Korpelan sähköverkko priimakunnossa
i t h Ko . . . ä ä s e k NTAAN E U L Ä T E INEN SIIRTYMuutoksia. am aiheutta ulla 8. v i s e t o Tied Korpelan sähköverkko priimakunnossa Etäluettavien mittarien asennukset alkavat Rakentaja: Muista tilata sähköliittymä! Esittelyssä Pietilän Lomatalot KORPELA PLUS 1 / 2012 • rpela o K a m idän o Me rp Vesiko tteet ela-tuo – puhd asta a a ve s e n e rg i ituotan nosta Vesikorpela-tuotteet sisältävät puhdasta, sataprosenttista vesivoimaa Korpelan Voiman historia alkaa Lestijoessa sijaitsevan Korpelan voimalaitoksen valmistumisesta vuonna 1919. Voimalaitos tuotti alusta alkaen vesivoimalla tuotettua sähköä sekä paikalliseen tarpeeseen että myytäväksi lähialueille. Nykyään Korpelan Voiman vesivoimalaitoksia on Lestijoen lisäksi Kalajoessa (Hamarin ja Padingin voimalaitokset) ja Perhonjoessa (Pirttikosken voimalaitos). Näiden lähialueiden vesivoimaloiden tuotto sekä muista vesivoimaloista hankittu vesivoima muodostaa yli kaksikymmentä prosenttia Korpelan Voiman kokonaishankinnasta. Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa Vesivoimaloilla tuotettu sähköenergia on hyvin ympäristöystävällistä. Vesi ei vähene eikä mene pilalle virratessaan turbiinin läpi. Aikanaan turbiinien läpi virrannut vesi haihtuu ja sataa uudelleen yläjuoksulle. Veden kiertokulkua ajatellen kyse onkin pitkälle aurinkoenergian hyödyntämisestä! • KORPELA PLUS 1 / 2012 Uusiutuva vesivoima on ympäristötietoisen kuluttajan valinta Vesivoima on useiden mielipidemittausten mukaan hyväksytyin tapa tuottaa energiaa. Korpelan Voima tarjoaa kuluttajille sataprosenttista vesivoimaa mahdollisimman helpolla tavalla. Vesikorpela-tuoteperheeseen on valittu erityisesti pienkuluttajille sopivat tuotteet: Vesikorpela Yleis, Vesikorpela Kausi ja Vesikorpela Yö. Yleis-, kausi- ja yösähkö ovat valtakunnallisia sähkötuotteita ja vihreitä arvoja arvostavan kuluttajan on helppoa ja yksinkertaista vaihtaa sähkötuotteensa vastaaviin Vesikorpela-tuotteisiin. Lisätietoja antaa myyntipäällikkö Jouko Haapoja puh. 0503063750 tai jouko.haapoja@ korpelanvoima.fi Asiakaspalvelu väliaikaistiloissa Korpela Plus 1 / 2012 ■ Teksti: Tuulikki Nikkilä Korpelan sähköverkko priimakunnossa............................................... 4-5 Seuraa opasteita, löydät perille! Korpelan Voiman päärakennuksessa pörisevät porat ja remonttimiehet häärivät alakerran tiloissa, äänet kuuluvat lähes kaikkialle. Korpela pahoittelee asiakkaille remontista aiheutuvaa haittaa. Asiakaspalvelu palvelee väliaikaisesti pihan varastorakennuksessa, jonne löytää pääovelta mustia nuolia seuraamalla. Päärakennuksen alakerrassa on käynnissä perusremontti; vanhan rakennuksen peruskorjaus. Remontti tuo mukanaan uutta ilmettä ja parantaa toiminnallisuutta. Lukijakilpailun nro 2/11 voittajat: Jaakkola Helena, Tampere Jussila Kalevi, Lestijärvi Kanala Risto, Kokkola Korpijärvi Esa, Pietarsaari Niva Kaarina, Typpö Parantala Matti, Kokkola Pollari Heikki, Marinkainen Särkilä Matti, Himanka Teirikangas Maria-Leena, Kaustinen Tervala Anne, Toholampi Onnea voittajille! Etäluettavat mittarit....................................... 6-8 Muista tilata sähköliittymä .............................. 9 Tilaa sähkölasku e-laskuna ........................... 10 Salkunhallintapalvelu ..................................... 11 Laskiaisesta pääsiäiseen ......................... 12-13 Kaustisen Salonkylän kudontapiiri ..... 14-15 Esittelyssä: Pietilän Lomatalot............... 16-17 Korpelan uusia kasvoja ........................... 18-19 Lukijakilpailu....................................................... 20 KORPELA plus Korpelan voima kuntayhtymäkonsernin asiakaslehti Nro 1 / 2012 – 14. vsk ISSN 1456-0712 Julkaisija: Korpelan Voima Painos: 18 000 kpl Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu/taitto: T. Fors / Taikahattu Kansi: Elina Paavola Paino: Lönnberg Painot Oy, Ylivieska Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri Korpelan Voima tukee tokaluokkalaisten Energiansäästöviikon opetusohjelmaa Ensi syksynä viikolla 41 vietetään jälleen Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Korpelan Voima tukee entiseen tapaan jakeluverkkoalueensa Tokaluokkalaisten teemaviikkoa hankkimalla aiheesta kiinnostuneille kakkosluokille ”Hei, kaikki toimii!”-opetusmateriaalin. Aineisto antaa tietoa energiasta käsitteenä, energian tuotannosta ja järkevästä käytöstä sekä säästämisestä. Lisätietoja: www.heikaikkitoimii.fi Opettajat voivat tilata materiaalin Korpelan Voimalta puhelimitse numerosta 044-774 7751 tai sähköpostitse [email protected] KORPELA PLUS 1 / 2012 • Korpelan sähköverk ■ Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Korpelan Voima Verkko Korpela Oy huolehtii alueensa sähkönjakelusta parhaalla mahdollisella tavalla. Korpelan jakelualueella on myrskyistä selvitty hyvin eikä pitkiä keskeytyksiä ole ollut. Säävarman verkon rakentamiseen on Korpelassa tehty pitkäjänteistä työtä jo vuosikymmeniä. Vaikka myrskyn, ukkosen tai lumen yllättäessä jokaisen on tunnustettava oma pienuutensa, voi luonnonvoimien aiheuttamilta suurimmilta tuhoilta kuitenkin suojautua