kotina maailma
Kotimaisen viihteen puolesta! Nettilehti SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI •3/2012 6.vsk Agents & Vesa Haaja Pääyhteistyökumppanit: keikoilla ja studiossa Janne Tulkki toiset on luotuja kulkemaan Hevisaurus koko perheen metalliannos Tanssilavat muutoksia vuosikymmenten saatossa Tarja Turunen kotina maailma Osmo´s Cosmos kattaus glam-rockia kesän 2012 Tanssilavojen kuninkaalliset suomiviihde -facebook äänestys SuomiViihteen facebook-sivustolla (https://www.facebook.com/Suomiviihde) on ollut elokuun puolesta välistä aina syksyn lehden ilmestymiseen asti leikkimielinen äänestyskokeilu ”Kesän 2012 Tanssilavojen Kuninkaallisista”! Äänestää sai haluamaansa artistia tai bändiä kategorioissa: Iskelmän Kuningas, kuningatar ja parhain hoviorkesteri sekä myös Pop-Rock puolen kuninkaalliset. Ääniä sai antaa niin monelle kohteelle kuin halusi, mutta yhtä sai äänestää vain kerran. Tasapuolisuutta haittasi hieman se, että äänestykseen ei voinut laittaa maksimissaan kuin sata vaihtoehtoa. Määrän täyttyessä, jotkut kohteet jäivät sen vuoksi äänestyksen ulkopuolelle. Ensi kerralla olemme ehkä viisaampia asian suhteen ja teemme hieman toisin asioita. Lehden julkaisuhetkellä (10.9) tilanne oli se, että ääniä oli annettu kaiken kaikkiaan 3279 kpl. Äänestystä oli käynyt katsomassa kuitenkin huikeat 36 689 henkilöä. KESÄN 2012 TANSSILAVOJEN ISKELMÄN KUNINKAALLISET OVAT: Kuningatar – Suvi Teräsniska (Suvi sai kaikista eniten ääniä kaikista ehdokkaista) Prinsessat sijat (2.-3.) - Saija Tuupanen - Sari Hellsten Kuningas - Janne Tulkki (Janne sai toiseksi eniten ääniä kaikista ehdokkaista) Prinssit (sijat 2.-3.) - Heikki Koskelo - Marko Maunuksela Hoviorkesteri – Hurma (3. eniten ääniä kaikista ehdokkaista) Sijat 2.-3. - Neljänsuora - Finlanders KESÄN 2012 TANSSILAVOJEN POP-ROCK KUNINKAALLISET OVAT: Kuningatar - Chisu Kuningas - Popeda Hovibändi – Lauri Tähkä Onneksi olkoon voittajille! :D JULKAISUTIEDOT Kotimaisen viihteen puolesta! Nettilehti Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto ja ilmoitusmyynti: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969 [email protected] Toimittajat: Juha Lahti [email protected] Sanna Heinonen [email protected] 2 ISSN-L 2243-4844 ISSN 2243-4844 Aikakauslehtien Liiton jäsen SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI •3/2012 6.vsk Sisällysluettelo • ”Kesän 2012 Tanssilavakuninkaalliset” - facebook-äänestys / s. 2 • Tarja Turunen - Kotina maailma / s. 4 • Hevisaurus - Koko perheen metalliannos / s. 6 • Agents & Vesa Haaja - Keikoilla ja studiossa / s. • Osmo’s Cosmos - Kattaus glam- rockia / s. 8 10 • FBI Beat - Tanssimusaa tunnistettavasti / s. 12 • Anette Ekholm - Laulava monitoimikone / s. 13 • Janne Tulkki teki kunniaa Rautavaaralle Toiset on luotuja kulkemaan / s.14 • Tanssilavat - Muutoksia vuosikymmenten saatossa / s. 16 • Valasrannan tanssileiri - Tanssin riemua yötä päivää / s.18 WWW.SUOMIVIIHDE.FI 3 ARTISTIT JA MUSIIKKI ” Kuusivuotiaana aloitin pianonsoiton yksityistunnit. Minua ei sinne pakotettu vaan halusin sitä itse. tarja turunen Kotina maailma 4 SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 Klassisen laulun ja raskaan rock-musiikin sekoitus on se yhdistelmä, josta Tarja Turunen tuli aikanaan tunnetuksi Nightwish- yhtyeen myötä. Nyt soolouralla artisti jatkaa samalla linjalla, ja on edelleen tyylisuuntansa ainutlaatuinen ilmiö. teksti: juha lahti / Kuva: eugenio mazzinghi B uenos Airesin tal- Afrikkaa lukuun ottamatta molemmat veljet ovat musiivi Argentiinassa oli hän onkin esiintynyt kaikilla kin kanssa tekemisissä. - Kuusivuotiaana aloitin syvimmillään, kun mantereilla. - Suurinta suosioni on tällä pianonsoiton yksityistunnit. tavoitin Tarja Turusen haastattelutuokioomme. Levytys- hetkellä itäisessä Euroopassa Minua ei sinne pakotettu vaan halusin sitä itse, Tarja Turunen kiireiden keskelläkin artisti ja Etelä-Amerikassa. Maailmaa kiertäessään muistelee. oli kuitenkin varsin hyvänMusiikkiopisto tuli tuulisen oloinen ja myös artistin opiskekeskustelumme sujui varsin leppoisissa ” Lauluääni on instrumenttini. luun mukaan, mutta koska Kiteellä ei sen merkeissä. Ja kun kannan tätä jälkeen voinut oikein - Uuden studioalinstrumenttia omassa musiikin saralla jatbumin teko on mekropassani, niin se sanelee kaa kouluttautumista, nossa, minun lauluosuuteni ja kuorot elämäntapani. Säännöllinen muutti Turunen Savonlinnaan. siihen tehdään tosin liikunta kuuluukin - Siellä kiinnostuin vasta loppuvuodesta, arkipäivääni kiinteästi. ” myös oopperajuhlien Tarja Turunen keransiosta klassiseen too. musiikkiin ja lauluun. Puuhaa albumin tiimoilta riittää koko ajan, Tarja Turusella ei ole tarvetta Minulle oli myös jo silloin selsillä Turunen toimii myös le- viettää niin sanottua ”rock’n vää, että haluan opiskelemaan vyn tuottajana. Hän toimii it- roll”- elämää, eikä hänellä sii- Sibelius Akatemiaan. Myöhemmin Tarja Turunen se myös pitkälti kappaleiden hen oikein ole varaakaan. ideoijana ja tekee ne myös - Lauluääni on instrument- opiskeli musiikkia myös Sakjoko kokonaan itse tai sitten tini. Ja kun kannan tätä inst- sassa Karlsruhessa. Hän oli jo yhteistyöprojekteina. rumenttia omassa kropassani, silloin mukana Nightwish:ssa, - Olen löytänyt rohkeutta niin se sanelee elämäntapani. ja tekemistä hänellä riittikin biisien tekemiseen. Se on ol- Säännöllinen liikunta kuuluu- noihin aikoihin yllin kyllin. - Se oli aika raskasta, kun lut minulle suuri haaste, mutta kin arkipäivääni kiinteästi. minähän rakastan haasteita. Tarja Turusen maailmanlaa- opiskelin ja kierrettiin bändin Säveltäminen tapahtuu pianon juisesti tunnustettu ja arvos- kanssa maailmaa samaan aitai flyygelin ja tietokoneen tettu lauluääni ja ammattitaito kaan. No, opettajat eivät koskaan ”morkanneet” avulla. minua, että ”miksi Tulevan albumin ” Kehittyminen laulajana sinä sen hevibändin musiikilliset elemenei lopu koskaan. Siksi kanssa touhuat”? tit ovat samoja kuin aikaisemminkin. Kuootan laulutunteja edelleen. Opiskelukaverit sitä rot ja jouset ovat suuTyötä oman soundin eteen kyllä ihmettelivät. Jatkossa Tarja Turessa roolissa samoin olen tehnyt paljon, ja olen runen siis panostaa kuin hevikitaratkin. huomannut, että ääneni vahvasti omaan, nou- Levy tulee olemaan luonnollinen on muuttunut jonkin verran sujohteiseen uraansa. Mutta muitakin suunjatko edelliselle albuvuosien saatossa. ” nitelmia artistilla on mille, jolla löysin lomielessä. pullisesti