Pikkalanlahden kalakanta tuhottu
Kirkkonummen Sanomat N:o 4 – 12.1.2014 12 ARI PAATAJA Pikkalanlahden kalakanta tuhottu Jos kävit menneenä kesänä yrittämässä kalaonneasi Pikkalanlahdella, etkä saanut tärppiäkään, niin älä menetä toivoasi kalastustaitojesi suhteen. Ei sieltä saanut kukaan muukaan. Hoitokalastuksesta ja ammattikalastuksen tehokkuudesta puhuttaessa Pikkalanlahti on valtakunnan ykköspuheenaiheita. Asiaa puitiin viime vuonna MTV:n 45 minuuttia ohjelmassa 23.10., Helsingin Sanomissa 13.5. sekä myös aukeaman verran Iltalehdessä 11.12., sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Meille kirkkonummelaisille tuo maine ei kuitenkaan ole kovan mairitteleva, sillä Pikkalanlahti toimii esimerkkinä siitä, miten kalakannat voidaan tuhota. Niin mahdottoman hyvä kalapaikka Pikkalanlahti on ollut, että sitä ei ole saatu tuhottua päivässä eikä kahdessa. Surullinen tarina johtaa 90-luvun taitteeseen jolloin Pikkalan kartanon isäntä Ture Lindeberg antoi ammattikalastusluvan siuntiolaiselle Klaus Berglundille. Ne kenellä kalastusoikeus lahdelle tuolloin oli, muistavat kuinka runsaasti siellä oli; isoja kuhia, haukia kuin myös muita kaloja. Näitä myös Berglund nosteli hymyssä suin verkkojatoistaan, jotka vuosi vuodelta olivat yhä pidempiä ja pidempiä. 17 vuotta sitten pelkkä syyskalastus antoi n.60 000 kiloa kuhaa! Yksi huolestuneena asiaa seuranneista on Pekka Räty, jolla on kiinteistö Marsuddenissa. ”Verkkoja tuli joka vuosi enemmän ja talvella jään alla saattoi risteillä liki 5 km:n verkkojatat. Samaan aikaan pidimme itse muutamaa verkkoa ja kirjanpidostamme näkyy kuinka verkkomäärän lisäännyttyä kalojen keskikoko pieneni vuosi vuodelta.” Kuolinisku saaliisiin tuli uusien poistorysien myötä, jolloin ammattikalastajan saaliit kasvoivat peräti 20-kertaisiksi. Laskeva suuntaus on jo pitkään ollut nähtävissä, niin verkkokalastajien kuin myös viehekalastajien saaliissa. Kun ”saattohoitorysät” ilmestyivät lahdelle, tuli täysi kato. Viime kesänä paikallisen kalakerhon perinteisen uistelukisan 20 veneen yhteissaalis oli vaivaiset pari kuhaa. Kalakannat ovat vääristyneet Kirkkonummi–Porkkala kalastusalueen kalastuksenvalvojan Jyrki Kettusen mielestä on outoa, että lahnan poistopyyntiin tarkoitetun rysän silmäkoko on niin pieni, että sinne jäävät aivan kaikki kalat. Kettunen on ollut seuraamassa rysän nostoa, jonka pienisilmäisessä havaksessa oli vieri vieressä kuolleita kuhanpoikasia. ”Jos kerran poistetaan vesistöstä lahnoja, niin kalastus pitäisi tehdä niin suurella silmäkoolla ettei rysään jää muita kuin lahnoja. Jos silmäkoko olisi 80 mm, niin sillloin silmän läpi pääsisivät kutukypsät kuhat”, jatkaa Kettunen. Ihminen on itse aiheuttanut kalakantojen vääristymän. Ensin maksetaan ammattikalastukselle tukia, jolla vedestä poistetaan isot petokalat. Kun ei enää ole petokaloja pitämässä särkikalakantoja kurissa, räjähtävät särkikalakannat käsiin ja niitä yritetään pienentää tukemalla särkikalojen poistokalastusta. Särkikalojen poistokalastus Pikkalanlahdella on ollut pilottihanke. On haluttu tutkia miten runsaat särkikalasaaliit voidaan