ennakoivalla, päämäärätietoisella työllä. Kehittynyt tekniikka vähentää vikoja ja nopeuttaa niiden korjausta Nykyaikaista suojaustekniikkaa käyttämällä voidaan vähentää lyhyitä sähkökatkoja sekä helpottaa vikojen löytymistä. Lyhyellä sähkökatkolla tarkoitetaan 0,4 sekunnin pituisia sähkökatkoja, joita aiheuttavat tyypillisesti eläimet ja sähkölankoja koskettavat oksat. Asiakkaalle tämä näkyy lyhyenä sähköjen räpsähdyksenä. Maasulkuvikojen sammutuslaitteilla on saatu poistettua noin 70 prosenttia lyhyistä katkoista. Tätä tekniikkaa on lisätty määrätietoisesti Korpelan jakeluverkkoon jo vuodesta 2003 lähtien ja tämän vuoden alusta alkaen suojaus on ollut käytössä koko jakelualueella. Lisäksi nykyaikainen tekniikka mahdollistaa joidenkin vikapaikkojen paikantamisen automaattisesti järjestelmien avulla. Etäluettavien mittarien vaihto kaikille kuluttajille on seuraava askel tarkempaan vikojen paikantamiseen. Mittarien vaihdon jälkeen nähdään pääsääntöisesti kenellä on sähköt kunnossa. Nämä tietojärjestelmien kautta saatavat vikatiedot tulevat nopeuttamaan entisestään mahdollisten vikojen korjausta. Raivaus ja partiointi tekniikan apuna Johtoaukkojen säännöllinen raivaus on tärkeä osa sähkökatkojen ehkäisemisessä. Raivausta toteutetaan noin 5 vuoden välein. Säännöllisellä raivauksella saadaan pidettyä johtoaukko vapaana kasvavista puista. Keskijännite verkon johtoaukko on 10 metriä leveä, eikä sen raivaaminen aina riitä. Johtoaukon vie- rellä olevasta reunametsästä voi taipua puita voimakkaan tuulen tai lumikuorman seurauksena sähköjohtojen päälle ja aiheuttaa vian. Talvella johtoaukkoja partioidaan hiihtämällä tai moottorikelkalla kun lumimäärät puissa kasvavat suureksi – tavoitteena on paikallistaa mahdolliset johtoalueen ulkopuolelta taipuvat puut ennen kuin ne ennättävät aiheuttamaan sähkökatkoja. Säävarma sähköverkko rakentuu monimuotoisista ratkaisuista Korpelan jakelualueella on yli 3500 kilometriä sähköverkkoa. Sähköverkko suunnitellaan aina mahdollisimman kestäväksi sääilmiöitä vastaan. Maakaapelia rakennetaan silloin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Pääsääntöisesti taajamat on maakaapeloitu ja erotettu maaseutuverkosta. Toimenpiteillä on parannettu sähkönjakelun varmuutta alueilla, missä on paljon asiakkaita ja yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja kuten polttoaineen jakelua, terveyskeskuksia ja kauppoja. Keskustaajamien lisäksi maakaapelia rakennetaan pääsääntöisesti uusiin asumiskeskittymiin ja linjojen vanhuuden vuoksi saneerattaviin kohteisiin. Korpela on siirtänyt jo useiden vuosien ajan keskijännitelinjojaan teiden varsille. Tällöin toinen puoli sähkölinjasta on turvassa kaatuvilta puilta. Tien varressa oleva sähkölinja on helppo huoltaa ja mahdolliset vikapaikat löytyvät nopeasti. Suo- ja peltoalueilla puustoa ei ole ja näillä alueilla sähkölinjat ovat yleensä myrskyn aikana turvassa, mistä johtuen maakaapelointi ei usein ole näillä alueilla tarkoituksenmukaista. Johtoaukko on noin 10 metriä leveä. Lähialueella kasvavat puut yltävät taipuessaan aiheuttamaan häiriön. • KORPELA PLUS 1 / 2012 kko priimakunnossa Vikojen paikantaminen ja korjaaminen sujuu nopeastI Korpela on vuosittain lisännyt sähköverkkoon kauko-ohjattavia erotuslaitteita, joilla vikapaikka saadaan rajattua nopeasti ja suurimmalle osalle asiakkaista sähköt palautettua. Yleensä yksittäinen vika paikallistetaan noin tunnissa, jonka aikana käydään läpi 20 – 50 kilometriä sähkölinjaa eri tekniikoita hyväksi käyttäen. Vian etsimisen aikana sähköt voivat katkeilla useita kertoja. Korjausajan pituus riippuu siitä, minkälaista vahinkoa sähköverkolle on aiheutunut. Vaikka sähkökatkon aiheuttaja olisikin vain pieni oksa, sen voi poistaa vain työhön koulutettu ammattihenkilö. Suurempia alueita koskevista vioista tulee aina hälytys Korpelan käyttökeskukseen, joka käynnistää vianhoidon välittömästi. Jos sähköt ovat poissa suuremmalta alueelta, saattaa Korpelan vikapäivystysnumero tilapäisesti ruuhkaantua. Verkkopäällikkö Ilpo Karsikas muistuttaa, että käyttökeskuksen päätehtävä on vikatilanteissa sähköjen palauttaminen, mikä osaltaan rajoittaa asiakaspuhelujen käsittelymahdollisuuksia. Häiriötiedote: Hannun päivän myrskytiedote Korpelan wwwsivuilta. Käyttökeskus ei voi arvioida vian kestoaikaa ennen kuin vikapaikka on löydetty. Kun vikapaikka on rajattu ja korjaustyöt ovat käynnissä, pystyy käyttökeskus antamaan tarkempia tietoja asiakkaille häiriön kestosta. Häiriötiedotteet on luettavissa myös Korpelan Internet-sivuilla. Verkkopäällikkö Ilpo Karsikas pitää erityisen arvokkaana asiana sitä, että asiakkaat, joilla on ollut tarkempaa tietoa vikapaikoista ja vikojenaiheuttajista ovat ilmoittaneet niistä käyttökeskukselle. Tällaiset ilmoitukset lyhentävät vikojen korjausaikaa, mistä johtuen suurempien vikojen löytämiseen johtaneista vihjeistä on annettu vihjepalkkioita. Vikojen nopea korjaaminen ja sähköjen palauttaminen on Korpelan asentajille kunnia-asia. Raskas maastossa tehtävä korjaustyö vaikeissa luonnonolosuhteissa vaatii kovaa ammattitaitoa, sitkeyttä ja rohkeutta. Onneksi meillä on