NÄKYMÄTÖN KAUPUNKI
kulttuuriympäristösuunnistus
11.-13.9.2014
Kulttuuriympäristö koostuu pienistä yksityiskohdista ja suurista kokonaisuuksista,
menneestä, tulevasta ja nykyhetkestä. Se muuttuu ja muokkautuu ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa. Osa kulttuuriympäristön osasista on pysyviä, osa säilyy pitkään ja osa on ilonamme vain pienen hetken. Maisemat, rakennukset ja rakennelmat
sekä muinaisjäännökset ovat kulttuuriympäristön osia. Näkymätön kaupunki -suunnistusreitin varrelle on poimittu esimerkkejä oululaisista kulttuuriympäristön osista.
Rasti 1
Arkkitehtuurin tiedekunta
Oulun yliopisto aloitti toimintansa vuonna
1958 tässä korttelissa. Nykyisin rakennukset
ovat arkkitehtuurin tiedekunnan käytössä.
Korttelin ainoa kivirakennus on peräisin
vuodelta 1884. Asuinkäyttöön rakennettu
talo on ollut koulukäytössä vuodesta 1888
lähtien. Uusrenessanssirakennukseen on lisätty kolmas kerros 1920-luvulla ja vaalean
punaisen värin se sai meneillään olevan peruskorjauksen yhteydessä.
Vanhat yksikerroksiset puurakennukset
ovat vuodelta 1883. Jugendhenkiset muutokset rakennuksiin on suunnitellut lääninarkkitehti V.J. Sucksdorff vuonna 1909. Tiedekunnan kirjasto toimii entisessä koulun
voimistelusalissa, joka on rakennettu 1895.
Korttelin uusin osa valmistui vuonna 2002.
Sen on suunnitellut arkkitehtuurikilpailun
voittanut Auer & Sandås architects.
Arkkitehtuurin osaston portilla voit kuvitella
meren laineiden liplatuksen aivan jalkojesi
juuressa, purjelaivoja sekä kymmeniä hirsiaittoja rakennettuna pylväiden varaan meren päälle. Katsot Oulun suurta Hahtiperän
satamaa, joka toimi Oulun kauppasatamana aina vuoteen 1724 asti. Tällöin Oulujoen
suurtulva puhkaisi Toppilan salmen, jonne
kauppasatama siirtyi, koska suuret purjelaivat eivät päässeet enää madaltuneeseen
Hahtiperän satamaan. Nyt maa on kohonnut jo niin paljon, että portin edessä kulkee
Rantakatu.
Näetkö tai tiedätkö, missä meren ranta on
tällä hetkellä?
Detalji 1
Detalji 2
Tähtitornin kahvila ja Oulun linna
Oulun kaupungin kirjasto ja teatteri
Puiden latvojen lomasta pilkistävä vaaleanpunainen torni on nykyisin Tähtitornin kahvila, entinen Oulun merikoulun tähtitorni.
Se rakennettiin 1870-luvulla Linnasaareen
Oulun linnan kansliarakennuksen kellarin
päälle. Oulun linnan rakentaminen alkoi yli
400 vuotta sitten. Linna tuhoutui noin kaksi
sataa vuotta myöhemmin vuonna 1793, jolloin salama iski sen ruutivarastoon. Kerrotaan, että ruutivaraston räjähtäessä suuria
kiven järkäleitä lensi linnasta aina Pikisaareen asti.
Linnasaari kuten muutkin suiston saaret,
ovat osa Oulujoen valtakunnallisesti arvokasta suistomaisemaa. Voimalaitoksen ja
padon rakentaminen vuonna 1948 muokannut suistomaisemaa merkittävästi. Ennen vesimäärä suistossa vaihteli sen mukaan, kuinka paljon satoi. Nyt vesimäärää
säädellään padon avulla. Myös Raatinstadionin takana näkyvästä Toivoniemestä tuli
saari vasta voimalaitoksen rakentamisen
yhteydessä.
Arvaatkin varmaan, että Linnasaari on
saanut nimensä siitä, että siellä oli aikoinaan Oulun linna?
