Ituja 2/2013 - Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry

2/2013
ITUJA
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti
ITUJA 2/2013
Yhteystiedot
Toimisto
Turun Mielenterveysyhdistys
ITU ry
Hämeenkatu 28
20700 TURKU
Toimisto avoinna arkisin
10.00-14.00
p. 02 277 8778
toimisto(at)itu.fi
Kohtaamispaikka
p. 044 702 3017
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jarmo Pulli
tai 044 702 3013
jarmo.pulli(at)itu.fi
Toiminnanjohtaja
Samuli Lintula
p. 044 702 3012
samuli.lintula(at)itu.fi
Työtoiminnan ohjaaja
Päivi Virtanen
p. 044 702 3016
paivi.virtanen(at)itu.fi
Vertaistoiminnan
ohjaaja
Terhi Kanerva
p. 044 702 3011
terhi.kanerva(at)itu.fi
Projektityöntekijä
Tavallisen Hienoon Elämään
Malla Tallila
p. 044 702 3015
malla.tallila(at)itu.fi
Lehden päätoimittaja
Riitta Merenheimo-Laine
p. 044 515 8778
Liikuntavastaava
Veli-Matti Saajala
p. 044 702 3019
2
Keitä olemme
ja mitä teemme?
Turun Mielenterveysyhdistys ITU on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhdistys. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja
uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa.
Yhdistys on jo 29 vuoden ajan vastannut laadukkasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielenterveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta häpeää eikä
salailun tarvetta. Myös mielenterveyskuntoutujilla on oikeus hyvään
elämänlaatuun.
Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja
kulku ovat aina yksilöllisiä. Myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme
jäseniämme vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen
kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamista ja saada onnistumisen kokemuksia.
Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta muodostamme yli 20 000 jäsenen yhteisön. Päärahoittajamme ovat Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki.
ITUJA 2/2013
Tässä lehdessä:
2/2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
Keitä olemme
ja mitä teemme? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Kuntoutujan ajatuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Nyt menee keittiö uusiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
RAY valvoo ja ahkeroi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
ITUn kesä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Keittiöstä tuttu Juha valmistui
Turun ammatti-instituutista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Hopeapojat Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Haastattelussa Terhi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Pekka Leppänen - pappi on vanha ja viisas mies . . . . . . . . . . 18
Akut täyteen aurinkoenergialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Päivin helppo & gourmet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Hyvän mielen viikko: Ennakkoluulot roskikseen! . . . . . . . . . 22
Schmitt: Vanhemmuus ja mielenterveysongelmat . . . . . . . . 23
Hallitus vuonna 2013
Ituja-lehden seuraava numero:
Ilmestymispäivät
Aineiston jättöpäivä
22.8.2013
9.8.2013
5.12.2013
22.11.2013
Puheenjohtaja:
Jarmo Pulli
Varapuheenjohtaja:
Tarmo Turunen
Varsinaiset jäsenet:
Otamme mielellämme vastaan jäsentemme kirjoituksia sekä myös ehdotuksia tulevien ITUJA-lehtien aiheiksi. Mistä haluaisit tietää lisää? Lähetä viestiä sähköpostitse osoitteeseen toimisto(at)itu.fi tai tule käymään
toimistolla!
Janne Mannonen
Nina Nieminen
Valto Ruohonen
Hannu Salminen
Eeva Siivonen
Simo Takarautio
Petri Tanskanen
Varajäsenet:
Riitta Karjalainen
Marja-Liisa Lahtinen
Riitta Merenheimo-Laine
3
ITUJA 2/2013
Kuntoutujan ajatuksia
Välillä taistelen plkästään selvitäkseni päivästä toiseen. Joskus jopa hetkestä toiseen. "Taisteluväsymykselle" ei ole sijaa, sillä kysymyksessä on elämä. Elämä
jonka pitäisi olla itsestäänselvyys.
Aallonharjalta suoraan syvyyksiin ja takaisin harjalle.
Useimmiten syvyyksiin. Koska saan kellua tyynessä
vedessä? Kysymyksiä joita me mietimme.
En käy työssä, mutta päivän jälkeen tuntuu että olen
väsynyt. Jos voisin muuttaa mieleni työn fyysiseksi,
olisin varmasti siirtänyt vuoria. Arvostaako yhteiskunta tätä? Missä on maailman palkka?
ITU ei ole ehkä vastaus kaikkeen, mutta minulle se
on tukikohta taisteluissa, tyyni satama kovassa aallokossa ja rahassa mittaamaton palkkio - vertaistuki.
Hyvää kevättä ja kesää kaikille!
Jarmo Pulli, yhdistyksen puheenjohtaja
Lehden kuvat:
etukansi, Professor Bop,. CC-by-nc-nd-2.0
s. 8–9, Pörrö, CC-by-nc-sa-2.0
s. 7, RAY
s. 10, Böhringer Friedrich, CC-by-sa-2.5
a. 12, Markus Koljonen, CC-by-sa-3.0
s. 14–15, Leo Hynninens
s. 19, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä
s. 22, No-w-ay, CC-by-sa-3.0
s. 23, Lee Cullivan, CC-by-nc-nd-2.0
takakansi, Hyena
4
ITUJA 2/2013
Nyt menee keittiö uusiksi
On kulunut kymmenen
vuotta siitä, kun ITUn keittiön laitteiden uusimiseen
saatiin avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä.
Tänä vuonna pannaan pitkästä aikaan laitteistoa uusiksi taas RAY:n tuella. Luvassa on parempia laitteita
mutta myös hieman häslinkiä.
Kiiltävää kylmää
Jo viime vuoden lopulla ITUn
kohtaamispaikkaan ilmestyi uusi
pakastin. Metallinhohtoinen, tilava ja korkea pakastinkaappi jättää
varjoonsa vieressä seisovan kotijääkaapin. Tämä pakastin onkin
tarkoitettu ammattilaiskäyttöön
ja sellaisen ITUn työtoimintalaiset ansaitsevat.
Pakastin pursuaa juureksia ja lihatuotteita. Se on lähes puolet tilavampi kuin edellinen pakastin,
joka vanhuuttaan sanoi sopimuksen irti syyskuussa. RAY:n avustuspäätös tuli siis kreivin aikaan.
– Uusi kaappi on oikein käytännöllinen. Sinne mahtuu paljon
ja nyt voi tehdä isompia ruokatilauksia pidemmäksi aikaa, kuvaa
pakastimen hyviä puolia työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen.
Hygienia on tärkeää
Heinäkuun lopulla pakastin saa
viereensä saman sarjan jääkaapin.
Muun muassa sen hallitus päätti
huhtikuussa kokouksessaan tilata
Electroluxilta.
Valkoista tarvikekaappia lukuun ottamatta keittiön koko
Vanha jääkaappi kalpenee uuden pakastimen rinnalla
läntinen seinä menee muutenkin
uusiksi: uusi tiskikone, tiskipöytä
useammalla tiskialtaalla ja esipesusuihku asennetaan myös paikoilleen kesällä.
Hygienia on ollut aina tärkeää
ITUn keittiössä ja nyt se paranee entisestään. Asia on tärkeä,
sillä tarjottiinhan kohtaamispaikassa viime vuonna lähes 5 000
lounasta.
Kapasiteetti kasvaa
Ei käy kieltäminen, että ITUn tilat ovat ahtaat ja ahtaus on myös
keittiön ongelma. Enemmän ruokaa voitaisiin silti tehdä, jos olisi
isommat laitteet.
Kuvitellaanpa siis parempi tulevaisuus: isompi uuni ja liesi, jolla on neljä levyä. Miltä kuulostaa?
Uusi uuni tulee olemaan nykyistä
korkeampi. Sinne mahtuu nykyistä useampi vuoka, minkä vuok-
si samaan aikaan voidaan tehdä
enemmän ruokaa.
