N:o 4 Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 Menestyvin maakunta s. 2 Kaksintaistelu s. 8 – 9 Uudet yritykset s. 4 Tavoita venäläiset s. 10 IMATRAN SEUDUN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT 2 Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 Pääkirjoitus Positiivista pöhinää… Kyllä vai ei? K aikkialla puhutaan positiivisesta pöhinästä eteläkarjalaisessa yrityskentässä, niin kaupan, matkailun kuin tapahtumienkin järjestämisessä. Siis koko muu Suomi ajattelee näin menestyneimmästä maakunnasta. Entä me itse? Huomaammeko mahdollisuutemme, osaammeko kehittää ja iloita tästä positiivisesta pöhinästä tarpeeksi? Jotenkin tuntuu että me eteläkarjalaiset yrittäjät nukumme tässäkin asiassa vielä ruususen unta ja muut tulee ja menee meitin ohi. Nyt viimeistään täytyy kääriä hihat ja hyödyntää tämä positiivinen pöhinä, jota meille tarjottimella tarjotaan. Positiivinen pöhinä ei voi olla vain sitä että seudulle asettuu uusia yrityksiä vaan myös jo olemassa olevien yritysten kasvuun ja kehittymiseen tulee satsata. Alueellamme toimivien kehitysyhtiöiden tulisikin kiinnittää enemmän huomiota maakunnallisiin mahdollisuuksiin jo olemassa olevien yritysten kehittämisen sekä kasvun mahdollisuuksien kautta. Miksi maakuntamme ei osaa hyödyntää yritysten kehittämis-, yritysten toimintaympäristönkehittämis- sekä yksinyrittäjän avustuksia, valmistelurahoituksia, työllisyysperusteisia investointiavustuksia ja energiatukia? Kaakkois-Suomeen on tänä vuonna näitä tukia TEMin selvityksien mukaan myönnetty vähiten kaikki Suomen maakunnat vertailtuna. Miksi? Eikö alueemme tarvitse näitä mahdollisuuksia vai emmekö osaa hakea niitä? Näissä asioissa kehitysyhtiömme voisivat pöhistä positiivisemmin alueemme yrityksiin. Maakunnassamme kasvun keskittymät kaupan ja matkailun alalla alkavat hahmottua Imatraan ja Lappeenrantaan. Onko se hyvä vai huono asia? Positiivista on palveluiden tarjonnan lisääntyminen ja niiden tuoma hyöty erilaisten rönsyjen kautta. Mutta näivettääkö se alueemme pienet kuntakeskukset, joissa kuitenkin tulisi säilyttää vähintäänkin peruspalvelut sekä myös erikoispalveluita. Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä kaupunkeihin ostoksille. Veroeurojen sekä työpaikkojen säilyttämisten turvaaminen ovat kuntiemme elinehto. Tarvitsemme yrityksiä myös paikallisiin tarpeisiin, ei pitäisi sokeasti panostaa vain venäläisen ostosmatkailun varaan suuriin keskittymiin. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät lokakuussa Lappeenrannassa aivan Imatran rajalla olivat suuri osoitus siitä kuinka me yrittäjät haasteellisessakin ympäristössä pystymme toimimaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Yrittäjäpäivät saivat suurta kiitosta vierailtamme ympäri Suomea. Kaikkein kriittisempiä olimme itse, yrittäjäpäivät eivät jaksaneet kiinnostaa alueemme omia yrittäjiä samoin kuin muualla. Olisiko tässäkin meillä kasvun paikka? Pitää luottaa ja uskaltaa. Me osaamme, meillä on täällä ammattitaitoa, halua ja mahdollisuuksia. Vaatimattomuutemme tulee nyt viimeistään heittää nurkkaan, tiivistää keskinäistä yhteistyötämme, luoda sitä positiivista PÖHINÄÄ yhdessä lisää. Sitä meiltä koko Suomi nyt odottaa ja haluaa! Positiivista Pöhinää joulukauppaan toivottaen Mirja Vaittinen puheenjohtaja Rautjärven yrittäjät ry Suomen menestyvin maakunta Ympäristö Erityisesti Saimaa Eteläkarjalainen kulttuuri Osaaminen/ resurssit Hyvinvointi Infrastruktuuri Logistiikka Uudet innovaatiot Kansainvälisyys Teknologia Erityisesti Venäjä Yrittäjyys Erityisesti LUT/Saimia Etelä-Karjalan elinkeinostrategian 2013 keihäänkärjet (vihreät) ja niitä tukevat kiihdyttimet (sininen). E teläkarjalaiset yritykset ovat päivittäneet yhteisen tahtotilansa. Elinkeinoelämä haluaa EteläKarjalan olevan Suomen menestyvin maakunta vuonna 2020. Tavoite perustuu maakunnalliseen lokakuussa 2013 julkistettuun elinkeinostrategiaan. Sen sisällön ovat määritelleet Etelä-Karjalan kauppakamarin ja EteläKarjalan Yrittäjät ry:n jäsenyritykset. Strategiateksti on tästä lähtökohdasta työstetty Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Työ on jatkoa aikaisempien elinkeinostrategioiden sarjaan vuodelta 1998. Maakunnan kauppakamari ja yrittäjäjärjestö tekivät tuolloin historiaa laatimalla Suomessa ensimmäisten joukossa yhteisen edunvalvontapaperin. Seurannan perusteella ilahduttavan monet yritysten edustajien avaukset ovat muuttuneet ”lihaksi” ja sitä kautta Etelä-Karjalan hyvinvoinniksi. Nyt päivitetty strategia tuo esille yritysten näkemyksen maakunnan haasteista, tulevaisuudesta ja tavoiteltavista kehittämissuunnista. Työssä on myös pe- rehdytty eri toimialojen kautta tuleviin uusiin liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Lähdimme rakentamaan maakunnan tulevaisuutta olemassa olevien vahvuuksien varaan. Elinkeinoelämä uskoo, että maakunnan menestys perustuu yritysten vahvuuksiin ja näiden mahdollisuuksien laajaan hyödyntämiseen. Kilpailu muiden maakuntien kanssa ei ole tärkeintä, vaikka meillä onkin kilpailuetutekijöitä, joita muilla alueilla ei ole. Mutta kun Etelä-Karjala menestyy mahdollisimman hyvin, hyötyy siitä taloudellisesti vaikeina aikoina myös koko Suomi. Omassa strategiassaan yritykset nostavat ”tikun nokkaan” kolme asiaa: ympäristö (erityisesti Saimaa), teknologia (erityisesti yliopisto ja ammattikorkeakoulu) ja kansainvälisyys (erityisesti Venäjä). Kun näissä maakunnan eri toimijat puhaltavat yhteiseen hiileen, pääsemme tavoitteeseen ”Suomen menestyvin maakunta 2020”. Mitä on tehtävä tavoitteeseen pääsemi- seksi? Innovaatiotoiminta on liitettävä luonnolliseksi osaksi yritystoiminnan kehittämistä. Matkailun merkityksen kasvaessa on varmistettava, että se ei vahvista vain palvelualan yrityksiä, vaan tuo lisäarvoa myös tuotannolliselle toiminnalle. Saimaa, Etelä-Karjalan luonto, teollinen historia ja Venäjän läheisyys ovat kilpailuetuja, joita on hyödynnettävä tehokkaammin. Ja ennen kaikkea, koko maakunnalla on oltava yhtenäinen näkemys tulevaisuudesta. Mika Peltonen Toimitusjohtaja Etelä-Karjalan kauppakamari Ulla Ylönen nostavat esiin ■ Yritykset kolme asiaa: ympäristö, teknologia ja kansainvälisyys. Mika Peltonen. Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 3 Mielipide Entä jos tulevaisuutemme onkin valoisa? A varuustähtitieteen professori Esko Valtaoja hämmensi, herätti ja pysäytti alustuksellaan valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä lokakuussa Rauhassa. Hänen teesinsä olivat vastaisku vaikeroimisen ja valittamisen perinteellemme: maailmamme onkin parempi, vauraampi, turvallisempi ja onnellisempi kuin koskaan aiemmin. Se on sitä sekä maapallon että Suomen omen mittakaavassa. Lisäksi see on matkalla kohti entistä parempaa. Hyviä ovat vain huonot uutiset Professori Valtaoja perusteli teesinsä tiedemiehen iehen tarkkuudella: faktoilla, tilastoilla ja aikasarjoilla. Hän vastasi yleisön ilmeissä sä välähteleviin vastaväitteisiin in jo ennen kuin niitä ehdittiin tiin esittää. Hän poimi yhä hä vastaansanomattomammpia kehityssarjoja kuin n taikuri hatustaan. Kuulija ja tunsi itsensä ensin yllä-tetyksi ja sitten petetykksi: miksi lukemattomat at positiiviset kehityskulutt jäävät usein juuri sellaisiksi - lukemattomiksi? Ovatko meille aina hyviä uutisia vain huonot uutiset? Miksi valitsemme elettäväksemme todellista synkemmän maailman ja maalaamme lapsillemme tulevaisuuden todellista synkemmillä sävyillä? Mahdollisuuksien vai mahdottomuuksien maailma? Valtaojan alustus jätti miettimään, onko synkistely kätevä tapa väistää