Ituja 2/2012 - Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry

ITUJA
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti
2/2012
ITUJA 2/2012
Turun Mielenterveysyhdistys
Turun Milenterveysyhdistys ITU on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan
keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhdistys. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu
sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden
turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa.
Yhdistys on jo lähes 28 vuoden ajan vastannut laadukkasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin,
joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä
esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielen-
Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä.
myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi,
johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä
toimimisesta. Tuemme kuntoutujia vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään
sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus.
Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamista ja
saada onnistumisen kokemuksia.
Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta
terveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta muodostamme yli 20 000 jäsenen yhteihäpeää eikä salailun tarvetta. myös mielen- sön. Päärahoittajamme ovat raha-automaatti-
terveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämän- yhdistys ja Turun kaupunki.
laatuun.
TURUN MIELENTERVEYSYHDISTYS Hallitus vuonna 2012
Puheenjohtaja:
Jarmo Pulli
Varapuheenjohtaja:
ry Eeva Siivonen
Varsinaiset jäsenet:
Anu Jaakonsaari
Riitta Karjalainen
Marja-Liisa Lahtinen
Sirpa Leppäniemi
Riitta Merenheimo
Mirkka Mäkelä
Veli-Matti Saajala
Varajäsenet:
Juhani Laine
Simo Takarautio
2
ITUJA 2/2012
ITUJA 1/2012
Tässä lehdessä:
Julkaisija:
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
Hämeenkatu 28 E, 20700 TURKU
www.itu.fi
[email protected]
Päätoimittaja:
Riitta Merenheimo
[email protected]
p. 044 515 8778
Taitto:
Janne Kautto
[email protected]
p. 044 702 3011
Ilmoitusmyynti:
Riitta Merenheimo
[email protected]
p. 044 515 8778
Yhteystiedot:
Toimisto
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
Hämeenkatu 28
20700 TURKU
Toimisto avoinna arkisin 10.00-14.00
p. 02 277 8778
toimisto(at)itu.fi
Kohtaamispaikka
Hämeenkatu 28
20700 TURKU
p. 044 702 3017
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jarmo Pulli
p. 0400 889 233 (tai 044 702 3013)
jarmo.pulli(at)itu.fi
4
5
6 - 7
8 - 9
10
12
13 -16
17
18
19
20 - 21
22 -23
24 - 25
Puheenjohtajan palsta
Haastattelussa: Malla Tallila
Mihin menet, mielenterveyspalvelut?
Juha Hurme: Hullu
Päivin helppo & gourmet
Toiminnanjohtajan palsta
Kevään ryhmät
Pikku Prinssi Tehtaalla
ITUn hyvän mielen viikko
XL
Pakina & Jäseniltä
Huostaanotto on kipeä paikka
ITUn pääsiäisleiri
Ituja-lehden ilmestyminen
vuonna 2012
Ilmestymispäivät Aineisto toimitettava viimeistään
17.8.2012
7.8.2012
5.12.2012
23.11.2012
Työtoiminnan ohjaaja
Päivi Virtanen
p. 044 702 3016
paivi.virtanen(at)itu.fi
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja
Terhi Kanerva
p. 044 702 3011
terhi.kanerva(at)itu.fi
Toimistotyöntekijä
Janne Kautto
p. 044 702 3018
toimisto(at)itu.fi
Liikuntavastaava
Veli-Matti Saajala
p. 044 702 3019
Toiminnanjohtaja
Samuli Lintula
p. 044 702 3012
samuli.lintula(at)itu.fi
3
ITUJA 2/2012
Yhdessä kohti kesää!
On ollut mukava huomata pitkin kevättä, miten aktiivisuus yhdistyksen toiminnassa on tuonut uusia kasvoja
ITUun. Minulle itselleni uusien jäsenten kohtaaminen palauttaa aina mieleen ajan, jolloin itse aloin käydä
ITUssa. Kuinka hienoa olikaan löytää paikka, jossa ei tarvinnut pelätä, mitä muut ajattelevat sairaudestani.
Vertaistuki ja suvaitsevaisuus tarjosivat yhdistyksessä otollisen ja turvallisen paikan omalle kuntoutumiselleni.
Toivonkin, että kaikki uudet jäsenet kokisivat yhtä lämpimän vastaanoton, kuin itse sain aikanaan kokea.
Itselleni alkuaikoina tärkeiksi nousivat vertaistukiryhmät ja erilaiset harrasteryhmät, joita pitää
tänäkin päivänä yllä suuri joukko vapaaehtoisia. Onkin jälleen kerran aika kiittää kaikkia itulaisia
kuluneesta talvesta, sillä ilman teitä ei aktiivinen toimintamme olisi ollut mahdollista. Suurin osa
ryhmistä jää nyt kesätauolle, mikä hieman aiheuttaa itsessäni haikeutta, mutta tärkeä ja oleellinen osa
vapaaehtoistyötä on myös pitää lomaa siitä.
ITUn kesä on kuitenkin täynnä toimintaa, minkä mahdollistavat hyvät ja ahkerat työntekijämme. Haluan
kuitenkin muistuttaa ja kannustaa kaikkia jäseniä omatoimisuuteen, koska ihan kaikkea emme kuitenkaan voi
yhden kesän aikana toteuttaa. Mikään ei myöskään estä vertaistukiryhmissä käyneitä pitämään yhteyttä yli
kesän. Onhan Kohtaamispaikka auki joka päivä lukuun ottamatta metsärantapäiviä.
Yhdessä kohti kesää ja taas syksyllä levänneenä uusiin seikkailuihin!
Jarmo Pulli, puheenjohtaja
4
ITUJA 2/2012
Haastattelussa: Malla Tallila
Malla Tallila aloitti ITU ry:ssä projektityöntekijänä
19.3.2012. Hän vetää niin sanottua THE-projektia.
Projektin nimi tulee sanoista “Tavallisen hienoon
elämään”. THE projekti pyrkii luomaan toimivan
mallin, jolla voitaisiin paremmin tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia psykiatrisen diagnoosin
saaneita henkilöitä.
Projektin puitteissa myös kehitetään ITU ry:n toimintaa tavoitteena tukea mielenterveyspalvelujen käyttäjiä muun muassa
sairauden kohtaamisessa sekä
hyvinvoinnin ja arjen selviytymiskeinojen edistämisessä.
Mallan toimisto on ensimmäinen toimisto vasemmalla ITUn
vastaanottopöydän jälkeen. Sieltä pulppuaa usein energinen ja
iloinen keskustelu. Vietettyään
ITUn toimistolla ensimmäiset
kaksi kuukauttaan Malla kehuu
parhaina paloina hetkiä jotka
hän on jakanut yhdistyksen jäsenten kanssa.
Ehdottomasti parasta uudessa
työpaikassa hänelle on ollut juuri
tutustuminen uusiin ihmisiin ja
hyvä vastaanotto niin jäsenten
kuin työntekijöidenkin puolesta.
Malla on ammatiltaan sairaanhoitaja ja toimii myös omaishoitajana. Työn ohella hän käy
parhaillaan
depressiohoitajan
täydennyskoulutusta, josta hän
valmistuu joulukuussa.
Mallan motto työelämässä on
aina tukea projektien kohderyhmien arjessa selviytymistä. Hän
korostaa keskustelussamme vertaistoiminnan tärkeyttä ja muistuttaa kuinka vertaistoiminta on
monin paikoin vielä pimennossa
sosiaali- ja terveyspalveluiden
piirissä.
Mallalla onkin omakohtaista
kokemusta vertaistuen tärkeydestä hoidettuaan kahta omaa
erityisnuortaan, joista toinen
asuu yhä kotona. Mallan mukaan
aikalisän jälkeen juuri hankalimmat kokemukset toimivat usein
voimavarana ja ohjaavat jokaista
omalla polullaan elämässä.
Mallaa ei kannata ujostella,
vaan mennä rohkeasti juttelemaan jos mielessä on jotain ITUn
toimintaan liittyviä asioita tai palautetta.
Malla Tallila:
syvien vesien kala ja asioiden pohtija
Tavallisen hienoon elämään! -projektin työntekijä
Asuu Nousiaisissa aviopuolisonsa ja nuorimman
poikansa kanssa
Kolme lasta (iältään 27, 25 ja 23) ja yksi 10
kuukauden ikäinen lapsenlapsi
Motto: “Elämä tässä ja nyt!”