Liesi on kinkkisempi juttu. Sen
uusiminen edellyttää koko työsaarekkeen uusimista. Siitäkin on
suunnitelma, mutta urakan laajuuden vuoksi aikataulua ei ole
vielä lyöty lukkoon. Avustuksen
riittäminenkin on varmistettava.
Keittiölaitteiden
asentaminen ja tarvittavat sähkötyöt tulevat viemään oman aikansa. Siksi
keittiö on kiinni kesällä noin viikon. Tänä aikana ei voida valmistaa ruokaa, mutta muuten kohtaamispaikka pidetään auki.
Kun keittiön uusiminen on valmis, voidaan alkaa käyttää uusia
laitteita. Ne, niin kuin nykyisetkin, tulevat olemaan helppokäyttöisiä, mutta entistä ehompia.
Samuli Lintula
5
ITUJA 2/2013
RAY valvoo ja ahkeroi
ITUlla pyyhkii hyvin. Viime
vuonna yhdistyksen tulot ja
menot olivat noin 270 000
euroa, mistä RAY:n avustus
oli yli 210 000. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset eivät ole itsestäänselvyys.
RAY ja järjestöt tekevät niiden eteen paljon työtä.
Vuonna 2009 Raha-automaattiyhdistys (RAY) joutui osalliseksi
myrskyyn, jossa puitiin muun muassa Matti Vanhasen, Antti Kaikkosen ja Jukka Vihriälän vaaliavustuksia. Nämä olivat saaneet
avustusta Nuorisosäätiöltä, joka
taas oli saanut avustusta RAY:ltä.
RAY:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Jukka Vihriälä
erosi tehtävästä, kun julkisuuteen
tuli tieto, että Nuorisosäätiö oli
tukenut hänen vaalikampanjaansa
24 000 eurolla.
RAY:lle kohu oli ikävä, sillä
monet kansalaiset kokivat, että
RAY käyttää sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoja poliitikkojen
rahoittamiseen, vaikka näin ei
ollutkaan. RAY kuitenkin aloitti
säätiössä erikoistarkastuksen selvittääkseen, onko Nuorisosäätiö
käyttänyt avustusrahoja väärin.
RAY:n avustusosaston tarkastajat tekevät järjestöihin vuosittain
useita kymmeniä tarkastus- ja ohjauskäyntejä. Näin varmistetaan
avustusten oikea ja tarkoituksenmukainen käyttö. Huhtikuun lopussa yksi näistä tarkastuksista
kohdistui ITUun.
6
Mitä tarkastetaan?
Tarkastuksissa käydään läpi yhdistyksen koko kirjanpito ja hallinto.
RAY:n tarkastajien haukankatse käy etukäteen läpi kirjanpidon
pääkirjan jokaisen rivin ja etsii
sieltä kaiken, mikä edes voisi olla
pielessä.
Varsinaisessa
tarkastuksessa
tarkastaja käy läpi kaikki epäselviltä näyttäneet menot, tarkistaa
jokaisen haluamansa kuitin ja poimii kirjanpitomapeista pistokokeella mitä tahansa.
Kuiteista katsotaan, että ne
ovat avustuspäätöksen mukaisia, että niiden summat vastaavat
kirjanpitoa ja että niissä on oikea
hyväksyntä. Tarkastajan työ vastaa paljon tilintarkastajan työtä,
mutta rahoittajan edustajana hän
katsoo toimintaa toisenlaisten silmälasien läpi.
– RAY:n tarkastus on niin
tiukkaa, että se jännittää, vaikka
kuinka olisi varma siitä, että ei ole
mitään salattavaa, sanoo ITUn
toiminnanjohtaja Samuli Lintula.
– Ilman RAY:tä ei ITUn toiminta olisi lainkaan sitä, mitä se
on nyt. RAY:n kanssa ei saa mokata, vaan pitää olla tarkkana kuin
porkkana.
RAY:llä valvontapainetta
Raha-automaattiyhdistyksellä
on kova paine valvoa rahoittamaansa toimintaa. Se haluaa tietenkin, että sen rahat käytetään
hyvinvoinnin edistämiseen, kuten
laki vaatii. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo RAY:tä ja RAY ra-
hoittamiaan yhdistyksiä.
RAY:n liikevoitto käytetään
terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja tämän
vuoksi EU on sallinut RAY:lle
monopolin raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoiminnassa. Valvonnan tarkoitus on todistaa, että monopoli on perusteltu.
On myös kaikkien RAY:n avustusta saavien tuhannen järjestön
etu, että toimintaa valvotaan ja
että siinä ei ole kupruja. Myös yhdistykselle tarkastus on hyödyllinen. Tarkastaja antaa vinkkejä ja
hänen laatimansa tarkastusraportti on yhdistykselle todistus asioiden hyvästä hoitamisesta.
Näin kävi ITUn tarkastuksen
Eräänä keskiviikkona ITUn ja
muiden mielenterveysalan järjestöjen tarkastaja Markus Latvala
saapui Helsingistä. Hän, ITUn
toiminnanjohtaja, puheenjohtaja
sekä leveä rivi mappeja valtasivat
ryhmähuoneen. Tarkastus alkoi
aamu yhdeksältä, mutta se tulisi kestämään koko päivän, joten
kulttuuri- ja kirjallisuuspiiri joutui
siirtymään muualle.
Tarkastus alkoi sillä, että ITUn
työntekijät kertoivat omista töistään ja yhdistyksen toiminnasta.
Tarkastaja kirjasi ylös kuulemansa, esitti kysymyksiä ja halusi saada
kattavan kuvan siitä, mitä heidän
antamillaan rahoillaan tehdään.
ITUn tarkastus sujui hyvin.
Tarkastajalla ei ollut moittimisen
aihetta, mutta pieniä parannuksia ja muutoksia edellytetään vielä
ITUJA 2/2013
tehtäväksi.
Tarkastuskäynnistä
tehdään
alustava raportti alkukesän aikana, minkä jälkeen yhdistys antaa
siihen vastineensa. Lopullinen raportti, joka on julkinen asiakirja,
valmistunee vasta syksyllä.
Muutaman vuoden välein tehtävät tarkastukset eivät ole RAY:n
ainoa tapa valvoa rahoitettavia
tahoja. Joka kevät järjestöjen on
annettava vuosiselvitys, jossa käydään läpi rahojen käyttö ja yhdistyksen toiminta.
Täksi vuodeksi RAY oli laatinut uuden kyselyn, tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen. Siinä
vaaditaan tarkkaa selvitystä, mitä
hyötyä toiminnasta on ja kenelle
siitä on hyötyä.
Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen vaatimia tietoja on saatu
yhdistyksen jäseniltä monenlaisilla kyselyillä. Jäsenille tehtävät kyselyt ovat siis hyvin tärkeitä ja toive on, että jäsenet vastaavat niihin
ahkerasti.
– Itse en pidä RAY:n selvityslomakkeita rasitteena. Suurimpaan
osaan kohtia oli helppo vastata,
koska olimme keränneet tietoja jo
yhdistystä varten, oman toiminnan kehittämiseksi. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraaminen pitäisi olla itsestäänselvyys
jokaisessa tämän kokoisessa järjestössä, toteaa Lintula.
RAY:n pelien tuoton käyttämistä valvotaan tarkasti
7
ITUn kesä 2013
ITUn kesä
Yhdistyksessä tapahtuu tänäkin kesänä paljon kaikenlaista, vaikka niin sanotut perusryhmät lomailevat pääosin 3.6.–1.9.2013. Luvassa on paljon ryhmätoimintaa, retkiä sekä yhteisiä lähtöjä Turun omiin kulttuurikohteisiin ja kesätapahtumiin. Kesäkeskiviikot vietetään tietenkin tuttuun tapaan Ruissalon kauniissa Metsärannassa. Alta löydät tarkemmat
tiedot siitä, mitä ja milloin on mitäkin odotettavissa. Tervetuloa ITUn kesään 2013!
