LOMA-ASUNTOMESSUT 2014 KALAJOELLA Aurinkohiekat 1 (2) AURINKOHIEKAT Aurinkohiekkojen alueelle on päätetty Suomen Asuntomessujen ja Kalajoen kaupungin toimesta järjestää loma-asuntomessut 23.6.2014 - 6.7.2014. Aurinkohiekkojen alueen toteutuksen tavoitteena on ilmentää terveellistä loma-asumista (meri- ja sisäilma) luonnonympäristöltään ja maisemaltaan arvokkaassa sekä erityisessä (hiekkadyynit ja meri, vaativat luonnonolosuhteet) ympäristössä matkailupalveluiden keskellä. Lomaasuntomessujen teema tarkentuu lokakuun alkuun mennessä. Alueen asemakaava on lainvoimainen. Alustavan messualuerajaukseen mukaan messuilla on 38 tonttia (37 RA ja 1 RM). Aurinkohiekkojen alueelle tulee myyntiin / vuokralle 38 tonttia messualueella ja 4 tonttia messualueen ulkopuolella. Messualueen ulkopuolelta luovutetaan kolme tonttia muiden sopimusten perusteella. Tonteilla on rakennusoikeutta 120 – 2000 k-m². Tonteille on laadittu rakennustapaohjeet. Alustava aikataulu 1.10-31.12.2012 1.1.-30.1.2013 1.2.-31.2.2013 1.3.1.4.- Tonttien hakeminen ja erilliset neuvottelut Monikantasopimusten allekirjoittamiset ja tonttien luovutukset rakentajille Rakentamisen ohjaus, rakentajaillat Rakennuslupien käsittely Rakentamisen aloittaminen Tonttien luovuttaminen Alueelle kiinnostunut rakentaja esittää tonttihakemuksessa messuorganisaatiolle rakennushankkeensa ja sen miten hankkeessa on tuotu esille messuteema. Messuorganisaation laaturyhmä, joka koostuu Suomen Asuntomessujen ja Kalajoen kaupungin edustajista, käsittelee tonttihakemukset ja käy keskustelua rakentajatahojen kanssa. Maanmittausteknikko vastaanottaa tonttihakemuksia 1.10.2012 -31.12.2012 sähköisenä ([email protected]). Ennen tonttien luovuttamista rakentaja, Suomen Asuntomessut ja Kalajoen kaupunki tekevät monikantasopimuksen, jossa rakentaja sitoutuu toteuttamaan rakennushankkeen messujen näyttelykohteeksi. Sopijapuolet sitoutuvat sopimuksessa lisäksi muun muassa messujen tavoitteisiin, teemaan ja aikatauluihin. Tämän lisäksi tehtään tontinluovutussopimus, jossa niin ikään sitoudutaan rakennustapaohjeisiin ja yksityiskohtaisempiin rakentamisen aikatauluihin. Tontit luovutetaan ja rakentajat valitaan 30.1.2013 mennessä monikantasopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Tonttien jatkuva haku käynnistyy maaliskuussa 2013. Tonttien varaus, myyminen tai vuokraus Luovutettavista tonteista tehdään ensin tontinmyyntiä koskeva esisopimus (tontinvaraus) vuodeksi (1 v), jolta ajalta varausmaksu on viisi (5 %) prosenttia tontin myyntihinnasta. Varausmaksu vähennetään tontin kauppahinnasta mikäli kauppa tehdään vuoden (1 v) kuluessa varaussopimuksen allekirjoituksesta. Kauppahinnan suoritukselle on mahdollista saada maksuaikaa enintään viisi (5 v) vuotta jolloin 2 (2) maksamattomalle kauppahinnalle laskutetaan viiden (5 %) prosentin vuotuinen korko. Ostaja saa omistusoikeuden tonttiin ja kaupunki hakee käräjäoikeudelta kauppahinnan suuruisen panttikirjan maksamattoman kauppahinnan vakuudeksi. Tontti on mahdollista myös vuokrata. Vuokra-aika on 30 vuotta ja vuosivuokra viisi (5 %) tontin myynti-hinnasta. Tontit lohkotaan itsenäisiksi tiloiksi Kalajoen kaupungin toimesta. Lohkomiskustannukset (erotuskulut) sisältyvät kauppahintaan. Rakentamisaikataulu Tontin ostaja / vuokraaja sitoutuu rakentamaan tontille asemakaavan, rakennusjärjestyksen, rakentamistapaohjeiden ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen loma-asunnon siten, että hyväksyttävä loppukatselmus rakennuksille ympäristöineen on tehty 13.6.2014 mennessä. Messualueen tontit ovat rakennuskelpoisia huhtikuussa 2013. Liittymät Vesijohtoliittymä: Pienin liittymismaksu on 1320,00 € (kok.ala < 100 m²), ylimenevät neliöt 13,20 €/m². Lisätietoja: Osuuskunta Valkeavesi p. 08 4696 400 Jätevesiliittymä: Pienin liittymismaksu on 1520,00 € (kok.ala < 80 m²), ylimenevät neliöt 19,00 €/m². Lisätietoja: Kalajoen kaupunki p. 044 4691 216 Terttu Kerola Sähköliittymä: Sähköliittymä 3 x 25 A pääsulakkeella 2400 € (talojohto tontin rajalle). Elenia Verkko Oy p. 020 690 024 (liittymämyynti) www.elenia.fi Laajakaistaverkko: Pohjanmaan PPO Oy p. 08 429 1400 Lisätietoja tonteista: Ari Matkaselkä, maanmittausteknikko, p. 044 4691 219 Esa Juola, kiinteistösihteeri, p. 044 4691 298 … rakentamisesta: Osmo Heikkala, rakennustarkastaja, p. 044 4691 428 Jouko Lehikoinen, rakennustarkastaja, p. 044 4691 890 … kaavoituksesta: Aleksiina Paakki, kaavoituspäällikkö, 044 4691 225 Terho Männistö, kaavoitusteknikko, 044 4691 222 … paikkatiedosta: Esa Taka-Eilola, paikkatietosuunnittelija, 044-4691 221, paikkatietoaineistot ja karttaotteet Juhani Kattilakoski, mittaustyönjohtaja, 044-4691 306, mittaukset ja rakennuspaikkojen merkintä 2 3:703 SIL 17 1 15 16 3 1.3 p 4 0.5 3:671 2 14 1 4 sa la la 150 6 sa 7 la 150 W 10 7 7 RM-7 65 12 2 300 v 63 38 39 17 14.8 12 10.8 70 p 1 64 62 nä 60 VL 5:402 20 KL-1 31 26 40 34 7.7 10 100 s1 32 I 30 s1 87 0 20 85 36 58 35 kt 8 68 LYT 85 37 200m 5:371 75 RA 9 5:372 15 3 98 2 RA 5:399 34 5 5:400 30 I-II kt 85 5.2 1 15 5:309 33 5:401 14 4 3 2 3 7 5:308 77 8 RA s 1 9 5:402 5.1 5:310 8 RA s 1 I-II 2 210 12 6 3 8.3 2 1 I-II 5:311 240 1 3 6 1 95 48 56 13 16 15 73 4 42 54 11.4 nä 7.1 44 46 6 11 17 s1 66 6.8 5.1 67 69 17 5 4.2 6.9 50 s1 750 10 1:808 2 VR 15 52 kt 71 1 150 8.0 I-II 18 49 7.9 9 5:294 Iu½ 150 Z 14 11 5:293 11 1000 9.6 nä61 4. 