Kunnat turvallisiksi 3/2013

Kunnat turvallisiksi
3
2013
Väkivallaton työpaikka
•Joka kymmenes
kohtaa työssä väkivaltaa
•Työväkivaltaa ei saa hyväksyä
•Työväkivallan torjunnassa
parantamisen varaa
•Näin torjumme työväkivaltaa
Työturvallisuuskeskus
1
Kuva Teppo Jokinen
Väkivallaton työpaikka
Kuva Teppo Jokinen
Joka kymmenes
kohtaa työväkivaltaa
Vuoden 2012 aikana erityyppisiä
väkivaltatilanteita kohtasivat työssään kunnissa etenkin erityisopettajat, sosiaalityöntekijät, lähihoitajat ja sairaanhoitajat.
Erityisopettajat
Riehumistilanne
Uhkailu Lyöminen tai potkiminen Aseella uhkaaminen 52 %
40 %
30 %
2%
Sosiaalityöntekijät
Riehumistilanne Uhkailu Lyöminen tai potkinen Aseella uhkaaminen 11 %
37 %
3%
1%
Lähihoitajat
Riehumistilanne Uhkailu Lyöminen tai potkiminen Aseella uhkaaminen 28 %
50 %
41 %
2%
Sairaanhoitajat
Riehumistilanne Uhkailu Lyöminen tai potkiminen Aseella uhkaaminen 14 %
35 %
16 %
1%
Lähde: Kunta 10 -tutkimustiedote.TTL 2012
Kunnat turvallisiksi 3/2013
Päätoimittaja: Timo Suurnäkki
[email protected]
Julkaisija: Turvallisuus hallintaan kuntatyössä hanke/Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä
Kustantaja: Työturvallisuuskeskus www.ttk.fi
Tuotanto: Karissa Oy/Kari Rissa [email protected]
Taitto: Teppo Jokinen
Paino: PunaMusta 2013, Joensuu
2
Työturvallisuuskeskus
Henkilöstölle on annattava jatkuvasti koulutusta, jotta se pystyy toimimaan
oikein mahdollisissa uhkatilanteissa. On myös harjoiteltava pahimman
varalta ja testattava hälytyslaitteiden toiminta.
T
ällä hetkellä joka kymmenes
kuntatyöntekijä kokee työssään
väkivaltaa tai sen uhkaa. Eräillä
aloilla väkivalta on vielä paljon tätäkin yleisempää -- esimerkiksi joka
toinen eritysopettaja joutuu riehumistilanteisiin vuosittain, samoin
joka toinen lähihoitaja kokee työssään uhkailua.
Työväkivalta on viime vuosina
myös tullut aikaisempaa fyysisemmäksi ja raaistunut. Viime syksynä
mies tappoi kotikäynnillä olleen
terveydenhoitajan.
Työväkivalta -- olkoon se fyysistä
tai henkistä -- kuormittaa sen kohteeksi joutuvia työntekijöitä ja heikentää heidän hyvinvointiaan.
Väkivaltaa ei tule työssä sietää.
Se on saatava pois kaikilta kuntatyöpaikoilta.Työväkivallan suhteen
tavoitteeksi on asetettava nollatoleranssi.
Väkivallan uhkaa voidaan torjua
tehokkaasti työpaikoilla.Tarvitaan
tahtoa ja turvalliset työolosuhteet.
On myös oltava yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan uhkatilanteissa
toimitaan. Perustan työväkivallan
torjunnalle antaa työpaikalla tehty
vaarojen kartoitus.
Työntekijät on perehdytettävä ja
heille annettava jatkuvaa koulutusta, jotta he pystyvät toimimaan
uhkatilanteissa oikein. On myös
harjoiteltava pahimman varalta
säännöllisesti. Jälkitilanteissa työterveyshuollon tuki on tärkeää.