Julkisivu kuuluu vuonna 1981 rakennettuun Oulun kaupungin kirjastoon. 1960-luvulla järjestettiin kilpailu kauppatorin ympäristön suunnittelemisesta. Teatteri (1972)
ja kirjasto on rakennettu kilpailun voittaneiden Marjatta ja Martti Jaatisen suunnitelmien mukaan. Kilpailu suunnitelmasta
on toteutunut myös hotelli, joka Jaatisten
suunnitelmassa oli virastotalo.
Kaupunginteatteri kävi läpi vuosina 2002–
2004 mittavan peruskorjauksen, jonka yhteydessä teatterirakennus kunnostettiin
kokonaan ja sitä laajennettiin Pikisaaren
puoleiselle rannalle. Kunnostuksen ja uudisosan suunnitteli oululainen arkkitehti
Sampo Valjus. Myös kirjasto on peruskorjattu vuonna 2013.
Jos nyt kohotat kiikarisi, niin voit kuvitella
teatterin ja kirjaston väliin suunnitellun
22-kerroksisen tornin.
Detalji 3
Kivisydän
Työmaa-aita peittää taakseen ”Kivisydämen” eli kallioparkin sisäänajoluiskan. Taideteokset aidassa ovat Limingan taidekoululaisten maalaamia.
Tunnistatko aitaa koristavat henkilöt?
Detalji 4
Talvitori
(Martti Ahtisaari ja Siiri Angerkoski Justiinan roolissa)
Archeus
Pysäköintiluolaston louhiminen aloitettiin
vuonna 2012. Syksyllä 2015 kaupunkilaisten käytössä pitäisi olla 900 maanalaista
parkkipaikkaa. Tulevaisuudessa autopaikkoja on mahdollista rakentaa vielä 600 lisää.
Parkkipaikat sijaitsevat vajaan 30 metrin syvyydessä, mikä tarkoittaa yhtä syvää luolaa
kuin 10-kerroksinen kerrostalo on korkea.
Kivisydämmeen rakennetaan myös väestonsuoja 3000 hengelle ja kortteleiden
huoltotilat. Toinen sisäänajo luolaan on
Hallituskadulla lähellä Otto Karhin puistoa.
Kivisydämeen pääsee kävellen viidellä hissillä, jotka sijaitsevat keskustassa. Kallioparkin ansiosta keskustan kortteleihin on voitu
rakentaa lisää asuntoja ja liiketilaa. Kallioparkki on myös siirtänyt autopaikkoja pois
maan päältä, jolloin Oulun keskustan kävelyalueita voidaan laajentaa.
Kuvassa on suunnitelma Kauppahallin ja
kauppatorin kehittämiseksi. Kauppahallin
viereen on suunniteltu majoitus- ja matkailupalveluita sekä ravintolatiloja. Alueen arvokkaat rakennukset, kuten kauppahalli on
suojeltu. Kauppahallin vieressä on katettu
talvitori, jonka toiseen reunaan on mahdollista rakentaa uudisrakennus. Kauppatorin
vanhat aitat, joista osa on peräisin 1700-luvulta, on säilytetty. Asemakaava on tullut
voimaan 20.9.2013. Toteutuessaan suunnitelma tuo torille elämää ympäri vuoden.
Mitä sinä suunnittelisit kauppatorille?
Rasti 2
Kauppahalli
Kauppahalli on 1900-luvun alun uutuus.
Vuonna 1901 rakennettu Kauppahalli samoin kuin esimerkiksi rautatieasemat olivat tuolloin aivan uudenlaisia rakennuksia.
Oulun kauppahalli on arkkitehti Walter Thomén suunnittelema.
Huomaatko kuinka nerokkaasti kauppahalliin tulee paljon valoa yläikkunoista?
Detalji 5
Detalji 6
Toripolliisi
Rantakadun korttelit / Höckertin talo
Toripolliisi patsas on valmistettu torilla vuosina 1906–1979 toimineiden toripoliisien,
jotka valvoivat alueen järjestystä, kunniaksi. Ensimmäinen ja pitkäaikaisin toripoliisi
Jaakko Mikkola olisi hyvinkin voinut olla
kauppahallin edessä komeilevan patsaan
mallina, sillä vyötärönmittaakin oli tarpeeksi. Vyötärönmitasta oli Mikkolalle monesti
jopa käytännön hyötyä. Kun torilla joku äityi liian levottomaksi, saattoi poliisin voimatoimiksi riittää pelkkä vatsalla töytäisy. Toripolliisi patsas rahoitettiin 1985 aloitetulla
kansalaiskeräyksellä, jonka lisäksi myytiin
postikortteja, pieniä kipsiveistoksia ja Antellin patsasaiheisia piparkakkuja. Patsaan
on valmistanut kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen, ja se paljastettiin syyskuussa 1987.