itseni. Bän- Olemme rumpalimme diuran jälkeinen aika on aina eivät ole syntyneet sattumalta, itsensä hakemista. vaan työtä sen eteen hän on kanssa kehitelleet esityksen nimeltään “beauty and the joutunut tekemään kovasti. Kiertue-elämää - Kehittyminen laulajana ei beat”, jossa hän soittaa sinTarja Turusen uusi studioal- lopu koskaan. Siksi otan lau- foniaorkesterin kanssa rumbumi julkaistaan ensi vuoden lutunteja edelleen. Työtä oman puja. Lisäksi kokoonpanossa syksyllä. Sen jälkeen artisti soundin eteen olen tehnyt pal- ovat kuoro ja minä. Esitämme suunnistaakin heti konsertti- jon, ja olen huomannut, että klassisia ”hittejä” sekä minun ääneni on muuttunut jonkin kappaleitani. Aiomme tehdä kiertueelle. sen myötä esiintymisiä Euroo- Konserteille varaan aina verran vuosien saatossa. passa sekä Etelä-Amerikassa. pari vuotta aikaa. On aika huoTulevaisuuden suhteen Tarjentavaa lähteä kiertämään, Musikaalisuus ja Turusella on myös suunnikun keikoillani soittavat samat verissä muusikot kuin levylläkin, Tar- Tarja Turunen on kotoisin Pu- telmia, jotka eivät ole musiikin ja Turunen iloitsee. hoksen kylästä, läheltä Kitee- kanssa juurikaan tekemisissä. - Perheenlisäys on mieheni Turunen konsertoi pääasi- tä. Hänen vanhempansa ovat assa Suomen ulkopuolella. musikaalisia ja myös Tarjan ja minun suunnitelmissa. • 4.10. 5.10. 6.10. 11.10. 12.10. 13.10. 19.10. 20.10. 24.10. 25.10. 26.10. 27.10. 31.10. 1.11. 2.11. 3.11. 9.11. 10.11. 16.11. 17.11. 18.11. 23.11. 24.11. 30.11. 7.12. 8.12. 13.12. 14.12. 15.12. 16.12. Rovaniemi, Korundi ............................................ Lippupiste Kuusamo, Kuusamotalo ................... Kuusamotalon lipunmyynti Kuhmo, Kuhmotalo .............................Kuhmotalon lipunmyynti Järvenpää, Sibeliussali ...................................... Lippupiste Hämeenlinna, Verkatehdas .............................. Lippupalvelu Hämeenlinna, Verkatehdas .............................. Lippupalvelu Imatra, Kulttuuritalo Virta .............................. Lippupalvelu Jyväskylä, Paviljonki ....................................... Lippupalvelu Mikkeli, Mikaeli ............................................. Lippupalvelu Savonlinna, Savonlinnasali ................................ Lippupiste Lappeenranta, Lappeenrantasali ...................... Lippupalvelu Joensuu, Carelia Sali ...................................... Lippupalvelu Kuopio, Musiikkikeskus ..................................... Lippupiste Raahe, Raahesali ................................Raahesalin lipunmyynti Oulu, Madetojan sali ...................................... Lippupalvelu Kokkola, Snellman-sali ................................... Lippupalvelu Helsinki, Finlandia-talo .................................. Lippupalvelu Helsinki, Finlandia-talo .................................. Lippupalvelu Seinäjoki, Rytmikorjaamo .................................. Lippupiste Pori, Promenadikeskus ................................... Lippupalvelu Pori, Promenadikeskus ................................... Lippupalvelu Vuokatti, Holiday Club Katinkulta Areena ....................� Jämsä, Himosareena ...................................................� Tallinna, Nokia Kontserdimaja ......................... Matka-Vekka Turku, Logomo ................................................... Lippupiste Härmä, Härmän kuntokeskus .......................................� Lahti, Sibeliustalo .......................................... Lippupalvelu Lahti, Sibeliustalo .......................................... Lippupalvelu Tampere, Tampere-talo ....................................... Lippupiste Tampere, Tampere-talo ....................................... Lippupiste � = lipunmyynnistä tiedotetaan myöhemmin Liput 38€ + mahdolliset toimitusmaksut, paitsi Tallinnan konsertin hinnat: www.matkavekka.fi www.likaisetlegendat.com www.karppanen.fi www.facebook.com/yoofficial WWW.SUOMIVIIHDE.FI 5 ” ARTISTIT JA MUSIIKKI Hevimusiikki on musiikinlaji, joka vaatii soitolta tiettyä potkua. hevisaurus Koko perheen metalliannos Herra Hevisaurus, Milli Pilli, Komppi Momppi, Riffi Raffi ja Muffi Puffi, eli Hevisaurus, on saanut alkunsa hieman eri tavalla kuin bändit yleensä. He ovat syntyneet velhojen vuorella. Siellä velhot loihtivat heidät teräsmunista, ja saurukset alkoivat soittaa heti kuoriuduttuaan. teksti: juha lahti / Kuva: terhi ylimäinen / sony music S yyskuun alussa jo viidennen albuminsa julkaissut Hevisaurus on musiikillisesti niin erilainen paketti verrattuna muihin lastenmusiikkibändeihin, että sen huima suosio ei itse asiassa ole mitenkään hämmästyttävä juttu. Ja juuri musiikkityyli on se 6 juttu, mikä on kolahtanut kotimaiseen kuulijakuntaan. - Suomessa hevigenre on todella kova juttu. Alussahan me aloimme tekemään lähtökohtaisesti musiikkia lapsille, mutta kävi niin, että siitä ovat alkaneet tykätä myös aikuiset, Herra Hevisaurus kertoo. Niinpä lastenmusiikkibändistä onkin kehittynyt pikku hiljaa koko perheen esiintyjä, ja keikkapaikatkin ovat joskus aika lailla erilaisia kuin muilla lastenlaulubändeillä. - Monesti käykin niin, että kun Hevisaurus esiintyy paikkakunnalla, niin aikuiset tekevät aloitteen konserttiin menemisestä. Ja esimerkiksi Myötätuulirockissa soitimme keikan kello 22, ja vedimme sen täysillä. Tunnelma oli keikalla melkoinen. Toki enimmän osan keikoistaan Hevisaurus tekee juuri esimerkiksi urheilutalois- sa, joissa se konsertoi paljon. Mutta miten raskas rock toimii koko perheen tapahtumissa? - Äänenvoimakkuus on ollut alkuvaiheessa ongelma. Mittailimme desibelimittarin kanssa äänenpaineita ja yritimme sitten soittaa niin, ettei rajat ylity. Mutta ei se toimi- nut. Hevisauruksen hahmot ovat aika raskaita, ja jos musiikki tulee älyttömän hiljaa, niin se ei tunnu eikä näytä oikein miltään. Bändillä olikin mietinnän paikka siinä, miten soundi saadaan paremmin tukemaan kokonaisuutta. Siihenkin löytyi ratkaisu. - Hevimusiikki on musiikinlaji, joka vaatii soitolta tiettyä potkua. Niinpä ratkaisuksi löytyikin se, että soitossa pelkästään alempia taajuuksia korostettiin, jolloin musiikkiin saatiin selvästi enemmän tanakkuutta äänenvoimakkuuden kuitenkaan nousematta liikaa. Ammattisauruksia Kun soittamisen lahja on tullut heti munasta kuoriutumisen yhteydessä, ei sauruksilla itse asiassa liene ollut koskaan muita vaihtoehtoja kuin muusikon ura. Albumeitakin on siis julkaistuna jo viisi kappaletta ja levymyynti tähän asti