motivoituneet, maan parhaat asentajat käytössä, toteaa verkkopäällikkö Ilpo Karsikas. Sähkökatkoihin varautuminen Lumen painama koivu on taipunut sähkölankaan ja aiheuttanut häiriön. Korpelan omistajat ovat päättäneet pitää sähköverkon hyvässä kunnossa. Hyväkuntoisesta sähköverkosta huolimatta asiakkaiden kannattaa varautua tarkoituksenmukaisella tavalla mahdol- Myrsky on ohi, puut poistettu ja sähkölangat voidaan taas liittää yhteen. lisiin pidempiin sähkökatkoihin, joita voimakkaat luonnonolosuhteet saattavat aiheuttaa. Muun muassa Puolustusministeriö on julkaissut Internetistä ladattavan kansalaisoppaan nimeltä ”Pahasti poikki”, missä ohjeistetaan miten eri tahot voivat varautua pidempään sähkökatkoon. Korpelan tavoitteena on turvata toimialueen laadukas sähkönjakelu nyt ja tulevaisuudessa. Korpela jatkaa pitkäjänteistä työtään säävarman sähköverkon rakentamiseksi. KORPELA PLUS 1 / 2012 • Etäluettavien mittarien asennukset alkavat ■ Teksti: Ari Koskinen / Kuvat: Korpelan Voima Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan sähkönmittauksen tulee perustua tuntikohtaiseen energiamittaukseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämä merkitsee sitä, että nykyisistä mekaanisista sähkömittareista on vähintään 80 prosenttia vaihdettava määräaikaan mennessä etäluettaviin sähkömittareihin. Verkko Korpela Oy asentaa vuoden 2013 loppuun mennessä asiakkailleen Kamstrupin valmistamat etäluettavat mittarit niiden korkean luentavarmuuden, monipuolisten ominaisuuksien ja kilpailukykyisen hinnan vuoksi. Asennustyön suorittaa Verkko Korpela Oy:n oma henkilökunta, mikä varmistaa asennustyön korkean laadun. Ensimmäiset massa-asennukset alkavat keväällä 2012 Kannuksen alueella. Asennuksista tiedotetaan asiakkaille tarkemmin hyvissä ajoin ennen mittarien vaihtoa. Vuoden 2012 alustava asennusaikataulu • KORPELA PLUS 1 / 2012 Mittarien ominaisuudet huippuluokkaa Etäluettavien mittareiden tärkein ominaisuus on tunneittain tapahtuva kulutetun energian tallentaminen. Lisäominaisuuksia ovat mahdollisuus lukea kulutettu energia tuotteittain ja hetkellinen kokonaistehon näyttö sekä hetkellisvirran ja jännitteen näyttö vaiheittain. Näiden ominaisuuksien avulla voidaan selvittää esimerkiksi mahdollisen pääsulakepalon syy. Tunnistekoodi Mittarin nestekidenäytön vasemmassa yläreunassa on tunnistekoodi, joka osoittaa, mistä lukemasta on kysymys. Mittarista voidaan lukea kokonaisenergialukeman lisäksi päiväkulutus ja yökulutus. Uusilla mittareilla voidaan mitata myös asiakkaan tuottamaa sähköenergiaa, mikäli asiakkaalla on niin paljon sähköntuotantoa, että sitä siirretään jakeluverkkoon. Mittarilukema Mittarin vianpaikannusominaisuuksien kannalta on tärkeä ”dCon” kohdassa tehtävä sähkön katkaisu, jolla korvataan perinteinen pääkytkimen avaaminen. Tunniste Näytössä olevan lukeman merkitys Tunniste Näytössä olevan lukeman merkitys 1.8.0 Kokonaisenergia (kWh) 0.9.1 Kellonaika 1.8.1 T1 Päiväenergia (kWh) 0.9.2 Päivämäärä 1.8.2 T2 Yöenergia (kWh) 32.25 Vaihe L1 hetkellisjännite (V) dCon Sähkön katkaisu painikkeella 52.25 Vaihe L2 hetkellisjännite (V) 1.7.0 Hetkellisteho (kW) 72.25 Vaihe L3 hetkellisjännite (V) 2.8.0 Kokonaistuotantoenergia (kWh) 31.25 Vaihe L1 hetkellisvirta (A) 3.8.0 Kokonaisloisenergia (kVArh) 51.25 Vaihe L2 hetkellisvirta (A) 4.8.0 Kokonaisloistuotantoenergia (kVArh) 71.25 Vaihe L3 hetkellisvirta (A) Muista jättää mittariin sähköt päälle Etäluettavien mittareiden ominaisuuksista johtuen niissä on oltava aina sähköt päällä. Tästä johtuen esimerkiksi pidempien poissaolojen aikana vapaa-ajan asunnoilta sähköt tulee katkaista pääkytkimen avaamisen sijasta mittarissa olevan painonapin avulla. Näin mittarin toimintakyky säilyy ja Verkko Korpela voi tarkistaa esimerkiksi myrskyjen jälkeen nopeasti, että sähköt ovat kiinteistössä kunnossa. Kiinteistössä tehtävien sähkötöiden ajaksi sähköt pitää kuitenkin katkaista pääkytkimestä kuten aikaisemminkin. Näytönselauspainike Vihreän merkkivalon palaessa sähköjen kytkentä kiinteistöön on mahdollista näytönselauspainikkeella kohdassa "dCon". Keltainen merkkivalo vilkkuu, kun kiinteistössä käytetään sähköä. Tästä merkkivalosta saa talon sähkönkulutustiedot myös kotinäytölle. Sähkön katkaisu 1 Valitse näytönselauspainikkeella näyttöön teksti ”dCon”. Sähkön kytkentä 1 Sähkön kytkentä voidaan tehdä vain vihreän merkkivalon palaessa. 2 Kun näytössä on teksti ”dCon”, paina näytönselauspainiketta yli 6 sekuntia. 2 Paina näytönselauspainiketta niin, että näytössä on jokin muu teksti kuin ”dCon” ja paina painiketta yli 6 sekuntia. 