Viimeinen oikea toripoliisi oli vasta jäänyt
eläkkeelle, ja hänet pyydettiin paljastustilaisuuteen mukaan.
Arvaatko, kuinka vanha patsas on?
(27 vuotta)
Juorupeilin avulla talon sisältä näkee kätevästi kadun tapahtumat. 1800-luvulla
rakennetun Höcketin talon ikkunasta on
voinut jo pitkään seurata Oulun rantakortteleiden elämää.
Oulun kaupungissa talot olivat vielä 50
vuotta sitten pääasiassa puisia. Niinpä
Oulu on palanut moneen kertaan. Viimeisin
suurpalo tuhosi Kaupunginojan ja Pakkahuoneenkadun välisen alueen kokonaan
vuonna 1882. Oulun varakkaat tervaporvarit rakensivat komeita kauppakartanoita
palaneiden korttelien tilalle 1800-luvun lopulla. Rantakadulla voi hyvin kuvitella, miltä Oulun keskusta näytti 1800-1900-luvun
vaihteessa.
1900-luvun loppupuolella osa Rantakadun
puutaloista purettiin tai paloi ja tilalle rakennettiin kerrostaloja. Oululaisten mielestä vanhat puutalot olivat kuitenkin niin tärkeitä ja kauniita, että ne haluttiin säilyttää.
Koska jäljellä olevat talot suojeltiin, voimme
yhä ihastella niitä. Sekä vaaleanpunainen
Höckertin talo että kadun toisella puolella
oleva Jurveliuksen talo (1828) ovat esimerkkejä säilyneistä puutaloista.
Minkä rakennuksen sinä haluat säilyttää?
Detalji 7
Toppeliuksen talo
Vuonna 1651 valmistui Oulun ensimmäinen varsinainen asemakaava. Tämä Claes
Claessonin asemakaava ohjasi kaupungin
rakentamista aina 1700-luvun alkuun asti.
Pallas-korttelin alue jäi kaavassa varsinaisen
kaupungin ulkopuolelle tulliaidan taakse.
Alueen läpi kulki eteläisen tulliportin talvitie Liminkaan. 1700-luvulla kortteli tuli
osaksi Oulun keskusta-aluetta.
Tiedätkö mistä Pallas-korttelin nimi tulee?
(Korttelin vastakkaisella nurkalla sijaitsee vuonna 1907
Toppeliuksen talo, joka on Oulun keskustan
vanhin yhä samalla paikalla oleva puurakennus (1826). Se on jököttänyt tällä paikalla jo 188 vuotta. Puuempireä edustavan
talon rakennutti taidemaalari Mikael Toppeliuksen poika professori Gustaf Toppelius.
valmistunut Pallas-talo, joka puolestaan sai nimensä
Ateenan kaupungien suojelusjumalattaren Pallas Athenen mukaan. Talo oli valmistuessaan ainutlaatuinen
Oulussa.)
Detalji 8
Rotuaari ja Rotuaarin lava
Rasti 3
Pallaskortteli
Innovarch
Pallaskortteli on esimerkki Oulun keskustan
muutoksessa olevasta korttelista. Korttelin
Tori- ja Kauppurienkatuihin rajautuvassa
nurkassa on ollut ainakin kolme rakennusta: Liiton vanha puinen rakennus 18311959, ”Peppers” 1960-2013 ja nyt rakentuva
uusi kauppakeskus. Vuonna 2013 tehdyissä
arkeologisissa kaivauksissa tontilta löytyi
aitan perustukset, jotka ovat todennäköisesti 1700-luvun lopulta. Aitan sisältä löytyi
muun muassa uusiokäytetty tervatynnyri.