hyödyntää, mikä kuulostaa aivan järkevältä. Samalla on elätetty toiveita, että vesi kirkastuisi kun särkikaloja poistetaan. Viimeiksi mainittu on sittemmin todettu turhaksi toiveeksi, sillä asiantuntijoiden mukaan hoitokalastus ei ole ratkaisu Itämeren rehevöitymiseen. Syyskynnöt, lauhat talvet sekä kevään sulamisvedet pitävät huolen siitä, että kiintoaineksen huuhtoutuminen pelloilta lahdelle on voimakasta. Kuravellinä virtaava Pikkalanjoki värjää meren sekaisin ajoittain aina Upinniemen eteläkärkeä myöten. Poistokalastusta on puolustettu fosforin poistamisella vedestä, mutta on ehdottoman väärin lähteä poistamaan fosforia vedestä särkikaloja poistamalla. ”Kookkaisiin ja vanhoihin yksilöihin kohdistuva tehopyynti nuorentaa kalakantoja ja kasvattaa yksilömääriä. Pienet yksilöt erittävät ra- vinteita suhteellisesti enemmän kuin suuret. Kierre on valmis”, toteavat kalatutkija Kimmo Kahilainen sekä kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin Sanomissa. – Jos valuma-alueelta tulevaa kuormitusta ei voida pienentää, rehevöityneestä särkikalavaltaisesta vedestä ei ole mahdollista saada hoitokalastuksella hyvälaatuista, jatkavat asiantuntijat. Fosforia voidaan järkevämmin poistaa vesistöstä antamalla petokalojen kasvaa tarpeeksi suureksi. Tähän päästään riittävän suurella petokalojen alamitalla sekä tarpeeksi suurella verkon silmäkoolla. Kun Ruotsissa Hjälmarenilla verkon silmäkoko nostettiin 60 millimetriin ja alamittaa 45 senttiin, niin kuhasaaliit alkoivat nousta ja kasvun huippu +174 % saavutettiin seitsemässä vuodessa. Merialueillamme kuhan vuotuinen saalis saattaisi kasvaa pelkän säätelyn tuloksena 1014 tonnilla ja koska pyydetyssä kalassa poistuu fosforia 0,8 %/tn niin pelkällä kalastuksen säätelyllä poistuisi 8,1 tn fosforia vuodessa .Tuilla toteutetun poistokalastuksen saalis vuonna 2012 oli n. 1000 tn eli poistettu fosforimäärä oli samainen 8 tn. Samaan tulokseen päästään kuhan säätelyn tuloksena poistuvan forforin osalta. Lisäksi säätelyn tuloksena kuhasaaliin arvo kaikille kalastajaryhmille kasvaa tuon 174 %. Isot petokalat pitävät vesistöjen särkikalakannat kurissa ja sitä myöten veden laadun hyvänä. Mutta näin ei tapahdu Suomessa, vaan täällä maksetaan tukiaisina 50 000 eur/ tn poistokalastuksesta eli 400 000 euroa vuodessa ammattikalastuksen tukemiseen. Samalla kuhankalastuksen säätelyä vastustamalla aktiivisesti vastustetaan kuhakantojen kasvua. Hoitokalastuksella pyydetään arvokalaa Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Orian Bondenstamin puheenvuorossa viime joulukuussa WWF:n särkikalapäivän aikana kävi ilmi, että poistokalastusprojekti käyn- ISORYSIÄ on monenlaisia. Kuvassa valtavia push-up rysiä, joiden kokeminen on yhden miehen voimin helppoa. Veneessä oleva kompressori työntää paineilmaa rysän kellukkeisiin ja rysä nousee pinnalle, minkä jälkeen saalis on helppo tyhjentää veneeseen. nistettiin Pikkalanlahdella ilman että tutkittiin ensin Pikkalanlahden kalakantoja. Tuntuu käsittämättömältä, että käynnistetään tehokalastusprojekti, joka ei ensin tutki kalakantojen tilaa. Asiaa voisi verrata siihen että