Hyvää tuulta s. 4-5 Verkko Korpela investoi
Korpelan Voiman asiakaslehti 3/2013 Hyvää tuulta s. 4-5 Verkko Korpela investoi verkkoon s. 7 Joulun valot! –piirustuskilpailun satoa s. 16-17 Jonna Huhtala 12 v Tässä numerossa: Eino-myrskyn jälkimaininkeja Hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta! Tänä vuonna lahjoitimme joulutervehdysrahat jakeluverkkoalueemme vanhustyön hyväksi. Lukijakilpailun nro 2/13 voittajat: • Ulla-Maija Räisänen, Himanka • Reijo Koskela, Sievi as. • Sirkka Piippo, Rautio • Pirkko Salonen, Vaasa • Erkki ja Kaija Pesola, Kälviä • Matti ja Marjatta Mantila, Kokkola • Pentti Niemonen, Kannus • Tenho Raudasoja, Kannus • Mikko Lindell, Lohtaja • Petri Mäkelä, Lohtaja Korpelan Voiman asiakaslehti 3/2013 15. vuosikerta, ISSN 1456-0712 441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY 2 RAALI PAIN UT E UOT OT HIILIN E Julkaisija: Korpelan Voima Painos: 21 000 kpl Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu/taitto: Statiivi Kansi: Jonna Huhtala Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY Eino-myrsky aiheutti poikkeuksellisen pahoja ongelmia Verkko Korpelan sähkönjakeluun. Pahimmillaan Verkko Korpelan alueella oli yli kymmenentuhatta asiakasta ilman sähköjä. Vuorokauden vaihtuessa ilman sähköjä oli vielä maanantaiyönä lähes kaksituhatta, maanantai-iltana noin kaksisataa ja tiistaiaamuna noin sata asiakasta. Pahoittelemme viankorjauksen poikkeuksellisen pitkää aikaa. Asiakkaiden ilmoittamat tiedot vikojen aiheuttajista ovat tärkeitä, sillä ne saattavat nopeuttaa korjaustöitä. Suurhäiriötilanteissa puhelinliikenteessä voi ilmetä ajoittaisia häiriöitä, mikä hidastaa viestintää. Verkko Korpela kehittää internetsivujaan, jotta ne palvelisivat aikaisempaa paremmin poikkeustilanteiden viestintää. Samalla toivomme, että asiakkaat ilmoittaisivat havaitsemistaan vioista mahdollisuuksien mukaan myös sähköpostitse, koska puhelimet voivat olla ajoittain tukossa. Ilman sähköä olevien asiakkaiden määrä ei suoraan kerro kuinka kauan sähkökatkos voi kestää, sillä viankorjausaikoihin vaikuttaa myös vikojen laatu ja mahdolliset työturvallisuusriskit. Myrskynjälkeinen vikojenkorjaus voi kestää kauan, jos sähkölinjoja joudutaan rakentamaan osittain tai kokonaan uudelleen. Verkko Korpela keskittyy suurhäiriötilanteissa ensin keskijännitevikojen korjaukseen, mikä on edellytys tätä seuraavalle pienjännitevikojen korjaukselle. Keskijännitevikojen korjauksen jälkeen suurimmalle osasta asiakkaita saadaan palautettua sähköt. Asiakkaat, joiden sähköntoimitus on keskeytynyt yhtäjaksoisesti yli 12 tuntia, ovat oikeutettuja vuotuisista verkkopalvelumaksuista laskettuun vakiokorvaukseen. Keskeytysaika lasketaan hetkestä, jolloin sähköyhtiöllä on tieto häiriöstä ja korjaustöiden aloittaminen on mahdollista työturvallisuutta vaarantamatta. Verkko Korpela hyvittää vakiokorvauksen automaattisesti sähkönsiirtolaskussa. Verkko Korpelan tehtävänä on turvata toimialueen laadukas sähkönsiirto. Hyödynnämme myös Eino-myrskyn oppeja toimintatapojemme ja sähköverkon rakenteiden jatkuvassa kehitystyössä. Parannamme mm. vikaherkiksi todettujen sähköverkonosien säänkestävyyttä saneeraustoimenpiteiden yhteydessä maakaapeloinnilla, siirtämällä sähkölinjoja metsäisiltä osuuksilta teiden varsiin, lisäämällä vikapaikkojen rajaamisen mahdollistavia kaukokäytettäviä kytkinlaitteita ja rakentamalla rengasverkkoja, jotka mahdollistavat sähkönsyötön useita reittejä pitkin asiakkaille. Korpelan sähköverkon toimitusvarmuus ja vikojenkorjauksen nopeus on saanut hyvän arvosanan monessa aikaisemmassa myrskyssä. Eino-myrskyn poikkeuksellisen mittavien vahinkojen jälkitöissä emme valitettavasti pystyneet täyttämään kaikkien asiakkaiden kohdalla palvelulupaustamme nopeasta vikojenkorjauksesta. Kiitän asiakkaitamme ymmärtäväisestä suhtautumisesta myrskyn jälkeiseen häiriötilanteeseen. Lisäksi kiitän henkilökuntaamme, metsureita, urakoitsijoita ja kaikkia muita avuksi tulleita henkilöitä ja yhteisöjä ammattitaitoisesta viankorjaustyöstä. Hyvää tuulta 4-5 Sähkötekniikkaa 12-13 Yritysesittely: Kotileipomo Sanna Herrala Korpela investoi verkkoon 7 14-15 Sisällysluettelo: Hyvää tuulta 4-5 Energiansäästövinkkejä6 Urotekoja sähkönjakelun hyväksi 10-11 Tuula Loikkanen toimitusjohtaja Joulun valot! –piirustuskilpailun satoa s.16 Korpela investoi verkkoon 7 Suoraveloitus poistuu käytöstä 8 Korpela palvelee 9 Urotekoja sähkönjakelun hyväksi 10-11 Sähkötekniikkaa, Centria ammattikorkeakoulu 12-13 Yritysesittely: Kotileipomo Sanna Herrala 14-15 Joulun valot! –piirustuskilpailun satoa 16-17 Energiakilpailu 2013 satoa 18-19 Lukijakilpailu 20 3 Hyvää tuulta Tuulivoimalaitoksen käyttöikä on noin 20-40 vuotta, jonka jälkeen laitos voidaan joko uudistaa tai purkaa. Suomen sääolot asettavat omat haasteensa tuulivoimaloiden toiminnalle; kylmät ja jäiset olosuhteet vaativat omia teknisiä ratkaisujaan, erityisesti merelle rakennettaessa. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jossa ilman virtauksen liike-energia muunnetaan tuuliturbiineilla sähköksi. Tuulivoimatuotannossa ei synny päästöjä ilmaan, veteen tai maahan. Suomessa on toistaiseksi vain vähän tuulivoimaa, mutta sitä on pyritty edistämään sen ympäristöystävällisyyden vuoksi. Syöttötariffituki turvaa tuulivoimainvestointien kannattavuuden Korpelan Voima kuntayhtymä on Oy Perhonjoki Ab:n kautta mukana Merijärvellä sijaitsevassa Ristivedon tuulivoimapuistossa. Tuulivoimala merellä: • Tasaisempi tuulisuus • Voimakkaammat tuulet • Asutus etäällä • Kalliimmat perustamis- ja huoltokustannukset • Ylläpito ja huolto haastavaa Tuulivoimala maalla: • Kohtuullisemmat investointikustannukset • Pääsy voimalalle joka säällä ja kaikkina vuodenaikoina • Haasteena yhteensovittaminen muiden toimintojen kanssa, mm. meluhaittojen takia • Tuulisuus vaihtelevampaa • Tuulisuus tutkittava tarkemmin 4 Hallituksen ilmasto- ja energiatuuliolosuhteet, liitynnät sähstrategian mukainen tavoite köverkkoon, rakentamista ja tuulivoimatuotannolle on 6 TWh huoltoa tukeva infrastruktuuri vuodelle 2020. Vuoden 2012 sekä rakenteiden perustamisolopussa Suomessa oli 163 losuhteet. tuulivoimalaa Tuulisähkön jotka tuottivat tuotanto vaihteyhteensä 0,5 lee päivittäin ja TWh vuodessa. tunneittain sekä Nämä voimalat vuodenaikojen Parhaita paikkoja tuottavat noin tuulisuuden mutuulivoimaloille ovat 0,6 % Suomen kaan. Suomesalueet, joissa tuulen sähkönkulutuksa tuulee eniten keskinopeus on sesta. Tuulivoitalvikuukausina 5,5-7,5 m/s. man tuotannon ja selvästi tulee kasvaa 12 vähemmän kekertaa suuremsäkuukausina. maksi nykyisesKäynnistyäktä vuoteen 2020 seen tuulivoimennessä, mala tarvitsee jotta asetettuun tavoitteeseen vähintään 3 m/s tuulennopepäästään. utta mutta yli 25 m/s tuulen Suurin osa Suomen tuulinopeuksissa laitos yleensä voimaloista sijaitsee länsi- ja pysäytetään myrskyvaurioiden etelärannikolla sekä Ahvenanestämiseksi. Mitä parempi maalla. Maalle suunnitellut tuutuulen nopeus, sen suurempi livoimapuistot sijoittuvat ympäri on tuulen energiasisältö ja sitä maata, mutta isompi keskittykannattavampi tuulivoimala on. mä on Pohjanlahden rannikon Parhaita paikkoja tuulivoimatuntumassa. Tuulivoimaloiden loille ovat alueet, joissa tuulen paikanvalintaan vaikuttavat keskinopeus on 5,5–7,5 m/s. Tuulivoima on kehittymässä oleva sähköntuotantomuoto, joka ei vielä tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa ilman lainsäädäntöön perustuvia tukitoimia. Tuotantotukea maksetaan syöttötariffina eli takuuhintana. Syöttötariffin tarkoituksena on lisätä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantokapasiteettia ja parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä. EU edellyttää Suomen lisäävän uusiutuvaa energiaa niin, että sen osuus loppukäytöstä on 38 prosenttia vuoden 2020 loppuun mennessä. Syöttötariffilla tuetaan tuulivoimaan, metsähakkeeseen, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Tukea maksetaan laissa määritellyn tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Syöttötariffijärjestelmässä tuulivoimalla tuotetulle sähkölle asetetaan takuuhinta. Mikäli sähkön markkinahinta jää tämän alle, tuulisähkön tuottajalle maksetaan määräajan markkinahinnan ja takuuhinnan välinen erotus. Takuuhinta turvaa uusiutuviin energiatuotantomuotoihin tehtävien investointien kannattavuuden ja edesauttaa uusiutuvien energiamuotojen kehitystyötä. perätakuun on sisällettävä tieto sähkön tuotantotavasta ja sen energialähteistä sekä maininta tuotantoajankohdasta ja -paikasta. Hankkimalla alkuperätakuun sähkönmyyjä voi osoittaa asiakkaalleen, että myyjän hallussa on uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan tuuli-, aurinko-, maalämpö-, aalto- ja vuorovesienergiaa sekä vesivoimalla, biomassalla, kaatopaikkakaasuilla, jäteveden käsittelylaitosten kaasuilla ja biokaasuilla tuotettua energiaa. Tällä hetkellä suurin osa sähköntuotannosta, jolle on haettu alkuperätakuu, tuotetaan lähinnä tuuli- ja vesivoimalla sekä biomassalla. Lähteet: Finlex.fi, Fingrid.fi, sahkoala. fi ; Energiateollisuus (Energia. fi); Metsänhoitoyhdistys (mhy. fi); motiva.fi; Suomen Tuuliatlas (tuuliatlas.fi); Suomen Tuulivoimayhdistys ry (tuulivoimayhdistys.fi); tuulivoimaopas. fi ; Vaasa Energy Institute (wind.vei.fi); VTT; Teknologian tutkimuskeskus (vtt.fi); EMV.fi, Tilastokeskus. Ristivedon tuulipuiston kullekin tuulivoimalalle annettiin nimi Pyhänkoskella viimeksi syntyneiden lasten mukaan: Voimala 1: Harri Voimala 2: Santtu Voimala 3: Tuomas Voimala 4: Onni Voimala 5: Ronnie Voimala 6: Valtteri Sähkön alkuperätakuu osoittaa, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Sähkön alkuperän ilmoittamista koskeva lainsäädäntö edellyttää, että kaikki uusiutuvana myyty sähkö on varmennettava alkuperätakuulla vuodesta 2014 alkaen. Sähkön alku- 5 Talven