1. No category

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE
LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ
Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013
Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry
Matti Havumäki
Jyväskylä 2014
Sisältö
1. Johdanto
1
2. Yleistä
2
3. Tiedustelu
2
4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu
4
4.1 Kalastajien ikä ja kalastus
4
4.2 Lievestuoreenjärven kalasaalis ja pyyntiponnistus
5
4.2.1 Lievestuoreenjärven verkkokalastus
6
4.2.1.1 Kuha
11
4.2.1.2 Taimen ja järvilohi
11
4.2.1.3 Siika ja muikku
14
4.2.1.4 Harjus
15
4.2.2 Lievestuoreenjärven pyyntiponnistus
16
4.3 Kalastuksen valvonta
17
4.4 Kalakantojen muutokset
17
4.5 Kalojen keskikoon muutokset
18
4.6 Kalastuksen säätely
19
4.6.1 Kalalajien arvottaminen
19
4.6.2 Verkkokalastusrajoitukset
21
4.6.3 Alamitat
22
4.7 Ravustus
23
4.8 Kalastusta haittaavia tekijöitä Lievestuoreenjärvellä
24
4.9 Avoimet vastaukset ja ”vapaa sana”
25
5. Yhteenveto
26
Kirjallisuus
27
Liite 1. Tiedustelulomake
1. Johdanto
Tiedustelun tavoitteena oli selvittää Lievestuoreenjärven vapaa-ajankalastuksen verkkokalastuksen määrää ja saalista. Lisäksi tiedustelussa keskityttiin kuha- järvilohi- ja taimensaaliisiin. Leppäveden kalastusalue tekee laajaa seurantaa alueellaan. Kirjanpitokalastajia on Leppävedellä, Saraavedelllä ja Lievestuoreenjärvellä. Lisäksi tietoa kalastosta saadaan Äänekoski- Vaajakosken yhteistarkkailusta ja muista alueen koekalastuksista joista viimeisempinä Saraaveden Nordic –
koeverkkokalastus 2013 ja sähkökoekalastukset mm. Hohonjoella. Tiedustelussa selvitettiin myös
nykyistä ravustusta ja kalastajien halukkuutta ravustaa järvellä. Lievestuoreenjärvessä on havaittu
Leppäveden kalastusalueen koeravustuksissa 2003 ruttoa kantavaa täplärapua (suull. tieto Arto
Tuomainen 2014). Kirjanpitokalastuksesta on valmistunut erillinen raportti Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2014 (Puranen & Havumäki 2014).
Lievestuoreenjärvellä on 5 osakaskuntaa Hohon, Iso- ja Vähä Oksalan, Kangas-Naaraputtolan,
Montolan ja Markkulan osakaskunnat. Osakaskunnat ovat perustaneet kalastuksenhoitoyhtymän
yksinkertaistaakseen järven hoitotoimenpiteitä mm. kalaistutuksia ja lupamyyntiä. Myös pyyntirajoituksia ja kalastuskieltoja on pyritty luomaan järven kokonaistilanteen mukaan. Leppäveden kalastusalue on viime vuosina lisännyt tuntuvasti alueelle tehtyjen hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaa. Tämä tiedustelu on osa tätä isompaa kokonaisuutta. Järvikohtaista tietoa tarvitaan päätöksen teon tueksi.
Tiedustelu on toteutettu Lievestuoreen kalastonhoitoyhtymän osakaskuntien ja Leppäveden kalastusalueen yhteistyönä. Rahoitusta tiedustelun tekemiseen on lisäksi saatu Keski-Suomen ELYkeskuksesta kalatalouden edistämismäärärahoista.
1
2. Yleistä
Lievestuoreenjärven pinta-ala on 40,52 km². Järvi sijaitsee 84,9 metriä merenpinnan yläpuolella.
Lievestuoreenjärven syvin kohta on 70 m ja keskisyvyyskin on lähes 10 metriä (9.9 m). Lievestuoreenjärven vedenlaatu on parantunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Järveä pilasi lähes 60 vuotta Lievestuoreen sellutehdas, joka suljettiin 1985. Järven tilaa on kohennettu veden vaihtuvuutta parantamalla. Kynsivedestä alettiin johtaa vettä kanavalla 50-60-luvun vaihteessa Lievestuoreenjärveen. Kanava laskee Lievestuoreen satamaan 2 m³ sekuntivirtaamalla. Järven ekologinen tila on kohentunut niin paljon, että viranomainen luokitteli järven ekologisen tilan
hyväksi 2013.
Lievestuoreenjärven kalastusta on selvitetty viimeksi 1990-luvun puolessa välissä. Tällöin tiedustelu koski vuoden 1996 kalastusta (A. Teppo 1997) (Viittaukset 1996 tuloksiin ko. tutkimus) Tiedustelu on tehty vastaavasti vuoden 2013 tiedustelun kanssa lähettämällä kysely osakaskunnilta tai hoitoyhtymältä lupia lunastaneille kalastajille. Lievestuoreenjärvelle on tehty kalastustiedustelu myös
1990-luvun kalastuksesta (Olkio 1992).
Vuoden 2013 tiedustelu tehtiin osakaskuntien ja hoitoyhtymän lupia lunastaneille kalastajille. Tällöin esim. yleiskalastusoikeuksilla kalastaneiden tiedot eivät näy tässä selvityksessä, muutoin kuin
lupia lunastaneiden kalastajien osalta. Myöskään Leppäveden kalastusalueen uisteluluvan, läänikohtaisen viehekortin lunastaneiden eikä ikään perustuvan kalastusoikeuden omaavien henkilöiden kalansaalis ole mukana tässä tiedustelussa, muutoin kuin pyydysyksikkölupia lunastaneiden
osalta.
3. Tiedustelu
Tiedustelu lähetettiin kaikille vesialueiden omistajien pyydysyksikkölupia lunastaneille kalastajille,
josta muodostuu tämän tiedustelun otos. Osoitetiedot kerättiin luvanmyyntivihkoista ja puuttuvia
osoitetietoja haettiin numerotiedustelusta. Yhteensä tiedustelu lähetettiin 208 kalastajalle, joista
11 kpl palautui avaamattomina ilmeisesti väärän osoitetiedon takia. Vastauksia kertyi yhteensä
119. Vastausprosentiksi tuli 60 %.
Kyselyn vastaukset taulukoitiin ja tulokset käsitellään vastanneiden osalta. Vastaamattoman ryhmän kalastusta ei lähdetty arvioimaan tiedusteluun vastanneiden perusteella. Tiedustelussa oli
myös mukana sellaisia kalastajia, jotka eivät olleet kalastaneet Lievestuoreenjärvellä, vaan osakaskuntien muilla järvillä. Nämä kalastajat vähennettiin lupia lunastaneiden ryhmästä, jolloin saatiin
joukko Lievestuoreenjärvellä kalastaneita.
2
Kuva 1. Lievestuoreenjärvi lähivesineen.
3
4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu
4.1 Kalastajien ikä ja kalastus
Tiedustelussa selvitettiin kalastajien ikärakennetta. Pyydyskalastusharrastuksen tiedetään vähentyneen koko maassa. Lievestuoreenjärvelle pyydysyksiköitä lunastaneiden keski-ikä oli 58 vuotta.
Luvan ostajien iän mediaani oli 62 vuotta. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien keski-ikä Päijänteellä vuonna 2011 oli 63 vuotta. Lievestuoreenjärvellä pyydysyksiköitä lunastaneista kalastajista 59 % oli yli 60-vuotiaita (Kuva 3). Kalastajien ikä vaikuttaa kalastustapoihin ja –tottumuksiin.
Kuva 2. Lievestuoreen kalastustiedusteluun 2013 vastanneiden ikäjakauma 2014, n=78.
Yli 72 % vastanneista (n=85) piti itseään vapaa-ajan kalastajana, joka kyselyssä annettujen vaihtoehtojen mukaan tarkoitti ympärivuotista kalastusta. Loput kalastajista pitivät itseään mökkikalastajana (27 %), mikä tarkoittaa, että heidän kalastuksensa painottuu vain avovesikauteen. Kyselyyn
vastanneista 1 kalastaja oli ammattikalastaja. Kukaan ei ilmoittanut kalastavansa lisäansion toivossa. Vastanneista 27 % (n = 32) kalasti myös ongella ja pilkillä, 13 % (n = 16) harrasti muuta viehekalastusta ja uistelua 35 % (n = 42). Rysää-/paunettia oli pidetty vain yhden kalastajan toimesta 20
päivää. Rysä- ja paunettipyynti oli hoitokalastusta ja petokalat on vapautettu. Syöttikoukuilla pyytäjiä oli vastanneista harrastanut vain kaksi kalastajaa. Pitkäsiimaa ei vastanneiden joukossa ollut
käytetty 2013 eikä myöskään ja luokki-/rantarysiä oltu käytetty. Katiskoja piti kuitenkin 26 % vastanneista (n = 30).