7 11 7 1 57 120 pp/t 320 RA-16 II 8 nä Iu½ 5:366 45 RM 12 RM-5 8 120 5:421 51 21 8 10.9 5:294 120 53 15 14 13 120 6.8 U POLK ARIN 5 pp/t N16IKK 16 7 8 p 2000 700 5:150½kII 6 19 4 3 6 z 11 pv-1 pv-s 6.6 IE 5 pp VR 6.9 I IE p 120 3 p 1 3 RA-16 Z 317 5:151 RM-5 sp NT VA 7 III VR 4 OT 2 OR OK 6 1 NK HK 700 RI p TA 5 p 2 8 2000 sp 1 AU RM-7 1000 11 VR-1 z IIu2/3 11 6 4 3 318 3 Z 3 8 160 319 120 3 200 4 3.3 120 Z 120 79 2 2 II 180 5 1 120 200 2.8 2.7 pp/t 1 2.4 sp luo n-1 14.4 Z 316 RA-16 2 2.6 LP-2 VL 3.7 9 RA-15 Yht.878:1 7 200 Iu½ RA-16 5:394 7 315 5:421 180 8 7 2.7 1 rp100 9 200 8 sa 180 l 180 la 4 sa 2.8 Z 1.8 2.4 2.2 la 2.4 la 3 l 3.8 312 11 sa Iu½ 180 2 7 13 2180 250 6 8 250 sa rp101 Z l 250 8.4 2.0 2.3 180 5 1/2kII RA-17 250 N RI AU la 180 1 AM L KO 1.9 3.8 RA-163 313 250 IE T EN 4 180 250 4 M 150 VL sa 2.3 1.1 RA-17 la 150 rp102 8 l l sa l rp103 1 2 5 250 3 150 2 2.0 .7 250 II 10 l 5.9 I 3.4 3.6 Z 3 l sa l AURINKOLAMPI la 180 9 12 2 3 7 6 2.1 z v IE 2.2 Iu½ 2.1 250 10 11 j NT 0.9 5 rp104 250 luo 2.9 HK 3 3 sp 8 3 30 2 4 VR l sa 150 1 l sa 150 la 2 RA-15 l sa la 314 VA 7 1.7 13 29 2.6 VR Yht.876:1 RAVIT 2.1 IE rp105 39a 3:691 4 RM 3:690 3:688 la OK1.7 OR 47 1 1.8 1TA 3:684 3 2 0.5 11 52 6 7 RA-1 1.4 W 17 5 6 3:689 3 6 3:697 15 1.4 12 34:8 5 3:685 4 8 4 5 3:696 3:692 1 9 10 11 0.6 5501.7 9 8 3:693 2 3 16 3:683 2 10 39 RA-13:695 3 3:694 5 4 13 p AHV 11 1.1 6 15 3:682 1 7 6 12 7 3:704 16 II 1.3 VL 5 19 23 RM-7 1.3 3 17 1.5 4 3:702 6 40 W 5 18 VL 9 10 34:7 4 3 14 12 20 22 3:698 1 2 0.5 2 1 16 0.2 731 3 AK KA 1 7 16 18 34 3:716 4 15 17 19 2 21 3:699 2 37 5 RA-13:686 j 1 2 13 14 1.5 3.6 4 3:708 3 3:687 RK IPO pp LKU /t 3 40 RA-1 3:701 4 15 6 SÄ 3:7153 3 4 14 20 7 3 3:700 p UP p/t OL KU VL 32 4 28 3:713 1 3 3:709 6 4 3 MU IKK 3:714 2 31 5 2.9 23 3 3:707 3 30 27 26 2.0 18 21 5 3:719 7 29 7 5 2 12 2.4 3:720 8 3.0 24 25SIMPPUPOLKU pp/t 8.9 10 s1 ASEMAKAAVA KAAVAMERKINNÄT: VL VR VR-1 LÄHIVIRKISTYSALUE. RETKEILY- JA ULKOILUALUE. Z RETKEILY- JA ULKOILUALUE. MAISEMAKUVAN SÄILYTTÄMISEN KANNALTA ARVOKAS AVOIN DYYNIALUE, JOKA TULEE SÄILYTTÄÄ PUUTTOMANA TAI VÄHÄPUUSTOISENA. KATU. pp/t RM-5 RM-7 MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ALUE ON TARKOITETTU MAJOITUSTOIMINTAA VARTEN. AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA/50 K-M2. MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ALUE ON TARKOITETTU MATKAILUA, VIRKISTYSTÄ TAI KULTTUURIA TUKEVIA MAJOITUS-, PALVELU-, RAVINTOLA- JA MYYMÄLÄTILOJA VARTEN. AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA/60 K-M2. RA-13 LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE. RAKENNUSPAIKALLE SALLITAAN YKSI ENINTÄÄN 60 K-M² KOKOINEN LOMA-ASUNTORAKENNUS SEKÄ ERILLISIÄ RAKENNUKSIA, JOIHIN VOI SIJOITTAA SAUNA-, VARASTO- TMS. TILOJA. RAKENNUSPAIKAN RAKENNUSTEN YHTEENLASKETTU KERROSALA EI SAA KUITENKAAN OLLA SUUREMPI KUIN 80 K-M². RA-15 LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE. TONTILLE SAA RAKENTAA YHDEN YKSIASUNTOISEN LOMA-ASUNNON JA YHDEN SAUNARAKENNUKSEN. SAUNARAKENNUS SAA OLLA KOOLTAAN ENINTÄÄN 20 K-M². AUTOSUOJAT JA VARASTOTILAT TULEE SIJOITTAA LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN YHTEYTEEN. AUTOSUOJIEN, VARASTOKATOSTEN JA -RAKENNUSTEN SEKÄ SAUNOJEN ALA LASKETAAN MUKAAN KÄYTETTÄVÄÄN RAKENNUSOIKEUTEEN. RA-17 LP-2 LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE. TONTILLE SAA RAKENTAA YHDEN YKSIASUNTOISEN LOMA-ASUNNON, YHDEN ENINTÄÄN 20 K-M² SAUNARAKENNUKSEN SEKÄ YHDEN TALOUSRAKENNUKSEN. AUTOSUOJIEN, VARASTOKATOSTEN JA -RAKENNUSTEN SEKÄ SAUNOJEN ALA LASKETAAN MUKAAN KÄYTETTÄVÄÄN RAKENNUSOIKEUTEEN. LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE. TONTILLE SAA RAKENTAA YHDEN YKSIASUNTOISEN LOMA-ASUNNON. AUTOSUOJAT JA VARASTOTILAT TULEE SIJOITTAA LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN YHTEYTEEN. LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN TULEE OLLA KOOLTAAN VÄHINTÄÄN 70 % TONTILLE SALLITUSTA RAKENNUSOIKEUDESTA. AUTOSUOJIEN, VARASTOKATOSTEN JA -RAKENNUSTEN ALA LASKETAAN MUKAAN KÄYTETTÄVÄÄN RAKENNUSOIKEUTEEN. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRAILYLLE VARATTU TIE, JOLLA RAKENNUSPAIKOILLE AJO SALLITTU. pp JALANKULULLE JA POLKUPYÖRAILYLLE VARATTU TIE YLEISELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA. pp YLEISELLE JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. OHJEELLINEN ULKOILUREITTI. nä RA-16 PUISTOMUUNTAMON RAKENNUSALA. YLEISEN TIEN NÄKEMÄALUEEKSI VARATTU ALUEEN OSA. AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. pv-1 VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE. ALUE ON YMPÄRISTÖKESKUKSEN LUOKITUKSEN MUKAAN I-LUOKAN VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE. pv-s VEDENOTTAMON SUOJA-ALUEEN RAJA. KAUKOSUOJA-ALUE. (POHJOIS-SUOMEN VESIOIKEUDEN PÄÄTÖS 17.7.1968.) ALUEELLA RAKENTAMISESSA JA MUISSA TOIMENPITEISSÄ ON NOUDATETTAVA SUOJA-ALUEELLE ANNETTUJA MÄÄRÄYKSIÄ. luo LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. ALUEEN AUTOPAIKOISTA ENINTÄÄN 20 KPL SAA KÄYTTÄÄ KORTTELIN 317 TONTIN 3 AUTOPAIKKOJA VARTEN. KAAVAMÄÄRÄYKSET W VESIALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. 