energiansäästövinkkejä Kovilla pakkasilla energiankäyttö kasvaa, koska lämmitystä tarvitaan enemmän. Omia toimintatapoja kannattaa tarkkailla erityisesti, kun energiankäyttö on huipussaan. Energiaa voi ja kannattaa pakkasillakin käyttää järkevästi ja tehokkaasti. Sähköntoimitusvarmuus rakentuu oikein kohdennetuista investoinneista ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä Tässä muutama vinkki energiatehokkaampaan talveen: Takanlämmitys pakkaspäivinä Hyödynnä tulisijan tarjoama lämpö ja viihtyisyys. Takanlämmitys kannattaa erityisesti pakkaspäivinä. Suositeltavaa on ennakoida kylmeneviä kelejä ja paukkupakkasten aikana lämmittää jo hieman etukäteen, jotta muun lämmittämisen tarve vähenee Verhot tai sälekaihtimet ikkunoiden eteen öisin Sälekaihtimet ja/tai verhot ikkunan edessä ainakin yöaikaan vähentävät lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran. Verhoilla tai huonekaluilla ei kuitenkaan saa kuitenkaan peittää lämmityspattereita eikä patterin termostaattia. Ilmalämpöpumppua ei kannata käyttää kovimmilla pakkasilla Ilmalämpöpumppu kannattaa sammuttaa laitteesta riippuen, kun ulkona on pakkasta -15 - -20 °C. Uudestaan laitteen saa tällöin käynnistää kun pakkanen on lauhtunut noin -10 asteen vaiheille. Tukilämmitykseen kannattaa kovimmilla pakkasilla ilmalämpöpumpun sijasta käyttää takkaa. Autonmoottorin lämmitys pakkaspäivinä Autonmoottorin taloudellinen lämmitysaika riippuu lämmitintyypistä. Lohkolämmittimellä riittää kaksi tuntia, mutta uusimpien autojen säteilylämmittimet saattavat tarvita kolme tuntia lämmitysaikaa. Lasten energiansäästövinkkejä Miten säästän sähköä? Meillä talvella tehdään uuniin ja hellaan tulet, että ei mene sähköä talon lämmitykseen. Jos ei jätetä esim. tietokonetta käytön jälkeen päälle, niin säästyy sähköä tai jos ei laita valoja ollenkaan päälle, vaan avaa verhot, niin pärjää luonnonvalolla. Ei jätä pistokkeita seinään ja jättää sähkölaitteiden käytön vähemmälle. Meillä sammutetaan kaikki valot, kun lähdetään jonnekin ja sammutetaan valo, kun lähdetään huoneesta. Paulus Impiö 10 v. Miten säästän sähköä? Sammutan valot, kun en tarvitse niitä. Säästän sähköä, kun en tarvitse yövaloa. Sammutan lämmittimen kesäksi. Avaan oven, jos on lämmin. En katso televisiota kesällä. Sammutan valot, kun lähdemme välitunnille. Toimitusvarma sähköverkko on Korpelan ylpeys, jota kehitetään jatkuvasti. Laatutavoitteidemme mukaisesti suunnittelemattomia sähköntoimituksen keskeytyksiä tulee olla vuosittain aikaisempaa vähemmän ja mahdollisten katkosaikojen tulee olla lyhyitä. Korpela investoi vuonna 2014 yli kolme miljoonaa euroa sähköverkkoon. Investointisuunnitelmassa huomioidaan sähköntoimitusvarmuuden kehittämisen lisäksi kuntotarkastusten mukaiset sähköverkon saneeraustarpeet. Myös etäluettavien mittarien välittämät sähkönlaatutiedot kertovat, missä kohteissa jakeluverkon uudelleen rakennus on tarpeen. Saneerattavaa sähköverkkoa ei yleensä rakenneta samanlaisena uudelleen vaan verkon rakenne voi muuttua esimerkiksi ilmakaapelista maakaapeliin. Maakaapeloinnit keskittyvät pääsääntöisesti asutuskeskittymiin ja taajamiin, joissa sähkönkäyttäjiä on paljon. Oikeaaikaiset ja hyvin kohdennetut sähköverkkoinvestoinnit näkyvät asiakkaille matalina sähkönsiirtohintoina, vähäisinä häiriömäärinä ja nopeina vikojen korjausaikoina. Tavoitteena säävarma sähköverkko Suomalainen yhteiskunta kannustaa sähköyhtiöitä ns. ”säävarman sähköverkon” rakentamiseen. Säävarma sähköverkko tarkoittaa sitä, että sähköverkon kehittämistoimenpiteillä vähennetään vikojen määrää ja nopeutetaan vikojen korjausaikoja. Näihin tavoitteisiin päästään sähköverkon rakenteiden muutoksilla, viankorjaustoiminnan kehittämisellä ja varavoimakoneiden käytöllä. Onnistumisen keskeisenä edellytyksenä on työhönsä sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Verkko Korpela rakentaa säävarmaa sähköverkkoa eri menetelmätavoilla: •Ilmajohtoina käytetään pääasiassa päällystettyjä johtoja, joissa yksittäinen oksan kosketus ei aiheuta vikaa. •Jakeluverkon maakaapeloin•Lisäämällä kaukokäytettäviä nilla lisätään kytkinlaitteita käyttövarjakeluverkkoon, muutta millä mahdolsääilmiöitä listetaan nopea vastaan. Maakaapeloinnit vikapaikkojen Maan sisällä keskittyvät pääetsintä ja vikaaoleva kaapeli sääntöisesti asulueiden rajaaei ole alttiina tuskeskittymiin ja minen myrskylle tai taajamiin. • Rakentamalla lumikuorrengasverkkoja, malle. mikä mahdol•Johtoja siirrelistaa sähkön tään metsäisyötön useita siltä osuuksilreittejä pitkin ta tien varteen, jossa puiden kriittisiin tai vikaherkkiin sähkaatumisen riski puolittuu. könkäyttöpaikkoihin. Tällöin myös mahdolliset viat voidaan nopeasti paikantaa ja korjata. Jonna Miikkulainen 10 v. 6 7 Suoraveloitus poistuu käytöstä Korpela palvelee Suomalainen suoraveloitus päättyy tammikuun lopussa 2014. Kotimaista suoraveloitusta ei enää tämän jälkeen voi käyttää sähkö- ja