4
4.2 Lievestuoreenjärven kalasaalis ja pyyntiponnistus
Lievestuoreenjärven pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastuksen kalansaalis vuonna 2013 oli yhteensä noin 16 316,3 (4,04 kg/ha) (Taulukko 1). Vuoden 1996 tiedustelussa saalis ilman ammattimaista kuoreen pyyntiä oli 23 791 kg (5,87 kg/ha). Päijänteen kotitarve- ja virkistyskalastuksen
saalis 2011 oli 2,18 kg/ha, Havumäki & Ranta 2013. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien kokonaissaaliista Lievestuoreenjärvellä 28,2 % oli kuhaa, 18,3 % ahventa, 12,4 % haukea, 8,1 % muikkua ja 10,8 % lahnaa. Eniten saalista saatiin verkoilla. Verkkojen osuudeksi kokonaissaaliista tuli
61,3 % (10 037,1 kg) (Taulukko 2). Kokonaissaaliista 28,5 % saatiin 55 mm verkoilla (4 665,6 kg),
toiseksi eniten saaliista (16 %, 2 625,5 kg) saatiin katiskoilla ja kolmanneksi eniten rysällä/paunetilla (9,4 %, 1 541,2 kg). Myös muiden verkkoluokkien saalis oli lähellä rysäsaaliin kilomääriä. Muiden kuin 55 mm verkkojen yhteenlaskettu osuus oli 24,3 % kokonaissaaliista. Vapavälinein
ko. joukko sai 13 % (2 132,5 kg) kokonaissaaliista. Tiedustelu kohdistui pyydysyksiköillä käytettyihin pyydyksiin ja saaliiseen.
Kokonaissaalis 1996 ilman nuottakalastusta (väh. 14 400 kg kuoretta + muu nuottakalastus yht.
485 kg) oli 23 287,7 kg josta 18 268,7 kg (78,4 %) oli verkkosaalista ja vapavälinein pyydettiin 2 900
kg eli 12,5 % kokonaissaaliista. Vuonna 1996 vapaa-ajankalastuksen saalis oli 5,75 kg/ha. Järven
kokonaiskalansaalis 1996 oli 9,45 kg/ha. 2013 tiedustelussa ei arvioitu järven kokonaissaalista, joka
on suurempi mm. vastaamatta jättämien pyydyskalastajien ja muilla viehekalastusluvilla kalastaneiden osalta.
Taulukko 1. Lievestuoreenjärven pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg)
2013.
Hauki
Kuha
Ahven Made
Taimen Jlohi
Siika
Muikku Lahna
Särki
Kuore Muu
Yht.
%
Vuosi 2013
Muikkuverkot
2
11
26
7,5
0,5
12,1
1
1218,3
0,5
28
29,8
0
1336,7
8,2
Verkko 27-33 mm
9
4
18
3
0
0
7
0
7
9
0
0
57,0
0,3
Verkko 34-40 mm
162,8
70,6
311,9
26,9
6
12 474,65
1,5
130,8
39,5
0
9
1245,7
7,6
Verkko 41-50 mm
157,1
286,6
184,1
86
0
15
454,6
0
99
6
0,01
0
1288,4
7,9
Verkko 55 mm
886,6
2775
68
391,1
14,5
120
30,8
0
377,2
0
0,4
2
4665,6 28,5
Verkko ≥ 60 mm
167,1
982,9
2
83,9
1
50
0
0
156,8
0
0
0
1443,7
139
4,5
1272
531
0
0
2
0
164
462
0
51
40
40
290
0
3,2
0
8
0
800
360
0
0
1541,2
9,4
2
0
737,5
0
1,5
0
11
0
31
54,2
0
0
837,2
5,1
Heittouistin
339,5
12
44
0
2
0
6
0
0
0
0
0
403,5
2,5
Vetoistelu
107,5
432,3
43,7
0
41 166,3
0
0
0
0
0
0
790,8
4,8
14
0
0
22
0
0
0
0
0
0
36,0
0,2
69,7 375,4
995,1
1219,8 1766,3 958,7
30,2
62,0 16271,3
100
Katiska
Rysä/Paunetti
Onki/Pilkki
Syöttikoukku
Yhteensä
%
kg/ha
2026,6 4618,9 2997,2 1151,4
12,5
28,4
18,4
7,1
0,500
1,140
0,740
0,284
0
0,4
2,3
6,1
7,5
0,017 0,093
0,246
0,301
5
10,9
5,9
0,436 0,237
0,2
8,8
2625,5 16,0
0,4
100
0,007 0,015
4,016
Kuva 3. Lievestuoreenjärven pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg)
2013 lajeittain.
4.2.1 Lievestuoreenjärven verkkokalastus
Verkkokalastukseen soveltuvia lupia oli 2013 ostanut 208 kalastajaa. Taulukoissa 2, 3 ja 4 näkyvät
verkkokalastuksen pyyntiponnistus verkkovuorokausina (verkkomäärä x pyyntivuorokausien määrä) ja suhdelukuna verkkoa hehtaarille (verkkovuorokausien määrä / järven pinta-ala (4 052 h)).
Lievestuoreenjärvellä verkkokalastusta säädellään kalastajakohtaisella verkkorajoituksella ja silmäkokorajoituksilla. Kalastaja saa pitää kuutta 3 m x 30 m verkkoa. Taulukossa 6 on esitetty myös
muiden pyydysten pyyntiponnistus.
Koko Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen saalis vuonna 2013 oli 10 037 kg. Eniten saatiin/pyydettiin kuhaa 4 130 kg (41 %) ja toiseksi eniten haukea 1 385 kg (13,8 %) ja kolmanneksi
muikkua 1 220 kg (12,2 %) (Taulukko 3). Saaliista 31 % pyydettiin jäänpäältä/talviaikaan. Talvipyynnin aikana eniten saalista saadaan 55 mm verkoilla (3 132,5 kg). Talvella ei tiedustelun mukaan käytetä kuin 55 mm verkkoja tai sitä isompia. Talvisen verkkokalastuksen saaliista n. 64 % on
kuhaa. Avovesipyynnin kuhasaalis on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin talvikalastuksen saalis (1 495 kg – 2 635 kg).
Taulukossa 3 on esitetty koko Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen yksikkösaaliit g/verkkovrk
(verkko 1,8-3 m x 30 m). Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saadaan harvoilla ≥ 60 mm verkoilla avovesipyynnin aikana (0,279 g/vvrk). Talvipyynnissä yksikkösaalis jää lähes puoleen, mutta pyyntiponnistuskin on yli nelinkertainen. Verkkokalastuksen kokonaissaaliissa kuhan yksikkösaalis on
0,533 kg/vvrk (Taulukko 5). Avovesipyynnin aikana jopa yli 0,700 kg/vvrk.
Myös siian avovesipyynnin yksikkösaalis on hyvä 0,433 kg/vvrk. Siian yksikkösaaliit ovat samaa
luokkaa tiheämmillä 35-40 mm kuin 41 – 50 mm verkoilla pyydettäessä (taulukko 3 ja 4). Pyynti6
ponnistus ja saalismäärä ovat ko. verkoilla lähellä toisiaan ja siikaa voitaisiin pyytää ennemmin
hieman isompana isommalla silmäkoolla.
Avovesiaikaan saadaan 69 % koko vuoden saaliista. Avovesipyynnin saaliista n. 25 % on kuhaa, n.
20 % muikkua ja siikaa 16 %. Taimensaaliista saadaan n. 89 % avovesipyynnin yhteydessä (Taulukko 6). Taulukossa 7 on esitetty lajikohtaiset hehtaarisaaliit.
Taulukko 2. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen avovesi- ja talvipyynnin saalis (kg) sekä saalisosuudet
lajeittain ja verkkoluokittain 2013.
% kokonaissaaliista
286,6 184,1
%
157,1
Yht.
0,59
Muu
2404
Verkko 55 mm
Kuore
Verkko 41-50 mm
Särki
162,8
Lahna
9
0,69
Muikku
0,03
2793,5
1218,3
0,5
28
29,8
0
1336,7
23
13
0
7
9
0
0
57
1
1
1,5 130,8 39,5
0
9
1245,7
21
12
6
0,01
0
1288,4
22
13
7,5
0,5
12,1
18
3
0
0
7
70,6 311,9
26,9
6
12
474,7
86
0
15
454,6
0
99
Kuha
26
Hauki
Jlohi
104
Verkko 34-40 mm
1
Taimen
0,45
Made
Vvrk/ha
1811
Verkko 27-33 mm
Ahven
Verkko vrk
Verkkokalastus
Siika
Lievestuoreenjärvi 2013
2
11
4
AVOVESIPYYNTI 2013
Muikkuverkot
3386
0,84
293
814
49,8
89
12
51
21
0
201
0
0,3
2
1533,1
26
15
Verkko ≥ 60 mm
1105,5
0,27
57,9
308,9
0
11
1
11,5
0
0
88
0
0
0
478,3
8
5
Yhteensä
11604
2,86
681,8
1219,8 526,3 82,5 30,11
11
5939,2
100
0,5 0,2
100
%
1495,1 589,8 223,4 19,5 101,6 958,3
11,5
25,2
9,9
3,8
0,3
1,7
16,1
18,2 302,1
2,5
69
9,8
0
38,5
0
20,5
8,9
1,4
0 176,2
0
0,1
0
3132,5
76
31
0
68,8
0
0
0
965,4
24
10
100
TALVIPYYNTI 2013
Verkko 27-33 mm
Verkko 34-40 mm
Verkko 41-50 mm
Verkko 55 mm
Verkko ≥ 60 mm
Yhteensä
12071
2,98
593,6
1961
4884
1,21
109,2
674
2
72,9
16955
4,18
702,8
2635
20,2
375
2,5 107,5
9,8
0
245
0
0,1
0
4097,9
17,2
64,3
0,5
9,2
0,1
0,2
0
6,0
0 0,002
0
100
1384,6
4130,1
1219,8 771,3 82,5 30,21
11
10037,1
13,8
41,1
0,3 0,1
100
%
Yhteensä
% Kokonaissaaliista
28559
7,05
2,6
610 598,4
22 209,1 968,1
6,1
0,2
6,0
7
2,1
9,6
12,2
7,7
0,8
100 %
100
Taulukko 3. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen avovesi- ja talvipyynnin yksikkösaalis (kg) lajeittain ja
verkkoluokittain 2013.