1. KAAVA-ALUEELLE EI SAA SIJOITTAA LAITOSTA, JOKA SAATTAA AIHEUTTAA POHJAVEDEN PILAANTUMISTA. ENNEN RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMISTÄ SELLAISILLE LAITOKSILLE, JOTKA SAATTAVAT AIHEUTTAA POHJAVEDEN PILAANTUMISTA, ON VALVONTAVIRANOMAISEN VARATTAVA VESI- JA YMPÄRISTÖVIRANOMAISELLE TILAISUUS LAUSUNNON ANTAMISEEN. 2. KAAVA-ALUEELLA KAIVAMIS-, LOUHIMIS-, TASOITTAMIS- YMS. TÖISSÄ ALIN SALLITTU KAIVAMISTASO POHJAVESIALUEELLA LÄHISUOJAVYÖHYKKEELLÄ ON + 5.42 (TAI 3 METRIN SUOJAKERROS) JA KAUKOSUOJAVYÖHYKKEELLÄ + 4.42 (TAI 2 METRIN SUOJAKERROS) N2000-KORKEUSJÄRJESTELMÄSSÄ. MÄÄRÄYS KOSKEE PYSYVÄISLUONTEISIA KAIVANTOJA. ALUEELLA EI SAA ALENTAA POHJAVESIPINTAA. OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA. 3. LÄMMITYSÖLJYSÄILIÖT TULEE SIJOITTAA SUOJA-ALTAALLA VARUSTETTUNA MAAN PÄÄLLE SISÄTILOIHIN. OHJEELLINEN TONTIN RAJA. 315 1 AURINKOLAMM 200 II KORTTELIN NUMERO. OHJEELLISEN TONTIN NUMERO. 5. LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUEILLA TERASSIT JA PATIOT TULEE SIJOITTAA RAKENNUSALAN SISÄPUOLELLE. 6. KORTTELEISSA 314 JA 315 EI SAA RAKENTAA KELLARIA. KADUN, TIEN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. 7. TONTIN RAKENTAMATTOMAT OSAT TULEE SÄILYTTÄÄ LUONNONTILAISENA. RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. 8. TONTTEJA EI SAA AIDATA MUUTOIN KUIN NIILLÄ ALUEILLA, JOILLA SE ALUEEN TOIMINNAN TAKIA ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI 9. MAASTON MUOTOILU TOTEUTETAAN ALUEELLA PÄÄOSIN MAASTOA LUISKAAMALLA, EI RAKENTEELLISESTI PENGERTÄMÄLLÄ. SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. 1/2kII 4. KAAVA-ALUEELLA SYNTYVÄT JÄTEVEDET TULEE JOHTAA TIIVIISSÄ VIEMÄRISSÄ KAUPUNGIN VIEMÄRIVERKKOON. 10. TULVAVAHINGOILLE ALTTIIDEN RAKENNUSOSIEN TULEE OLLA KORKEUDEN N2000 +2.32 M YLÄPUOLELLA MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKERROKSESSA 11. KORTTELIN 24 TONTIN 3 OSAA KOSKEE TAHKOKORVIEN ASEMAKAAVAN ERILLISMÄÄRÄYKSET. KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. Iu2/3 MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. II ALLEVIIVATTU LUKU OSOITTAA EHDOTTOMASTI KÄYTETTÄVÄN RAKENNUSOIKEUDEN, RAKENNUKSEN KORKEUDEN, KATTOKALTEVUUDEN TAI MUUN MÄÄRÄYKSEN. RAKENNUSALA. p la sa sp l n-1 OHJEELLINEN PYSÄKÖIMISPAIKKA. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA LOMA-ASUNTORAKENNUKSEN. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA SAUNARAKENNUKSEN. ALUEEN OSA, JOLLA OLEMASSA OLEVA PUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ SITEN, ETTÄ VAIN MAISEMAN HOIDON KANNALTA TARPEELLISET TOIMENPITEET SALLITAAN LAITURIA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. ALUEEN OSA, JOLLE SAA RAKENTAA NÄKÖALATASANTEEN JA KATOKSEN NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. ALUE, JOLLA OLEVA PUUSTO TULEE SÄILYTTÄÄ TAI JOLLE TULEE ISTUTTAA PUITA. KAAVAMERKINNÄT 6 1.7 16 1.4 6 3:697 15 0.5 3 3:671 14 37 2.9 35 0.9 2 2.3 7 1 8.4 9 j 3.8 9 13 14 20 rp100 15 2.4 29 6 21 13 6 2.7 14 2.8 5:421 5 2.5 1 2 23 10 13 6 3 12 5 6 5 5 9 10 3 OR VA 53 IE NT 9.6 57 Z 11 7 12 17 5.1 67 54 69 1 13 s1 17 68 p nä 1 66 64 200m60 36 58 62 nä 31 s1 32 I 30 26 40 34 7.7 34 30 I-II 85 5.2 8 5:371 75 RA 9 5:372 15 7.1 5 5:400 kt VL 5:402 20 KL-1 85 3 98 2 RA 5:399 35 kt 1 15 8.3 5:309 33 5:401 14 6 3 4 3 7 77 8 2 RA s1 9 3 2 RA 5:308 s 1 I-II 2 210 12 13 1 AURINKOHIEKAT Loma-asuntomessujen aluekartta 22.8.2012 5:402 5.1 7 V 5:310 8 Z s1 87 10.8 70 39 11.4 5 12 85 37 8 38 1 I-II 5:311 240 18 3 6 95 LYT kt 56 17 10 1:808 7.5 8.0 s1 750 10 16 15 1 48 42 7 11 14 11 6 7 73 7.1 5:366 2 I-II 71 6.8 44 46 50 9 10018 4.2 6.9 8 52 45 RM 5:293 15 7.9 1 61 3 2 3 49 14 1 8 7 7 8 51 63 1 5:294 5 65 12 11 15 10.9 1 4 21 N 14 13 4.9 18 7 6 6.8 2 LKU INP5O 16 IKKAR 4 2 6 19 5:421 7 17 13 11 11 5:150 3 12 OK 4 6.6 6 16 3 HK 6 4 5:294 15 Z TA 3 7 14.8 11 8 PELASTUSLAITOS JA MUUT APUTOIMINNOT 3 5:151 1 5 14 2 8 0 20 2 4 5 6.9 3 O13T 15 4 9 3 NK 10 IE 11 1 5 4 RI 38 HUOLTOPORTTI 6 7 2 AU 8 8 4 9 8 NÄYTTEILLEASETTAJAT 24 25 26 2 3.3 PYSÄKÖINTI Z 5:394 7 1 11 11 9 8 7 7 8 7 2.4 8 6 9 3 3 9 10 2 15 14 4 2.812 2.7 6 22 2.6 6 27 2.8 16 11 15 7 8 28 NÄKÖALA14.4 PAIKKA 3.7 PÄÄPORTTI 7 13 MESSURAVINTOLA 16 11 17 1 2.2 2.2 5 8 2.8 5:421 Yht.878:1 8 18 12 1.8 2.4 4 7 Z 30 3 8 18 19 2.3 10 rp101 12 18 17 11 5 1 19 IN R AU 1.1 3 L KO 2 9 11 17 20 AM 31 10 6 TIE N ME 32 10 16 21 4 j KU pp/t KIPO L HAU 33 19 2.5 1.9 3.8 11 22 17 2.7 :335 1 7 2.0 5.9 18 4 rp103 10 9 15 34 16 2.0 AURINKOLAMPI 6 rp102 5 3 12 23 15 3.4 Z 22 14 3 2.2 TIE 5 3.6 6 4 AN 4 8 24 4 RV 9 5:337 8 5:336 z 36 14 2 23 3 13 10 2.6 24 3 13 7 11 5:352 9 2 13 HK 1.7 OK O 2.1 z 12 1 12 29 1TA 2 8 2 3:742 12 .9 9 10 11 26 30 2.1 250 10 11 v 1.8 389 sp rp104 1 HUOLTOPORTTI 28 27 3 3:688 1 1.4 2.0 4 1.7 8 2 0.5 1 39a 3:691 4 RM 3:690 3:689 RA-1 12 1.3 2 VL 4 5 3:696 3:692 1 rp105 7 2 3 1 15 VL VR Yht.876:1 RAVIT 2.1 IE 7 5 6 11 1.5 47 6 3:7291 17 0.6 2 5 3:693 2 3 9 10 3:684 3 8 v 3 7 13 9 8 z 3:731 3 3 31 3:730 RA-1 4 1.3 4 2 3 7 3:704 39 RA-13:695 3 3:694 5 6 4 KU 6 3.1 3:703 23 16 1.3 pp/t PO L W 5 2 1.5 