Pentti Barck eläkkeelle - Metsänhoitoyhdistykset

Metsänomistajat
30
Pentti Barck eläkkeelle
Pentille metsät omalla toiminta-alueella ovat tuttuja seutuja jo
lapsuudesta. Pentti aloitti metsätyöt kotitilalla Anttolassa. Sieltä
työura on kulkenut metsäisiä
teitä pitkin.
Kokemus karttui metsurina
mm. Enso-Gutzeitin hakkuilla
ja Kokkosenlahden Saha Oy:llä
erilaisissa tehtävissä, mm. VK 26
kuorimakoneen hoitajana. Kesäkaudella Pentti teki taimikoiden
tarkastuksia piirimetsälautakunnalla, jota nykyisin metsäkeskukseksi kutsutaan. Ensimmäinen
työ metsänhoitoyhdistyksellä oli
työhön osaaottavana kymppinä
eli työnjohtajana.
Töiden lomassa Pentti opiskeli
Tammelassa metsätyönjohtajaksi. Työhönopastajakoulutuksen
Jämsänkoskella käytyään Pentti
jatkoi Kuruun metsänopettajakoulutuksen. Joku saattaakin
muistaa perehtyneensä moottorisahan saloihin Pentin opissa
Mikkelin metsäkoululla. Metsätalousteknikoksi Pentti valmistui
Savonlinnasta 1986.
Opetustöistä Pentti siirtyi
Anttolan metsähoitoyhdistyksen metsätyönjohtajaksi vuonna
1987. Toimenkuva on pysynyt
työuran ajan samana. Titteli sen
sijaan on ehtinyt 28 vuoden kuluessa vaihtua ja muutokset käytännön töissä ovat olleet isoja.
Työpäivästä kuluu maastossa
nykypäivän metsäasiantuntijalta
vähemmän aikaa kuin ennen.
Puita ei enää yksilöidä leimauskirveen kanssa metsässä. Metsäkoneenkuljettajalle riittää rajojen nauhoitus. Leimikkotiedot
menevät sähköisessä muodossa
koneille suoraan ja leimikot
voidaan ketjuttaa tietokoneen
äärestä. GPS kertoo missä mennään.
Uudistamistyöt ovat muuttuneet vuosien varrella. Ennen istutettiin paljasjuuritaimia muokkaamattomaan maahan. Nyt
taimien kasvuunlähtöolosuhteita
parannetaan istuttamalla taimet
mättääseen ja istutustyökin joutuu nopeammin pottiputkella ja
paakkutaimilla.
Metsäasiantuntijan työpäivästä kuluukin isompi osa metsäomistajan neuvontaan. Töistä
voidaan suurempi osa tehdä toimistolla, kun metsikkötiedot on
kerätty. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma antaa maanomistajalle mahdollisuuden itsekin
perehtyä tarvittaviin hakkuu- ja
hoitotoimenpiteisiin. Metsäasiantuntija on nykyisin myös helpompi tavoittaa, kun kännykkä
on maastossakin mukana. Enää
ei tarvitse odotella, mahtaisiko
mies olla lankapuhelimen tavoitettavissa.
Asiakassuhteet Anttolan alueen metsänomistajiin ovat olleet
pysyviä. Vuosien varrella metsänomistajista pikkuhiljaa on
suurempi osa muuttanut kaupunkiin. Monella metsänomistajilla onkin nykypäivänä vähemmän aikaa hoitaa itse metsiään.
Pentti toivookin, että metsureista
pidetään myös tulevaisuudessa
hyvää huolta ja saataisiin lisää
nuoria alalle, sillä hoitotöiden
tarve ei liene vähenemään päin.
Toivottavasti Suomessa metsäyhtiöt lisäävät kuitupuun
käyttöä. Tulisi harvennuksetkin tehtyä ajallaan, kun puulle
on menekkiä. On tärkeää, että
omalla tilalla voisi jatkossakin
tehdä itse kannattavasti töitä ja
saada lisätienestiä.
Viime ja tämä vuosi ovat
tuoneet mukanaan metsäalalle
suurimpia muutoksia pitkään
aikaan, Pentti pohtii. Metsää
koskevat lakimuutokset ovat
tulleet voimaan, metsänhoitoyhdistyslaki mukaan luettuna. Yhdistyksissä on mietittävä, miten
säilyttää kilpailukyky ja miten
vastata lakimuutosten tuomiin
haasteisiin. Etelä-Savossahan
työ on jo aloitettu kasvattamalla
yhdistyksen kokoa. Metsänhoitoyhdistystä voisikin verrata palkansaajien etujärjestöön, jonka
tarkoitus on ajaa jäsenistönsä
etuja ja auttaa metsään liittyvissä
asioissa. Toivottavasti kilpailusta
eri toimijoiden välillä tulee rehtiä
– töitä metsässä tulee varmasti
riittämään kaikille.
Pentti on viihtynyt neuvojan
töissä hyvin. Työ on ollut vapaamuotoista, ihmisten kanssa toimimista ja työpäivät erilaisia. On
päässyt toimimaan ulkona luonnossa. Pentti kiittää Anttolan
alueen metsänomistajia yhteistyöstä. Hän toivoo yhteistyölle
jatkuvuutta myös tulevaisuudessa sekä onnea työssään alueen
uudelle asiantuntijalle, Jaakko
Salakalle. Pirtin pöydän ääreen
ei Pentti ehdi jatkossakaan pysähtyä. Hirsihommat, kalastus,
metsästys ja omien metsien hoito pitävät miehen kiireisenä.