Ttaimen
Jlohi
Siika
0,004
0,0003
0,007
0,001
104
0,03
0,087
0,038
0,173
0,029
Verkko 34-40 mm
2793,5
0,69
0,058
0,025
0,112
0,010
Verkko 41-50 mm
2404
0,59
0,065
0,119
0,077
0,036
Verkko 55 mm
3386
0,84
0,087
0,240
0,015
0,026
0,004
Verkko ≥ 60 mm
1105,5
0,27
0,052
0,279
0,010
0,001
0,010
Yhteensä
11604
2,86
0,350
0,709
0,390
0,115
0,007
0,043
0,433
12071
2,98
0,049
0,162
0,002
0,025
0,0002
0,006
0,001
4884
1,21
0,022
0,138
0,0004
0,015
16955
4,18
0,072
0,300
0,002
0,040
0,673
0,0003
0,015
0,016
0,067
0,087
0,047
0,014
0,002
Yht
Made
0,014
Muu
Ahven
0,006
Kuore
Kuha
0,001
Särki
Hauki
0,45
Lahna
Vvrk/ha
1811
Verkko 27-33 mm
Muikku
Verkko vrk
Lievestuoreenjärvi 2013
Verkkokalastus
AVOVESIPYYNTI 2013
Muikkuverkot
0,067
0,002
0,004
0,170
0,001
0,006
0,189
0,041
0,015
0,006
0,059
0,738
0,548
0,003
0,000004
0,0001
0,536
0,001
0,080
0,673
0,295
0,446
0,453
0,433
0,119
0,017
0,004
3,153
TALVIPYYNTI 2013
Verkko 27-33 mm
0
Verkko 34-40 mm
0
Verkko 41-50 mm
0
Verkko 55 mm
Verkko ≥ 60 mm
Yhteensä
0,015
0,008
0,0002
0,014
0,00001
0,260
0,014
0,001
0,029
0,198
0,00001
0,457
Kuore
0,014 0,004 0,0003
0,007
0,001 0,673 0,0003 0,015
0,016
0,038
0,173 0,029
0,000
0,067
0,067 0,087
Verkko 34-40 mm 2793,5
0,69
0,058
0,025
0,112 0,010
0,004
0,170 0,001
0,047 0,014
Verkko 41-50 mm
0,006
Yht.
%
Muu
Särki
0,006
0,087
Lahna
Jlohi
0,001
0,03
Siika
Taimen
0,45
104
Made
Kuha
1811
Ahven
Hauki
Muikku
Lievestuoreenjärvi 2013
Vvrk/ha
Verkkokalastus
Verkko vrk
Taulukko 4. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen kokonaisyksikkösaalis (kg) lajeittain ja verkkoluokittain 2013.
0,738
26,3
0,548
19,5
0,003
0,446
15,9
0,189
0,041 0,002 0,000004 0,000
0,536
19,1
0,002
0,024
0,00003 0,000
0,302
10,7
0,000
0,241
8,6
0,016 0,003
2,810
100
Kokonaispyynnin yksikkösaalis 2013
Muikkuverkot
Verkko 27-33 mm
0,002
2404
0,59
0,065
0,119
0,077 0,036
Verkko 55 mm
15457
3,81
0,057
0,180
0,004 0,025
0,001
0,008
Verkko ≥ 60 mm
5989,5
1,48
0,028
0,164 0,0003 0,014 0,0002
0,008
Yhteensä
28559 7,05
0,296
0,533
0,004
0,033
10,6
19,0
0,1
1,2
%
0,380 0,118
13,5
4,2
8
0,026
0,429 0,673
15,3
24,0
0,206 0,119
7,3
4,2
0,6
0,1
100
Taulukko 5. Lievestuoreenjärven verkkosaaliin lajiosuudet (%) verkkoluokittain 2013 ja kokonaissaaliin suhteellinen osuus verkkosaaliista.
Verkkokalastus
Lievestuoreenjärvi 2013
Verkko vrk Vvrk/ha
Hauki
Kuha
Ahven
Made Taimen Jlohi Siika
Muikku Lahna Särki
Kuore Muu
Yht.
AVOVESIPYYNTI 2013
Muikkuverkot
1811
0,45
0,1
0,8
2
0,6
0,04
1
0,1
91
0,04
2
2
0
100
Verkko 27-33 mm
104
0,03
16
7
32
5
0
0
12
0
12
16
0
0
100
Verkko 34-40 mm
2793,5
0,69
13
6
25
2
0,5
1
38
0,1
11
3
0
1
100
Verkko 41-50 mm
2404
0,59
12
22
14
7
0
1
35
0
8
0,5
0,001
0
100
Verkko 55 mm
3386
0,84
19
53
3
6
1
3
1
0
13
0
0
0,1
100
1105,5
0,27
12
65
0
2
0,2
2
0
0
18
0
0
0
100
12071
2,98
19
63
1
10
0
2
0
0
6
0
0
0
100
4884
1,21
11
70
0
8
0
4
0
0
7
0
0
0
100
Verkko ≥ 60 mm
TALVIPYYNTI 2013
Verkko 27-33 mm
Verkko 34-40 mm
Verkko 41-50 mm
Verkko 55 mm
Verkko ≥ 60 mm
Taulukko 6. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen vuoden 2013 kokonaissaaliin jakautuminen lajeittain eri
solmuväleille %.
Verkkokalastus
Lievestuoreenjärvi 2013
Verkko vrk Vvrk/ha
Hauki
Kuha
Ahven
Made
Taimen Jlohi
Siika
Muikku Lahna
Särki
Kuore
Muu
AVOVESIPYYNTI 2013
Muikkuverkot
1811
0,45
0,1
0,3
4
1
2
6
0,1
99,9
0
34
99
0
Verkko 27-33 mm
104
0,03
1
0,1
3
1
0
0
1
0
1
11
0
0
Verkko 34-40 mm
2793,5
0,69
12
2
51
4
27
6
49
0,1
17
48
0
82
Verkko 41-50 mm
2404
0,59
11
7
30
14
0
7
47
0
13
7
0,03
0
Verkko 55 mm
3386
0,84
21
20
8
15
55
24
2
0
26
0
1
18
1105,5
0,27
4
7
0
2
5
5
0
0
11
0
0
0
12071
2,98
43
47
3
50
11
33
1
0
23
0
0,3
0
4884
1,21
8
16
0,3
12
0
18
0
0
9
0
0
0
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Verkko ≥ 60 mm
TALVIPYYNTI 2013
Verkko 27-33 mm
Verkko 34-40 mm
Verkko 41-50 mm
Verkko 55 mm
Verkko ≥ 60 mm
Yhteensä
9
Taulukko 7. Pyydyslupia lunastaneiden muu kuin verkkokalastus Lievestuoreenjärvellä 2013.
MUUT PYYDYKSET 2013
Lievestuoreenjärvi 2013
Pyyntikerrat
(vrk, kerta)
Hauki Kuha
Ahven Made Taimen Jlohi
Siika Muikku Lahna Särki
Kuore Muu Yht.
%
Vuosi 2013
Katiska
5595
139
4,5
1272
531
0
0
2
0
164
462
0
20
40
40
290
0
3,2
0
8
0
800
360
0
Onki/Pilkki
382
2
0
737,5
0
1,5
0
11
0
31
54,2
0
0
837 13,4
Heittouistin
180 339,5
12
44
0
2
0
6
0
0
0
0
0
404
Vetoistelu
489 107,5 432,3
43,7
0
41 166,3
0
0
0
0
0
0
791 12,7
0
22
0
0
0
0
0
0
642 488,8 2387,2
553
47,7 166,3
27
0
995 876,2
0
10,3
8,9
0,4
0,0
Rysä/Paunetti
51
2626 42,1
1541 24,7
Ranta-/luokkirysä
6,5
Pitkäsiima
Syöttikoukku**
208
14
0
0
36
0,6
6234
100
Nuotta
Yhteensä
6874
%
*Vapoja keskimäärin
7,8
38,3
0,8
2,7
16,0
14,1
0,0
Särki
Kuore
51
0,8 100,0
3
*kalastuksen kesto keskimäärin 3 h
**yhdellä koukulla
Taulukko 7. Verkkokalastuksen saalis kg/ha Lievestuoreenjärvellä 2013.
Verkko
Vvrk/ha
vrk
Lievestuoreenjärvi 2013
Hauki
Kuha
Ahven
Made
1384,6
4130,1
610
598,4
0,342
1,019
0,151
0,148
2026,6
4618,9
2997,2
1151,4
0,500
1,140
0,740
0,284
Taimen
Jlohi
Siika
Muikku
Lahna
Muu
Yht.