on jo melkoisissa lukemissa. Albumeja on myyty yhteensä jo reilusti yli satatuhatta kappaletta, ja yksi niistä on myös palkittu Emma- palkinnolla. calyptican ja Stam1nan soittajia. Myös uutuusalbumilta vierailija löytyy. - Nyt oli järjestetty avoin haku, ja yleisö sai äänestää mielestään parhaan vaihtoehdon. Niinpä Bassolaukulla maailman ympäri- kappaleessa kitarasoolon soittaa vasta 19-vuotias Tatu Romppainen. Kaikki Hevisauruksen muusikot ovat todellisia musiikin ammattilaisia, sillä kokemusta löytyy monista musiikkiprojekteista aikaisemmin ja tälläkin hetkellä he soittavat saurushevin lisäksi muissa kokoonpanoissa. - Rumpalimme soittaa myös Dingossa ja kitaristi toimii VoF- menestyjän bändissä. Basisti taas on Samuli Putron kokoonpanossa, ja itselläni on kaksikin bändiä Hevisauruksen lisäksi. Kosketinsoittaja on ollut muun muassa Tarja Turusen bändissä, Herra Hevisaurus luettelee. Ideapankki pullollaan - Tuottajamme ja äänittäjämme vastaavat bändin kappaleiden säveltämisestä. Sitten on tiimi, joka toimii sanoittajana. Me saamme aina jo aika valmiit biisit käsiimme, ja hiomme ne sitten bändin kanssa esityskuntoon. ” Tuottajamme ja äänittäjämme vastaavat bändin kappaleiden säveltämisestä. Sitten on tiimi, joka toimii sanoittajana. Me saamme aina jo aika valmiit biisit käsiimme, ja hiomme ne sitten bändin kanssa esityskuntoon. ” Hevisaurus on aina käyttänyt levyillään myös vierailevina muusikoina ulkopuolisia muusikoita. Albumeilla ovat soittaneet muun muassa Ozzy Osbournen, Nightwishin, Apo- Hevisaurus tekee pääosan keikoista siis eri tahojen tilaamissa konserttityyppisissä koko perheen tapahtumissa kiertämällä eri puolilla maata. Mutta kokoonpano taipuu helposti myös muunlaisiin esiintymisiin. - Olemme tehneet konserttisalikiertueitakin, ja ne ovat menneet todella hyvin. Jotkut konserteista ovat olleet jopa loppuunmyytyjä, ja keskimäärinkin yleisömäärät ovat olleet 500:n ja 700:n välissä. No, taloudellinen tulos on ollut plus miinus nolla, mutta konsertit ovat hyvin ruokkineet muuta toimintaa ja tehneet Hevisaurusta tunnetuksi. Hevisaurus on ollut mukana myös kolmessa Komediateatterin kanssa yhteistyössä synnytetyssä musikaalissa. Pääosassa näissäkin on ollut bändin musiikki. Muutenkin kokoonpano kehittää monipuolista toimintaansa koko ajan. - Oheismyyntiä ja tv-juttuja mietitään ja kehitellään aina. Syksyllä on tulossa myös Hevisaurus- kirja. Ja konseptimme ja ideamme on leviämässä maailmallekin, sillä joissakin maissa toimii jo kokoonpanoja, jotka käyttävät meidän soittamiamme taustoja ja laulut on tehty maan omalla äidinkielellä. Muuten Hevisauruksen elämä kulkee vuoden periodeissa. - Levy julkaistaan aina syksyllä, se ajetaan sisään loppuvuoden aikana ja seuraavan vuoden keikat tehdään aina levyn pohjalta. Ja nyt kun uusi levy on juuri julkaistu, niin kohta siis taas tullaan ja lujaa! • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 7 ARTISTIT JA MUSIIKKI 8 SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 - Tapahtumasi rakentaja - agents & vesa haaja Keikoilla ja studiossa 70- ja 80- lukujen taitteessa Vesa Haaja tuli mukaan musiikkikuvioihin. Jo tuolloin hän oli kovasti kiinnostunut bändistä, joka soitti Rauli Badding Somerjoen taustalla. Nyt, monien vaiheiden jälkeen, hän on itse tämän saman kokoonpanon solistina. teksti: juha lahti / Kuva: pasi rytkönen V esa Haaja astui aika suuriin saappaisiin ryhtyessään Agentskokoonpanon solistiksi. Olihan hänen edeltäjinään bändissä toimineet nimet Topi Sorsakoski ja Jorma Kääriäinen. - Ei Agentsiin tulo minua mitenkään pelottanut eikä minulla ollut paineita siitä, hyväksyykö yleisö minut vai ei. Kaikki laulajat ovat kuitenkin niin erilaisia, ja minä haluan olla enemmänkin yksi osa bändiä kuin sen jonkinlainen keulakuva, Vesa Haaja mainitsee. Agents on edelleen erittäin suosittu livebändi ja keikkojen yleisömäärät ovat kotimaisessa mittakaavassa aika suuria. Tämäkään ei kuitenkaan Vesa Haajalle ollut minkäänlainen kynnyskysymys. - Tuhatpäiset yleisöt Agentskeikoilla eivät pelottaneet. Olenhan itse ollut aiemmin mukana kokoonpanoissa, jotka ovat kiertäneet pääasiassa ulkomailla ja esiintyneet kymmenkertaisten yleisömäärien edessä. Vehkalahdelta lähtöisin olevan Vesa Haajan aikaisempi ura onkin käsittänyt juuri bändejä, jotka ovat tehneet musiikkia pääosin englannin kielellä ja markkinat ovat suuntautuneet ulkomaille. Tutuksi ovat tulleet Eurooppa, USA ja Japani. Kokemusta esiintymisistä löytyy siis paljonkin. Enemmänkin miestä arvelutti Agentsiin llessa se, miten bändin materiaali istuu hänen laulettavakseen. - Olavi Virran materiaalin laulaminen jännitti. Vaihtoeh- toja ei kuitenkaan ollut, sillä Esa Pulliainen laittoi minulle studiossa jonkin Virran kappaleen eteen ja sanoi, että ala laulaa. Eikä se lopputulos sitten kuitenkaan ollutkaan ollenkaan hullumpi. ” Ei Agentsiin tulo minua mitenkään pelottanut eikä minulla ollut paineita siitä, hyväksyykö yleisö minut vai ei. Kaikki laulajat ovat kuitenkin niin erilaisia, ja minä haluan olla enemmänkin yksi osa bändiä kuin sen jonkinlainen keulakuva.” Agents on rock Suurin Agents- huuma ajoittuu 80- luvulle, jolloin kokoonpano keräsi suuria yleisömääriä tanssilavoille ja ennätykset yleisömäärissä lyötiin järjestään. Silloin kokoonpano soitti vielä Baddingin taustalla, mutta kakkossolistina toimi jo tuolloin Topi Sorsakoski. Kun Agentsin ja Baddingin yhteistyö päättyi, siirtyi Topi bändin solistiksi ja suosio alkoi nousta. - Kun Topi tuli mukaan ku- vioihin, niin se oli myös rockpiireissä täysin hyväksyttävä juttu. Agents on mulle ollut aina nimenomaan rockbändi ja sen keikat olivat mulle täysiä rocktapahtumia jo silloin 80- ja 90- luvuilla. Bändi myös tunnustaa omat musiikin juurensa. Agents on bändi, joka pienistä muutoksista huolimatta on ollut koossa siis jo pitkään ja pysynyt myös erittäin suosittuna kokoonpanona. Eikä bändin lopettamista ole kukaan edes ajatellut. - Muistan ”rekrytointitilaisuudessa” keskusteluni Esa Pulliaisen kanssa. Hän sanoi, että Agentsia tullaan vaalimaan hamaan tulevaisuuteen asti. Maltillisesti keikoille Agents- musiikki on kokenut pieniä vivahteellisia muutoksia vuosien saatossa. Viimeisimmällä, kesällä julkaistulla, yhdistetyllä cd/dvd- paketilla On Stage In Studio on mukana saksofonisti Juho Hurskainen. - Foni tuli tietoisesti mukaan ja otti ison roolin ihan soolojenkin osalta. Saksofoni on aikaisemmin ollut yleensäkin varsin ratkaisevassa asemassa