0.2 10 Z 5 17 34 3:716 4 rp113 12 17 3:683 2 4 7 2.2 36 rp112 5 19 3:682 1 11 6 34:8 5 3:685 4 S 0.5 3:702 6 16 LA 3:698 1 18 1.1 AL 22 34:7 4 15 7 1.0 3 14 VL 9 10 1.1 7 37 5 RA-13:686 12 20 2 1.0 SÄ RK I PO pp LKU /t 1 rp8 rp 7 16 18 1 2 21 3:699 2 15 17 19 2 AHVENP OLKU pp/t 2 SIL AK KA TIE 2 3:687 13 14 1.5 p UP p/t OL KU 33 4 1 40 RA-1 3:701 4 3.6 4 3:708 3 14 RA-1 9 6 6 3:681 7 15 6 MU IKK 3:7153 VL 3:709 6 4 20 3 3:713 1 3 2 2 32 23 28 3 3:707 VL 3 3:700 3 3 3:714 2 31 35 5 3:717 3 27 5 4 3 rp106 1 8.9 10 s1 6.8 7 30 pp/t 26 21 2 13 1.6 5 6 3:718 22 7 5 t pp/ 2.413 3 12 2.9 24 25SIMPPUPOLKU 3:719 7 29 2.0 3:710 6 22 2.4 VL 12 23 3.0 11 10 25 RA-13:706 3 13 34 RA-1 3:720 8 3:721 2 14 7.5 TONTTITIEDOT Esim: 27 850 851 180 hinta € pinta-ala m² rakennusoikeus k-m² 550 60 850 1499 150 60 850 1071 150 38 350 1373 250 38 350 944 250 38 350 901 250 60 850 921 150 63 850 1065 180 63 850 930 180 1102 180 63 850 1042 180 63 850 1050 180 32 850 36 850 848 1011 819 160 180 120 38 350 1068 250 27 850 851 180 60 850 934 150 38 350 60 850 918 956 250 150 60 850 38 350 958 60 850 949 150 934 250 150 38 350 945 38 350 250 993 38 350 250 1112 250 27 850 859 180 27 850 881 180 27 850 870 180 40 850 1047 200 40 850 1028 200 18 850 906 120 18 850 937 120 18 850 1024 120 18 850 1027 18 850 120 1028 18 850 120 941 18 850 18 850 820 924 120 120 120 40 850 1160 200 40 850 1017 200 240 850 2606 1000 240 850 6643 2000 240 850 5295 2000 3232 700 3392 700 2126 300 120 850 4279 1000 18 850 18 850 1111 1028 150 150 AURINKOHIEKKOJEN RAKENNUSTAPAOHJE (13.8.2012) - hyväksytty kaupunginhallitus 13.08.2012 § 201 - korjattu kaupunginhallitus 03.09.2012 § 233 Mallinnos Arkkitehdit m3 JOHDANTO Ohjeen tarkoitus ja käyttö Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Rakennustapaohjetta suositellaan luettavaksi rinnan kaavakartan kanssa. Aurinkohiekkojen alueen toteutuksen tavoitteena on ilmentää terveellistä loma-asumista (meri- ja sisäilma) luonnonympäristöltään ja maisemaltaan arvokkaassa sekä erityisessä (hiekkadyynit ja meri, vaativat luonnonolosuhteet) ympäristössä matkailupalveluiden keskellä. Tarkoituksena on ohjata Aurinkohiekkojen aluetta ilmeeltään sopivan yhtenäiseksi ja laadukkaasti toteutetuksi osaksi Hiekkasärkkien matkailualuetta. Rakennustavan on ilmennettävä ja kehitettävä matkailualueen identiteettiä. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja käydä neuvottelu rakennustarkastajan kanssa. Neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakennustapaohjeet ja muut mahdolliset huomioitavat seikat. Rakennushankkeen aikana järjestetään kaksi rakentajakokousta, joihin rakentajat velvoitetaan osallistumaan. ALUEEN KUVAUS Alueen luonne Aurinkohiekkojen alue rakentuu dyynin rinteille merinäköalan äärelle. Hiekkasärkkien karu hiekkainen dyyniluonto ja puhdas merellinen tunnelma ovat alueella läsnä. Kokonaisvaltainen avaruus, hiekkadyynin, meren ja taivaan laajat pinnat, on hätkähdyttävä. Inspiraatio rakennuksiin ja niiden materiaali- ja värimaailmaan haetaan alueen ominaisuuksista ja tunnelmasta. Harmaantuvat terassit ja valkoiset pinnat tuovat mieleen laivat ja laiturit. Tehosteväreillä luodaan yhteys Tahkokorvien rannan vanhaan rakennuskantaan. Rakennukset sovitetaan lammen rantaan ja rinteeseen avaten ne 2 lammelle ja merelle päin. Avaran ja ainutlaatuisen rantamaiseman huomioon ottaminen on keskeistä ja välttämätöntä. Maiseman tuominen tilaan on erittäin tärkeää ja se määrittää rakennustapaa. Suuret ikkunat päästävät meren ja auringon loma-asuntoihin. Maisema tilassa ALUEEN TAVOITTEET Yleisilme ja laatu Aurinkohiekkojen alueesta tavoitellaan yleisilmeeltään omaleimaista, laadukasta, korkeatasoista, yhtenäistä ja merellistä aluekokonaisuutta, joka toteutetaan yleisilmeeltään selkeänä ja johdonmukaisena. Alueen rakennustavan tulee viestiä laadukkuudesta ja korkeatasoisuudesta, joka saavutetaan luonnonympäristöön (hiekkadyynit ja meri) sopivalla ja sen mahdollisuuksia hyödyntävällä rakentamisella. Alueen yleisilmeen osalta tavoitteet saavutetaan kunnallistekniikan, rakennustavan ja detaljisuunnittelun yksityiskohtaisella ohjaamisella. Loma-asuntomessut 2014 Suomen Asuntomessut järjestää Aurinkohiekkojen alueelle loma-asuntomessut vuonna 2014 yhteistyössä Kalajoen kaupungin kanssa. Tontinluovutusehdoissa velvoitetaan alueelle rakentavien sitoutumaan loma-asuntomessujen teemaan, rakennustapaohjeeseen ja rakentamisen aikataulutavoitteisiin. Loma-asuntomessujen teemana Kalajoella on terveellinen loma-asuminen. Aurinkohiekkojen alueen toteutuksen tavoitteena on ilmentää terveellistä loma-asumista (meri- ja sisäilma) luonnonympäristöltään ja maisemaltaan arvokkaassa sekä erityisessä (hiekkadyynit ja meri, vaativat luonnonolosuhteet) ympäristössä matkailupalveluiden keskellä. Terveellistä loma-asumista painotetaan alueen kaikessa suunnittelussa. Se tarkoittaa terveellisyyden huomioimista rakentamisessa erityisesti ilmaston, luonnon ja maiseman kautta. Terveellisyys voidaan konkretisoida ranta-alueen rakentamisessa (näköalapaikka, pitkospolut, levähdyspaikat), alueen rakennustavassa (rakennusmateriaalien päästöttömyydessä ja ekologisuudessa, vaativan luonnonympäristön huomioiminen rakentamistavassa ja piharakentamisessa, kestävän ja terveellisen energiamuodon valinnassa) sekä sisustamisessa (rakennusmateriaalien päästöttömyys, sisäilman laatu, luonnonläheisyys, esteettömyys). 