3 Sähkönsyöttö katkeaa ja punainen merkkivalo palaa minuutin ajan, jonka jälkeen merkkivalo muuttuu vihreäksi. * 3 Sähköt kytkeytyvät päälle ja vihreä merkkivalo sammuu. * Vihreän merkkivalon palaessa sähköt on katkaistu, mutta kytkentä on mahdollista. Punaisen merkkivalon palaessa sähköt on katkaistu ja kytkentä on estetty. KORPELA PLUS 1 / 2012 • Korpela tiedottaa Etäluettavat mittarit aiheuttavat muutoksia » Arviolaskutus vaihtuu lukemalaskutukseen » Yrittäjäsähkötuotteen aikajako muuttuu Kaikille sähkönkäyttöpaikoille asennetaan vuosien 2012 - 2013 aikana etäluetettavat sähkömittarit. Etäluettavan mittarin asennuksen jälkeen asiakkaalle lähetettävät sähkölaskut perustuvat mitattuun sähkönkulutukseen. Aiemmin käytössä ollut arviolaskutus päättyy. Yrittäjäsähkötuotteen aikajako muuttuu. Uusi päiväaika on maanantaista lauantaihin klo 08 – 20. Nykyinen päiväaika maanantaista perjantaihin klo 06 – 20 ja lauantain yöaika klo 06 – 14 poistuvat. Energian kulutuksen mukaan kuukausittain laskutettavat sähkölaskut ovat erisuuruisia. Erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa sähkölasku on kesällä merkittävästi pienempi kuin talvikuukausina. Muutoksen vuoksi yrittäjäsähköasiakkaiden edullisempi aika lisääntyy neljällä tunnilla viikon tarkastelujaksolla. Muilta osin tuotteen ominaisuudet ja hinnat pysyvät ennallaan. Muutos tulee voimaan uuden mittarin vaihdon yhteydessä vuosien 2012 ja 2013 aikana. Lukemalaskutukseen siirtymisen jälkeen asiakas voi seurata sähkön kulutusta tarkemmin ja omalla käyttäytymisellään aikaisempaa helpommin vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen. Talvipäivä on 1.10.–30.4. ma–la klo 8–20. Talviyö on 1.10.–30.4. muu aika. Kesäpäivä on 1.5. –30.9. ma–la klo 8–20. Kesäyö on 1.5. –30.9. muu aika. » Laskutusjaksot määräytyvät kulutuksen mukaan » Hämäräkytkinohjaukset poistuvat Laskutusjaksot muuttuvat vuosikulutuksen mukaisesti. Yli 10 000 kWh vuodessa kuluttaville asiakkaille lasku lähetetään 12 kertaa vuodessa. Jos vuosikulutus on 2000 – 10 000 kWh, lasku lähetetään 6 kertaa vuodessa ja alle 2000 kWh kuluttaville 4 kertaa vuodessa. Muutos tulee voimaan uuden mittarin vaihdon yhteydessä vuosien 2012 ja 2013 aikana. • KORPELA PLUS 1 / 2012 Korpelan jakelualueella on ollut käytössä kuormanohjausjärjestelmä, jolla on voitu toteuttaa pihavalojen hämäräkytkin ohjauksia. Ohjausjärjestelmä poistuu käytöstä etäluettavien mittarien vaihdon seurauksena vuosien 2012 ja 2013 aikana. Uudessa luentajärjestelmässä hämäräkytkinohjauksia ei voida enää toteuttaa. Jos keskukseen halutaan automaattinen valoohjaus, tulee asiakkaan hankkia tilalle paikallinen hämäräkytkin. Lisätietoja antavat Verkko Korpela Oy:n palveluneuvojat. Aiotko rakentaa? Muista tilata sähköliittymä ■ Teksti: Ari Koskinen / Kuva: Pixmac Oy Uutta rakennushanketta suunniteltaessa yksi tärkeimpiä asioita on sähköliittymän hankinta. Jo ennen tontin ostamista kannattaa selvittää sähköliittymän hinta ja toimitusaika suunnitellulle rakennuspaikalle. Lisäksi ennen sähköliittymän toimittamista suosittelemme asiakkaitamme ottamaan yhteyttä myös tietoliikenneyhteyksien toimittajaan. Tietoliikenne- ja sähkökaapelit kannattaa asentaa maan alle samalla kerralla. Liittymismaksu määräytyy valitun pääsulakkeen ja liittymismaksuvyöhykkeen mukaan. Esimerkiksi pientalon pääsulake on lähes aina 3 x 25 A, jolloin liittymismaksuksi tulee 1600€ keskustaajamien kaava-alueilla. Hajaasutusalueella, eli vyöhykkeellä kaksi, vastaavan kokoisen liittymän hinta on 1950€, jos liittymä sijaitsee alle 600m olemassa olevasta muuntamosta. Ajan tasalla olevat Verkko Korpela Oy:n liittymähinnat löytyvät osoitteesta www. korpelanvoima.fi. Sähköliittymän lisäksi asiakkaan tulee ostaa sähköpääkeskus ja liittymisjohto, joiden hintoja voi tiedustella hyväksytyiltä urakoitsijoilta. Hyväksyttyjä urakoitsijoita ovat Turvatekniikan keskuksen hyväksymät sähköurakoitsijat. Tilaa sähkönliittämiseen liittyvät työt ajoissa Mahdollisimman pian rakentamispäätöksen tekemisen jälkeen kannattaa ottaa yhteys Verkko Korpelaan ja sopia sähköliittymän toimittamisesta. Liittymätöille tulee varata aikaa vähintään kuukausi liittymissopimuksen tekemisestä. Sähköliittymän toimittaminen on mahdollista, kun sopimus on tehty ja tontilla on hyväksytyn sähköurakoitsijan toimittama sähköpääkeskus ja liittymisjohto. Liittymissopimuksen tekemisen yhteydessä tehdään myös sopimus sähkönsiirtopalvelusta. Siirtopalvelusopimuksessa valitaan asiakkaan sähkönkäyttötarpeisiin parhaiten soveltuva verkkopalvelutuote, joka sisältää sähköenergian mittausratkaisun ja sähkönsiirron. Mittauskeskuksen asennustöiden valmistuttua sähköurakoitsija tekee sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksen ja tilaa Verkko Korpela Oy:ltä kiinteistön Yhteyshenkilömme ja neuvonta liittymien toimituksessa: MÄKELÄ SILVO Toholampi, Sievi ja Lestijärvi 040 836 5472 NISKALA VESA Kälviä ja Lohtaja 040 836 5364 VETONIEMI JANI Kannus, Himanka ja Kalajoki 040 836 3428 MIKAEL SAARIKETTU Kaustinen, Halsua ja Ullava 040 840 1365 kytkennän sähköverkkoon sekä sähköenergiamittarin asennuksen. Mittarille tulee olla vapaa pääsy Uusiin liittymiin asennettavat mittarit ovat jatkossa aina etäluettavia. Mittarit tulevat etäluentakäyttöön sitä mukaan, kuin kyseinen alue tulee etäluennan piiriin. Verkko Korpela Oy asentaa sähkömittarin asiakkaan omistamaan mittauskeskukseen sähköliittymän kytkemisen yhteydessä. Vapaa-ajan asunnossa mittauskeskus asennetaan aina ulos. Myös omakotitalojen mittauskeskuksia suositellaan sijoitettavaksi ulos. Mittauskeskuksen sijaintipaikasta riippumatta sen tulee olla sellaisessa paikassa, että sinne on aina vapaa