varsinkin skandinaavisessa musiikissa. Vaikka Esa Pulliaisen kitaratyöskentely onkin edelleen se kantava tekijä bändin musiikissa, tuo Hurskaisen saksofoni kieltämättä erittäin onnistuneen lisän äänimaailmaan. Keikoilla tällä seikalla on varmasti myös suuri merki- tys. Agents tekee tällä hetkellä esiintymisiä melko maltillisesti, jos määrällisesti asiaa verrataan 80- luvun huippuvuosiin. - Mitään hirveitä määriä ei halutakaan tehdä, ja minullekin tehtiin asia selväksi jo siinä vaiheessa, kun bändiin tulin. ” Muistan ”rekrytointitilaisuudessa” keskusteluni Esa Pulliaisen kanssa. Hän sanoi, että Agentsia tullaan vaalimaan hamaan tulevaisuuteen asti. ” Noin 70 keikkaa teemme vuodessa. Se on ihan ok määrä. Jos joku haluaa tehdä enemmän, niin ainahan voi tehdä muita keikkoja, Haaja kertoo. Lavakeikoilla Agents esiintyy yhden setin, jonka pituus on yleensä noin 75 minuuttia. Tämä on nähty kaikkein toimivimmaksi ratkaisuksi. - Kun ei ole taukoa välissä, niin jännite säilyy silloin koko keikan ajan. Teemme myös konsertteja, ja silloin esiinnymme kaksi settiä. Mutta ne ovat niin erilaisia tilanteita, ihmiset istuvat ja kuuntelevat. Konserteissa tarjoamme myös vähän erilaisia juttuja. Paljon nyansseja ja akustisuuttakin on mukana. • MarRent Vuokraamme • Teltat • Esiintymislavat • Lavakatteet • Pöydät ja penkit • Aidat • Lattiat • WC:t • Yms. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Tampereella. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: 16 - 2000 m2. Marko Pekkala 0400 695 443 Joni Karjalainen 040 548 3005 [email protected] www.marrent.fi Luvassa hulvaton musikaali, jonka päätähtenä nähdään Arja Koriseva! Kiertuepäivät ja -paikat Ke 14.11. Lahti Sibeliustalo klo 19.00 To 15.11. Hämeenlinna Verkatehdas klo 19.00 Pe 16.11. Savonlinna Savonlinnasali klo 19.00 La 17.11. Mikkeli Mikaeli klo 15.00 Su 18.11. Kuopio Musiikkikeskus klo 14.00 Lippuja myydään seuraavasti: w w w. o p e r e t t i . f i www.lippupalvelu.fi - Lahden, Hämeenlinnan ja Mikkelin esitykset www.lippu.fi - Savonlinnan ja Kuopion esitykset SOITA MEILLE JOS: tIBMVBUWVPLSBUBLFJLLBCVTTJB tPMFUIBOLLJNBTTBJUTFCVTTJBKBIBMVBU LPOTVMUPJOUJBQVB tPNBBVUPTJIBKPBBKBUBSWJUTFUBQVBFIUJÊLTFTJ LFJLBMMFUBJLPUJJO tUBSWJUTFUBQVBWBSBPTJFOIBOLJOOBTTB 1VIFMJO XXXZPMFOUPö WWW.SUOMIVIIHDE.FI 9 ARTISTIT JA MUSIIKKI ” Olemme visuaalinen bändi. Meillä show toimii sekä nuoremmille että varttuneemmille ihmisille. osmo´s cosmos Kattaus a i k c o r glam En tiedä, voidaanko Osmo’s Cosmos lukea bilebändien joukkoon, mutta varmaa kuitenkin on, että bileet takuuvarmasti syntyy aina bändin keikoilla. Viisitoista vuotta kokoonpano on jo ollut kasassa, ja meno sen kuin paranee. teksti: juha lahti / Kuva: nestori löngre’n 10 SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 O smo’s Cosmos on itse asiassa toiminut samassa kokoonpanossa jo pidempäänkin, ja se julkaisi aikaisemmin Screamer- nimellä yhden albuminkin. Samoihin aikoihin bändiä pyydettiin soittamaan 70-luvun bileisiin. Bändi treenasikin sitä varten ajankohtaan sopivaa glam-rockia. Keikka meni sen verran hyvin, että tie glam-rockbändinä aukeni. - Imatran teatteriin tehtiin silloin myös musikaali, jonka päähenkilönä oli Osmo- niminen kaveri. Musikaalin nimi oli Osmo’s Cosmos, ja olimme siinä mukana. Myöhemmin sitten esiinnyimme Hyvät, Pahat ja Rumat- ohjelmassa, josta Lasse Norres bongasi meidät. Hän kehotti meitä käyttämään juuri Osmo’s Cosmos- nimeä. Ohjelman jälkeen keikkoja vain alkoi tulemaan lisää, bändin kitaristikaartiin kuuluva Pete Kiisseli kertoo. Kokoonpano on julkaissut jo kuusi albumia. Mukana on aina ollut joku omakin biisi, mutta pääosin on tukeuduttu tunnettuihin kappaleisiin rock- henkisillä sovituksilla maustettuna. Viime keväänä ilmestynyt uusin pitkäsoitto tekee kuitenkin poikkeuksen. - Sillä levyllä on vain omaa materiaalia. Ja maukkaana lisänä albumilla vierailee myös entinen Rainbow- vokalisti Graham Bonnet, Kiisseli mainitsee. Show etusijalla Huolimatta omista kappaleista, Osmo’s Cosmos heittää keikoilla pääosin cover- biisejä. Tärkeintä on antaa yleisölle kunnon show, ja siihen on panostettu paljon. - Olemme visuaalinen bändi. Meidän show toimii sekä nuoremmille että varttuneemmille ihmisille. Siksi meille sopii estradiksi yhtä hyvin niin heavyfestivaali kuin iskelmätapahtumakin. Bändi on satsannut hyvän musiikillisen annin lisäksi myös paljon tekniikkaan. Janne Leinon uutuussingle Ilta on kylmä yksin Lataa kappale: Itunes store, Ovistore ja Meteli.net store www.janneleino.fi Osmo’s Cosmos haluaa siis myös näyttää hyvältä lavalla. - Onhan meillä isot valot ja erittäin hyvä äänentoisto. Lisäksi käytämme paljon videotekniikkaa. Tekniikan puolella onkin kavereita yhtä paljon kuin bändissä soittajia. Mutta huolimatta hyvästä tekniikasta, täytyy aina muistaa, että bändin munat pitää olla kunnossa. Ilman hyvää soittotaitoa ei homma toimi. Cover- biiseihin perustuva show pitää olla rakennettu niin, että se kantaa läpi koko keikan. Kiisseli pitää tärkeimpänä asiana homman toimivuudelle sen, että bändin henki on kohdallaan. - Bändillä pitää olla hyvä kemia, ja biisit vedetään ammattitaitoisesti ja kieli poskessa. Meidän juttumme perustuu rockpohjaiseen soittoon, eikä musiikkimme ole mitään tissinläpytystä. Olemme sopivasti rock. varsin laaja. Europen Final Countdown:n ohessa voidaan yhtä hyvin kuulla Katri Helenan Vasten auringon siltaa, molemmat tietenkin bändille ominaisella rock- tyylillä vedettynä. ”Meidän juttumme perustuu rockpohjaiseen soittoon, eikä musiikkimme ole mitään tissinläpytystä. Olemme sopivasti rock. ” - Albumeille päätyvä materiaali kertyykin yleensä niin, että joku kuulee jonkun biisin ja miettii että sehän voisi toimia. Sitä sitten kokeillaan ja biisi joko lähtee lentoon tai sitten ei. Sovitukset tulevat lähes aina fiilispohjalta, mutta Baaritoimintaa bändin pitää aina seisoa niiden Osmo’s Cosmoksen keikoil- takana. Kokoonpano on erittäin la esittämä materiaali on omavarainen toimintansa suhteen. Bändillä on oma tekninen kalusto, bussi ja studio, jossa albumit työstetään. Juuri omavaraisuus on mahdollistanut sen, että bändi pystyy toimimaan ammattimaisesti. Kaiken muun lisäksi heiltä löytyy Imatralta Osmo’s Cosmos Bar, 275 asiakaspaikan ravintola. - Sen toimintaa kehitetään koko ajan eteenpäin. Livemusiikkia siellä kuullaan niin paljon kuin vain on mahdollista ja järkevää sitä tarjota. Toiminta on suunnattu kaikenikäisille ihmisille. Siellä ovat esiintyneet esimerkiksi sellaiset nimet kuin Chisu ja Jenni Vartiainen, Pete Kiisseli kertoo. Osmo’s Cosmos tekee keikkoja jatkossakin koko Suomen alueella. Elokuussa eteläisin esiintyminen oli Hangossa ja pohjoisin Saariselällä. Suomen lisäksi miehillä on mielessään muutakin. - Olemme heittäneet verkot myös isompiin vesiin, sillä olemme tarjonneet kokoonpanoa ulkomaille, muun muassa Pietariin. Aika näyttää, miten asian kanssa käy. • Liput ennakkoon Teatteri Provinssin lippumyymälästä: Salorankatu 7 Lisätiedot: tony.hellstrom@astrum.fi / puh. 044 777 3999 Salorankatu 5-7, Salo www.astrumareena.fi www.astrumkeskus.