Vaikka Oulu oli pitkään puukaupunki rakennettiin tänne taloja myös kivestä. Rotuaarin
taloja katselemalla voi kuvitella, miltä Oulu
näytti 1900-luvun alkupuolella eli vajaa sata
vuotta sitten. Osa taloista on myös uudempia.
Osaatteko sanoa, mitä Rotuaarille on rakennettu viimeksi?
(katu, lava ja kadunkalusteet)
Mitä materiaalia lava on? (Corten-teräs)
Rotuaarissa erikoista on myös se, että se
on Oulun ensimmäinen kävelykatu (1987).
Ennen Rotuaari oli pysäköintialuetta. Aluksi kauppiaat vastustivat kävelykatua, koska
asiakkaat eivät voineet pysäköidä autojaan
kauppojen eteen. Pian kauppiaat kuitenkin
huomasivat, että kävelykatu houkuttelee
ihmisiä viettämään aikaansa keskustassa ja
tulemaan ostoksille.
Detalji 9
Pakkahuoneenkatu
lojen omistajat eivät kuitenkaan aina olleet
halukkaita siirtämään rakennuksia niiden
uusille paikoille. Maanmittarien, arkkitehtien ja hallitsijoiden onneksi -- ja asukkaiden epäonneksi -- lukuisat tulipalot ovat
auttaneet säännöllisen ruutuasemakaavan
toteutumisessa.
Oulun ruutukaavaa kutsutaan Oulun Graadiksi. Oulun keskustan kadut näyttävät
olevan suorassa kulmassa toisiaan kohden,
mutta näin ei kuitenkaan ole. Suorakulma
on sata graadia (Graadi on geometrian kulman yksikkö, ruotsin kiel. Grad.). Oulussapoikkeama on kymmenen metrin matkalla
15cm. Tästä poikkeamasta tulee nimi Oulun
Graadi, joka on esiintynyt Oulun keskustan
asemakaavassa jo vuodesta 1783.
Detalji 10
Otto Karhin puisto
Pohjois-Pohjanmaan museo, Uuno Laukka
Tunnistatko katunäkymän valokuvasta?
Katulinjat ovat Oulun ydinkeskustassa jo
pitkään pysyneet samalla paikalla, mutta
rakennuksia on purettu, uusittu ja laajennettu. Kuvassa vuonna 1938 valmistunut
funktionalistinen Hotelli Arina, jonka piirustukset laati SOK:n toimistossa arkkitehti
Armas Lehtinen. Hotellin laajennus valmistui 2003 ja sen suunnitteli arkkitehti Sampo
Valjus.
Ensimmäiset suunnitelmat eli asemakaavat siitä, minne tiet ja talot tulee sijoittaa
tehtiin Oulun keskustaan 1650-luvulla. Viivoittimella piirretyt suorat tiet saattoivat
kulkea olemassa olevien talojen päältä. Ta-
Kivilaatta uuden Makia-kahvilan pihalla auttaa näkövammaisia löytämään oikean reitin
keppin avulla. Kahvilan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Archeus oy, ja se edustaa
tämän hetken veistoksellista arkkitehtuuria. Otto Karhin puiston läpi on kuitenkin
kuljettu jo pitkään ennen Makian edustan
uutta kivettyä väylää.
Suuntaamme kiikarimme maan alle. Yksi
kulttuuriympäristön osa-alue on arkeologinen perintö. Otto Karhin puistossa tehtiin
arkeologisia kaivauksia vuonna 2013 ennen
kuin puistoon alettiin rakentaa uutta kah-
vilaa ja Kivisydämen sisäänkäyntiä. Arkeologit löysivät puistosta muun muassa rakennusten kivijalkoja, ojia, nappeja, rahoja,
veitsiä ja hevosenjälkiä. Hevosen ja kärryn
jäljet olivat hyvin mielenkiintoinen löytö.
Jäljet olivat täyttyneet hiekalla ja täten säilyneet maan sisässä. Argeologit päättelivät
jälkien perusteella, että niiden kohdalla oli
kulkenut 300 vuotta sitten tie. Arkeologisilla tutkimuksilla löydetään Oulun kaupungin historiasta sellaista tietoa, jota ei saada
selville muista läheistä. Esimerkiksi pellosta
löydettyä katua/kärrynpyörän jälkiä ei näy
Oulun vanhoissa kartoissa.
