TEEMANA - Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy

Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2012
TEEMANA
KIINTEISTÖ, RAKENTAMINEN & VENÄJÄ
•Rakentamisessa on monia vastuita
•Hallitusammattilainen Vesa Harilo:
”Avainsana on lisäarvo”
•Verostatus on tärkeä juttu
kiinteistöliiketoiminnassa
•Tavallinen vai keskinäinen
kiinteistöosakeyhtiö?
•Verotehokas omistaminen
•Venäjän rakennusmarkkinat
ja työsopimus
Omistaminen ja rakentaminen
Pääomatulojen verokanta kiristyi merkittävästi tämän vuoden alussa. Entinen 28 prosentin verokanta on nyt 30 tai
jopa 32 prosenttia yli 50 000 euron pääomatuloista.
Moni miettii nyt, olisiko edullisempaa omistaa kiinteistöjä tai huoneistoja yhtiön kautta. Osakeyhtiön verokanta laski nimittäin entisestä 26 prosentista hieman ja on
nyt 24,5 prosenttia. Ero suuremmissa pääomatuloissa on
kuitenkin jo 7,5 prosenttia.
Tässä lehdessä pohditaan sitä, kannattaako tuottokohteita
omistaa suoraan vai yhtiön kautta. Yritämme kertoa myös
vaihtoehtoja.
Toinen teemamme on rakentaminen. Se on aina iso projekti. Se sitoo pääomaa ja on tarkoitettu pitkäaikaiseksi
ratkaisuksi. Yrityksen tarpeisiin rakennetaan esimerkiksi halli useimmiten vain kerran yrittäjän uran aikana.
Sama pätee usein myös omaan asuntoon.
Näissä suurissa projekteissa on siis tärkeää onnistua.
Kiinalaisen sananlaskun mukaan mies on vasta mies,
kun on rakentanut talon. Mutta kun taloa sitten rakentaa ehkä ensimmäisen ja viimeisen kerran elämässään,
liikkuu pakostakin vierailla vesillä, oman parhaan osaamisensa ulkopuolella.
Tässä lehdessä tarjoamme hieman apua rakentamiseen ja
osviittoja siitä, mikä rakentamisessa on tärkeää. Otapa yhteyttä ennen kuin aloitat elämäsi projektin.
Keväisin terveisin
ARI M ERT AL A
Päätoimittaja
Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. 010 289 9400, Fax. (02) 233 4300
2
Runsaasti käytännön esimerkkejä toteutetuista
sukupolvenvaihdoksista ja
yrityskaupoista.
Varo, vero, valmistaudu
-seminaari keskiviikkona 9.5.2012
klo 8.30-12.00
Tilastokeskuksen auditorio,
Työpajakatu 13, 00580 Helsinki
Maksuton aamiaiskoulutus
erinomaisessa seurassa
Luennoitsijat: Pertti J Siikarla & Silja Takalo-Eskola
Onnistunut sukupolvenvaihdos 3.5.2012
Aiheina:
Ilmoittautumiset:
[email protected], puh: 09-696 222 0
Hinta: 300,00 € + alv (sis. luennot ja aamukahvit)
Tilaisuudessa annetaan käytännönläheinen yleiskuva yrityksen
sukupolvenvaihdokseen valmistautumisesta sekä sen toteuttamistavoista ja mm. veroseuraamuksista. Tule kuulemaan asianajaja, varatuomari Timo Heikkilän hyödylliset vinkit ja aloita valmistautuminen ajoissa, se kannattaa varmasti !
»» avio-oikeus, avioero, ositus
Ilmoittaudu viimeistään 26.4.2012
»» kuolinpesän konkurssi
Miten laaditaan hyvä sopimus 10.5.2012
Tilaisuudessa käydään läpi se, miten suunnitellaan yrityksen
kannalta turvallinen ja toimiva sopimus, miten se laaditaan, mitä
siinä ainakin tulee olla, mitä ovat sopimusriskit jne. Tule kuulemaan asianajaja, varatuomari Timo Heikkilän esitys ja poimi siitä
vapaasti ainakin muutama kehitysajatus omaankin yritykseesi !
Ilmoittaudu viimeistään 3.5.2012
»» avioehto, mikä, miksi, milloin
»» yrittäjän kuolema – kenelle omaisuus menee
»» peritäänkö yrittäjän velat
»» perukirja ja omaisuuden arvostaminen
»» perinnönjako ja perintöriidat
»» avopuolison oikeudet ja vastuut
Vuosi 2012
»» osinkojen verotus nyt
»» osinkona muuta kuin rahaa
»» luovutusvoittojen verotus
Paikka: Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:n toimitilat
Osoite: Linnankatu 11 b (3. krs), Turku
»» lahja ja perintöverosuunnittelu
»» yritys verovapaasti perillisille
Aika: Klo 8.30-10.00
»» omien osakkeiden hankinta
Puh. 010 289 9400 | Fax. 02 233 4300
»» verovapaa jakautuminen
email: [email protected]
»» liiketoimintasiirto ja veroton myynti
»» osakevaihto
Kymmenelle ensimmäiselle ilmoittautujalle maksuton yhden tunnin konsultointi aiheen parissa!
Yrittäjien Oikeussuojan
ja Heikkilä & Co:n
lä 2012
Heikkilä & Co tekee kevääl
, johon
laajan asiakastutkimuksen
pääsevät
vastaamalla asiakkaamme
laatuun.
vaikuttamaan palvelumme
Lisää tutkimuksesta syk
XVII GOLFKISAT
Lue lisää
takakannesta!
syn H-Hetkessä.
3
Rakentamisessa
on monia vastuita
Rakennusprojektin menestyksellinen toteuttaminen edellyttää, että sen kaikki osapuolet tietävät tarkasti toistensa
roolit, oikeudet, velvoitteet ja vastuut
Valitettavan usein näin ei kuitenkaan
aina ole, ei edes ammattilaisten keskuudessa.
Olemme viime vuosien aikana havainneet, että lähes kaikissa näissä
rooleissa voi olla epäselvyyksiä ja virhetulkintoja. Ne ovat johtaneet viime
kädessä raskaisiin ja pitkäkestoisiin
oikeudenkäynteihin.
Esittelen seuraavassa rakennusprojektien tärkeimpien roolien tehtävät
ja vastuut niitä havainnollistavin todellisin esimerkein.
Rakennuttajalla on päävastuu
Se, joka rakennushankkeeseen ryhtyy, on usein projektin ainoa osapuoli, joka ei ole alan ammattilainen.
Kuitenkin lainsäädäntö lähtee siitä,
että rakennushankkeeseen ryhtyvän
velvollisuus on huolehtia siitä, että
rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä rakentamiseen myönnetyn luvan mukaisesti.
Hänellä tulee lain mukaan olla myös
hankkeen laajuuteen nähden riittävät
edellytykset sen loppuun viemiseksi.
Mikäli edellä mainitut edellytykset
puuttuvat, on suuri vaara, että päävastuun mukaiset velvollisuudet jäävät
kokonaan hoitamatta. Näin kävi esimerkiksi ravintoloitsijalle, joka teetti
mittavan peruskorjauksen ravintolassaan mutta jätti huolehtimatta siitä,
että kohteelle olisi hankittu rakennuslupa. Vahingot olivat mittavat, koska
laiminlyömällä oman velvollisuutensa
rakennuttaja menetti oikeuden vedota
mm. urakoitsijasta johtuvaan viivästymiseen ja laiminlyönteihin.