vastuuta ja välttää rivakkaa toimeen meen tarttumista. Jos päätämme uskoa surullisimpien yksityiskohtien, väliaikaisten vastoinkäymisten ja yksittäisten pettymysten kuvaavan koko todellisuutta, meidän ei tarvitse kohdata maailmaa uteliain silmin, energisellä otteella eikä rakentavalla vuorovaikutuksella. Jos tulkit- semme maailman kulkevan vääjämättä kohti tuhoaan, meidän ei kannata oppia uutta, rakentaa tulevaisuutta, luopua ennakkoluuloistamme tai panostaa kehitykseen. Mahdottomuuksien maailma on helppo maailma. Mahdollisuuksien näkeminen, niihin tarttuminen ja niistä ihan uudenlaisen, entistä paremman yritystoiminnan, työelämän ja elämän rakentaminen on jotain ihan muuta. Tätäkin maakuntaa ovat ennenkin rakentaneet ne, jotka ovat eläneet mahdollisuuksien maailmassa. He eivät ole etsi- neet vastauksia menneisyydestä. Sellaiset ihmiset rakentavat myös tulevaisuutemme. Sellai- sen tulevaisuuden, jota mahdottomuuksiinsa rajoittuneet taas myöhemmin ihanana menneisyytenä haikailevat. Kun kaikki muu on kokeiltu Valtaojan alustus oli suunnattu yrittäjille, mutta se haastoi myös tieteen ja tutkijat. Menneisyy Menneisyyden haikailun sijaan tulevai tulevaisuudesta tehdään parem parempi tutkimalla, keksimällä ja luomalla jotain ihan uutta. On Ongelmilta ei saa ummistaa silmi silmiään vaan niihin on tartutt tartuttava ratkaisijan otteella. Lapp Lappeenrannan teknillinen yliopis yliopisto on ottanut tämän haaste haasteen tosissaan. Se on ottanu ottanut ratkottavakseen ihmisku ihmiskunnan vakavimmat ekologiset ekologiset, taloudelliset ja työyhteisöl työyhteisölliset haasteet. Mikä olisi mer merkityksellempi tapa tehdä ihm ihmisten elämästä entistäkin pa parempi? Winston Churchillin Ch lausahdusta soveltaen professori Valtaoja usfessor koo ihmiskunnan toim toimivan aina oike kein – kunhan ensin kaikkea muuta on kokeiltu. Niin uskon meidän toimivan Etelä-KarjalassaEt kin. Ja meillä on kaikki edellytykset kokeilla yhd yhdessä myös sitä, ettemme ettemm aina niin tavattoman pitkään pitkä kokeile kukin tahoillamm tahoillamme ensin jotain muuta. Laura Lares Tekniikan toht tohtori Laura Lares on yrittäjä, ttoimitusjohtaja, yritysstrategi ja j hallitustyön ammattilainen, joka asuu ammattilaine Lappeenrannassa ja ihailee Lappeenranna eteläkarjalaisuuden parhaita eteläkarjalaisuu puolia edelleen entisen etäkarjalaisen silmin. KLIKKAA LISÄTIETOJA yhdistysten vilkkaasta toiminnasta tapahtumakalentereista: www.yrittäjät.ﬁ/imatra www.ruokolahdenyrittajat.ﬁ www.rautjarvenyrittajat.ﬁ www.kehy.ﬁ Ruuhkaa peilin edessä I matran kaupunki on ollut viime aikoina ahkerasti mediassa tilaaja–tuottaja -mallin vuoksi. Erityisesti kura on roiskunut Vuoksenniskan pääkadun remontin ja Vuoksenrannan katualueen kohelluksen takia. Syytä peiliin katsomiseen onkin. Olkoon sitten ongelmat toimintamallissa, suunnittelussa tai työnvalvonnassa. Jossain kohdassa homma ontuu pahasti. Veronmaksajilla on oikeus vaatia parempaa. Vuoksenniskalla parempi tiedotus olisi pelastanut paljon. Se olisi varmasti ennaltaehkäissyt myös ikäviä onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita. Ärtyneet peltilehmien omistajat toimivat nyt kuin riehaantuneet cowboyt. Myös heidän pitäisi harrastaa itsekritiikkiä. Jos kielletylle ajoväylälle sattuu osumaan ambulanssin kanssa tai työmies loukkaantuu, voi olla aika isoista asioista vastuussa. Mutta kyllä kaupunkikin olisi voinut keskustella paremmin suljetun väylän varrella olevien yritysten kanssa. Useiden viikkojen liikennesulku ja kiertotie tuntuu yrittäjien kukkarossa. Vuoksenrannan rakennetaan ja revitään -leikki on vertaansa vailla. Miten kaapelointi voi unohtua? Tai miten joku tekee työn valmiiksi, vaikka tietää jonkun toisen pian ryhtyvän purkuhommiin? Eikö jokaisella tekijäportaalla pitäisi olla vastuunsa ja ammattiylpeytensä? Jos yrittäjä toimisi yhtä huolettomasti, elanto olisi nopeasti entinen elanto. Turha tässä on vain kaupunkia osoitella. Myös yrittäjillä on petrattavaa palvelussa. Pian alkaa taas joulusesonki monella alalla. Vaikka joululaulut kyllästyttäisivät ja kaamos ahdistaisi, palvelun laadussa ketutus ei saa näkyä. Kumman tiukassa se hymy monella palvelualan ammattilaisella tälläkin seutukunnalla välillä on. Hymy on paras käyntikortti niin yritykselle kuin koko seutukunnalle. Hymyillään. Lona Kurki Kirjoittaja esiintyy nimimerkin suojissa. Yrittäjyys on hänelle verenperintöä ja naimakaupan lisäbonus. Tämä on kirjoittajan viimeinen kolumni Muurahaisessa. No 4/2013 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh. 050 354 5370 Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Virve Niiranen, Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki, Tuula Röysky-Terävä, Pentti Miikki, Juha-Matti Kupiainen, Kaija Huuhtanen Kannen kuva: Johannes Wiehn Kuvan taustaa käsitelty Uutisvuoksen tuotannossa. Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr 4 Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 Heinä-lokakuussa 2013 perustetut uudet yritykset: Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden UUDET YRITYKSET EVG-rakennus Oy Imatra* 2548732-9 Arhipov, Aleksandr Yhtiön toimiala on rakennusala sekä kaikki laillinen toiminta. Imatran Costex Oy Imatra* 2552405-4 Koposov, Alexander Yhtiön toimiala on yleiset talonrakennustyöt, uudisrakentaminen ja saneeraustyöt, kirvesmiehentyöt, sekä rakennusurakointi sekä kaikki muu laillinen liiketoiminta. P & L Rakentajat Oy Imatra* 2553152-9 Purhonen, Erno Markus Tapio Yhtiön toimiala on rakentamispalvelut; talonrakennus. Tukku- ja vähittäismyynti ja -osto. Kaikki laillinen liiketoiminta. Jandra Kallas Imatra* 2554457-3 Kallas, Jandr Hammaslääkäripalvelut. Aseman ravintola-kahvila Imatra* 2554536-5 Dogrucu, Mehmet Zeki Ravintola-kahvila. Tokarak Oy Imatra* 2555738-2 Junnonen, Tomi Pekka Juhani c/o Imatran Tilikonsultit Oy Yhtiön toimiala on rakentaminen ja kaikki muu laillinen toiminta. Gulenmercan avoin yhtiö Imatra* 2558590-6 Ciray, Gülen Yhtiön toimialana on anniskelu ja ruokaravintolatoiminta ja pizzeria. Pitopalvelu ja ruoka-annosten kotiinkuljetus. Taide-, arvokivi-, jalometalli-, ja värimetalliseostuotteiden, taiteilijoiden, taidemetallivalualan tavaroiden, käsitöiden, lahjatavaroiden, metalli-, rauta- ja rakennuskoneiden ja erilaisten sähkö- ja muiden laitteistojen, mekaanisten- ja atklaitteiden, vaatteiden, kodinkoneiden, huonekalujen ja niihin liittyvien tarvikkeiden ja nahkatuotteiden, kampaamoalan tuotteiden, elintarvikkeiden, urheiluja majoitustuotteiden, purje- ja urheiluveneiden, kulkuneuvojen - eritoten autojen, ja niihin liittyvien osien (käytettyjenkin) - siis kaikkien näiden suunnittelu, valmistus, esittely, tukku- ja vähittäismyynti, osto, vuokraus, toimeksiannot sekä niiden vienti ja tuonti. Matkailu- majoitus- ja muiden vastaavien palveluluiden tuottaminen ja niihin liittyvien tapahtumien järjestäminen. Grilli-, kioski-, catering-, kahvila-, ravintola-, kampaamo-, tilausravintola- ja hotellitoiminnan harjoittaminen sekä niihin liittyvät tuotannolliset palvelut ja lopuksi turvallisuus- ja turvatekninen konsultointi. Kauneushoitola Heidi Ruokolahti* 2557004-2 Väisänen, Heidi Anneli Kauneudenhoitopalvelut: kasvo-, käsi- ja jalkahoidot, rakennekynnet, kestovärit, meikkaus, pukeutumisneuvonta, ripsien pidennykset ja sokerointi, myös kauneudenhoitotuotteiden myynti ja markkinointi sekä kaikki muu laillinen liiketoiminta. Kompanio Ilenna Imatra* 1212586-3 Partinen, Eija Anneli Puhelinpalvelukeskusten toiminta, koulutus. Rakennus Rummukainen Oy Imatra* 2560465-2 Rummukainen Yhtiön