Parkettien partaveitsen terveiset
metsänomistajille: ”Tanssilavalla
tavataan!”
Metsänhoitoyhdistys EteläSavon hallinto- ja toimihenkilöt
toivottavat Pentille virkeitä eläkepäivä!
Soidensuojelun täydennysohjelma etenee kompromissilla
Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen päätti edetä soidensuojeluohjelmassa alkuperäisen
suunnitelman ja vapaaehtoisen
mallin yhdistelmällä. Suojelu etenee valtion mailla saman tien,
mutta yksityismailla selvitetään
ensin maanomistajien mielipiteitä. Aito maanomistajien vapaaehtoisuus tulee joka tapauksessa
suojeluun mukaan.
puun. Nämä suot ovat lopullisen
suojelun lähtökohtana. Suojelun
toteutukseen eri maanomistajaryhmissä tulee nyt kuitenkin
vaihtoehtoja. Neuvottelut valtion
omistamien, luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden suojelun osalta
alkavat heti. Samalla aloitetaan
neuvottelut muiden suurmaanomistajien, kuten metsäyhtiöiden
kanssa.
Suojelun valmistelu
jatkuu
Vapaaehtoinen
suojelu voimakkaasti
Suo-ohjelman valmisteluryhmän yksityismaille
työ jatkuu heti, ja selvitys luontoarvoiltaan valtakunnallisesti
merkittävistä soista tehdään lop-
Soiden käyttöä ohjaa Valtioneuvoston periaatepäätös (VNP)
vuodelta 2012. Sen mukaan ojit-
tamattomia, ja muuten luonnontilaisia soita ei saa enää muuttaa. VNP mahdollistaa myös
vapaaehtoisen soidensuojelun.
On vielä hieman epäselvää, aletaanko nyt valmistella METSOohjelman kaltaista vapaaehtoisen
suojelun toimintaohjelmaa soidensuojeluohjelman rinnalle, vai
toteutuuko vapaaehtoinen suojelu jollain muulla mallilla. Ainakin puustoisten soiden suojelua
tehostetaan heti suoraan METSO-ohjelmassa. ELY-keskukset
saavat tästä ohjeita, ja asiasta
tiedotetaan alkuvuodesta 2015.
Joka tapauksessa ohjelman eteneminen tukee myös maanomistajien etua. Pitkittyvä pattiti-
Liity mukaan, jos haluat metsätilaasi hoidettavan kestävästi ja
tuottavasti myös tulevaisuudessa.
Vielä ehdit mukaan!
Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta omalta
metsäasiantuntijalta tai
Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus
p. 0400 256 146
Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo
p. 044 742 2353
Ennakkokysely selvittää
maanomistajien toiveet
Maanomistajien kuuleminen
suojelun tiimoilta on herättänyt paljon kysymyksiä. Nyt
kuuleminen alkaa ennen lopullisia päätöksiä kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman
toteutuskeinoista. Palautteen
perusteella päätetään suojelun
jatkosta, ja aletaan suunnitella
lopullista kompromissiratkaisua. Maanomistajien mielipiteet vaikuttavat aidosti, joten
kyselyn saadessaan omat tunnot suojelusta kannattaa kuvata
mahdollisimman selkeästi.
Ministerin päätös toi joka tapauksessa aidon vapaaehtoisuuden
soidensuojeluohjelmaan mukaan. Se on erinomainen uutinen yksityisille maanomistajille.
Samalla päätös on esimerkki
onnistuneesta edunvalvonnasta:
asioihin voidaan vaikuttaa.
Markus Nissinen
kenttäpäällikkö/
ympäristöasiantuntija
MTK metsälinja
METSÄVEROKOULUTUSTA
Säämingin Yhteismetsä
Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan
kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä
kannattavampaan metsätalouteen.
Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten
Juva
puukaupasta tai metsänhoidosta.
Säämingin Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen
puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy
osakkaiden omissa käsissä.
lanne tarkoittaisi myös epävarmuutta suojelun korvauksista.
Kaikessa valmistelutyössä on
edelleen mukana MTK:n edustus, ja asioita hoidetaan oikeaan
suuntaan.
Enonkoski
Rantasalmi
Savonlinna
Sulkava
Puumala
Tilaisuuksissa käydään läpi metsänomistajan myyntitulo- ja
arvonlisäverotus, 2C ja kausiveroilmoituksen täyttö. Kahvitarjoilu
tilaisuuksien alussa. Ilmoittaudu sivuilla www.mhy.fi/etelasavo tai
soita p. 015-3574000. Koulutus on jäsenille maksuton. Ei-jäsenille
30 €+alv.
tiistai 27.1. klo 18-21, Mikkeli, Mikpoli-sali
keskiviikko 28.1. klo 18-21, Joutsa, valtuustosali
torstai 29.1. klo 12-15, Savonlinna, Paviljonki
torstai 29.1. klo 18-21, Hirvensalmi, valtuustosali
tiistai 3.2. klo 18-21, Puumala, valtuustosali
tiistai 10.2. klo 12-15, Savonranta, seurakuntakoti
torstai 12.2. klo 18-21, Sulkava, valtuustosali
Tervetuloa!
Metsänomistajat
ETELÄ-SAVO