Kesä 06
Kesä 06
HENKILÖKOHTAISTA. Eläkeläinen Elsi Äkäslompolo (oikealla) käy hallissa viikoittain.
Kalapakettia ojentaa Hanna Koskinen.
Pienyrittäjät
Harri Junttila I Kuvat Kaisa Kaatra
Tuore on taas hyvää
Kauppahalli myy parasta, ei ”parasta ennen”. Suomesta on
hävinnyt kymmeniä halleja, mutta eloon jääneet pärjäävät.
30 Talouselämä 24/2006
T
ampereen kauppahallin kalakauppiaalla Petri Nygrenillä on paljon
tuttuja. Hallin käytävillä ihmiset
kopsivat Nygreniä olkapäälle ja
huikkailevat hyviä päiviä.
Eläkeläismies kysyy, onko savustettuja
katkarapuja. Nygren kertoo, että torstai on
savustuspäivä eli perjantaina löytyy, paljonko pannaan? Puoli kiloa riittää, kiitos.
”Hallikaupan valtti on yksilöllinen palvelu”, Nygren sanoo, ja tarjoaa maistiaisiksi vastapäisen leipomon karjalanpiirakkaa ja oman savustamon kylmäsavulohta.
Sitten Nygren ojentaa maistiaisia veitsen
kärjellä ohikulkijoille. Hyvää on. Ohikulkijat jäävät kaupoille.
Eläkeläinen Elsi Äkäslompolo käy hallissa vähintään kerran viikossa.
”Valikoima on hyvä, ja täältä kaksi vähän
ruokaa tarvitsevaa eläkeläistä saavat juuri
sopivan määrän”, Äkäslompolo perustelee.
Hallissa on tavallista aamupäivää enemmän himinää, koska yhdeltätoista Hämeenkadun puoleisen sisäänkäynnin yläpuolelle nousee ensimmäistä kertaa Tampereen
kauppahallin oma lippu. Se juhlistaa hallin
105-vuotista taivalta.
>>
Talouselämä 24/2006
31
Kesä 06
Kesä 06
SIANKÄRSÄMÖÄ CHEDDARISSA. Juustosopin Harri Kovaljeff esittelee pienjuustolan erikoista tuotetta. Juusto saa makunsa siankärsämöstä,
jota kasvaa joka niityllä. Vasemmalla Tanja Halava ja oikealla yrittäjä Eija Ahvenjärvi.
>>
Hallikauppaa kolmella vuosisadalla
Suomen kauppahallit kesällä 2006
Halli
Vanha kauppahalli, Helsinki
Turun kauppahalli
Oulun kauppahalli
Tampereen kauppahalli
Joensuun kauppahalli
Kuopion kauppahalli
Vaasan kauppahalli
Lahden kauppahalli2
Lappeenrannan halli
Mikkelin kauppahalli
Hakaniemen halli, Helsinki
Iisalmen kauppahalli
Porin kauppahalli
Kouvolan kauppahalli
Jyväskylän kauppahalli3
Toiminta alkoi
Yrittäjiä
1889
1896
1901
1901
1902
1902
1902
1904
1904
1912
1914
1926
1927
1956
1960
30
43
17
41
12
24
14
8
8
7
70
4
17
10
3
(1968)1
(1923)1
(1956)1
(1988)1
Uuden hallin rakennusvuosi. 2 Lahden kauppahallitoiminnassa oli tauko
vuosina 1907–1923. 3 Kaupunki myy hallin pois tämän vuoden lopussa,
jolloin kauppahallitoiminta Jyväskylässä loppuu.
1
32 Talouselämä 24/2006
Suomen viidestätoista kauppahallista
kahdeksassa on käyty kauppaa yli sata
vuotta.
Halleissa toimii yli 300 yritystä ja niiden
liikevaihdoksi on arvioitu 80−100 miljoonaa euroa.
Nygrenin pakeilla käy myös Ilmari Wigren, Wigrenin makkaratehtaan perustajan
poika ja entinen omistaja, nykyinen eläkeläinen.
”Kun sota-aikana löytyi jostain sen verran lihaa, että saimme vähän makkaraa tehtyä, niin kannoimme makkarat höyryävinä
tehtaasta halliin. Muuta markkinointia ei
silloin tarvittu”, Wigren muistelee.