Rasti 4
Kaupungintalo
Detalji 11
Snellmanin puisto ja Mediator
Oranssi Mediator (1999) ylittää siltana Kaupunginojan. Martti Aihan taideteoksessa on
runsaasti yksityiskohtia. Snellmanin puistossa on myös toinen taideteos Jussi Mäntysen Kurjet (1947).
Kaupunginojan varrelle kaavoitettiin vuoden 1822 suurpalon jälkeen puistoja estämään tulipalojen leviämistä (Ehreström ja
Engel). Palossa tuhoutui 330 taloa Oulun
keskustasta. Ennen tuota Oulun historian
tuhoisinta paloa Kaupunginojan rannat olivat laidunniittyjä. Snellmanin puisto kuuluu
Otto Karhin Puiston tapaan valtakunnallisesti merkittävään Kaupunginojan varren
puistovyöhykkeeseen.
Kaupungintalo on entinen Seurahuone,
eli se on rakennettu alunperin vierailevien
matkustajien majoittamiseksi ja juhlien ja
huvitilaisuuksien paikaksi sivistyneistölle.
Kaupungintalon on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti J.E. Stenberg v. 1885 ja sen
tyyli on uusrenessanssia. Rakennuksessa oli
paljon renessanssipiirteitä, kuten rakennuksen symmetria julkisivuissa ja pohjissa. Se
ei kuitenkaan ole enää erityisen koristeellinen, koska rakennusta muutettiin 1920
ja tuolloin koristeosia poistettiin. Silloin rakennettiin myös ylin kerros, johon tuli kaupungin virastoja.
Kaupungintaloksi tätä rakennusta alettiin
kutsua vasta 1942. Sitä ennen rakennuksessa ehti toimia hotelli, posti, ravintola,
pankkeja sekä klubeja. Rakennuksen ensimmäinen kerros oli ravintolakerros, ja sen
pohjakerroksessa sijaitsivat vaunusuojat ja
kellarit sekä toisen luokan ravintola. Toinen
kerros oli hotelli- ja juhlakerros hienoine
juhlasaleineen.
Löydätkö kuvan leijonan kaupungintalon
edestä?
Detalji 12
Rasti 5
Hallituskatu ja talojen päädyt
Valve
Kulttuurikeskus Valveen vanha vaaleanpunainen osa on tehty kahdessa osassa. Alun
pitäen talon uusrenssanssia oleva ensimmäinen kerros on rakennettu kauppiaskartanoksi. Uusrenessanssityyliset kaksi alinta
kerrosta on suunnitellut arkkitehti John
Lybeck vuonna 1883. Rakennusta korotettiin uusgoottisella kolmannella kerroksella1890-luvulla ja siitä tehtiin kaupungintalo. Rakennuksessa on sittemmin toiminut
muun muassa poliisilaitos. Pohjakerroksen
näyttelytiloissa voi huomata kävelevänsä
entisissä selleissä. 1980-luvulta lähtien eli
noin 30 vuotta rakennus on ollut nuoriso- ja
kulttuurikeskuksena.
Huomaatko, miten kolmas kerros eroaa
alemmista kerroksista?
Hallituskadun katunäkymässä, Valveen
kulmalla kohti suistoa, näkyy hyvin kaupungin kerroksellinen rakenne. Kadunvarren vanhat rakennukset on rakennettu
pääosin 1882 vuoden kaupunkipalon jälkeen 1880-luvulla. Niistä useaa on korjattu
2000-luvulla. Valveen postmodernistinen,
arkkitehtitoimisto Laation suunnittelema
osa valmistui vuonna 1992. Uusinta kerrostumaa ovat Oulu 10 uudet rakennukset,
joista Hallituskadulle näkyy valkea suorakaiteen muotoinen pääty. Viereiset porrastetut päädyt kuuluvat vuonna 1884 rakennettuihin piharakennuksiin.
Mikä on katunäkymän uusin rakennus ja
koska se on rakennettu?
(Oulu 10 rakennuksen osa vuonna 2009)