kaukolämpölaskun maksussa. Asiakaspalvelu (06) 874 7350 Vikailmoitukset 24 h (06) 873 222 tai [email protected] (24 h) sähköpostilla [email protected] Asiakaspalvelumme palvelee Sinua: Palveluneuvojien yhteystiedot ovat: ASIAKAS JOKA KÄYTTÄÄ VERKKOPANKKIA ASIAKAS JOKA EI KÄYTÄ VERKKOPANKKIA SUORAVELOITUS SUORAVELOITUS ON JATKOSSA ON JATKOSSA E-LASKU SUORAMAKSU E-lasku arkisin kello 8.00 – 16.00 • laskutukseen liittyvissä asioissa • muuttaessasi uuteen osoitteeseen • sähkön myynti- ja siirtosopimuksissa • sopivan sähkö-/siirtotuotteen valinnassa • kiinteistöjen osto- ja myyntitilanteissa sähköliittymien vaihtaessa omistajaa Lestinjärvi, Toholampi ja Sievi: Silvo Mäkelä 050 564 8793 Kälviä ja Lohtaja: Vesa Niskala 044 774 7321 Asiakaspalvelumme lisäksi voit kääntyä myös palveluneuvojiemme puoleen kun tarvitset: • uuden tai tilapäisen sähköliittymän • energia- ja tuoteneuvontaa • sähkön laatuun tai mittareihin liittyvää neuvontaa • sähkökaapelin näytön • neuvoja sähköön tai sähkön käyttöön liittyvissä asioissa Kaustinen, Halsua ja Ullava: Mikael Saarikettu 040 840 1365 Kannus, Himanka ja Rautio: Jani Vetoniemi 044 774 7248 Nimityksiä Asiakkaalle e-lasku on vaivaton. E-lasku toimitetaan suoraan verkkopankkiisi ja pankki maksaa sähkölaskun eräpäivänä automaattisesti asiakkaan tililtä. Halutessaan asiakas voi hyväksyä e-laskun joka kerta erikseen. Kätevän e-laskun saat käyttöösi seuraavasti: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Kirjaudu verkkopankkiisi Kun olet hyväksynyt syöttämäsi paperilaskun, valitse jatkossa toimitustavaksi e-lasku Solmi e-laskusopimus Valitse e-laskuttajasi Odota e-laskuilmoitusta Maksa e-lasku verkkopankissasi Suoramaksu Suomalaiset pankit toteuttavat asiakkailleen, joilla ei ole käytössä verkkopankkia, uuden suoramaksupalvelun. Suoramaksua käytettäessä asiakkaalle toimitetaan sähkölaskun tiedot etukäteen ja sähkölasku maksetaan automaattisesti eräpäivänä tililtäsi. Yksityisasiakkaat Mitä tulee suoraveloituksen tilalle? Asiakas, joka käyttää verkkopankkia: Suoraveloitus u e-lasku Asiakas, joka ei jatkossakaan käytä verkkopankkia: Suoraveloitus u Suoramaksu 8 Yritys- ja kaukolämpö asiakkaat Suoraveloitus päättyy myös yritys- ja kaukolämpöasiakkailtamme. Asiakaspalvelumme lähestyi kesäkuussa 2013 kirjeitse niitä yritys- ja kaukolämpöasiakkaitamme, joilla on voimassa oleva suoraveloitussopimus. Kirjeessä kerroimme tarkemmin nykyisen suoraveloituksen korvaavista vaihtoehdoistamme. Huomioi tämä! Maksaessasi sähkö- ja kaukolämpölaskuja verkkopankissa tarkista, että käytät AINA laskukohtaista viitenumeroa. Näin maksamasi sähkö- tai kaukolämpölasku kohdistuu suoraan laskuusi. Sami Leppälä on nimitetty Korpelan Voiman kunnossapitovastaavaksi. Minna Heikkilä on nimitetty Korpelan Voiman taloushallintoon taloushallinnon asiantuntijaksi. Raija Jokela on nimitetty Korpelan Voiman taloushallintoon laskenta-assistentiksi. Riitta Jussila on nimitetty Korpelan Voiman sähkökaupan asiantuntijaksi. Saija Järvenoja on nimitetty Korpelan Voiman asiakaspalveluun asiakasneuvojaksi. EINO-MYRSKYN VAKIOKORVAUS AUTOMAATTISESTI Verkko Korpela Oy hyvittää jakeluverkkoalueellansa automaattisesti yli 12 tunnin sähkökatkoista vakiokorvauksen. Vakiokorvaus hyvitetään sähkölaskussa 6 kuukauden kuluessa sähkökatkosta. TAVOITTEENA SÄÄVARMA SÄHKÖVERKKO Verkko Korpela Oy rakentaa säävarmaa sähköverkkoa monin eri tavoin. Verkko Korpela on esimerkiksi maakaapeloinut sähköverkkoa jo lähes 20 vuoden ajan turvaan sään vaihteluilta. Maan sisällä oleva kaapeli ei ole alttiina ukkoselle, myrskylle tai lumikuormalle. 9 Silloin mennään eikä meinata kun tilanne on päällä Korpelan Voima pitää hyvää huolta sähkölinjoistaan, suuret puut kaadetaan linjakujan laidoilta ja risukot raivataan linjojen alta, jotta kulkeminen olisi helpompaa. Kun paikalle osuu syöksyvirtaus, myrsky tai talvella puihin kerääntyvä tykkylumi, silloin lähdetään liikkeelle kaikin käytettävissä olevin voimin. Tuulikki Nikkilä Jari Hanhisalo Urotekoja sähkönjakelun hyväksi 10 Syksyllä Verkko Korpela Oy:stä puita linjoilta. Yhtenäkin yönä eläkkeelle jäänyt palveluneuvoja lähdin kolme kertaa liikkeelle. Tapio Peltoniemi Kaustiselta ja Sähköt oli saatava mahdollimetsuri Jari Hanhisalo Halsualta simman nopeasti päälle, toteaa muistelivat yhdessä, mitä tapahTapio Peltoniemi. tui muutaman vuoden takaisissa Korpelaan metsuripalveluja tilanteissa syöksyvirtauksessa tarjoava Jari Hanhisalo muistaa Kaustisella, myrskyn tuhoissa myös tykkylumet. Lumi satoi Lestijärvellä ja tykkylumien puihin päivän aikana ja yön parissa sekä tietysti myös puunpakkaset järjestivät tykkylumet kaatopyynneissä pihapiiristä. puihin; koivut ja notkeat puut - Kaustisen syöksyvirtauksen taipuivat linjoille ja korkeimmat aikana jouduin tekemisiin sen puut katkesivat ja putosivat kanssa ihan linjojen päälle. henkilökohJos metsään taisesti oman ei päässyt asuinkadun