Vertaistukiryhmät
Nuortenryhmä
Nuortenryhmä jatkaa kokoontumisia kesällä ja tuttuun tapaan keskustelee mieltä askarruttavista asioista sekä touhuaa kaikenlaista mukavaa yhdessä. Ryhmä on avoin kaikille nuorille ja nuorille aikuisille,
jotka kaipaavat seuraa, tekemistä ja aikaa itselle sekä
omille ajatuksille. Tule sellaisena kuin olet ITUun!
• maanantai 17.6. klo 15–17
• maanantai 24.6. klo 15–17
• maanantai 1.7. klo 15–17
• maanantai 8.7. klo 15–17
• maanantai 15.7. klo 15–17
Kaksisuuntaisten ryhmä
Kaksisuuntaisten ryhmä kokoontuu kesäkuussa vapaamuotoisesti Kohtaamispaikassa maanantaisin klo
13.00. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia!
Minä ja muut -kurssi
Oletko sosiaalinen jännittäjä? Haluatko kehittää vuorovaikutustaitojasi turvallisesti pienryhmässä?
Nyt sinulla on mahdollisuus kehittää ilmaisu- ja
vuorovaikutustaitojasi "Minä ja muut"-kurssilla viitenä kertana, joissa harjoitellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta muiden ryhmäläisten kanssa leikkisästi ja
turvallisesti pienryhmässä. Mukaan pääsee korkeintaan 8 henkeä.
Ilmoittaudu mukaan maanantaihin 29.7. mennessä
aulapäivystäjälle!
• torstai 1.8. klo 13–15
• torstai 8.8. klo 13–15
• torstai 15.8. klo 13–15
8
•
•
torstai 22.8. klo 13–15
torstai 29.8. klo 13–15
Voimavararyhmä
Viime kesän suosittu keskusteluryhmä palaa kesän
ohjelmaan. Ryhmä kokoontuu tiistai - iltapäivisin klo
13 - 15 ryhmähuoneessa vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia. Ryhmä on avoin kaikille, jotka kaipaavat aikaa ja tilaa omille ajatuksille. Tule keskustelemaan ja
kuuntelemaan sinua ja muita puhututtavista aiheista!
• tiistai 18.6. klo 13–15
• tiistai 25.6. klo 13–15
• tiistai 2.7. klo 13–15
• tiistai 9.7. klo 13–15
• tiistai 16.7. klo 13–15
• tiistai 13.8. klo 13–15
• tiistai 20.8. klo 13–15
• tiistai 27.8. klo 13–15
ITUn kesä 2013
Harrasteryhmät
Yhteislaulua
Tule lauleskelemaan hyvässä seurassa tuttuja lauluja
tai nauttimaan musiikista muuten vaan! Kokoonnutaan kesällä avaamaan äänihuulet aamupäivisin kesä–
heinäkuussa. Jokainen hoilatkoon tavallaan, mukava
tunnelma on kaikkein tärkein!
• torstai 13.6. klo 11–12
• torstai 20.6. klo 11–12
• torstai 27.6. klo 11–12
• torstai 4.7. klo 11–12
• torstai 11.7. klo 11–12
• torstai 18.7. klo 11–12
Mielen maisema -kuvatyöpajat
Tule tekemään omaa mielen maisemaasi kesän kolmeen kuvatyöpajaan. Aiheet eivät ole ennalta määrättyjä ja jokaisen oma tapa tehdä on oikeanlainen. Voit
osallistua yhteen tai useampaan työpajaan, jokainen
on oma kokonaisuutensa. Yhdistyksen väline- ja materiaalivalikoimaa voit täydentää tuomalla omasi.
• tiistaina 18.6. klo 16–19
• tiistaina 2.7. klo 16–19
• tiistaina 6.8. klo 16–19
Yrttikurssi
Tutustutaan yhdessä yleisimpiin suomalaisiin yrtteihin ja niiden ominaisuuksiin.
maanantai 3.6. klo 16–19
Peliryhmä
Ovatko lautapelit, sudokut, ristikot, korttipelit tai sanaristikot lähellä sydäntä, mutta peliseura puuttuu?
Tule torstaisin kesän peliryhmään kesä-heinäkuussa
niin saadaan peli käyntiin yhdessä! Sanaristikoitakin
on mukavampi ratkoa yhteistuumin jos omien ideoiden kanssa on umpikujassa. Sään suosiessa menemme lähipuistoon pelaamaan esim. mölkkyä.
• torstai 13.6. klo 14–15.30
• torstai 20.6. klo 14–15.30
• torstai 27.6. klo 14–15.30
• torstai 4.7. klo 14–15.30
• torstai 11.7. klo 14–15.30
• torstai 18.7. klo 14–15.30
• torstai 25.7. klo 14–15.30
Kahvipussikurssi
Tule tekemään tyhjistä kahvipusseista jotakin uutta!
Kurssille voi tulla ensikertalaisenakin. Ensimmäisenä opettelemme tekemään punomalla pannunalusen.
Tuo mielellään omia kahvipusseja mukanasi materiaaliksi, jonkin verran pusseja on materiaaliksi yhdistyksen puolesta.
• maanantai 10.6. klo 13–14.30
• maanantai 17.6. klo 13–14.30
9
ITUn kesä 2013
Virkistys
Kulttuuri
Vepsän retki keskiviikkona 3.7.
• perjantaina 2.8. klo 13.00 yhteislähtö toimistolta Wäinö Aaltosen museoon: Suurin kaikista on
rakkaus? -näyttelyyn
• perjantaina 9.8. klo 13.00 yhteislähtö Turun
linnaan toimistolta
• perjantaina 16.8. klo 13.00 yhteislähtö Vanhan Suurtorin gallerioihin. Vapaa pääsy.
• perjantaina 23.8. klo 13.00 yhteislähtö Lasarettimuseoon toimistolta. Ilmainen opastus ja
sisäänpääsy.
• perjantaina 30.8. klo 16.00 yhteislähtö Turun
kaupungin taidemuseoon toimistolta (ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 16-19)
Vepsän saari sijaitsee keskellä Airiston ulappaa. Se
on suosittu Turun kaupungin virkistysalue. Vepsässä
on turvallinen uimaranta, kioski ja kahvila-ravintola.
ITUsta tehdään retki Vepsän saarelle keskiviikkona
3.7. Lähtö tapahtuu klo 11.00 lähtevällä vesibussilla Aurajoen rannalta, Vaakahuoneen edustalta. Kokoontuminen Vaakahuoneen edustalla lähtöpäivänä
klo 10.45. Vesibussit Vepsästä Turkuun lähtevät klo
15.00 ja klo 18.00.
Retkelle lähdetään omin eväin, ja perillä on mahdollista ostaa ruokaa. Vepsässä on mahdollista mennä katsomaan Jo-Jo teatterin esitystä ”Robinson
Crusoe”, jonka alkamisaika on klo 15.30 (ensi-ilta).
Retken hinta niille, jotka osallistuvat teatteriin on 12
€ ja retken hinta ilman teatterilippua on 7 €. Teatteriin tulee ilmoittautua keskiviikkoon 19.6. mennessä
aulapäivystäjälle p. 02 277 8778 arkisin klo 10–14.
Metsäranta
Kesäkeskiviikkoisin mennään tuttuun tapaan Ruissalon Metsärantaan (bussi nro 8 kauppatorilta) nauttimaan kauniista maisemista, saunomisesta, uimisesta,
pihapeleistä, hyvästä seurasta ja ruuasta. Hyvällä säällä grillataan ja sateen sattuessa tarjolla keittolounas.