pääsy. Kaapelinäyttö Liittymän toimituksen yhteydessä kannattaa kysyä palveluneuvojiltamme Verkko Korpela Oy:n kaapelien mahdollista sijaintia. Uudet liittymät rakennetaan nykyisin pääasiassa maakaapelina ja tonttien läheisyydessä on varsin suurella todennäköisyydellä maakaapeleita. Verkko Korpelan maakaapelien näyttö tehdään yhden kerran rakentajalle ilmaiseksi, eli kaapelin sijainti kannattaa merkitä sillä tavalla, että se pysyy näkyvillä koko rakennushankkeen ajan. Ilmainen kaapelinäyttö tulee tilata vähintään kolme työpäivää ennen tarvetta. KORPELA PLUS 1 / 2012 • Korpela tiedottaa 16.1.2012 Tilaa sähkölasku e-laskuna Tilaa sähkölasku e-laskuna suoraan verkkopankkiisi suoraan verkkopankkiisi E-lasku on sähköinen lasku, jonka saat paperisen laskun sijaan suoraan verkkopankkiisi. E-lasku turvallinen tapajonka vastaanottaa ja maksaa laskuja. E-lasku on on sähköinen lasku, saat paperisen laskun sijaan suoraan verkkopankkiisi. E-lasku on turvallinen tapa maksaa laskuja. Siirtyminen e-laskuun on vastaanottaa helppoa. Aloitajatekemällä e-laskusopimus omassa verkkopankis- Siirtyminen e-laskuun on helppoa. Aloita tekemällä e-laskusopimus omassa verkkopankissasi. sasi. Tunnistetietoina sopimuksen teossa toimivat Korpelan Voimalle asiakasnumerosi ja laskutussopimusnumerosi. Tunnistetiedot löydät sähkölaskultasi erittelysivun (2. sivu) Tunnistetietoina sopimuksen teossa toimivat Korpelan Voimalle asiakasnumerosi ja laskutusyläosasta. sopimusnumerosi. Tunnistetiedot löydät sähkölaskultasi erittelysivun (2. sivu) yläosasta. e-lasku helpottaa arkea e-lasku helpottaa arkea » » » » » » » laskun tietoja ei tarvitse itse näppäillä verkkopankissa x laskun tietoja ei tarvitse itse näppäillä verkkopankissa x voit hyväksyä laskun nappia painamalla ei xnäppäilyvirheitä, laskulasku ei katoa postissa, luotettava tunnistus pankkitunnuksilla ei näppäilyvirheitä, ei katoa postissa, luotettava tunnistus pankkitunnuksilla x laskut arkistoituvat verkkopankkiin tai voit tallentaa laskut tietokoneellesi laskut arkistoituvat verkkopankkiin tai voit tallentaa laskut tietokoneellesi x tärkeintä, mikä tärkeintä, laskuista ei paperijätettä tule paperijätettä mikä laskuista ei tule x e-lasku on ajasta ja paikasta riippumaton (verkkopankki) e-lasku on ajasta ja paikasta riippumaton (verkkopankki) x voit myös tarvittaessa asettaa e-laskulle summarajan, jonka alittavat sähkölaskut voit myös tarvittaessa asettaa e-laskulle summarajan, veloitetaan tililtä suoraan. voit hyväksyä laskun nappia painamalla jonka alittavat sähkölaskut veloitetaan tililtä suoraan. Asiakaspalvelumme auttaa e-lasku asioissa numerossa (06) 874 7311. Voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Asiakaspalvelumme auttaa e-laskuasioissa numerossa 06 874 7311. Osoitteessa www.e-lasku.info on lisätietoa e-laskusta. Voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Osoitteessa www.e-lasku.info on lisätietoa e-laskusta. 10 • KORPELA PLUS 1 / 2012 Salkunhallintapalveluissa otetaan jo seuraava askel ■ Teksti: Jouko Haapoja Korpelan Voima kehittää sähkökaupan salkunhallintaa ottamalla käyttöön uuden salkunhallintaohjelman. Kevään 2012 aikana käyttöönotettava järjestelmä tuo uusia palveluja yritysasiakkaiden ulottuville. Palvelut pörssisähköä käyttäville asiakkaille Korpelan Voima toimii aktiivisesti sähkönmyyntimarkkinoilla koko Suomessa. Pörssimuotoinen kaupankäynti on jo arkipäivää suurille sähkökäyttäjille. Pörssisähkön tyypillisiä käyttäjiä ovat teollisuusyritykset sekä julkisyhteisöt kuten koulutusyhtymät, kunnat ja seurakunnat. Jos käyttäjän vuosikulutus on yli 1 GWh eli miljoona kilowattituntia, on käyttäjä mitä varmimmin pörssisähkön käyttäjä. Sähkön hankinta pörssistä ei ole monimutkaista. Sen sijaan oikean ostohetken löytäminen ilman apuvälineitä voi olla haastavaa. Tästä syystä Korpelan Voima julkaisi kesällä 2011 pörssiasiakkaiden käyttöön Extranetpalvelun, joka seuraa hintojen kehitystä ja listaa tärkeimpien hinnantekijöiden vaikutukset. Palvelu auttaa Korpelan pörssisähköasiakkaita optimoimaan hetken jona sähköä kannattaa hankkia. Palvelua voi käyttää ajasta ja paikasta riippumattomasti nettiselaimella. Kehittyvien tietojärjestelmien lisäksi yritysasiakkaiden sähkönhankinnan tukena toimii jatkossakin Korpelan Voiman yrityskaupan henkilökunta. Tehdään sähkönhankinnasta helppoa! Korpelan Voima kehittää vuoden 2012 aikana pörssisähkön hankintapalveluja edelleen. Kuluvan vuoden aikana otetaan käyttöön uusi extranet-palvelu, jossa pörssiasiakkaat voivat seurata aktiivisesti sähkömarkkinoiden kehitystä. Uuden järjestelmän kautta on mm. mahdollisuus nähdä käytännössä reaaliaikaisesti pörssisähkön hinta omalle yritykselle ja mahdollisuus jättää pörssisähkön ostotarjouksia on-line tilassa. Yritykset näkevät palvelusta myös oman salkkunsa kokonaistilanteen yhdellä silmäyksellä. Korpelan Voima – yrityksesi luotettava energiakumppani Korpelan Voimalla ja sen asiakasyrityksillä on yhteisiä tavoitteita nykypäivän taloudessa, jota ohjaavat kiristyvä kilpailu ja riskien kasvaminen. Dynaamisten sopimusten lisääntyminen sähkömarkkinoilla ja näiden hallitseminen sekä