Ja jos kaikesta huolimatta väkivaltaa ja uhkailua työssä ilmenee, siitä
on aina ilmoitettava ja raportoitava
esimiehelle ja työsuojeluhenkilöstölle. Ilmoitusten johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin uusien väkivaltatilanteiden estämiseksi.Tärkeää on kertoa myös läheltä piti -tilanteista, jotta niistäkin voidaan ottaa
oppi talteen. Hyväksi havaittuja torjuntakäytäntöjä kannattaa edistää.
Turvallisuus hallintaan
kuntatyössä -yhteistoimintahanke
Kuva Kari Rissa
ja heikentävät merkittävästi heidän
työhyvinvointiaan.
Tällä hetkellä eniten työväkivaltaa
ja sen uhkaa HUS:n sairaaloissa on
yleensä päivystyspoliklinikoilla ja
psykiatriassa, mutta sitä esiintyy
myös vuodeosastoilla, poliklinikoilla
ja leikkausosastoilla.
– Väkivaltatilanteita tapahtuu jopa
teho-osastoilla. "Synnyttävät" isätkin
voivat joskus purkaa jännitystään
aika uhkaavalla tavalla, Puumi kertoo.
Työolot kuntoon
Työolot on Jorvin sairaalassa Espoossa pyritty luomaan sellaiseksi, että mah­
dollisuudet työväkivaltaan ovat mahdollisimman pienet. Apuna ovat muun
muassa hälyttimet, kameravalvonta ja kiertävät vartijat.
Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi, HUS:
Nollatoleranssi
työväkivaltaan
-V
äkivaltaa ei tule kenenkään sietää omassa työssään, korostaa
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n HYKS-tulosyksikön työsuojelupäällikkö Susanna Puumi.
• Potilas uhkasi tappaa.
• Nuori potilas heitti television kaukosäätimen hoitajan päälle.
• Levoton potilas yritti yöllä potkaista päähän.
• Potilas sylki päälle ja löi hoitajaa
otsaan WC:stä irrottamallaan suihkupäällä.
Nämä ovat esimerkkejä työväkivallasta ja sen uhkasta yhden päivän
ajalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
– Ihan jokapäiväisiä henkilökuntamme tekemiä ilmoituksia, Puumi
toteaa.
Viime vuonna HUS:n alueella
raportoitiin yhteensä noin 1 500
työväkivaltatapausta.
– Työväkivallan määrä on pysynyt
meillä viime vuosina kutakuinkin
samalla tasolla.
Hiukan yli puolet ilmoituksista koskee fyysistä väkivaltaa ja loput ovat
eriasteisia uhkailuja tai muuta sanallista häiriökäyttäytymistä.
Heikentää hyvinvointia
Terveydenhuoltoalan kohtaama työväkivalta on
yleensä uhkailua, huitomista, kiinnikäymisiä, puremisia. Osa tapauksista on
vakavia ja aiheuttaa työntekijöille fyysisiä vammoja.
– Työväkivaltaan tulisi
saada nollatoleranssi.Työtä
pitää voida aina tehdä rauhassa. Se on myös potilaiden etu.
Työväkivalta ja sen uhka
kuormittavat työntekijöitä
Työväkivalta voidaan saada Puumin
mielestä vähenemään melko helposti, kunhan vain johto, esimiehet
ja koko henkilöstö saadaan sitoutumaan nolla-ajatteluun.
– Kaikki lähtee johdon asenteista
ja halusta. Johdon tulee luoda toimintaympäristö sellaiseksi, että mahdollisuudet työväkivaltaan ovat mahdollisimman pienet. Kyse on pitkälti
työpaikan turvallisuuskulttuurista,
Puumi korostaa.
Työskentelytilat tulee aina suunnitella mahdollisimman turvallisiksi.
Nykyisin sairaaloissa on yleisesti
apuna kameravalvonta ja kiertäviä
vartijoita. Sairaaloissa on myös hälytysjärjestelmät.
Henkilökunnan osattava
Arjen turvallisuuden hallinta työpaikoilla on Puumin mielestä pitkälti
henkilökunnan vastuulla.