22
209,1
968,05
1219,8
771,3
82,5
30,21
11
10 037,1
0,005
0,052
0,239
0,301
0,190
0,020
0,007
0,003
2,477
69,7
375,4
995,1
1320,8
1766,3
958,7
30,2
62,0
16 372,3
0,017
0,093
0,246
0,326
0,436
0,237
0,007
0,015
4,041
Verkkosaalis
Verkkosaalis
kg/ha
28559
7,05
Kokonaissaalis
Kokonaissaalis
Kg/ha
10
4.2.1.1 Kuha
Kuhaa Lievestuoreenjärvestä saatiin v. 2013 4 618,9 kg. Vuoden 1996 kuhasaaliiksi ilman nuotta- ja
pitkäsiimapyyntiä oli tiedustelussa arvioitu 2 026 kg joka tuolloin oli 8,7 % kokonaissaaliista, nykyisin kuhan osuus on 28 % kokonaissaaliista. Kuhasaaliit ovat Lievestuoreenjärvellä todennäköisesti
paljon enemmän kuin kaksinkertaistuneet, koska tiedustelujoukko ei saavuta kaikkia kuhan kalastajia. Kuhakantojen koettiin myös vahvistuneen viimeisen viiden vuoden aikana (kappale 4.4). Kuhaa on Lievestuoreenjärveen istutettu jo vuosikymmeniä ja kalakantaa on tutkittu myös saalisnäytteistä. Istutusmäärät ovat laskeneet vuosien saatossa, mutta suomunäytteiden perusteella
kuha näyttäisi lisääntyvän järvessä kohtalaisen hyvin (Puranen & Havumäki 2014). Kuhan hehtaarisaalis on noussut vuoden 1996 tiedustelun 0,5 kg:sta 1,140 kiloon.
Kuva 5. Kuhan istutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina 2000-2013.
4.2.1.2 Taimen ja järvilohi
Taimen
Taimen on saaliina harvinainen, joka toistui myös kirjoitetuissa kommenteissa. Suurin osa kalastajista ei ole saanut taimenta enää viime vuosina. Vastaajista 80 ilmoitti ettei ole saanut taimenta
2013. Neljä kalastajaa oli saanut yhteensä 15 rasvaevällistä taimenta, joista yksi oli 5,3 kg:n painoinen ja muut alamittaisia kaloja. Seitsemän kalastajaa oli saanut rasvaevättömän taimenen tai taimenia. Alamittaisia kaloja on jätetty ilmoittamatta saaliista. Tulokset ovat vähintäänkin epävarmoja, koska kaikki eivät taimenen rasvaevää huomioi ottaessaan tai vapauttaessaan kalaa. Varmaa
kuitenkin on, että Lievestuoreenjärvestä saadaan taimenia. Viimeisin järvi-istutus on tehty keväällä
2008 (Kuva 2 A ja B).
11
Tiedustelun perusteella taimenen kokonaissaalis 2013 oli n. 70 kg josta viehekalastuksen osuus oli
44,5 kg. Verkkoihin taimenia oli uinut yhteensä 22 kg. Saaliissa on huomioitava, että tiedustelussa
ei ollut mukana mm. Leppäveden kalastusalueen yhteislupa-alueen vieheluvan lunastaneita uistelijoita, eikä muita ei pyydysyksiköitä lunastaneita kalastajia. Taimensaaliin voidaan olettaa olleen
hieman lukuja suurempi. Taimensaalis on romahtanut vuoden 1996 saaliin 1 235 kg:sta 69,7 kg:n
(5,3 % -> 0,4 %). Istutuskalana järvilohta saatiin 375,4 kg, jota ei järvessä vielä 1996 ollut. Taimenen hehtaarisaalis on laskenut 0,310 kg:sta 0,017 kiloon hehtaarille.
Kuva 5. Taimen istutukset Lievestuoreenjärveen vuosina 2000-2013 (A) ja taimen istutukset Hohonjokeen vuosina 2000-2013 (B)
12
Taimenesta oli runsaasti palautetta avoimissa vastauksissa, joka osoittaa lajin kiinnostavan kalastajia ja saaliin väheneminen on huomattu. Taimen lajina on nykyisin huomioitu voimakkaammin kuin
20 vuotta sitten ja siihen on myös kohdistettu suojelutoimenpiteitä ja kalastusrajoituksia.
Tiedustelun vapaisiin vastauskenttiin kirjoitettiin taimensaaliista ja usein myös suojelutoimenpiteistä mitä järvitaimenkannalle suotaisiin Lievestuoreenjärvellä tehtävän:
”Ehjäeväisiä en ole saanut tänä vuonna, edellisinä (noin vuodet 2008-2011) useita. Kalat ovat olleet todella hyväkuntoisia ja ehjäeväisiä. Kalat olivat todella lihavassa kunnossa, joten ovat olleet
järvellä syönnöstämässä.
Taimenta tuli aiempina vuosina useita per kesä kuilun virta-alueelta, viime vuosina vain yksittäisiä
kappaleita (C&R).
Aiempina vuosina taimenet olivat n. 45-55 cm lihavia ja rasvaevällisiä kaloja. Näitä ei virralla ole
viime aikoina näkynyt.
Viime aikoina taimenia ei ole tullut saaliiksi. 2000-luvuan alussa yhdellä reissulla 6 kg.
En ole ikinä nähnyt, aiemmin kuulemma tuli (istukkaita)
Taimenta ei ole tullut uistelemalla viiteen vuoteen. Lohta kyllä
2008 jälkeen uistelemalla vain muutama alle 30 cm taimen
Rasvaevälliset taimenet tulee ehdottomasti rauhoittaa! Tiettävästi Hohonjoen yläosilla esiintyy
luontaisesti lisääntyvää taimenta, jolloin rasvaevälliset taimenet tulee ehdottomasti päästää takaisin! Verkkopyynnin seurauksena tulleet rasvaevälliset pitää myös vapauttaa vaikka kuolleina,
niin vältytään huijauksilta! Hohonjoen potentiaali pitäisi selvittää nykyistä tarkemmin.
Järvilohi
Järvilohta saatiin saaliiksi 2013 yhteensä noin 375 kg, josta uistelemalla noin 166 kg. Verkoilla järvilohta saatiin 209 kg. Saaliissa on huomioitava, että tiedustelussa ei ollut mukana mm. Leppäveden
kalastusalueen yhteislupa-alueen vieheluvan lunastaneita uistelijoita, eikä muita ei pyydysyksiköitä
lunastaneita kalastajia. Järvilohisaalis on nykyisin yli 5-kertainen taimensaaliiseen nähden. Istutusmäärien perusteella järvilohia tullaan saamaan saaliiksi myös tulevina vuosina. Saaliskoko tulee
kasvamaan lakisääteisen alamitan noustua 60 cm:n. Järvilohen saalisnäytteiden perusteella lohi
kasvaa Lievestuoreenjärvellä 60 cm:iin neljännen ja viimeistään viidennen järvivuotensa aikana
(Puranen & Havumäki 2014).
Lohta toivottiin istutettavaksi enemmän. Istutusmäärät ovatkin 2010-luvulla nousseet 2000-luvun
tasosta (Kuva 6).
13
Kuva 6. Järvilohi-istutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina 2000-2013.
4.2.1.3 Siika ja muikku
Siikasaaliit ovat nousseet kokonaissaaliissa 539 kg:sta 995 kg:n (2,3 % -> 6,1 %). 1996 särkeä, ahventa ja muikkua saatiin enemmän, mutta sitä selittää myös pienempien verkkosilmäkokojen käyttö ja esim. muikkuverkkojen pyyntikerrat (huom. ei talvipyyntiä) olivat 1996 8 659 pyyntikertaa ja
2013 verkkovuorokausia kertyi enää 1 811 kappaletta. Myös muikkukannat vaikuttavat muikun
pyyntiponnistukseen. Ainakin 1990 -luvun alkupuolella muikkukannat olivat hyvät ja sitä pyydettiin
runsaasti (Olkio 1992). Kokonaismuikkusaalis oli 1990 tiedustelun mukaan 15 730 kg, 1996 3 195
kg ja vuonna 2013 1 321 kg.
Siikakannat ovat viimeisen viiden vuoden aikana nousseet ja keskikoon on koettu kasvaneen (kpl
4.4). Siian hehtaarisaalis on noussut vuoden 1996 tiedustelun 0,140 kg:sta 0,246 kiloon. Siian yksikkösaalis oli vuonna 2013 0,433 kg/vvrk. 1996 muiden kuin muikkuverkkojen kokukertainen yksikkösaalis oli 0,025 kg. Muikun hehtaarisaaliit ovat sitä vastoin laskeneet 0,790 kg:sta alle puoleen
(0,326 kg/ha). Kuvassa 7 on esitetty siian istutusmäärät Lievestuoreenjärvellä.
14
Kuva 7. Siikaistutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina 2000-2013.
4.2.1.4 Harjus
Lievestuoreenjärveen on istutettu myös järviharjusta 2000-luvun alussa, viimeksi 2010 (Kuva 8).
Tiedustelussa ei ollut erikseen mainittu harjusta. Avoimissa vastauksissa harjusta ei myöskään
mainittu.
Kuva 8. Järviharjusistutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina 2000-2013.
15
4.2.2 Lievestuoreenjärven pyyntiponnistus
Vuoden 1996 kalastustiedustelussa (Teppo 1997) pyydysyksiköitä lunastaneita kalastajia oli 413,
nyt 2013 heitä oli 208. Kalastajien määrä Lievestuoreenjärvellä on vähentynyt. Vuoden 1996 tiedustelussa oli mukana ammattikalastus ja kuoreen osuus saaliissa selittyy ammattimaisella nuottauksella.