oikea-aikaisuus asettavat vaatimuksia pörssiasiakkaiden palvelulle. Korpelan Voima yhdistää salkunhallintapalveluunsa korkeatasoisen IT- ja energiatoimialan osaamisen. Uuden extranetpalvelun avulla yhteistyötä asiakkaiden kanssa syvennetään ja sähkönhankinta muuttuu asiakkaalle päin läpinäkyvämmäksi. Uudistuva palvelu tukee Korpelan Voiman pörssiasiakkaiden sähkönhankintaa ja Korpelan Voiman strategiaa olla kaikille asiakkailleen luotettava energiakumppani. Lisätietoja antaa myyntipäällikkö Jouko Haapoja puh. 0503063750 tai [email protected] KORPELA PLUS 1 / 2012 • 11 Laskiaisesta alkaa ■ Teksti: Tuulikki Nikkilä / Mäenlaskukuvat: Elina Paavola, piirroskuva: Pixmac Oy Laskiainen on helmikuun juhlapäivä. Tasan seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietetään laskiaissunnuntaita, ja seuraavana tiistaina on varsinainen laskiaispäivä. Kirkon piirissä laskiainen tarkoitti laskeutumista paastoon seitsemän viikon ajaksi. Entisajan laskiainen Perimätiedon mukaan laskiaiseen sisältyy paljon naisten töihin liittyviä asioita. Esimerkiksi kehruut oli saatava päätökseen ennen laskiaista, jotta päivien pidentyessä voitiin aloittaa kankaiden kudonta. Toinen syy oli, että laskiaisena kehrääminen oli vaarallista. Jos niin meni tekemään, toisi se mukanaan seuraavanlaisia onnettomuuksia: lampaiden ja lehmien loukkaantumista ja sairastumista, käärmeet ja kärpäset ahdistelisivat, ukkonen iskisi ja myrsky repisi kattoja. 12 • KORPELA PLUS 1 / 2012 Kaustisen Lähdehaan päiväkodin lapset kävivät laskiaisena Oosinharjun pulkkamäessä pitämässä hauskaa. Jotta työt sujuivat nopeasti ja hyvin koko vuoden, piti laskiaisena tehdyt askareet saada valmiiksi jo varhain iltapäivällä. Mitä aikaisemmin navettatyöt tehtiin, sitä paremmin ja ajoissa lehmät tulivat kesällä metsästä kotiin. Saunaan mentiin valoisaan aikaan ja siellä piti olla hiljaa, jotta kärpäset pysyisivät kesällä loitolla. Jos miehet ehtivät saunaan ensin, navettaan syntyi sonnivasikoita, ja jos naiset, silloin saatiin lehmivasikoita. Laskiaisena piti ruoan olla rasvaista. Herne- tai papusoppa keitettiin siansorkkien kera. Rieskoihin leivottiin mukaan silavan paloja ja näin saatiin rasvarieskoja. Ruokapöytää ei tyhjennetty koko päivänä. Näin kuviteltiin runsauden jatkuvan koko vuoden. Sormia ei saanut missään nimessä nuolla puhtaaksi rasvasta. pääsiäisen odotus Pitkiä pellavia Pellava oli usein esillä perimätiedossa juuri laskiaisena. Lattia lakaistiin moneen kertaan ja roskat vietiin mahdollisimman kauas, jotta pellavapeltoon ei tulisi rikkaruohoa ja pellavat kasvaisivat pitkää vartta kesällä. Iltapäivällä alkoi sitten nuorison hurja mäenlasku. Laskiessa huudeltiin taloon pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia ja räätiköitä kuin nurkanpäitä. Mitä pidemmälle kelkka liukui, sitä pidempiä tuli pellavista. Muutamin paikoin lapsille tuotiin mäkeen maitovelliä. Sillä keinolla uskottiin taloon tulevan menestystä. Lasten laskiainen Kaustisen Lähdehaan päiväkodissa valmistauduttiin laskiaiseen jo tiistaita edeltävänä päivänä leipomalla laskiaispullia. Seuraavana päivänä koko porukka suuntasi läheiselle Oosinharjulle pulkkamäkeen, ja hauskaa oli. Paikka on turvallinen, mutta silti mäessä saa sopivat vauhdit laskuihin. Toinen kohokohta lasketteluriehan jälkeen oli varmasti itse tehtyjen laskiaispullien syöminen lämpimän juoman kera. Omassa lapsuudessani raahattiin naapurin lasten kanssa reki mäenrinteeseen. Isolla porukalla laskettiin alas vinhaa vauhtia. Ehjin nahoin ja onnellisina, mutta sitäkin märempinä, selvisimme kaikki takaisin kotimatkalle. Onneksi! KORPELA PLUS 1 / 2012 • 13 Iloiset eläkeläiset ja nuoremmatkin , edestä vasemmalta Kaija, Aila, Eila, Toini ja Lea, takana Erja, ohjaaja Eeva-Riitta Forsberg, Aino ja Alli. NAISENERGIAA – pitää ■ Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Kaustisen Salonkylässä toimii Perhonjokilaakson kansalaisopiston kudontapiiri 11 naisen voimin. – Tämä on oikeaa naisenergiaa, ikäjakaumakin kunnioitettavasti viisikymppisestä kahdeksankymppiseen. – Pitäähän sitä olla jotain tekemistä, aika tulee pitkäksi kotona ja näkeehän täällä muitakin kylän naisia. Saa jutella päivän asioista ja samalla kutoa erilaisia kankaita, toteaa eläkkeellä oleva opettaja Aino Puumala. – Kotona on mukava istahtaa vaikkapa tv:n ääreen ja todeta, että jalkojen alla 14 • KORPELA PLUS 1 / 2012 on ihan itse kudottu lämmin matto, tai pöydällä itse kudottu kaunis liina, jatkaa Aino Puumala. Talven lämmikkeeksi naiset ovat kutoneet täysivillaisia hartiahuiveja ja höyryttäneet ne ihanan ryppyisiksi. Kaulaliinoja on kudottu samalla menetelmällä. Poppanaliinat ovat suosittuja samoin erilaiset ripsiliinat, poiminnalla tehdään kuvioita ja poljennalla kuvioidaan niin mattoja kuin liinojakin. Haasteitakin pitää olla Neljällä naisella on edessään suuri urakka, kun pellavainen juhlaliina ”hiutalemallilla”on teon alla. Monimutkainen ja tarkka niisintä on takana ja sen jälkeen laitetaan loimilangat kaiteeseen, polkimien sidonnat kohdalleen ja kutominen voi alkaa. Salonkylän entisessä koulussa yksi luokka on täynnä kangaspuita, joita on yhteensä