Aamukahvit, lounas sekä iltapäiväkahvit yhteensä 4
€, mutta voit tulla myös omin eväin.
Valokuvausta omalla kameralla opastetusti muutamina kertoina kesän aikana (säävaraus). Seuraa tarkempaa ilmoittelua ajankohdista yhdistyksen ilmoitustauluilla ja nettisivuilla!
Metsäranta-päivät keskiviikkoisin 12.6.–21.8. klo
10-15. Naisten saunavuoro klo 10-11.30 ja miesten
saunavuoro klo 11.30-13.00
Poikkeuspäivät: 3.7. ja 17.7. jolloin ei Metsärantaa
Porin retki keskiviikkona 17.7.
Kesän bussiretki suuntaa kulkunsa kesäiseen Poriin.
Menemme tutustumaan Reposaaren tuulipuistoon
sekä Pori Jazzien Jazzkadulle. Retken hinta on 20 €,
ja se sisältää kuljetuksen sekä lounaan. Voit varata
mukaasi kahvirahaa mahdollisia pysähdyksiä varten
meno- ja tulomatkalla tai omia ostoksia varten. Ilmoittautua voit aulapäivystäjälle arkisin klo 10–14.
Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, paikkoja rajoitetusti.
10
Kesän aukioloajat
ITUn kohtaamispaikka on avoinna kesällä
• maanantai–perjantai klo 16 asti
• lauantai–sunnuntai 11–15
• kohtaamispaikassa ei ole lounasta
29.7.–4.8.
• keskiviikkoisin 12.6.–21.8. kohtaamispaikka on suljettu.
toimisto
on
kiinni
koko
kesän
keskiviikkoisin
keskiviikkoisin voit osallistua ITUn toimintaa Metsärannassa (katso viereinen
palsta)!
ITUn kesä 2013
Liikunta
Pyöräily
Tuolitanssi
Perjantai on hyvä päivä pyöräilylle! Kesäperjantaisin
starttaa ITUsta klo 13.00 kaikille avoin pyöräretki,
joka suuntaa kulkunsa Turun alueen luonnonkauniisiin kohteisiin. Voit myös ehdottaa omaa retkikohdetta, jos tiedossasi on mielenkiintoinen pyöräreitti!
Ota ainakin oma kulkupeli ja pyöräilykypärä mukaan. Halutessasi voit varata mukaan kahvirahan, jos
matkan varrelta löytyy jokin pysähdyspaikka.
Pyöräretket perjantaisin 7.6.–30.8. klo 13.00
Elokuu menee tuolitanssien torstaisin Kohtaamispaikassa. Tule kokeilemaan miltä tuntuu bollywood, salsa, irlantilainen tanssi ja afro istualtaan. Laji on siis
helppo ja turvallinen sekä varmasti hauska!
• torstai 8.8. klo 16–17 Bollywood
• torstai 15.8. klo 16–17 Salsa
• torstai 22.8. klo 16–17 Irlantilainen tanssi
• torstai 29.8. klo 16–17 Afro
Kävely
Maanantaina potkaistaan uusi viikko käyntiin ulkoilun merkeissä. Aina sään suosiessa lähdemme yhteistuumin ITUn toimistolta maanantaisin klo 13.00
noin tunnin mittaiselle rauhalliselle kävelylle lähiympäristöön. Tule nauttimaan kesäisen Turun maisemista hyvässä seurassa.
• maanantai 17.6. klo 13–14
• maanantai 24.6. klo 13–14
• maanantai 1.7. klo 13–14
• maanantai 8.7. klo 13–14
• maanantai 15.7. klo 13–14
• maanantai 12.8. klo 13–14
• maanantai 19.8. klo 13–14
• maanantai 26.8. klo 13–14
Itämainen tanssi
Itämainen tanssi palaa Kohtaamispaikan torstai-iltapäivien iloksi kesäkuussa. Mukaan tarvitset vain mukavat vaatteet sekä mielellään sisätossut. Halutessasi
voit ottaa mukaan myös lanteille sidottavan huivin.
• torstai 6.6. klo 16–17
• torstai 13.6. klo 16–17
• torstai 20.6. klo 16–17
• torstai 27.6. klo 16–17
Yleisurheiluryhmä
Yleisurheiluryhmä siirtyy sisätiloista Paavo Nurmen
stadionille kesäkaudeksi. Tapaamiset tuttuun tapaan
maanantaisin aina kun vain sää sallii.
Yleisurheiluryhmä maanantaisin klo 14.00 kesä–elokuussa Paavo Nurmen stadionilla.
Kepeät kesätanssit
ITUn läheisyydessä jokirannassa järjestetään katutansseja kesällä tiistai-iltaisin. Yhteislähtö kepeisiin
kesätansseihin joka toisen viikon tiistaina (säävaraus)
elokuun puoliväliin saakka. Ensimmäinen tanssi-ilta
tiistai 25.6. ja lähdöt ITUn Kohtaamispaikan edestä
aina klo 18.00!
Frisbeegolf
Samuli Lintula opastaa sinua frisbeegolfin saloihin:
miten piirakkavuoasta tuli muovinen kiekko, jota
heitetään metallikoreihin, miksi se on niin hauskaa
ja miten sitä frisbeetä oikein heitetään? Pukeudu kevyttä liikuntaa varten ja laita jalkaan kengät, joilla
voi kävellä epätasaisessa maastossa. Lähdöt ITUsta,
säävaraus.
• maanantaina 29.7. kello 14–16 mennään perinteiselle Urheilupuiston frisbeegolfradalle.
• maanantaina 5.8. kello 13–16 tutustutaan uuteen ja hyvin aloittelijaystävälliseen Raision Vetikon
rataan.
Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan ITUn nettisivuilla www.itu.fi sekä yhdistyksen ilmoitustauluilla. Kaikissa ryhmäasioissa voit olla yhteyksissä ITUn vertaistoiminnan ohjaajaan::
Terhi Kanerva, [email protected] / 044 702 3011
ITUn ”perusryhmät” palaavat kesätauolta maanantaina 2.9.!
11
ITUJA 2/2013
Tule tutustumaan
Turun tuomiokirkkoon!
Pekka Leppänen järjestää ITUn
jäsenille vierailun Turun tuomiokirkkoon. Osallistujille esitellään kirkon historiaa ja paikkoja. Nopeimmat ilmoittautujat
pääsevät myös kirkon torniin.
Torniin pääsee tutustumaan
korkeintaan 15 henkilöä. Osallistujien on hyvä tietää etukäteen, että torniin on 280 porrasta (vastaa noin 20:tä kerrosta)
ja kierreportaat ovat jyrkät ja
ahtaat etenkin vanhimmassa
osassa.
Tiistaina 4.6.
kello 14.00 tutustuminen
torniin
noin kello 14.45 tutustuminen
kirkon muihin osiin
Ilmoittaudu
aulapäivystäjälle
ennakkoon tornivierailuun!
12
ITUJA 2/2013
Keittiöstä tuttu Juha valmistui
Turun ammatti-instituutista
Valmistumispaperit kädessä on syytäkin hymyyn
Juha valmistui kokiksi tämän
vuoden tammikuussa. Hän suoritti viimeisen kolmen kuukauden
harjoittelunsa syyskuusta marraskuuhun ITUssa. Arkisin hän
toimi Kohtaamispaikan keittiön
puolella aamu kahdeksasta kahteen asti iltapäivällä.
Juhan viimeisen harjoittelun
näyttönä hän valmisti ateriakokonaisuuden japanilaisen keittiön tapaan, josta kerroimme viime vuoden viimeisessä lehdessä. Myös
valmistujaisia vietettiin ITUssa
Juhan vanhempien, tyttöystävän,
opettajan ja ITUn työntekijöiden
kesken.