metsästäjille annetaan vapaat kädet kaataa hirviä ilman että ensin tutkitaan mitä riistalaskenta kertoo hirvikannan vahvuudesta. Vaikutuksen tietävät kaikki Pikkalanlahdella kalastaneet, virkamiehet levittelevät käsiään kun ei ole vanhaa tutkimustietoa kalakantojen tilasta Pikkalanlahdella. Maailman meriä on saatu tyhjennettyä arvokkaista kalalajeista. Ei siis ole konsti eikä mikään tyhjentää nykyaikaisilla tehopyydyksillä yksi lahti petokaloista. Jonkun pitäisi puhaltaa pilliin ja todeta että ammattikalastus on joiltain alueilta lopetettava, koska arvokalakannat eivät sitä kestä, eikä kalastus ole kestävän kehityksen mukaista. Arvokalojen pyynnistä on kysymys, vaikka sitä halutaan kaunistella ”hoitokalastus” nimikkeen alle. Rysälupia on väärin kriteerein anottu maanomistajilta. Siuntion kunta on 13.4.2011 käsitellyt Klaus Berglundin rysälupa-anomusta kunnan vesialueelle. Anomuksessaan Berglund oli selittänyt, että hänen rysänsä on rakenteeltaan sellainen, että taimen, siika , kuha, ahven, hauki ja made eivät pysy siinä, vaan voivat uida pois!!!! Lautakunnassa ainoastaan Kalle Holm tuntui ymmärtävän että eihän tuollaista pyydystä ole olemassakaan ja vastusti asiaa. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan asiaan vihkiytymättömät lautakunnan jäsenet myönsivät rysäluvan 66 euron vuosimaksulla. Riista ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen raportissa (http://www.rktl.fi/www/ uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/vajaasti_ hyodynnetty_kala_loppuraportti.pd ) todetaan että särkikalojen poistokalastus Pikkalanlahdella ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta koska sivusaaliina tulee kuhia, ahvenia, haukia ja siikoja, se tekee rysäkalastuksesta tuottoisan. Pilottihankkeen aikana jopa 2/3 tuloista tuli sivusaa- KOM liina saaduista arvokaloista. Tämä tietysti kuulostaa oudolta, sillä kyseessähän on sama kalastaja, jonka lupahakemuksen mukaa arvokalat uivat hänen rysistään pois…… Kettusen peräänkuuluttamia isolla silmäkoolla varustettuja lahnarysiä lienee siis turha odottaa. Rysien 25 millimetrin silmäkoko pyytää pienimmätkin kalat ja jos pieni kala ei mahdu siitä läpi, se kuolee silmään, kuten Kettunen on ollut todistamassa. Ammattikalastus rysillä on tuottoisaa. Ei sen takia että niillä pyydettäisiin särkikaloja, vaan sen takia että niihin menevät kaikki kalat. Sisälahteen laskettu verkko on hetkessä köytenä, koska se menee täyteen särkikaloja eikä verkko enää pyydä. Mutta rysään saa mennä vaikka kuinka paljon särkiä tai lahnoja eikä sen teho pyytää esimerkiksi kuhia heikkene siitä lainkaan. Päinvastoin petokalat hakeutuvat rysiin koska siellä on muita kaloja niitä houkuttelemassa. Sana tehokkaista rysistä on kiirinyt ja Kirkkonummen ja Inkoon välisellä rannikko-osuudella on ollut jopa 17 isorysää. Valitettavasti ne vievät loputkin kalat viimeisistä suojapaikoista, rannikon lahtivesistä sekä jokisuista. Isorysiä saa yksityisillä vesialueilla pitää kuka vain saatuaan siihen maanomistajalta luvan. Isorysäksi luetaan rysä, jonka korkeus joltain osaltaan – johtoaita mukaan luettuna – ylittää 1,5 