kahdeksan. Jutuntekoiltana vain yhdet puut olivat ilman loimia, mutta niihinkin suunniteltiin jo uutta kangasta. Monet kangaspuista ovat piiriläisten omia, mutta joukossa on myös kansalaisopiston ja kylän yhdistysten omistamia puita. Koululle on helppo tulla kutomaan varsinaisen ohjaajaillan ulkopuolellakin, kunhan omat askareet ja muut harrastuksen antavat myöten. Ohjaaja Eeva-Riitta Forsberg tuo loimet ja ohjeet ja yhdessä loimet pistetään sitten tukille. Kudontaohjeet saadaan seuraavalla kerralla ja ei kun kutomaan. Kudontapiiri tuo vaihtelua monelle yksinäiselle ja työssä käyville mukavan katkoksen rutiineihin. Salonkylässä harrastetaan ä olla jotain tekemistä Lea esittelee kummitytölle kudottua mattoa. Mattoihin raitoja ja kuvioita Toinen toistaan komeampia mattoja on syntynyt kolmen vuoden aikana ainakin sata metriä; on kudottu raitaa ja kuviota. Kuviomattoja on mukava tehdä, kunhan ensin oppii poljennan. Raitoja syntyy eri väreillä ja niihinkin voi kutoa kuvioita. Kun tehdään vaativampaa mattoa, jossa kuteen pitää olla samanväristä ja muutenkin samanlaista, on hyvänä apuna oman kylän yritys Lanka&Tekstiili. Lea Koivusalon miehen omistamassa putiikissa on tarjolla niin matto-, poppana- kuin muitakin kuteita. Monesti riittää soitto Lealle ja hän tuo tullessaan tarvittavat kuteet, jotta työ voi jatkua. Mukavaa on, että joukossa on kokeneita kutojia ja kankaan ylöslaittajia. Apua löytyy viikollakin, vaikka ohjaaja ei olisikaan paikalla. Eila niisimässä juhlaliinaa, kaulassa naisten kutoma villahuivi. Hyörinää ja tekemistä riittää kaikille. KORPELA PLUS 1 / 2012 • 15 Maakunnan ensimmäinen maatilamatkailuyritys Pietilän Lomatalot kolmen Lomapalveluyrittäjä Esa Kiiskilän lomatalon kuistilta avautuu hienot luontonäkymät. ■ Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Elina Paavola Lestijärvellä sijaitseva Pietilän Lomatalot on Keski-Pohjanmaan ensimmäisiä maatila-matkailuyrityksiä. Yritys sai vastaanottaa vuonna 2003 Keski-Pohjanmaan Matkailuyhdistys ry:ltä tunnustuksena maakunnallisen 16 • KORPELA PLUS 1 / 2012 kunniakirjan uraauurtavasta maatila- ja luontomatkailutyöstä. Lomapalveluja tarjoavat Pirjo-Liisa ja Esa Kiiskilä. Pietilässä Lestijärven rannalla voit vaikkapa uida tai kalastaa, tai tehdä kanoottiretken Lestijokea pitkin kohti Pohjalahtea. Metsästäjille on tarjolla erämaa-aluetta riittämiin, tulet sitten talvella tai kesällä. Pietilän perin- teisessä maalaistalossa voit viettää perhejuhlia tilauksen mukaan ja niitä vietetäänkin paljon kesäaikaan. Mistä kaikki alkoi? Vuonna 1975 Esan isän kuoltua muuttivat Kiiskilät Kokkolasta takaisin Lestijärvelle. Nyt kotitila on jo kuudennessa sukupolvessa Kiiskilöiden omistama. Esittelyssä Pietilän Lomatalot n maakunnan kainalossa – Aluksi navetassa oli muutama lehmä, mutta sitten navettaa laajennettiin. Minä toimin karjatalouskoneiden huoltomiehenä Hankkijalla. Sieltä jäin pois vuonna 1984 ja sen jälkeen perustimme tämän maatilamatkailuyrityksen. Toiminta on ollut jatkuvaa rakentamista ja laajentamista. Nyt meillä on tarjota seitsemän tasokasta mökkiä, missä voi viettää lomansa rentoutuen ja nauttien luonnon rauhasta, mutta silti löytää halutessaan monenlaista tekemistä, kertoo Esa Kiiskilä. Monta rautaa tulessa Pietilän vanhimmassa maalaistalossa vietetään paljon erilaisia perhejuhlia. Isäntäväki järjestää tarjoilun tilaajien toivomusten mukaisesti. Tarjoiluasioissa Kiiskilöitä avustaa perheen tytär, joka perusti pitopalvelun naapuripitäjään Reisjärvelle. Pietilän Lomatalot on oiva paikka myös kokousten järjestämiseen. Kokouspäivän päätteeksi lämpiää vaikkapa savusauna. – Savusaunan kanssa on ollut vähän ongelmia se on palanut pari kertaa, mutta nyt tämä kolmas sauna on rakennettu ihan viimeisen päälle, ei pitäisi palaa. – Talvella on mahdollisuus avantouintiinkin, mutta avanto pitää tehdä noin 70 metrin päähän rannasta, kun ranta on niin matalaa, juttelee Esa Kiiskilä. Tekemisen puutetta Kiiskilän perheessä ei muutenkaan tunnu olevan. Esan vaimolla Pirjo-Liisalla on invataksi Reisjärvellä. Lisäksi Lestijärven yksityisteiden auraus on Esan hoidettavana, mutta tällä hetkellä auraushommat hoitaa kuitenkin ”pehtoori” eli tyttären puoliso. Tarjontaa vauvasta vaariin Lestijärvi on kirkasvetinen ja matalarantainen järvi. Se on vaikuttanut yrityksen toimintaan varsinkin kesällä, koska rannat ovat turvallisia lapsiperheille ja kävijöitä on laajalta alueelta. Monista on tullut vakiokävijöitä. Talvella taas voi kävellä järvelle ja istahtaa pilkille. Metsästämään Lestijärvelle tullaan kaukaakin, kausi alkaa sorsametsästyksellä elokuussa ja päättyy jänisjahtiin helmikuun lopussa. Riistaa voi saada metsäkanalinnustosta, vesilinnuista, jäniksistä, hirvistä ja metsäpeuroista. Jos asiakkaat haluavat, isäntäväki voi valmistaa riistaruoat täydentämään ikimuistoista lomailua Pietilän lomataloissa. Muikunpaistoa asiakkaille Lomapalvelujen lisäksi Esa Kiiskilä on kalastaja. Itse hän lopetti nuotanvedon kymmenen vuotta sitten. Hänen veljensä jatkaa kalastusta, mutta kalaa kulkee Esan käsien läpi vielä tänäänkin. Esa Kiiskilä nähdään monessa pitäjässä kauppojen