Meriliikennestrategian luonnoksen kommentointi

Liikenne- ja viestintäministeriö
PL 31, 00023 Valtioneuvosto
[email protected]
14.2.2014
Meriliikennestrategian luonnoksen kommentointi
Itäisen Suomen näkökulmasta katsottuna valmisteilla oleva meriliikennestrategia ei käsittele TEN-T
verkkoon kuuluvaa Saimaan kanavaa tavaraliikenteen kuljetusväylänä meren ja Saimaan
välillä, eikä Saimaan strategisia vienti- ja tuontisatamia. Se ei käsittele Lappeenrannan Mustolan
satamaa sisävesiliikenteen suurimpana satamana eikä Saimaan syväväylän asemaa TEN-T
verkossa, jossa väylä on osa sisävesien ydinverkkoa. LVM:n asiakirjoissa syväväylää kuitenkin
ehdotetaan kuuluvaksi TEN-T:n kattavaan verkkoon.
Onko Saimaan kanava ainut yhteys vai voidaanko ajatella muita vaihtoehtoja, kuten mahdollista
Päijänne-Saimaa –yhteyttä. Viimeistään käynnissä olevassa valtakunnallisessa Aluerakenteen ja
liikennejärjestelmän kehityskuva työssä tulee ratkaista mistä Päijänne –Saimaa yhteys toteutetaan
tai käynnistää asiasta erillinen selvitys.
Meriliikennestrategiassa tulee ottaa sisävesisatamat huomioon ja siinä tulee edistää Saimaan
kanavan kuljetusten sekä Saimaan sisävesireitistön kehittämistä ympärivuotisina. Se on hyvin
tärkeää Saimaan kanavaa ja syväväyliä käyttävien yritysten toiminnan kannalta. Suomi on
sitoutunut vuoteen 2018 mennessä lisäämään uusiutuvien biopolttoaineiden määrää, mikä
osaltaan lisää sisävesistöllä tapahtuvien kuljetusten määrää.
Sisävesireitistön kehittäminen sekä ympärivuotisuuden tärkeys koskee mm. Yara Suomi Oy:n
kaivostoimintaa Pohjois-Savossa, josta kotimaan maatalouslannoitteiden kuljetuksia viedään
sisävesikuljetuksina noin 130 000 tonnia vuodessa. Saimaan syväväylän merkitys korostuu
Siilinjärven Yaran kaivoksen sataman, Kuopion Sorsasalon teollisuussataman ja Kumpusaaren
syväsataman osalta, tarjoten mahdollisuuksia teollisuuden kehittämistoimille. Yaran kaivokselta
suuntautuu kuljetuksia rautateitse Kokkolan ja Uudenkaupungin satamiin ja tähän liittyen on
tärkeää suuriin satamiin johtavan maaliikenneverkon kehittäminen. Siilinjärveltä kuljetetaan tällä
hetkellä myös sivutuotteena syntyvää rautapasutetta, joka kuljetetaan Uudenkaupungin sataman
kautta Kiinaan. Uiton määrä reitillä Iisalmi-Kuopio-Varkaus oli vuonna 2013 186 000 tonnia.
Tavaraliikennekuljetusten määrät Saimaan kanavan kautta olivat vuonna 2013: Siilinjärvi 190 000
tonnia, Kuopio 85 000 tonnia ja Varkaus 129 000 tonnia. Sisäisen proomuliikenteen rahtimäärät
vaihtelevat Pohjois-Savon alueella 2700-133 000 tonnin välillä.
Vuonna 2010 allekirjoitettu sopimus Saimaan kanavan käytön pitkäaikaisesta jatkamisesta 50
vuodella on tärkeä koko Itä-Suomen talousalueen teollisuuden raaka-aine- ja
tuotekuljetuksille ja logistisille ratkaisuille. Saimaan kanavan kautta tapahtuvan
tavaraliikenteen pullonkaulana on pidetty kanavan käytön osavuotisuutta. Kanavan liikennekausi
on nykyisin 9,5 - 10 kuukautta ja liikennöintipäiviä kertyy vuodessa noin 300. Kanavalla ei
liikennöidä talviolosuhteiden sekä huoltotöiden vuoksi keskimäärin kolmena kuukautena vuodesta.
Talviliikennöinti edellyttäisi kanavan jäätymisen estämistä sekä jäänmurron järjestämistä ja
huoltotöiden sujuvaa toimintatapaa. Ympärivuotisen liikenteen on laskettu lisäävän kuljetuksia
1
kanavan kautta noin 0,6 milj. tonnia vuodessa. Alusliikennettä korvaavia tie- ja rautatiekuljetuksia
ei tarvitsisi järjestää. Lisäksi ympärivuotisuus houkuttelisi lisäkuljetuksia ja investointeja alueelle.
On erittäin tärkeää mahdollistaa ympärivuotinen liikennöinti kanavalla. Nykyistä Saimaan kanavaa
on käytetty vuodesta 1968 lähtien ja osa kanavan rakenteista on teknisesti vanhentuneita ja vaatii
korvausinvestointeja, jotta liikenteen sujuvuus voidaan taata. Vaikka kanavan mitoitus rajoittaa
hyvin suurten alusten liikennöintiä, on kanavalla merkittävä asema rahtiliikenteen väylänä.
Edelleen muu syväväyläverkosto ja satama- ja uittorakenteet Vuoksen vesistön alueella vaativat
korvausinvestointeja jatkossa. Näihin investointeihin tulee kyetä varautumaan, jotta kanavan ja
Vuoksen vesistöalueen satamien liikennettä voidaan kehittää pitkäjänteisesti.