moottorikelkalla varrella. Puita Jokainen puhelu oli mentiin suksilla kaatui naapurin ehdottoman tärkeä, tai lumikengillä, talon päälle sillä koskaan ei moottorisaja osa taipui voinut tietää, miten ha mukana uhkaavasti, jollei tärkeitä tietoja asiakotsalamppu kaatunut. Pihan kailla oli kerrottavakulkusuuntaa lepät olivat ihan na häiriöistä. valaisten. vaakatasossa Kun syökja vesikin tuli syvirtaus iski taivaalta ihan Kaustiselle vaakatasossa. Tuulella oli voimuutama vuosi sitten, täyttyi maa, muistelee Tapio Peltoniemi. puhelinliikenne huolestuneiden - Yhtenä joulunaattona eläasiakkaiden soitoista. Jokainen mää ja sähkönsaantia häiritsivät puhelu oli ehdottoman tärkeä, tykkylumet. Muistan tuon joulun sillä koskaan ei voinut tietää, selvästi, koska silloin ensimmäimiten tärkeitä tietoja asiakkailla nen lapsenlapseni oli käymässä oli kerrottavana häiriöstä. Tiet meillä ensi kertaa. Ei auttanut tukkeutuivat kaatuneista puista, muu kuin lähteä raivaamaan alueen asukkaista ja huoltoliikaatuneita ja kallistuneita lumikenteestä sekä satunnaisista ohikulkijoista. Tilanteen ollessa kiivaimmillaan piti tietää vain se, mitä itse tekee. Pidempien sähkökatkoksien yhteydessä ja pihapiirissä työskennellessä voi joskus kohdata myös ”sanan rieskaa”. Onneksi kaikesta on selvitty eikä vahinkoja ole tullut, vaikka puita on joskus kaadettu Hanhisalon Jarin kanssa hankalistakin paikoista. Seinän vierustalta puuta kaadettaessa otetaan huomioon rakennuksen katto, kaatosuunta ja sähköjohtojen sijainti kertaa Peltoniemi ja Jari Hanhisalo vahvistaa, että metsurin ammattitaito on tällaisissa tilanteissa tarpeellinen. Lestijärven myrskytuhot olivat mittavat Jari Hanhisalo muistelee että hän meni yöllä paikalle ja alkoi kaataa yksittäisiä puita. Aamun valjetessa myrskytuhojen kokonaisuus paljastui - pari viikkoa siinä meni, enkä ollut ainoa metsuri, hän toteaa. - Paikalla oli ainakin kolme metsuria ja motokin raivaamassa tietä Korpelan omien työmiesten lisänä. Sähkölinjoja ei edes näkynyt, niin paljon puuta oli linjojen päälle kaatunut, muistelee Jari Hanhisalo. Siinä Tapio Peltoniemi oli tekemisen meininkiä, kun porukka teki yhdessä hommia. Aina valmiina kun tarvitaan Jari Hanhisalo on Korpelan sopimusmiehiä - aina valmiina kun tarvitaan. Nyt on meneillään jatkuva työ linjojen alustojen raivaamisessa. Kun metsurin työt hiljenevät, vaihtaa Jari alaa ja menee turkistarhalle nahkomishommiin, mutta on sieltäkin valmis Korpelan palvelukseen, jos tarvitaan. Kaikkien syöksyvirtausten, myrskyjen ja tykkylumien jälkeen puiden kaatoa pihapiireistä on tullut enemmän ja puunkaatoapu on asiakkaiden käytössä. Asiakkaat ymmärtävät, miksi pihan puista katkotaan johtoja häiritseviä oksia; linjan päälle putoava oksa voi aiheuttaa melkoisen sähinäkimpun. Miesten jutellessa pöydän äärellä, kädet kävivät tiuhaan kun muisteltiin jonkin yksittäisen puun kaatoa tarkassa paikassa. Kehunsa saivat toisiltaan niin Tapio kuin taitava metsuri Jarikin, joka on valmis lähtöön, kun tarvitaan. 11 Sähköinsinööreille löytyy työpaikkoja Sähkötekniikan koulutusohjelmasta kesäkuussa valmistuneilla sähköinsinööreillä oli kaikilla kymmenellä työpaikka jo valmistumispäivänä. Tämä on hieno asia, toteaa koulutusohjelmavastaava Jari Halme Centria ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelmasta Ylivieskasta. Tuulikki Nikkilä 12 Centria ammattikorkeakoulu antaa opetusta kolmessa kaupungissa; Ylivieskassa, lisäksi Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Opetus on työelämälähtöistä ja perustuu joustavuuteen ja yksilölliseen kohtaamiseen. Valmistuneiden osaamisella on kysyntää työelämässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Apuna ovat ammattikorkeakoulun hyvät yhteydet työelämään. Opintoretkillä tapaa usein tuttuja nimiä ovien nimikylteissä; meidän entisiä opiskelijoita löytyy eri puolilta Suomea – ja kauempaakin. Esimerkiksi ottaessani yhteyttä entiseen opiskelijaamme kävi ilmi, että hän asuu Maltalla ja kiertää Välimeren alueen satamissa käyttöönottamassa satamanostureita, kertoo Jari Halme. Sähköinsinöörille on tarjolla monenlaisia työpaikkoja, kullekin taitojensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Työtä tarjoavat sähköyhtiöt ja energian tuottajat, prosessiteollisuus ja sähkötekninen teollisuus. Sähköurakointiala sekä suunnittelutoimistot ja tutkimuslaitokset, teleoperaattorit ja opetustehtävät tarjoavat mielenkiintoisia työpaikkoja. Kukin voi valita oman työtehtävänsä oman suuntautumisensa mukaan, toteaa Jari Halme. Sähköinsinöörikoulutus kestää neljä vuotta, se on tavoiteaika. Tutkintoon kuuluvat perusopinnot, yhteiset ammattiopinnot, suuntaavat opinnot ja vapaasti valittavat opinnot sekä harjoittelu ja opinnäytetyö. - Sähkövoimatekniikan opetussisältöön kuuluvat sähkön siirto ja jakelu, sähköverkon mitoitus, suojaus ja kaukosyöttö, rakennusten sähköjärjestelmät, sähkönsuunnittelu ja teollisuuden sähkökäytöt. Energiatekniikka antaa valmiudet lämpövoimalaitoksiin ja polttotekniikkaan, ydinvoimaloihin, sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, ja tietysti energiamarkkinoihin. Uusiutuvista energiamuodoista esille tulevat tuulivoimalat sekä puun kaasutukseen perustuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Tietoliikennetekniikan puolella opiskelija voi erikoistua radiotekniikkaan ja langattomaan tiedonsiirtoon, ohjaustekniikkaan ja kenttäväyliin, sulautettuihin järjestelmiin, EMC:hen ja testaustekniikkaan sekä digitaaliseen signaalinkäsittelyyn. Tarjolla on myös sähköinsinöörikoulutusta aikuisopiskelijoille. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa. Lähiopetustarjonta on viikonloppuisin. Ylivieskasta on mahdollisuus päästä opiskelijavaihtoon ulkomaille: Ruotsissa yhteistyökorkeakoulu on Blekingen teknillinen korkeakoulu Karlskronassa, Saksassa Aachenin ammattikorkeakoulu ja Venäjällä Pietarin teknillinen yliopisto. Toimilupahakemuksessaan Centria ammattikorkeakoulu painottaa sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksessa hyvää työtilannetta. Alueellemme on tulossa monia energia-alan investointeja, uusia tuulipuistoja, ydinvoimala ja näihin liittyviä kantaverkkoinvestointeja. Investoinnit tarvitsevat sähköinsinöörien osaamista ja työpanosta. Ylivieskan sähköinsinöörikoulutuksen valtakunnallinen erikoisuus on painottuminen energiatekniikkaan, erityisesti energian tuotantoon uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä. Uusi painopiste on energiatehokkuus, mikä on alueemme prosessiteollisuuden kannalta keskeinen asia. Vientiteollisuuden tuotantokus- tannuksissa energiakustannusten osuus on merkittävä, toteaa koulutusohjelmavastaava Jari Halme. Ainoa naisopiskelija antaa mieleen myös lisääntyvä tuulivoima ja siirtoverkkotyöt. Veljen innoittama Ylivieskaan Tero Ylitalo Raahesta on käynyt Toisen vuosikurssin opiskelijoiRaahen ammattikoulussa den joukossa ainoana naisena sähköalan koulutuksen ja opiskeleva Laura Salonpää Ouhaki jatkopaikan Ylivieskasta, laisista toteaa, että olo ainoana päämääränä on sähköinsinöörin naispuolisena ei ole mitenkään tutkinto. Kiinnostuksen kohteena orpo. Opiskelukaverit ja opettajat on sähkövoimapuoli. ottavat minut Kesätöissä hienosti vastaan, hän oli Pohjola Laura Salonpää Werkonratoteaa. Laura kennus Oy:llä Opetusmaailmaa suoritti ylioppilinjatöissä ollaan uudistamassa lastutkinnon ja maastossa. ja tiedot valtion taholta oli kiinnostunut Linjatyö oli muovat vielä vahvistamatfysiikasta ja kavaa hommaa, ta, mutta selvää on, tekniikasta, joten ja sai kulkea että ollaan siirtymässä opiskelupaikka metsissä. suurempiin opiskelivalikoitui kiinnosTehtävänä olivat jamääriin ja alueille tuksen perusteeluuden rakennus tulee omat koulutusla. Ensimmäisen ja saneeraukset. vastuualueet. kesän harjoitteNämä tehtävät lun hän suoritti kiinnostavat Oulaisissa Ruukki jatkossakin. Metals Oy:llä, ja se antoi pontta Opiskeltavaa on jäljellä vielä kolsuunnitteluun ja toteutukseen. me vuotta ja yksi kurssi rästissä, Huomasin, että suunnittelu ja kertoilee Tero Ylitalo. toteutus kulkevat käsi kädessä, Luokka on pieni ja siellä on pitää osata yhdistää opiskelu ja helppo opiskella; paikka on käytäntö. Samalla tulee kuunnelmukava ja opetus on hyvää. Tero la sellaista, joka tietää, että näin toivoisi kyllä vähän enemmän tämä ei onnistu. Alkukesästä käytäntöä kuin teoriaopetusen osannut tehdä mitään enkä ta. Isoveli on käynyt saman tiennyt mistään mitään. Lopkoulun ja siksi kai rohkaistuin pukesästä jo osasi tehdä ja sai hakemaan tänne, Tero pohtii. tehtäväkseen joitain tarkistuksia, Vaihtoehtoina olivat metalli ja ja se oli jo paljon, kertoo Laura sähkö; sähköpuoli voitti mielenSalonpää. kiintoisempana. Työtä on ja sitä Kiinnostuksen kohteena riittää. Töitä hän on tehnyt pitLauralla on vahvistunut enerkiäkin vuoroja myrskyjen tuhoja giatekniikka. Hän haluaisi oppia korjatessa. Myös suunnittelun ja tekemään sekä suunnittelu- että toteutuksen parissa riittää kehikäytännöntöitä sillä vaihtelu tettävää. Tero Ylitalo painottaa virkistää. Laura toteaa jo, että myös turvallisuutta, turvallisuushäntä ei kaduta yhtään opiskelukulttuuri on ammattinsa osaavan paikan valinta. Uutta haastetta merkki. 