metriä. Isorysää ei kuitenkaan saa pitää 3 kilometriä lähempänä lohipitoisen joen suistoa ja tällaisiksi joiksi on luokiteltu mm. Pikkalanjoki sekä Ingarskilanjoki. Pikkalanjoen suistossa Berglundilla on ollut poikkeuslupa 5:n isorysän pitämiseen lähempänä jokisuuta, mutta esim. Ingarskilanjoen edustalle ei poikkauslupia ole myönnetty. ELY:n virkamiehet löysivät syksyn tarkastuskierroksellaan 25.9.2013 laittomiksi epäiltyjä rysiä ja tekivät niistä tutkintapyynnöt poliisille. Laittomiksi epäiltyjä rysiä oli Siuntionjoki- ja Ingarskilajokisuussa sekä lähellä Ingarskilajoen suistoa. Mitä pitäisi tehdä? MEN TTI Kalakannoissa on aina ollut luontaista vaihtelua. Kuhan runsaille ikäluokille on oivat mahdollisuudet jos kesä on pitkä ja lämmin, kuten esimerkiksi mennyt kesä oli. Vastaavasti kylminä kesinä ei suuria ikäluokkia synny. Pikkalanlahden tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole ilmojen vaihtelusta, sillä Pikkalan kuhakadon aikaan niin Espoonlahdella kuin myös Inkoossa on hyvät kuhakannat. Kuhilla on toki muitakin ottajia. On merimetsoja ja hylkeitä, mutta mitkään tutkimustulokset eivät osoita näiden olevan syy kuhakatoon. Myös virkistyskalastajien verkoilla ja vieheillä on osuutensa asiassa, mutta ammattimaiseen kalastukseen verrattuna niiden osuus on vähäinen. Riista- ja Kalantutkimuslaitoksen Saaristomerellä suorittamien tutkimusten mukaan verkkokalastuksen teho viehekalastukseen on noin kymmenkertainen. Kun tiedetään että viehekalastaja käy vain muutaman tunnin kokeilemassa onneaan ja verkot sekä rysät pyytävät 24h vuorokaudessa, niin on selvää että kuha on monivuotisen verkkokalastuksen sekä viimeaikaisen tehokkaan rysäpyynnin lopputuloksena Pikkalanlahdelta tehokkaasti hävitetty. Kirkkonummi–Porkkalan kalastusalue kokoontui syyskuun alussa ylimääräiseen kokoukseen, jonka keskeisenä tehtävänä oli löytää keinoja siihen, miten alueen kuhakannat saataisiin pidettyä elinvoimaisina. Kokousta varten oli pyydetty asiantuntijalausunto Helsingin Yliopiston kalataloustieteen professorilta, Hannu Lehtoselta. Aiemmin kalastusalue on pyytänyt lausunnon toiselta kalataloustieteen professorilta, Sakari Kuikalta ja oppineiden tietäjien viesti on ollut sama. Pikkalan alueella kalastuspaine ylittää tuotannon ja kalat pyydetään pois liian pieninä. Vaikka kalastusalue on vuosien varrella nostanut verkon silmäkokoa sekä kuhan alamittaa, nämä toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Kokouksessa esitetyn professori Lehtosen lausuntoon pohjautuvan tiedon mukaisesti pitäisi Pikkalanlahdella: KUHA on rannikon tärkein ammattikalastuksen kohde. Vuosia kestänyt kalastus Pikkalanlahdella osoittautui liian voimakkaaksi ja kuhakanta saatiin parissa vuosikymmenessä alueelta tuhottua. Kirkkonummen Sanomat N:o 4 – 12.1.2014 NÄYTE rysän kalastustehosta. Tämä rysä oli Kotkassa laskettu vaelluskalojen nousuväylälle ja lämpimässä vedessä pilaantuvien lahnojen seassa näkyy ainakin yksi iso lohi! – verkon silmäkoko nostaa 60 millimetriin – kuhan alamitta nostaa 45 senttimetriin – verkot ym. kiinteät pyydykset kieltää – rauhoittaa kuha kesäkuuksi