Huhtikuu 2010 Anttolan Sanomat Tarkastaja Mikko Ukkonen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ennustelee, että maitotilojen lukumäärän väheneminen voi hiukan hidastua, koska suurin osa pienistä tiloista on jo lopettanut. -Toisaalta suurten ikäluokkien viljelijöitä on vielä paljon mukana ja jos heillä ei ole maidontuotannosta kiinnostunutta tilanpidon jatkajaa, niin tällaisia ti- Pesosten tilalla aloitetaan aamulypsy hyvissä ajoin.- Neljältä aamulla soi kello ja siitä riennetään navetalle. Lypsy aloitetaan hieman ennen viittä, kertoo Sari. Varhaiseen lypsyaikaan on aikoinaan ryhdytty, koska tankkiauto saapui jo seitsemän tienoissa aamulla. loja lopettaa seuraavan viiden vuoden kuluessa vielä runsaasti, tuumii Ukkonen. kaiken lehmiä ja muita nautaeläimiä. - En osaa ajatella itseäni toimistotyössä, pohtii Sari. Maatilan työ on monipuolista, jokainen päivä on erilainen, työtehtävät vaihtelevat, ja työt sisältävät paljon ulkotöitä. - Minun on vaikea löytää tästä ammatista kielteisiä puolia, vakuuttelee Sari. Sari ja Martti viihtyvät maalla vaikka aina ei elämä sujukaan kuin on suunniteltu:Auto saattaa reistata kesken Anttolan matkaa, joskus isännän hevoset karkaavat aitauksesta pihamaata sotkemaan ja pikkukattiakin on noudettava autolla kotiin huonoa tietä myöten, liki viidentoista kilometrin päästä. Ruskosalmen Tilly. Yksi Sari Pesosen silmäteristä. Kuva:Sari Pesonen Sari viihtyy todella hyvin maatilan töissä. - Tämä- Uskottavahan se on. Kaihän on minulle unelma- kesta Ruskosalmen tilan Teksti ja kuvat: ammatti, rakastan yli elämästä huomaa, että Pertti Eerikäinen Autoon pumpattava maito piti jäähdyttää ja sen takia täytyi nousta ylös hyvissä ajoin. Aikaisesta aamulypsystä seuraa, että iltalypsyn aika on jo iltapäivällä neljän aikoihin. Aikaisen lypsyn hyvänä puolena se, että ilta on vapaata ja silloin on aikaa harrastuksille. vain puolenkymmentä. Maitotilojen määrä onkin vähentynyt jatkuvasti ja suuntauksen ennustetaan jatkuvan. Maidontuotannon lopettamiseen on monia syitä: Kalliit investoinnit uusiin rakennuksiin, sitova työ, sekä tietynlainen epävarmuus maidon tuottajahinnasta. Tilojen määrä onkin ollut tasaisessa laskusuunnassa. Viime vuoden lopulla Etelä-Savossa oli 776 lypsytilaa. Monella lypsykarjatilalla tuotannon lopettamisen syynä on jatkajan puuttuminen. Monet nuoret eivät ole kiinnostuneet maatilan töistä ja he hakeutuvatkin opiskelemaan ja töihin muualle. Pesosten tilan tulevaisuus näyttää turvatulta. Martin ja Sarin poika Erik on opiskelemassa Otavassa ja tulee jatkamaan tilanpitoa. - Tänne saa maitoauto ajella tulevaisuudessakin, uskoo Sari. Sari Pesonen viihtyy hyvin navetassa lehmien parissa. Sari ja Martti Pesonen Ruskosalmen tilan emäntä ja isäntä. Hirvensalossa Juvan puolella, lähellä Anttolan rajaa asuvat Martti ja Sari Pesonen kuuluvat yhä harvenevaan lypsykarjasta elantonsa saavien joukkoon. Entisen Anttolan kunnan alueella heitä on enää Pesosten navetassa ammuu 30 lypsylehmää ja nuorta karjaa. Lehmät ovat Holstein-rotua, jonka hyviä ominaisuuksia Sari kuvailee innostuneesti.Holsteinia pidän luonteeltaan leppoisampana ja rauhallisempana, kuin ayshirea. Se on helpompi jalostaa, sen rakenne on parempi, sen tuotos on parempi ja se pysyy terveenä. Siinähän niitä hyviä puolia onkin, kehuu Sari kasvattejaan. Sarin tullessa Pesosen taloon emännäksi tilalla oli kymmenkunta lypsylehmää. Pesosten tilalla kasvatetaan myös hiehoja myyntiin. Muuta eläinkantaa edustavat kolme hevosta, kissat ja kaksi koiraa; ajokoira ja hirvikoira, isännän metsästyskavereita kumpikin. - Siinähän ne ovat seinällä, esittelee Sari Pesonen kolmea kunniakirjaa, jotka on myönnetty yli 50 000 kilon määrän maitoa tuottaneille lehmille. Parhaan tuloksen on saavuttanut Pinja-lehmä, 71640 kg, R.Rita on tuottanut 63265 kg, ja R.Shakira 51489 kiloa maitoa. Hyvää elämää maaseudulla 8