Vuoden 1996 pyyntipaine on esitetty kokukertoina joita ei voi verrata verkkovuorokausiin, koska
pyyntipäivien määrä ei ole tiedossa. Avovesiaikana verkoilla käydään ainakin päivittäin, eikä verkkojen pyynnissä oloaika ole välttämättä edes vuorokautta. Talvisin kokukertojen väli saattaa olla 18 vuorokautta.
Pyyntiponnistus muikun osalta on vertailukelpoinen, koska muikkua pyydetään verkoilla vain avovesikautena. 1996 pyyntivuorokausia/kokukertoja kertyi 7 659 kpl. 2013 muikkua pyydettiin verkoilla 1 181 verkkovuorokautena. Muilla verkoilla 1996 kokukertoja oli yhteensä 19 682 kpl. 2013
verkkovuorokausia muilla kuin muikkuverkoilla oli 26 748 kpl. Todennäköisesti talvinen verkkokalastus ei ole ollut yhtä suosittua 1996 kuin 2010-luvulla (kuhan pyynti), mutta verkkokalastuspaine
on Lievestuoreenjärvellä joka tapauksessa laskenut huomattavasti.
Katiskalla pyyntivuorokausia (5 595 kpl) oli 2013 enemmän kuin vuonna 1996 (4 060 kpl). Katiskan
yksikkösaalis oli 1996 0,470 kg/vrk ja 2013 se oli täsmälleen sama. Saalisosuudellaan hauki oli kuitenkin katiskasaalissa laskenut ja made runsastunut vuonna 2013. Katiskalla voidaan pyytää madetta talvisin, joka selittää myös hauen vähenemisen saaliissa, jos katiskapyynnin ponnistus on
lisääntynyt mateen kutuaikana.
Vetouistelusaalis on noussut selkeästi sitten vuoden 1996 tiedustelun. Aiemmin yksikkösaalis oli
0,159 kg/pyyntikerta, kun 2013 pyyntikerran saaliiksi tuli 0,550 kg. Uistelukertoja kertyi 1996 3 584
kpl ja 2013 489 kpl. Uistelukertoja on Lievestuoreenjärvellä huomattavasti enemmän kuin tässä
tiedustelussa esitetty pyydysyksiköitä lunastaneiden uistelukalastus. Uistelusaalis on noussut merkitsevästi. Tiedusteluaineiston kuhasaalis on noussut vuoden 1996 25 kilosta 432 kiloon.
Onginta- ja pilkkimiskertoja oli 1996 tiedustelussa 2 096 kpl, 2013 kertoja oli 382 kpl. Onki- ja pilkkisaalis on laskenut 2 120 kg:sta 837 kg:n. Onkimista ja pilkkimistä harrastetaan Lievestuoreenjärvellä ilmeisesti huomattavasti vähemmän kuin ennen.
16
4.3 Kalastuksen valvonta
Kalastuslakia uudistettiin 2012. Muutoksia tuli pyydysten merkitsemiseen, alamittasäännöksiin ja
kalastuksen valvontaan. Nykyisin valvojat suorittavat kokeen jonka läpäistyään saavat virallisen
oikeuden kalastuksen valvontaan ELY- keskukselta osakaskuntien tai kalastusalueen valtuuttamina.
Tiedustelussa selvitettiin pyydyslupia lunastaneiden mielipidettä valvonnasta sekä valvonnan tehokkuutta. Tiedusteluun onko valvonta riittävällä tasolla saatiin 81 vastausta joista 65 % oli sitä
mieltä, että valvontaa pitää lisätä. Kalastusta haittaavia tekijöitä tiedusteltaessa 77 % (n = 78) koki
etteivät seisovat pyydykset haittaa muuta kalastusta. Vähän haittaa koki pyydyksistä syntyvän loput 23 %. Vastaajista kuitenkin suurin osa kalastaa passiivisilla menetelmillä ja näkökulma on varmasti erilainen kuin aktiivivälinein pyytävillä. Valvonnan kohdistaminen pyydysten merkitsemiseen
helpottaisi kalastusta järvellä. Pyydysten merkitsemisen katsottiin haittaavan kalastusta paljon 29
% osuudella, vähän haittaa huonosta merkitsemisestä koki olevan peräti 46 % vastanneista (n =
80).
Avoimissa vastauksissa valvontaa kuitenkin toivottiin useammin lisättävän niin uistelijoiden kohdalla kuin verkkorajoitusten noudattamiseksi sekä pyydysten oikein merkitsemiseksi.
4.4 Kalakantojen muutokset
Kysymyksellä tavoiteltiin kalastajien näkemystä saaliskalaston yleiseen kehitykseen ja mm. hoitotoimenpiteiden toimivuuteen. Vastaukset kuvaavat kalakantojen kehitystä viimeisen 5 vuoden
aikana. Lievestuoreenjärvellä on ollut mm. verkon solmuvälirajoituksia (2007-2011 36-54 mm verkot ja 2012-2017 1.12.-31.5. välisellä ajalla 31-54 mm verkot kielletty). Lisäksi 15.5.-30.6. on alle 6
metrin vedellä alle 80 mm verkkojen käyttö kielletty. Järvellä on myös alueellisia kalastusrajoituksia ja kieltoja.
Lievestuoreenjärvellä selkeimmin on havaittu muikun ja taimenen väheneminen. Muikun osalta
kalastajat kokivat kannan pienentyneen tai merkittävästi vähentyneen jopa 61 % mielestä vastanneista (n = 45). Taimenen osalta 69 % vastaajista koki lajin vähentyneen saaliissaan. Järvilohen
osalta saaliin katsottiin vähentyneen tai merkittävästi vähentyneen 45 % osuudella (n = 49) Lahnakannan koettiin runsastuneen 43 % osuudella vastaajista. Kuha- ja siikakannan kokivat vahvistuneen kuhan osalta 42 % (n = 78) ja siian osalta 41 % vastanneista (n = 52). Siian osalta tosin 33 %
koki kannan myös pienentyneen.
17
Kuva 9. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Lievestuoreenjärvellä 2013 viimeisen viiden vuoden aikana.
4.5 Kalojen keskikoon muutokset
Siian, muikun, kuhan ja järvilohen saaliskoon on koettu kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana.
Selvimmin on koettu siian keskikoon kasvaneen 42 %:n osuudella vastaajista (n= 45). Kuhan ja
muikun keskikoko oli 37 %:n mielestä kasvanut (Kuha n = 71 ja muikku n = 44). Hauen ja lahnan
keskikoon on koettu ennemmin pienentyneen kuin suurentuneen (Kuva 14).
Kuva 10. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Lievestuoreenjärvellä 2013 viimeisen 5
vuoden aikana.
18
4.6 Kalastuksen säätely
Mielipidettä kalastuksen säätelyyn tiedusteltiin kysymällä minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi hoitaa? Verkon silmäkokorajoitukset kalastuksen säätelyssä ovat yleistyneet ja kalastajien mielipidettä ko. säätelykeinoon myös tiedusteltiin. Alamitta on yksi yleisimmistä säätelykeinoista, jolla pyritään turvaamaan kalakantojen luontainen elinvoimaisuus ja kalastajilla oli myös mielipiteensä
alamittoihin. Vastaajat saivat ehdottaa myös omia säätelytapoja joita ei tiedustelussa erikseen
mainittu tai esitetty. Jopa vapaa-ajankalastuksen saaliskiintiöitä ehdotettiin kuhalle, taimenelle ja
lohelle. Vapaat vastauskentät ovat tiedustelussa aina yksittäisiä mielipiteitä eivätkä välttämättä
edusta enemmistön mielipidettä.
4.6.1 Kalalajien arvottaminen
Lievestuoreenjärvellä kalastuksen säätely pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien joukossa haluttaisiin tehdä ensisijaisesti kuhan ehdoilla (taulukko 8). Kuhan asetti tärkeimmäksi 41 % vastaajista (n = 127) ja toiseksi oleellisimpana pidettiin taimenta 20 % osuudella ja kolmanneksi tärkeimmäksi muodostui istutettu järvilohi 17 % osuudella. Toiseksi tärkeimmäksi lajin kohdalla hajonta oli jo suurempaa eikä koko ryhmän vastauksesta erottunut muita selkeästi suurempaa tavoitelajia (Kuva 11). Kokonaisvastausten mukaan kolmanneksi tärkeimmäksi lajiksi muodostui siika ja
muikku. Lajin sisällä mielipiteet olivat yhtenäisempiä esim. kuha sai 1. sijan ”ääniä” 63 % kaikista
kuhalle annetuista järjestysnumeroista (Kuva 12). Taimenella vastaava luku oli n. 34 % ja järvilohelle 30 %. Vastauksien tulkinnassa on huomioitava etteivät kaikki antaneet järjestystä koko lajistolle
vaan vain mielestään tärkeimmille. Lajeja oli arvotettu myös samanarvoisiksi.
Taulukko 8. Minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä?
Laji
1
2
3
4
5
6
7
Ahven
3
11
4
12
5
21
10
66
6
5
4
7
14
23
59
Hauki
n
Kuha
52
11
11
3
5
Taimen
26
21
5
8
4
4
8
76
Muikku
14
11
15
4
18
3
1
66
Järvilohi
22
16
9
14
6
4
2
73
Siika
10
19
20
17
6
3
127
95
69
62
51
49
n
19
82
75
44
Kuva 11. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Lievestuoreenjärvellä 2013. Kuvaajassa värikoodi on numeroitu siten, että tumman sininen 1. sija,
punainen 2. sija, jne. Palkki kuvaa suhteellisen määrän 1. sijasta, 2. sijasta jne.
