1. No category

19
Torstaina 16. tammikuuta 2014
KULTTUURI
Krista Kosonen tähdittää Kätilö-elokuvaa
HELSINKI Katja Ketun palkittuun
Kätilö-romaaniin perustuvassa elokuvassa nähdään useita nimekkäitä
suomalaisnäyttelijöitä. Toista pääosaa näyttelee Krista Kosonen, joka
tunnetaan elokuvaroolien lisäksi television sketsiviihdeohjelmasta Putous.
Kätilö-elokuva on ennen kaikkea rakkaustarina keskellä Lapin sotaa sekä tarina
ihmisten tunteista ja selviytymisestä ääriolosuhteissa. Ohjaaja Antti J. Jokinen
Toisessa pääosassa nähdään Lauri
Tilkanen, joka puolestaan muistetaan
pääroolistaan Härmä-elokuvassa.
Lisäksi Kätilö-elokuvassa esiintyvät
muun muassa Martti Suosalo, Leea
Klemola ja Tommi Korpela. Elokuvan
ensi-ilta on ensi vuoden alkupuolella.
ESIMIES: Tero Hautamäki 06 247 7586 • VAASA: Laura Krohn 06 247 7587 • SEINÄJOKI: Anne Puumala 06 247 7585 • [email protected]
Jan Björk kehottaa katsojaa avaamaan mielensä ja löytämään
hänen kuvistaan eläimiä ja erilaisia olentoja.
Metsän henkiä
toisenlaisissa luontokuvissa
LAURA KROHN
VAASA Valokuvagalleria Ibik-
Lepakko-ooppera on Vaasan oopperasäätiön, Vaasan kaupuginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteistyö. Kuvassa edessa vasemmalla Wivan Nygård-Fagerudd, Thérèse Karlsson, edessä
oikealla Angelika Klas ja Markus Nieminen.  KUVA: JYRKI TERVO
”Ei haluttukaan modernia”
sessä on esillä toisenlainen luontokuvanäyttely, joka kutsuu katsojan löytämään kuvista metsän
henkiä, peikkoja ja olentoja.
Kysessä on kokkolalaisen Jan
Björkin näyttely. Esillä on kaksikymmentä mustavalkoista kuvaa, jotka ovat tahallaan tärähtäneitä ja epätarkkoja.
Björk on harrastanut pitkään
luontokuvausta. Tarkkojen, perinteisten luontokuvien rinnalle hän halusi nyt tehdä jotain
muuta: aktivoida vasenta aivopuoliskoa ja saada mielikuvituksen liikkeelle.
–  Kun kuvia jaksaa katsoa tarpeeksi pitkään, katsoja löytää
sieltä elämää ja erilaisia olentoja, niin oikeita eläimiä kuin mielikuvitusolentojakin.
Björk liikkuu paljon luonnossa Kokkolan ja Vaasan välillä,
josta myös kuvat ovat. Onko siellä metsissä olemassa peikkoja ja
muita olentoja?
–  On! Mutta ei saa hosua. Ja pitää olla varovainen, etteivät ne
säikähdä. Luonto on niiden reviiriä ja siellä niiden pitää saada
olla rauhassa, hän sanoo.
Björkillä ei ole ollut aikaisemmin näyttelyä Vaasassa, mutta
viime syksynä hänellä oli Tunteet-luontokuvanäyttely Mustasaaren kulttuuritalolla.
–  Haluan nostaa esiin omaa
lähiluontoa, meiltä löytyy täällä
Pohjanmaalla hienoja paikkoja.
Björk on koonnut täksi vuodeksi myös toisen valokuvanäyttelyn. Se on talvella esillä Kokkolassa ja ensi syksynä Mustasaaressa.
–  OIen kuvannut haukia, kun
nen nousevat keväisin ylös kutemaan. Se on varsinainen näytelmä, hän sanoo.
Tylyn lehtiarvion saanut Lepakko halusikin kunnioittaa klassista operettia
Vaasan Lepakko-operetti
sai arviossa pyyhkeitä
uneliaasta ohjauksesta.
Tekijät eivät silti aio
muuttaa mitään.