13 Olen leiponut ” kakarasta” asti Näin toteaa naurussa suin ja kädet jauhoissa Kotileipomon omistaja ja työntekijä Sanna Herrala Kannuksessa omassa leipomossaan. Suklaapiir Tuulikki Nikkilä t osarve juust u kk in K 12 kpl / a nnos oa 2 dl mait a 40 g voit aa 30 g hiiv eria k so l rk 1 olaa su tl 3/4 oja hnäjauh n. 4 dl ve astetta ra o st u n. 1 dl ju hon lilhoon jo aada ku k aksua , p n a si k k iu ee mmitä h nes tarp n lä , u k o it ja a . o si m h ertaisek i ja li sää li sää jau kaksink Sulata vo ineet, sekoita ja a kohota a n t n u A u . a m osaan säät taikina kuuteen it kaulita ksi, jaa ä sälle, re si ö jotta vo y te p y li sitten tä n ja kau a a a ll sa o ru n tee e ja ina kah oreunall Jaa taik yrän ulk yte ymp tä ä . it v n ja le uotoo sarven m taivuta Täyte: 0g ikale 20 kinkkusu 100 g o st a tuorejuu misuola l paus aro aste 1 d koitus, ri alla juustora se ti rt y , okalusik ippuri hdella ru a k mustap le il rv levitä sa stohteen ja hän juu kaikki y , laita vä a ll a n Sekoita u m le kanan in, voite . pintaan llillä 15 m e iä p n e ta o m sie Ko h i unikon ta a tt e siä. raast vän väri nnes hy essa ku e st a 0 0 Paista 2 era!! aidon k ylmän m Nauti k 14 Mikä onkaan ihanampaa meille herkuttelijoille kuin tuoreen pullan tuoksu? - Idea oman leipomon perustamisesta lähti 4H kakkukurssilta. Siellä todettiin, että suoramyyntipisteeseen tarvittaisiin lisää leipojia. Olin Pollarin kaupalla töissä 15-vuotiaasta asti illat ja viikonloput. Koulutuksen olen saanut Vaasassa Hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksessa kaksivuotiselta yo-ravintolakokkilinjalta, mutta sitä työtä en ole tehnyt päivääkään. Sitä työtä vain ei ollut tarjolla, toteaa Sanna Herrala. 4H-suoramyyntiin leipominen oli alku ja myöhemmin jatkettiin pullan myyntiä Pollarin kaupassa. Vadelmamokkatorttu oli ensimmäinen tuote suoramyynnissä, sillä lähdettiin liikkeelle ja sitä menee edelleen kaupan kautta. Kun tuotteet tulivat tutuiksi, oli aika perustaa oma kotileipomo. Vuoden 2007 kesällä rakennettiin tilat ja joulukuun alusta Sanna Herrala jäi oman kotileipomon omistajaksi ja työntekijäksi. Aikaisemmin Sanna leipoi omassa keittiössään perheen töiden keskellä, siinä leivottiin päivät ja viikonloput ja joskus yölläkin kun tarvittiin. Suosikkituotteita ovat Sannan mukaan pullapitkot ja pikkupullat. - Kotileipomon valikoimassa ovat kaikki muut paitsi ruisleipä. Joululimppua teen mummun reseptillä. Leivonnaiset tehdään tilausten mukaan mm. kihlajaisiin, häihin, kastetilaisuuksiin, lakkiaisiin, syntymäpäiville ja hautajaisiin; palveluun saa tarvittaessa mukaan myös pitopalvelun. Silloin apuun rientävät omat tyttäret ja siskot. Kesällä leipomossa on ollut apuna kondiittori ja joskus talviaikaan opiskelijaharjoittelijoita, kertoo Sanna Herrala. Töitä on riittänyt - Töitä on riittänyt sillä kaikki eivät osaa, eivätkä ehdi itse valmistamaan leivonnaisia juhliinsa. Näissä minun leipomissa tuotteissa säilyy kotitekoisen maku ja tuoksu. Leivontaan Sanna kertoo käyttävänsä aina voita, joskin joskus tilaaja haluaa käytettävän muuta rasvaa esimerkiksi allergioitten takia. Koneistus on ajan tasalla ja toimiva minulle, peltiteline on teetetty omien uunipeltien mittojen mukaan ja se on tarpeellinen, vakuuttaa Sanna. Oma kaulinkin on vahvistettu ja tarpeeksi painava työväline, puinen, mutta sisällä metallia. Mummon reseptit ovat vieläkin käytössä ja kirja tallessa. Joulutorttutaikinan Sanna kaulitsee itse, niin syntyvät parhaat joulutortut. Voileipäkakut ovat isotöisiä, mutta näyttäviä tarjoilupöydällä. Erikoisin tilaus, mikä tulee Sannan mieleen, on mustalla kermavaahdolla päällystetty hääkakku. Ei siitä ihan mustaa tullut, mutta aika tumma kuitenkin, Sanna naurahtaa. Muualle Sanna Herrala ei haikaile töihin, tässä on oma aikataulu ja saa itse suunnitella tekemisensä. - En vaihtaisi enää mihinkään. Eikä tästä ole paluuta toiselle työnantajalle. Työpaikka on kotitalon jatkeena, siinä on helppo hoitaa samalla myös kotityöt. Lomaakin voi järjestellä, elokuussa oli neljä päivää kesälomaa ja lasten syysloman aikaan ainakin viikonloppu. Talvilomankin pidän lasten ehdoilla, juttelee Sanna. Kevään lakkiaiset ovat kiireisintä aikaa, silloin Sanna hälyttää koko suvun töihin. Kyllä siinä yksi yö menee läpi nukkumatta. Kaikilla kun on sama juhlapäivä, pitopalvelua Sanna ei enää lakkiaisiin tarjoa vaan lepää itsekin perheen kanssa kovan urakan tehneenä. - Sähkö on tietysti kotileipomolle tärkeä elementti. Korpelan Voima on hyvä ja varma sähkön toimittaja. Jos sähköt katkeaisivat kesken paistamisen, olisi siinä mietittävää että miten leipomukset nyt saadaan paistettua, mutta onneksi niin ei ole ikinä sattunut, kiittelee Sanna Herrala. Haastattelun sivussa, jutellessa, syntyivät ihana suklaapiirakka, pullapitkot ja kanelikierteet, ja tuoksu oli kotoisen huumaava. 