3 Osakokonaisuudet Huomioitavaa Miten ohjataan? ILMASTO sisäilma sisäilman laatu rakennustapa > rakentamisen korkeatasoisuus, materiaalien päästöttömyys ja ekologisuus meri-ilmasto vaativat luonnonolosuhteet rakennustapa > materiaalivalinnat, suunnittelun yksityiskohtaisuus tuulisuus kaavaratkaisu, reitit ja puusto tuulten pysäyttäjinä, rakennustapa > katetut ja lasitetut tilat terveellisyys rakennustapa > terassit, patiot, parvekkeet, reitit, esteettömyys LUONTO luonnonympäristö luonnon merkitys rannan rakentaminen (näköalapaikka, pitkospuut, levähdyspaikat, yhteys luontopolulle) ympäristöön sopivuus rakennustapa > materiaalivalinnat > värimaailma rakennustapa > piharakentaminen, esteettömyys aurinko energiaratkaisut rakennustapa > suositus aurinkoisuus sisustussuunnittelu maiseman hyödyntäminen rakennustapa > rakennuksen avaaminen maisemaan merellisyys rakennustapa > materiaalivalinnat, detaljisuunnittelu, aiheet maiseman herkkyys rakennustapa > postilaatikot, jätekatokset, pumppaamot, muuntamot MAISEMA maisemallisuus, avaruus mahdollisuuksien hyödyntäminen > näköalasaunat YLEISET ALUEET Yleisten alueiden toteuttaminen vaatii normaalin kunnallisteknisen toteutuksen lisäksi mittavia maastonmuokkaustöitä ja lampien ruoppauksia. Maastonmuokkaustyöt ja ruoppaukset tulee ajoittaa lomakauden ulkopuolelle, jotta niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa alueen yrityksille. Yleisten alueiden toteuttamisen toimenpiteistä tulee tiedottaa alueen läheisyyden loma-asujia sekä yrityksiä. Aurinkohiekkojen yleiset alueet toteutetaan korkeatasoisesti, mutta vähäeleisesti. Tahkokorvantie asfaltoidaan ja valaistaan. Aurinkolammentietä ja Aurinkotietä ei valaista. Tahkokorvantien mitoitus mahdollistaa pyörätien toteuttamisen. Kadut ja yleinen pysäköintialue asfaltoidaan. Katuun rajautuvaa rakentamatonta lammen rantaa ja näköalapaikkaa voidaan valaista. Valaisimien muotokieleksi suositellaan modernia valaisinta. Katudetaljien, valaisinten, kalusteiden ja näköalapaikan osalta pitää erityistä huomiota kiinnittää detaljeihin. Alueelle toteutettavat pitkospolut toteutetaan samanilmeisesti matkailualueen muun reitistön kanssa kaupunginpuutarhurin pitkospolkujen työselityksen mukaisesti muun muassa esteettöminä. Yleisten alueiden toteuttamisen osalta tulee kiinnittää huomiota hiekan liikkumiseen, kulutuksen kestävyyteen, esteettömyyteen ja ekologisuuteen. Erityistä huomiota tulee siten kiinnittää muun muassa jätevesipumppaamoiden ja muuntamoiden sijoittamiseen ja maisemoimiseen. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää lisäksi olemassa olevien vesi- ja viemärilinjojen siirtämistä ja sähköverkon ilmajohtojen muuttamista maakaapeleiksi. Yleisiä alueita ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa liian raskaasti esimerkiksi luonnonkivellä. Reittien solmupisteeseen suositellaan opastusta sekä informaatiota alueen luonnonympäristön arvoista. Yleinen pysäköinti tulee merkitä liikennemerkein. Yleisten alueiden osalta pengertämistä tulee välttää. Tarvittavien korkeustasojen saavuttamiseksi suositellaan luiskaamista. Yleisten alueiden toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen. 4 Maiseman avaruus ja eleetön kulkuyhteys LOMA-ASUNNOT Yleistä Rakennustapaohjeet ovat yksityiskohtaiset näköalakortteleiden 313, 316 ja korttelin 317 tontin 3 sekä rantakortteleiden 314 ja 315 osalta. Tämä johtuu siitä, että korttelit sijoittuvat hiekalle ja keskeisesti maisemaan. Rakentaminen kortteleissa 40, 45 (tontti 2), 312, 317 (tonteilla 1-2), 318- 320 on vapaampaa. Kaavamerkintöjen variaatioilla on haettu kortteleihin erilaista luonnetta. Koko kaava-aluetta koskevat seuraavat kaavamääräykset: Edellä olevien määräysten lisäksi RA- ja RM- korttelialueilla noudatetaan rakentamismääräyskokoelman asuinrakentamista koskevia määräyksiä. 5 Rinteen tukeminen, hiekan liikkuminen ja rakennusten perustaminen Pöyryn yleissuunnitelman perusteella Aurinkohiekkojen rinteen osalta toteutustavaksi on valittu loiva ratkaisu, joka mahdollistaa rinteen muodostamisen luiskaamalla. Luiskaamiseen päädyttiin, koska pengertäminen ei sovi maisemaan, pengerrys olisi osalla aluetta ollut keinotekoinen tai tarpeeton ja pengertämisen kustannukset olisivat olleet erittäin suuret. Yleissuunnitelman mukaan muokatun rinteen kaltevuus on jyrkimmillään korttelin 313 tonttien 6-9 kohdalla, jossa se on noin 10–12 astetta. Tuuli ja vesi loiventavat ajan mittaa luiskaa. 