Suomalaisen teollisuuden mahdollisuudet investoida pitkäkestoisesti sisävesiliikenteen
kuljetusjärjestelmään ovat parantuneet merkittävästi ja sopimuksen uusimisen myötä
kustannustehokas sisävesiliikenteen hyödyntäminen on mahdollista. Viime vuonna kanavan
kuljetusmäärät ovat kasvaneet edellisvuosiin verrattuna. Positiivisena asiana on myös muun
liikenneverkon, rautateiden ja erityisesti Kaakkois-Suomen tieverkon kuormituksen
vähentäminen sisävesiliikenteen aluskuljetusten myötä. Tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää
maksimaalisesti. Myös EU:n rikkidirektiivi voi parantaa Saimaan kuljetusten kilpailukykyä.
Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden
rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin
kanaalissa. Se vähentää rahtialusten rikkipäästöjen määrää. Saimaalla on jo pitkään käytetty
vähärikkistä polttoainetta, joten muutos ei vaikuttane Saimaalla liikennöiviin laivoihin.
Sisävesiverkon vesiväylistä tulee huolehtia. Käynnissä olevan Savonlinnan ohikulkutien ja siihen
liittyvän vesiväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen tulee toteuttaa suunnitellusti. Väylän
siirrolla on suuri merkitys vesiliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantumisena koko
pohjoisella Saimaalla.
Pelloksen syväsataman, Mikkeli (ent. Ristiina), yhteyteen on suunnitteilla biologistiikkakeskus,
jossa tavoitteena on käsitellä noin miljoona kuutiota puuta vuodessa. Lisäksi Pellosniemen alueelle
on suunnitteilla biohiilipellettitehdas, jonka tuotantokapasiteetti olisi 200 000 tonnia vuodessa.
Näiden toimintojen muodostamista tavaravirroista osa olisi mahdollista ja järkevää hoitaa
vesiteitse. Tällä hetkellä syväsatamaan tuodaan lähinnä raaka-ainetta Pelloksen vaneritehtaille.
Savonlinnassa on parhaillaan käynnissä syväsataman siirto Haislahdesta Vuohisaareen.
Savonlinnan sataman kuljetukset ovat olleet pääosin puut ja kivihiiltä, vuositasolla noin 50 000
tonnia. Savonlinnan satamatoiminnot siirtyvät uuteen syväsatamaan vuonna 2015 Saimaan
liikennöintikauden alkaessa. Vuohisaaren satama-alueen läheisyydessä on puutuoteteollisuutta
sekä suunnitteilla bioöljytehdas. Edellä mainittujen hankkeiden ohella Vuoksen vesistöalueella
on vireillä myös muita bioenergiaan liittyviä hankkeita, joiden toteutuminen lisää tarvetta
raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljettamiselle myös vesitietä pitkin.
Joensuun syväsatamassa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti kotimaan puu- ja
metsähakeliikenne. Vuonna 2013 aluksia kävi satamassa 124 kappaletta. Satamasta viedään
ulkomaille lähinnä talkkia, sellua sekä puu- ja sahatavaraa. Ulkomainen ja kotimainen vienti oli
vuonna 2013 yhteensä 232 881 tonnia. Joensuun satamaan tuotiin sementtiä, puutavaraa, sellua
ja suolaa vuonna 2013 yhteensä 47 041 tonnia. Sataman rautatieliikenne on viime vuosina ollut
170 000 - 200 000 tonnia. Kaikki kuljetettava tavara ei lähde vesitse satamasta. Kuormaautoliikennettä sataman kautta on keskimäärin 350 000 – 450 000 tonnia vuodessa. Osa tavarasta
tulee tai lähtee vesitse.
2
Joensuuhun kaivataan uusia varastokenttäalueita ja tulevaisuudessa myös lisää
laiturikapasiteettia. Sataman lisäaluetäytöstä jätettiin vuoden 2013 lopulla suunnitelmahakemus
Itä-suomen aluehallintovirastolle. Täyttösuunnitelma mahdollistaisi noin seitsemän hehtaarin
aluelisäyksen satamalle ja sen myötä myös laiturin lisärakentamisen. Laiturikapasiteetin
lisääminen avaa samalla mahdollisuuden satamaoperaattorin terminaali-investoinneille.
Puhoksen syväsatamassa Kiteellä laivattavia aluksia on noin 50 kappaletta vuodessa ja
volyymia100 000 tonnia. Eniten rahdataan sahatavaraa. Kiteen kaupunki varautuu Puhoksen
syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla teollisuusraiteen jatkamista satamaan ja
sataman varastoalueen laajentamista.
EU:n Pohjoisen ulottuvuuden Liikenne- ja logistiikkakumppanuus ( Northern Dimension Partnership
on Transport and Logistics, NDPTL) on noteerannut Saimaan kanavan merkityksen myöntämällä
äskettäin rahoitusta Saimaan kanavan sulkurakenteiden parantamiseksi. Itä- Suomen
maakunnat katsovat, että Saimaan kanavan ja Saimaan sisävesiliikenteen jättäminen pois
Meriliikennestrategiasta ei ole sopusoinnussa EU:n liikenteeseen liittyvien investointien
kanssa.
Jussi Huttunen
maakuntajohtaja
Pentti Hyttinen
maakuntajohtaja
Riitta Koskinen
vt. maakuntajohtaja
Pohjois-Savon liitto
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
3
Etelä-Savon maakuntaliitto
Matti Viialainen
maakuntajohtaja
Etelä-Karjalan liitto