Laulua vaikka lettu suussa
KULTTUURI 3.10.2014 2:00
Suna Vuori
HELSINGIN SANOMAT
SEBASTIAN LINDROOS UNGA TEATERN
Viiru-kissa (Kristian Thulesius) loukkaantuu ukko Pesoselle (Frank Skog) ja päinvastoin. Lopussa tehdään sovinto ja
syödään hilloa.
Ruotsalaisen Sven Nordqvistin vanhasta miehestä ja hänen kissastaan hurmaavasti kertovia
lastenkirjoja on sovitettu näyttämölle jo usean vuoden ajan monessa teatterissa, ja kaikille
esityksille tuntuu riittäneen oikeanikäistä yleisöä.
Missä tahansa iässä on mukavaa eläytyä Viirun ja Pesosen humoristiseen yhteiseloon
maaseudulla, jossa jännittävätkin asiat ovat leppoisia – mutta eniten aiheesta saanevat irti
päiväkoti-ikäiset ja alaluokkia käyvät.
Viiru muuttaa on alun perin näyttämölle kirjoitettu tarina, jossa ovat kaikki parhaat Viiru ja
Pesos -ainekset: innokas, vähän ajattelematon katti, sydämellinen, vähän äkäinen ukko, yksi
keskeinen, sopivan jännittävä tapahtuma, hupsut pienet otukset ja rutkasti hupaisaa sanailua,
kakkahuumoria unohtamatta.
Nyt suomeksi nähtävässä esityksessä myös lauletaan, hivenen kankeasti.
Viiru muuttaa
Ohjaaja: Christian Lindroos
Rooleissa: Kristian Thulesius, Frank Skog
Musiikki: Sofia Finnilä
Esityspaikka: Unga teatern, Lillklobbin näyttämö
Säveltäjä-sanoittaja Sofia Finnilä on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Unga teaternin kanssa,
mutta taannoisenPieni tulitikkutyttö -musikaalin tasolle Viiru muuttaa ei pyri eikä yllä.
Melodiat, paikoin myös sävellajit, tuntuvat näyttelijöille osittain hankalilta, ja suomenkielisten
sanoitusten kulmikkuus tekee niistä hiukan vaikeasti ymmärrettäviä.
Tämä tosin ei juuri vähennä esityksen hyvää hyrinää, jossa notkea ja veikeä Viiru ( Kristian
Thulesius ) ja mukavasti yrmeä Pesonen ( Frank Skog ) puuhailevat kuin kotonaan. Paitsi
että aamuvirkun Viirun ja aamu-unisen Pesosen ei aina ole ihan helppo elää yhdessä.
"Toisen riemu on toisen riesa", todetaan Teemu Loikaksen kirjoista tutulla tavalla
kodikkaaksi lavastamassa keittiössäkin.
Vaikka esitys ei suoraan saarnaa eikä opeta (vaan laulaa vaikka lettu suussa), viesti on selvä:
kaksin on parempi kuin yksin.