10...12 asteen kulma ei tarvitse vielä tukemista sen vuoksi, että luiska "sortuisi", kunhan se ei ole aivan rakennuksen lähellä. Tuuli kuljettaa hiekkaa dyynien alueella myös tasaisella maalla. Loivilla rinteillä ei luultavasti ole isoa eroa tuulen kuljettaman hiekan määrässä verrattuna tasaiseen maastoon. Uudet rakennukset suojaavat tuulelta, mutta on mahdollista, että rakennusten väliin syntyy samalla ns. tuulikujia ja rakennusten taakse alueita, joissa tuulee voimakkaammin. Jyrkempiä kohtia (10...12 astetta) voi verhoilla tarvittaessa esimerkiksi karkeammalla kiviaineksella, joka tulee kuitenkin peittymään hiekkaan. (Ote Aurinkohiekkojen yleissuunnitelmasta, Pöyry 2012) Kalajoen kaupunki tilaa yksityiskohtaisen rinteiden suunnittelun ja toteutuksen koko alueelle. Yksittäisillä tonteilla voidaan sallita osittaista pengertämistä kortteleittain yhdenmukaisella tavalla. Pengertämisen tulee olla perusteltua sekä maisemaan ja alueelle sopivaa. Pengertämisen toteuttaminen on hyväksytettävä rakennustarkastajalla. Erillisten tonttikohtaisten pengertämisten kuluista vastaa tontille rakentaja. Rakennusten perustaminen Rakennukset on suositeltavaa perustaa jatkuvalla perusmuurilla. Perustussyvyyden on oltava rakentamismääräyskokoelman mukainen, vähintään 0,5 m. Näin tuuli ei pääse rakennuksen alle, kuten pilareille perustettaessa kävisi, eikä vie hiekkoja sieltä. Paineellisen pohjaveden esiintyminen alueella on epätodennäköistä. Pohjavesiesiintymän takia kortteleille 314 ja 315 ei suositella kellarin rakentamista. Muuten kellari voidaan rakentaa, jos etäisyys pohjaveden pintaan jää kaavan mukaisen suojavyöhykkeen päähän. (Ote Aurinkohiekkojen yleissuunnitelmasta, Pöyry 2012) Kellarin rakentaminen rantakortteleihin on kielletty kaavamääräyksellä. Rakennuksen sijoittaminen tontille Rakennuksen sijoittaminen tontille on määrätty asemakaavassa sitovasti. Rakennusten sijoittelussa on otettu huomioon rakentamisen sopeutuminen maisemaan, luonnonympäristön säilyminen ja hyvien näköalojen saaminen tonteilta merelle ja lammelle. Sijoittelun periaatteena on, että rakennukset rakennetaan kahden metrin päähän tontin rajasta, tontin rajan suuntaisesti. Näin tonteille saadaan mahdollisimman suuret ja hyvään ilmansuuntaan aukeavat pihat. Rantatonttien rantasaunat voidaan rakentaa rantaviivaan kiinni. Kortteleiden 312 ja 319–320 osalta tontille sijoittaminen on suhteellisen vapaata. Energiantuotanto Alueelle suositellaan ainakin osaenergiamuodoksi aurinkoenergiaa. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana muistuttanut, että Aurinkohiekkojen kaava-alueelle sijoitettavat maalämpökaivot tarvitsevat mahdollisesti vesilain mukaisen luvan, koska kaava-alue katsotaan sijoittuvan Kourinkankaan pohjavesialueen kaukosuojavyöhykkeelle. Asia tarkentuu myöhemmin. 6 Rakennusmassat Aurinkohiekkojen tonteille saa rakentaa vaihtelevan määrän rakennuksia. Herkkään maisemaan ja asemakaavan kompaktiin rakenteeseen sopii rakennusmassojen suoraviivaisuus, yksinkertaisuus, vähäeleisyys ja rakennusmassan avaaminen maisemaan. Rantakortteleihin kohdistuu kaavamerkintä RA-15. Näköalakortteleihin kohdistuvat RA-17 kaavamerkinnät korttelin 313 ja 316 osalta. RA-16 merkintä kohdistuu kortteleihin (312 ja 319–320), jotka sijaitsevat etäämmällä raviradan kaarella. Kaavamerkintöjen lisäksi kaikkia tontteja koskevat kaavamääräykset. Kaikille RA-tonteille voidaan sijoittaa erillinen sauna lukuun ottamatta korttelia 313. Korttelin 313 tonteilla (kuva alla oikealla) on tontin korkeuserojen vuoksi pyritty selkeästi rajautuvaan yksimassaisuuteen. Näillä tonteilla saunan voi toteuttaa ulokkeena julkisivusta eli katolla, parvekkeella tai ylärinteessä, kuitenkin niin, että se on rakennusmassassa kiinni. Tilojen ketjuttamista esimerkiksi katetuilla ulko-oleskelutiloilla suositaan rantakortteleissa. Tavoitteena on sovittaa Aurinkohiekkojen rakentaminen herkkään dyynimaisemaan ja säilyttää mahdollisimman suuri osa tontista luonnontilaisena. Tavoitteena on myös saada myös takarivin tonteille hyvä näköala merelle edessä olevien rakennusten välistä. Esimerkki julkisivusta työntyvästä massasta, joka voisi olla esimerkiksi sauna. 7 Vasemmalla on esimerkkihahmotelma korttelin 315 rakennusten ja terasseiden sijoittelusta tontilla ja oikealla korttelin 313 rakennusten sijoittelusta. Kaikkien tontilla tarvittavien tilojen sijoittaminen samaan rakennukseen vaatii suunnittelijalta ja rakentajalta tilantarpeen ennakointia ja tilojen normaalia huolellisempaa yhteen sovittelua. Autotallin tai –katoksen sijoittamisessa asuintilojen yhteyteen tulee ottaa huomioon palomääräykset. Rakennusten muotokieli voi vaihdella, eikä esimerkiksi kattomuotoa tai -kaltevuutta ole määrätty. Vasemmalla esimerkki päärakennukseen sijoittuvasta autotallista. Oikealla mallinnoksessa (Arkkitehdit m3) on esitetty rakennusten massoittelua korttelissa 312. Erityisesti kortteleihin 319-320 voidaan sijoittaa pienipiirteisiä loma-asuntoja. 