toimiala on rakennusala. Rakennustarvikkeiden ja työkalujen myynti, huolto, vuokraus. Tukku- ja vähittäiskauppa ja maahantuonti. Autojen ja moottorikelkkojen, pyörien ym. pienkoneiden huolto, vuokraus, myynti. Ostaa, myydä ja vuokrata omaisuutta ja kiinteistöjä ja kaikki muu laillinen liiketoiminta. As. Oy Imatra Komentola Imatra* 2560835-4 Selin, Antero Olavi RH varainhallinta Oy Imatra* 2561300-6 Hirvonen, Mika Petri Yhtiöiden, kiinteistöjen ja muun kiinteän omaisuuden hallinta, investoinnit ja kehittäminen sekä kaikki muu laillinen liiketoiminta. Koulutus- ja valmennusyhtiö Ajatus Oy Imatra* 2561735-7 Ahonen, Matti Ilmari Yleistoimiala. Päätoimialana kokous- ja koulutuspalvelut. Tuotteiden ja palveluiden myynti yksityisille ja yrityksille. Tuotteiden ja palveluiden vähittäis-, tukkuja verkkokauppa. Fysioterapia Rasimus Sami Imatra* 2463873-8 Rasimus, Sami Onni Tapio Fysioterapia, hieronta, personal training, liikuntapalvelut sekä kaikki muu laillinen liiketoiminta. Tmi Ilkka Keronen Imatra* 2562065-2 Keronen, Ilkka Tuomo Tapani Ruokapalvelut ja kaikki muu laillinen liiketoiminta. TR Solutions Oy Imatra* 2565305-9 Asikainen, Tuomo Joonas Juhani Vähittäiskauppa, liikenneasemakauppa, tukkukauppa ja tavaroiden valmistus. Yhtiöllä on oikeus omistaa kiinteistöjä ja osakkeita, sekä harjoittaa kaikkea laillista liiketoimintaa. Vuoksen Tili- ja Isännöintipalvelu Oy Imatra* 2565396-4 Uimonen, Mirja Sisko Kaarina Yhtiön toimiala on isännöinti sekä kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut. OR-Kiinteistö ja traktorityö Imatra* 1195914-5 Roiha, Aimo Juha Olavi Kaikki laillinen liiketoiminta. Kiinteistöhuolto ja siivous ja siihen liittyvät oheistoiminnot. Kiinteistö Oy Imatran Spa Chalets 2 Imatra* 2564378-2 Haakonsson, Päivi Inkeri Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita 1/3 suuruista määräosaa Imatran kaupungin 38. kaupunginosan korttelin 1 tontista nro 3 (153-38-1-3) sekä omistaa ja hallita tontille rakennettavaa yhtiön rakennusta. Karjalan Hirsirakennus Oy Imatra* 2565184-6 Mahlberg, Jorma Juhani Yhtiön toimiala on rakennusten, rakenteiden ja rakentamisen suunnittelu ja valvonta, uudis- ja saneerausrakentaminen, perustajaurakointi, kiinteistöhuolto, rakennusalan tarvikekauppa, tuonti, vienti ja vuokraus. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä, arvopapereita sekä käydä niillä kauppaa. Geneux Oy Imatra* 2566719-4 Niiranen, Jukka Kari Johannes Yhtiön toimialana on viestintälaitteiden tukkukauppa, tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa, televiestintälaitteiden vähittäiskauppa, tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa, langattoman verkon hallinta ja palvelut, muut televiestintäpalvelut, verkkoportaalit, muu kustannustoiminta, muu postimyynti ja verkkokauppa, rahoitusleasing, toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden vuokraus ja leasing sekä ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, omien kiinteistöjen kauppa, omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, vuokraus- ja leasingtoiminta sekä omaisuudenhoitotoiminta. Simpele Oil Oy Rautjärvi* 2572792-7 Hellsten, Soile Marja Kaarina Yhtiön toimiala on huoltamotoiminta sekä kaikki muu laillinen liiketoiminta. Martti Tynkkynen Ruokolahti* 1195133-8 Tynkkynen, Martti Juha Rakennustyöt ja kaikki laillinen liiketoiminta. Imatran Lämpö Oy Imatra* 2573333-1 Vainikka, Vesa-Pekka Yhtiön toimialana on vastata Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä kaukolämpö- ja maakaasutoiminnoista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla kaukolämmön tuotantolaitoksia ja lämpöverkostoja sekä maakaasun jakeluverkostoja. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa suunnittelu-, neuvontaja asennuspalveluita sekä toimialaansa liittyvää tarvikemyyntiä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita ja muita arvopapereita. Tmi Anne Glad Imatra* 2573770-3 Glad, Anne Johanna Vakuutus- ja sijoitustuotteiden myynti ja välittäminen sekä sijoitusneuvonta. Ratsastuksen ohjaus ja muu ratsastustoiminta. Kauneudenhoitokonsultti. Kiinteistöjen osto ja myynti. Osakekauppa. Polttopuiden myynti. Kaikki laillinen muu liiketoiminta. Vahtinalle Imatra* 2574452-4 Pesu, Maritta Lemmikkieläinten kasvatus ja myynti ja kaikki siihen liittyvä toiminta. Deeli Oy Imatra* 2575097-5 Huikko, Kalle Sakari Yhtiön toimiala on yleistoimiala. Mantener Oy Imatra* 2575736-8 Liutu, Tero Olavi Yhtiö toimii seuraavilla toimialoilla: Rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen. Aventinus PR Oy Imatra* 2575995-3 Rantanen, Pia Heli Katriina Yhtiön toimiala on kaikki laillinen liiketoiminta. Päätoimialana vähittäiskauppa siihen liittyvä oheistoiminta, myös maahantuonti ja -vienti. Päätoimialana on myös erilainen konsultointi ja opetustoiminta sekä näihin liittyvä oheistoiminta. Eurostark Oy Imatra* 2576080-7 Karpenko, Juri Yhtiön toimiala on kauppa ja teknologia, mm. valaistusteknologia, vienti ja tuonti, suunnittelu ja asennus, ja muu laillinen toiminta. Kosken Aronia Imatra* 2577683-3 Helo, Marianna Marika Theresa Siivousalan yritys. Kotitaloudet / yritykset. Viikkosiivoukset, peruspesut, ikkunan pesut. Remonttisiivoukset. K Vizit Oy Imatra* 2577920-9 Luzan, Klavdiia Yhtiön toimiala on majoitus- ja matkailupalvelut sekä näitä palveleva oheisliiketoiminta. Vuomaster Oy Imatra* 2578453-4 Hohti, Timo Antero Yhtiön toimiala on teollisuuskonsultointi, teollisuustarvikkeiden myynti, tuonti ja vienti, ajoneuvokauppa, kiinteistöjen osto ja vuokraus, kiinteistönhuolto, arvopaperikauppa, sihteeripalvelut, työvoiman välitys. Kaikki muu laillinen liiketoiminta. Tmi Jaana Saukkonen Imatra* 2579480-4 Saukkonen, Yana Myynti-, markkinointi- ja toimistotyöt, mökkien siivous-, korjaus- ja huoltotyöt, kaikki laillinen liiketoiminta. Metsänhoito I. Tuomisto Imatra* 2579531-3 Tuomisto, Ismo Antero Metsätalous. Metsätalouteen ja maisemanhoitoon liittyvät työt ja urakoinnit. *yrittäjän kotipaikkakunta Liity jäseneksi: http://www.yrittajat.ﬁ/liityjaseneksi Suurlähettiläs Hannu Himanen. Venäjä – mahdollisuuksien markkinat V altakunnallisten yrittäjäpäivien teemana oli tänä vuonna Venäjä ja Venäjän tuomat mahdollisuudet. Perjantaina yrittäjäpäivillä järjestettiin Venäjä-aiheinen seminaari, joka saavutti huippusuosion ja se buukattiin täyteen hetkessä. Venäjä -seminaarin pääpuhujana toimi suurlähettiläs Hannu Himanen. Himanen työskentelee Moskovassa ja hän tuntee hyvin Venäjään liittyvät erikoisuudet. –Venäjäkuva on moniselitteinen, Himanen kertoi. –Venäjällä on huono maine mutta se kätkee alleen monitahoisen todellisuuden. Kasvu hiipuu, mutta kasvu kuitenkin jatkuu (vrt. Eu) , investoinnit ovat jäljessä suunnitelmista mutta isoja hankkeita on kuitenkin vireillä. Todellista Venäjällä ovat infrastruktuurin, korruption ja byrokratian aiheuttamat ongelmat, mutta ongelmat voidaan voittaa. Venäjä on suuri maa ja eri alueiden erot ovat huikeita, Himanen kertoi. – Riskit Venäjänkaupassa ovat suuria mutta menestymisen mahdollisuudet ovat mittavia. Venäjän suuret haasteet Venäjällä taloudellinen kehitys on nyt vauhdissa ja Venäjä kehittyy ja rikastuu nopeasti. Venäjä on yksi har- voista maista, jossa ei ole pasta. Paneelissa todettiin lainkaan ulkomaanvelkoja ja edelleen vanha viisaus siitä, sen raaka-ainevarat takaavat että Venäjänkaupassa asioisvähintään kohtuulliset kas- ta tulee olla perillä ja kotiläkvumahdollisuudet kauas tu- syt on tehtävä. Mikään ei tulevaisuuteen. Neuvostolii- le ilmaiseksi, vaan suhteita ton ajan toimintatavat ja jäl- täytyy ja