Kuhan kesäkuinen rauhoitus on hieman ristiriitainen asia, sillä Pikkalanlahdella ovat kuhan keskeiset kutualueet olleet rauhoitettuna jo 26 vuotta, mutta se ei ole kuhaa pelastanut. Ainoa joka rauhoitusalueella on kalastanut, on erikoislu- van anonut kalastaja Berglund. Jos kalastuksen aiheuttama kuolevuus kuhalle on niin suurta kuin se Pikkalanlahdella on, ei kuhan rauhoittamisella ole merkitystä. Kuhat menevät verkkoon erityisen hyvin toukokuussa niiden vaeltaessa kutualueille. Kutuaikainen rauhoitus ei kuitenkaan ole ratkaisu kuhakysymykseen, sillä tapettu kuha on aina pois seuraavasta kudusta, pyydettiinpä kala syyskuussa, joulukuussa tai toukokuussa. Tuntuukin oudol- ta ajatus että JOS joku kala pääsee kutemaan, niin se rauhoitetaan. Ennemminkin tulisi turvata riittävän suuri emokalakanta. Luvut valaisevat parhaiten asiaa. Jos kutevasta kannasta pyydetään vuosittain esim. 30 000 yksilöä, niin mitä kalastusta pitää tuolloin rajoittaa? Kesäkuista viehekalastusta, jolloin kuteva kanta vähenee 3 000 yksilöllä vai ympärivuotista verkkokalastusta jolloin 27 000 kalaa ei koskaan pääse kutemaan. Tä- 13 hän vastaavat kalatalouden professorit yhteen ääneen: sitä kalastusmuotoa tulee eniten rajoittaa, mikä aiheuttaa kovimman kalastuskuolevuuden. Kalastustehokkuutta pienentämällä, verkkojen silmäkokoa ja kalojen alamittaa nostamalla pitää varmistaa että vedessä on riittävän suuri kuteva kalakanta. Vapakalastajille voidaan suositella esim. kolmen kuhan päiväkiintiötä, kuten kalastusoppaat tekevät. Mutta näillä toimenpiteillä ei ole juurikaan merkitystä, jos samaan aikaan kuhien kuolevuus verkkopyydyksillä on niin voimakasta kun se nyt on. Pikkalanlahden särkikalojen poistokalastus tyhjensi lahden arvokaloista. Hyödyn siitä sai vain yksi ammattikalastaja vesialueiden omistajien jäädessä tuijottamaan tyhjänä lainehtivaa lahtea. Karmea tarina. Pikkalanlahti on nyt uhrattu ja menetetty. Toivoa vain sopii, että muualla ei lähdetä toistamaan samoja virheitä. Toisaalta pelko kalakantojen totaaliseen hävitykseen on suuri, sillä Orian Bondenstam on lupaillut, että hän kolminkertaistaa poistokalastuksen saaliin vuonna 2014. Koska poistokalastus ei ole taloudellisesti kannattavaa ja väli- ja ulkosaaristo on jo tyhjä kalasta, niin kyse on puhtaasti siitä, että rannikon loput arvokalakannat aiotaan tehorysillä lahdata niiden viimeisistä suojapaikoista, mantereen lahdista ja jokisuista. ARI PAATAJA OPPIA RUOTSISTA Ruotsissa on koettu monia vastaavanlaisia kalakantoja hävittäviä toimia vuosien varrella, joita Isabella Lövin kuvaa kirjassaan ”Tyst hav- jakten pä den sista matfisken”. Erittäin suositeltava kirja niille virkamiehille jotka eivät usko kalatutkijoiden sanaa tai kenelle tahansa jolle meriluonto on rakas. Pirkko Lehtinen, Uusdemarit: Onko rahanjako ollut oikea? – Toteuttaako tämä talousarvio kuntalain vaatimukset? Vastaus tulee vasta talousarviovuoden mittaan. Seurantaa on nykyisestä tiivistettävä ja mahdollisiin ongelmiin puututtava heti kun niitä havaitaan, odottelu vain pahentaa tilannetta. Suurimmat ongelmat ovat toistuvasti olleet perusturvan