Hallit mataliksi
Kauppahallien kato on ollut hyytävää:
parhaimmillaan maassamme oli lähes
70 hallia. Vaikka kauppahallit elävätkin
uutta nousua, kaikki eivät pysy kelkassa:
Jyväskylässä hallitoiminta päättyy vuoden
lopussa, kun kaupunki myy hallikäytävän
muuhun liiketoimintaan.
Jyväskyläläiset yrittivät saada hallitoimintaa vauhtiin useaan kertaan pitkin
viime vuosisataa, mutta epäonnistuivat.
”Nykyisen kauppahallin heikkoon
menestykseen lienee vaikuttanut voimakkaasti se, että kaupunkiin ei ole koskaan
syntynyt varsinaista kauppahallitraditiota.
Kaupunkilaiset eivät ole koskaan tottuneet asioimaan kauppahallissa”, kertoo
Keski-Suomen museon intendentti Erkki
Fredrikson.
Myös Joensuun kauppahallissa voisi olla
vilkkaampaa. Väkikatoa aiheuttaa keskustan parkkipaikkojen vähäisyys.
”Marketeissa käyvä ihminen ei pitkälle
niitä nyssäköitään kanna”, sanoo Pauli
Karjunen Joensuun kauppahallista.
Vaasankin kauppahalli horjui jo hämärän rajoilla, kunnes se sai pelastajan Ruotsista. Hörsellyskauppa Indiska vuokrasi
käyttöönsä kolmanneksen hallin tiloista,
jolloin vaasalaisille liian suuresta hallista
tuli sopivan kokoinen ja toimiva.
Hietalahden kauppahalli Helsingissä
vaihtoi elintarvikkeet antiikkiin.
Kauppahallien murskajaiset alkoivat
suurten ikäluokkien muuttaessa maalta
kaupunkiin. Marketit nousivat vastaamaan räjähdysmäisesti kasvaneeseen ja
täysin uudella tavalla alueellisesti keskittyneeseen kysyntään. Paradoksi oli valmis:
RANSKALAISTA. Laura Valvanne on myynyt ranskalaisia herkkuja Deli Delissä pari
vuotta. Hakaniemen halli on ollut hyvä paikka, sanoo Valvanne.
uutuudenviehätys houkutteli maalaisten
lisäksi myös halleihin tottuneet kaupunkilaiset marketteihin.
Toisen polven hallikauppias Nygren
muistaa vaikeat ajat.
”Aamupäivällä kävi yksi ihminen, joka
toi postin. Iltapäivällä oli sitten vähän hiljaisempaa”, Nygren muistelee 1970-luvun
vaikeita vuosia.
Yksilökulttuuri
nostaa myös hallit
Turun kauppahallissa on seurattu asiakasmäärän ja koko hallin myynnin kehitystä
vuodesta 2000 lähtien. Kasvu on ollut jatkuvaa. Esimerkiksi viime vuonna kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta 14 prosenttia. Nyt Turun hallissa käy yli 5 500
ihmistä päivässä. Tampereella vastaava
luku on noin 6 600.
Liikevaihdon kasvu on Turussa vaihdellut kolmesta yhdeksään prosenttia. Viime
vuonna myynti oli 11,5 miljoonaa euroa.
Muissa kauppahalleissa myyntitietoja ei
ole kerätty.
1990-luvun lama kouri Turkua pahasti,
ja se näkyi Suomen toiseksi vanhimmassa
hallissa: lähes joka kolmas myyntipaikka
oli tyhjä. Tänään tyhjänä on kaksi myyntipaikkaa, mutta ne saavatkin tuulettua,
kunnes niihin löytyy myymälävalikoimaan
sopivat yrittäjät.
”Etsimme ei-elintarvikepuolelle enemmän tarjottavaa”, sanoo Turun kauppahalliyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki
Samsten.
Helsingin Hakaniemen hallissa 15 vuotta
lihaa kaupannut Arto Lähdemaa LihaHakasta sanoo, että Hakaniemen hallissa
asiakkaita riittää ikuisesti.
Hallitoiminnan piristyminen on seurausta siitä, että yksilöllisyys ja individualismi ovat nousseet trendikkääksi elämäntavaksi. On tyylikästä käydä hallissa
saamassa henkilökohtaista ja asiantuntevaa palvelua. Markettien kasvoton tehokkuus on menettänyt merkitystään ainakin
suurissa kaupungeissa, joiden hallit ovatkin elinvoimaisia.
>>
Hallien kuolema alkoi, kun ihmiset
muuttivat maalta kaupunkiin.
Talouselämä 24/2006
33