pitää luoda ja luoda jet haittaavat kuitenkin vielä myös oma luotettava verkoskehitystä. to. – Venäjän suurimmat haasteet Suomalaiseen korkeaan liittyvät laatuun ja suomalaisiin infratuotteisiin luotetaan struktuuriin, Venäjällä. demograﬁaan ja liiketoimintaympäristöön, kerPaneelissa toi Himanen. keskusteltiin myös matkai–Venäjällä kilpailu osaa- lun ja palvelun laadun kehitvasta työvoimasta tiukkenee tämisestä. Keskusteluissa ja koulutusjärjestelmä ei vie- todettiin, että venäläiset lä vastaa tarpeita. Myös ra- ovat hyvin tarkkoja laatu- ja kennemuutoksen välttämät- raha-asioissa. Suomalaitömyys ja vaikeus ovat haas- seen korkeaan laatuun ja teena. Venäjä on kuitenkin suomalaisiin tuotteisiin luomahdollisuus, jonka suh- tetaan Venäjällä – ja ne ovat teen Suomella on mm. si- edelleen hyvä mainosvaltti. jaintinsa vuoksi etulyönti- Jos tuotteet eivät menesty asema. Venäjän taloudelli- Suomen markkinoilla, niitä nen kasvu näkyykin konk- on turha tarjota myöskään reettisesti itärajalla matkai- venäläisille. lun ja kaupan huimana kasMoni asia Venäjällä, kuten vuna. kulttuuri, käyttäytyminen sekä lainsäädäntö ja sen nouVenäjänkaupassa dattaminen ovat täysin eriei ole esteitä laisia kuin Suomessa. Suurena etuna Venäjänkaupassa – on vain haasteita! on se, että ymmärtää nämä Paneelikeskustelussa suo- asiat ja osaa niitä myös liikemalaiset yrittäjät kertoivat toiminnassaan hyödyntää. kokemuksiaan Venäjän kau- Tuula Röysky-Terävä ■ Tykkää Etelä-Karjalan Yrittäjät Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 Marketta Mikonsaari Yli 30 pienyritystä laajentanut toimintaansa Leader-rahalla O nko sinulla yritysidea? Tai jo toimiva yritys, jonka toimintaa haluat kehittää tai laajentaa? Jos yrityksesi toimii maaseudulla, kannattaa kysyä, olisiko sinulla mahdollisuus Leader -rahoitukseen. Vuosina 2007–2013 Etelä-Karjalan Leader -ryhmät ovat tukeneet yli 30 pienyritystä. Tukea ovat saaneet muun muassa eläinhoitola, maaseutupuoti ja öljykasvipuristamo sekä useat matkailuyrittäjät ohjelmapalveluiden kehittämiseen. Yritystukea voidaan myöntää investointeihin kuten tilojen remontointiin, laajentamiseen tai tarvittavien koneiden hankintaan sekä yrityksen kehittämiseen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Imatran seudulla toimivan Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n toiminnanjohtaja Riitta Bagge kannustaa pieniä ja aloittelevia yrittäjiä miettimään yhteistyön mahdollisuuksia. – Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa parantaa usein yrityksen kannattavuutta ja lisää yrittäjän työhyvinvointia. Yhteistyö lisää myös paikallisten palveluiden tunnettuutta, innostaa Bagge. – Etelä-Karjalassa tarvitaan innovatiivisia ja kasvavia yrityksiä, toteaa Bagge. Hän muistuttaa Leader -yhdistyksen tekevän tiivistä yhteistyötä muiden yrittäjäpalveluiden kuten Imatran seudun kehitysyhtiön kanssa. Tulevalla EU-ohjelmakaudella Leader -rahoitusta myönnetään erityisesti verkostojen rakentamiseen, yhteismarkkinointiin, yhteishankintarenkaisiin sekä kansainväliseen toimintaan. Ohjelmakausien 5 Eteläkarjalaiset matkailuyrittäjät ideoivat uusia tapahtumia. vaihtumisen takia yritystukien on hyvä aika tehdä suunnitel- Lisätiedot: myöntäminen jatkuu toden- mia! http://www.ekarjala.ﬁ/karkinäköisesti vuonna 2015. Nyt Terhi Ojanen leader/ toiminnanjohtaja Riitta Bagge, puh. 050 5969 489, [email protected].ﬁ Anssi Kemppinen ’Iltalöysi’ iltakauppaa Simpeleellä M SiU:n jääkiekkojaoston teltalla iltalöysissä Leena Anttonen ja asiakkaina Kaisa ja Jorma Terävä. • Hautaustoimisto • Hautakivimyymälä • Kukkien sidontapalvelu Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n jäsenliike Matinkatu 3, 55100 Imatra. Puh. 010 320 3990, 0400 559 035 [email protected] • www.ollonen.fi • www.memoria.fi Toimisto avoinna Ma–Pe 10 –16. Muina aikoina sopimuksen mukaan. YRITTÄJÄ, tahdotko vaikuttaa? Ainutlaatuinen tilaisuus saada yrittäjän ääni kuuluviin. Tule tekemään kanssamme MUURAHAISTA. Muurahaisen toimitusneuvosto etsii aktiivisia yrittäjiä, joilla on sana hallussa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Imatran Seudun Yrittäjien puheenjohtaja Ilkka Olloseen puh. 050 354 5370, [email protected] Muurahainen on Imatran seudun, Ruokolahden ja Rautjärven yrittäjien lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Patentti- ja rekisterihallitus on merkinnyt Muurahaisen tavaramerkin ja nimen haltija on Imatran Seudun Yrittäjät ry. arraskuisena perjantai-iltana lähes kolmikymmentä yrittäjää sekä yhdistystä yhteistyössä tempaisivat ja järjestivät yhdessä mahtavan tapahtuman Simpeleen keskustassa asiakkaiden iloksi. Sysäys tapahtuman järjestämiselle Simpeleellä saatiin naapuripitäjän Parikkalan Hämärän kaupan illasta, asiakkaiden toiveista sekä paikallislehden aktiivisuuden myötä syntyi idea koota halukkaat yritykset ja yhdistykset mukaan yhteiseen tapahtumaan. Simpeleen keskustan syksyinen hiljalleen hiljentynyt keskuskatu syttyi nyt uuteen loisteeseen ulkotulien liekkien hohteessa. Tapahtuma sai asiakkaat liikkeelle yli kuntarajojen. Yritykset ja yhdistykset laittoivat parastaan ja ihmiset jaksoivat kiertää koko tapahtuma-alueen. Iltalöysi perusti jopa oman tiiminsä nenäpäiväkeräykseenkin kun sattui tapahtumat samalle päivälle. Yhteistyöllä vastasimme asiakkaidemme toiveeseen ja tällä kertaa voimme todeta ja kiittää asiakkaitamme siitä, että hyvin noudattivat kutsua ja lähtivät liikkeelle kun jotain omalla kylällä järjestettiin. Ensi kertaa järjestetty tapahtuma lunasti jo heti paikkansa ja tarpeellisuutensa. Taisivatpa ensimmäiset joululahjaostoksetkin löytää tiensä asiakkaiden kasseihin. Tapahtumalla varmasti pystyttiin osoittamaan myös mitä kaikkea sitä omalta kylältä löytyykin. Seuraavaa ’Iltalöysiä’ odotellessa… Mirja Vaittinen 6 Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 Heimo Turunen V altakunnalliset Yrittäjäpäivät olivat hyvä osoitus eteläkarjalaisesta vieraanvaraisuudesta ja osaamisen loistavasta tasosta. Järjestelyt osuivat nappiin, kun Holiday Club Saimaalle kokoontui liki 1600 yrittäjää eri puolilta maata. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 18.–20.10. Yrittäjäpäivät sujuivat loistavasti juhlagaalankin osalta. Etelä-Karjalassa tehdään hurtilla huumorilla ja hymyssä suin Yrittäjyyden monet polut M inuuttiaikatauluja. Tsekkauksien tsekkausta. Jumalatonta järjestelyä. Näin luonnehtii Ari Kaijansinkko niitä muutamaa päivää ennen hhetkeä, kun kaikki pitäisi olla valmista Valtakunnallisia Yrittäjäpäiviä varten. –Joitain asioita olisi voinut hoitaa jo aiemminkin, mutta ei meille mitään paniikkia syntynyt, Kaijansinkko toteaa. Kokenut yrittäjä sai hoitaakseen ison palan kakkua, kun hänet valittiin EKY-Palvelut Oy:n toimitusjohtajaksi. Tehtävään kuului muun muassa Yrittäjäpäivien järjestelyistä vastaaminen. Yrittäjäpäivät sujuivat loistavasti. Palaute oli positiivista, ja eteläkarjalainen vieraanvaraisuus loi kävijöille unohtumattoman viikonlopun. Kaijansinkon mukaan erityiskehuja saivat etenkin tekniikka, kuljetukset, hotellin siisteys ja ystävällinen palvelu. –Vieraanamme oli porukka, joka osaa vaatia. Siksi pitää olla ylpeä. Eteläkarjalainen osaaminen on sitä, että kun hymyssä suin ja hurtilla huumorilla tehdään, niin oikein niputettuna ja tsekattuna homma pelaa loistavasti, Kaijansinkko kehaisee. Tapahtuma luotiin pääasiassa paikallisten yrittäjien voimin. Mukana järjestelyissä olivat muun muassa Kaakonkulman ääni, Kahvikioski Ritva Lohko, Liikenne O. Eteläpää ja Imatran SPR. Saimaan ammattikorkeakoulun hotelli- ja ravintolaalalta