puolella. Sen vuoksi ilmaan jää kysymys, onko toimialojen välinen rahanjako oikea, mainitsi mm. Uusdemareitten valtuustoryhmän pj Pirkko Lehtinen talousarviokokouksessa Kirkkonummella 19.12. Pirkon mukaan pitkää istumista vaatineen, uusmallisen ja laajasti osallistaneen uuden talousarvion tuottamiseen on suhtauduttu tilanteen edellyttämällä vakavuudella niin luottamushenkilöiden kuin virkamiesten taholla. – Päämäärä on ollut yhteinen eli tasapainotettu kunnan talous, jolla voidaan luoda edellytykset tarvittavien palvelujen tuottamiselle, joskin neuvotteluja leimasi sen ohessa käydyt YT-neuvottelut. Moitetta Lehtinen antoi siitä, että tänäkään vuonna ei päästy siihen, että tulois- ta ja menoista olisi päätetty samassa kokouksessa. – Uusdemarit jättivät yhdessä muutaman muun ryhmän kanssa eriävän mielipiteen veropäätökseen. Katsoimme, että tässä taloustilanteessa olisi ollut tarkoituksenmukaista korottaa veroprosenttia vielä lisää 0,25 % ja kiinteistöveroakin maltillisesti, jotta henkilöstöön kohdistuvia säästötoimenpiteitä olisi voitu pienentää. – Käsittelyssä oleva talousarvio tietää tiukennuksia ja muutoksia kaikille toimialoille ja kaikkiin toimintoihin. Toisaalta muutos on myös mahdollisuus, se ehkä pakottaa meitä ihan oikeasti muuttamaan ja järkevöittämään toimintatapojamme sekä priorisoimaan palvelujamme. – Me suomalaiset olemme parhaimmillamme vaikeuksissa. Silloin puurretaan sisulla vaikka läpi harmaan kiven. Nyt meillä kaikilla on näytön paikka, työntekijöillä, luottamushenkilöillä ja yhtäkaikki myös kuntalaisilla. Löytyykö meistä yrittävyyttä löytämään tarvittavia ratkaisuja, uskon niin. Pirkon mukaan ny tarvi- taan yhtenäistä näkemys- eli Espoo ja Helsinki. Investointeihin on suhtä palvelujen tuottamisesta eli kolmella ämmällä: MI- tauduttu varsin pidättyväsTÄ, MITEN JA MISSÄ? ja ti ja ikään kuin odottavalsiihen avuksi palvelutarve- la mielellä. Katsotaan mikä kartoitus sekä palveluverk- on mahdollista ja parempia koselvitys. aikoja toivoen, totesi Pirk– On ratkaistava, mitä ko iloiten siitä, että pääkirkunta itse tuottaa, mitä os- jastohanke pääsi talousarvitetaan, mitä mahdollises- oon, mutta sieltähän se sitti ulkoistetaan ja mitä teh- ten putosi. – Elämä ei tähän lopu, dään yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kaikissa mutta aika tiukoilla ollaan näissä tapauksissa kunta koko tämä valtuustokausi, vastaa palvelujen järjestä- hän summasi. misestä ja laadusta. TärkeäL.K. nä pidämme, että kunta säilyttää tarvittavan osaamisen itsellään, vaikka käyttäisikin vaihtoehtoisia tuottamistapoja, sanoi Lehtinen huomauttaen, että vaikka kaikilla on yksimielinen halu olla itsenäinen kunta, monissa asioissa tehdään yhteistyötä nyt ja jatkossa toisten kuntien kanssa ja suuntana on valtaosin itä PIRKKO Lehtinen, Uusdemarit PIRISTYSTÄ ARKEEN tai JUHLAAN JORVASPUODISTA AUKI JOKA PÄIVÄ arkisin 8.30–19, la 8–18, su 10–18 tykkää Kotimainen TULPPAANIKIMPPU 6 €/10 kpl 10 €/20 kpl MYYNTIPAIKKAMME – JORVASPUOTI – LIPPULAIVA – ENTRESSE – TUKKUHALLI Ruukintie 20, ESPOO TUOREMYYNTI PITKÄNEN Jorvaksenkaari 24 www.kukkakaari.fi
© Copyright 2024