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 11 ARTISTIT JA MUSIIKKI FBI Beat Tanssimusaa tunnistettavasti Kun tanssipaikoilla esitettävä tanssimusiikki ei rytmillisesti anna juurikaan mahdollisuuksia tehdä asioita eri tavalla kuin muut, pitää esiintyjien löytää muita aseita erottuakseen siitä valtaisasta tarjonnasta, joka tällä hetkellä alalla vallitsee. FBI Beat on löytänyt oman juttunsa. teksti: juha lahti / Kuva: EXTRAVIIHDE F BI Beat sai alkunsa ottaen, eikä meillä ole mitään viisitoista vuotta sitten. vakio-ohjelmistoa olemassa. Siitä lähtien se on ollut yksi ahkerimmista keikkabän” Meillä on oma, deistä ja tekee edelleen tasaiseen tahtiin 120 – 130 keikkaa tunnistettava vuodessa. Mistä moinen suosoundi, joka on sio? mukana tietenkin - Meillä on oma, tunnistetmyös levyillä. ” tava soundi, joka on mukana tietenkin myös levyillä. Soitamme myös aina kunkin paikan tanssiyleisön huomioon Biisit valitaan lennosta laval- 12 SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 la, kitaristi Markus Törmälä kertoo. FBI Beat on myös tarkka siitä, että kun soitetaan tanssiyleisölle, niin tempot kappaleissa pitää olla kohdallaan. Tärkeänä pidetään myös visuaalisuutta, joka näkyy pääasiassa siistinä vaatetuksena. - Kyllä meillä valolaitteistokin on, mutta mitään show-meininkiä savuineen me emme harrasta, koska se ei mielestämme oikein istu tähän musiikkityyliin. Ehkä juuri bändin äänimaailma on kuitenkin se, joka tekee FBI Beatista tunnistettavan. Kokoonpano mielletäänkin usein kitarabändiksi, vaikka Markus Törmälä ei tätä asiaa alleviivaakaan. - En tiedä, miksi olemme saaneet kitarabändin maineen. Ohjelmistomme on kuitenkin rytmillisesti varsin laaja, soi- tamme sitä vain hieman erilai- Hän toimii myös rumpujen sella soundilla. soiton opettajana, joten eikös hän ole silloin ammattilainen. Omavaraisia Toki me muutkin teemme Musiikin rytmillinen moni- musiikkia päätoimenamme, puolisuus ei FBI Beatin koh- mutta esimerkiksi minä itse en dalla ole tosiaankaan mikään osaa nuotteja ollenkaan, vaan tuulesta temmattu heitto, vaan kaikki tulee niin sanotusti taväitettä tukee jo sekin, että karaivosta. Joskus kun pää on myös bändin levyillä kuullaan ihan tyhjä, niin ei sieltä sitten juuri mitään tulekaan, Markus musiikkia laidasta laitaan. - Uusimmalla, viime kevää- Törmälä mainitsee. Orjallinen nuottien seuraanä ilmestyneellä Jos olet munlevyllämme on esimerkiksi minen ei tanssi- ja iskelmämumukana yksi humppa. Se on siikissa olekaan tärkein asia, Jarno Pasman tekemä kap- ja voi joskus olla pelkästään pale, jota aloimme soittaa kei- positiivista, että juttuja ”heitekoilla. Kun se tuntui menevän tään hatusta”. - Jos aina yritettäisiin soittaa hyvin yleisöön, niin päätimme ottaa sen mukaan albumille. tarkalleen ne kirjoitetut nuotit, Meillä on aina ollut levyillä niin musiikista tulisi aika lailla myös näitä ”vanhan liiton” kaavoihin kangistunutta. Minä esimerkiksi kuuntelen uudet biisejä. FBI Beat on aina ollut ahke- levybiisit kotona ja poimin ra studiobändi. Uusin albumi sieltä ne omat juttuni ja kehittelen niitä. on jo bändin Vaikka kaikseitsemäs. ” En tiedä, miksi ki FBI Beatin Levyntekoolemme saaneet muusikot pitäprosessi noukitarabändin vätkin soittajan datteli nyt jo maineen. työstä, on se tuttua kaavaa. - Meille Ohjelmistomme Markus Törmälän mukaan tulee albumia on kuitenkin kuitenkin laihavarten yleensä rytmillisesti leipäinen tie ja sellainen sata varsin laaja, kutsumusamdemokappaletta. Miikka soitamme sitä matti. - Esimerkiksi Törmälä sitvain hieman tulevaisuuden ten plokkaa erilaisella arvioiminen on niistä sellaiset, soundilla. ” erittäin vaikeaa. jotka voisivat Humppagenmeille sopia. Meillä on monta solistia, ja reen sen osalta ei osaa sanoa jokaiselle pyritään löytämään juuta eikä jaata. Jotain pitäisi yleisesti keksiä, jotta ala pirisoikeanlaista materiaalia. Miikka Törmälällä on myös tyisi. Katsotaan nyt mihin tästudio, jossa FBI Beatin albu- mä menee ja tehdään keikkoja mit äänitetään. Ja kun kyseessä niin kauan kuin jaksetaan. Markus Törmälä itse on on bändi, pitää pääosa asioista tehdä muutenkin omatoimi- musiikin ohella kehittelemässesti. Itse äänitysprosessi nou- sä myös toisenlaista uraa, joka dattaa aika lailla tavanomaista ainakin tällä hetkellä on vielä harrastusasteella. kaavaa. - Perustin serkkupojan kans- Kun kappaleet on valittu, ne alustavasti sovitetaan. Sit- sa osakeyhtiön, joka myy maaten jokainen käy vuorollaan lämpöjärjestelmiä ”avaimet soittamassa ja laulamassa käteen”- periaatteella. Kovasti tuntuu ihmisillä olevan kiinosuutensa kappaleisiin. nostusta tällaisiin asioihin, Kutsumusammatti eikä se ainakaan vaimon mieMarkus Törmälän mukaan lestä enää mikään harrastus bändissä on myös yksi oikea meillä ole, sen verran pitkiä ammattilainenkin, nimittäin päiviä joutuu senkin asian parissa tekemään. • rumpali Miikka Raeniemi. A nette Ekholm on Tampereelta kotoisin oleva laulajatar. Hän syntyi muusikkoperheeseen, jossa isä keikkaili laulavana rumpalina laivoilla ja EteläSuomen ravintoloissa. Musiikki kuului jo Aneten lapsuuteen ja luonnollista olikin harrastaa sitä musiikkiluokalla, kuoroissa ja konservatoriossa. Musiikkiluokalla tutustuttiin moniin soittimiin, mutta piano ja huilu jäivät Aneten harrastukseksi vielä aikuisikään asti. anette ekholm Laulava monitoimikone tyykin juuri se livemusiikin hienous. - Tanssilavoille olen päässyt vasta muutamia kertoja laulamaan. Tanssilavojen ohjelmistoni on räätälöity hyvinkin tanssittavaksi, koska tanssin itsekin ja tiedän mitä halutaan. Tanssilajeja on nykyään paljon ja aktiiviset tanssinharrastajat arvostavat monipuolista tanssiohjelmistoa. Itse pidän kovasti 60-luvun musiikista ja toisaalta menevämmästä 80-luvun musiikista, olenhan itsekin 80-luvun kasvatti. ParValokuvaava haat tanssikappaleet ohjelmissairaanhoitaja toon löytyvätkin monesti vuo- Olen koulutukseltani sai- sikymmenten takaa. Iloinen raanhoitaja ja niitä töitä teenkin meininki on kaiken A ja O. pääosin. Viimeisen parin vuoden aikana laulajan työt ovat Tulevaisuuden lisääntyneet ja alkavat olla jo lavatähti merkittävä osa elämääni. Lau- - Haluan laulaa! Sen pitää nälaminen on minulle kuitenkin kyä myös ulospäin, eikä sitä aina ollut se ”mun oma juttu” varmasti ole vaikea huomataja rakastan viihdyttämistä. kaan: saan sellaisen hepulin, Valokuvaajan koulutuskin kunhan pääsen mikin taakse. on takataskusAnetella on sa. keikkoja tans” Haluan laulaa! - Valokusiravintoloissa, vaajan töitä ja Sen pitää näkyä lavoilla ja laimyös ulospäin, voilla, mutta kuvan käsittelyä tulee välil- eikä sitä varmasti uusi aluevallä tehtyä. Tästaus on myös ole vaikea sähän tuntee tulossa. 