oli 55 opiskelijaa mukana. Myös suuri osa esiintyjistä, sekä panelistit ja juontajat olivat paikallisia, ja musiikista vastasivat muun muassa paikalliset Imatra Big Band ja Osmo’s Cosmos Band. –Oli upeaa tehdä töitä ihmisten kanssa joihin voi luottaa ja jolta apua löytyy. Mahtava kokemus tämä kaiken kaikkiaan oli, Kaijansinkko hehkuttaa. Kilometritolkulla kaapelia Kaakonkulman Ääni Ky vastasi tapahtuman ääni-, valo- ja kuvatekniikasta. Yrittäjä Kai Hyväriselle suuret tapahtumat ovat tuttuja – hän on itse ollut ääniteknikkona muun muassa Olympiastadionin Elämä Lapselle -konsertissa, ja kierrellyt eri orkestereiden kanssa ääniteknikkona ympäri Suomea. Vuonna 2006 perustetulle Kaakonkulman Äänelle Yrittäjäpäivät oli kuitenkin ylivoimaisesti suurin tähänastisista työkeikoista. Hyväriselle Holiday Club Saimaa on ollut alusta saakka tuttu paikka. Hänen mukaansa tila antoi hyvät puitteet tapahtumalle, mutta ihan helppoa tekniikan toteuttaminen sinne ei ollut. Suurimman haasteen toi monen tilan hallinta, ja se, että ison salin tapahtumat piti saada nähtäväksi ja kuultavaksi myös pienempiin tiloihin. Hyvärinen on kuitenkin tyytyväinen siihen, että kokonaisuudesta saatiin toimiva. –Muutaman kerran jouduin tosissaan raapimaan päätä, mutta läjällä näyttöjä ja kaiuttimia sekä muutamalla kilometrillä kaapelia homma saatiin onnistumaan. Palaute on ollut hienoa, Hyvärinen iloitsee. Valaistus oli näyttävää – esiintymislavalla nähtiin upea show-valaistus ja muissa tiloissa erilaisia dekoratiivisia tunnelmavaloja. Niin kalustoa kuin henkilökuntaa vuokrattiin aliurakoitsijoilta. Kaiken kaikkiaan työn toteuttaminen vaati 12 hengen ja kahden päivän työpanoksen. – Erittäin tyytyväinen saa olla. Toki aina jää petrattavaa – täydellisen keikan jälkeen voi lopettaa hommat tai vaihtaa alaa. Tässä työssä liikaa ei saa rutinoitua, sillä ala kehittyy koko ajan. Ja jokaisen keikan jälkeen analysoidaan, mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä paremmin, Hyvärinen pohtii. Mari Lääperi Heimo Turunen Juhlagaalassa esiintyi Imatra Big Band solistinaan Johanna Försti. Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 7 Heimo Turunen Talouskasvu ja hyvinvointi yrittäjyyden varassa Y rittäjäpäivillä puhuneen Somen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan mukaan viisumivapaus olisi toteutuessaan suuri asia etenkin matkailuyrityksille ympäri Suomea. – Kyse ei ole Suomella turvallisuudesta luopumista, vaan rajan yli matkustamisen joustavuuden lisäämisestä. Suomalaisten on syytä palvelujen kehittämisessä ottaa huomioon entistä enemmän venäläisten matkustajien toivomukset. Juhlagaalassa puhunut talouskomissaari Olli Rehn vaihtamassa ajatuksia Suomen Yrittäjien aikaisemman puheenjohtajan Jarkko Wuorisen sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen ja puheenjohtaja Mikko Simolinnan kanssa. Johannes Wiehn ventaus esitteli Suomen Yrittäjien painopisteitä todeten talouskasvun ja hyvinvoinnin olevan yrittäjyyden varassa. – Yksinyrittäjän aseman parantaminen on keskeisellä sijalla. Uusista yrittäjistä suuri osa on työllistänyt itsensä aloittamalla yrityksen. Heillä on myös toimivat verkostot, jotka työllistävät runsaasti. Järventaus vaati elinkeinoharjoittajille ja henkilöyhtiöille verotuksessa yrittäjävähennystä. Alv-huojennusta on laajennettava ulottumaan aina 50 000 euroon saakka sekä yrityksille Viisumivapaudesta sallittava maksupehyötyä yrittäjille. rusteinen alv:n perimiHän nen. Nuorten työlkehotti ottamaan EU jälistymisessä koulutussopisenyydestä irti kaiken hyödyn muksen käyttöönottaminen ja toivoi samalla EU:n päätök- olisi merkittävä parannus. sentekoon uudistumista. – Suomen Yrittäjien esittä– Yrittäjyyden merkitys EU:n mässä mallissa oppiminen tulevaisuudelle on oivallettu. olisi mielekästä nuorelle ja Vahva yrittäjyys on myös työn- toimeentulo turvattu opisketekijöiden paras turva, sillä lun aikana, yrityksille tulisi uutta työtä ja uusia työpaikko- motivoituneita työntekijöitä ja ja luodaan pienissä yrityksis- yritysten velvollisuudet olisisä, totesi Simolinna. vat kohtuullisia. KoulutussoToimitusjohtaja Jussi Jär- pimuskokeilun toivotaankin alkavan mahdollisimman nopeasti. Yrittäjyyden kannustamiseen EU:ssa Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin Euroopan talouden kääntämistä takaisin kasvu-uralle yrittäjien kannusteiden lisäämisellä. Politiikan suunta on käännettävä, rakenteet on remontoitava ja yrittäjiä kahlitsevaan sääntelyyn on puututtava. Suomen Yrittäjät vaatiikin tähtäämistä pienyritysten sisämarkkinoihin. Se vaatii sääntelyvetoisuuden katkaisemista. Keskeistä on saada pienet ensin -periaate toteutumaan käytännössä. Se tarkoittaa, että koko EU-lainsäädäntö on sovitettava paremmin pienyritysten olosuhteisiin. Tarvitaan myös syvällisempiä muutoksia lainsäädännön valmisteluun: päätöksentekojärjestelmä on sitoutettava vahvistamaan kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä. EU:n tulevaisuus on yrittäjyyden varassa, ja sen pitää näkyä päätöksenteossa, todettiin kannanotossa. ■ Lauantaiaamun seminaarissa oli Kurkotus tulevaisuuteen ja itään -paneeli, professori Esko Valtaoja oli yksi keskustelijoista. talvikauppa! Koko perheen Suomen alppimaajoukkueen testaama asu! Heimo Turunen Lasketteluvälineet: Salomon Enduro 750 LXI miehille tai Lost Lagoon naisille All mountain laskettelusukset siteillä. 299,- (499,-/399,-) Salomon Mission tai Divine Laskettelumonot miehille ja naisille. 159,- (189,-) Halti Team 2013 printtitakki Päällimateriaali takissa on neljään suuntaan joustava DrymaxX -stretch, vedenpitävä ja hengittävä materiaali. Dupont Comformax -vanu sekä kosteutta tehokkaasti siirtävä sisävuori. Vetoketjulliset tuuletusaukot sivuilla. Joustavasta ja ihoa miellyttävästä lycra -materiaalista valmistettu suojaava kypärämyssy piiloutuu niskassa sijaitsevaan taskuunsa. Irrotettava lumilukko. ,miehille 449 ,juniorille 169 Teknologia perustuu siihen että kenkä voidaan muokata käyttäjän jalan mukaiseksi heti ostohetkellä. Salomon X-Pro 90 Custom shell laskettelumonot miehille. 269,- (349,-) (579,-) (229,-) Intersport Imatra Koskenparras 5, 55100 Imatra P. (05) 544 1555 • Palvelemme ma-pe 9-18, la 9-16 ja su 12-16. www.facebook.com/intersportimatra Laadukkaat merinovilla alus- ja oloasut naisille ja miehille. Salomon Surface tai Lotus lumilauta siteillä Salomon Ivy lumilautakengät 299,129,- (429,-) (229,-) 8 Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 KAKSINTAIST Kannatan viisumivapautta. Mitä hyötyä itse näet viisumivapaudesta? Teollisuuden vähentäessä raskaasti työvoimaa ovat kaupan ja matkailun työpaikat enemmän kuin tarpeen. Kyllä, perheet tarvitsevat työtä ja rahaa, jota viisumivapaus kieltämättä tutkimustenkin valossa tuo. Eihän viisumivapaus tarkoita avointa rajaa. Biopassien avulla, joka on viisumivapauden edellytys, pystytään varmistamaan turvallisuus ihan samalla tavoin ja tasolla kuin nykyisellä viisumikäytännöllä. Alueellinen kansanäänestys kuulostaa naivilta asiassa, joka enemmän kuin kahden kauppaa ja EUn ratkaisuvallassa. Etelä-Karjalan 2200 yrityksestä kyselyyn vastasi vain 192, joten otanta on kovin pieni. Valtakunnallisesti saman kyselyn tuloksethan olivat aivan päinvastaisia ja valtaosa Suomen Yrittäjistä kannatti viisumivapautta. Minusta ajattelumalli, jossa venäläiset nähdään vain rikollisina, on erikoinen, ihan kuin rajan yli ei muuta tulisi. Noin puolitoista miljoonaa myönnettyä viisumia ja alle 10 000 kielteistä viisumipäätöstä, eli alle prosentti. TAK:n teettämän tutkimuksen mukaan viisumivapaus