Lempiasia kesällä: luonnon rauha, kauneus ja
hiljaisuus
Suosittelee ITU:n jäsenille: kesäisen Ruissalon
hiljaiset kolkat
Oma unelma: Että itsellä ja lähipiirillä riittäisi
terveyttä ja elämänjanoa
Teksti ja kuva: Laura Pohjola, julkaisugrafiikan harjoittelija ITU ry:ssä
5
ITUJA 2/2012
Mihin menet,
mielenterveyspalvelut?
luotiin yksi maailman parhaista
hyvinvointivaltioista puhaltamalla yhteen hiileen ja nyt pitää tehdä samoin.
Turkulaisia ministeri kehui
siitä, että täällä on madallettu
raja-aitoja perusterveydenhoidon
ja erikoissairaanhoidon välillä.
Myös psykiatrisissa palveluissa
on tärkeää, että terveyskeskukset pystyvät tarjoamaan hyvät
tuen ja ohjauksen mielenterveyspalveluissa.
Asiakkaiden ideat käyttöön
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsson vaati toimenpiteitä
terveyserojen pinentämiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon parantaminen toi Turkuun arvovaltaisia vieraita
ja kokosi yhteen 170 ammattilaista. Turussa järjestettyä Kaste-ohjelman
seminaaria kunnioitti läsnäolollaan
peruspalveluministeri Maria GuzeninaRichardsson.
Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelma on erittäin
merkittävä, sillä siinä määritellään Suomen vuosien 2012–
2015 sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet.
Ohjelmassa ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ja valvonnan painopisteet
sekä niiden toteuttamista tukevat uudistukset ja lainsäädäntöhankkeet.
6
Ohjelman ensimmäisenä tavoitteena on pienentää hyvinvointi- ja terveyseroja. Riskiryhmien
hyvinvointia halutaan parantaa ja
ehkäisevän työn vaikuttavuutta
parantaa.
Toisena tavoitteena on järjestää palvelut asiakaslähtöisesti.
ITUn ja Kaste-ohjelman yhteisenä
tavoitteena on, että asiakkaat voivat luottaa palveluiden laatuun ja
vaikuttavuuteen.
Edessä suuria haasteita
Peruspalveluministeri GuzeninaRichardson painotti, että suomalaisella sosiaali- ja terveydenhuollolla on edessään suuria
haasteita. Terveyserot suomalaisten keskuudessa ovat kasvaneet.
Ministeri muistutti, että maailmansodan jälkeen terveyseroja
saatiin pienennettyä paljon vaikeammissa olosuhteissa. Silloin
Tilaisuuden aloituspuheenvuoron käyttänyt Turun kaupunginhallituksen
puheenjohtaja
Minna Arve toivoi kehitysideoita
palveluiden käyttäjiltä.
Hän nosti esille Helsingissä
käyttöön otetun palvelualoitteen,
jossa yhdistyksillä ja yrityksillä
on mahdollisuus esittää kaupungille, miten jokin palvelu toteutetaan. Jos idea on parempi kuin
kaupungin oma toimintatapa,
palvelu voidaan siirtää esimerkiksi aloitteen tekijän järjestämäksi.
ITUn näkökulmasta on hyvä,
jos kaupunki avautuu palveluiden käyttäjien ajatuksille ja
ideoille, vaikka emme ole ottamassa palveluiden tuottamista
yhdistyksen tehtäväksi. ITUlle riittää se, että voimme sanoa, miten
kaupunki voisi toimia paremmin
ja että jäsenistöstä tulevat asiakaslähtöisiä ajatuksia halutaan
toteuttaa.
Yhteistyön merkitystä korosti
myös Turun palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä. Vaikka Kaste-hankkeessa on
käytettävissä rahaa, paljon asioita voidaan toteuttaa yhteistyössä
ottamalla palveluiden käyttäjät
osallisiksi.
ITUJA 2/2012
Kuunnellaanko meitä?
Apulaiskaupunginjohtaja Kyttä
korosti puheessaan päihde- ja
mielenterveyspalveluiden yhteyttä useaan otteeseen.
Tällaisista linjauksista on oltu
jossain määrin huolissaan Mielenterveyden keskusliitossa. On
totta, että monilla ihmisillä on
sekä päihdeongelma että mielenterveysongelma. Yhtä paljon
on kuitenkin niitä, joilla on vain
mielenterveysongelma.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen niputtaminen uhkaa mielenterveyskuntoutujien
äänen
kuulumista palveluiden järjestämisessä. On vaara, että mielenterveyspalvelut jäävät päihdeongelmien jalkoihin.
Opiskeletko jossain Turun yliopistoista, korkeakouluista
tai toisen asteen oppilaitoksista?
Onko sinulla todettu lähimenneisyydessä mielenterveysongelmia tai psyykkinen sairaus?
Haluatko lisää tietoa mielenterveysongelmista ja keinoja
niiden kanssa selviytymiseen?
Siinä tapauksessa
Itua elämään! - ensitietokurssi
on juuri sinulle!
Kurssilainen
• saa tietoa mielenterveysongelmista ja niiden hoidosta
• saa tukea aktiiviseen toimintaan
omien tavotteidensa toteuttamiseksi
• saa kuntoutumisprosessiin
liittyvää tietoa, tukea ja neuvontaa
• voi jakaa kokemuksiaan yhdessä
vertaisryhmän kanssa
• löytää uusia voimavaroja ja selviytymiskeinoja kuntoutumisen
eri vaiheisiin
• saa tietoa ja käytännön ohjausta yhteiskunnan ja potilasyhdistyksen tarjoamista sosiaalietuuksista ja palveluista
Lisätietoa
ITU:n Tavallisen hienoon elämään! projekti
Malla Tallila
Projekti työntekijä
p. 044 702 3015
[email protected]
Kurssi alkaa 13.9.2012
kello 17.00
Paikka:
Tietopalvelu Propelli
Läntinen Pitkäkatu 35, 2.krs.
Kurssi toteutetaan parittomien
viikkojen torstaisin kello 17-20.
Kurssi edellyttää sitoutumista
toimintaan ja on maksuton. Kurssitapaamisiin sisältyy iltapala.
Hakuaika kurssille päättyy
31.7.2012.
Hakemuksia saa oman oppilaitoksen terveydenhoitajalta tai
YTHS:n Turun mielenterveyden
toimipisteestä. Hakemukset tulee
postittaa osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, Kuntoutus,
Ratakatu 9, 00120 Helsinki
Yhteistyössä:
Tietopalvelu Propelli
Pirjo Metsäranta
Kuntoutusneuvoja
p. 040 562 4773
[email protected]
Minna Arve toivoi palveluiden
käyttäjiltä uusia ideoita
7
ITUJA 2/2012
Juha Hurme: Hullu
Vuonna 2003 turkulaiset
mielenterveysalan toimijat
saivat kutsun mukaan yhteistyöhön Turun ylioppilasteatterin kanssa. Teatterissa valmistui näytelmä Pilven päällä seisoit ja Turun
Mielenterveysyhdistys ITU
ry, Omaiset Mielenterveystyön Tukena Lounais-Suomen yhdistys ja LounaisSuomen Mielenterveysseuran Turun Kriisikeskus olivat mukana.
Näytelmä kertoi turkulaisesta
näytelmäkirjailijasta Josef Julius
Wecksellistä, jonka viimeiseksi
jäänyt runo, På moln stod du, antoi nimen esitykselle. Näytelmän
8
käsikirjoittivat Miira Niskakangas ja Juha Hurme, joka myös
ohjasi näytelmän.
Tapahtumat sijoittuivat Turkuun joskus vuosien 1843 ja
2004 välisenä aikana. Päähenkilö oli nuori nainen tai mies,
opiskelija, jolla oli vimma luoda.
Runo, runoja, runodraama, tragedia! Ponnistelu kääntyi pakkomielteeksi, suoni alkoi ehtyä,
todellisuus kaartui tunnistamattomiin muotoihin, ystävien kasvot irvistivät. Normaali ja epänormaali vaihtuivat salakavalasti
toisikseen.
Päähenkilö pyrki ratkaisemaan mahdottoman tehtävän.
Jotkut pitävät häntä hulluna. Kivet alkoivat puhua, kun ihmiset
vaikenivat. Katsojan tehtäväksi
jäi arvioida, oliko tässä kaikessa
mitään järkeä.
”Miten ihmeessä Turussa pystyy tekemään runoutta?” oli näytelmän keskeinen kysymys. J.J.
Wecksellin lahjakas kirjailijanura
päättyi hänen ollessaan 24-vuotias. Wecksell sairasti skitsofreniaa ja joutui vuonna 1865 Lapinlahden mielisairaalaan. Hän
vietti loppuelämänsä mielisairaalassa, puhumatta tai kirjoittamatta enää sanaakaan.
Samaan aikaan Lapinlahdessa hoidettiin myös toista kirjailijaa, Aleksis Kiveä. Näillä molemmilla mieleltään järkkyneillä
kirjailijoilla oli merkittävä rooli
suomalaisen näytelmäkirjallisuuden syntyhistoriassa.