piha-alueella paistamassa maukasta muikkua asiakkaille. Lestijärvellä hän paistelee muikkua kesäisin. Naapurikuntien asukkaat saavat osakseen herkuista eri päivinä: tiistaina Reisjärvi, keskiviikkona Haapajärvi, torstaina ovat vuorossa Kannus ja Toholampi, perjantaina Nivala ja lauantaina Esan muikkuja voi ostaa Halsualla ja Vetelissä. – Tämä talvi on ollut ongelmallinen. Ahtojäät haittaavat nuotanvetoa. Kun jään alapinta on rosoinen, jää nuotta monesti kiinni. Jos velimies ei saa Lestijärvestä muikkua, apuna ovat Keiteleen vesistöistä kalastavat troolikalastajat, toteaa Esa Kiiskilä. Tänä talvena on Esa muutaman kerran joutunut perumaan muikunpaiston kalan puutteessa. Peruutuspäiviä ei löydy montakaan vuodesta 1998 lähtien, jolloin Kiiskilä aloitti paistamalla muikkuja eri tapahtumissa. Samalla kun Esa tarjoaa muikkuja, on monesti tarjolla myös vaimon, Pirjo-Liisan, leipomaa maukasta ruisleipää. Kiiskilät valmistavat myös purkitettuja muikkuherkkuja. Tulevaisuus – Onhan tässä yhdelle perheelle työtä ihan tarpeeksi. Suunnitelmia on vieläkin, ainahan niitä pitää olla. Tiedä sitten mitkä niistä toteutuvat. Päivärintaan haetaan rakennuslupia poikkeuslupien kautta. Tärkeintä on rakentaa pikku hiljaa, jottei tule liikaa velkaa, toteaa 40 vuotta maatila- ja erämatkailua tarjonnut Esa Kiiskilä. KORPELA PLUS 1 / 2012 • 17 Korpelan uusia kasvoja ■ Kuvat: : Anne Yrjänä Kärkimiehestä palveluneuvojaksi Mikael Saarikettu toimii vuoden 2012 alusta alkaen Verkko Korpela Oy:n Kaustisen, Halsuan ja Ullavan alueiden palveluneuvojana. Toimialueella aikaisemmin pitkään toiminut palveluneuvoja Tapio Peltoniemi jää kuluvan vuoden aikana eläkkeelle. Asiakasrajapinnassa työskentelevän palveluneuvojan tehtäviin kuuluvat mm. sähköliittymä- ja sähköntoimitussopimukset, sähkönmittaus, sähkönlaatuun liittyvä asiat ja kaapelinnäytöt. Saarikettu on työskennellyt Korpelan Voima kuntayhtymäkonsernin palveluksessa yli kaksikymmentä vuotta jakeluverkon rakennus- ja kunnossapitotehtävissä. MIKAEL SAARIKETTU Kaustinen, Halsua ja Ullava Puhelin 040 840 1365 Uusia työntekijöitä Etäluettavat sähkömittarit aiheuttavat mittareiden vaihtotyön lisäksi mittavia muutoksia Korpelan Voima konsernin tietojärjestelmiin. Kaksi vuotta kestävään taloudellisesti ja toiminnallisesti laajaan etäluettavien mittareiden vaihdosprojektiin osallistuu kuntayhtymäkonsernin nykyisten työntekijöiden lisäksi uusia määräaikaisia työntekijöitä. 18 • KORPELA PLUS 1 / 2012 Jaakko Ahola Energiatekniikan insinööri, sähköasentaja Jaakko Ahola toimii Verkko Korpela Oy:n etäluettavien mittareiden asennusprojektin työnjohtajana. Aholan tehtäviin kuuluu asennustyön organisointi, joka varmistaa etäluettavien mittareiden asennustyölle asennettujen tavoitteiden saavuttamisen. Aikaisemmin Ahola on työskennellyt asennus- ja asiakaspalvelutehtävissä eri sähköurakointija jakeluyrityksissä. Anssi Haapanen Tietotekniikan insinööri Anssi Haapanen toimii Korpelan Voima kuntayhtymän projektisuunnittelijana asiakaspalvelujärjestelmän ja muiden tietojärjestelmien uusimisprojekteissa. Haapasen tehtäviin kuuluu uusien tietojärjestelmien määrittely- ja suunnittelutehtäviä sekä tietojärjestelmien käyttöönotto- ja ylläpitotehtäviä. Aikaisemmin Haapanen on työskennellyt IT-alalla tietoliikenne ja data-ratkaisujen asiantuntijana, teknisenä palveluasiantuntijana ja erilaisissa lähitukitehtävissä. Henri Tuikka Diplomi-insinööri Henri Tuikka toimii Verkko Korpela Oy:n energiajärjestelmien asiantuntijana. Etäluettavat sähkömittarit aiheuttavat muutostarpeita energiatietojen hallintaan ja eri tietojärjestelmien väliseen integraatioon. Tuikan päätehtävät liittyvät Verkko Korpela Oy:n energiatietojärjestelmän ja siihen integroitavien tietojärjestelmien muutosprojekteihin. Aikaisemmin Tuikka on työskennellyt energia-alalla suunnitteluinsinöörinä. Heli Vähäsöyrinki Sähköinsinööri, restonomi Heli Vähäsöyrinki toimii Verkko Korpela Oy:n etäluettavien mittareiden asennusprojektin asennuskoordinaattorina. Vähäsöyringin tehtäviin kuuluu yhteydenpito asiakkaisiin, asennusajankohtien sopiminen asiakkaiden kanssa ja projektitiedottaminen. Aikaisemmin Vähäsöyrinki on toiminut sähkösuunnittelijana ja sähkömittareiden testaajana sekä erilaisissa palvelu- ja matkailualan asiakaspalvelutehtävissä. Mitaleita lasten ja nuorten urheilukilpailuihin Korpelan Voima lahjoittaa lasten ja nuorten urheilukilpailuihin mitalit. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille varattuna osallistumismitali. Mitaleita voi tilata jokainen Korpelan Voiman verkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot Korpelan Voimaan: Johanna Autio puh. 044 7747 751 tai [email protected] KORPELA PLUS 1 / 2012 • 19 lukijakilpailu Pääsiäistiput piilosilla... Yllä pomppivat neljä pääsiäistipua ovat piilossa tämän lehden sivuilla. Etsi ne ja voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi! Palkitsemme yhteensä 10 tehtävän ratkaisijaa. Palauta sivu 30.4.2012 mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". Tiput löytyivät sivuilta: Nimi: Osoite: Puh.Sähköpostiosoite: 20 • KORPELA PLUS 1 / 2012
© Copyright 2024