Juhalle tulevaisuus kokkina oli
selvä jo pienestä pitäen. Omien
sanojensa mukaan jo päiväkodis-
sa 4-vuotiaana osasi nimetä tulevaisuuden ammatikseen kokin ja
sama haave jatkui läpi lapsuuden.
Kohtaamispaikan tyyppinen
pienempi yksikkö on enemmän
Juhan mieleen kuin esimerkiksi
suurtalouskeittiöt. Aiemmat harjoittelut hän suoritti henkilöstöravintolassa ja pitopalvelussa.
Keväällä 2012 Juha saapui
ITUun Turun kaupungin kautta,
liittyi jäseneksi ja oli työtoiminnassa kolmisen kuukautta. Tämän
jälkeen hän oli satunnaisesti vielä
työtoiminnassa keittiön puolella
ennen harjoitteluaan.
22-vuotias nuori mies sai suoritettua opinnot loppuun ja pitääkin ITUa tärkeänä tukena opiskeluiden loppupuolella: ”Koulu
on periaatteessa kolmivuotinen,
mutta omalla kohdallani se vähän
venähti”, hän summaa. Harjoittelun suorittaminen ITUssa oli kovin mieluinen ja motivoiva. Juha
ja työtoiminnan ohjaaja Päivi tunsivat toisensa jo Naantalista muutaman vuoden takaa ja yhteistyö
keittiön puolella oli luontevaa.
Harjoittelun jälkeen Juha on
jatkanut aktiivisesti työtoiminnassa ja näillä näkymin hän sijaistaakin Päivin kesäloman ajan ITUssa
heinäkuussa. Tämän lisäksi hän
etsii työpaikkaa omalta alalta,
mutta vielä ei ole tärpännyt. ”Keväällä haetaan lähinnä kesätöihin,
mutta suunnitelmissa olisi pidempi työsopimus”, Juha pohtii. Muuten kesän suunnitelmat ovat vielä auki: ”Festareille olisi mukava
ehtiä.”
Juuso Räihä
13
ITUJA 2/2013
Hopeapojat Tampereella
ITU osallistui MTKL:n järjestämiin salibandy- ja futsalturnauksiin Tampereella
Spiral Hallissa 27.–28.4.
ja toi tuliaisina Turkuun
hopeaa kummastakin turnauksesta. Voittoon venyi
molemmissa lajeissa Pohjoisen Pojat (PoPo) Oulusta.
Kolmanneksi futsalissa tuli
Espoon Mielenterveysyhdistys, joka voitti salibandyssa
harrastesarjan. Kilpasarjan pronssia salibandyssa
otti Kajaanin Hyvä Mieli.
14
Finaali ratkesi vasta
rangaistuslaukauskilpailussa
Lauantaina 27.4. otettiin mittaa
salibandyssa, jossa järjestettiin
kahden sarjan (kilpa- ja harrastesarja) turnaus. ITU oli mukana kilpasarjassa, johon osallistui
kuusi joukkuetta kahteen lohkoon
jaettuna. Tämän lisäksi pelattiin
15 joukkueen harrastesarja.
Alkusarjasta ITU vei lohkovoiton kahdella voitolla maalieron
ollessa murskaava 12-3. ITUn turnauksen avausvoitto tuli Kajaanin
Hyvä Mieli ry:tä vastaan luvuin
3–2 klo 11 alkaneessa ottelussa
Toisessa ottelussa vastaan asettui Taimi, joka edusti Tampereen Mielenterveysyhdistys Taimi
ry:tä. ITU nappasi selvänumeroisesti 9-1 pisteet tamperelaisista
ja varmisti tällä lohkonsa voiton.
Välierässä Jyväskylän Mielenterveysyhdistys ry:n Kello kaatui
puhtaalla 5–0 voitolla.
Finaalissa vastaan asettui PoPo,
joka oli ITUn tapaan vienyt selvästi oman lohkonsa voiton ja
välierässäkin pudotti pronssiotteluun Kajaanin Hyvän Mielen 7–3
voitolla. Finaali käytiin pronssiot-
ITUJA 2/2013
telun jälkeen klo 17.30.
Ottelu oli hyvin tasainen ja
tiukka ja päättyikin varsinaisen
peliajan jälkeen 3–3 tilanteeseen.
Rangaistuslaukauskilpailussa PoPolla oli kuitenkin vielä hieman
enemmän paukkuja jäljellä, ja se
vei yhden maalin erolla voiton ja
kultamitalin Ouluun.
ITUn Veli-Matti Saajala harmitteli turnauksen jälkeen pientä
joukkuetta
– Vastustajalla oli kymmenen
kertaa enemmän vaihtopelaajia
kuin meillä. Heillä oli yhteensä
kolme kentällistä pelaajia, siinä
missä meillä oli yksi vaihtomies.
Saajala tuumasi että voitto jäi
pienestä kiinni. Se saattoi lipua
käsistä juurikin raskaan turnauksen ja vaihtopelaajien vähyyden vuoksi. Tyytyväiseltä mitaliin
”Vellu” kuitenkin kuulosti.
Myös futsal kahden
joukkueen kauppa
Sunnuntaina oli vuorossa futsal
ja yhteensä seitsemän joukkueen
turnaus. ITU oli samassa B-lohkossa ylivieskalaisen Jokilaaksojen Tiimin ja Tampereen Pallokarhujen (TP-K) kanssa.
Alkusarja oli tasainen ja ensimmäinen ottelu päättyi TP-K:n
kanssa 2–2 tasapeliin. Toisesta ottelusta ITU nappasi niukan 0–1
voiton Jokilaaksojen Tiimistä.
Kolmeen pisteen voiton ja yhden pisteen tasapelin turvin ITU
oli lohkonsa ykkönen ja kohta-
Futsalissa riitti vauhdikkaita tilanteita ja ITUn
loistopelaajat venyivät
äärimmäisiin suorituksiin. ITUn joukkue aloitti
hurjan takaa-ajon kahden
maalin tappioasemasta,
mutta aika loppui harmittavasti kesken.
si välierässä A-lohkon kakkosen,
Espoon Mielenterveysyhdistyksen joukkueen FC Askeleen. Tästä
otteluparista loppuotteluun tiensä
taisteli ITU 5-3 voitolla.
Finaalissa ITU kohtasi salibandyn puolelta tutun PoPon, joka oli
suvereenisti vienyt ensin lohkonsa voitoin 6–1, 2–0 ja 6–0 ja välierässäkin se oli kaatanut Jokilaaksojen Tiimin 4–0.
Finaalikin näytti olevan selvää
oululaisten hallinnointia, sillä he
olivat jo 3-0 johdossa ennen kuin
ITU heräsi. ITUn nousu ei kuitenkaan aivan riittänyt, vaikka
joukkue taisteli kaksi maalia PoPon verkkoon. Jännittävän finaalin vei nimiinsä PoPo niukalla 3-2
voitolla.
Ensimmäistä kertaa turnauksessa mukana ollut Ville Tuomala harmitteli samaa mitä Saajala
salibandyn puolella: Pelaajia olisi saanut olla mukana enemmän,
jotta vaihtojen välissä olisi saanut
hieman enemmän lepoaikaa ja
palautumista.
Tyytyväisyys kahteen hopeamitaliin kuitenkin näkyi kasvoilta:
– Hienosti meni reissu. Turnaus oli paljon isompi kuin olin
olettanut etukäteen. Tunnelma
oli hieno ja yleisöäkin oli paikalla
paljon. Aluksi jännitti, mutta pelissä annettiin kaikkemme, Tuomala ynnäsi turnauksen jälkeen.