Mieleeni jäi tuosta näytelmästä kuvaus mielen hajoamisesta,
joka on aika samanlainen prosessi vuonna 1843 ja vuonna
2004, tai 2012. Ja silti joka kerta ihan oma yksilöllinen tragediansa. Muistan itkeneeni, kun
näytelmän lopussa tajusin, että
päähenkilö oli lopullisesti menettänyt kosketuksensa ihmisiin
ympärillään ja kykynsä kommunikoida.
– Tuolloin ajattelin, että minä
olisin viimeinen henkilö, jonka
oma mieli voisi hajota, sanoo
Juha Hurme tänään.
Juha Hurme (s. 1959 Paimio)
on varsinaissuomalainen ohjaaja ja kirjailija. Hän on saanut
useita eri taidepalkintoja, mm.
Varsinais-Suomen
kriitikoiden
punnuksen (2004), Eino Leinon
palkinnon (2006) ja Taiteen valtionpalkinnon (2008).
Hurme oli perustamassa Yövieraat-teatteria ja Nälkäteatteria, jotka ovat olleet vakiovieraita
Volter Kilven kirjallisuusjuhlilla
Kustavissa jo useita vuosia. Hän
on ollut myös Ylioppilasteatterin
ja Rauman kaupunginteatterin
taiteellinen johtaja, sekä Teatteri
Telakan johtaja.
Hänen
esikoisromaaninsa
Volvo Amazon ilmestyi syksyllä
2007 ja vuonna 2009 häneltä ilmestyi kirja Puupää. Lisäksi Hurme on kirjoittanut kymmeniä näytelmäkäsikirjoituksia ja ohjannut
näytelmiä useissa eri ryhmissä ja
teattereissa.
Hullu on rankka ja koominen
matka ihmismielen syvyyksiin.
Kirjan päähenkilön hulluus alkaa
joulukuun alussa 2009 täytenä psyykkisenä romahduksena.
Vaikka kirjan kertojaminä muistuttaa hyvin paljon Juha Hurmetta itseään, eikä Hurme peittele
omaa kokemustaan psykoosista
ja suljetusta osastoa, on kirja
kuitenkin taideproosaa, fiktiota. Kirjan henkilöt kertojaminää
myöden ovat keksittyjä, vaikka
heidänlaisiaan on olemassa todellisuudessa.
Kirjan kieli on tiivistä ja lyhyttä,
mutta ajatuksenomaista. Kirjan
tarina on hirtehinen, herkkä ja
koominen. Yhtä aikaa niin kuin
ihmisen elämä. Yleensä kirjallisuudessa kuvataan hulluutta tai
psykoosia metaforin tai epäsuorin viittauksin, mutta Hurmeen
teksti on suoraa ja repaleista.
ITUJA 2/2012
– Menen minne tahansa, otan
aina mukaani kirjan, vihkon ja
kynän. Nämä otin myös mukaani
mennessäni sairaalaan, kertoo
Hurme.
Hänellä on satoja sivuja painokelvotonta tekstiä ja havaintoja
omasta psykoosistaan. Ja nämä
ovat olleet myös kirjan taustamateriaalia. Kuullessani tämän jäin
kuitenkin miettimään, miltä Hurmeesta tuntui kirjoittaa kirjaansa
ja käydä läpi näitä muistiinpanojaan toivuttuaan.
Kun Hurme kirjoittautui sisään
Auroran sairaalaan ja häneltä
tiedusteltiin sairautta, hän ilmoitti diagnoosikseen ykskantaan
kuolema. Se oli hänen kokemuksensa sairastumisesta. Suljettu
osasto turrutti lääkkeillä, joiden
vaikutus oli arvaamaton ja sivuvaikutukset voimakkaita. Hajonnut mieli kuljeksi sairaalan käytävillä eksyksissä.
Kirjan
sairaalakuvauksessa
tutulta tuntuu potilaiden keskinäinen solidaarisuus, vertaistuki.
Yhtä tutulta tuntuu kuvauksessa
hoitohenkilökunnan poissaolo.
Lääkkeiden lisäksi sairaalassa
ei juurikaan ole tarjolla hoitoa tai
mahdollisuutta keskustella hen-
kilökunnan kanssa. Heillä on kiire eikä heitä näy.
Yhtä nopeasti, kuin Hurme
sairastui, hän myös parani. Ja
kirjoitti kirjan hulluudesta, vailla
häpeää. Mielenterveysongelmat
ovat kuin mikä hyvänsä sairaus,
kuin kihti tai syöpä. Kuka tahansa voi sairastua ja sitten tärkeintä on yrittää parantua. Pelottaako
sinua, että sairastut uudestaan,
kysyi Turun Sanomien toimittaja
Irmeli Haapanen haastatellessaan Hurmetta.
– Ei, vastasi Hurme, ei pelkäämisestä ole mitään hyötyä.
Enemmän pelkään, että sinä sairastut.
Parasta Hurmeen tarinassa ja
kirjassa on paraneminen. Sairastuminen on pieni kuolema: se vie
elämästä pois montaa hyvää asiaa. Myös luovuuden ja yhteyden
toisiin ihmisiin. Mutta toipuminen
on mahdollista – ja tärkeintä.
ITUn kirjallisuus- ja kulttuuripiiri tutustuu kirjaan (ja kirjailijaan)
syksyllä 2012.
Eeva Siivonen
Juha Hurme oli Katri Tuomisen
haastateltavana Pienessä Kirjapuodissa perjantaina 4.5.2012.
Yliopistonkatu 26, 20100 Turku
Rekisteröidy kanta-asiakkaaksi:
[email protected]
Hyvien kirjojen puolesta!
Esittelyssä:
Eeva Siivonen
Lukupiirin vetäjä Eeva Siivonen
vieraili ITUssa ensimmäisen
kerran Taiteiden yönä 1997.
Eeva työskenteli ITUssa vuosina
2000–2004 ja oli mukana perustamassa Turun seudun mielenterveyspalveluyhdistystä
ja
monipalvelukeskus Tsemppiä.
Hän toimi Tsempin puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien
vuoteen 2005 ja vuosina 2006–
2009 hän oli Omaiset Mielenterveystyön Tukena Lounais-Suomen yhdistyksen puheenjohtaja.
ITUn jäseneksi Eeva liittyi
2005 yhdessä puolisonsa Hossin (Harri-Tapio) kanssa. Heidän
perheeseensä kuuluu kaksi koiraa, Tilda ja Tofi, sekä Hossin äiti.
Eevalla on kaksi aikuista tytärtä,
jotka asuvat jo omillaan.
Lukemisen ja kirjoittamisen
lisäksi Eevan rakkaita harrastuksia ovat teatteri ja mielenterveystyö. Eevan mielestä vertaistuki
on mahtava voima kuntoutumisen tukena. Vaikka mielenterveyden ongelmista toipuminen voi
vaatia kärsivällisyyttä, on itsetuntemuksen kasvu turvallisessa yhteisössä uudistumisen avain.
ITUssa on tilaa monenlaisille
ihmisille, ja se on paikka, jossa
voi kokea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään, vailla syrjintää tai häpeää. Jonakin päivänä
tämä on varmasti mahdollista
missä vain, mutta tämän päivän
yhteiskunnassa ITU on tarpeellinen paikka.
Kaikista näistä syistä Eeva on
iloinen voidessaan olla mukana
ITUn toiminnassa. Eeva oli varajäsenenä ITUn hallituksessa
vuonna 2011 ja tänä vuonna hän
on toiminut hallituksen varapuheenjohtajana.
9
ITUJA 2/2012
Päivin
helppo & gourmet
Täyteläinen kasvissosekeitto
Cajunlohta
2 Porkkanaa
4 Perunaa
1 Bataatti
1 iso sipuli
½ pkt koskenlaskijajuustoa
2 dl kookosmaitoa
valkosipulia
suolaa
vettä niin että kasvikset peittyvät
n.600g kirjolohta kuutioina
2 tl paprikajauhetta
1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl oreganoa
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria
n. 1rkl öljyä
1 sipuli puolitettuna ja ohuiksi siivuiksi leikattuna.
1 punainen paprika suikaleina
pätkä kesäkurpitsaa paloiteltuna
n. 2dl ruokakermaa
Kuori ja pilko porkkanat, bataatti ja perunat. Keitä
kasvikset kypsiksi.
Kuullota pannulla sipuli ja valkosipuli. Lisää kasvisten joukkoon.
Soseuta kasvikset liemineen. Jos vettä on liikaa
voit kaataa sitä erilliseen astiaan talteen ja lisätä
sitten lopuksi tarvittaessa.