– Työturvallisuuslain mukaan johdon on luotava työpaikoille yhdessä
henkilökunnan kanssa menettelyohjeet, miten toimia erilaisissa uhkatilanteissa.Työntekijöille on annettava riittävästi koulutusta, jotta he
osaavat ennakoida ja hallita uhkaavia tilanteita.
Hyvät vuorovaikutustaidot
ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Henkilöstö tarvitsee
myös malttia.
– Jos et pysty hillitsemaan itseäsi, et voi odotTyösuojelupäällikkö taa sitä muiltakaan, Puumi
muistuttaa.
Susanna Puumi.
Työturvallisuuskeskus
3
Näin Kuopiossa:
Työväkivaltaa ei hyväksytä
Kuva Kari Rissa
Kuopion kaupungin sosiaalikeskukseen eivät asiakkaat pääse sisään kuin ilmoittautumalla vahtimestarille, joka
avaa lukitun oven. Tämä on vähentänyt merkittävästi työpaikkaväkivaltaa ja sen uhkaa.
-M
eillä on ehdoton nollatoleranssi työväkivaltaan. Pyrimme ennalta ehkäisemään väkivaltaa
ja sen uhkaa kaikin mahdollisin keinoin, korostaa Kuopion kaupungin
työhyvinvointipäällikkö Merja
Vihanto.
Kaikista torjuntaponnisteluista
huolimatta Kuopion kaupungin työpaikoilla ilmenee yhä väkivaltaa ja
sen uhkaa.
– Kyllä sitä valitettavasti edelleen
on, vaikkakin hieman vähemmän
kuin Suomessa keskimäärin.Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan
14 prosenttia kaupungin työntekijöistä kohtaa väkivaltaa tai sen
uhkaa työssään vuosittain, 7 prosenttia kuukausittain ja 5 prosenttia
viikoittain tai jopa useammin, työhyvinvointipäällikkö Vihanto listaa.
Eniten työväkivaltaa ilmenee erityisluokissa ja terveyskeskusten
dementiaosastoilla.
4
Työturvallisuuskeskus
– Tyypilliset fyysiset väkivaltatapaukset ovat Kuopiossakin useimmiten
asiakkaiden lyömisiä, repimisiä, potkimisia ja puremisia.Tätäkin enemmän on vielä erilaisia uhkaamisia,
Vihanto toteaa.
Kuopion kaupungin työpaikoille
on laadittu toimintaohjeet väkivaltatapausten varalta. Henkilökunta on
saanut runsaasti koulutusta, jotta he
pystyvät ennalta ehkäisemään uhkatilanteita ja myös selviämään, jos
tilanne kärjistyy.
– Kaikki työntekijät myös opastetaan ja perehdytetään työväkivallan
varalta.
Väkivaltaa on pyritty torjumaan
myös monin rakenteellisin keinoin:
kulunvalvonnalla, hälytinlaitteilla,
ovia lukitsemalla ja kiinnittämällä
huomio työtilojen turvallisuuteen.
Ilmenneet väkivaltatapaukset
raportoidaan esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle.
Sosiaalikeskus lukittujen
ovien takana
Eniten työväkivaltaa Kuopion kaupungin työpaikoilla on sairaalahoidossa. Eräillä työpaikoilla työväkivaltaa tai sen uhkaa kokee kuukausittain jopa joka neljäs työntekijä.
– Etenkin dementiaosastot ovat
haasteellisia. Osastoilla työntekijät
kohtaavat kiinni tarttumista, lyömistä ja raapimista. Jopa henki tai ter­
veys voi joskus olla vaarassa, kertoo
Kuopion kaupungin perusturvanja terveydenhuollon palvelualuei­­den työsuojeluvaltuutettu Mikko
Lankinen.
Lankinen arvelee, että yhteiskunnassa luottamus on kadonnut ja
ahdistus sekä pahoinvointi purkautuu uhkailuna ja väkivaltana palveluntuottajia kohtaan.
– Terveydenhuoltohenkilökunnan
lisäksi myös sosiaalityöntekijät ovat
tämän havainneet. Kodinhoidon avo-
Kuva Kari Rissa
Erityisopettajat ovat hankkineet runsaasti koulutusta, jotta he pystyvät
tulemaan toimeen koululaisten kanssa. Kokemus auttaa selviytymään
hankalistakin tilanteista.
työssä työtilanteisiin voi myös liittyä
uhkaa ja vaaraa.