60-luhuomatakaan: vun musiikkiin itsensä ihan saan sellaisen p o h j a u t u v a monitoimikoneeksi. hepulin, kunhan ”Kellä kulAnette lauta, sillä onni” pääsen mikin laa keikoilla -musiikkishow taakse. ” monenlaista on lähdössä musiikkia paikäyntiin. Siinä kan ja yleisön mukaan. Myös Anette yhdessä tangokuningas kokoonpanot vaihtelevat Jouni Kerosen kanssa esittäduosta omaan nelihenkiseen vät parhaita 60-luvun iskusäbändiin. velmiä tiukkaan juonelliseen - Bändikeikat ovat luonnol- konserttiin punottuna. lisesti mieluisampia, koska - Konsertissa pääsen kainiillä pääsee parhaiten vuo- velemaan näyttelijän taitojani rovaikutukseen sekä yleisön esiin, se kipinä on ollut jo pitettä bändin kanssa ja siitä syn- kään kytemässä. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 13 ARTISTIT JA MUSIIKKI janne tulkki teki kunniaa rautavaAralle Toiset on luotuja kulkemaan Tapio Rautavaara oli aikanaan hyvin monipuolinen kansan suosikki. Vuonna 1948 hän voitti Olympiakultaa keihäässä ja vuonna 1958 joukkuejousiammunnan maailmanmestaruuden. Rautavaara levytti yli 300 laulua ja esiintyi 23 kokopitkässä elokuvassa. Kuvat: jaana vuorenpää J anne Tulkki on aina kertonut ihailleensa Tapio Rautavaaraa ja hänen musiikkiaan. Heitä yhdistää myös sama äänilaji: bassobaritoni. - Jollain kesälomareissulla lapsuudessa soi radiossa Tapsa Rautavaara. Se jäi mieleen hyvin positiivisena ja jotenkin perheen yhteiseen hetkeen kuuluvana asiana, Janne Tulkki muistelee. Tehtyään levyllisen Rautavaaran musiikkia keväällä, alkoi idea konserttikiertueesta kiinnostaa. Ajatus kesäteattereista konserttipaikkoina heräsi halusta tuoda Rautavaaran musiikkia lähelle ihmisiä. - Halusin tuoda Tapsan mu- 14 SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 siikkia lähelle myös niitä ihmisiä, jotka eivät halua käydä ravintoloissa, Tulkki kertoo. Kesäteatterikiertue piti sisällään 16 konserttia eri puolella Suomea. erittäin vaikeita oppia – niistä puuttuu kertosäkeet, joten koko kappale on sanoja toisen perään opeteltavaksi ulkoa. Konserttikiertueen ajatuksena oli esittää Rautavaaran lau- ” Rautavaaran laulut ovat erittäin vaikeita oppia – niistä puuttuu kertosäkeet, joten koko kappale on sanoja toisen perään opeteltavaksi ulkoa. ” Rautavaaran ura on niin monipuolinen ja laaja, että valmistautuminen konsertteihin oli valtava urakka. Kiertue toi omat haasteensa mukanaan. - Rautavaaran laulut ovat luja, laulattaa yleisöä ja samalla kertoa, millainen Tapsa oli ihmisenä ja taiteilijana. Tulkki jututti konserttien aikana myös yleisöä haluten kuulla yleisössä olevien ihmisten tarinoita koko kansan sankarista ja suosikista. Tulkki oli itse valmistautunut kesään lukemalla Rautavaaran elämänkerran, kuunnellen hänen laulujaan sekä katsellen aikakauteen kuuluvia valokuvia. Myös Rautavaarasta tehty elokuva Kulkuri ja Joutsen tuli katsottua pariinkin otteeseen. Tunnelmaa Rautavaaran laulelmailtoihin haettiin myös konsertin puvustuksesta. Sekä Janne että Tulinen Sydän orkesteri pukeutuivat kuin Suomi-filmin 60-luvun kulkurit. Janne itse konserttijuonnoissaan totesikin, ettei keikkailu ja muusikon elämä juuri ole muuttunut sitten Rautavaaran aikojen. Asut vaan nykyisin ovat mukavammat pitää, sillä Think global. Love local. Ohjelmayhteistyössä: Kotitalous- ja suurkeittiölaitteiden asennus, huolto ja korjaus. Myymme huollettuja suurkeittiö-, ravintola yms. laitteita. Palvelemme: ma – pe 8-16 ja la 8-12 Puustellintie 29, Pielavesi puh: 017-862 155 [email protected] sarkahousut hiostivat auringossa ja hiersivät epämukavasti sateella. Toisaalta jotenkin esiintymisasut saivat Jannen tuntemaan itsensä rehvakkaammaksi ja enemmän ”jätkäksi”. - Kaikki asut kerättiin joko (Lopen) Pilpalan tai Läyliäisten kylästä naapureilta ja tutuilta. Hyvin olivat ihmiset hengessä mukana, Tulkki toteaa. Kesän konserttien ohjelmistoon kuului Rautavaaralta mm. Pelimannin penkillä, Pohjolan yö, Kulkuri ja kissa, Reppu ja reissumies, Sininen uni, Tuoppini jäljet ja Topparoikka. Viimeisestä kappaleesta Janne kertoo konsertin aikana yleisölle ”Meidän nuorten, Mikan ja mun, piti ihan ”googlettaa, mikä on topparoikka. Koskaan kuullukaan, mutta tässä se tulee.” Kiertueen haasteista ja kesän opetuksista Tulkki kertoo seuraavaa: - Vaikka vastaavanlaisia kiertueita ei ole ennen tehty, niin se on täysin mahdollista. Kesäteatterit ottivat hyvin idean vastaan ja heidän kanssaan oli ilo tehdä yhteistyötä. Tuli myös todettua, että Suomen kesä on ihanaa aikaa, tosin kovin sateista. Tulinen Sydän orkesterissa soittavat Arsi Muikku (basso), Janne Salkolahti (koskettimet, haitari), Mika Rämä (kitara), Pertti Kreivilä (rummut). • Käy kotisivuillamme www.hanehuoltopalvelu.net ävä SyduäsinSik ingle U ittoon! radioso Rainer Bollström & Graniitti Säihkettä parketille ja tunnelmaa tanssilavalle! Keikkatilaukset: raikkab@suomi24.fi Levytilaukset ja keikkakalenteri www.rainerbollstrom.