4
Sen, joka ryhtyy rakennushankkeeseen, onkin syytä valita huolella hankkeen läpiviennistä vastaavat
ammattilaiset ja turvata asemansa
heidän kanssa tehdyillä sopimuksilla.
Urakoitsija vastaa rakentamisesta
Urakoitsija vastaa lain mukaan siitä,
että rakennustyö suoritetaan lain ja
määräysten sekä hyvän rakennustavan
mukaisesti.
Urakoitsijan vastuut ja velvollisuudet
määritellään myös urakkasopimuksen ja rakennusalan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan. Suurimmat riskit sisältyvät urakkalaskentaan
ja projektin valvontavastuuseen. Virheellisesti laskettu urakka voi kaataa
koko yrityksen.
Eräässä tapauksessa urakoitsijan sisäisen valvontavastuun pettäminen
johti tilanteeseen, jossa vastaava mestari veti projektia kylläkin urakkasopimusluonnoksen mukaan, mutta
tämä luonnos erosi olennaisesti siitä
sopimuksesta, jonka projektijohtaja
oli allekirjoittanut.
Eniten rakennusriitoja on varmasti
syntynyt lisä- ja muutostyötilauksista
ja urakkarajoista. Suurin osa näistä
riidoista olisi vältetty, mikäli osapuolet olisivat noudattaneet tarkemmin
sopimusasiakirjoja ja YSE 1998 menettelytapoja.
Vastaavalla työnjohtajalla myös
henkilökohtainen vastuu
Lain mukaan rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että kohteeseen on
nimitetty ja hyväksytty vastaava työn-
johtaja, joka johtaa työtä ja on henkilökohtaisesti vastuussa työn suorituksesta ja laadusta em. urakoitsijan
rakennustyön vastuun mukaisesti.
Mikäli työnjohtaja on työsuhteessa
esimerkiksi urakoitsijayhtiöön, vastaa
työnantaja ensisijaisesti vahingosta,
mutta jos työnjohtaja toimii itsenäisenä yrittäjänä, vastaa hän pääsääntöisesti täysimääräisesti aiheuttamastaan vahingosta.
Vastaavalla työnjohtajalla tulee olla
tehtävän vaativuuden edellyttämä
koulutus ja kokemus.
Vastaavan työnjohtajan vastuun on
eräässä vielä keskeneräisessä tapauksessa katsottu koskevan mm. tarkastusasiakirjan merkintää kosteuseristyksestä. Jälkitarkastuksessa
kuitenkin havaittiin, että sitä ei ollutkaan asennettu.
Valvoja auttaa rakennuttajaa
Rakennuttajan intressissä on valita projektiin oma valvoja, joka toimii rakennuttajan luottohenkilönä ja
valvoo, että rakennuttajan vastuulla
olevista piirustuksista, luvista ja tarvikehankinnoista huolehditaan asianmukaisesti. Hän valvoo myös sitä,
että rakentaminen tapahtuu suunnitelmien mukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla ja pysyy aikataulussa.
Lisäksi hänen tehtävänään on hyväksyä työt ja tarvikkeet ja seurata maksuliikennettä.
Mikäli valvoja ei puutu sellaisiin urakoitsijan virheisiin tai laiminlyönteihin,
jotka olisivat kohtuullisuudella olleet
havaittavissa ja jos tästä aiheutuu va-
Mikä on hyvä
rakennustapa?
Maankäyttö- ja rakennuslaki 149 §:n mukaan rakennustyö
on suoritettava siten, että se täyttää lain, säännösten ja
määräysten lisäksi myös hyvän rakennustavan määritykset.
Laki ei kuitenkaan kerro, mitä hyvä rakennustapa tarkoittaa.
hinkoa, joutuu myös valvoja vahingonkorvausvastuuseen.
Oikeuskirjallisuudessa hyvä rakennustapa on jaoteltu mm.
seuraavalla tavalla. Kyseessä on Juha Pirisen lisensiaattitutkimus.
Riitaa on tullut mm. siitä, olisiko valvojan
pitänyt suorittaa teknisiä mittauksia sellaisista materiaaleista, jotka aistihavaintojen
perusteella olivat kunnossa. Yleinen sääntö
on, että mikäli urakoitsijan virhe on sellainen, että valvojan olisi se pitänyt havaita,
voi rakennuttaja kohdistaa vaatimuksensa
sekä urakoitsijaan että valvojaan.
Ensimmäisen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa,
joka noudattaa rakennusaikana voimassa olevaa rakennuslakia ja -asetusta, muita rakentamista ohjaavia lakeja ja
Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä.
Muut rakennusprojektiin
osallistuvat
Kolmannen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa,
joka noudattaa oppikirjoja ja kirjallisuutta, joka toimii
suunnittelijoiden ja rakentajien oppaana, kuten Rakennustekniikan käsikirjat ja esim. Rakentajan kalenteri.
Edellä mainittujen osapuolten lisäksi rakennusprojekti vaatii myös lukuisia muita toimijoita, joilla on niin ikään omat vastuunsa ja
velvollisuutensa.
Näistä tärkeimpiä ovat pääsuunnittelija ja
erityissuunnittelijat. Heillä on laaja vastuu
oman työnsä virheettömyydestä ja aikataulussa pysymisestä.
Rakennuttajan vastuu voi muodostua erilaiseksi silloin, kun kyse on perustamisurakoinnista eli gryndauksesta. Tällöin sama taho
toimii käytännössä sekä rakennuttajana että
urakoitsijana.
Toisen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa, joka
noudattaa rakennusaikana voimassa olevia RT-ohjekortteja,
rakennusalan yleisiä laatuvaatimuksia (RYL) tai Suomen
Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) ohjeita.
Neljännen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa, joka
noudattaa rakennustarvikevalmistajien ohjeita, rakenneratkaisuja ja kirjoja.
Pirisen mukaan rakenteen hyväksymiseksi riittää, että se
täyttää jonkin kolmen ensimmäisen luokan mukaisista
vaatimuksista., mutta pelkästään neljänennen luokan mukainen rakenne ei ole riittävä. Alalla vallitsee tässä asiassa
epäselvyyttä. On selvää, että kaikkien rakennusprojektiin
osallistuvien tulee itse tietää, mitä tarkoittaa hyvä rakennustapa.
Viranomaisvalvonta sisältää sekin
oman viranomaisvastuunsa.
Lisäksi rakennusprojekteihin osallistuu
usein eri alojen aliurakoitsijoita ja tarvikekauppiaita sekä työntekijöitä ja heidän
edustajiaan. Heillä kaikilla on oma vastuunsa projektissa.
Hyvin usein rakennusprojektiin osallistuu myös lakimies omalla panoksellaan.
Tämän tehtävänä on huolehtia siitä, että
päämies ymmärtää roolinsa vastuut ja että
ne on sopimuksissa otettu oikealla tavalla
huomioon.
5
Vesa Harilo on hallitusammattilainen ja yrittäjä. Hallitusammattilaisen rooliin kuuluu hänen mielestään
tuoda jokaiseen yritykseen, jonka hallituksessa istuu,
enemmän kuin sieltä saa – eli lisäarvoa. Hallituspaikka
tulee siis aina ansaita, ei ottaa vastaan lahjana aiemmin tehdystä urasta.