Kuva 12. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Lievestuoreenjärvellä 2013. Kuvaajassa värikoodi on numeroitu siten, että tumman sininen 1. sija,
punainen 2. sija, jne. Palkki kuvaa lajikohtaisen ”äänimäärän” jakautumista.
Vuoden 1996 tiedustelussa järvitaimenta arvostettiin saaliissa selkeästi eniten (50 1. sijaa, n=114),
kuha ja muikku olivat lähes tasaveroisia 1. sijan arvostuksessa (kuha 27 1. sijaa ja muikku 24 1.
sijaa). Myös pisteytyksessä järvitaimen oli selvästi 1. laji. Nykyisin kuha on Lievestuoreenjärvellä
yleinen ja saalista saadaan sekä verkoilla että uistelemalla. Järveen taimenia on istutettu viimeksi
2008 ja saaliit ovatkin vähentyneet huomattavasti (kts. kpl 4.2.1.2)
20
4.6.2 Verkkokalastusrajoitukset
Mikäli kalastusta halutaan säädellä tietyn kalalajin ehdoilla, vaikeuttaa se toisen lajin pyyntiä. Esimerkiksi, jos kalastusta säädellään kuhan ja taimenen luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi,
niin hitaasti kasvavat siikakannat jäävät osin pyynnin ulkopuolelle. Toisaalta, jos kalastus toteutetaan siian ehdoilla, niin taimenia ja kuhia saadaan saaliiksi ennen kuin ne ovat sukukypsiä.
Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia eri kalakantojen suojelemiseksi. Lievestuoreenjärvellä Leppäveden kalastusalue on kieltänyt 1.12.-31.5. välisenä aikana solmuväliltään
31-54 mm verkkojen käytön. 15.5. – 30.6. kuhan kutualueilla (alle 6 metrin vedellä) on alle 80 mm
(solmuväli) verkkojen käyttö kielletty.
Lievestuoreenjärvellä ilman solmuvälirajoituksia verkkokalastusta haluaisi harrastaa 14 % pyydysyksiköitä lunastaneista kalastajista (Kuva 13), muta vain 2 % kalastajista vastusti lisärajoituksia.
Toiveet eri solmuväliluokkarajoituksille hajaantuivat samanarvoisesti. Ilmeisesti verkkokalastustottumukset vaihtelevat ja kohde laji ainakin kausittain vaikeuttaa vastaamaan ko. kysymykseen.
Avoimissa vastauksissa toivottiin usein ajallisia, paikallisia kieltoja ja rajoituksia tai verkkojen määrän vähentämistä. Nykyisiä tiukempiakin solmuvälirajoituksia oltiin valmiita hyväksymään. Jos
rajoituksia kuitenkin tulisi niin 20 % pitäisi sopivana jopa 20-54 mm verkkojen käytön kieltämisen.
Kuva 13. Kyselyyn vastanneiden kalastajien mielipiteet eri solmuvälirajoituksista Lievestuoreenjärvellä.
Verkkokalastuksen säätelyssä eniten mainintoja sai ajalliset ja alueelliset rauhoitukset, jotka tarkemmin mainittuina koskivat Kallaanlahtea. Kallaanlahdelle toivottiin usein kevään ja alkukesän
kalastusrauhoitusta. Myös Hohonjokeen toivottiin kaloille turvattua vaellusreittiä. Verkkomäärän
kalastajakohtaisia kiintiötäkin esitettiin, mutta mainintoja siitä mitä sen pitäisi olla ei esitetty (ny-
21
kyisin 6 kpl 1-3 m x 30 m verkkoa/kalastaja) ja kuhan pyynnissä silmäkokoa toivottiin nostettavan
suuremmaksi kuin sallittu 55 mm.
4.6.3 Alamitat
Kalastusalue voi nostaa kalojen lakisääteisiä alamittoja kalakantojen turvaamiseksi. Kuhan nykyinen lakisääteinen alamitta on 37 cm ja taimenen sekä järvilohen 60 cm (Alamitta asetus tuli voimaan vuoden 2014 alusta). Leppäveden kalastusalueella alamitat olivat 2013 kuhalle 40 cm ja taimenelle sekä järvilohelle 50 cm. Taimenelle ja lohelle on Lievestuoreen järvellä saaliskiintiönä 2
kappaletta/vrk. Lisäksi siialle on määrätty 5 kalan vuorokausikiintiö kuilunalueella.
Tiedustelussa kysyttiin kuhalle sopivaa alamittaa, jossa vaihtoehtona oli nykyinen lakisääteinen 37
cm, nykyinen alueen määräämä 40 cm, nosto 45 tai 50 cm sekä oma näkemys alamitasta tai muista vaihtoehdoista. Lievestuoreenjärvellä noin puolet kalastajista olivat vastausten perusteella tyytyväisiä nykyiseen kuhan alamittaan (taulukko 11). Valmiita kuhan alamitan nostoon oli yli 32 %,
koska omissa ehdotuksissa kuhan mediaani alamitta oli 43 cm (vaihteluväli 30 – 60 cm). Yksi vastanneista ehdotti ylämittaa, joka olisi 60 cm. Kaikki yli 60 cm kuhat olisi siis vapautettava.
Taimenen ja järvilohen osalta alamittoja tiedusteltiin vuoden 2013 lain pohjalta. 2014 alusta kaikki
napapiirin eteläpuolisten taimenien ja järvilohien alamitaksi säädettiin 60 cm, joka on osaltaan
voinut vaikuttaa vastauksiin. Tiedustelussa kysyttiin erikseen istutetun ja villin taimenen/lohen
alamittaa. Istutetulla kalalla tarkoitettiin rasvaeväleikattua järveen istutettua 2-4 –vuotiasta kalaa.
Lievestuoreenjärveen on viimeksi istutettu taimenia 2008 ja suurin osa järvessä uivista taimenista
on peräisin Hohonjoessa luontaisesti lisääntyneistä taimenista tai sinne tehdyistä pienpoikas- ja
mäti-istutuksista. Järvilohta on istutettu vuodesta 2001 ja se onkin nykyisin merkittävä virkistyskalastuksen kohde järvellä.
Istutetulle taimenelle pidettiin hyvänä 50 cm alamittaa (47 %), mutta myös 60 cm:ä (39 %) pidettiin lähes yhtä hyvänä (N=17 ja 14). Omissa ehdotuksissa mainittiin 45 cm:n alamitta ja istutustaimenen ylämitta 50 cm. Järvilohelle sopivaksi alamitaksi koettiin samat pituudet kuin istukastaimenelle. Muissa ehdotuksissa oli mainittu 55 ja 65 cm:n alamitat.
22
Taulukko 11. Suhtautuminen alamittasäännöstelyyn Lievestuoreenjärvellä.
Kuha
En halua kuhan alamitan nostoa (37 cm)
Hyväksyn kuhan alamitan noston 40 cm:n
Hyväksyn kuhan alamitan noston 45 cm:n
Hyväksyn kuhan alamitan noston 50 cm:n
Oma ehdotus
17 %
43 %
29 %
6%
4%
n=111
Taimen ja järvilohi
En halua taimenen ja jlohen alamitan nostoa (40 cm)
Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n
Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n
2%
52 %
43 %
n=95
Taimen (istutettu)
En halua taimenen alamitan nostoa (40 cm)
Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n
Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n
5%
47 %
39 %
n=36
Järvilohi (istutettu)
En halua järvilohen alamitan nostoa (40 cm)
Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n
Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n
5%
47 %
39 %
n=38
4.7 Ravustus
Tiedustelun perusteella rapuja esiintyy Lievestuoreenjärvellä, mutta ravustus on hyvin vähäistä.
Vain 9 henkilöä ilmoitti ravustaneensa ja 90 ilmoitti ettei ole ravustanut vaikka puolta tästä joukosta (50 %) ravustus kiinnosti. Ravustuksen kiinnostavuutta tiedusteltiin kyllä/ei –kysymyksellä.
Puolta vastanneista ravustus ei kiinnostanut.
Yhteensä Lievestuoreenjärvestä pyydettiin 1 110 täplärapua. Keskisaalis oli 0,6 rapua/merta/pyyntivrk. Saalis vaihteli laskennallisesti 0 - 4,3 kpl välillä. Rapuistutuksia toivottiin lisättävän. Ilmeisesti saaliit eivät alueellisesti jakaudu tasaisesti.
23
4.8 Kalastusta haittaavia tekijöitä Lievestuoreenjärvellä
Tiedustelun perusteella Lievestuoreenjärvellä kalastusta eniten haittaa pyydysten huono merkitseminen. Lähes kolmannes vastanneista (29 %) koki merkitsemisen haittaavan paljon kalastustaan.