JAANA-STIINA ALA-KORPI
VAASA Vastikään ensi-iltansa
saanut Vaasan oopperasäätiön
Lepakko-operetti sai Pohjalaisessa murska-arvion.
Lemmenhuolia ja pukuloistoa
tulviva esitys ei vakuuttanut arvion kirjoittajaa.
Johan Strauss nuoremman
säveltämää operettia pidettiin
ajastaan jääneenä, epäluontevana musiikkiteatterina, jollais-
ta ei ole tehty enää vuosikymmeniin.
Katariina Järvisen arvio kuulutti uusia, tuoreita ideoita ja
näkökulmia, harmitteli laulajien maneereita ja paheksui illuusion katoamista oopperamaisuuden tieltä.
Esityksen tuottaja Annika
Wester, miten arvio on otettu tekijöiden keskuudessa
vastaan?
– Kirjoitus ei mielestämme ollut arvostelu koko tästä laajasta tuotannosta eikä kokonaisuudesta. Tekstissä mainittiin vain
pari laulajaa. Lavalla oli kuitenkin paljon väkeä, montussakin
oli paljon soittajia. Arvoste-
luissa puhutaan yleensä kokonaisuudesta ja nostetaan esille
muitakin kuin laulajia.
– Jokaisella on kuitenkin oikeus näkemykseensä.
Miten arvioitte sitä, että
operettia pidettiin vanhakantaisena ja aikansa eläneenä?
– Me halusimmekin tehdä nimenomaan klassisen operetin.
Emme edes hakeneet modernia
tulkintaa, vaan päätimme tuoda
yleisölle esityksen, joka on mahdollisimman lähellä alkuperäistä versiota.
– Moderni tulkinta on oikeastaan helpompi tehdä kuin tällainen klassikko. Moderneja versioita tehdään kuitenkin nykyi-
sin paljon.
Kirjoittaja ihmettelee, miksi esiintyjät pysähtyvät niin
usein lavan reunaan laulamaan katse yleisöön päin.
– Niin. Ajattelen, että vaasalaisena pitäisi aina tukea sitä, mitä täällä tehdään. Ei välttämättä tarvitse kirjoittaa positiivisesti, mutta toivoisin silti henkistä
tukea.
Mitä ajattelette siitä, että
Vasabladetissa operetista ilmestyi hyvinkin myönteinen,
peräti ylistävä arvio?
– Sehän on myönteistä, ja herättää varmasti keskustelua. Tämä vain osoittaa, että jokaisella
kriitikolla on erilainen tapa seu-
Andy Warhol saa laajan
näyttelyn Tampereelle
Andy Warholin töistä on keväällä laaja näyttely Tampereella. Sara Hildénin taidemuseo tuo Suomeen yli 200 Andy
Warholin teosta.
–Warhol tuntuu tavattoman
ajankohtaiselta. Tämä on retroa, 1960–70-luku on ajassa,
sanoo Päivi Loimaala, Sara
Hildénin taidemuseon vt. johtaja.
Näyttely toteutetaan italialaisten yhteistyökumppanien kanssa. Sen pohjana on Pisan Palazzo Blussa ollut Warhol-näyttely.
Teoksia on saatu lainaan muun
muassa Andy Warhol Museumista Pittsburghista.
– Meille tarjottiin tätä mahdollisuutta loppusyksystä. Nyt
on tiiviit kaksi kuukautta edessä, ennen kuin näyttely avautuu, Loimaala kertoo.
STT
HELSINKI Sopraanotähti Ka-
Näyttely esittelee Andy Warholin (1928–87) elämää, teoksia
ja inspiraation lähteitä. Se valottaa myös amerikkalaista yhteiskuntaa taiteilijan taustalla: kulutuskulttuuria, tähtikultti-ilmiön
syntymistä sekä politiikkaa.
Tampereen
näyttelykeväässä
Helsingissä  toiminut Postimuseo asettuu tämän vuoden
kuluessa Tampereelle Vapriikkiin.
Syyskuussa avautuu teemanäyttely Salaisuuksin suljettu
- kirjeiden Tom of Finland. Se
valottaa homoeroottisesta taiteesta tunnetun Touko Laaksosen
(1920-1991) henkilökuvaa hänen
kirjeenvaihtonsa kautta.