Lisää sulatejuusto ja kookosmaito. Jos soppa
on vielä liian sakeaa, voit ohentaa sitä ylijääneellä
keittoliemellä tai vedellä.
Kuumenna keitto ja sekoita hyvin, niin että juusto
sulaa tasaisesti.
Kookosmaidon voi korvata vaikka ruokakermalla
tai muulla vastaavalla.
Lopuksi voi keiton pinnalle silputa tuoretta korianteria tai persiljaa.
10
Sekoita mausteet ja öljy tasaiseksi tahnaksi. Kaada kalapalojen joukkoon ja sekoita tasaisesti joka
puolelle.
Anna maustua mielellään jääkaapissa muutama
tunti (ei välttämätön).
Käsittele kasvikset. Kuumenna tilkka öljyä pannussa. Paista kalapalat lähes kypsiksi, lisää kasvikset. Kääntele varovasti muutama minuutti. Lisää
kerma ja kuumenna.
Tarjoa villiriisin tai riisin kera.
Vinkki. Ruoan voi valmistaa myös uunissa, sekoita vaan kaikki aineet keskenään. Paista n. 180–200
asteisessa uunissa n. 20 min. välillä sekoittaen.
ITUJA 2/2012
Avoinna ark. 9-20 La 9-18 (su 12-16 CM Kupittaan ollessa auki)
puhelin (02) 417 1700. Faksi (02) 251 7870
TERVETULOA
hyvän palvelun apteekkiin
kanta-asiakaskortilla
monipuolisia etuja
molemmista apteekeista.
Avoinna ma-pe 9-17. puhelin (02) 242 5711. Faksi (02) 242 5718
Esa Hämäläinen
Kuntoutuspsykologi, gestaltterapeutti VET
-yksilö-, pari- ja ryhmäterapiat
-lyhytterapiat (kriisiterapia)
-pitkät kuntoutusterapiat (KELA)
- tietoisuustaidot (mindfulness)
-työnohjaus
Kauppiask. 11 C, 20100 TURKU
Puh. 040 577 8171
Psykiatrian ErikoisLääkärit osoitteessa Yliopistonkatu 33 C, III krs
ajanvaraus MA - TO klo 12-14 p.02-231 3333
[email protected] www.psykiatrit.fi
11
ITUJA 2/2012
Idusto
Mungpapu, sinimailanen, sarviapila – siinä ituja, joita voi syödä.
Jokainen hieman erilainen, mutta kaikki herkullisia ja terveellisiä. Sen lisäksi, että idut ovat raikas tuulahdus lounaslautasella,
ne sanovat jotain syvällistä elämästä.
Idussa on uusi alku. Kun itu on
maassa, se ei ole menetetty tapaus vaan lupaus tulevasta. Itu
on täynnä voimaa, joka odottaa
sopivaa tilaisuutta päästä valloilleen. Olisi paha virhe arvioida
itua sillä perusteella, mitä se on
nyt. Itua pitää arvioida sen mukaan, mitä siitä voi tulla.
Itu kasvaa kohisten. Itu ei hätkähdä pienistä eikä siitä, että se
on pieni. Se kurkottaa kohti valoa
läpi esteiden. Kun se saa rakkautta ja substralia, se paljastaa
todelliset kykynsä. Hyvinä päivinä itu kasvaa enemmän, huonoina vähemmän. Kuivuuskin voi
uhata mutta ei lannistaa.
Itu odottaa kesää. Kesällä tapahtuu paljon sellaista, mistä ei
kannata jäädä paitsi. Jokainen
päivä on uusi päivä ja jokaisella
päivällä on uudet kujeet. Uudet
tuulet puhaltavat ja kesäpäivä
paistaa niin risukasaan kuin aukeallekin. Ympärillä on elämää,
johon itu kuuluu.
Me olemme ituja kaikki kuin
oikein silmin katsotaan. Ja yhdessä muodostamme iduston.
Yhdistyksen perustajat ovat olleet viisaita valitessaan yhdistykselle nimen, joka voi niin hyvin
kuvata yhdistyksen jäseniä.
Yksi yhdistyksen perustajajäsenistä kirjoittaa tässä lehdessä
omasta elämästään huumorilla
ja tarkalla katseella. Suosittelen
lukemaan sivun 20 ajatuksella.
Samoin kuin sivut 1–19 ja 21-28
Elämäntäyteistä kesää!
Samuli
12
TURUN MIELENTERVEYSYHDISTYS
ry
ITUJA 2/2012
Tervetuloa kesään 2012!
Kesän alkaminen merkitsee toivottavasti kaikille mahdollisuutta rentoutua
ja nauttia Suomen suvesta. Seuraavassa liitteessä on koottuna ITUn kesän
2012 ohjelmaa ja tapahtumia. Tiedossa on kesäkivaa moneen makuun:
voit tulla yhteisille retkille, uimaan, nauttimaan teatterielämyksistä,
keskustelemaan, piknikille, taiteilemaan ja tekemään vaikka mitä muuta
mukavaa!
Tuttuun tapaan mennään taas Metsärantaan kesäkeskiviikkoisin ja 4.7.
lähdemme innokkaimpien retkeilijöiden kanssa isommalle bussiretkelle.
Menoa ja meininkiä on siis tarjolla moneen makuun, josta tarkempaa
tietoa seuraavilla sivuilla. Kesäliite kannattaa poimia talteen, jotta pysyt
kärryillä mitä milloinkin tapahtuu. Mitä sinä tahtoisit tehdä tänä kesänä?
Valitse vapaasti ja lähde rohkeasti mukaan, yhteen tai useampaan kesän
tapahtumaan.
Tehdään yhdessä mahtava kesä ja muistetaan nauttia elämästä, jokainen
omalla tavallamme.
13
ITUJA 2/2012
Yleistä infoa
Toukokuun viimeisellä viikolla ITU ry:n ryhmät jäävät kesätauolle ja palaavat maanantaina 3.9.2012!
Kesäaikaan 4.6.–26.8. Kohtaamispaikka on auki ma–pe kello 11–16 ja la-su kello 11–15.
Kohtaamispaikka on kiinni Metsärantapäivinä sekä keskiviikkona 4.7.!
Kesän yhteystiedot:
Toiminnanjohtaja Samuli Lintula, p. 044 702 3012 (lomalla 22.6.–22.7.)
Työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen, p. 044 702 3016 (lomalla 16.6.–8.7., sijaisena Sari Ylitalo)
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva, p. 044 702 3011 (lomalla 13.7.–31.7.)
Projektityöntekijä Malla Tallila, p. 044 702 3015
Toimisto, p. 02 277 8778
Kesäretket
Lähde perjantaina 1.6., 29.6., 3.8. ja 24.8. mukaan uintiretkelle! Yhteislähtö toimistolta kello 13.00.
Sään salliessa kohteenamme ovat kesäiset uimarannat, kuten Ekvalla tai Ruissalo, mutta huonommalla
säällä suuntaamme Impivaaran uimahalliin! Impivaarassa pääset samalla sisäänpääsymaksulla
kuntosalille.
Lähdetään yhdessä Keskiaikamarkkinoille torstaina 28.6. ITUn toimistolta kello 13.00.
4.7. Bussiretki Kanniston kotieläin tila – Sarkamuseo –
Heikkilän Luomutila
Kesän bussiretki suuntaa kulkunsa kohti Kanniston Kotieläintilaa Alastarolle. Kanniston Kotieläintila
on aito vanha maatila, jossa eletään perinteen mukaan nykyajassa kestävää kehitystä toteuttaen.
Luonnonmukaisella tilalla on kaksisataa eläintä. Eläinlajit edustavat alkuperäisiä kotimaisia rotuja, ja
joukossa elelee sopuisasti erikoisempia lajeja kuten ylämaankarjaa, aaseja ja poroja. Monen rotuisia
hevosia ja poneja löytyy ratsastukseen ja kärryajeluun. Hauskoja alpakoita ovat Jeppe, Osku ja Kerttu.
Lehmät, lampaat, vuohet ja possut asustavat vapaina aitauksissaan, ankat ja hanhet tepastelevat
lintulammellaan. Lisäksi tilalla on useita lintulajeja ja suuri kanitarha. Retken hinta sisältää lounaan
Kotieläintilalla ja ratsastaa voi omakustanteisesti. Hinnat löytyvät osoitteesta: www.kannistontila.fi/
hinnasto.html. Jos toivot pääseväsi retkellä ratsastamaan, kerrothan asiasta etukäteen Terhille!
Jatkamme matkaa kohti Loimaata ja Suomen Maatalousmuseo Sarkaa. Sarkamuseossa on
mahdollisuus tehdä ostoksia museomyymälä Muurikissa. Muurikin valikoimissa on kauniita ja
laadukkaita käsi- ja taideteollisia tuotteita, joista suuri osa on varsinaissuomalaista käsityötä.