Nyt Harilo on jäsenenä myös Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n hallituksessa. Pesti on suunnilleen vuoden
ikäinen. Se on myös sikäli historiallinen, että hän on ensimmäisiä hallitusammattilaisia, joita istuu asianajotoimistojen hallituksissa. Se tuli
mahdolliseksi vasta kun asianajajaliitto antoi siihen luvan.
Jo aiemmin Harilo on toiminut Asianajotoimisto Heikkilän neuvonantajana.
Harilolla on hallituspaikka kymmenkunnassa yrityksessä Salossa, Helsingissä ja Itä-Suomessa. Yritykset
ovat erikokoisia, eri ikäisiä ja eri toimialoilta. Se on Harilosta vain hyväksi. Näin asiat tulevat läpivalaistuksi
mahdollisimman monesta suunnasta.
Nyt hallituspaikat ovat vähenemään
päin, kun Harilo osti elokuussa Salon
Kiskossa toimivan metallialan yrityksen Juha Punta Oy:n osake-enemmistön ja ryhtyi sen toimitusjohtajaksi.
Kun suunnilleen joka päivä oli tehtäviä eri yrityksessä, teki mieli saada jotain ”omaakin”:
– Sen kautta on nyt hyvä katsoa, onko
omille ajatuksille todellista katetta.
6
Salo ja Nokia
Salo on sen verran pieni paikkakunta, että Vesa Harilo tunsi Juha Puntan
hyvin etukäteen. Samasta syystä useat Salossa tuntevat myös Vesa Harilon hyvin, mutta lähinnä Nokian matkapuhelintehtaan johtajana.
Siitä hommasta hän jäi pois vuonna
2006.
Nokiasta insinööri Harilo siirtyi yrittäjäksi Varamiespalveluun, opiskeli Tampereen teknisessä yliopistossa
syvempää näkemystä liikkeenjohtamisesta ja siirtyi asteittain kolmisen
vuotta sitten täysipäiväiseksi hallitusammattilaiseksi. Toki hänellä oli
siitäkin jo aiempaa kokemusta mm.
pankkimaailmasta.
Luottamus pitää ansaita
Luulisi, että vastuullinen työskentely
kymmenenkin yrityksen hallituksessa
olisi aika repivää. Niin se onkin, mutta samalla myös kiehtovaa:
– Siinä viehättää paitsi isojen kokonaisuuksien kehittäminen ja hallinta myös se, että on hienoa viedä eri
yrityksistä saatua kokemusta toisiin
yrityksiin, risteyttää asioita. Hallitusammattilainen näkee yrityksen asiat
hieman ulkopuolisin silmin ja saattaa
huomata ainakin sen, ettei pyörää
aina tarvitse keksiä uudelleen.
Monella toimialalla piirit ovat pienessä maassa aika pienet. Samat ihmiset
pyörivät yritysten hallituksissa, uusia
ajatuksia liikkuu vähän. Hallitusammattilaiset saattavat tässä mielessä
olla kuin virkistävä tuulenpuuska. He
eivät ole sidoksissa yrityksen operatiiviseen toimintaan, mutta tuovat kuitenkin uusia näkökulmia ja ajatuksia.
– Mielestäni yrityksissä pitäisi joka
vuosi pohtia hallituksen kokoonpanoa. Hallituksen jäsenten tulee ymmärtää, että paikka hallituksessa ja
omistajien luottamus pitää ansaita tekojen sekä yritykselle lisäarvoa tuovien näkemysten kautta.
Toimiala värittää kehittämistä
Asianajotoimisto on toimintatavoiltaan oma maailmansa. Se on perinteisesti ollut yksinäisten leijonien valtakunta, jossa oma ammattitaito on
ollut raudanluja, mutta yhteistyökuviot hieman haasteellisia. – Juristit ovat
Hallituksen jäsenten tulee ymmärtää,
että paikka hallituksessa ja omistajien
luottamus pitää ansaita tekojen sekä
yritykselle lisäarvoa tuovien näkemysten kautta.
pääsääntöisesti halunneet hoitaa
hommat itse. Tähän haemme yhdessä muutosta, sillä jos yksin tekeminen
on antoisaa, niin yhdessä tekeminen
voi olla vieläkin antoisampaa, sekä
juristin että erityisesti yrityksen ja asiakkaan näkökulmasta. Toki seuraamme, pohdimme ja työstämme säännöllisesti myös yrityksen tavoitteita ja
strategiaakin. Tavoitteena on kasvun
ja jatkuvan kehittymisen aikaansaaminen, Harilo sanoo.
Kehittyä ja kehittää
Juha Puntassa Harilo on ollut toimitusjohtajana vasta muutamia kuukausia. Pukukaappeja ja varastohyllyjä
tekevässä firmassa on noin 30 työntekijää, ja se on alallaan markkinajohtaja.
Juha Punta Oy:n pihasta lähtee viikoittain noin 1 000 kaappia – rekka
tai kaksi joka päivä.
– Kun yrität kehittää tai opettaa muita, kehität itse asiassa eniten itseäsi.
– Hallitsemme markkinoista lähes
40 prosenttia. Meillä on laadukkaat
tuotteet, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen henkilökunta, joiden pohjalle
on muodostunut vahva brändi, Harilo
kehaisee.
Harilo tuo Asianajotoimisto Heikkilän hallitukseen myös suoraa asiakasnäkemystä, sillä hänen yrityksensä on toimiston asiakas.
Mutta se ei tarkoita sitä, ettei töitä
tarvitsisi paiskoa. Siinä on sama juttu kuin hallitustehtävissä: jokainen
asiakas täytyy itse ansaita.
Heikkilälläkin Harilo on jo huomannut sen, minkä niin monessa yrityksessä aiemminkin:
Harilo on pitänyt suurimpina vahvuuksinaan strategista suunnittelua
ja ihmisten johtamista. Niinpä Juha
Puntassa hän on vienyt asioita siihen
suuntaan, että porukalla olisi entistä
paremmin selvillä se, mitä on tehty
ja mitä tulevaisuudessa tavoitellaan,
vuoden sekä viiden vuoden kuluttua:
– Esimiesten tärkein tehtävä on motivoida työntekijät kehittymään ja
kehittämään, sekä itseään että omia
työmenetelmiä ja yrityksen toimintatapoja. Tämä on kaikkein olennaisinta. Hyvä tulevaisuus pitää ansaita.
Kehittäminen ei saa loppua koskaan.
7
Jos kiinteistöliiketoimintaa harjoittava yritys
toimii voitollisesti, ei yleensä ole suurtakaan
merkitystä sillä, minkä lain mukaan yrityksen
verotettava tulo lasketaan.
Toiminnan kehittyminen, erilaiset
muutostilanteet sekä mahdolliset
tappiot voivat kuitenkin antaa syyn
ja edellytykset yhtiön verokohtelun
muuttamiselle. Tällöin verosuunnittelulla voidaan saada säästöjä ja hallita taloudellisia riskejä sekä vaikuttaa
yrityksen eri tilanteissa käytettävissä
olevaan keinovalikoimaan.
Mitä verolakia sovelletaan?
Yrityksen saama tulo voi kertyä elinkeinotoiminnan (EVL), henkilökohtaisen tulon (TVL) sekä maatalouden
tulolähteestä.