toisi 12 000 uutta työpaikkaa, en ymmärrä kuinka tahdot kääntää näille selän? Kuka on väittänyt että köyhyys ja työttömyys poistuisivat kokonaan viisumivapauden myötä? Kuten varmasti tiedät, on sisäasiainministeriö asettanut työryhmän valmistelemaan itäliikkuvuuden kasvua ja tavoitteena on parantaa infraa, yhteistyötä ja EU:n smart border -järjestelmää. Eihän viisumivapauteen kannata ilman huolellista valmistelua rynnätä. Mutta Suna hyvä, kysymys kuului, että mitä hyötyä olisi viisumivapaudesta? Ja kantasi tuli selväksi: Ei mitään. Outoa, ettet näe koulutettujen, ammattinsa osaavien analyytikkojen ja tutkijoiden tekemissä tutkimuksissa totuuden siementä, että Suomi saattaisi hyötyä viisumivapauden tuomasta talouskasvusta ja työstä. Pia Rantanen tuleva yrittäjä Viisumivapaushan on jo olemassa tietyin osin. Risteilyalukset kuljettavat viisumivapaita ihmisiä suuntaan jos toiseen, eivätkä laivat ole lastattuja rikollisilla, vaan ihan tavan turisteilla. Turvallisuuttakin on monenlaista – minulle työ on talouden lisäksi turva. Minä uskon ammattilaisiin, myös turvallisuudessa, enkä epäile hetkeäkään etteivätkö koulutetut ammattinsa osaavat ihmiset pysty takaamaan turvallisuuttamme jatkossakin. Edustamasi valtiovaltakin on tähän luvannut satsata. Kaunista ja turvallista adventinaikaa sinulle ja läheisillesi. Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 ELU 9 Imitsin toiminnanjohtajana 22.11. asti työskentelevä Pia Rantanen ja kansanedustaja Suna Kymäläinen (SDP) keskustelevat, olisiko viisumivapaudesta hyötyä ja kenelle. Rantanen on vahvasti viisumivapauden kannalla, sillä Suomi saattaisi hyötyä viisumivapauden tuomasta talouskasvusta ja työstä. Kymäläinen sen sijaan vastustaa viisumivapautta muun muassa siksi, että hän pelkää sen lisäävän turvattomuutta. Mielestäni viisumivapaudesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Viisumivapauden puolesta puhujat perustelevat asiaa rahalla ja työpaikoilla. Rahaa se voisi tuodakin, mutta mielestäni turvallisuuden kustannuksella, joka on minulle liian suuri hinta. Pitääkö rajan lähellä olevien alueiden ihmisten mielipidettä kuunnella viisumivapaudesta päätettäessä, miten olisi alueellinen kansanäänestys asiasta? Minusta poliitikon täytyy kuulla kansaa sen sijaan, että sortuu opettamaan kansaa. Hyvin tiedetään, ettei EU päätä asiaa täysin puolestamme, Suomen poliittinen tahtotila näkyy päätöksessä. Rajan lähellä olevat alueet joutuisivat voimakkaimmin viisumivapauden vaikutuspiiriin. Alueen tahtotilan mittauksessa ei mielestäni ole mitään vähäteltävää. Etelä-Karjalan yrittäjien mielialaa jo testattiin, ja kuten odotin, valtaosa heistäkin vastustaa viisumivapautta. Viisumivapaus tarkoittaisi muun muassa valvonnan tehostamista, ettei tavaraa lähtisi hyllyistä luvatta. Kustannuksia sekin tietäisi. Ei viisumien edellyttäminen tarkoita kaupan käynnin loppua tai rajan sulkemista. Annat valtavan vakuutuksen sanoessasi, että viisumivapaudesta huolimatta kaikki säilyisi ennallaan. Tosin ihailen luottamustasi. Eli paikallisten mielipiteitä ei tarvitse noteerata? Kuka on nähnyt venäläiset vain rikollisina? Ongelmia, vaikka olisivat vain marginaalin tekemiä, ei voi jättää huomioimatta. Poliisi on vahvasti sitä mieltä, että rikollisuus tulisi viisumivapauden myötä kasvamaan. Ajatus, että viisumivapaus poistaisi työttömyyden ja köyhyyden Suomesta on kaunis, muttei realistinen. Ajatellaan, että viisumivapaudesta tulee rahaa, jääkö varjoon ajatus, että paljonko siihen myös menee rahaa? Esimerkiksi inframme ei ole siinä kunnossa, että se kestäisi viisumivapauden tuoman liikenteen. Infraa ei pienellä rahalla tehdä tai huolleta. Viisumivapauden sijaan tarvitsemme enemmän joustavia ja pitkäkestoisia viisumeita. Jos Suomi on houkutteleva kohde ulkomaalaisille, ei viisumi ole este, ei ole ollut tähänkään saakka. Itse en kannata viisumivapautta lainkaan, sen sijaan kannatan viisumeihin joustoa ja pitkäkestoisuutta. Viisumivapauden myötä rajan ylitys hidastuisi, koska tarkastukset tiukentuisivat, ja käännytyspäätökset veisivät aikaa. Näin kävisi biopasseista huolimatta. Minä voisin kysyä sinulta, miten et näe koulutettujen, ammattinsa osaavien, turvallisuudesta vastaavien viesteissä totuuden siementä? Suomessa on onneksi vapaus erilaisiin mielipiteisiin. Ymmärrän, raha ratkaisee kantasi. Toivottavasti myös sinä ymmärrät minun kantani, se ei muuttunut tässä käydyssä keskustelussa. Raha ei ole kaikki kaikessa, ihmisten ajatusten kunnioituksella ja turvallisuuden tunteella on minulle suurempi merkitys. Kiitos näkökulmien vaihdosta. Suna Kymäläinen kansanedustaja SDP 10 Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 L Tavoita venäläiset verkossa, miten se sitten onnistuu? V ietimme lokakuista iltaa Imatran Valtionkahden tunnin paketin aiheen tiimoilta, ja kotiin viehotellin Koskisalissa kuunnellen kuulumimisinä oli paljon tärkeää tietoa. sia venäläisten käyttäytymisestä verkossa. Kirjoittanut Hanna Ukkola Saimme kuulla kokemuksia niin Kehyn, Mediatalo ToiVesa Winberg meliaan kuin Sanoma Lehtimedian parista. Parisensessä oli myös sosiaalisuus. Venäläinen kulttuuritausta on kymmentä innokasta kuulijaa saivat tiedon täyteisen K eh Juh ehyn Juha Sorjonen Sorj avasi si illan ja kertoi heidän tekemisiään vuoden ajalta. Venäläiset käyttivät vuonna 2012 Imatran seudulla rahaa n. 82 miljoonaa euroa, palveluiden osuus tästä on 33 miljoonaa euroa. Tämän summan kasvattamista entistä suuremmaksi toivotaan ja sen eteen Kehyssä tehdään paljon töitä. Edelleen ongelmana on se, että 60 % kävijöistä ei jää yöksi. Hyviä palvelukonsepteja ja malleja etsitään, ja uutta kehi- tellään koko ajan. Perinteinen esitejakelu on tulossa kenties tiensä päähän ja tulevaisuuden vaihtoehtoja ovat sähköiset kanavat ja niiden tuomat mahdollisuudet. Juha kertoi myös, että Imatra oli saanut hyviä kokemuksia bloggareiden käytöstä ja tätä projektia aiotaan viedä eteenpäin. Erilaiset blogit ovat Venäjällä suuressa suosiossa ja bloggauskulttuuri on Suomea paljon edellä. Varmasti asia, josta monen kannattaa ottaa mallia tulevaisuutta ajatellen. Kehyn toimissa myös videot ovat isossa roolissa tulevaisuudessa, ja Youtubesta löydämme jatkossa entistä enemmän alueemme videoita edelleen jaettaviksi. Vuorovaikutus tuntuikin olevan Juhan keskeinen viesti venäläisten tavoittamiseen verkossa. M ediatalo Toimeliaan MiMi ka Tonderin avustuksella suoritimme Venäjän markkinoinnin approbaturin vajaassa tunnissa! Saimme hyvän muistutuksen siitä, että jos haluamme tavoittaa venäläiset kuluttajat, tulisi meidän markkinoida palveluitamme heidän äidinkielellään. Yksinkertainen fakta, joka on välillä päässyt unohtumaan. Approbaturin teemat illassa ovatkin: A. Venäjänkielinen internet B. Venäläinen kulttuuri C. Venäläiset kanavat Avainsanana Mikan esityk- meihin suomalalaisiin verrattuna hyvin erilainen, ja heille erilaiset sosiaaliset verkostot ovat vahvassa roolissa. Heille ystävien ja perheenjäsenten suosittelu on tärkeää, ja kavereille kerrotaan ja jaetaan kokemuksista helposti. Mika korosti myös oman näkyvyyden kuntoon laittamisen merkitystä. Tärkeässä roolissa on myös ostettu näkyvyys, sekä ansaittu näkyvyys, jonka merkitystä venäläisessä kulttuurissa ei voi väheksyä. Verkkokaupan toimimisessa Venäjälle on vielä haasteita. Raja-aita tuntuu olevan varsin korkealla niin kielen, tullin kuin valuutankin osalta, mutta haasteet on heitetty voitettaviksi, eikö? Verkkokaupassa kannattaa keskittyä sisältöön, palvelun laatuun sekä tuotteen hintaan. Ostaminen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja luotettavaa. opuksi uksi saimme ai vielä kuul kuulla Sanoma Lehtimedian ratkaisu- ja toimintamalleja. Reilun vuoden ikäinen verkkopalvelu Finskidka oli monelle paikalla olijalle jo entuudestaan tuttu. Finskidka on venäläisille kuluttajille suunnattu verkkopalvelu, jossa suomalaiset yritykset tuovat omia tuotteitaan tai palveluitaan tunnetuksi erillisen kupongin avulla. Palvelu on kuluttajille ilmainen, ja työtä näkyvyyden parantamiseksi esim. Yandexhakukoneessa tehdään jatkuvasti. Palvelu tavoittaa tällä hetkellä n. 40 000 eri kävijää viikossa, ja palvelun käyttäjät ovat pääasiassa Pietarin alueelta. Kahden tunnin aikana saimme siis kuulla varsin kattavan otoksen siitä, missä alueellamme mennään sähköisten kanavien osalta ja kuinka venäläiset matkailijat löydämme. Maailma, toimintatavat ja kanavat muuttuvat, ja kehityksessä on oltava mukana. Yhdessä tekemällä, yhdessä oppimalla ja yhdessä uskomalla, siinä ratkaisut pysyä kehityksessä mukana. Asiakaskanta 4,8 300 50% 2/3 1/3 60% miljoonaa asiakasta/vuosi EUR/asiakas käy vähintään 1x/kk ostoksilla lomalla kävijöistä EI jää yöksi Lähde: Rajavartiolaitos, TAK, Tilastokeskus, MEK Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 11 Arja Laukkanen Etelä-Pohjanmaallakin on yritystä R uokolahden Yrittäjien opintoja virkistysmatka suuntautui tällä kertaa miltei ulkomaille ei kuitenkaan Seine-joelle, vaan Seinäjoelle. Seinäjoella opittiin, että pohjalaisella tahdolla mennään läpi harmaan kiven, muutetaan tarvittaessa tasanko vuoreksi ja joki järveksi. yrityksen toimintaa ja kaikkia alueen mahdollisuuksia. Alman jälkeen vuorossa oli vierailu Amfora-nimiseen keramiikkayritykseen. Amforan omistaa Taiteilija Päivi Rintaniemi, joka on saanut tunnustusta meillä ja maailmalla. Amforan yritysesittely oli todella ainutlaatuinen. Pääsimme tutustumaan tiloihin, johon he eivät yleensä vie ulkopuolisia ja samalla todettiin, että kuinka kaksi ihmistä eli Päivi ja hänen miehensä pystyvät toimimaan yrityksessä lähestulkoon kokonaan kaksin. Amforasta suuntasimme takaisin hotellille, matkalla ajoimme Alvar Aalto -keskuksen ohitse ja ihailimme rakennuksia linja-auton ikkunasta. Illalla ruokailimme Juurella -ravintolassa, jossa luovutim- Paluumatkalla suuri kyläkauppa ja muutakin jättimäistä. me Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien edustajille Ruokolahti -taulut. Ravintolan puitteet olivat hienot. Paluumatkalla tutustuimme Tuurin kyläkauppaan ja ostosten jälkeen suuntasimme takaisin kotiin. Kahvilla pysähdyimme vielä paikassa nimeltä Reissupannu ja kuuntelimme hänen tarinansa yritystoiminnastaan ja sen kehittämisestä. Ruokolahden Yrittäjien syysretki suuntautui tänä syksynä Seinäjoelle. Seinäjoella tutustuimme Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaan sekä paikallisiin yrityksiin. Tervetuloa maljat kilisteltiin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tiloissa ja siitä suuntasimme kohti Framia, jossa meille piti esitelmiä Seinäjoen elinkeinokeskus ja Frami Oy. Tutustuimme Framin moninaisiin tiloihin ja laajennussuunnitelmiin. Framilta matka jatkui ravintola Almaan, jossa nautimme maittavan lounaan hienoissa vanhoissa puitteissa. Tutustuimme Alman remontin alla oleviin tiloihin ja lopuksi Etelä-Pohjanmaan Matkailun Terhi Ruokolainen projektipäällikkö Tanja Martti- sihteeri la esitteli meille edustamansa Ruokolahden Yrittäjät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaan tutustumassa. Kirsi Kuusisto Amforan Am yritysesittely oli todella ainutlaatuinen. Nuorisotakuun seinät pajalta T Kenestä KaakkoisSuomen vuoden 2013 Vientitykki? N uorkauppakamarit ovat jälleen etsineet vuoden vientitykkiä. Hakuaika kilpailuun päättyi 27. syyskuuta. Kilpailualueeseen kuuluvat Imatra, Lappeenranta, Kouvola, Kotka, Mikkeli, Hamina, Heinola, Hämeenlinna, Lahti, Mäntsälä, Pieksämäki, Riihimäki sekä Savonlinnan seutu. Kilpailuhakemuksen ovat voineet jättää kaikki alueen vientiyritykset, jotka eivät olleet aiemmin tulleet palkituiksi. Kilpailussa kiinnitetään huomiota mm. yrityksen aikaisempaan vientitoimintaan, viennin jatkuvuuteen ja toiminnan kannattavuuteen, uusiin aluevaltauksiin, uusiin tuotteisiin, vietyjen tuotteiden määrään ja laatuun sekä Suomen tunnetuksi tekemiseen. Palkinnon avulla voidaan antaa tunnustusta myös vientikaupassa ansioituneelle henkilölle. Tänä vuonna annetaan erityistä painoarvoa jos yritys on kehittänyt tuotteen tai palvelun nimenomaan vientiä varten. Pronssinen Vientitykki-palkinto luovutetaan voittajalle KIVINET-tapahtumassa Mikkelissä huomenna 14.11. Lähde: Kymenlaakson kauppakamari ekijöitä pajalta löytyy. Tarvitaan vain töitä nuorille. Yritykset ja työpajat ovat keskeisessä osassa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. – Yhdessä voimme edistää sitä muun muassa seinättömällä työpajatoiminnalla. Siinä yritys osoittaa työtehtävät ja osallistuu pienellä panoksella palkkakustannuksiin. Kaikki muu eli työpajan seinät ja työntekijät tulevat meiltä. Työn johtamisesta ja työntekijöiden ohjaamisesta vastaa myös ammattilaisemme, kertoo imatralaisen IntoPajat ry:n toiminnanjohtaja Mika Salminen. Kuluttajat ovat löytäneet työpajapalvelut yrityksiä paremmin. IntoPajoilta löytyvät keikkapaja, tekstiilipaja, kotityöpalvelupaja, ruokapalvelu ja ATK-paja. – Yritys voi tilata esimerkiksi kuriirityyppisiä palveluita, pienimuotoisia remonttihommia ja kahvitilaisuuteen tarjoilut. – Käyttämällä yhdistyksen työpalveluja mahdollistatte nuorille käytännönläheisiä työtehtäviä ja väylän tutustua työelämään, jatkaa Mika Salminen. Nimi vaihtui, into säilyi IntoPajat ry on entinen INTOa Työstä ry. Yhdistys muutti nimensä lokakuussa 2013. Yhdistys kehittää ja ylläpitää sosiaalista työllistämistä mm. työpajatoiminnan avulla. – Tässä sitä seinää tulee, naurahtaa IntoPajojen ry:n toiminnanjohtaja Mika Salminen. 12 Imatra, Rautjärven ja Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahdenyrittäjät yrittäjät Ruokolahden Keskiviikko 13. marraskuuta 2013 Sunnuntai 2011 Sunnuntai 27. marraskuuta marraskuuta 2011 Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla jatkuu Sopivasti hullu yrittäjäksi 3 Työpaikkana yrittäjyys - Etelä-Karjalassa uskotaan tulevaisuuteen smo’s Cosmos kan tilanne on tukala. Koalitiohallitus voi toteuttaa vaadittavat säästöt, mutta edessä olevissa vaaleissa ratkaistaan, haluaako Kreikka edes yrittää toteuttaa haasteellisia uudistuksia. Epävarmuus säilyy. Italian julkisen talouden velkaongelmat ovat viime viikkoina olleet markkinoiden ja sijoittajien fokuksessa. Epäilykset maan kyvystä hoitaa suurta velkataakkaansa ovat näkyneet korkojen nousuna. Kreikan tavoin Italian on uudistettava talouttansa. Tämä vie silti aikaa ja sijoittajien luottamus on vaakalaudalla. Euroopan keskuspankki on osallistunut euroalueen velkakriisin hoitoon muun muassa ohjauskorkoa alentamalla, tukemalla pankkimarkkinoiden toimintaa lisäämällä rahan tarjontaa ja ostamalla ongelmamaiden velkapapereita. Velkakriisin johdosta matala korkotaso jatkuu pitkälti ensi vuoden puolelle. lut palkankorotukset tukevat kotitalouksien kulutusta. Huolimatta maailmantalouden kasvun hidastumisesta taloudellinen aktiviteetti pysyy virkeänä kehittyvissä maissa, kuten mm. Venäjällä. Tämä luo positiivista virettä Etelä-Karjalan talouteen. Positiivinen vire Etelä-Karjalassa Suomen talous on jatkanut kasvuaan syksyn aikana. Tosin meilläkin kasvuvauhti on hidastunut ja velkakriisin aiheuttama epävarmuus on näkynyt kotitalouksien ja yritysten luottamuksen heikkenemisenä. Talouskasvu hidastuu