8 Julkisivut, materiaalit ja värit Materiaaleilla ja väreillä luodaan alueen henki ja tunnelma. Rannikon ja matkailukeskuksen tunnelmaan kuuluu raikas merellisyys ja kepeä tunnelma. Aurinkohiekkojen alueen luonne luodaan merenrannikon tunnelmaa ja perinteitä kunnioittaen. Tavoitteena ei ole tehdä rakennuksista vanhan näköisiä, vaan saavuttaa modernilla arkkitehtuurilla uusi tulkinta alueen perinteestä ja ominaisluonteesta. Julkisivujen osalta tavoitellaan ilmettä, joka poikkeaa omakotitalorakentamisesta. Merellisyyttä ja keveyttä luodaan materiaaleilla ja väreillä. Rakennusten päävärinä tulee olla puhdas valkoinen. Valkoiset rappauspinnat tuovat mieleen laivojen purjeet. Tervatut tai mustat puupinnat tulevat veneilyn perinteestä ja käsittelemättömät tai rautavihtrillillä harmaannutetut puupinnat tuovat mieleen perinteisen rantarakentamisen. Aurinkohiekkojen pääasiallinen väripaletti on siis valkoinen, musta ja luonnollinen harmaa. Elävyyttä ja yksilöllisyyttä rakentamiseen tuodaan tehosteväreillä. Rakennusten julkisivut voivat olla rapattua kiviainesta tai puuta. Julkisivulaudoitukseksi suositellaan pystysuuntaista laudoitusta, jotta laudoituksen taakse pääsevä vesi (viistosade) poistuu julkisivun takaa. Ranta- ja näköalakortteleihin ei suositella hirsirakentamista. Jos siihen suosituksen sijaan päädytään, tulee rakentaminen toteuttaa lyhytnurkkaisena höylä- tai lamellihirtenä, mieluiten lautaverhoiltuna. Lyhyet nurkat antavat rakennukselle selkeän ja modernin hahmon. Pyöröhirsi pitkänurkkaisena sallitaan metsäisissä kortteleissa 312, 319–320. Rakennusten ikkunapuitteiden suositellaan olevan mahdollisimman huomaamattomia ja julkisivun värisiä. Mallinnoksessa (Arkkitehdit m3) on esitetty rakennusten massoittelua. Rakennustapaohjeet mahdollistavat mallinnosta huomattavasti monimuotoisemman rakennustavan. Monimuotoinen kattomaailma ei ole perusteltu tai suositeltavaa. Aurinkohiekkojen rakentaminen rinteeseen, näköalapaikan ja – reitin sijainti sekä pyrkimys rakennustavan osalta selkeämassaisuuteen johtavat siihen, että kattomaailman on oltava selkeä. Huopa on perinteinen kattomateriaali Kalajoella merenrannassa. Katemateriaalin valinnassa tulee huomioida meren rannan vaativat olosuhteet. Profiilipeltikatetta tai tiilikatetta ei alueella sallita. Katemateriaalina käytetään grafiitinharmaata huopaa tai konesaumattua ja mattamaalattua vaaleanharmaata 9 peltikatetta. Kattomuodoksi suositellaan rantakortteleiden 314 osalta harjakattoa ja 315 osalta lapekattoa. Kattomaailma voi olla moni-ilmeisempi kortteleissa 312, 319–320, mutta se ei ole tavoiteltavaa. Julkisivuaiheita voivat olla ranta- ja näköalakortteleissa näköalaterassit tai upotetut näköalaparvekkeet ja näköalasaunat. Julkisivuihin (mukaan lukien katto) voidaan sijoittaa aurinkopaneeleita. Rakennusten valaisemisessa suositaan hillittyä tapaa valaista rakennuksia. Valaisimet pyritään integroimaan rakenteisiin tai rakenteiden pintaan. Pihojen rakentaminen ja terassit Aurinkohiekkojen loma-asuntoalue sijoittuu pääosin vanhalle maa-ainesten ottoalueelle. Ennen rakentamisen aloittamista alue maisemoidaan ja tonteista muotoillaan rakennuskelpoisia. Alueen voimakas muokkaaminen tarkoittaa, että tontit ovat suurimmaksi osaksi paljasta hiekkaa kun rakentaminen alkaa. Tavoitteena on, että pihojen ilme Aurinkohiekoilla on mahdollisimman kevyt ja luonnonmukainen. Kortteleissa 319–320 puustoa tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon, jotta tonttien metsäinen tunnelma säilyy. Pitkäaikaisena tavoitteena on, että alueen paljaille ja muokatuille hiekkadyyneille leviää Hiekkasärkille luonteenomaista kasvillisuutta. Pihojen suunnittelussa kannattaa huomioida hiekan siirtyminen tontilla. Hiekkaa voi joutua aika ajoin siirtämään tontilla. Seulanpääkivi sokkelin vieressä estää hiekan siirtymistä. Esteettömyyteen tulee alueella kiinnittää erityistä huomiota, vaikka osa tonteista sijoittuu rinteeseen. Liikkuminen hiekassa on vaikeaa ja metsätonteilla kulutuksen herkkää. Kulkuväyliksi suositellaan puurakenteita (kuvat alla). Esimerkkejä kulkuväylien detaljoinneista. Hiekan liikkumisen ja kasvillisuuden kehittymisen vuoksi tonttien ulko-oleskelutilat sijoitetaan rakennetuille terasseille ja rantakorttelissa laitureille. Terasseja voi toteuttaa tontille useita. Terassien sijoittamisessa on hyvä huomioida oleskelulle parhaat ilmasuunnat, maisema ja tontin korkeuserot. Tämän, tonttien pinta-alan ja yksityisyyden saavuttamisen vuoksi terassien sijoittamisessa suositaan ajatusta yksipihaisuudesta. Terassit tulee toteuttaa kevytilmeisesti. Terassien aitaamista tai kaiteita tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos aitaaminen on tarpeellista, tulee se toteuttaa mahdollisimman eleettömästi. 10 Esimerkkejä terassien toteuttamisesta ja terassikalusteista. Terasseissa ja muissa vaativiin olosuhteisiin altistuvissa rakenteissa ei suositella käsittelemätöntä painekyllästettyä puuta, vaan rakenteet toteutetaan joko käsittelemättömästä puusta, lämpökäsitellystä puusta tai puukomposiitista. Jos käsittelemätöntä painekyllästettyä puuta halutaan välttämättä käyttää, niin se sallitaan ainoastaan muiden rakenteiden, kuten terassilaudoituksen alla, piilossa. Materiaalivalinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota kestävyyteen, ekologisuuteen ja visuaalisuuteen. Käsittelemättömät puuosat suojataan lahoamiselta rakenteellisesti. Tämä tarkoittaa oikeanlaisia perustusrakenteita, terasseiden kattamista ja riittävän järeää puutavaraa. Terassit voidaan lasittaa. Terasseille ei suositella muovisia valokatteita tai seiniä vaativien luonnonolosuhteiden vuoksi. Esimerkkejä istutusmahdollisuuksista. 