Kiinteistöliiketoimintaa lähellä olevassa rakennusliiketoiminnassa kaikki liikevaihto syntyy periaatteessa rakennuskohteiden luovutuksista, eikä
tulkinnanvaraisuuksia elinkeinoverotuksen soveltamisesta yleensä synny.
Kiinteistöliiketoiminnassa liikevaihto
voi muodostua pitkäaikaisesta omistamisesta ja kiinteistöjen myynneistä,
vuokrauksesta tai rakentamis- ja saneeraustoiminnasta. Osa toiminnasta
voi olla selkeästi TVL -tulolähteeseen
kuuluvaa, ja kysymys EVL:n soveltumisesta ei ole yhtä selväpiirteinen
kuin rakennusliikkeiden ollessa kyseessä.
Tulolähdejako aiheuttaa tyypillisesti
ongelmia sellaisissa tilanteissa, joissa yhtiöllä on sekä EVL- että muun
toiminnan tulolähde. Koska tulolähteen tappiot voidaan vähentää vain
saman tulolähteen voitosta, voi pahimmillaan syntyä tilanne, jossa yhtiö
voi joutua maksamaan veroja toisesta tulolähteestä saamistaan voitoista,
8
vaikka sen kirjanpidollinen tulos olisi
tosiasiassa tappiollinen.
TVL:n mukaan kiinteistöjen myynnistä aiheutuvat luovutustappiot saadaan
vähentää vain luovutusvoitoista ainoastaan verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena. Ellei luovutustappioiden syntymistä seuraavina viitenä
vuotena synny vastaavaa määrää luovutusvoittoja, jäävät tappiot käytännössä näiltä osin vähentämättä.
Ero on merkittävä verrattuna tilanteeseen, jossa kiinteistöliiketoimintaa
harjoitettaisiin EVL:n piirissä. Tällöin
tappio saadaan vähentää kokonaisuudessaan kaikesta elinkeinotulosta verovuonna ja sitä seuraavina 10 vuotena sitä mukaa kun tuloa syntyy. Jos
yhtiöllä on muutakin elinkeinotoimintaa, puoltavat edellä mainitut syyt
yleensä sitä, että myös kiinteistöliiketoiminta pyritään saamaan EVL:n tulolähteeseen.
Konserniavustuksetkin
muistettava
Vähennysoikeuksien ohella vaikuttaa sovellettava verolaki muullakin
tavalla verosuunnitteluun, kuten esimerkiksi mahdollisuuksiin hyödyntää konserniavustuksia.
Konserniavustuksessa on kyse siitä,
että osakeyhtiö antaa toiselle samaan
konserniin kuuluvalle osakeyhtiölle avustusta tämän liiketoimintaan.
Avustuksen antava yhtiö saa vähentää avustuksen omassa verotuksessaan, ja avustuksen vastaanottavalle
yhtiölle se on elinkeinotuloa. Kon-
serniavustus ei edellytä vastaanottavan yhtiön olevan tappiollinen, vaan
sitä voidaan käyttää myös voitollisten
yhtiöiden välillä. Tappioiden kattamisen ohella yksi konserniavustuksen tavanomainen käyttötilanne onkin konserniyhtiöiden osingonjakoon
liittyvät järjestelyt. Konserniavustus
on konsernin sisäisen tulontasauksen
väline, joka on käytettävissä vain, mikäli kiinteistöliiketoimintaa harjoitetaan EVL-statuksella.
Edellä mainitut esimerkit ovat tilanteita, joissa sovellettava tulolähde voi
muodostua merkitykselliseksi. Lisäksi mm. liiketoimintasiirto ja osittaisjakautuminen ovat yleensä mahdollisia
vain elinkeinotoiminnassa, mistä johtuen erilaiset yhtiön piirissä tehtävät
järjestelyt voivat synnyttää perusteen
yrityksen verokohtelun muutostarpeiden arvioimiseen.
Minkä tulolähteen tuloa?
Yhtiömuotoiselle toimijalle on kiinteistöliiketoiminnan verottaminen
elinkeinotulona yleensä paras vaihtoehto. Mikäli todetaan olevan tarvetta
nykyisellään osittain tai kokonaisuudessaan TVL:n mukaan verotettavan
yhtiön verotuskohtelun muuttamiselle, voidaan muutoksen edellytysten
arvioimiseksi poimia muutamia keskeisiä kriteereitä, joille on vakiintuneesti annettu merkitystä EVL-statuksen täyttymisessä.
Tällaisina voidaan mainita mm. aktiivinen voiton tavoittelu kiinteistöliiketoiminnoilla sekä toiminnan
jatkuvuus, suunnitelmallisuus ja asiakaskunnan laajuus. Jos kyseessä on
vuokraustoimintaan liittyvien kohteiden jatkojalostus, tähän liittyvien
toimintojen tulisi muodostaa yli 50 %
liikevaihdosta. Lisäksi huomiota on
kiinnitetty mm. siihen, onko toimintoja varten palkattu henkilökuntaa.
Koska elinkeinotoiminnaksi katsottavan kiinteistöliiketoiminnan erona perinteisesti TVL- tulolähteeseen
luettavaan kiinteistöjen vuokraustoimintaan on nimenomaan aktiivisempi ja pelkkää vuokrausta laajempi
toimintakonsepti, on yhtiön harjoittaman kiinteistöjen rakentamis-, osto-,
myynti- ja jatkojalostustoiminta syytä
kirjata myös yhtiön toimialapykälään.
Lopuksi
Yhtä ja samaa kiinteistöliiketoiminnan harjoittamiseen parhaiten sopivaa verotuksellista vaihtoehtoa ei
ole. Etenkään pienimuotoisemmassa toiminnassa ei EVL-statuksen tavoittelua pidä ottaa itsetarkoitukseksi. Sen sijaan olennaista on tiedostaa,
että suunnittelumahdollisuuksia on ja
että aiemmin tarkoituksenmukainen
ratkaisu ei välttämättä ole enää optimaalinen, jos yrityksen toiminnassa,
strategiassa tai toimintaan vaikuttavissa ulkoisissa tekijöissä on tapahtunut muutoksia.
Mahdollisuudet EVL-statuksen toteuttamiseksi ja siihen käytettävissä
olevat tarkoituksenmukaisimmat keinot on kartoitettava tarkoin, ja ne on
valittava aina tapauskohtaisesti.
9
Pääomatuloverokannan noustua 28 prosentista 30-32 prosenttiin on pohdittava uudelleen,
kannattaako kiinteistöstä saatavat vuokratulot
ottaa yhtiöön vai suoraan itselle.
Keskinäisellä kiinteistöosakeyhtiöllä
tarkoitetaan osakeyhtiötä, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa.
Yhtiön yhtiöjärjestys määrää sen, miten jokainen osake yksin tai yhdessä
toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen
hallinnassa olevasta kiinteistöstä.
Keskinäisen kiinteistöyhtiön omistusta voi hyvin verrata asunto-osakeyhtiön osakkeen omistamiseen. Vuokratulo on suoraan osakkeenomistajan
pääomatuloa, ja osakas suorittaa yhtiölle vastiketta yhtiön menojen kattamiseksi aivan samoin kuin asuntoosakeyhtiössäkin.