Juuso Räihä
15
ITUJA 2/2013
Haastattelussa Terhi
Kuka olet?
Olen ITUn vertaistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva,
ikää 27 vuotta ja asustelen Turussa.
Kauanko olet ollut ITUssa?
Aloitin työt ITUssa elokuussa 2011 eli olen ollut täällä noin 1,5 vuotta.
Mitä teet ITUssa?
Toimin vertaistoiminnan ohjaajana. ”Perustonttini” ITUssa on vastata vertaisryhmien sekä vertaistukihenkilötoiminnan sujumisesta. Koulutan,
perehdytän, ohjaan ja autan vertaisvetäjiä sekä vertaistukihenkilöitä. Pyrin myös järjestämään heille
virkistystä sekä autan löytämään ratkaisuja mahdollisiin ongelmatilanteisiin.
Tämän lisäksi teen paljon muuta: olen mukana
retki- ja leiritoiminnassa, teen verkostotyötä muiden
yhdistysten ja toimijoiden kanssa, ohjaan itse nuortenryhmää vertaisvetäjän kanssa ja niin edelleen. Monenmoista mahtuu päiviini.
Mistä sait tietää ITUsta ja miksi
päätit hakea juuri ITUun?
On monen sattuman kauppaa, että tulin ITUun aikanaan töihin. Olin tehnyt pätkätöitä muutettuani Turkuun 2009 ja päätin hakea yliopistoon keväällä 2011.
Pääsykokeiden jälkeen etsin kesätöitä, jolloin ITUn
työnhakuilmoitus osui silmääni. Tuolloin ITUun
haettiin työtoiminnanohjaajaa, mutta päätin hakea,
vaikka arvasin, etten olisi siihen työhön paras mahdollinen hakija.
Sitä kautta sain sitten kuulla, että pian etsittäisiin
myös vertaistoiminnan ohjaajaa mikä taas sopi minulle paremmin kuin hyvin. Itselläni oli jo aikana
ennen ITUa jonkin verran kokemusta sekä yhdistysettä vertaistoiminnasta.
Onko mielikuvasi ITUsta muuttunut?
Ei oikeastaan. Tulin ITUun avoimin mielin, enkä
oikein tiennyt mitä odottaa. Toiminta on paljon
sitä mitä ajattelinkin. Viime aikoina minua on ilahduttanut se, että jäsenet ovat olleet itse aktiivisia ja
16
ehdottaneet erilaisia asioita mitä yhdistyksessä voisi
toteuttaa.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Olen vapaa-ajalla kovin seurankipeä ja pyrin viettämään aikaa läheisten kanssa. Harrastan aktiivisesti kulttuuria: käyn keikoilla, teatterissa jne. Tykkään myös hyvästä ruuasta mikä näkyy vapaa-ajan
vietossani. Yritän myös tasaisin väliajoin saada itseni liikkeelle uimaan tai kuntosalille, vaihtelevalla
menestyksellä.
Mitkä ovat parhaat puolesi?
Pyrin olemaan ennakkoluuloton ja avoin uusille asioille sekä ideoille.
Mikä saa sinut hermostumaan?
Olen viime aikoina pyrkinyt opettelemaan sietämään
sitä, etten ärsyynny ja hermostu niin helpolla, jos
suunnitelmat eivät pidä. Epävarmuuden sietokyvyssä
on vielä harjoittelemisen varaa.
ITUJA 2/2013
Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä elämässä?
Ihan ehdottomasti rakkaat ja tärkeät ihmiset. Minulle on tärkeää,
että saan jakaa elämää muiden
kanssa ja olla osa muiden ihmisten elämää. Työ on myös iso osa
minua sillä tarvitsen työstä tunteen, että teen jotakin oikeasti
hyödyllistä millä on väliä. Oma
hyvinvointini on myös tärkeää,
sillä ilman sitä en osaisi nauttia
niistä asioista, joita pidän tärkeinä.
en haikaile muuten kuin ehkä
lomamielessä.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Uskon vakaasti siihen, että parhaat asiat tapahtuvat sattumalta. Odotan siis paljon positiivisia
yllätyksiä. Ehkä tulevaisuudessa
voisin toivoa asuvani hieman yhteisöllisemmin, mutta kuitenkin
säilyttäen oman asunnon rauhan.
Lisäksi olen alkanut haaveilemaan
siirtolapuutarhamökistä
sekä
mahdollisesti tukiperheenä toimimisesta. Ennen kaikkea odotan
omannäköistä, onnellista ja hyvää
arkielämää sopivilla mausteilla.
Kiitos Terhi haastattelusta ja hyvää
jatkoa ITUssa. Haastattelijana oli
Marja-Liisa.
Huomaatko, jos läheiselläni on paha
olla? Miten autat
häntä?
En ole tässä asiassa täydellinen,
mutta pyrin pysymään kuulolla
läheisteni kuulumisista ja voinnista. Kun oma kuunteleminen
tai yhdessä keskusteleminen eivät
ole auttaneet, olen myös ohjannut
läheisiäni ammattilaisten avun
piiriin tai suositellut hakemaan
vertaistukea. Pyrin pitämään läheisteni kanssa avointa ilmapiiriä,
jotta heillä on tunne että aina saa
kertoa jos on paha olla.
Missä asuisit mieluiten Suomen ulkopuolella?
Olen monesti pohtinut, että haluaisin asua Suomen ulkopuolella
jossakin vaiheessa elämääni. En
usko että jäisin ulkomaille pysyvästi, mutta voisin haluta kokeilla jotakin Ruotsin isoa kaupunkia
taikka jotakin maata, jossa pärjää englannin kielellä. Mieluiten
ehkä Isoa-Britanniaa taikka Kanadaa. Kaukomaiden helteisiin
17
ITUJA 2/2013
Pekka Leppänen - pappi on vanha ja
Pekka Leppänen on toiminut sairaalapappina 32
vuotta. Sinä aikana hän on
tullut tutuksi monelle jäsenelle joko sairaalasta tai
ITUsta. Pekan siirtyessä
eläkkeelle luodaan katsaus
hänen elämäänsä ja elämään ylipäänsä
Nuorelle Pekka Leppäselle kavereineen teologinen ura oli luonteva valinta. Maailman hulluna
vuotena 1968 Pekka kavereineen
aloitti opiskelunsa Åbo Akademissa. Maailman ravistelut tuntuivat voimakkaina yliopistoissakin.
Pekan tie ei kuitenkaan vienyt
yhteiskunnalliseen toimintaan.
Oli yhdestä puhelusta kiinni, että
hänestä olisi tullut sairaalapapin
sijaan teollisuuspappi. Kiinnostus
veti kohti kahdenkeskeisempää
työtä. Sitä oli myös opiskelujen aikainen vapaaehtoistyö palvelevassa puhelimessa.
Pian valmistumisensa jälkeen
Pekka löysi itsensä Tukholman
pohjoisista lähiöistä. Siellä hän toimi seitsemän tuhannen suomalaissiirtolaisen seurakuntapappina.
– Ruotsi opetti kohtaamaan
ongelmissa olevia ihmisiä. Jo siellä näin paljon sosiaalisia ongelmia
ja mielenterveysongelmia, Pekka
muistelee.
Sairaalapapin työt alkoivat
vuonna 1981, kun Pekka astui Salon aluesairaalan ja Halikon mielisairaalan palvelukseen. Kahden
vuoden päästä siitä hän siirtyi töihin Turkuun.
18
Turussa työkenttään on kuulunut kaupunginsairaala sekä vanhainkoteja kuten Kaskenlinna ja
Portsakoti.