Vain 25 % koki, ettei siitä ole ollenkaan haittaa (n=80). Huomattavaa on ettei seisovia pyydyksiä
koeta haitaksi, vaan niiden merkitseminen. Vähempiarvoisten kalalajien runsaus, pyydysten limoittuminen ja vesikasvien runsaus haittaavat kalastusta jossain määrin, joista vesikasvien haitta on
alueellista. Vuoden 1996 tiedustelussa suurimmaksi haittatekijäksi koettiin vähempiarvoiset kalalajit ja pyydysten limoittuminen. Vaikka seisovilla pyydyksillä pyynti on vähentynyt saattaa järvellä
nykyisin liikkua enemmän väkeä, jota pyydysten merkitseminen haittaa. Vesikasvillisuuden runsastumista tai siitä muodostunutta haittaa tulisi selvittää. Ammattikalastuksesta oli kirjoitettu vapaisiin vastauskenttiin jyrkkiä mielipiteitä, mutta kokonaisvastauksissa nykyinen pyynti ei näyttäisi
muodostavan ristiriitoja Lievestuoreenjärvellä.
Taulukko 12. Kalastusta haittaavat tekijät Lievestuoreenjärvellä 2013.
Ei
Vähän
Paljon
n
Seisovat pyydykset
77
23
0
78
Uistelijat
72
26
2
81
Pyydysten merkitseminen
25
46
29
80
Järven muu käyttö
89
11
0
79
Ranta-asutus/mökit
84
11
5
79
Pyydysten limoittuminen
56
41
3
75
Vähempi arvoiset kalalajit
48
47
5
79
Lupahinnat
75
18
8
79
Lupien saanti
91
9
0
77
Ilkivalta
68
26
6
78
Leväkukinnat
70
25
5
77
Kalastusrajoitukset ja -kiellot
66
25
9
80
Ammattikalastus
81
9
9
74
Vesikasvillisuuden runsaus
58
36
5
74
24
Kuva 14. Kalastusta Lievestuoreenjärvellä haittaavat tekijät 2013.
4.9 Avoimet vastaukset ja ”vapaa sana”
Avoimia vastauksia on käsitelty jo asiakohtaisesti. Muita mainittavia asioita olivat huolenaiheet ja
toiveet jätevedenpuhdistamosta ja jätevesien käsittelystä. Kuitenkin järven tilaan ja kalakantoihin
oltiin mainitsemisen arvoisesti tyytyväisiä useamman vastaajan toimesta.
25
5. Yhteenveto
Kokonaissaaliin määrää tiedustelussa vähentää yleisoikeudellisen kalastuksen (pilkintä, onginta.
ikään perustuva kalastusoikeus), läänikohtaisen viehekortin lunastaneiden ja uistelukalastajien
saaliin puuttuminen. Uistelukalastajien saalis on petokalaa, kuhaa, haukea, ahventa, järvilohta ja
taimenta. Passiivisiin pyyntimuotoihin nähden taimenen saalismäärät korostuvat uistelusaaliissa,
joka näkyy myös tämän tiedustelun tuloksissa. Lievestuoreenjärvelläkin petokaloja pyydetään
huomattavasti enemmän kuin tiedustelulla voitiin selvittää.
Lievestuoreenjärvellä verkkokalastuksen suosiota lisää vahva kuhakanta, jota pyydetään runsaasti
harvoilla verkoilla (55 mm ylöspäin). Ennen kalastusta harrastettiin pienemmän silmäkoon verkoilla eikä kuha aiemmin ollutkaan tavoitelluin saaliskala. Lievestuoreenjärvellä seisovilla pyydyksillä
kalastavat kalastajat ovat vähentyneet. Lupia ostetaan noin puolet 20 vuoden takaisesta myynnistä. Kyselyn tuloksista näkyy selvästi verkkokalastuksen väheneminen viimeisen 17 vuoden aikana.
Saaliit ovat mm. kuhan ja siian osalta nousseet niin kokonaismäärässä kuin yksikkösaaliissa. Kuhasaaliit ovat kasvaneet merkittävästi ja kuhan keskikoko on myös kasvanut. Iso osa kokonaissaaliista saadaan harvoilla yli 55 mm verkoilla. Muikkusaaliit ovat heikentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta pyynti voi olla myös vähäisempää. Järvilohta saadaan myös saaliiksi, mutta
kokonaissaaliin arviointi on vaikeaa, koska kaikkia kalastajia ei tiedustelun otannalla saavutettu.
Järvilohen kokonaissaalis jää kuitenkin selvästi alle vuoden 1996 arvioidusta taimensaaliista.
Vaikka tarkkoja saalismääriä ei tiedustelulla saada, voidaan saaliin määrää ja suhteellisuuksia, rajoitusten toimivuutta, pyyntipainetta, kalakantoja ja kalastajien mielipiteitä kartoittaa.
Tietoa tarvitaan Lievestuoreenjärven kalataloudellisten hoitotavoitteiden määrittämisessä ja seurannassa.
Tiedustelussa esitetyt saalismäärät on suhteutettava pyynnin määrään. Mitä enemmän tiettyä
kalaa tavoitellaan, sitä enemmän sitä tiettyyn rajaan saadaan. Lievestuoreenjärvellä kuhaa saadaan hyvin keskimääräisen kaikkien verkkojen yksikkösaaliin ollessa 0,5 kg verkkovuorokausi
(verkko 1,8-3m x 30 m ).
Kalastusasetus nosti järvitaimenen ja järvilohen alamittoja 1.1.2014. Tiedustelun mukaan Lievestuoreen kalastajat hyväksyvät alamitan noston 50 cm (vanha kalastusalueen alamitta), mutta uusi
60 cm ei saanut vankkumatonta kannatusta vaikka ko. alamitan moni kuitenkin hyväksyy. Kuhan
40 cm alamitta on yleisesti hyväksytty sopivaksi.
Kalastusta haittaavista tekijöistä pyydysten merkitseminen oli selkeästi suurin huolenaihe. Myös
pyydysten limoittuminen ja vähempiarvoiset kalalajit erottuivat ainakin jossain määrin kalastusta
haittaavina tekijöinä.
26
Kirjallisuus
Havumäki M. & Ranta T. 2012. Päijänteen kalastustiedustelu 2011. Pohjois-Päijänteen ja Etelä- ja
Keski-Päijänteen kalastusalue, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry, Hämeen Kalatalouskeskus.
Olkio, K. 1992: Lievestuoreenjärven käyttö- ja hoitosuunnitelma. Keski-Suomen kalatalouskeskus.
65 s. +Liitteet.
Puranen M. & Havumäki M. 2014: Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranta 2010 – 2014. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry. Leppäveden kalastusalue.
Teppo, A., 1997: Kalastus Lievestuoreenjärvellä 1996. Leppäveden kalastusalue.
27
Liite 1. Kalastustiedustelun lomake.
10.3.2014
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry
PL 112, Kauppakatu 19 B
40101 JYVÄSKYLÄ
Timo Meronen 040 0735 286
Matti Havumäki 040 1626 400
[email protected]
Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013
Hyvä kalastaja!
Olette osana Lievestuoreenjärvelle tehtävää kalastustiedustelua. Kysely on lähetty Lievestuoreenjärven osakaskunnilta kalastuslupia lunastaneille kalastajille. Kysely koskee lunastamillanne luvilla
kalastanutta henkilöä tai henkilöitä. Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää kalakantojen kehittymistä, nykyistä vapaa-ajankalastusta sekä saada tietoa kalataloudellisen päätöksenteon tueksi.
Tiedustelu tukee laajempaa kalataloudellista seurantaa, joka pitää sisällään mm. vuosittaista kirjanpitokalastusta, josta saadaan tietoa kalakantojen muutoksista sekä kalojen kasvuselvityksiä.
Kyselystä on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä, jotta vastaaminen on nopeaa ja helppoa.
Kysymyksiä voi kommentoida avoimiin vastauskenttiin. Vastaukset ovat luottamuksellisia eikä yksittäistä vastausta voi erottaa raportoinnista. Tiedustelussa ei suoriteta minkäänlaista kalastuksen
valvontaa. Mikäli ette kalastaneet tai ravustaneet Lievestuoreenjärvellä palauttakaa vastauspaperi
nimellä varustettuna, jotta emme lähetä turhaan uusintakyselyä. Palauttakaa kyselylomake mukana tulevassa palautuskuoressa mahdollisimman pian. Vastauskuoren postimaksu on maksettu.
Kiitoksia arvokkaasta vastauksestanne kalavesienne hyväksi!
Terveisin,
K-S Kalatalouskeskus ry
Matti Havumäki
PL 112, Kauppakatu 19 B
40101 Jyväskylä
040 1626400
28
Vastaajan tiedot:
________________________________________
Ikä ___v.
Nimi (Voit vastata myös nimettömänä)
1. Minkälaiseksi kalastajaksi arvioitte itsenne?
Vapaa-ajankalastaja tai kotitarve (Kalastatte ympärivuoden)
Mökkikalastaja (Kalastuksenne painottuu avovesikauteen loma-ajalle)
”Ammattikalastaja” (Saatte kalastuksesta lisäansiota)
Ammattikalastaja (Tulonne kalastuksesta ylittää 30 %)
29
□
□
□
□
2. Merkitkää alla oleviin taulukoihin eri pyydyksillä vuonna 2013 saamanne saalis kg:na.





Vastatkaa erikseen avovesipyyntiä sekä talvipyyntiä koskevat tiedot alla olevaan taulukkoon.
Kalastuspäivien määrä tarkoittaa, sitä kuinka monena päivänä olette kalastaneet (pyydykset vedessä) kullakin pyydyksellä vuoden 2013 aikana.
Pyydysten määrä/pyyntipäivä kohtaan arvioikaa, kuinka monta pyydystä teillä on keskimäärin ollut pyynnissä.