Suomessa talvella ja saattaa käväistä miinuksen puolellakin. Edellytykset talouskasvulle ensi vuodelle ovat olemassa, kunhan velkakriisin hoidossa vaan edetään. Yrittäjän kanssa yhdessä eteenpäin Etelä-Karjalan Osuuspankin vakavaraisuus, 25,5 %, on yli kolminkertainen minimivaatimukseen verrattuna. Vakavaraisena pankkina pystymme olemaan mukana maakunnan kasvun rahoittajana. Haluamme vastuullisesti auttaa asiakkaitamme menestymään niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Kaikki ei Suomessakaan ole täysin synkkää. Kotitalouksien tilanne paranee ensi vuonna, sillä inﬂaation hidastuminen kohentaa kuluttajien ostovoimaa. Myös matala korkotaso ja suunnitel- Mia Savolainen pankinjohtaja Etelä-Karjalan Osuuspankki Yrityspalvelut KOULUTETTU HIEROJA SALLA IMMONEN Paperharjuntie 25 Kolumni Yksi kunta 040 732kanssa 7729vuonna 2009. Kitaristi ja yrittäjä Pete Kiisseli perusti Osmo’s Cosmos Baarin yhdessä Ville Soinisen suunnittelee Soinisen kanssa teatteriNiinSeuraavaksi siinä sittenKiisseli kävi, että Imatran Kylpylän toiminta jatkuu elokuvaa Osmo’s Cosmos -bändin syntyvaiheista. entisen operaattorin toimin, vaikka vähän toisenlaistakin aja- PALVELEMME ARKISIN 8–17 tusta oli ilmassa. Nyt olemrockshow ikinä viedä. Kiinnostavaa olisi Allekirjoittanut on antanut itselleen kertoa, että Restelin me tekeon valnähdä myös maailmaa New tarjous oli lähellä naurettavaa, mutta tarkoitusperät sitä vas Kaikki mitä teen, mässä mis Jerseystä käsin. toin kaikkea muuta. Tarjouksen perusteella Restel pyrki hyöperustuu tymään oikeastaan fiktiivuon- tilanteesta. Kylpylän hankalasta Ehkä näin on parempi. ja auringon paistetta vistä na Menestystä Kenet haluaisit seuraavaksi siihen, että haluan Imatran Kylpylälle sekä ennen kaikkea vahvaa asennetta työnesitys2016. haastatteluun? ansaita leipäni tekoon. tä Yrittäjä Mikko Haakanan. soittamalla. Osmo’s Jos saisit Hän on tehokas nuori kaveri, Holiday Club olla Saimaa on ovensa avannut. Avajaisviikonlopun Cosmoksen päivän jo- joka on todellinen täyden paljälkeen oli hienoa nähdä se joukko maakunnan yrittäjiä ja ihasyntyvaiheista. Se on saku muu yrittäjä, niin ku- velun yrittäjä. Häneltä saa niin nat naiset vielä upeissa puvuissaan. Lähes 1100 henkeä paikalmalla teatteria, elokuvaa ja ka ruuat, juomat kuin arkun vii-ja laolisit? kirjataan maakunnallisten yrittäjäjuhlien ennätyksenä musikaalia – todennäköisesti uutta Jon Bon Jovi. Tyyppi on pemeiselle matkalle. kuulemma tavoitellaan ensi vuonna. se tuodaan sekä näyttämölle rusrokkari, eikä varsinaisesti Puitteet olivat hulppeat ja tarjoilu maittavaa, se on tunnusettä valkokankaalle ja päättyy bisnesmies, mutta hän silti on tuleviin ennätysmurskajaisiin: tettava. Pikku vinkkinä rock-showhun. Tavoitteena vienyt oman juttunsa isomPerjantai-iltana pikkujoulutunnelmissa olevalle joukolle voi pitää lyhyemmät puheet, ettei on, että tämä teatteri-elokuva- maksi, kuin maailmassa voi jano Mari pääse Lääperiyllättämään. Mutta vilpittömästi onnea palkituille! ȋȌ ǤƤǤ V ʣʗʜʡʢʟʗʠʡǨ ¡¡ ʣʗʜʡʢʟʗʠʡ Ǧ ͕͛Ǥ͕͖Ǥ͖͔͕͗ ͕͙͔ ͔͔͔ ¡¡¡ȗ Ǧ¡Ǩ ʣʗʜʡʢʟʗʠʡ Ǥ ¡Ǥǡǡ ¡ǡÚ¡¡¡¡¡Ǥ ¡¡ǤÚǤ ¡Ú ¡Ú Ú Ú Ǥ ¡¡ ȋǤƤǤȌǡ ¡¡ Ǥ ǡ ¡¡¡ ǤǤ¡¡Ǥ ¡Ú Ǥ ȗ ʣʗʜʡʢʟʗʠʡ ͙͔ ͔͔͔ǡ ¡¡ ͕͔͔ ͔͔͔ȀȌ ■ ilmestyy keskiviikkona 22.2.2012 Bisnesmies on liian kylmä Sopivasti hullu. Se, että on sana, taiteilija liian hieno. perustanut musiikkialan yriOlen yrittävä muusikko. tyksen Imatralla, on jo hulluutta. Mutta haasteita pitää Vesihuolto ja jätevesiratkaisut Oletko koskaan ollut kyllästyMikä oli ensimmäinen työ- olla. Ikinä mikään ei ole varnyt Osmo’s Cosmokseen? paikkasi? maa ja aina on oltava varpailLämmitys ja lämpöpumput Kaikkeen kyllästyy joskus, aiOlin joskus teininä Taimitar- laan. Mutta kun on hanuri ja jäähdytys na eiIlmastointi vain jaksa. Meilläkin on halla ja heittelin helteessä ki- täynnä velkaa, niin motivaatio 1500 bändikeikkaa ja tuhat ää- viä traktorin lavalle. Sen jäl- pysyy kohdillaan! Kylpyhuonekalusteet nentoistokeikkaa takana. Olisi keen olen ollut muun muassa suorastaan epätervettä, jos ei Teboilin kassalla, peltisepän Minkälaisia suunnitelmia sikoskaan tulisi kyllästymisen apulaisena ja autonkuljettaja- nulla on tulevaisuutta varten? KUN tunnetta. na. Viimeiset kaksikymmentä Meillä on Soinisen Villen AMMATTITAITO vuotta olen ollut yrittäjänä. kanssa kokoajan jotain suunRATKAISEE Oletko bisnesmies vai taiteilinitteilla, mutta vain murtoMuovikuja 2, 55120 Imatra, 05 684 5500 ja? Millainen on yrittäjä-Pete? osa niistä jutuista toteutuu. Myös lahjakortit! MUURAHAINEN KUN ETSII LUOTETTAVAA LVI-ALAN AMMATTILAISTA! Seuraava O bändin kitaristi Syksy on kulunut rahoitusja OC myrskyisissä Barin pemarkkinoilla merkeissä ja epävarmuus tarustajajäsen Pete Kiisseli, louden näkymistä on ollut 47, ei tunnustaudu käsin kosketeltavaa. OPbisnesmieheksi, Pohjola-ryhmän vaikka pääekonomisti Reijo Heiskasen hänessä elääkin pieni mielestä tilanne ei kuitenkaan yrittäjäsielu. Kiisseli ole ollut aivanJos täysin synkkä, sillä taloustilastot ovat osin saisi valita, olisi hän yllättäneet myönteisesti. Yhpäivän Jon Bon Jovin tadysvalloissa ja Japanissa louskasvu on ollut pelättyä saappaissa parempaa ja euroalueenkin New Jerseyssä. talous lienee kasvanut vielä heinä-syyskuussa. Myös Olet Osmo’s Cosmoksen peSuomen talous kasvoi mukarustajajäsen, ja olet perustavasti vielä vuoden kolmannella neljänneksellä. nut myös Music Bros -äänitysstudion ja Osmo’s Cosmos Talouden näkymät ovat läBarin yhdessä Ville Soinisen himmän puolennäihin vuoden aikanssa. Kaikkiin liittyy kana kuitenkin kehnot. Euvahvasti musiikki. Mitä kaikroalueen velkakriisin hoito kea musiikki sinulle merkitylläpitää epävarmuutta maasee? ilmantaloudessa siitä huoliMusiikki ollutmaailman minulle matta, ettäon muun tärkeä asia olisivat jo pienestä pitäen. näkymät kohtuulliSilloin kuuntelin Irwiniä ja set. Viimeaikaisen poliittisen venkoilun johdosta KreiHurriganesia. Kaikki mitä teen, perustuu oikeastaan siihen, että haluan ansaita leipäni soittamalla. Osmo’s Cosmos on mahdollistanut soittohommat, mutta ei tässä ole voinut jäädä vain nenää kaivelemaan. Paljon on pitänyt tehdä. Osmo’s Cosmos -bändi on omavarainen – teemme kaikki itse, paitsi kirjanpidon. Jonkun osa-alueen on edes oltava kunnolla hallinnassa. Mari Lääperi Viime kerralla lupasin haistella Virkkus-Hennan kuntaliitoskarttoja. Kaikkien aikojen kuntauudistus kun on tuloillaan. Pääministeri Katainen otti aiheeseen kantaa sellaisella volyy¡¡͖͖Ǥ͕͕Ǥ͖͔͕͗ millä, että muutos on vääjäämätön. Suomi muuttuu kuulem¡¡͖͙Ǥ͕͕Ǥ͖͔͕͗ ma pohjamutia myöten ja kuntakartta sen mukana. Katainen ei selvästi ole ihan koko Suomea kiertänyt. Ei ole helpoimmasta päästä tämä Imatran seudunkaan karttaharǣ joitus. Ja kun lukee lehdistä imatralaisten kunnanisien ja -äi ͔͔͙͕͖͛͘͘͘͘ tien mielipiteitä Eksotesta, niin Saimaankaupunki tässä on Ǥ̷ǤƤ vihoviimeinen tie. ¡ ͔͔͚͖͛͗͗͘͘͘ Ǥ̷ǤƤ Kuulkaapa. Esitän Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven kun͔͔͚͔͛͗͗͘͘͘ Ǥ̷ǤƤ taliitosta. ͔͔͔͙͕͔͛͛͛͘Tehdään tänne yksi kunta, reilut 40 000 asukasta. Sen valǤ̷ǤƤ mistelu pitää aloittaa nyt, kun kaikissa kunnissa kuntatalou ͔͔͚͕͚͖͗͘͘͝ det ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kun talous on Ǥ̷ǤƤ kuralla ja housut kintuissa, valittavana on vain kuntalaisia in- ǣ ̷ǤƤ hottavia päätöksiä ja kasvonsa menettäneitä päättäjiä. ǣ ̷ǤƤ Tässä ei tarvitse tulla kuin kuntaliitoksiin kannustava valtionosuusjärjestelmän muutos ja pienemmät naapurikunnat ¡ ovat polvillaan. lehtimedia ¡¡¡¡ Hyvää joulua ja ensi vuoteen! Ǧ¡ AKSELI AKANVIRTA Ǥ Ǥ Kirjoittaja on imatralaisen elinkeinoelämän harmaa eminenssi.