Vielä ennen kotiinlähtöä poiketaan nauttimassa kahvit Heikkilän aidon luomutilan kahvilassa Loimaalla.
Heikkilässä kasvatetaan viljaa ja hereford-lihakarjaa sekä tuotetaan kuiviketurvetta. Tilalla on myös
Luomupuati Volter, jossa on mahdollisuus tehdä ostoksia.
Retken hinta on 20 euroa jäsenille. Se sisältää kuljetuksen, lounaan, pääsymaksut sekä
iltapäiväkahvin. Paikkoja on 35, ja ilmoittautua voit aulapäivystäjälle toimiston aukioloaikoina ma–pe
klo 10–14 p. 02 277 8778.
14
ITUJA 2/2012
Ryhmät kesällä
Vapaaehtoistoiminnanohjaaja Terhi vetää Voimavararyhmää alkukesän ajan. Keskusteluryhmään voi
osallistua vapaasti ja se pidetään ryhmähuoneessa kello 13–15 tiistaisin. Päivämäärät ovat: 29.5., 5.6.,
12.6., 19.6., 26.6., 3.7. ja 10.7. Aihealueina muun muassa: tunteiden, ajatusten ja toiminnan merkitys
kuntoutumisessa, menneisyys ja nykyhetki sekä tulevaisuuden muistelu.
Elokuussa askarrellaan kesäisin teemoin torstaisin 9.8., 16.8., 23.8. ja 30.8. aina klo 12.30–14.00
ryhmähuoneessa. Jos sinulla on ideoita tai toiveita askartelupajaa varten niin kerro toki ajatuksesi
Terhille tai tule toimistolle juttelemaan.
Nuorten avoimet iltakahvilat parillisten viikkojen tiistaisin klo 18–20 jatkuvat kesälläkin kesä- ja
elokuussa. Heinäkuussa olemme kiinni. Tervetuloa mukaan!
Kesän kuvitus - taideryhmä
Tule aistimaan kesää ITUn lähiympäristöön yhdessä ja tallentamaan kesän muotoja piirtäen ja
maalaten. Ryhmä sopii kaikille kesän ystäville ja opastusta taiteiluun saa taidepiirin vetäjältä Hannalta,
joka toimii ryhmän vetäjänä. Voit osallistua joko kaikkiin kertoihin tai yksittäiseen kertaan. Sateen
sattuessa pysytellään sisätiloissa. Materiaalimaksu on 2€/kerta ja se sisältää pienen välipalan.
Ennakkoilmoittautuminen aulapäivystäjälle toimiston aukioloaikoina.
Tervetuloa taiteilemaan!
ma 16.7. klo 13–16
to 19.7. klo 13–16
ma 23.7. klo 13–16
to 26.7. klo 13–16
Nuorten ryhmän kesän teemat ja tekemiset:
Nuorten ryhmä kokoontuu kesällä torstaisin joka toinen viikko alkaen kello 15.00! Lähdöt retkille
toimistolta.
Torstai 7.6. minigolf (poikkeuksellisesti klo 17.00)
Torstai 21.6. piknik (säävaraus)
Torstai 28.6. lähtö Keskiaikamarkkinoille toimistolta kello 13.00! Kyseessä yhteislähtö eli varsinaista
nuorten ryhmän kokoontumista ei ole tällä viikolla.
Torstai 5.7. retki Forum Marinumiin ja/tai Turun linnaan
Torstai 2.8. uimarantaretki (säävaraus)
Torstai 16.8. unelmakartta-paja
15
ITUJA 2/2012
Metsäranta
Metsärantapäivät alkavat taas! 13.6. on ensimmäinen keskiviikko, jolloin suuntaamme Ruissaloon,
Metsärantaan! Metsärannasta nautitaan 22.8. asti. Grillaamme, pelaamme kesäpelejä ja nautimme
kesästä. Tervetuloa mukaan! Kulkeminen Metsärantaan hoidetaan omatoimisesti ja kesäpäivän
hinta on 4 euroa jos tahdot nauttia talon grillieväitä ja kahvia. Poikkeuspäivät, jolloin emme ole
Metsärannassa ovat keskiviikot 4.7.2012 (Bussiretki) ja 25.7.2012 (Vepsän retki). Lisäksi Metsärantaa
ei ole keskiviikkona 11.7. vaan torstaina 12.7.
Muuta ohjelmaa
Lähde kanssamme katsomaan musikaalia! Olemme varanneet 15 lippua Samppalinnan kesäteatterissa
esitettävään Housut pois -musikaaliin. Näytös on lauantaina 30.6.2012 kello 15.00. Eläkeläislipun
hinta on 26 euroa. Ilmoittautumisia ottaa vastaan aulapäivystäjä ja lipun tulee olla maksettuna
viimeistään keskiviikkona 13.6.2012.
Lähde kanssamme teatteriesitykseen! Olemme varanneet 15 lippua Linnateatterin esittämään
Mielensäpahoittaja-näytelmään. Näytös on torstaina 12.7.2012 kello 19.00. Eläkeläislipun hinta on
20 euroa. Ilmoittautumisia ottaa vastaan aulapäivystäjä ja lipun tulee olla maksettuna viimeistään
torstaina 7.6.2012.
ITU ry osallistuu tänäkin kesänä jalkapallon Kimppaliigaan! Kimppaliigaa pelataan kesällä 2012
Teräsrautelan kentällä maanantaisin ja tiistaisin 21.5.–24.6. ja 30.7.–2.9. välisenä aikana. Peliajat
saattavat muuttua! Seuraathan Kimppaliigan aikatauluja ITUn nettisivuilta.
Tule nauttimaan hauskasta ja kaikille soveltuvasta norsupallon pelaamisesta yhdessä muiden
itulaisten kanssa. Pelit pelataan pääsääntöisesti Kupittaan puistossa ja voit tulla mukaan myös
kannustusjoukkoihin. Säävaraus! Lähdöt ITUn toimistolta yhteisesti aina klo 14.00 seuraavina
päivämäärinä:
ma 2.7. ma 9.7. ma 6.8. ma 13.8. ma 20.8.
Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi lähtee kävelyille kesäkuussa maanantaisin klo 14.00. Jokaiselle
kävelyretkelle on suunniteltu oma teema ja kävelyreitit sijoittuvat lähelle Turun keskustaa. Tervetuloa
mukaan kävelyille, joiden aikana voit kuulla uusia asioita Turusta! Säävaraus ja lähdöt aina ITUn
toimistolta.
Kävelypäivät ja teemat ovat seuraavat
Maanantai 4.6. Ihmeellinen Turku
Maanantai 11.6. Suomen sydän
Maanantai 18.6. Kaupunkitarinoita
Maanantai 25.6. Romanttinen Turku palaa kartalle.
16
ITUJA 2/2012
XL
Taas on tullut aika, kun lehdet kilpaa kirjoittelevat miten päästään rantakuntoon.
On atkinsonin dieettejä, lentoemäntädieettejä.
Tohtori Tolosen pillereitä, pussikeittoja. Pitäisi
välttää kaikkea valkoista, sokeria, lisäaineita (karkit on niitä täynnä).
Paastotakin pitäisi aika ajoin ja karppaaminen
on suurta muotia. TV:stä tulee ohjeita miten läski
lähtee, on jumppaa, humppaa, pumppia ja zumbaa, rasvanpoltto-ohjeita vaikka kuinka ja paljon.
Skarpata pitäis.
Luin 1922-Kauneuden kirjasta sellaisen ohjeen
laihduttamiseen. Siinä kehotettiin juomaan päivässä 1,5–2,5 litraa maitoa ja vain vähän vettä.
Oli todettu tehokkaaksi, että silleen.
On olemassa niin monta lihavuuden muotoa
ja monta rajoittamiskeinoa, ettei ole ihme vaikka
joka toisella naisella olisi tiedossaan toinen toistaan parempi varmasti auttava laihdutuskeino,
jonka avulla ystävätär, ennen niin kauhean paksu,
on nyt tullut ihan hämmästyttävän laihaksi.
Itse seisoin peilin edessä, näin allit, selluliitit,
muhkuroita, jenkkakahvoja. Napaani en enää ole
nähnyt kymmeniin vuosiin. Siinä, missä ennen näkyi tyytymättömyys, näkyy nyt eri nainen, joka on
nähnyt elämää ja nauttii siitä. vähän pyöreä, itsensä näköinen.
Uskaltaudun rannalle tällaisena. Asetun makaamaan selälleni, annan auringon hyväillä ihoani.
