Metsänomistajat 30 Pentti Barck eläkkeelle Pentille metsät omalla toiminta-alueella ovat tuttuja seutuja jo lapsuudesta. Pentti aloitti metsätyöt kotitilalla Anttolassa. Sieltä työura on kulkenut metsäisiä teitä pitkin. Kokemus karttui metsurina mm. Enso-Gutzeitin hakkuilla ja Kokkosenlahden Saha Oy:llä erilaisissa tehtävissä, mm. VK 26 kuorimakoneen hoitajana. Kesäkaudella Pentti teki taimikoiden tarkastuksia piirimetsälautakunnalla, jota nykyisin metsäkeskukseksi kutsutaan. Ensimmäinen työ metsänhoitoyhdistyksellä oli työhön osaaottavana kymppinä eli työnjohtajana. Töiden lomassa Pentti opiskeli Tammelassa metsätyönjohtajaksi. Työhönopastajakoulutuksen Jämsänkoskella käytyään Pentti jatkoi Kuruun metsänopettajakoulutuksen. Joku saattaakin muistaa perehtyneensä moottorisahan saloihin Pentin opissa Mikkelin metsäkoululla. Metsätalousteknikoksi Pentti valmistui Savonlinnasta 1986. Opetustöistä Pentti siirtyi Anttolan metsähoitoyhdistyksen metsätyönjohtajaksi vuonna 1987. Toimenkuva on pysynyt työuran ajan samana. Titteli sen sijaan on ehtinyt 28 vuoden kuluessa vaihtua ja muutokset käytännön töissä ovat olleet isoja. Työpäivästä kuluu maastossa nykypäivän metsäasiantuntijalta vähemmän aikaa kuin ennen. Puita ei enää yksilöidä leimauskirveen kanssa metsässä. Metsäkoneenkuljettajalle riittää rajojen nauhoitus. Leimikkotiedot menevät sähköisessä muodossa koneille suoraan ja leimikot voidaan ketjuttaa tietokoneen äärestä. GPS kertoo missä mennään. Uudistamistyöt ovat muuttuneet vuosien varrella. Ennen istutettiin paljasjuuritaimia muokkaamattomaan maahan. Nyt taimien kasvuunlähtöolosuhteita parannetaan istuttamalla taimet mättääseen ja istutustyökin joutuu nopeammin pottiputkella ja paakkutaimilla. Metsäasiantuntijan työpäivästä kuluukin isompi osa metsäomistajan neuvontaan. Töistä voidaan suurempi osa tehdä toimistolla, kun metsikkötiedot on kerätty. Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma antaa maanomistajalle mahdollisuuden itsekin perehtyä tarvittaviin hakkuu- ja hoitotoimenpiteisiin. Metsäasiantuntija on nykyisin myös helpompi tavoittaa, kun kännykkä on maastossakin mukana. Enää ei tarvitse odotella, mahtaisiko mies olla lankapuhelimen tavoitettavissa. Asiakassuhteet Anttolan alueen metsänomistajiin ovat olleet pysyviä. Vuosien varrella metsänomistajista pikkuhiljaa on suurempi osa muuttanut kaupunkiin. Monella metsänomistajilla onkin nykypäivänä vähemmän aikaa hoitaa itse metsiään. Pentti toivookin, että metsureista pidetään myös tulevaisuudessa hyvää huolta ja saataisiin lisää nuoria alalle, sillä hoitotöiden tarve ei liene vähenemään päin. Toivottavasti Suomessa metsäyhtiöt lisäävät kuitupuun käyttöä. Tulisi harvennuksetkin tehtyä ajallaan, kun puulle on menekkiä. On tärkeää, että omalla tilalla voisi jatkossakin tehdä itse kannattavasti töitä ja saada lisätienestiä. Viime ja tämä vuosi ovat tuoneet mukanaan metsäalalle suurimpia muutoksia pitkään aikaan, Pentti pohtii. Metsää koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan, metsänhoitoyhdistyslaki mukaan luettuna. Yhdistyksissä on mietittävä, miten säilyttää kilpailukyky ja miten vastata lakimuutosten tuomiin haasteisiin. Etelä-Savossahan työ on jo aloitettu kasvattamalla yhdistyksen kokoa. Metsänhoitoyhdistystä voisikin verrata palkansaajien etujärjestöön, jonka tarkoitus on ajaa jäsenistönsä etuja ja auttaa metsään liittyvissä asioissa. Toivottavasti kilpailusta eri toimijoiden välillä tulee rehtiä – töitä metsässä tulee varmasti riittämään kaikille. Pentti on viihtynyt neuvojan töissä hyvin. Työ on ollut vapaamuotoista, ihmisten kanssa toimimista ja työpäivät erilaisia. On päässyt toimimaan ulkona luonnossa. Pentti kiittää Anttolan alueen metsänomistajia yhteistyöstä. Hän toivoo yhteistyölle jatkuvuutta myös tulevaisuudessa sekä onnea työssään alueen uudelle asiantuntijalle, Jaakko Salakalle. Pirtin pöydän ääreen ei Pentti ehdi jatkossakaan pysähtyä. Hirsihommat, kalastus, metsästys ja omien metsien hoito pitävät miehen kiireisenä. Parkettien partaveitsen