Kuopion keskustan tuntumassa
sijaitsevan sosiaalikeskuksen turvallisuutta on pystytty parantamaan
merkittävästi.
– Nyt sosiaalikeskukseen ei pääse
kuin ajanvarauksella. Kaikkien virastoon tulijoiden on ilmoittauduttava
vahtimestarille, joka avaa vasta
tämän jälkeen oven.Valvottu kulku
on selvästi vähentänyt uhka- ja väkivaltatilanteita.
Kuopiossa kotihoitohenkilöstö ei
mene haasteellisiin kohteisiin yksin,
vaan niissä tehdään yleensä parityötä.Tarvittaessa apuna on vartija. Avo­työtä tekevillä henkilöillä on puhelimessaan hälytys vartijan numeroon.
– Myös terveysasemille, joissa on
ollut ongelmia, on lisätty henkilöstöä ja myös vartijat ovat aina pai­
kalla.
Henkilöstön käytössä eri työpaikoilla on myös työhuonekohtaiset
tai mukana pidettävät henkilöturvapainikkeet.
Erityisluokat haasteena
Työväkivalta tiedostetaan ja siihen
osataan varautua Kuopion kaupungin työpaikoilla jo varsin hyvin. Kaikissa kouluissa on toimintaohjeet
väkivallan varalta.
– On hyvä asia, että väkivalta otetaan nyt vakavasti ja sitä ei enää piilotella vaan siitä raportoidaan ja
puhutaan avoimesti. Se auttaa ennalta ehkäisyssä, toteaa Kuopion kaupungin opetustoimialan työsuojeluvaltuutettu Isto Karjalainen.
Karjalainen korostaa, että jos väkivaltatilanteita kouluissa ilmenee, niihin täytyy puuttua ja opettajan pitää
osata myös toimia oikein.
– Opettajat pyrkivät torjumaan
häiriöitä ja väkivaltaa mahdollisimman pitkälle. Uhkaavat tilanteet rauhoitetaan mahdollisuuksien mukaan
yleensä puhumalla.
Kouluissa väkivaltatilanteita esiintyy eniten erityisluokissa. Levottomat koululaiset käyvät toisiinsa kiinni ja opettajan on mentävä väliin.
Joskus tilanteen purkamiseen tarvitaan jopa useampikin aikuinen. Kiinnipitotilanteita varten opettajat ovat
saaneet koulutusta.
Oma lukunsa on opettajien kokema huoltajien taholta tuleva uhkailu
ja haukkuminen.
Jatkuva väkivallan uhka kuormittaa Karjalaisen mukaan opettajia ja
voi salakavalasti syödä ihmisen
hyvinvointia.
– Missään ammatissa ei kenenkään
pidä joutua väkivallasta kärsimään,
Karjalainen painottaa.
Kuva Kari Rissa
Kuopion kaupungin työhyvinvointi­
päällikkö Merja Vihanto, työsuojelu­valtuutettu Mikko Lankinen ja työ­
suojeluvaltuutettu Isto Karjalainen.
Näin torjumme työväkivaltaa - työnantajan keinoja
1. Arvioi työpaikan väkivaltariskit.
2. Järjestä työympäristö turval liseksi. Ota huomioon hälytys laitteet, kalusteiden ja laitteiden sijoittelu, näkyvyys ja poistu-
mistiet.
3. Huolehdi, että kukaan ei joudu tekemään töitä yksin, jos väki-
vallan uhka on ilmeinen. Varmista hälytys ja avun saanti yksin työskenneltäessä.
4. Laadi selkeät toimintaohjeet työväkivallan varalta.
5. Perehdytä henkilöstö toiminta-
ohjeisiin työväkivallan varalta.