200 g vo ita 2 1/2 dl ve ttä 4 rkl kaa kaojauh etta 1 tl suola a akka 1. kiehau ta kattil assa ja ota pois 5 dl vehn liedeltä äjauhoja 5 dl sok eria 2 tl sood aa 2 tl vanil liinisoke ria 2. mitta a siivilä n läpi ja yhdistä 1 dl piim kiehaute ää tai tu ttuun ne rkkilaista steeseen jogurttia 3. sekoit a taikin aan 2 munaa 4. sekoit a taikin aan ja ta li säystä rkista e ! ttä taik ina ei ole Levitä ta liian ku ikina pe umaa e llille void nnen mu ellun leiv nien inpaperi Anna he n päälle tki jäähty ja p a is ä ja levitä ta 200 a steessa sitten ku n. 22-24 orr utus: Kuorr utu min. s: 150g voit a 2 rkl kaa kaojauh etta 3 rkl ma itoa tomusok eria Sulata vo i ja li sää muut ain kiehauta eet, varovast i ja pois liedeltä, li sää tom usokeria siivilä n läpi se koittaen kun nes halu tun paksuis ta. Levitä heti piirakan päälle la stalla ja sirotte le pintaa n kookosh iutaleita tai nonpare lleja. Anna jä ähtyä jä äkaapissa ky paloittele lmäksi, ja nauti hyvän k ahvin ke ra! 15 Joulun valot! –piirustuskilpailun satoa Lämmin kiitos kaikille Joulun valot! –piirustuskilpailuun osallistuneille lapsille ja nuorille. Valtavan hienoja piirustuksia/maalauksia tuli kilpailuun yli 1000 kpl ja osallistujia oli lähes 900. Kilpailun suosio yllätti meidät täällä Korpelan Voimalla positiivisesti ja tästä suuresta suosiosta sekä tietysti valtavan hienoista piirustuksista/maalauksista johtuen kilpailuraati päätyi arpomaan Korpela asiakaslehteen tulevat työt. Kaikkien Joulun valot! -piirustuskilpailuun osallistuneiden lasten ja nuorten työt julkaistaan kuvagalleriassa Korpelan Voiman kotisivuilla osoitteessa www.korpelanvoima.fi joulukuun 2013 aikana. Feemia Jukkola, 7 v. Valtteri Siipola , 1,5 v. Inka Känsäkoski, 12 v. Eetu Isokangas, 9 v. Ronja Rautio, 3 v. Sakari Humalajoki, 10 v. 16 Saana Virtanen, 3 v. Rebekka Kivioja, 12 v. Viivi Hihnala, 7 v. Ilona Kuusela, 9 v. Pinja Korpela, 6 v. Riikka Hein onen, 12 v . 17 Energiakilpailu 2013 satoa Korpelan Voima järjesti tänä syksynä jakeluverkkoalueensa tokaluokkalaisille ensimmäistä kertaa Energiakilpailun. Energiakilpailun tarkoituksena oli innostaa sekä oppilaita että opettajaa pohtimaan energia-asioita ja tehdä kilpailutyön suunnittelusta ja toteutuksesta koko luokalle mieleenpainuva esim. Energiaviikon kohokohta. Omaperäisin ja parhaiten energiansäästöä edistävä ja/tai uusiutuvia energialähteitä kuvaava työ palkitaan Korpelan Voiman toimesta. Voittajatyö osallistuu Motivan valtakunnalliseen kilpailuun, josta voittajatyön suunnitellut luokka voi voittaa matkan esim. Korkeasaareen ja Heurekaan Helsinkiin. Voittajatyöksi valikoitui monien hienojen kilpailutöiden joukosta Raumankarin koulun 2-luokkien suunnittelema ja toteuttama elokuva (video) energiansäästämisestä sekä luonnonsuojelusta. Opettaja Juho-Matti Norrena kertoo kilpailutyön suunnittelusta, toteutuksesta ja tavoitteesta seuraavaa: ”Oppimisen tavoitteina oli, että oppilaat tutustuvat tapoihin säästää luontoa ja energiaa arjen pienillä toiminnoilla. Painopisteenä toiminnan omakohtaisuus, eli kuinka minä ja perheeni voisimme toimia paremmin. Elokuvan tekemiseen sisällytettiin tavoitteita äidinkielestä, kuvataiteesta, musiikista (mukana oppilaiden itse laulamaa musiikkia lopussa) sekä ympäristö- ja luonnontiedosta.” Valitsijaraatia miellytti voittajatyössä erityisesti toiminnan omakohtaisuus, eli kuinka tokaluokkalainen ja hänen perheensä voivat vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa ja edistää luonnonsuojelua arjessa. Positiivisena asiana koettiin myös yhdessä tekeminen; voittajatyöhön kun osallistuivat kaikki Raumankarin koulun tokaluokkalaiset. Lämpimät onnittelut Raumankarin koulun tokaluokkalaisille ja heidän opettajilleen! Raumankarin koulun 2-luokan työ Energiansäästämisestä (video) Raasakan koulu 2. C Kannus Tekijät: Riika Ypyä ja Ansa Nissilä Korpelan aarteet -peli Tekijät: Jenna Peltomiemi, Senni Arola, Henni Oksa. Raasakan koulu 2. C, Kannus. Äijälän koulu - juliste Tekijät: Äijälän koulu 2 luokka 18 19 Kiitämme kaikkia sidosryhmiämme Eino-myrskyn yli 27 m/s puuskat aiheuttivat sunnuntaina 17.11.2013 poikkeuksellisen pahoja ongelmia Verkko Korpelan sähkönjakeluun. Myrskystä johtuvat suuret vahinkomäärät ja työturvallisuusriskit aiheuttivat haittaa sähkökatkosten korjaustöille. Kiitämme asiakkaitamme ymmärtäväisestä suhtautumisesta myrskyn aiheuttamaan suurhäiriötilanteeseen. Kiitämme henkilökuntaamme sekä metsureita, urakoitsijoita ja kaikkia muita lisävoimiksi tulleita henkilöitä ja yrityksiä ammattitaitoisesta viankorjaustöistä. Verkko Korpela Oy Korpelalta mitalit lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima haluaa olla omalta osaltaan innostamassa lapsia ja nuoria urheilemaan ja liikkumaan lahjoittamalla mitalit urheilukilpailujen järjestäjille. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille kilpailijoille varattu osallistumismitali. Mitaleita voi tilata muun muassa jokainen Korpelan Voiman jakeluverkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Jenni Perälahti puh. 044 774 7220 tai [email protected] Löydä kuva! Palkitsemme 10 tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta ARPALIPUKE 20.1.2014 mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä ”LUKIJAKILPAILU”. Piparkakku-ukot löytyivät sivuilta: Nimi Piparit hukassa – pukki pulassa! Joulupukki on kadottanut osan piparkakku-ukoista. Vahva epäilys on, että ne löytyvät tämän lehden sivuilta… Etsi 4 hukkateillä olevaa piparkakku-ukkoa (tämän sivun ukkoa ei oteta lukuun mukaan) ja voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi! Osoite Puh. ✄ Sähköpostiosoite
© Copyright 2024