Tuore on taas hyvää
Kesä 06 Kesä 06 HENKILÖKOHTAISTA. Eläkeläinen Elsi Äkäslompolo (oikealla) käy hallissa viikoittain. Kalapakettia ojentaa Hanna Koskinen. Pienyrittäjät Harri Junttila I Kuvat Kaisa Kaatra Tuore on taas hyvää Kauppahalli myy parasta, ei ”parasta ennen”. Suomesta on hävinnyt kymmeniä halleja, mutta eloon jääneet pärjäävät. 30 Talouselämä 24/2006 T ampereen kauppahallin kalakauppiaalla Petri Nygrenillä on paljon tuttuja. Hallin käytävillä ihmiset kopsivat Nygreniä olkapäälle ja huikkailevat hyviä päiviä. Eläkeläismies kysyy, onko savustettuja katkarapuja. Nygren kertoo, että torstai on savustuspäivä eli perjantaina löytyy, paljonko pannaan? Puoli kiloa riittää, kiitos. ”Hallikaupan valtti on yksilöllinen palvelu”, Nygren sanoo, ja tarjoaa maistiaisiksi vastapäisen leipomon karjalanpiirakkaa ja oman savustamon kylmäsavulohta. Sitten Nygren ojentaa maistiaisia veitsen kärjellä ohikulkijoille. Hyvää on. Ohikulkijat jäävät kaupoille. Eläkeläinen Elsi Äkäslompolo käy hallissa vähintään kerran viikossa. ”Valikoima on hyvä, ja täältä kaksi vähän ruokaa tarvitsevaa eläkeläistä saavat juuri sopivan määrän”, Äkäslompolo perustelee. Hallissa on tavallista aamupäivää enemmän himinää, koska yhdeltätoista Hämeenkadun puoleisen sisäänkäynnin yläpuolelle nousee ensimmäistä kertaa Tampereen kauppahallin oma lippu. Se juhlistaa hallin 105-vuotista taivalta. >> Talouselämä 24/2006 31 Kesä 06 Kesä 06 SIANKÄRSÄMÖÄ CHEDDARISSA. Juustosopin Harri Kovaljeff esittelee pienjuustolan erikoista tuotetta. Juusto saa makunsa siankärsämöstä, jota kasvaa joka niityllä. Vasemmalla Tanja Halava ja oikealla yrittäjä Eija Ahvenjärvi. >> Hallikauppaa kolmella vuosisadalla Suomen kauppahallit kesällä 2006 Halli Vanha kauppahalli, Helsinki Turun kauppahalli Oulun kauppahalli Tampereen kauppahalli Joensuun kauppahalli Kuopion kauppahalli Vaasan kauppahalli Lahden kauppahalli2 Lappeenrannan halli Mikkelin kauppahalli Hakaniemen halli, Helsinki Iisalmen kauppahalli Porin kauppahalli Kouvolan kauppahalli Jyväskylän kauppahalli3 Toiminta alkoi Yrittäjiä 1889 1896 1901 1901 1902 1902 1902 1904 1904 1912 1914 1926 1927 1956 1960 30 43 17 41 12 24 14 8 8 7 70 4 17 10 3 (1968)1 (1923)1 (1956)1 (1988)1 Uuden hallin rakennusvuosi. 2 Lahden kauppahallitoiminnassa oli tauko vuosina 1907–1923. 3 Kaupunki myy hallin pois tämän vuoden lopussa, jolloin kauppahallitoiminta Jyväskylässä loppuu. 1 32 Talouselämä 24/2006 Suomen viidestätoista kauppahallista kahdeksassa on käyty kauppaa yli sata vuotta. Halleissa toimii yli 300 yritystä ja niiden liikevaihdoksi on arvioitu 80−100 miljoonaa euroa. Nygrenin pakeilla käy myös Ilmari Wigren, Wigrenin makkaratehtaan perustajan poika ja entinen omistaja, nykyinen eläkeläinen. ”Kun sota-aikana löytyi jostain sen verran lihaa, että saimme vähän makkaraa tehtyä, niin kannoimme makkarat höyryävinä tehtaasta halliin. Muuta markkinointia ei silloin tarvittu”, Wigren muistelee. Hallit mataliksi Kauppahallien kato on ollut hyytävää: parhaimmillaan maassamme oli lähes 70 hallia. Vaikka kauppahallit elävätkin uutta nousua, kaikki eivät pysy kelkassa: Jyväskylässä hallitoiminta päättyy vuoden lopussa, kun kaupunki myy