Tampereellä nähdään yli 200 Warholin työtä.  KUVA: LEHTIKUVA
Pääosa teoksista on peräisin
Warholin uran keskeisiltä vuosilta 1961–86. Mukana on taiteilijan tunnetuimpia töitä Campbellin säilykepurkista alkaen.
Näyttely kertoo myös Warholin kiinnostuksesta musiikkiin. Sen sijaan hänen elokuvatuotantonsa on esillä suppeammin lähinnä tilojen rajallisuuden vuoksi.
Andy Warhol – An American
Story -näyttely avataan maaliskuussa. Edellinen laaja Warholnäyttely Suomessa nähtiin Hel-
singin Taidehallissa 1990-luvun
lopulla.
Tampereen museokeskus 
Vapriikissa yksi vuoden mittavimmista näyttelyistä käsittelee
rakkautta antiikin kulttuureissa. Afroditen valtakunta -näyttely avautuu maaliskuussa ja on
esillä lokakuulle asti.
– Näyttely kertoo hyvin koskettavasti näistä inhimillisistä
aiheista - rakkaudesta, perheestä, kauneudesta ja kauneudenhoidosta, tiivistää vs. museon-
erittäin hyvin. Päätimme nytkin
kaupunginteatterin ja orkesterin kanssa jatkaa samalla linjalla. Tämän teoksen kanssa päätimme tehdä 20 esitystä.
Oliko Pohjalaisen arviossa
mitään tarttumisen arvoista?
– Mitä tarkoitat?
Oliko arviossa jotain, jonka perusteella harkitsisitte
esitykseen muutoksia?
– Emme muuta mitään. Emme
todellakaan. Tällä mennään!
o Lepakon seuraavat esitykset ovat Vaasan kaupunginteatterissa perjantaina ja lauantaina kello 19.
Jenufa vie Karita Mattilan
matkalle nuoruuteensa
Mukana on taiteilijan tunnetuimpia töitä
STT
TAMPERE Poptaiteen ikonin
rata ja kuunnella esitystä.
Miten uskot tämän arvion
vaikuttavan lipunmyyntiin?
– Toivon hartaasti yleisön ymmärtävän, että jokainen arvio
on vain yhden ihmisen näkemys. Olen saanut paljon myönteistä palautetta katsojilta. Lippuja on myyty hyvin, ja varauksia on tullut Helsingistä saakka.
– Uskon, että Straussin musiikki, ihanat solistit ja tanssit
kantavat.
Lepakolla on kaikkiaan 20
esitystä, kun oopperaesityksiä Vaasassa on yleensä alun
toistakymmentä. Miksi näin?
– Viime vuonna oopperaesityksiä oli 25 ja se määrä toimi
Tehrään  meistä ny numeroo –
vaikuttavia naisia Tampereelta
-näyttely avautuu museokeskus
Vapriikissa tammikuun lopulla.
Näyttely kertoo eri aloilla kunnostautuneista Tampereen naisista.
Muualtakin muuttaneita on kelpuutettu mukaan.
rita Mattila nousee taas pian
Kansallisoopperan näyttämölle, jossa jatkuu tshekkisäveltäjä
Leos Janacekin (1854 - 1928) oopperoiden sarja. Mattila laulaa nimiroolin Janacekin läpimurtoteoksessa Jenufa, joka saa ensiiltansa ensi viikon perjantaina.
Kansallisoopperassa nähdään
alun perin Hampurin valtionoopperalle luotu versio. Sen ohjaa ranskalaissyntyinen Olivier
Tambosi.
Mattila on laulanut Jenufan
roolia maailmalla useaan otteeseen, mutta esiintyy roolissa nyt
ensimmäisen kerran Suomessa.
Jenufa-teos  kertoo pienen
maalaiskylän järkyttävistä tapahtumista ja mustasukkaisuuden voimasta. Mattila tunnistaa
Jenufan hahmossa jotain omasta nuoruudestaan.
–  Aina niihin pahoihin poikiin ihastui - niitä kunnollisia
rupesin katselemaan vasta paljon myöhemmin, Mattila kertoo.
