Meriliikennestrategian luonnoksen kommentointi
Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, 00023 Valtioneuvosto [email protected] 14.2.2014 Meriliikennestrategian luonnoksen kommentointi Itäisen Suomen näkökulmasta katsottuna valmisteilla oleva meriliikennestrategia ei käsittele TEN-T verkkoon kuuluvaa Saimaan kanavaa tavaraliikenteen kuljetusväylänä meren ja Saimaan välillä, eikä Saimaan strategisia vienti- ja tuontisatamia. Se ei käsittele Lappeenrannan Mustolan satamaa sisävesiliikenteen suurimpana satamana eikä Saimaan syväväylän asemaa TEN-T verkossa, jossa väylä on osa sisävesien ydinverkkoa. LVM:n asiakirjoissa syväväylää kuitenkin ehdotetaan kuuluvaksi TEN-T:n kattavaan verkkoon. Onko Saimaan kanava ainut yhteys vai voidaanko ajatella muita vaihtoehtoja, kuten mahdollista Päijänne-Saimaa –yhteyttä. Viimeistään käynnissä olevassa valtakunnallisessa Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva työssä tulee ratkaista mistä Päijänne –Saimaa yhteys toteutetaan tai käynnistää asiasta erillinen selvitys. Meriliikennestrategiassa tulee ottaa sisävesisatamat huomioon ja siinä tulee edistää Saimaan kanavan kuljetusten sekä Saimaan sisävesireitistön kehittämistä ympärivuotisina. Se on hyvin tärkeää Saimaan kanavaa ja syväväyliä käyttävien yritysten toiminnan kannalta. Suomi on sitoutunut vuoteen 2018 mennessä lisäämään uusiutuvien biopolttoaineiden määrää, mikä osaltaan lisää sisävesistöllä tapahtuvien kuljetusten määrää. Sisävesireitistön kehittäminen sekä ympärivuotisuuden tärkeys koskee mm. Yara Suomi Oy:n kaivostoimintaa Pohjois-Savossa, josta kotimaan maatalouslannoitteiden kuljetuksia viedään sisävesikuljetuksina noin 130 000 tonnia vuodessa. Saimaan syväväylän merkitys korostuu Siilinjärven Yaran kaivoksen sataman, Kuopion Sorsasalon teollisuussataman ja Kumpusaaren syväsataman osalta, tarjoten mahdollisuuksia teollisuuden kehittämistoimille. Yaran kaivokselta suuntautuu kuljetuksia rautateitse Kokkolan ja Uudenkaupungin satamiin ja tähän liittyen on tärkeää suuriin satamiin johtavan maaliikenneverkon kehittäminen. Siilinjärveltä kuljetetaan tällä hetkellä myös sivutuotteena syntyvää rautapasutetta, joka kuljetetaan Uudenkaupungin sataman kautta Kiinaan. Uiton määrä reitillä Iisalmi-Kuopio-Varkaus oli vuonna 2013 186 000 tonnia. Tavaraliikennekuljetusten määrät Saimaan kanavan kautta olivat vuonna 2013: Siilinjärvi 190 000 tonnia, Kuopio 85 000 tonnia ja Varkaus 129 000 tonnia. Sisäisen proomuliikenteen rahtimäärät vaihtelevat Pohjois-Savon alueella 2700-133 000 tonnin välillä. Vuonna 2010 allekirjoitettu sopimus Saimaan kanavan käytön pitkäaikaisesta jatkamisesta 50 vuodella on tärkeä koko Itä-Suomen talousalueen teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksille ja logistisille ratkaisuille. Saimaan kanavan kautta tapahtuvan tavaraliikenteen pullonkaulana on pidetty kanavan käytön osavuotisuutta. Kanavan liikennekausi on nykyisin 9,5 - 10 kuukautta ja liikennöintipäiviä kertyy vuodessa noin 300. Kanavalla ei liikennöidä talviolosuhteiden sekä huoltotöiden vuoksi keskimäärin kolmena kuukautena vuodesta. Talviliikennöinti edellyttäisi kanavan jäätymisen estämistä sekä jäänmurron järjestämistä ja huoltotöiden sujuvaa toimintatapaa. Ympärivuotisen liikenteen on laskettu lisäävän kuljetuksia 1 kanavan kautta noin 0,6 milj. tonnia vuodessa. Alusliikennettä korvaavia tie- ja rautatiekuljetuksia ei tarvitsisi järjestää. Lisäksi ympärivuotisuus houkuttelisi lisäkuljetuksia ja investointeja alueelle. On erittäin tärkeää mahdollistaa ympärivuotinen liikennöinti kanavalla. Nykyistä Saimaan kanavaa on käytetty vuodesta 1968 lähtien ja osa kanavan rakenteista on teknisesti vanhentuneita ja vaatii korvausinvestointeja, jotta liikenteen sujuvuus voidaan taata. Vaikka kanavan mitoitus rajoittaa hyvin suurten alusten liikennöintiä, on kanavalla merkittävä asema rahtiliikenteen väylänä. Edelleen muu syväväyläverkosto ja satama- ja uittorakenteet Vuoksen vesistön alueella vaativat korvausinvestointeja jatkossa. Näihin investointeihin tulee kyetä varautumaan, jotta kanavan ja Vuoksen vesistöalueen satamien liikennettä voidaan kehittää pitkäjänteisesti. Suomalaisen teollisuuden mahdollisuudet investoida pitkäkestoisesti sisävesiliikenteen kuljetusjärjestelmään ovat parantuneet merkittävästi ja sopimuksen uusimisen myötä kustannustehokas sisävesiliikenteen hyödyntäminen on mahdollista. Viime vuonna kanavan kuljetusmäärät ovat kasvaneet edellisvuosiin verrattuna. Positiivisena asiana on myös muun liikenneverkon, rautateiden ja erityisesti Kaakkois-Suomen tieverkon kuormituksen vähentäminen sisävesiliikenteen aluskuljetusten myötä. Tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää maksimaalisesti. Myös EU:n rikkidirektiivi voi parantaa Saimaan kuljetusten kilpailukykyä. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Se vähentää rahtialusten rikkipäästöjen määrää. Saimaalla on jo pitkään käytetty vähärikkistä polttoainetta, joten muutos ei vaikuttane Saimaalla liikennöiviin laivoihin. Sisävesiverkon vesiväylistä tulee huolehtia. Käynnissä olevan Savonlinnan ohikulkutien ja siihen liittyvän vesiväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen tulee toteuttaa suunnitellusti. Väylän siirrolla on suuri merkitys vesiliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantumisena koko pohjoisella Saimaalla. Pelloksen syväsataman, Mikkeli (ent. Ristiina), yhteyteen on suunnitteilla biologistiikkakeskus, jossa tavoitteena on käsitellä noin miljoona kuutiota puuta vuodessa. Lisäksi Pellosniemen alueelle on suunnitteilla biohiilipellettitehdas, jonka tuotantokapasiteetti olisi 200 000 tonnia vuodessa. Näiden toimintojen muodostamista tavaravirroista osa olisi mahdollista ja järkevää hoitaa vesiteitse. Tällä hetkellä syväsatamaan tuodaan lähinnä raaka-ainetta Pelloksen vaneritehtaille. Savonlinnassa on parhaillaan käynnissä syväsataman siirto Haislahdesta Vuohisaareen. Savonlinnan sataman kuljetukset ovat olleet pääosin puut ja kivihiiltä, vuositasolla noin 50 000 tonnia. Savonlinnan satamatoiminnot siirtyvät uuteen syväsatamaan vuonna 2015 Saimaan liikennöintikauden alkaessa. Vuohisaaren satama-alueen läheisyydessä on puutuoteteollisuutta sekä suunnitteilla bioöljytehdas. Edellä mainittujen hankkeiden ohella Vuoksen vesistöalueella on vireillä myös muita bioenergiaan liittyviä hankkeita, joiden toteutuminen lisää tarvetta raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljettamiselle myös vesitietä pitkin. Joensuun syväsatamassa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti kotimaan puu- ja metsähakeliikenne. Vuonna 2013 aluksia kävi satamassa 124 kappaletta. Satamasta viedään ulkomaille lähinnä talkkia, sellua sekä puu- ja sahatavaraa. Ulkomainen ja kotimainen vienti oli vuonna 2013 yhteensä 232 881 tonnia. Joensuun satamaan tuotiin sementtiä, puutavaraa, sellua ja suolaa vuonna 2013 yhteensä 47 041 tonnia. Sataman rautatieliikenne on viime vuosina ollut 170 000 - 200 000 tonnia. Kaikki kuljetettava tavara ei lähde vesitse satamasta. Kuormaautoliikennettä sataman kautta on keskimäärin 350 000 – 450 000 tonnia vuodessa. Osa tavarasta tulee tai lähtee vesitse. 2 Joensuuhun kaivataan uusia varastokenttäalueita ja tulevaisuudessa myös lisää laiturikapasiteettia. Sataman lisäaluetäytöstä jätettiin vuoden 2013 lopulla suunnitelmahakemus Itä-suomen aluehallintovirastolle. Täyttösuunnitelma mahdollistaisi noin seitsemän hehtaarin aluelisäyksen satamalle ja sen myötä myös laiturin lisärakentamisen. Laiturikapasiteetin lisääminen avaa samalla mahdollisuuden satamaoperaattorin terminaali-investoinneille. Puhoksen syväsatamassa Kiteellä laivattavia aluksia on noin 50 kappaletta vuodessa ja volyymia100 000 tonnia. Eniten rahdataan sahatavaraa. Kiteen kaupunki varautuu Puhoksen syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla teollisuusraiteen jatkamista satamaan ja sataman varastoalueen laajentamista. EU:n Pohjoisen ulottuvuuden Liikenne- ja logistiikkakumppanuus ( Northern Dimension Partnership on Transport and Logistics, NDPTL) on noteerannut Saimaan kanavan merkityksen myöntämällä äskettäin rahoitusta Saimaan kanavan sulkurakenteiden parantamiseksi. Itä- Suomen maakunnat katsovat, että Saimaan kanavan ja Saimaan sisävesiliikenteen jättäminen pois Meriliikennestrategiasta ei ole sopusoinnussa EU:n liikenteeseen liittyvien investointien kanssa. Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Riitta Koskinen vt. maakuntajohtaja Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 3 Etelä-Savon maakuntaliitto Matti Viialainen maakuntajohtaja Etelä-Karjalan liitto
© Copyright 2024