hallitusohjelmapaperia lukiessa tuntuu, että siellä on tavoitteeksi asetettu sellaista, jota me
täällä Skinnarilassa olemme jo vuosia sitten aloittaneet. Aloittaneet hihat käärimällä ja
tekemällä eikä papereita laatimalla.
Ehkä meillä Saimaan ammattikorkeakoulussa olisi ollut enemmänkin rohkeutta ja
löytöretkeilijöiden henkeä mennä vielä pidemmälle alueellisissa osaamiskeskittymissä
ennakkoluulottomasti rajoja rikkoen kuin mihin valtiovalta on kypsä. Aika näyttää, mihin
suuntaan kahden korkeakoulupilarin, niin sanotun duaalimallin järjestelmä Suomessa
tulevaisuudessa kehittyy. Ennustan, että olemme edelleen edelläkävijöitä sillä tiellä, johon
suomalainen korkeakoulujärjestelmä ja duaalimalli kehittyvät.
Me Saimaan ammattikorkeakoulussa emme jää tulevaisuuden ratkaisuja odottamaan. Me
teemme itse tulevaisuuden vahvistamalla edelleen ammattikorkeakoulun ja yliopiston
koulutuksen, tutkimustoiminnan ja tukipalvelujen yhteistyötä. Tuossa yhteistyössä me
aiomme tehdä uusia yhteisiä ratkaisuja erityisesti tukipalveluihin.
Opetusyhteistyön osalta toiveemme on, että valtiovalta voisi raivata tieltä niitä
lainsäädännön esteitä, joita yhdessä toimimisen tiellä edelleen on. Vaikka eri tavoin
kikkailemalla voidaan käytännössä järjestää sellaisia asioita, joita lainsäädäntö ei
suoranaisesti salli tai ei ainakaan tue, tämä ei voi olla toiminnan lähtökohta. Lainsäätäjän
tulisi pystyä samanlaiseen muutosjohtamisen ja uudisraivaajan henkeen, jota se
korkeakouluilta edellyttää. Kun esteet ovat melkein poikkeuksetta korvien välissä, normien
purkaminen olisi paikallaan tässäkin asiassa.
Tämä voi kuulostaa mahtipontiselta julistamiselta, mutta visiomme yhdessä Lappeenrannan
teknillisen yliopiston kanssa on rakentaa Suomen kansainvälisin avoin innovaatiokeskittymä
Etelä-Karjalaan. Siihen meillä on hyvät edellytykset, koska kumpikin korkeakoulu on erittäin
kansainvälinen ihan kovillakin määrällisillä mittareilla, eikä pelkällä puheella arvioituna.
Tässä kansainvälisessä innovaatiokeskittymässä meille ovat erityisen merkityksellisiä ne
ratkaisut, joita Suomessa tehdään EU-ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden
lukukausimaksuissa. Lakiesitys on viimeistä silausta vailla ja se annettaneen eduskunnan
käsittelyyn lähiaikoina. Tuossa lakiesityksessä on muutamia valuvikoja, joiden korjaaminen
loisi todellisia mahdollisuuksia suomalaisten korkeakoulujen koulutusvientiin.
Pieni pettymys korkeakouluille on ollut se, että hallitusohjelmassa lähdetään viime vuoden
syksyllä kertaalleen kuopatusta lakiesityksestä pienillä viilauksilla. Tuossa lakiesityksessä
lukukausimaksut tulevat niihin vieraskielisiin ohjelmiin, joita korkeakoulut jo tällä hetkellä
Suomessa järjestävät.
Lukukausimaksuja ryhdytään siis perimään olemassa olevasta koulutustarjonnasta ja
ulkomaiset opiskelijat mahdutetaan nykyisen koulutuksen määriin. Ne saavat rahoituksen
valtion korkeakoulutuksen raamista. Ajatuksena on vain, että ulkomaalaiset opiskelijat
osallistuvat koulutuksensa kustannuksiin maksamalla vähintään 4 000 euron
lukukausimaksun. Lisäksi edellytetään toimivaa apurahajärjestelmää, joten korkeakouluille ja
4
suomalaiselle yhteiskunnalle tuleva nettorahoitus jää todellisuudessa aika vähäiseksi.
Rahasampoa tästä ei näillä normeilla synny.
Korkeakouluja on jo nyt syytetty siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät suomalaisten
nuorten koulutuspaikat. Tosiasiassa nykyisessä järjestelmässä niin ei ole. Opiskelijat kun lain
mukaan otetaan sisään valintakokeen menestyksen eikä kansallisuuden perusteella. Tästä
näkökulmasta on pakko ihmetellä, miksi korkeakouluille ei voisi sallia joko ulkomailla tai
Suomessa toteutettavia maksullisia tutkinto-ohjelmia, jotka tulisivat nykyisen
koulutustarjonnan lisäksi. Miksi korkeakoulu ei voisi periä suoraan maksuja yksittäiseltä
opiskelijalta, joka hakeutuu alun perin maksulliseksi suunniteltuun ohjelmaan? Näihin
ohjelmiin hakeutuvat opiskelijat eivät todellakaan veisi opiskelupaikkoja suomalaisilta
opiskelijoilta.
Jos suomalaista korkeakouluosaamista halutaan viedä, tällaisista turhista rajoituksista pitäisi
hetimiten luopua. Normien purkaminen pitäisi ulottaa myös tähän, jos koulutusvientiä
todella halutaan edistää.
Lakiesitys jääkin koulutusviennin ja osaamiseen perustuvan aidon liiketoiminnan
näkökulmasta puolitiehen. Tässä vankistetaan vain olemassa olevan toiminnan
tulorahoitusta sen sijaan, että vapautettaisiin tutkintoon johtavan koulutuksen todellista
myyntiä.
Our dear international students,
Our university community here at the Skinnarila campus is very international indeed
measured with any set of indicators. Both Saimaa University of Applied Sciences and
Lappeenranta University of Technology are very active in international co-operation. On this
campus and also on our campus in Imatra many nationalities meet every day. The
atmosphere is international and during your studies you cannot avoid its positive influence.
We welcome you all our foreign students to be part of this community. In the current
political and economic situation of the world it is more important than ever that we all have
ability to understand people coming from different cultures. It is also important to have
tolerance towards each other. I encourage you to be the change agents in our university
community in developing us all as human beings, as tolerance and understanding is
something we need in this world more than ever.
When you graduate, I hope you will find your place and employment in the Finnish working
life and in the Finnish society. I hope that while studying here you will also learn to know and
enjoy the Finnish way of life. I encourage you to learn as much of the Finnish language
during your studies as possible. In order to find employment here after graduation, this skill
helps you a lot.
With these words and thoughts I declare the 24th academic year of the Saimaa University of
Applied Sciences opened! I wish you all a rewarding and enjoyable time during the next
semesters!
Näillä ajatuksilla avaan Saimaan ammattikorkeakoulun 24. lukuvuoden ja toivotan antoisaa,
työntäyteistä lukuvuotta teille kaikille!