Hymyilyttää, kun tuli mieleeni ajatus: ”Maailma on
iso eläintarha, sinne mahtuu kalkkunoita ja norsuja.”
Vielä lopuksi siskot: ei haittaa vaikka puntarissa
on ykkösen jälkeen kaksi nollaa, pääasia on että
on hyvä olla.
Aurinkoa ja rantoja odotellen
Marjaliisa
S-Etukortilla bonustavapaan kaupan tuotteista
Kesähelteellä on tärkeää huolehtia nesteytyksestä, niin kuin tämä berliiniläismies ”brausilla” eli
limonadilla.
17
ITUJA 2/2012
ITUn Hyvän mielen viikko
Hyvän
mielen
viikkoa
vietettiin ITUssa 23.4.–
27.4.2012.
Maanantaina
aloitimme teemalla itsetuntemus, jota käsittelimme keskusteluryhmässä ja
ryhmähuoneen Maalausmajassa. Maalausmajassa sai
maalata tai piirtää oman
kuvansa paperille ja teimmekin varsin erilaisia kuvia.
Oli mukava nähdä, kuinka
erilaisilla tavoilla voimme
omakuvamme ilmaista.
Tiistaina kokoonnuimme aulaan
keskustelemaan turvallisuudesta. Kävimme läpi turvallisuuden
ja turvattomuuden käsitteet sekä
esimerkkejä erilaisista ensiaputaidoista. Vertailimme omaa kokemaamme turvallisuuden tai
turvattomuuden tunnetta toisten
kertomuksiin.
18
Keskiviikkona ryhmähuoneeseen perustettiin aarrekarttapaja, jota veti ITUn jäsen Riitta Karjalainen. Suunnitelmissa oli myös
lähteä käymään Forum Marinumissa, mutta osallistujamäärä
ei ollut päätä huimaava aurinkoisen sään vuoksi. Innokkaimmat
olivat varmaankin hakeutuneet
ulkoilemaan, joten päätimme
siirtää Forum Marinumin retken
kesälle.
Torstaina vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi, projektityöntekijä Malla sekä opiskelijat Tiia
ja Outi osallistuivat Mielenterveyden keskusliiton Turun aluekeskuksen järjestämään Hyvän
mielen päivän tapahtumaan
Hansatorilla. Opiskelijat toimivat
hyvän mielen lähettiläinä antamalla hierontaa hierontapallolla
ja lakkaamalla kynsiä. Oli mukavaa huomata, että muutama
ITUn jäsen tuli meitä tervehtimään Hansatorille!
Perjantaina oli Hyvän mielen viikolla luvassa Tarinapaja.
Osallistujat olivat kaikonneet ilmeisesti jokirantaan tai muualle
ulkoilmaan, koska iltapäivään
taittuessa Kohtaamispaikka ja
toimisto olivat todella hiljaisia.
Mutta tämä ei meitä lannista!
Nauttikaamme kauniista ilmoista
niin kauan, kun niitä riittää. Kesä
on kuitenkin lyhyt ja, ennen kuin
huomaammekaan, olemme jo
syksyssä sadepilvien syleilyssä!
Hyvää mieltä ja
aurinkoista kesää
toivottelevat:
sosionomiopiskelijat
Tiia Bäcklund ja
Outi Vesterinen
ITUJA 2/2012
Pikku Prinssi Tehtaalla
TEHDAS-Teatteri ja Turun kaupunginteatteri toivat keväällä
näyttämölle Antoine de SaintExupéryn maailmankirjallisuuden klassikon Pikku Prinssi. Eräs
lentokonetta työkseen lentävä
iso ihminen putoaa aavikolle ja
joutuu hengenvaaraan.
Polttavan auringon alla, kaukana asutuksesta, hän yrittää
yksin korjata haaksirikkoista menopeliään. Korppikotkien sijaan
paikalle ilmestyykin pikkuruinen
prinssi, joka ei näytä olevan janoinen, ei nälkäinen, eikä ollenkaan
huolissaan tilanteesta. Elämä on
ihme, jota aikuinen ei ymmärrä.
Pikku Prinssi -esitys käsittelee
ihmisyyden isoja teemoja: merkityksen ja ihmeen kokemista
ilman yliluonnollisuutta. Pikku
Prinssi pystyy kokemaan arkisetkin asiat ainutkertaisina. Olemmeko me menettämässä tämän
taidon?
– Minun aavikkoni on näyttämö, siellä on ollut tällä kertaa
poikkeuksellisen paljon elämää,
sanoo ohjaaja Ville Kurki.
Näyttelijät Markku, Fia, Janna
ja Falke sytyttävät näyttämön elämään. Sentimentaalisuus, tekopyhyys ja kovapintaisuus loistavat poissaolollaan, niiden sijaan
versoo herkkävaistoinen ja loputtoman uuttera etsintä.
Tällaista
näyttämökeitosta
harvoin näkee! Esityksen on käsikirjoittanut ja sen ohjaa elokuvanteon kautta teatterimaailmaan päätynyt Ville Kurki. Esitys
ei sovi vanhuksille, aikuisille, ei
nuorille, eikä lapsille. Se sopii ihmisille.
ITUn kulttuuri- ja kirjallisuuspiiri vierailee Tehdasteatterissa
keskiviikkona 19.9. klo 18.00.
Esityksen kesto n. 1 tunti. Liput á
8 euroa tulevat myyntiin ITUn toimistoon syyskuun alussa. Nouda
oma lippusi ajoissa.
Esiintyjät: Ishmael Falke, Janna
Haavisto, Markku Tuulenkari ja
Sofia Molin. Lavasteet: Tommi
Lindman Äänet: Kalle Terästö.
Videoprojisoinnit: Maarit Vaahteranoksa. Valot: Jarkko Forsman.
Nukentekijä: Tove Boysen. Tuottaja: Siina Siltanen.
19
ITUJA 2/2012
Pakinallinen elämänkerta
perustajajäseneltä
”Kyll’ mä parusisinki ko mä alkku
pääsisi”, sanoi rotuvähemmistöläinen pikkupoika kerjuulla. Ontuilen kyynärsauvojen varassa
ja astuu taksista hiljaa hivuttaen
kuin prinsessa lasikenkineen.
Lounais-Suomen tournee Turun
kaupungin sairaalasta Laitilan
jo lakkautettuun hovisairaalaan
ja jälleen Raision seudun sairaalaan sääririkkona oli antoisa, joskaan ei hetkeäkään virkistävä.
Huvittava kyllä, mikä huumorintaju olisi pikimusta
Huhu kiersi Laitilan käytävillä,
miten Uudessakaupungissa on
huumehörhöjä ja muuten vaan
tolkuttomia sekopäitä. Ehkä niissä ahtaissa ympyröissä helpotti
kuvitella, että kauheampaakin
on. Vuosia sitten kun olin nuori
ja mahdollisesti nättikin, sama
supuna ja hutuna kävi psykiatrin vanhan klinikan osastoilla –
esimerkiksi ”kakkosen” potilaat
olivat niin terveitä liittyäkseen
Ituun, silloiseen mielenterveysklubiin oli oltava sekä hullu että
sitkeä hakatessaan päätä seinään. Pullan tuoksu ja grillimakkaran aromi murtavat sentään
vankimman ennakkoluulon kiviaidan.
Anon ulkomaan kirjeenvaihtajan toisaikaista vakanssia. Paljoa
ei tapahdu, haavoituin: siirsin
ravintola Otavan terassilla nuottasilakkaa vastapäisen vaarin
kassista nurkassa löhöävän puolentoista leiviskän kollikissan nenän eteen. Salamannopea, kiittä-
20
mätön suhaus! Kolme hoitolasta
kiipeili kinoksilla, neljäs livisti –
suosittelin hoitotädeille narukytköstä alppienvaltaajien tapaan.
Yritän saada aikaani kulumaan – mainio kirjasto ja lukusali on kiinni toukokuuhun Asti. Tietokoneita ohjelmoidaan. Muistan
ajan maalta, kun lainauksen hoiti
paikallisen poliisin muija mustekynällä ja piti huutaen koko
kakarakatraan poissa aikuisten
hyllystä. ”O tempora o mores” tai
jotain sinnepäin muinaisrooman
murteella.
Kutistun ja supistun, ainakin
aivojen puolesta. Katselen joutsenien lepattelua, mutta telkkari
ja tekstinkäsittely ei toimi. Turun
aikoihin avulias naapuri asenteli
päivyri- ja tekstiohjelmia koneeseen – ja olin kuulevinani irtorattaiden ja pulttien kolinaa, kun
yritin siirtyä sivulta toiselle.