Keskinäinen kiinteistöyhtiö muodostetaan usein jakautumisen seurauksena, kun liiketoimintaa harjoittavasta
yhtiöstä eriytetään kiinteistöomistus
pois esimerkiksi yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen esitoimena. Tavallisesta kiinteistöosakeyhtiöstä voidaan muodostaa keskinäinen pelkällä
yhtiöjärjestysmuutoksella. Uusi perustettava osakeyhtiö voidaan myös
perustaa suoraan keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi.
10 Yhteisöverossa säästöä
Keskeinen ero tavallisen ja keskinäisen kiinteistöyhtiön välillä on se,
kuka maksaa vuokratulosta veron. Tavallisesta kiinteistöyhtiössä vuokratulo tuloutuu yhtiöön, ja yhtiö maksaa
voitosta yhteisöveroa nykyisen 24,5
prosentin verokannan mukaan. Koska keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön
tilojen vuokraamisesta saatava vuokra on osakkeenomistajan tuloa, ei
keskinäinen kiinteistöyhtiö maksa
yhteisöveroa.
Jos vuokratulot tuloutuvat yhtiöön,
vain yhtiö maksaa niistä veroa. Jos
yhtiö ei päätä jakaa varoja osakkaalle, ei osakasta veroteta. Osakasta verotetaan vasta silloin, kun hän nostaa voittovaroja yhtiöstä jolloin näitä
verotetaan kuten mitä tahansa osinkotuloja.
Keskinäisessä kiinteistöyhtiössä
vuokratulot tuloutuvat siis suoraan
osakkaalle. Osakasta verotetaan tästä tulosta vuosittain pääomatuloverokannan mukaan. Tämä verokantahan
nousi 28 prosentista 30 prosenttiin
alle 50 000 euron tuloista ja 32 prosenttiin yli 50 000 euron tuloista.
Nykyisin keskinäisen kiinteistöyhtiön osakas maksaa siis vuokratuloista
kahdesta neljään prosenttia enemmän veroa kuin aikaisemmin. Tällä
on merkitystä tehtäessä valintaa tavallisen ja keskinäisen yhtiön välillä.
Kannattaako keskinäinen?
Riippuu osakkaan ”varojennostopolitiikasta”, kumpi osakeyhtiömuoto tulee edullisemmaksi.
Jos osakkaalla on mahdollisuus jättää pitkällä aikavälillä voittovaroja
yhtiöön ja kasvattaa näin sen nettovarallisuutta, tavallinen kiinteistöyhtiö
voi olla parempi vaihtoehto. Tällöin
osakas voi nostaa yhtiöstä vähitellen
varoja kohtuullisella verotuksella, 60
000 euroon saakka jopa verovapaasti.
Jos ajatuksena on tyhjentää yhtiön
voitonjakokelpoiset varat joka vuosi,
jolloin nettovarallisuus ei pääse kasvamaan, keskinäinen kiinteistöyhtiö
on parempi valinta.
Esimerkki
A. Tavallisen kiinteistöosakeyhtiön (KOy) tulos ennen veroja on 80 000 euroa
vuodessa. Yhtiön nettovarallisuus on 300 000 euroa ja osakkaan ansiotuloveroprosentti 35 %. Yhtiö jakaa koko verojen jälkeisen nettotuloksen sen ainoalle
osakkaalle, eli osinkoa 60 400 euroa.
B. Vastaavasti keskinäisen kiinteistöyhtiön (KKOy)
ainoan osakkaan nettovuokra vastikkeiden
suorittamisen jälkeen on 80 000 euroa.
Yhteisövero (Oy:n vero) KOy
KOy 24,5 % x 80 000
19 600 €
KKOy
KKOy, ei maksa yhteisöveroa0 €
Osakkaan osingon, 60 400 €, verotus
A. 9 %:n osuus nettovarallisuudesta on
verovapaata: 9 % x 300 000 € = 27 000 €
Osingon loppuosasta 30 %:a on verovapaata ja
70 %:a verotetaan osakkaan ansiotulona:
70 % x (60 400-27 000) x 35 % = 8 183 €
Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pääomatuloverokannan
noususta huolimatta pitää edelleen sitä, että keskinäinen kiinteistöyhtiö voi olla verotuksellesi
hyvinkin edullinen vaihtoehto.
Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, jos osakkaalla on pääomatuloista vähennyskelpoisia
tappioita. Osakkeenomistajan
kannattaa kaiken kiireen keskellä pysähtyä joskus laskemaan,
kannattaako kiinteistö verotuksellisista syistä eriyttää liiketoimintayhtiöstä tai muuttaa kiinteistöyhtiön yhtiöjärjestystä.
8 183 €
B. 0-50 000 €:n osuuden vero 30 %, ylimenevän 32 %:
50 000 x 30 % + 30 000 x 32 %= 24 600 €
24 600 €
Kokonaisverotus
27 783 €
24 600 €
Jää osakkaalle52 217 €
55 400 €
Havaitsemme, että kiinteistöyhtiön mallilla on merkitystä. Esimerkissämme keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on verotuksellisesti tehokkaampi vaihtoehto kuin
tavallinen kiinteistöyhtiö. Ero vain korostuu keskinäisen kiinteistöyhtiön eduksi,
jos tavallisen kiinteistöyhtiön nettovarallisuus on alempi. Silloin verovapaan
osingon osuus pienenee ja verotettavan osuus kasvaa. Jos nettovarallisuus kasvaa riittävästi, tulee tavallisesta kiinteistöyhtiöstä edullisempi.
11
Pidimme aamiaistilaisuuden 1.3.2012 Scandic Continental
-hotellissa Mannerheimintien varressa teemasta ” Verotehokas
omistaminen ”. Oli ilahduttavaa huomata, että suomalaiset pkyritykset ja niiden talous ovat hyvässä kunnossa.
Lähes poikkeuksetta yrittäjät ovat
malttaneet kerätä varoja yritykseensä. Niitä on sijoitettu toimitiloihin,
pörssiosakkeisiin, sijoitushuoneistoihin ja rahastoihin. Talouden heilahteluista on selvitty, kun on ollut
rahoituspuskuria ja vakuuksia.
Tilaisuudessa oli täysi tupa eli 40
osallistujaa. Tämänkaltaisia aamiaisseminaareja järjestämme joka kuukausi eri teemoista.
Oppia mökeistä
Moni osallistujista mietti, miten nämä
yrityksiin kertyneet varat olisi edullisinta saada itselleen tai siirrettyä seuraavalle sukupolvelle.
Eräässä tapauksessa yrityksen liiketoiminta oli vähitellen lopetettu, ja
yhtiöön oli jäänyt ainoastaan kaksi
Lapin mökkiä. Näitä mökkejä vuokrattiin, ja niistä kertyi mukavasti tu-
12 loja. Ne oli ostettu vuosien mittaan,
ja hinnat olivat olleet melko alhaiset
verrattuna tämän päivän kauppahintoihin.
Kun laskettiin eri vaihtoehtoja, huomattiin, että yhtiön purkaminen ja
mökkien siirtäminen yrittäjän nimeen ja lapsen nimiin ei ollut kannattava vaihtoehto – veroja olisi
mennyt lähes toisen mökin hinnan
verran.
että osinkojen määrä pysyy yhdeksän
prosentin suuruusluokassa nettovarallisuudesta. Näin vain yhtiö maksaa
tuloveroa, ja tytär osakkeenomistajana saa osingon niin sanotusti puhtaana käteen.
Purku ei aina kannata
Pitämällä mökit yhtiössä vältettiin
varainsiirtovero, joka on neljä prosenttia kiinteistön käyvästä hinnasta.