11 Terassit voidaan kattaa tai rakennusmassat yhdistää toisiinsa erilaisilla rakenteilla tai katteilla. Istutukset sijoitetaan terassirakenteiden yhteyteen. Aurinkohiekkojen tonteille sallitaan istutettavaksi ainoastaan alueelle luonteenomaisia ja alueella jo esiintyviä kasveja kuten rantavehnää, sianpuolaa tai variksenmarjaa (kuvat alla). Alueelle ei saa istuttaa puita tai yli 2 metrisiä pensaita. Aurinkohiekkojen alueelle ei saa tuoda haketta. Vasemmalla sianpuolaa ja keskellä rantavehnää (kuvat Jukka Stolp) ja oikealla variksenmarjaa. Pihan aitaamisen voi tarvittaessa toteuttaa rakenteellisena eli rakennusmassoihin liittyen kuten rimoituksena. Yksityisyyttä joudutaan pohtimaan tonteilla 315(5), 313(9) sekä 316(1,7). On suositeltavaa, että terassirakenteiden sijoittamisella ja rajaamisella pyritään luomaan yksityisiä tiloja. Hiekkaisten tonttien aitaaminen on luonnotonta ja se voi vaikuttaa erittäin paljon hiekan liikkumisen muuttumiseen. Raja-aidat sallitaan vain välttämättömissä kohteissa. Tonttien aitaamista suositellaan Lohilaakson tontilla. Tonttien autoilulle ja raskaammalle kulkemiselle varatut osat suositellaan asfaltoitaviksi. Autojen pysäköinti ja liikenne tontilla tulee suunnitella niin, että mahdollisimman pieni osa tontista asfaltoidaan. Tonttien ajotietä tai sisäisiä kulkuväyliä (jalankulku) ei saa laatoittaa tai kivetä. Laatoitus peittyisi hiekkaan nopeasti. Tonttien liiallista kiveämistä, muokkaamista ja piharakentamista tulee välttää koko Aurinkohiekkojen alueella. 12 Muuta Aurinkohiekkojen alueella pyritään kokonaisvaltaisesti laadukkaan ympäristön muodostamiseen. Piha- ja katualueilla ei sallita ylimääräisiä rakennuksia tai rakenteita. Kaikki asumisen ja lomaasumisen tarpeet pyritään ennakoimaan ennen suunnittelun aloittamista. Tontit ja kaavan VR-1 alueet suositellaan säilytettävän puuttomina poistamalla mahdollisia männyntaimia tai puustoa. Alueen postilaatikot sijoitetaan keskitetysti kahteen paikkaan. Postilaatikot kiinnitetään yhteisiin rakenteisiin, jotka toteutetaan ja suunnitellaan huolellisesti ja koko alueella yhtenäisesti. Postilaatikoiden tulee olla ulkomuodoltaan ja materiaaliltaan laadukkaita ja toisiinsa sopivia. Tätä mallityyppiä siirrytään noudattamaan koko matkailualueella hieman varioiden. Esimerkki siististä postilaatikkorivistä Huomiota tulee kiinnittää takkapuiden ja jäteastioiden sijoittamiseen tonteilla. Ne ”naamioidaan” rakenteisiin. Tilasuunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota myös riittäviin varastotiloihin. Aurinkohiekoille ei saa sijoittaa pressurakennelmia kuten autokatoksia, pyykinkuivaustelineitä tai koirahäkkejä. Aurinkohiekkojen alueen sijoittuminen matkailualueelle edellyttää turvaratkaisujen pohtimista loma-asuntokohtaisesti. MATKAILUA PALVELEVAT RAKENNUKSET Matkailua palvelevien rakennusten- korttelialueisiin pätee pääpiirteissään sama ohjeistus kuin lomaasuntotonteillekin. Aurinkohiekkojen yleiset tavoitteet sekä messuteema (jos rakennus toteutuu loma-asuntomessuille) on huomioitava. Tehokkaamman rakentamisen yhteydessä tulee huomiota kiinnittää siihen, että tontteja ei ”ylirakenneta”. Kaavamääräykset koskevat myös RM- kortteleita. Rinteen tukeminen, hiekan liikkuminen ja rakennusten perustaminen haasteita voi todennäköisesti olla korttelissa 317. Rakennuksen sijoittaminen tontille on esitetty väljästi lukuun ottamatta panoraama (korttelin 317 tontti 3)- tonttia. Rakennusmassojen sekä julkisivujen, materiaalien ja värityksen osalta RM- korttelia koskevat samat ohjeet kuin loma-asuntotontteja. RM- kortteleihin on kaavakartalla esitetty jonkin verran säilytettävää puuriviä Matkailutien varrella ja suojapuustoa Tahkokorvantien varrella. Tavoitteena on, että metsäiset tontit säilyvät mahdollisimman metsäisinä. Tämä mahdollistaa suuren määrän pysäköintiä osoitettavaksi tonteille, niin ettei se haittaa tontin pääkäyttötarkoitusta. 13 Matkailualueen ilmeen kannalta on tärkeää, että Matkailutien varren rakentaminen on tehokasta ja edustavaa. Tämän vuoksi rakennusmassa on kaavakartalla hahmoteltu Matkailutien varteen ja kerrosluvut on esitetty määräävällä merkinnällä. Rakentamisessa voidaan esimerkiksi innovatiivisesti käyttää hirsirakentamista ja pyrkiä pienimuotoisemmin luomaan esimerkiksi majoitus- ja ravintotilojen ratkaisuja. Korttelin 317 tonteilla 1 ja 2 on olevat rakennukset, mutta tonttien kehittämistä ennakkoluulottomasti suositellaan. Korttelin 317 tontin 3 rakennustapaa pitää rakentamisen suunnittelun yhteydessä ohjata yksityiskohtaisesti. Tärkeintä on, että rakennustapa täyttää Aurinkohiekkojen alueelle asetetut yleiset tavoitteet. Jokainen suurempi rakennushanke alueella vaikuttaa koko matkailualueen rakennustavan kehittymiseen. Rakentamisen tulee olla nimenomaan Kalajoen matkailualueelle sopivaa. Aurinkohiekkojen RM- kortteleille sijoittuu jo olevia rakennuksia ja yritystoimintaa. Lohilaakson rakennustapa luontevasti määrittelee tontin rakennustapaa myös tulevaisuudessa. Tontilla on rakennusoikeutta paljon ja yritystoiminnan kehittäminen on mahdollista. Nikkarinpolun eteläpuolellakin on rakennusoikeutta suhteellisen paljon ja hyvät yritystoiminnan kehittämismahdollisuudet. Rakennustapa voi luontevasti olla viereisen tontin (kortteli 45 tontti 1) mukaista. Lohilaakson olevaa rakennuskantaa (www.lohilaakso.fi) Kortteli 45 tontti 1 (www.rantakalla.fi) 14 Muistiinpanoja:
© Copyright 2024