terveiset metsänomistajille: ”Tanssilavalla tavataan!” Metsänhoitoyhdistys EteläSavon hallinto- ja toimihenkilöt toivottavat Pentille virkeitä eläkepäivä! Soidensuojelun täydennysohjelma etenee kompromissilla Ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen päätti edetä soidensuojeluohjelmassa alkuperäisen suunnitelman ja vapaaehtoisen mallin yhdistelmällä. Suojelu etenee valtion mailla saman tien, mutta yksityismailla selvitetään ensin maanomistajien mielipiteitä. Aito maanomistajien vapaaehtoisuus tulee joka tapauksessa suojeluun mukaan. puun. Nämä suot ovat lopullisen suojelun lähtökohtana. Suojelun toteutukseen eri maanomistajaryhmissä tulee nyt kuitenkin vaihtoehtoja. Neuvottelut valtion omistamien, luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden suojelun osalta alkavat heti. Samalla aloitetaan neuvottelut muiden suurmaanomistajien, kuten metsäyhtiöiden kanssa. Suojelun valmistelu jatkuu Vapaaehtoinen suojelu voimakkaasti Suo-ohjelman valmisteluryhmän yksityismaille työ jatkuu heti, ja selvitys luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävistä soista tehdään lop- Soiden käyttöä ohjaa Valtioneuvoston periaatepäätös (VNP) vuodelta 2012. Sen mukaan ojit- tamattomia, ja muuten luonnontilaisia soita ei saa enää muuttaa. VNP mahdollistaa myös vapaaehtoisen soidensuojelun. On vielä hieman epäselvää, aletaanko nyt valmistella METSOohjelman kaltaista vapaaehtoisen suojelun toimintaohjelmaa soidensuojeluohjelman rinnalle, vai toteutuuko vapaaehtoinen suojelu jollain muulla mallilla. Ainakin puustoisten soiden suojelua tehostetaan heti suoraan METSO-ohjelmassa. ELY-keskukset saavat tästä ohjeita, ja asiasta tiedotetaan alkuvuodesta 2015. Joka tapauksessa ohjelman eteneminen tukee myös maanomistajien etua. Pitkittyvä pattiti- Liity mukaan, jos haluat metsätilaasi hoidettavan kestävästi ja tuottavasti myös tulevaisuudessa. Vielä ehdit mukaan! Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta omalta metsäasiantuntijalta tai Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus p. 0400 256 146 Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo p. 044 742 2353 Ennakkokysely selvittää maanomistajien toiveet Maanomistajien kuuleminen suojelun tiimoilta on herättänyt paljon kysymyksiä. Nyt kuuleminen alkaa ennen lopullisia päätöksiä kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman toteutuskeinoista. Palautteen perusteella päätetään suojelun jatkosta, ja aletaan suunnitella lopullista kompromissiratkaisua. Maanomistajien mielipiteet vaikuttavat aidosti, joten kyselyn saadessaan omat tunnot suojelusta kannattaa kuvata mahdollisimman selkeästi. Ministerin päätös toi joka tapauksessa aidon vapaaehtoisuuden soidensuojeluohjelmaan mukaan. Se on erinomainen uutinen yksityisille maanomistajille. Samalla päätös on esimerkki onnistuneesta edunvalvonnasta: asioihin voidaan vaikuttaa. Markus Nissinen kenttäpäällikkö/ ympäristöasiantuntija MTK metsälinja METSÄVEROKOULUTUSTA Säämingin Yhteismetsä Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten Juva puukaupasta tai metsänhoidosta. Säämingin Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. lanne tarkoittaisi myös epävarmuutta suojelun korvauksista. Kaikessa valmistelutyössä on edelleen mukana MTK:n edustus, ja asioita hoidetaan oikeaan suuntaan. Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava Puumala Tilaisuuksissa käydään läpi metsänomistajan myyntitulo- ja arvonlisäverotus, 2C ja kausiveroilmoituksen täyttö. Kahvitarjoilu tilaisuuksien alussa. Ilmoittaudu sivuilla www.mhy.fi/etelasavo tai soita p. 015-3574000. Koulutus on jäsenille maksuton. Ei-jäsenille 30 €+alv. tiistai 27.1. klo 18-21, Mikkeli, Mikpoli-sali keskiviikko 28.1. klo 18-21, Joutsa, valtuustosali torstai 29.1. klo 12-15, Savonlinna, Paviljonki torstai 29.1. klo 18-21, Hirvensalmi, valtuustosali tiistai 3.2. klo 18-21, Puumala, valtuustosali tiistai 10.2. klo 12-15, Savonranta, seurakuntakoti torstai 12.2. klo 18-21, Sulkava, valtuustosali Tervetuloa! Metsänomistajat ETELÄ-SAVO