Siinä sitä ollaan tunnetusti (?)
vahva itsehillintäni oli pettää,
kun valaisimen asennusta korjaaman tullut talkkari alkoi selostaa mikä on palovaroitin – laskin
kymmeneen etuperin, takaperin
latinaksi. Kyseisestä vempaimesta tuli tunnelmakynttilän
vuoksi TYKS:n ihotaudeilla vettä
niskaan. Kärsämäessä vuonna
nolla tuli korpunpaistosta ja uunisilakoista Maarian VPK paikalle.
Harmi, että unohdin pyytää Urpo
Ylösen nimikirjoitusta – itselle ja
Aki-Elmerille. (Iso hali hänelle jos
voi tavoittaa!) Haikeutta on se,
ettei tiedä, missä vanhat tutta-
vat ovat – mullan alla vai päällä,
sikäli mikäli päällä: kotona vai
Kupittaalla. Mikäli kotona, missä
päin maailman turkua.
Tällä hetkellä Raine Cent (ent.
pj. vpj yms. yms.) tunkee perunia kattilaan ja prosua pannuun.
Jurppii sydänalasta, että oletetaan heidän syövän hoitokodin
ruokalassa – joku talkkarin tapainen ilman muuta komensi
näin. Kuten on ilmiselvää, suutuin ja kovin. Kyllähän ihmisen
pitää olla itsenäinen niin kauan
kuin kykenee – ja sen jälkeen ainakin itsepäinen tuntemattoman
Rokkakin kieltäytyi menemästä
ambulanssiin jalat edellä – mistä johtuu. Minäkin muistelin vähän aikaa ennen kuin hoksasin.
Enpä kerro mitä! Minulla on toisaalta paha tapa selitellä liikaa
tai olla selittämättä. Niin tai näin:
aina haukuttiin! Myötätuntoiset
terveiset Ituja–lehdentekijöille.
Puurtakaa, puurtakaa! Kyllä kotosuomessa paperipuuta riittää!
Mielenterveyskuntoutujat eivät
lopu nekään koskaan – jos siltä
näyttää asiantuntijat keksivät
uusia diagnooseja. Mikäli nämäkään eivät tähyiltävään sovi – tuo
on jo niin kummaa, että sinällään
kelpaa hoitoperusteeksi. Minulle
kaiken karttuvan harmin lisäksi
arkkitehti on jättänyt tiiliseinän
peittämättä ja sutasuttanut valkoiset maalit päälle. En laske! En
laske! Enkä laske!
- Marita
ITUJA 2/2012
Jäseniltä
Mikä on sairasta?
Valtaosa väestöstä napostelee psyykeensä sanelemana säännöllisesti sokeriherkkuja, joista vain harvat pidättäytyvät
kokonaan. Psykiatrian itsensä tilastokriteerein siten sokeriton elämänmeno on psyykkisesti poikkeavaa ja makeisten tai
pikkuleipien popsiminen yleisempänä psyykkisesti normaalia.
Todellisimpia mielenterveysongelmia ovat huolet ja murheet, joista osa voi joskus olla peräisin hoitokoneistosta
itsestäänkin. Jos diagnooseja on lätkitty kielletyssä sosiaalisessa valvontamielessä, tulee asia väistämättä
paljastumaan.
Psykiatrian yliopistollisessa Psykiatria-oppikirjassa vuodelta 2004 ohjeistetaan diagnostisoimaan skitsofrenia
yhteiskunnallisten asioiden tonkijoille.
Mika Reinikainen
Vanha Vaasa
Vaisaaren urheilujoukkueissa
Helsingissä oli yhtenä maaliskuun torstaina MTKL:n käsipallon mestaruusturnaus. Pelasimme välierien kautta finaaliin ja
voitimme suomenmestaruuskultaa luvuin 6–5. Me Vaisaaren joukkueen pelaajat saimme kultamitalit ja kiertopokaalin
sekä oman pokaalin, joita pidetään palvelukopilla. Syksyllä aloitetaan käsipallon harjoitusryhmät ja olemme nyt
käsipallon kärkiryhmässä.
Turussa oli 2.5. Leaf-areenalla salibandyturnaus, johon osallistui 8 joukkuetta. ITU, Toivo, Loiste, Team 38, Raision Blues,
Vaisaaren puhti, Reimari ja Bovallius. Alkusarjat pelattiin kahdessa neljän joukkueen sarjassa, minkä jälkeen olivat
vuorossa välierät ja tietenkin finaali sekä pronssiottelu
Pelasin alkulohkossa kaksi peliä maalivahtina. Pelasin Raision Bluesia vastaan nollapelin ja voitimme ottelun
7–0. Toisessa pelaamassani alkulohkon ottelussa voitimme 3–2. Näin saimme paikan välieriin ja välierien kautta
pronssiotteluun, jonka ikävä kyllä hävisimme. ITU voitti kultaa.
Mika Kopra
21
ITUJA 2/2012
Huostaanotto on kipeä paikka
juudesta oikeudessa. Hänen
tapauksessaan yhtenä huostaanoton perusteena oli käytetty
aikaisempaa terapiasuhdetta.
Kokemustensa
perusteella
Leikonniemi oli huolissaan siitä,
että vanhempi jää hyvin yksin hakiessaan oikeutta. Huostaanottopäätöksestä vastuussa olevilta
virkahenkilöiltä ei saa tietoa ja
sosiaaliasiamiehenkin koetaan
olevan voimaton auttamaan.
Perheet suojelukseen
Lastensuojelu
painottuu
liikaa lasten huostaanottoon. Huostaanotto aiheuttaa kriisin perheelle, mutta
huostaanoton kautta ilmenee koko lastensuojelun
kriisi. Näin voi tiivistää Propellissa järjestetyn keskustelutilaisuuden pääviestin.
Mielenterveyden keskusliitto otti
keväällä kantaa lasten huostaanotossa ilmenneisiin ongelmiin.
MTKL:n mukaan lastensuojeluviranomaiset tekevät toisinaan hätiköityjä johtopäätöksiä vanhemmuuden tasosta pelkästään sen
perusteella, että vanhemmalla
on mielenterveysongelma.
MTKL huomauttaa kannanotossaan, että sosiaaliviranomaisella ei yleensä ole tarkkaa
tietoa mielenterveysongelman
laadusta, vakavuudesta eikä
vanhemman oireiden senhetkisestä tilanteesta. Perusoletus
näyttää olevan, että aiempi tai
nykyinen mielenterveysongelma
leimaa vanhemman vajavaiseksi
huolehtimaan lapsestaan.
22
Mielenterveysongelma ei tee läpikehnoksi vanhemmaksi
Perheterapeutti ja ylihoitaja Anita Birstolin totesi puheenvuorossaan, että esimerkiksi masennus
ei merkitse kokonaisvaltaista
kyvyttömyyttä vanhemmuuteen.
Birstolin kertoi, että lasten huostaanottoa koskevat lausunnot
ovat usein läpikotaisen ja epärealistisen negatiivisia.
Sosiaaliviranomaisten
tulisi
antaa tasapuolinen huomio niille
asioille, jotka perheessä ovat hyvin. On ajateltava niin, että toiset
asiat ovat hyvin ja toisissa asioissa masentunut vanhempi tarvitsee tukea.
Omasta kokemuksestaan tilaisuudessa puhui Ani Leikonniemi ”HOL Huostaan otetut
lainvastaisesti”-järjestöstä. Yhdistys tukee niitä vanhempia, joiden lasten huostaanotto on tehty
laittomasti ilman päteviä perusteita. Yhdistys ei kuitenkaan vastusta huostaanottoa yleisesti.
Leikonniemi on itse joutunut
taistelemaan lapsensa huolta-
Birstolin haluaa, että lastensuojelun rinnalla korostetaan kokonaisvaltaista perheensuojelua.
Jo lastensuojelulaki edellyttää,
että huostaanotto on viimesijainen lastensuojelun toimenpide,
johon ryhdytään vasta, kun avuohuollon palvelut ja tuki eivät riitä.
MTKL:n lakimies Merja Karinen kritisoi suomalaista lastensuojelua siitä, että hyvästä laista
huolimatta käytännön toiminta
on epäonnistunutta. Avohuollon
toimenpiteet, kuten kotipalvelut,
ovat hyvin vähäisiä ja huostaanottoja on paljon.
Karisen mukaan avohuollon
toimenpiteiden taustalla on liian
vähäiset resurssit. Yhdellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä
on keskimäärin 60–80 asiakasperhettä.
Vikaa on myös toimintatavoissa, sillä monelle perheelle huostaanotto tulee yllätyksenä. Birstolin kertoi, että perheiden kanssa
ei puhuta avoimesti huostaanoton mahdollisuudesta, vaikka se olisi ollut lastensuojelun
työntekijöiden omassa mielessä.