– Suomessa sairaalapapeilla ei
ole työn ohessa seurakuntatyötä
niin kuin Ruotsissa. Se on hyvä,
sillä näin voi keskittyä omaan tehtäväkenttäänsä. ITU ja ITUn hengellinen piiri on kuitenkin ollut
minulle kuin oma pieni seurakunta, jossa ihmiset tulevat tutuiksi
pitkältä ajalta.
Sairaalapappi ei
saarnaa
Sairaalapapin työ on kuuntelemista. Pappi kulkee vierellä ja auttaa
ihmistä kysymään oikeat kysymykset. Pekka viittaa buddhalaiseen sanontaan, joka opettaa, että
kun kysymys on valmis, guru on
paikalla.
¬– Monet välttelevät olennaisen kysymyksen kysymistä, mikä
on hyvin luonnollista. Papin on
odotettava, että ihminen on valmis kohtaamaan ne asiat, mitkä
hänellä ovat sisimmässään.
– M ielenter vey son g el m ien
edessä moni ei kysy apua, koska
on ahdistavaa myöntää avun tarve. Olen kuitenkin nähnyt, miten moni on saanut vertaistukea
ITUsta, kun on ollut aika hakea
sitä, Pekka pohtii.
Haastattelun aikana Pekka viittaa moniin tutkijoihin, filosofeihin, taiteilijoihin. Hänestä huokuu
elämän aikana kerätty laaja sivistys ja monipuolinen kokemus, jota
hän ei kuitenkaan tuputa.
Yksi viittauksista koskee tutkimusta siitä, miten ihmiset ku-
vailevat terapeutteja ja pappeja.
Terapeutti on keskustelukumppanina ”hän joka tietää”. Pappia
taas kuvailtiin sanoilla ”vanha viisas mies”.
– Kun ihminen kohtaa sairaalapapin ensimmäistä kertaa, käydään usein läpi mielikuvat ja ennakkoluulot. Pappi ei saarnaa, ei
käännytä, mutta hän on kuitenkin
hengellisessä työssä.
Papin kanssa keskustellessa
uskovainen ihminen kokee, että
keskustelussa on läsnä myös jokin
viisaampi voima. Papin tehtävänä
ei kuitenkaan ole selittää tätä voimaa. Sairaalapapit eivät myöskään
selitä kärsimystä.
– Kirkko on pohtinut kärsimystä ja sen merkitystä vuosisatoja. Henkilökohtaisessa työssä
tavoitteena ei kuitenkaan ole kärsimyksen merkityksen etsiminen.
Sen sijaan pyritään nostamaan ongelmat sellaiselle tasolla, että ihminen voisi niistä puhua, että ne
eivät olisi möykkynä sisimmässä,
Pekka selittää työtään.
Kuolema opettaa
elämään
Sairaalapappi kohtaa työssään
kuolemaa ja surua. Päivystysvuorossa oleva pappi soitetaan usein
Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, kun on sattunut liikenneonnettomuus, vakava sairauskohtaus tai itsemurhayritys.
Jotta tällaisessa tilanteessa voi
auttaa, täytyy pitää huolta omasta ammatillisesta osaamisestaan.
Työtä tehdään ammatillisella persoonalla, josta pidetään huolta
muun muassa työnohjauksella.
ITUJA 2/2013
viisas mies
Ollakseen hyödyllinen, pitää osata kulkea ongelmaisen vierellä, ei
ongelmissa sisällä.
Joskus ammatillisuutta on vaikeaa pitää yllä.
– Vaikeita tilanteita ovat esimerkiksi nuoren äidin kuoleminen syöpään. Silloin olen omassa
huoneessa huutanut yläkertaan,
että tämä ei ole oikein.
Kuoleman kohtaaminen opettaa elämään. ”Hyvin vietetty
päivä antaa makean unen, hyvin käytetty elämä hyvän kuoleman”, siteeraa Pekka Leonardo da
Vinciä.
– Kuoleman portilla ihmiset katuvat eniten elämää, joka
on jäänyt elämättä, sanoo Pekan
kokemus.
– Kuoleman ei pidä opettaa
kuolemanpelkoa vaan elämän
rakastamista.
Hyvä elämä ei kuitenkaan tarkoita elämysten metsästämistä ja
kulutuskulttuurin orjana olemista. Elämä pitäisi voida elää oman
itsensä näköisesti. Elämisen ei pitäisi olla suorituskeskeistä.
Mielenterveyden tekijät
Pekan 32 vuoden aikana mielenterveystyö on muuttunut paljon. Sairaaloita on purettu ja hoito
painottuu avohoitoon. Asenteen
mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat parantuneet, mistä
Pekka antaa ison kunnian ITUlle, muille potilasjärjestöille ja
omaisjärjestöille.
Yksi on kuitenkin pysynyt samana: mielenterveystyön tekijöiden paneutuminen asiaansa.
Vaikka ala ei ole laajasti houkutteleva ja parantaminen epävarmaa,
lääkärit ja hoitajat ovat innoissaan
tarttuneet mahdollisuuksiin kehittää työtä.
Opetustyössään Pekka on kohdannut eri alojen sairaanhoitajaopiskelijoita. Mielenterveysalalle
suuntautuvat henkilöt yrittävät
ymmärtää ihmisyyttä, jonka he
tietävät olevan suuri mysteeri.
Pekan oma virka ei saa jatkajaa.
Virantäyttökiellon takia sairaalapappien lukumäärä putoaa Pekan
eläkkeelle siirtymisen myötä kuudesta viiteen. Syvällinen ja sivistynyt Raamatun tunteminen on
kuitenkin hyödyksi ITUn hengellisessä piirissä.
– Olen saanut hengellisessä
piirissä pirteää kritiikkiäkin siitä,
etten ajattele Raamatun olevan
taivaasta tipahtaneita vastauksia
kaikkeen. Raamattu on minulle kertomus ihmisistä, jotka ovat
kohdanneet Jumalan ja kun teemme johtopäätöksiä heidän kokemuksistaan, meidän pitää ottaa
huomioon se aika ja yhteiskunta, jossa he ovat eläneet, Pekka
perustelee
Tästä näkökulmasta teologian
asiantuntija on voinut poistaa kitkaa, joka syntyy, kun erilaiset uskonnolliset näkemykset kohtaavat
hengellisessä piirissä.
– Kiitos.
Näin vastaa Pekka, kun kysyn,
mitä hän haluaisi sanoa ITUn jäsenille. Kiitollisuus mukana olemisesta ja elämän kokemuksista
paistaa Pekasta.
Me ITUssa kiitämme myös
Pekkaa. Haikein mielin päästämme hänet eläkkeelle nauttimaan
mökistä ja lapsenlapsista. Ilman
eläkeläisten teennäisiä kiireitä, sillä elämähän ei ole suorittamista.
Samuli Lintula
Pekka Leppänen osallistuu vielä ITUn kevätjuhlaan perjantaina 31.5. Kevätjuhla pidetään
tänä vuonna Happy Housessa
(osoite Ursininkatu 11), koska
viime vuonna kevätjuhlassa oli
niin paljon ihmisiä, että kaikki
eivät meinanneet mahtuakaan.
19
ITUJA 2/2013
Akut täyteen aurinkoenergialla
Kesä on juuri saapunut kaupunkiin. Terassit ja puistot täyttyvät rennosti ottavista ihmisistä. Aurinkoisella säällä ITUn ikkunoista näkyy kesän paisteesta
nauttiva väki, joka kansoittaa jokirannan. Enää en
muista, millaista talvella oli ihmisten hytistessä ja lumen natistessa kengän alla.
Auringon säteet ovat fysiikan lakien mukaan energiaa. Siltä ne myös tuntuvat. Valo ja lämpö tunkeutuvat sisäämme ihon läpi ja pupillien kautta. Ne saavat
aikaan monenlaisia kemiallisia muutoksia elimistössämme, minkä paremmin osaavat selittää biologit.