Mattila aikoo laulaa Jenufassa
tulevinakin vuosina, mutta siirtyä Jenufan kasvatusäidin Kostelnickan rooliin. Hän ei paljasta, missä ensiesiintyminen Kostelnickana tapahtuu, mutta nettihuhujen perusteella paikka on
San Franciscon ooppera ja vuosi 2016.
– Olen aina haaveillut laulavani Kostelnickan joskus.
Tampereen Taidemuseo  avaa
helmikuussa näyttelyn Miehet
- onko tunteita? Mukana on 11
suomalaisen nykytaiteilijan teoksia, kaikki taiteilijat tällä kertaa
miehiä.
johtaja Marjo-Riitta Saloniemi.
Afroditen valtakunta -näyttely saadaan lainaan Hollannista.
Mukana on noin 300 esinettä
muinaisesta Kreikasta, Roomasta, Egyptistä ja Mesopotamiasta.
Karita Mattila laulaa tsekkiläisen Leos Janacekin Jenufa-oopperan nimiroolin Kansallisoopperassa.  KUVA: LEHTIKUVA/RONI REKOMAA
Lukiolainen Jonathan Roozeman soittaa lauantaina Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin solistina Kokkolassa.
Nuori sellistilahjakkuus kamariorkesterin solistina Kokkolassa
KOKKOLA Suomalais-hollantilainen sellisti Jonathan Roozeman konsertoi lauantaina Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa Kokkolassa.
Vasta 16-vuotias sellisti on jo
konsertoinut eri puolilla maailmaa ja palkittu useissa kilpailuissa.
Espoolainen, lukion ensimmäistä luokkaa käyvä nuorukainen, tulkitsee kaksi Piotr
Tšaikovskin teosta Rokokoomuunnelmat ja Andante cantabile.
Kamariorkesterin nimikkosäveltäjän Pehr Henrik Nordgrenin syntymästä on tänä vuonna kulunut 70 vuotta. Orkesteri avaa konsertin Nordgrenin
vuonna 1991 säveltämällä jousiorkesteriteoksella Cronaca.
Ohjelmassa on myös Mozartin sinfonia nro 40 g-molli. Konsertin johtaa orkesterin taiteellinen johtaja, kapellimestari Sakari Oramo.
Kamariorkesterin Snellmansalissa pidettävissä konserteissa
on tästedes numeroidut paikat.
Guggenheim-säätiö
veti pois tukihakemuksensa
STT
HELSINKI Guggenheim-säätiö ei
Vapaavuoren mukaan hankkeelle olisi voitu myöntää joitakin satojatuhansia euroja.
Vihreät uhkasi vesittää koko
Guggenheim-hankkeen, jos sille olisi myönnetty valtion tukea. Vihreiden kaupunginhallituksen jäsen ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari sanoo, että Guggenheimin
vetäytyminen on hyvä uutinen.
– Positiivista, että säätiössä
ymmärrettiin viesti, Kari sanoo.
Säätiö jatkaa arkkitehtuurikilpailun valmistelua.
Kom-teatteri
tarjoaa kansakunnalle pelastussuunnitelmia
pyydetty luomaan saarna tai
ylistys, joka kaikkien pitäisi kuulla, jotta maailma pelastuisi. Pelastussuunnitelmia liki 100-vuotiaalle kansakunnalle esitellään teatterissa toukokuun loppupuolelle saakka.
Isänmaallisen messun ohjaa
Lauri Maijala, ja lavalla nähdään muun muassa Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi ja
Juho Milonoff.
haekaan tukea Suomen valtiolta arkkitehtuurikilpailua varten. Varajohtaja Ari Wisemanin
mukaan päätöksen taustalla on
asiasta Helsingissä käyty poliittinen keskustelu.
Guggenheim-säätiö haki työja elinkeinoministeriöltä kilpailua varten 800 000 euron tukea.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on arvioinut, että
hakemus olisi täyttänyt puurakentamisohjelman tukikriteerit.
HELSINKI Kom-teatteri tarjoaa musiikintäyteisiä herätyskokouksia, kun Isänmaallinen
messu - Halleluja ja perkele! saa
ensi-iltansa maaliskuussa.
Isoa joukkoa kirjoittajia,
ajattelijoita ja taiteilijoita on