hallikäytävän muuhun liiketoimintaan. Jyväskyläläiset yrittivät saada hallitoimintaa vauhtiin useaan kertaan pitkin viime vuosisataa, mutta epäonnistuivat. ”Nykyisen kauppahallin heikkoon menestykseen lienee vaikuttanut voimakkaasti se, että kaupunkiin ei ole koskaan syntynyt varsinaista kauppahallitraditiota. Kaupunkilaiset eivät ole koskaan tottuneet asioimaan kauppahallissa”, kertoo Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson. Myös Joensuun kauppahallissa voisi olla vilkkaampaa. Väkikatoa aiheuttaa keskustan parkkipaikkojen vähäisyys. ”Marketeissa käyvä ihminen ei pitkälle niitä nyssäköitään kanna”, sanoo Pauli Karjunen Joensuun kauppahallista. Vaasankin kauppahalli horjui jo hämärän rajoilla, kunnes se sai pelastajan Ruotsista. Hörsellyskauppa Indiska vuokrasi käyttöönsä kolmanneksen hallin tiloista, jolloin vaasalaisille liian suuresta hallista tuli sopivan kokoinen ja toimiva. Hietalahden kauppahalli Helsingissä vaihtoi elintarvikkeet antiikkiin. Kauppahallien murskajaiset alkoivat suurten ikäluokkien muuttaessa maalta kaupunkiin. Marketit nousivat vastaamaan räjähdysmäisesti kasvaneeseen ja täysin uudella tavalla alueellisesti keskittyneeseen kysyntään. Paradoksi oli valmis: RANSKALAISTA. Laura Valvanne on myynyt ranskalaisia herkkuja Deli Delissä pari vuotta. Hakaniemen halli on ollut hyvä paikka, sanoo Valvanne. uutuudenviehätys houkutteli maalaisten lisäksi myös halleihin tottuneet kaupunkilaiset marketteihin. Toisen polven hallikauppias Nygren muistaa vaikeat ajat. ”Aamupäivällä kävi yksi ihminen, joka toi postin. Iltapäivällä oli sitten vähän hiljaisempaa”, Nygren muistelee 1970-luvun vaikeita vuosia. Yksilökulttuuri nostaa myös hallit Turun kauppahallissa on seurattu asiakasmäärän ja koko hallin myynnin kehitystä vuodesta 2000 lähtien. Kasvu on ollut jatkuvaa. Esimerkiksi viime vuonna kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta 14 prosenttia. Nyt Turun hallissa käy yli 5 500 ihmistä päivässä. Tampereella vastaava luku on noin 6 600. Liikevaihdon kasvu on Turussa vaihdellut kolmesta yhdeksään prosenttia. Viime vuonna myynti oli 11,5 miljoonaa euroa. Muissa kauppahalleissa myyntitietoja ei ole kerätty. 1990-luvun lama kouri Turkua pahasti, ja se näkyi Suomen toiseksi vanhimmassa hallissa: lähes joka kolmas myyntipaikka oli tyhjä. Tänään tyhjänä on kaksi myyntipaikkaa, mutta ne saavatkin tuulettua, kunnes niihin löytyy myymälävalikoimaan sopivat yrittäjät. ”Etsimme ei-elintarvikepuolelle enemmän tarjottavaa”, sanoo Turun kauppahalliyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Samsten. Helsingin Hakaniemen hallissa 15 vuotta lihaa kaupannut Arto Lähdemaa LihaHakasta sanoo, että Hakaniemen hallissa asiakkaita riittää ikuisesti. Hallitoiminnan piristyminen on seurausta siitä, että yksilöllisyys ja individualismi ovat nousseet trendikkääksi elämäntavaksi. On tyylikästä käydä hallissa saamassa henkilökohtaista ja asiantuntevaa palvelua. Markettien kasvoton tehokkuus on menettänyt merkitystään ainakin suurissa kaupungeissa, joiden hallit ovatkin elinvoimaisia. >> Hallien kuolema alkoi, kun ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin. Talouselämä 24/2006 33
© Copyright 2024