Itse sanon, että routainen maa sulaa.
Pitenevät illat ja lisääntynyt auringonvalo nostavat vireyttä. Kesäihminen jaksaa nyt enemmän ja on tarmokkaampi. Jos ei varo, voi tulla liiankin vireäksi.
Kevät hullaannuttaa. Kesää kohti mennessä pitääkin
muistaa muutama vanha oppi: käytä aurinkovoidetta,
juo riittävästi nestettä, kesä kuivaa minkä kastelee ja
jäätelö viilentää hyvin kuumalla säällä.
No, viimeinen ohje ei tainnut olla mikään klassikko. Muistetaan silti, että kesästä on tarkoitus nauttia,
vaikka kuinka toimitaan turvallisesti. Rannanmyötäisesti uidessakin on pidettävä hauskaa. Annetaan
akkujen latautua kesäenergialla!
Samuli Lintula, toiminnanjohtaja
20
ITUJA 2/2013
Päivin
helppo & gourmet
Basilika-hernesosekeitto
Punainen pestolohi
6 annosta
3 pussia pakasteherneitä (200 g)
2 sipulia
2 rkl oliiviöljyä
9 dl kanalientä
1 prk smetanaa
1 rkl sitruunanmehua
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria
n. 1 kg lohifilee
100–150 g punaista pestokastiketta
2–3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 dl ruokakermaa
kuivattuja yrttejä (esim. lipstikka, rakuuna tai timjami)
Kuori ja hienonna sipulit. Anna kuullottua öljyssä kattilassa. Lisää joukkoon herneet ja kuuma kanaliemi. Keitä miedolla lämmöllä noin 4 minuuttia,
kunnes herneet hieman pehmenevät mutta eivät menetä väriä. Lisää joukkoon basilikanlehdet, smetana
ja sitruunanmehu. Soseuta keitto sauvasekoittimella.
Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna keitto ja tarjoile heti.
Laita lohifileet uunivuokaan ja hiero pintaan pestokastiketta ja hienonnettuja valkosipulinkynsiä. Sekoita kerma ja kuivatut yrtit ja kaada kalan päälle.
Kypsennä 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia,
kunnes kala on kypsä.
Tarjoa perunamuusin tai keitettyjen perunoiden
kanssa.
Päivi Virtanen on ollut ITU ryssä, työtoiminnan ohjaajana lokakuusta 2011 lähtien. Häneen törmää arkipäivisin työntouhussa Kohtaamispaikan keittiössä.
21
ITUJA 2/2013
Hyvän mielen viikko:
Ennakkoluulot roskikseen!
Mielenterveyden keskusliiton tämän vuoden teemana on Hyvä
elämä. Teema nousi esille myös
Hyvän mielen viikolla, jota vietettiin 22.–28.4.2013. Hyvän mielen
viikolla on pitkät perinteet ja se
juontaa juurensa jo vuodesta 1999.
Hyvän mielen viikkoa Mielenterveyden keskusliitto kuvaa
iloiseksi, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja jaksamista korostavaksi viikoksi, jossa on
mukana ripaus karnevaalihenkisyyttä. Teemaviikon tarkoituksena on edistää kansalaisten psyykkistä hyvinvointia ja vähentää
mielenterveysongelmiin liittyviä
ennakkoluuloja.
Turussa järjestettiin Hyvän
mielen tapahtumaa muun muassa
tiistaina Kultatalossa ja keskiviikkona Skanssissa. Tapahtumapäivät
olivat luonteeltaan messuhenkiset. Edustimme vertaistoiminnan
ohjaajan Terhi Kanervan ja ITUn
Biljardia elokuusta
alkaen
torstaisin klo 14–15
Turun Biljardikahvilassa (Kurjenmäenkatu 3,
Nesteen huoltoaseman
takana)
Tervetuloa!
22
jäsenten kanssa ITUa ja esittelimme yhdistyksen toimintaa.
Molemmat tapahtumapäivät
toteutettiin yhteistyössä ITUn,
Turun
ammatti-instituutin,
Tsemppi-talon, Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen,
Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n ja Mielenterveyden
keskusliiton kanssa.
Hyvän mielen viikon kunniaksi
messupisteessämme ennakkoluulot heitettiin roskikseen. Ennakkoluulot ovat usein negatiivisia
ja aiheuttavat pahaa mieltä. Nyt
niistä oli mahdollisuus päästä
eroon kirjoittamalla ennakkoluulo paperille ja heittämällä se roskiin. Näin tarjosimme osallistujille mahdollisuuden jatkaa päivää
iloisesti ennakkoluulottomana.
Tapahtuman jälkeen tutustuin
roskiin lentäneisiin ennakkoluuloihin. Ne kohdistuivat paikkoihin, ruokiin, vieraisiin ihmisiin
ja lähisukulaisiinkin. Näitä pelättiin, inhottiin tai arvosteltiin.
Myös nuoriin aikuisiin ja eri kulttuureiden edustajiin kohdistui
ennakkoluuloja.
Ennakkoluuloista on kuitenkin mahdollisuus päästää irti tutustumalla ja perehtymällä niihin
asioihin, jotka tuottavat meille ennakko-oletuksia. Ihmisiin
kohdistuvissa ennakkoluuloissa
meidän tulisi myös muistaa, että
olemme kaikki erilaisia yksilöitä ja
jokainen meistä aivan yhtä tärkeä.
Jokaisella on oikeus saada olla aidosti oma itsensä, huolimatta kenenkään ennakkoluuloista. Unohda ennakkoluulosi, erilaisuus on
rikkaus!
Anne Koho,
sosionomiharjoittelija
ITUJA 2/2013
Schmitt: Vanhemmuus ja mielenterveysongelmat
Florence Schmitt luennoi Bovallius-ammattiopistossa
aiheesta
”riittävän hyvä vanhemmuus ja
vakava sairaus”. Vanhemman vakava sairastuminen niin psyykkisesti kuin fyysisestikin koskettaa
koko perhettä.
Lapset huomaavat ja aistivat
herkästi, mikäli vanhemmalla on
paha olla. Vanhemman sairaus
saattaa herättää lapsessa monia
kysymyksiä. Mikä vanhempaa vaivaa? Mikä häntä auttaisi? Miten
minun pitäisi olla? Olenko minä
aiheuttanut sen?
Florence Schmitt korosti luennollaan miten vanhempien on
hyvä kertoa lapselle sairaudes-
ta avoimesti ja omin sanoin kuitenkin lapsen ikä- ja kehitystason
mukaisesti. Mitä avoimemmin
perheessä kysymykset voidaan
esittää, sitä vähemmän kysymykset ahdistavat.
Asioista ääneen keskustelemalla vanhemmat myös hälventävät
samalla mielenterveysongelmiin
liittyvää häpeää. Vanhemman
ja lapsen välinen keskustelu antaa lapselle viestin, että tästä sairaudesta voidaan ääneen puhua.
Näin lapsi saa myös tietoa sairauden luonteesta ja ymmärtää ikäja kehitystason mukaisesti mikä
vanhempaa vaivaa.
Lapsen kuuluu saada olla lapsi ja viettää lapsuutensa sen mukaisesti vanhemman mielenterveysongelmasta
huolimatta.
Myös jokaisella vanhemmalla on
mahdollisuus riittävän hyvään
vanhemmuuteen.
Tie riittävän hyvään vanhemmuuteen käy tiedostaen omat
voimavarat ja heikkoudet ja reagoimalla niihin. Florence Schmittin sanoin ”jokainen vanhempi
haluaa olla hyvä” ja mielenterveysongelmista riippumatta jokaisella vanhemmalla on kaikki
mahdollisuudet riittävän hyvään
vanhemmuuteen.
Anne Koho
23