On tyypillistä, että yrittäjällä on useampia yhtiöitä. Hänellä saattaa olla
kiinteistöjä omistava oma yhtiö, liiketoimintaa harjoittava yhtiö ja sen
lisäksi vielä ehkä muitakin aikanaan
lepäämään jääneitä yhtiöitä. Näistä
yhtiöistä on jonkin verran kuluja, ja
ne ovat saattaneet jäädä säästöpossuiksi. Yhtiöissä on varoja, mutta ei
aktiivista toimintaa.
Isä siirtää jatkossa pitkäjänteisesti sopivassa rytmissä omistustaan tyttärelleen, ja tytär jatkaa vuokraustoimintaa ja nostaa yhtiöstä osinkoja siten,
Mikäli yrittäjä haluaa varat jostakin
yhtiöstä itselleen, yhtiö voidaan purkaa. Puramme vuosittain lukuisia yhtiöitä, ja mikäli yhtiön osakkeet on
Päätettiinkin muuttaa yhtiö kiinteistöosakeyhtiöksi ja keskittyä pelkkään
vuokraustoimintaan.
omistettu yli kymmenen vuotta, purun
kautta saatavia varoja verotettiin vielä
viime vuonna 16,8 prosentin verolla.
Nyt pääomatulojen verokannat ovat
30 ja 32 prosenttia. Purku on siis tullut verotuksellisesti kalliimmaksi, joten pitää miettiä vaihtoehtoja. Usein
on edullisempaa pitää yhtiö edelleen
omistuksessaan ja jakaa varoja vuosittain yhdeksän prosenttia yhtiön
nettovarallisuudesta, jolloin osinkojen saaja ei maksa henkilökohtaisesti
enää veroja osingosta.
Emo ja tytär on hyvä yhdistelmä
Seminaarissa ja senjälkeisissä tapaamisissa yrittäjien kanssa on myös
suunniteltu yritysrakenteen muuttamista sellaiseksi, että yrityksen myynti olisi mahdollisimman edullista verotuksen näkövinkkelistä.
Jos on aikaa ja mahdollisuuksia suun-
nitella yrityksen myyntiä pitkällä tähtäyksellä, kannattaa usein miettiä yhtiörakennetta, jossa on emoyhtiö ja
tytäryhtiö.
Jos emoyhtiö myy tytäryhtiön osakkeita omistettuaan ne yli yhden vuoden ja kaupan kohteena on vähintään
kymmenen prosenttia osakekannasta, voi myynti olla emoyhtiölle kokonaan veroton. Tämä tarkoittaa, että
kauppahinnan ollessa miljoona euroa
säästetään veroissa tai pikemmin siis
verottomuudessa 245 000 euroa. Edellytyksenä on, että tytäryhtiön osakkeet
ovat käyttöomaisuusosakkeita.
Myydä vai jatkaa?
ko sille jatkaja omasta perheestä tai
yrityksen työntekijöistä?
Yritys on yleensä myyntikelpoinen,
jos sillä on vakiintunut liiketoiminta, osaava henkilökunta, hyvät päämiessuhteet tai omat tuotteet. Joskus
myynti ei ole kuitenkaan realistinen
vaihtoehto, ja silloin pitää miettiä, miten liiketoiminta lopetetaan hallitusti
ja saadaan paras hyöty yhtiön varoista.
Meillä on laaja asiakaskunta, ja tälläkin hetkellä useat asiakkaamme etsivät ostettavaa. Osa taas on myymässä
yrityksensä tai luopumassa yrittämisestä ikänsä vuoksi.
Kannattaa siis ottaa meihin yhteyttä.
Merkittävä osa yrittäjistä on yli kuusikymppisiä ihmisiä. He pohtivat
kuumeisesti, miten toimia jatkossa
elämäntyönsä eli oman yrityksensä
kanssa. Myydäkö se vai kasvattaa-
13
Aikaa, rahaa
ja kärsivällisyyttä
Venäjän rakennusmarkkinoilla on paljon
annettavaa suomalaisillekin. Mutta aivan
helppo maa Venäjä ei välttämättä ole suomalaiselle rakennusyrityksellekään.
Kaikki laki- ja
veroasiat
suo– Rakennusyrityksen kannattaa peYritys tarvitsee myös alkuvaiheeseen Suomalaisilla on hyvä maine
meksi
Venäjällä
rustaa Venäjälle oma yhtiö, mikäli aikaa ja rahaa, sillä muodollisuuksien
toimii siellä jatkuvasti. Usein venäläisyritykset haluavat tehdä yhteistyötä nimenomaan sellaisten yritysten
kanssa, joilla on oma tytäryritys Venäjällä. Myös valuutta-asioiden hoito helpottuu, sanoo Heikkilän toimista Venäjällä vastaava asianajaja Alice
Salumets Pietarista.
Salumets työskentelee Pietarissa saksalaisen Rödl & Partnerin toimistossa, joka on Heikkilän tuore yhteistyökumppani Venäjällä.
Rödl & Partner on auttanut ja neuvonut muun muassa lukuisia saksalaisia
ja ruotsalaisia rakennusalan yrityksiä
Venäjällä vuodesta 1992 lähtien, jolloin se perusti ensimmäisen toimistonsa Moskovaan.
Salumets sanoo, että Venäjän markkinoilla on paljon annettavaa ulkomaisille yrityksille. – Kotityöt kannattaa
silti tehdä hyvin ennen kuin tänne
tullaan, sillä markkina, talous ja lainsäädäntö toimivat täällä omalla tavallaan, Salumets kertoo.
Myös kaikenlainen muotosidonnainen paperisota on Venäjällä yleistä.
14 hoito ottaa yksinkertaisesti aikansa
ennen kuin päästään kunnon toimiin.
Työntekijän vahva suoja
– Rakennusyritysten kysymykset
meille vaihtelevat. Kuitenkin esimerkiksi sertifiointiprosessi on kaikille
yhteinen. Sinänsä sertifikaatin saaminen ei merkitse tolkuttomasti paperityötä, mutta sen hinta on viime
aikoina noussut, Salumets sanoo.
Sertifikaatin tarjoajia on moneen lähtöön, ja siksi asiaan kannattaa paneutua, Salumets neuvoo.
Työvoimavaltaiset yritykset, kuten rakennusyritykset, huomaavat pian, että
työntekijöiden palkkaamiseen sekä
esimerkiksi turvallisuuteen ja terveyteen liittyvä sääntöviidakko on aikamoinen.
Juuri tämäntyyppisissä asioissa Rödl
& Partner auttaa asiakkaitaan.
– Pöydällemme tulee myös usein kysymyksiä pääurakoitsijoiden juridisista vastuista suhteessa asiakkaisiin,
aliurakoitsijoihin jne.
Alice Salumets sanoo, että venäläiset
ovat hyvin tarkkoja työlainsäädäntönsä noudattamisesta. Esimerkiksi työturvallisuusasiat pitää ottaa vakavasti
Venäjällä.
Minimirangaistus säädösten rikkomiselle on noin 1 000 euron sakko.
– Työmaavalvojilla on myös oikeus
joissain tapauksissa keskeyttää työmaa jopa kolmeksi kuukaudeksi siihen saakka, kunnes kaikki puutteet
on korjattu.