Hän kuulutti sosiaalityöntekijöiltä avointa keskustelua asioiden
oikeilla nimillä. Myös perheet toivovat työntekijöiltä tiukempia ja
selkeitä rajoja.
ITUJA 2/2012
Kommentti
ITUn harjoittelija, sosionomiopiskelija Outi Vesterinen sai viereisen artikkelin esiluettavaksi.
Lastensuojeluun ja huostaanottoon liittyvät asiat ovat tulleet Outille tutuksi sekä opiskelun että
harjoittelun kautta.
Outi kertoo, että harjoittelussa Turun Pienten lasten vastaanottokodissa huomasi, miten valtavien
haasteiden kanssa sosionomit työskentelevät. Työntekijät joutuvat antamaan lausuntoja tilanteissa, joissa
vanhemmalla on mielenterveysongelma, mutta tietoa mielenterveysongelmista on liian vähän.
Vastaanottokodin työntekijät joutuivat ottamaan asioista itse selvää, mutta koulutusta tai
konsultointimahdollisuuksia pitäisi selvästi parantaa. Lastensuojelu ja psykiatriset palvelut ovat liian
etäällä toisistaan.
Outin kokemus on, että ennaltaehkäisevältä perhetyöltä on viety rahat ja rahaa on jäänyt vain siihen,
mikä on ehdottoman pakollista: huostaanottoon. Ennaltaehkäisevä työkin on lakisääteistä, mutta sen
velvoitteet on helppo täyttää paperilla.
23
ITUJA 2/2012
ITUn pääsiäisleiri Sinapin
leirikeskuksessa
ITU ry:n kevät polkaistiin
käyntiin
pääsiäisleirillä
Sinapin
leirikeskuksessa
26.–27.3.2012. Auringon
säteet syleilivät meitä molempina päivinä, joten oli
mukava viettää aikaa myös
ulkona.
Saavuimme maanantaina Sinapin leirikeskukseen lounaalle.
Leirikeskus sijaitsee metsän siimeksessä Kakskerran saaren
kaakkoiskulmassa. Leirikeskuksen pihalta avautuu upea näkymä Kirjalansalmelle ja Vappariin.
Horisontissa siintää Parainen.
Maanantaina iltapäivällä seuraamme liittyi pastori Pekka
Leppänen, joka piti hartauden
kappelissa ja Raamattu-aiheisen
tietovisan. Päivä kului nopeasti
mukavasta seurasta nauttien.
Päivällisen jälkeen aloimme
odottaa saunaa ja grillausta.
Sitä ennen Terhi ja Tiia kokosivat porukkaa alakerran pieneen
keittiötilaan. Pöydälle oli levitetty
erivärisiä papereita, paljon erilaisia lehtiä, monta purkkia liimaa
ja saksia.
Aiheena oli leikata lehdistä
itselle tärkeitä kuvia ja tekstejä. Ne liimattiin paperille ja siitä
muodostui jokaiselle oma unelmakartta. Unelmakartat kertovat
unelmistamme, toiveistamme ja
haaveistamme. Unelmakartat sai
ottaa mukaan heti työskentelyn
jälkeen.
Sauna oli suunniteltu seitsemäksi. Suurin osa osallistujista
rynnisti saunomaan hieman ennen seitsemää, koska Salatut
elämät alkoi kello 19.30. Takkahuoneessa oli mukava lämmitellä saunan jälkeen katsoen tuttua
ohjelmaa. Illemmalla grillasimme
makkaraa, joten avasimme grillikaudenkin jo ennen huhtikuuta!
Tiistaista oli tulossa hieman
kevyempi päivä kuin maanantais-
24
ITUJA 2/2012
ta. Aamupäivällä oli varattu aikaa ulkoilulle ja rentoutumiselle.
Muutama jäsen innostui Terhin
ja Jannen kanssa ulkona pelaamaan Mölkkyä. Peli kestikin niin
kauan, että seuraavaksi suuntana oli ruokasali ja lounas.
Lounaan jälkeen kokoonnuttiin alakerran pieneen keittiötilaan. Tällä kertaa pöytä oli peitetty kahdella isolla vahaliinalla
pöydän oman pinnan suojaamiseksi. Pöydällä oli neljä värikästä
purkkia, paljon erilaisia papereita, siveltimiä ja vesivärejä. Vesiväreille oli varattu myös pieniä
lasipurkkeja siveltimen puhdistamiseksi.
Pian meille selvisi, että väripurkeista kaadettiin sormivärejä
kertakäyttölautasille ja sormiväreihin sekoitettiin tuoksuöljyjä.
Jokainen sai oman ominaistuok-
sunsa: punainen – mansikka,
sininen – vanilja, keltainen –
mandariini ja vihreä – vihreä tee.
Maalailimme sormiväreillä papereille ja huomasimme tuoksujen
jäävän niin kuviimme kuin sormiimme. Osa innokkaista käytti
sekä sormivärejä että vesivärejä
omiin taideteoksiinsa.
Jätimme maalauksemme kuivumaan mennessämme päiväkahville. Kahvin kanssa tarjottiin
pullaa, nam! Ehdimme hetken
levähtää, kunnes Tiia alkoi houkutella porukkaa levyraatiin takkahuoneeseen. Tällä kertaa levyraati oli hieman erilainen kuin
yleensä: jokainen sai vuorollaan
sanoa numeron, jonka mukaan
joltain levyltä soitettiin kappale.
Kukaan ei saanut tarkoituksella
valita kappaletta, vaan numeron
perusteella laitettiin soimaan
joku. Olipas erikoinen levyraati!
Voittajaksi selviytyi Reijo Kallio.
Levyraadin jälkeen istahdimme rinkiin kertomaan leiripalautetta ja mielipiteitämme leiristä.
Muutama toivoi pidempää leiriä,
yksi yö tuntui liian lyhyeltä. Makkaranpaisto oli monen mieleen,
samoin leirin tarjoama rentoutuminen ja rauha. Oli myös mukava tutustua uusiin ihmisiin, kuten projektityöntekijä Mallaan ja
opiskelija Tiiaan!
Leiripalautteen jälkeen alettiin
pakata tavaroita, tyhjentää huonetta ja palauttamaan avaimia.
Päivällisen odottelu keskittyi leirikeskuksen aulaan ja oli mukavaa
saada murua rinnan alle ennen
kotiinlähtöä. Bussi takaisin Turun
keskustaan lähti pysäkiltä kuuden maissa.
Mielettömän hauskasta leiristä kiittäen
Sosionomiopiskelija
Tiia Bäcklund
25
ITUJA 2/2012
Työssäoppimisjakso ITUssa
Aloitin viime syksynä työssäoppimisjakson täällä ITUssa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan opinnot päättyvät viimeistään kesän
aikana. Harjoittelujakson alussa
sain tehtäväksi järjestää bussiretken Raumalle. Mietitytti jonkin
verran että miten onnistuu kun
en ennen ole moista järjestänyt.
Oli siinä monta aikaa vievää asiaa mitä piti selvittää.
Aistin tunnelmaa retken aikana ja arvioin että retki onnistui
kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi
aikataulutus piti. Sain retken järjestämisestä uskoa ja luottamusta että jossain tuolla maailmalla
onnistuu muutkin erilaisten ta-
pahtumien järjestäminen. Annan
itselleni luvan harjoitella.
Luontokoulun aloitin vuoden
vaihteen aikoina. Täytyy myöntää
että suunnittelu osittain epäonnistui ja kokoontumiskerrat jäivät
omasta puolesta vähäisiksi. En
analysoi syitä tässä vaan vasta
jakson päätyttyä mietin onnistumisia, ja mitä tekisin toisin. Kiitos
kuitenkin kävijöille.
Musiikkiryhmän osalta kokoonnuttiin muutamia kertoja ja
pidettiin kaksi soittokertaa kohtaamispaikan puolella. Kiitos
osallistujille.
Sporttiryhmä kokoontui syksystä keväälle jopa toukokuulle.
Kokeiltiin monia eri liikuntalajeja joka toinen viikko. Omasta
puolesta sanon, että kivaa oli.
Muutama jäsen löysi sulkapallon
omaksi lajiksi ja pelailevat omalla ajalla. Kiitos aktiiviporukalle
kun jaksoitte osallistua.
Mielessäni on jotain ulkoliikunta tyyppistä kesällä tai alkusyksyllä, kunhan saan opinnot loppuun. Ilmoittelen suunnitelmista
myöhemmin.
Toivon ja uskon, että alkanut
projekti tukee siihen osallistuvia,
jotta he löytävät ITUsta sisältöä
elämään. Lopuksi vielä kiitos
kaikille työntekijöille yhteisestä
ajasta.
Janne Mannonen
Disco Fever ITUn vappujuhlissa
26
ITUJA 2/2012
27