Alleviivaa kg:t tavoittelemasi lajien kohdalta.
1 verkko = 1,8 – 3m x 30 m. Laske pyydysmäärä kahdeksi verkoksi, jos korkeus on yli 3 m. 5 m x 60 m verkko = 4 verkkoa
Verkkokalastus
Pyyntipäivät
AVOVESIPYYNTI VUONNA 2013
Saalis (kg) vuonna 2013
Pyydysten
määrä/
TaiJärviMuikPyyntipäivä Hauki Kuha Ahven Made men
lohi
Siika ku
Muikkuverkot
Verkko 27-33 mm
Verkko 34-40 mm
Verkko 41-50 mm
Verkko 55 mm
Verkko ≥ 60 mm
TALVIPYYNTI VUONNA 2013
Verkko 27-33 mm
Verkko 34-40 mm
Verkko 41-50 mm
Verkko 55 mm
Verkko ≥ 60 mm
30
Lahna
Särki
Kuore
Muu
MUUT PYYDYKSET
Pyydysten
Saalis (kg) vuonna 2013
määrä/
Pyyntipäivät Pyyntipäivä Hauki Kuha Ahven Made Taimen Järvilohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu
Vuosi 2013
Katiska
Rysä/paunetti
Ranta/-luokkirysä
Onki/Pilkki
Heittouistin
Vetoistelu*
Pitkäsiima ___koukkua
Syöttikoukku
Nuotta
Muu, mikä
* vapoja keskimäärin _____kpl
* Kalastuksen kesto keskimäärin ___h/kerta
31
3. Merkitkää taulukkoon verkkokalastuksen jakautuminen eri kuukausille vuosina 2013.

Kalastuspäivien määrä tarkoittaa, sitä kuinka monena päivänä olette kalastaneet (verkot vedessä) vuoden 2013 aikana.
2013
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Muikkuverkot
Verkot solmuväli
27-33 mm
Verkot solmuväli
34-40 mm
Verkot solmuväli
41-50 mm
Verkot solmuväli
55 mm
Verkot solmuväli
≥ 60 mm
32
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
33
Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013
4. Onko seuraavien kalalajien kannoissa tapahtunut mielestäsi muutoksia viimeisen
5 vuoden aikana?
Perusta vastaus omiin havaintoihisi ja ota huomioon muutokset pyyntiponnistuksessasi. (0 =ei tietoa / en
kalastanut, 1 = vähentynyt merkittävästi, 2 = vähentynyt, 3 = ei merkittävää muutosta, 4 = runsastunut, 5 =
runsastunut merkittävästi )
Ahven
Hauki
Jlohi
Särki
Kuore
Made
0
1
2
3 4
5
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
Taimen
Muikku
Siika
Kuha
Lahna
Muut särkikalat
0
1
2
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
3 4
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
5
□
□
□
□
□
□
Oletteko havainneet pidemmän aikavälin muutoksia kalakannoissa?
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
5. Onko seuraavien kalalajien keskikoossa tapahtunut mielestäsi muutoksia viimeisen 5 vuoden aikana?
(Huom! Muista arvioida oman pyyntitavan muutokset. (0 = ei tietoa/en kalastanut, 1 = pienentynyt merkittävästi, 2 =pienentynyt, 3 = ei merkittävää muutosta, 4 = kasvanut, 5=kasvanut merkittävästi ))
Ahven
Hauki
Jlohi
Särki
Kuore
Made
0
1
2
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
3 4
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
5
□
□
□
□
□
□
Taimen
Muikku
Siika
Kuha
Lahna
Muut särkikalat
0
1
2
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
3 4
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
5
□
□
□
□
□
□
Oletteko havainneet pidemmän aikavälin muutoksia kalojen keskikoossa?
_____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013
34
6. Mitä mieltä olette verkkokalastusrajoituksista?
Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia eri kalakantojen suojelemiseksi. Myös Lievestuoreenjärvellä verkkokalastusta on rajoitettu tiettyjen solmuvälien osalta.
□
□
□
□
□
□
En halua lainkaan rajoituksia verkkojen silmäkokoihin
Pidän sopivana 20-49 mm verkkojen käytön kieltämisen
Pidän sopivana 20-54 mm verkkojen käytön kieltämisen
Pidän sopivana 36-49 mm verkkojen käytön kieltämisen
Pidän sopivana 31-54 mm verkkojen käytön kieltämisen
Pidän sopivana 41-54 mm verkkojen kieltämisen
Muu tapa?
________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________
________________________________________________________
7. Mitä mieltä olette alamittojen korotuksista?
Kalastusalue voi nostaa kalojen lakisääteisiä alamittoja kalakantojen turvaamiseksi. Kuhan nykyinen lakisääteinen alamitta on 37 cm ja taimenen sekä järvilohen 60 cm. Lievestuoreenjärvellä alamitat vuonna 2013
olivat kuhalle 40 cm ja taimenelle sekä järvilohelle 50 cm.
Kuha
En halua kuhan alamitan nostoa (Lakisääteisestä)
Hyväksyn kuhan alamitan noston 40 cm:n
Hyväksyn kuhan alamitan noston 45 cm:n
Kuhalle sopiva alamitta on
□
□
□
__ cm
Taimen ja järvilohi
Hyväksyn taimenen ja järvilohen alamitan noston 50 cm:n
Hyväksyn taimenen ja järvilohen alamitan noston 60 cm:n
Istutetun järvitaimenen sopiva alamitta on
Istutetun järvilohen sopiva alamitta on
□
□
__ cm
__ cm
35
Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013
8. Minkä lajin tai lajien ehdoilla kalastusta tulisi säädellä?
Mikäli kalastusta halutaan säädellä tietyn kalalajin ehdoilla saattaa se vaikeuttaa toisen lajin pyyntiä. Esimerkiksi, jos kalastusta säädellään kuhan ja taimenen luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi, niin hitaasti
kasvavat siikakannat jäävät osaksi verkkopyynnin ulkopuolelle. Toisaalta, jos kalastus toteutetaan siian ehdoilla, niin taimenia ja kuhia saadaan saaliiksi ennen kuin ovat sukukypsiä. (Arvota lajit mieleiseesi tärkeysjärjestykseen. (1 =tärkein/tärkeimmät, 2 =toiseksi tärkein/tärkeimmät,jne ).
Ahven
Hauki
Kuha
Taimen
___
___
___
___
Muikku
Jlohi
Siika
___
___
___
9. Pitäisikö kalastuksenvalvontaa lisätä?
Kyllä
Ei
□
□
10. Oletteko saaneet ehjäeväisiä (luonnossa syntyneitä) taimenia viime vuoden aikana?
Hohonjokeen istutetaan lähes vuosittain taimenen poikasia. Istutettujen ja luonnossa syntyneiden yksilöiden
erottamiseksi on istutetuilta taimenilta leikattu rasvaevä pois. Luontaisesti lisääntynyt tai alle 1-vuotiaanan
istutetut järvitaimenet voidaan tunnistaa ehjästä rasvaevästä. Alla olevissa kuvissa näette ehjäeväisen taimenen sekä taimenen, jonka rasvaevä on leikattu.
Eväleikattu istukastaimen (kuva: Risto Kannel)
Rasvaevällinen luonnonkala (kuva: Maria Uusitalo)
36
Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013
En ole saanut
□
□
Olen saanut rasvaevällisiä taimenia
_____kpl
En ole tarkastanut
Huomioita Lievestuoreenjärven taimenista/taimensaaliista:
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
______________________________________.
Ravustus
11. Oletteko ravustaneet Lievestuoreenjärvellä vuoden 2013 aikana?
□
□
En ole ravustanut
Olen ravustanut
Ovatko ravut:
□
□
□
Täplärapuja
Jokirapuja
En tiedä
12. Mikäli olette ravustaneet, niin merkitkää rapusaalis sekä pyydysten määrä ja
pyyntivuorokaudet taulukkoon.
Rapuja kpl tarkoittaa kokonaissaalista ravustuskaudella 2013, mertoja kpl tarkoittaa pyynnissä keskimäärin
olleiden mertojen lukumäärää ja pyynti vrk tarkoittaa mertojen pyyntipäivien kokonaismäärää.
Rapuja kpl
Mertoja kpl Pyynti vrk
Jokirapu
Täplärapu
13. Olisitteko kiinnostunut ravustuksesta, jos rapuja esiintyisi lähivesissänne?
Kyllä
Ei
□
□
Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013
37
14. Merkitse alla olevaan taulukkoon kalastusta haittaavia tekijöitä (kommentoi vastaustasi tyhjään tekstikenttään)
Ei haittaa
1. Seisovat pyydykset
2. Uistelijat
3. Pyydysten huono merkitseminen
4. Järven muu virkistyskäyttö
5. Ranta-asutus/mökit
6. Pyydysten limoittuminen
7. Vähempiarvoisten kalojen runsaus
8. Lupien hinta
9. Lupien saanti
10. Ilkivalta
11. Leväkukinnat
Haittaa vähän Haittaa paljon
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
□
12. Kalastusrajoitukset ja
-kiellot
13. Ammattikalastus
14. Vesikasvillisuuden runsastuminen
15. Muu, mikä?
_________________________________
16. _________________________________
16. Vapaa sana Lievestuoreenjärven tilasta ja kalakantojen sekä kalastuksen kehittämisestä:
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________
________________________________________________
Kiitos vastauksestanne!