Ulkomaisen yrityksen kannattaa olla
myös tarkka siitä, että työmaille rekrytoiduilla ihmisillä on voimassaoleva
työlupa.
Kulttuuriasioissakin kannattaa toimia
herkällä vaistolla. – Suomalaisilla yrityksillä ja suomalaisilla on edelleen
hyvä maine Venäjällä. Suomalainen laatu tunnetaan täällä. Se auttaa
eteenpäin.
Suurten
markkinat
Suomalaiset rakentavat Venäjällä paljon. Mutta vain suuret
rakentavat. Pääasiallinen kohde ovat nimittäin asunnot, ja
kun ne rakennetaan pääsääntöisesti gryndausperiaatteella,
ei pk-yrityksillä riitä resursseja.
Suomalaisten investoinneista Venäjälle vuonna 2010 rakentaminen
muodosti yli 50 prosenttia. Tästä yli
70 prosenttia suuntautui Pietarin lähiympäristöön.
Gryndausrakentamisessa suomalaisilla on jo melko tasa-arvoiset asemat Venäjällä. Rakennusteollisuus
RT:n Venäjän asiantuntija, DI Veikko
Kauppila kertoo, että Pietarissa kuten
muuallakin Venäjällä tontit myydään
huutokaupalla, jonka eniten tarjoava
yritys voittaa oli se ulkomainen tai ei.
– Ennen oli enemmän suhmurointia.
Nyt pystytään hankkimaan tontteja,
rakentamaan ja sitten myymään aika
tasavertaisesti, Kauppila kertoo.
Ei vain Pietariin
Eniten suomalaiset rakentavatkin Venäjällä juuri asuntoja. YIT ja NCC tekevät melkein pelkästään sitä, Lemminkäinen rakentaa asuntoja, mutta
myös muuta. SRV rakentaa asuntojakin, mutta pääasiassa jotain muuta.
Näistä neljästä rakennusjätistä kolme
on keskittynyt asuntorakentamisessa
Pietarin ympäristöön. YIT on levittänyt toimintansa myös Moskovaan.
Kauppila arvioi, että suomalaiset rakentavat Venäjälle vuosittain noin
3000 – 4000 asuntoa.
Mutta toki Venäjälle rakennetaan
muutakin kuin asuntoja – ja muuallekin kuin Pietariin ja Moskovaan.
Rakennetaan kauppakeskuksia, toimistoja, monitoimihalleja ja tehtaita;
parhaillaan nousee Nokian renkaiden
tehdas Pietarin läheisyyteen.
– Suomalaiset rakentavat mm. Jekaterinburgiin ja Kazaniin, muihinkin
miljoonakaupunkeihin. Ja Pietarissa
SRV rakentaa yhdessä kiinalaisten
kanssa Baltic Pearl –kauppakeskusta,
Kauppila kertoo.
Veikko
Kauppila
Muutakin kuin rakentamista
Pk-yritykset eivät näillä markkinoilla
pärjää, ja Kauppila suosittaakin niille
aliurakoitsijan roolia jonkin suuremman siipien suojissa.
Eivät rakennusalan Venäjän-markkinat ole pelkkää rakentamista.
Viime vuosina rakennustuoteteollisuus on investoinut sinne paljon.
Markkinoilla on yli 20 suomalaista
yhtiötä, joiden liikevaihdon arvioidaan nousevan jo miljardiin euroon.
– Siellä on rautakauppaa, konevuokrausfirmaa, kiinteistöjen hoitoa ja
huoltoa. Tämä johtuu siitä, että asuntorakentaminen tuo jatkuvuutta. Ennen tehtiin vain projekteja, ja ne eivät
antaneet varmuutta tulevaisuudesta,
Kauppila sanoo.
15
Tarkka paperi
Työsopimus Venäjällä on
tarkka byrokraattinen paperi.
Venäjällä toimivien yritysten on noudatettava Venäjän työoikeutta. Se koskee kaikkia Venäjällä työskenteleviä työntekijöitä.
Venäjän työoikeuden peruslakeja
on Venäjän työlaki, joka tuli voimaan 1. helmikuuta 2002 ja jota on
viimeksi muutettu ja täydennetty
vuonna 2011. Venäjän työlain lisäksi monissa laeissa, asetuksissa, presidentin asetuksissa ja muissa säädöksissä on monia muita käytännön
kannalta olennaisia työoikeudellisia
säännöksiä ja määräyksiä. Erityisesti henkilöstötiedostoja, sisäisiä prosesseja ja kirjanpidollisia asiakirjoja
(esimerkiksi työmatkamääräykset,
lomahakemukset, työkirjat ja henkilöstötaulukot) koskevat vaatimukset
ovat Venäjällä erittäin tärkeitä.
Työntekijän etua varjellaan
Tärkein periaate, jota sovelletaan
Venäjän työoikeudessa, on edullisuusperiaate. Se tarkoittaa, että
määräykset, jotka suosivat työntekijää voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna, pätevät.
Työsuhde perustuu työntekijän
ja työnantajan väliseen sopimukseen. Työntekijä sitoutuu täyttämään maksua vastaan henkilökohtaisesti tietyn työtehtävän ja
noudattamaan työnantajan sisäistä työjärjestystä. Työnantajan on
puolestaan taattava työlainsäädännössä, työehtosopimuksissa, työso-
16 pimuksessa sekä muissa sopimuksissa määritetyt työolot.
Työsopimus on kirjallinen sopimus,
ja se on tehtävä kolmen päivän kuluessa siitä, kun työntekijä on aloittanut työn. Kirjallisen työsopimuksen puuttuminen ei tarkoita sitä,
että työsuhde ei olisi voimassa ja
etteikö siihen sovellettaisi työlakia.
Tietoja tarvitaan paljon
Kirjallinen työsopimus on tehtävä venäjän kielellä. Työsopimus on
tarkka paperi: siihen tulee yksityiskohtaiset tiedot allekirjoittaneista,
tehtävästä työstä, maksettavasta
palkasta, poikkeavista työ- ja lepoajoista, työsuhteen luonteesta, raskaan työn korvauksista, työoloista
sekä maininta pakollisesta sosiaalivakuutuksesta.
Pakollisten tietojen puuttuminen ei
mitätöi työsopimusta, vaan siihen
on lisättävä puuttuvat tiedot ja ehdot myöhemmin. Työsopimuksessa
voidaan sopia myös lisäehdoista
kuten koeajasta, liikesalaisuuksista, työsuhdeautosta, matkapuhelimesta, palkanlisistä, bonuksista
jne.
Todistukset mukaan
Työsopimuksen tekemisen
yhteydessä on työntekijän
esitettävä ainakin seuraavat
asiakirjat
»»
Passi
»»
Työkirja
»»
Ammatillisen pätevyyden
todistavat asiakirjat.
»»
Todistus asevelvollisuuden
suorittamisesta
»»
Valtiollista eläkevakuutusta
koskeva vakuutustodistus
(työnantaja hakee, jos työntekijä palkataan työhön ensimmäistä kertaa).
Mennyt talvi oli jo kolmas peräkkäinen runsasluminen talvi Helsingissä. Liukastumistapaturmat
ovat olleet jokapäiväisiä, eikä ikävämmiltäkään
onnettomuuksilta ole vältytty.
Kuka vastaa putoavasta lumesta?