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 15 TANSSIPAIKAT tanssilavat Muutoksia vuosikymmenten saatossa teksti: sanna heinonen / Kuvat: jaana vuorenpää S uomalainen tanssilavakulttuuri on ainut laatuaan. - Kun meillä on tällainen harvinaislaatuinen voimavara, siitä kannattaa pitää kiinni, toteaa Suomen Huvijärjestäjien keskusliiton puheenjohtaja Sakari Kesonen, joka on kokenut lavan niin järjestysmiehenä kuin päätöksentekijänäkin. Jokainen suomalainen tietää jonkin tanssilavan, mutta tuntemattomampaa on se, mistä niiden vaiheet lähtivät. Kesosen mukaan esimerkiksi Rönnin mutterilava Eräjärvellä on tyypillinen suomalainen lava. Se on vesireittien ja maantien risteyksessä, ja si- Valve kertoo, että siellä on jaitsee järven rannalla. Rönnin toiminut kesäteatteri yli 10 lava perustettiin vuonna 1949. vuotta, vietetty häitä ja pelattu lentopallo-otteluita. Kansainvälisesti lava on tunnettu ” Kun meillä hieman yllättäen myös painonon tällainen nostokilpailuista. harvinaislaatuinen voimavara, siitä kannattaa pitää kiinni. ” kuvioihin tuli rokkivaihe. Silloin rantaan tuotiin erillinen lava, jossa bändit soittivat. Kuuntelijat leiriytyivät teltoissa lähimaastossa. Rönni oli tuolloin eräänlainen edelläkävijä. Veltto Virtanen kuvailikin, että kyseessä olivat 1970-luvun “esifestarit”. kukoistus Sakari Kesosen mukaan 1970-luvulla kävijämäärät Sotien jälkeisinä vuosina RönSuomen lavoilla nousivat ni toimi pääasiassa perinteisenä tanssilavana. 1960-luvulla huippuunsa. Lavoja Suomessa Siitä lähtien paikalla on tanssittu joka kesä. Lava on nykyisin löytänyt tanssin lisäksi myös muuta käyttöä. Lavan pitäjä Tapio Kati tanssittaa Porissa ja ympäri Suomen! TANSSIKURSSIT PARITANSSIN ALKEIS- & JATKOT UNNIT, SOOLOLATTARIT, SENIORITANSSIT JA LASTENTANSSI Kiviniityn lukio, Kokkola Pe 5.10.2012 ALKEISJATKO 18.00-20.00 Foksi / Fusku 20.00-22.00 Bolero / Cha Cha La 6.10.2012 Musiikkia humpasta rautalankaan Rönnin lavan musiikillinen historia lähti tanssimusiikista. Se oli reilua humppaa, valssia, jenkkaa tai polkkaa. Haitarin osuus oli bändissä olennainen. Myöhemmin 1970-luvulla sitä ei vuorostaan ollut ollenkaan. Tanssikoulu PIRJO KÄRNÄ Huippuluokan lavatanssin opetus on alkanut. Aloita ihana tanssinharrastus nyt ... Su Ti Ke To klo. 17-20 Malmin Työväentalo (Takaniitynkuja 9, Hki klo. 18-21 Malmin Työväentalo klo. 18-21 Tanhuhovi (Hankoniementie 50, Lohja) klo. 18-21 KARJALATALO (Käpylänkuja 1, Hki) Seuraa www –sivujamme - TULOSSA TÄHTIOPETTAJIA TANSSIKOULU FACEBOOKISSA QFOUUJBOJBT!BOWJBOFUGJt SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 Happy Dance TANSSIKOULU Tan Huippuopetus! nen Sari & Jari Aalto www.kokkolantanssiklubi.fi 16 lähdettiin taas kehittämään tanssikulttuuria, muistelee Valve. Kurkkaa tunnit netistä! JATKO 10.00-11.30 Bolero 11.45-13.15 Hidas valssi 14.15-15.45 Fusku 16.00-17.30 Salsa oli silloin yli 3000. Rönninkin kävijämäärä oli huipussaan. Vuonna 1972 tavallisena lauantai-iltana lavalla vieraili keskimäärin 1700 tanssijaa. Se on paljon, sillä parketille mahtuu kerrallaan tanssimaan noin 660 tanssijaa. 1980-luvulla tilanne lavalla meni huolestuttavaksi. Rokkikausi vei lavoilta tanssijat. - Rokkikauden jälkeen oli vaikeaa, mutta pikku hiljaa ssi n iloa kaikille! KATI KOIVISTO diplomitanssinopettaja (AMK) WWW.HAPPYDANCE.FI Tiedustelut: Tanssikoulu Pirjo Kärnä puh. 040 412 6933 www.dancebic.fi / www.tanssikoulupirjokarna.webs.com tukkilaiskisoja. Rönnin lavan historiaa on tarkoitus avata entisestään myös sen internet-sivuilla, sitä mukaan kun tietoa löytyy lisää. Kirjaakin on edelleen saatavissa. 2010-luvulla musiikki on jälleen murroksessa. - Osa soittaa reilusti vanhaa tanssimusiikkia. Agentsin vaikutteet ovat myös hyvin nähtävissä rautalankamusiikissa. Mutta on myös selvästi uusien linjojen etsimistä. On hyvin vaikeaa tietää nyt, millainen musiikki soi ensi kesänä, pohtii Valve. ” Uskomme, että tanssilavojen merkitys suomalaisille on suurempi kuin uullaan. Sodan jälkeen ne yhdistivät kansaa ja auttoivat vaikeiden aikojen yli. ” Tanssin merkitys arveltua suurempi Hieman yli 10 vuotta sitten Tapio Valveen poika Jussi Valve sai tehtäväkseen koota lavan historian talteen. Isä on ylpeä pojastaan, jonka kymmenen vuoden työ on nykyisin saatu kansien väliin. Tuloksena syntyi kirja Huvin vuoksi – Rönnin tanssilavan 50 ensimmäistä vuotta. - Uskomme, että tanssilavojen merkitys suomalaisille on suurempi kuin uullaan. Sodan jälkeen ne yhdistivät kansaa ja auttoivat vaikeiden aikojen yli, sanoo Tapio Valve. Hänen omat ensimmäiset muistonsa Rönnistä liittyvät 50-luvun alkuvuosiin. - Juhannusjuhlissa kuljimme perheen kanssa siellä. Ja muistan myös ensimmäisiä Juhlasta arkeen Myös lavalla kävijöissä on tapahtunut vuosien varrella muutos. - Aluksi käytiin eniten perheittäin. Miehet olivat puku päällä, ja lavalle meno oli juhlaa. Nykyään voidaan pukeu- HALLOWEEN tanssii 2 .-4.11.2012 Liet o tua miten vain. Viime vuosina myös tanssiseurojen käyttö on kasvanut. Kävijät ovat nyt eniten 70-luvun kävijöitä, tai 30–45-vuotiaita, jotka ovat ihastuneet tanssiin. - Hyvin erilaisia ryhmiä on selvästi löydettävissä, pohtii Valve. Sakari Kesosen mukaan lavojen haasteena ovat jatkuvasti nousevat maksut. Esimerkiksi järjestysmies-kortti maksaa yhä enemmän. - Artistien ja lavanpitäjien ikuinen kiistakysymys ovat tietysti myös maksut. Minusta huvinjärjestäjän kannattaa määritellä itselleen kipuhinta artistista jo etukäteen. Sellaista artistia, josta tietää jo valmiiksi koituvan itselleen tappiota ei kannata ottaa. Myös uusi jätelaki huolettaa vesistöjen äärellä toimivia lavoja. Esimerkiksi Rönnissä vesiasiat tosin ovat kunnossa. Suurin huoli Kesoselle on kuitenkin talkooväen hiipu- minen. - Jos nuorta väkeä ei saada talkoohommiin, on väistämätöntä, että pienet lavat katoavat, hän pahoittelee. Urheiluseura vai yrittäjä Tulevaisuudessa jako niihin lavoihin, joita ylläpitävät urheiluseurat ja niihin, joilla tehdään bisnestä, tulee korostumaan. Rönnin lava kuuluu urheiluseurojen pitämiin. Valve uskoo, että Rönnin lava tulee selviämään jatkossakin, kunhan innostuneita tekijöitä ja ideoita riittää. - Monet pyörittävät tansseja, mutta toimintaa ei kehitetä. Uskon, että Rönni tulee toiminaan tulevaisuudessakin. Se, jatkuuko sen tarina vielä seuraavatkin 50 vuotta riippuu siitä, minkälaisia ihmisiä on lavan johdossa, ja haluavatko he käyttää vapaa-aikaansa ja löytyykö heiltä innostusta hommaan. • Tanssikoulu TanssiAalto Oppimisen riemua hulvattomassa seurassa! a n hausk hyytävä n seudulla! ru Tu lle isi kä ikeni tanssileiri ka y vä opetus, Hurjan hks in tai porukalla Tule yksin, ka aa paria! et tarvitse om Alkeet ei Alk sjatko Jatko ZZZWDQVVLNXUVVLWÀ suomen media&action Oulu Raahe Pulkkila Tornio Rovaniemi Tanssileirit ja -tapahtumat ympäri Suomen Katso lisää netistä ja tule valloittaville tunneillemme! WWW.SUOMIVIIHDE.FI 17 TANSSI valasrannan tanssileiri Tanssin riemua kati ja joonas yötä päivää sami ja jutta anne Kauniita kesäpäiviä, tuhansia tanssin ystäviä, kymmeniä huippuopettajia ja valloittavaa musiikkia. Ensi kesänä 10-vuotista taivaltaan juhliva Valasrannan Tanssileiri on kävijämäärällä mitattuna Suomen suurin ja tämän todella huomaa. Iloista, tanssikärpäsen puremaa kansaa on joukoittain kaikilla kurssipaikoilla. teksti: jonna seppälä / Kuvat: heini koski 18 SUOMIVIIHDE NETTILEHTI 3/2012 ” Leirillä on kunnioitettava kävijämäärä. On hienoa huomata, että seuratanssi voi hyvin ja perinteet ovat vahvat. Tallukka Tanssii Paritanssileiri 4. -6.11.2012 kolmessa tasossa; seuratansseja latinalais- ja swingtansseja argentiinalainen tango... aloittelijoista edistyneisiin Täältä ei voi jäädä pois!!! www.staditanssii.fi 050 572 2779 Pirjo Hyvinvointi-, kokous- ja golfhotelli Tallukka Tallukantie 1, 17200 Vääksy / www.tallukka.fi p. 03 - 88 881 / [email protected] Täyden 10 Tanssileiri dance SWING Suomussalmella 26.