Vastuukysymyksiä
säädellään seuraavissa laeissa:
Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n
mukaan rakennus ympäristöineen on
pidettävä sellaisessa kunnossa, että
se jatkuvasti täyttää terveellisyyden,
turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden
vaatimukset
Järjestyslain 5 §:n mukaan rakennuksen tai rakennelman omistajan
tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta
vastaavasta paikasta putoava lumi tai
jää taikka muu esine tai aine aiheuta
vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.
Näiden säännösten edellyttämien
toimenpiteiden laiminlyönti aiheuttaa vahingon sattuessa taloyhtiölle
vahingonkorvauslain mukaisen korvausvelvollisuuden.
Rakennuksen omistajan tai haltijan
edustajalle – hallituksen jäsenelle ja
isännöitsijälle - voi syntyä myös rikosoikeudellinen vastuu, jos normien
vastaisesta huolimattomasta menettelystä aiheutuu vaaraa tai vahinkoa.
Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi rikoslaissa säännellyt kuoleman- ja
vammantuottamusrikokset.
Rikoslain mukaan menettely on huolimatonta, jos asianomainen henkilö
rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja
häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt
sitä noudattamaan.
Hallituksen
puheenjohtaja tuomittiin
Muutama vuosi sitten laajalti uutisoidussa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2007:62 oli kysymys tilanteesta, jossa asunto-osakeyhtiön
omistamassa rakennuksessa asioinut
henkilö oli saanut surmansa jäälohkareen pudottua katolta hänen päähänsä.
Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään
poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun
vastuuta ei tältä osin ollut selvästi
siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön olisi tullut huolehtia tarvittaessa itse katon puhdistamisesta.
sen puheenjohtaja ollut noudattanut
sellaista huolellisuutta yhtiön kiinteistön turvallisuudesta, jota häneltä
tuossa tapauksessa voitiin edellyttää,
ja tuomitsi hänet rangaistukseen kuolemantuottamuksesta.
Ratkaisussa vahvistettiin toisaalta se,
että kiinteistön hoito voidaan mm. lumen pudotuksen osalta uskoa toimeksiannolla huoltoyhtiölle, jolloin toimivaltuuksien ja tehtävien siirto poistaa
tai siirtää myös rikosvastuun tietyillä
edellytyksillä.
Vaikka rikosvastuuta ei olisikaan, voi
taloyhtiö silti olla vahingonkorvausvastuussa, johon yhtiön on syytä varautua huolehtimalla riittävästä vakuutusturvasta.
Korkein oikeus totesi, että huolellisuutta määrittävät eri tilanteita koskevat oikeusnormit, minkä lisäksi
arvioinnissa voidaan käyttää alalla
voimassa olevia määräyksiä ja hyväksyttyjä käytäntöjä. Usein huolellisuuden mittapuu on kuitenkin
asetettava tapauskohtaisesti. Tässä
tapauksessa korkein oikeus katsoi,
ettei asunto-osakeyhtiön hallituk-
17
Asianajotoimisto Heikkilän Helsingin toimiston perinteisen ystävänpäiväjuhlan teemana oli tänä vuonna Venäjä samovaareineen, venäläisine alkupaloineen jne.
Toimisto halusi kertoa tällä kaikella uudesta yrityksille
suunnatusta palvelutarjonnasta Venäjällä.
KSB Finland Oy:n controller Mikko
Heino oli mukana ystävänpäiväjuhlilla ensimmäistä kertaa. Yrityksen ja
Heikkilän asiakassuhde on vielä sen
verran tuore.
– Juhlat olivat mukavat ja leppoisat,
viihdyin siellä hyvin, hän kertoo.
Mikko Heino tunsi entuudestaan kaksi Heikkilän asianajajaa, mutta jutteli
juhlissa uusienkin kasvojen kanssa.
KSB Finland Oy on saksalaisen
pumppu- ja venttiilivalmistajan KSB
Ag:n tytäryhtiö Suomessa. Yritys myy
ja markkinoi konsernin tuotteita Suomessa ja Baltian maissa.
Vaikka emoyhtiö KSB:llä on oma lakiosastonsa Saksassa, käytetään Suomessa tarvittaessa apuna suomalaista asianajotoimistoa. – Asiat etenevät
näin nopeammin ja suomalaisen lainsäädännön tuntemus on tietysti omaa
luokkaansa, Heino toteaa.
18 Juhlissa verkostoiduttiin
Helsinkiläisen Malmi-Steel Oy:n toimitusjohtaja Timo Halonen halusi
tulla käymään Heikkilän ystävänpäiväjuhlilla, sillä hän pitää toimiston
asianajajakuntaa ”pätevänä ja hyvänä porukkana”.
Asianajotoimisto Heikkilän Helsingin
toimistoon hän tutustui, kun entinen
ExxonMobilin Irlannin toimitusjohtaja päätti ostaa Suomesta yrityksen
muutama vuosi sitten. Heikkilän
asianajajat hoitivat käytännössä yrityskaupan ja kauppaan liittyvän due
dilligence -selvityksen.
Yhteyttä on pidetty säännöllisesti yrityskaupan jälkeenkin puolin ja toisin.
– Pidin juhlissa siitä, että tapasin siellä muita samantyyppisiä pk-yrittäjiä
kuin itse olen. Verkostoituminen kannattaa aina, hän sanoo.
Malmi-Steelin raaka-aine on ruostumaton teräs. Siitä valmistetaan
monenlaisia kalusteita, vaunuja ja
tarjoilulinjastoja suurkeittiöihin ja
ruokailutiloihin. Suurimpia asiakkaita ovat sairaalat, päiväkodit, oppilaitokset ja henkilöstöravintolat.
Parin vaikean vuoden jälkeen yrityksellä menee oikein mukavasti. –
Tähtäämme tänä päivänä kokonaisratkaisuihin, joilla asiakas hoitaa
varastoinnin, kuljetuksen, valmistuksen ja tarjoilun. Tuotevalikoimaa on
siis lisätty selvästi.
Malmi-Steel työllistää 20 ihmistä. – Pidän siitä, että saan tehdä yrityksessä
kaikkea: siivota, olla autonkuljettajana
ja välillä taas laittaa solmion kaulaan
ja lähteä neuvottelemaan bisneksistä.
Työ on todella vaihtelevaa.
19
Osoitelähde: Heikkilä & Co asiakasrekisterit ja Suomen Asiakastieto Oy
torstaina 23.8.2011, Nevas Golf, Sipoo,
Yhteislähtö klo 9.00
Kilpailu on:
»» Tasoituksellinen pistebogey
»» Tasoitusrajat 1-54, korkein kilpailutasoitus 36
»» Naiset: punainen tii
»» Miehet: keltainen tii
»» Pisin draivi & lähimmäs lippua
Osallistumismaksu:
60 € + alv sisältäen pelimaksun (joka laskutetaan
etukäteen), kenttäeväät, saunan, lounaan, palkinnon jokaiselle ja hyvän peliseuran.
Ilmoittautumiset:
Koska voimme ottaa mukaan vain 72 osallistujaa,
varmista heti mukaanpääsysi ja ilmoittaudu ennakkoon: puhelimitse (09) 696 2220 tai faksilla (09) 696
22222 sähköpostilla [email protected].
Ilmoita:
Nimesi + mahdollisten ystäviesi nimet, yrityksen
nimi, kotiseurat ja tasoitukset, laskutusosoite, puhelinnumero ja fax-numero tai sähköpostiosoite.