-28.10.2012 • Tanssikursseja 6 eri salilla koko viikonlopun ajan • Salsaa, swingiä, lattareita, lavatansseja ja zumbaa • Kurssien vetäjinä Suomen huippuopettajista; Liisa Kontturi-Paasikko, Kimmo Lasanen, Anne Välisaari ja Arto Petjala • Iltaisin teatteria, tanssia ja vauhdikasta ohjelmaa • Salsaorkesteri Grupo Kaney lauantain kuumassa illassa • Edelleen edulliset kurssi- ja majoituspaketit Järjestää yhteistyössä Dance Swing ry ja Hotelli Kiannon Kuohut Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.scandicswing.fi tanssileiri@scandicswing.fi Majoitusvaraukset ja tiedustelut: www.kiannonkuohut.fi hotelli@kiannonkuohut.fi puh. 08-710 770 O petusta on yhteensä viidellä eri tasolla alkeista edistyneisiin ja leirillä voi opetella kaikkia mahdollisia seuratansseja tangosta humppaan ja jivestä salsaan. Lisäksi iltaisin tanssitaan huippuartistien tahtiin. Pujahdetaan mukaan tunnelmaan ja otetaan selvää mitä leirillä tapahtuu. Tanssikoulu Happy Dancen Kati Koivisto on opettanut leirillä joka vuosi alusta alkaen. Millainen on tanssileirin tyypillinen osallistuja? - Leiriläiset ovat kaiken ikäisiä ja se on hieno asia, sillä seuratanssi sopii kaikille ikään tai tanssitaitoon katsomatta. Iso joukko aloittaa uuden harrastuksen Valasrannalta. Alkeissa ennakkotaidoksi riittää kävelytaito, me opettajat hoidamme varmasti jokaisen turvallisesti kivan harrastuksen pyörteisiin. Toisaalta leirillä käy vuodesta toiseen vakiokävijöitä tapaamassa tuttuja, hiomassa tanssitaitoa jatkoryhmissä ja nauttimassa leirifiiliksestä. Tämän on huomannut myös leirillä ensimmäistä kertaa opettanut, aiemmin Suomen maajoukkueessa kilpaillut Anne Välisaari. - Tunnelma leirillä on mielettömän positiivinen ja opetuksen ohessa olen tavannut paljon tuttuja ympäri Suomea. On mahtavaa nähdä paljon innokkaita seuratanssijoita upeissa puitteissa. ” Leiriläiset ovat kaiken ikäisiä ja se on hieno asia, sillä seuratanssi sopii kaikille ikään tai tanssitaitoon katsomatta. ” Kuumaa tanssin huumaa Kurssipaikoilla tanssitaan iloisessa tunnelmassa yhteensä kahdeksan päivää. Tanssiparia vaihdetaan tiuhaan uusia askeleita opetellen, musiikin soidessa lähes taukoamatta. Opettajina leirillä on paljon Suomen huippuammattilaisia niin seuratanssin kuin kilpatanssin maailmoista. Toinen ensikertalainen, opettaja ja tähtitanssija Sami Helenius, mistä on hyvä leiritunnelma tehty? - Leirillä on kunnioitettava kävijämäärä. On hienoa huomata, että seuratanssi voi hyvin ja perinteet ovat vahvat. Olen näkemästäni yllättynyt, sillä seuratanssikulttuuri on minulle vieras, olen taustaltani puhtaasti kilpatanssija. Kokemus on ollut erittäin positiivinen. Myös Anne Välisaari kertoo ylistäviä lausuntoja suomalaisesta tanssikulttuurista. - Seuratanssikulttuuri on Suomessa ainutlaatuinen, vertaa sitä mihin tahansa maahan. Kannustan itse erityisesti nuoria tanssilavoille, sillä ilman heitä perinteet eivät jatku kovin pitkään. Itselläni on kilpatanssin lisäksi myös vahva lavatanssitausta ja käyn itsekin aina kuin mahdollista lavoilla tanssimassa. ” Tunnelma leirillä on mielettömän positiivinen ja opetuksen ohessa olen tavannut paljon tuttuja ympäri Suomea. ” Hetkinen, mitä yhteistä on seura- ja kilpatanssilla? Monella leirin opettajalla on kilpatanssitausta ja leiriläiset ovat ahkeria lavatanssijoita. - Molemmissa lajeissa tans- Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys Suomessa. Lähes 60 jäsenseuraa ympäri maan Katso netistä lähin tanssiseura ja osallistu alueesi seuratoimintaan. Tule mukaan ja hyödy jäseneduista. Aloita tanssiharrastus ja nauti seuratanssin monipuolisista hyvistä terveysvaikutuksista! Seuratanssiohjaajakoulutukset SUSEL on merkittävin seuratanssiohjaajakouluttaja. Koulutusvalikoimassa perus- ja jatko-ohjaajakoulutukset sekä päivitys- ja teemakoulutukset. Tutustu toimintaan, jäsenseuroihin, etuihin ja koulutuksiin ZZZVXVHOÀ sitaan parin kanssa ja tulkitaan musiikkia. Tanssiurheilussa on toki omat sääntönsä ja lavoilla tanssitaan sitten vapaammin, toteaa Sami Helenius. - Jos ajatellaan vaikka lattareita, niin vartalonkäyttö on yhtä tärkeää lavoilla ja kilpalattioilla. Vartalon liikettä ei opeteta vain, koska se näyttää hyvältä, vaan myös siksi, että silloin tanssi tuntuu paremmalta. Tietysti opettajan on hahmotettava mitkä asiat ovat olennaisia lavatanssijoille ja suunniteltava opetus sen mukaan, kertoo Anne Välisaari. Pilkettä siis silmäkulmaan ja lisää lantion liikettä. Jostakin tarvitsee vain löytää hyvä viejä, jotta pääsen nauttimaan ruokatauolla salissa soivasta musiikista. Sami Helenius, millainen on hyvä viejä? ” Hyvä viejä on selkeä, helposti tulkittava ja aktiivinen. ” - Hyvä viejä on selkeä, helposti tulkittava ja aktiivinen. Hän välttää sekavia viestejä, jotta daami voi omalla panok- sellaan osallistua tanssiin. Kuulostaa loogiselta ja upealta. Mutta minkälainen minun pitää olla seuraajana, Anne Välisaari? - Vie tanssiin oma panoksesi aktiivisena ja herkästi reagoivana seuraajana, mutta anna miehen toteuttaa oma suunnitelmansa rauhassa. Onnistuneen tanssihetken luomiseen tarvitaan molempia osapuolia yhtä paljon. Kuulostaa ammattilaisen sanomana helpolta kuin heinänteko. Itseltäni se vielä vaatii harjoittelua, joten nähdään ensi vuonna Valasrannassa! • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 19 BALTIC PRINCESS SYKSYN ISKELMÄKESKIVIIKOT 19.9. Finlanders | 7.10. Iskelmän synttärit: Kaija Koo, Ressu ja Jussi | 17.10. Yölintu 31.10. Neljänsuora | 14.11. Anne Mattila & Mistral 28.11. Iskelmän pikkujoulut: Arttu Wiskari, Virve Rosti & Toyboys 19.12. Jouni Apajainen & Nousukausi Varaa viihderisteilysi www.tallink.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään
© Copyright 2024