6. Opasta henkilöstö toimimaan uhkatilanteiden välttämiseksi ja selviytymään niissä.
7. Valvo, että annettuja ohjeita noudatetaan.
8. Laadi väkivalta- ja uhkatilantei-
den ilmoitus- ja seurantame-
nettely. Kerää tietoa myös onnistu­neista väkivallan ehkäisytoimista.
9. Luo työpaikalle jälkipuinti- ja hoitojärjestelmä väkivallan kohteeksi joutuneille tai vaka-
vassa uhkatilanteessa olleille.
Hyödynnä työterveyshuoltoa.
10.Testaa turvallisuus- ja hälytys-
järjestelyt ja avun saanti sään-
nöllisesti henkilöstön kanssa.
Työturvallisuuskeskus
5
Tarkastaja Kirsi Pardain-Patanen:
Työväkivallan torjunnassa
parantamisen varaa
Kuva Kari Rissa
T
ällä hetkellä kuntatyöpaikoilla
on väkivallan ja sen uhkan torjunnassa parantamisen varaa, jos mit­tarina käytetään viime vuoden aikana tehtyjä työsuojelutarkastuksia.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston
alueella tehtiin viime vuonna
yhteensä 131 työpaikkatarkastusta
kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa.
– Löysimme puutteita työväkivallan torjunnasta lähes joka toisesta
sote-työpaikasta toimenpiteiden
toteutuksessa ja seurannassa. Menettelytapaohjeet ovat yleensä lähes
poikkeuksetta olemassa, mutta niiden jalkauttaminen työpaikkatasolle
on puutteellista, kertoo tarkastaja
Kirsi Pardain-Patanen Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Jonkin verran puutteita on myös
sovittujen toimintatapojen valvonnassa kuten hälyttimien käytön valvonnassa ja testauksissa.
Ongelmana Pardain-Patasen
mukaan on myös se, että vaikka
menettelytapaohjeet on tehty, niin
niitä ei oltu jalkautettu käytäntöön.
– Vastuu työväkivallan ja sen
uhkan käytännön torjuntatoimista
on aina työnantajalla. Eikä riitä, että
asiat ovat vain paperilla kunnossa,
Pardain-Patanen muistuttaa.
Koulut parempia
Kouluissa tehtiin Etelä-Suomen alueella viime vuonna 56 tarkastusta.
Niissä tilanne oli parempi kuin
sote-kohteissa.
– Noin 20 prosentissa tarkastetuista kouluista oli puutteita väkivallan
torjunnassa. Ilmeisesti kouluihin
kohdistuneet aseelliset uhat ovat
saaneet koulut heräämään ja parantamaan turvallisuuttaan.
Kouluissa on kiinnitetty viime
vuosina erityisesti huomiota oppilaiden turvallisuuteen.
– Vaaroja on arvioitu yleensä ensi
sijassa oppilaiden näkökulmasta.
6
Työturvallisuuskeskus
Kouluissa työväkivallan kanssa joutuvat tekemisiin etenkin erityisopettajat.
Kunta 10 -tutkimuksen mukaan työväkivaltaa kuten riehumista, lyömistä
ja potkimista kohtaa työssään vuosittain noin puolet erityisopettajista.
Opettajien turvallisuuden osalta
onkin tällä hetkellä havaittavissa
enemmän puutteita kuin oppilaiden.
– Kotikäynnille pitäisi tällaisessa
tapauksessa mennä kaksi työntekijää.Tarvittaessa voidaan avuksi pyytää vartija tai poliisi.
Kuva Kari Rissa
Kodeissa väkivallan uhkaa
Työsuojeluviranomaiset ovat huolestuneita nyt kodeissa tapahtuvasta työstä.
– Kotiin tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lisääntyneet.
Samalla myös riskit ovat siirtyneet
sairaaloista ja muista hoitopaikoista
koteihin.
Asiakkaat ovat aikaisempaa useammin myös moniongelmaisia.
– Kotikäyntejä tekevät kohtaavat
yhä enemmän moniongelmaisia asiakkaita ja väkivallan riski on kohonnut.
Jos tiedetään, että kotikäynnillä
on väkivallan uhkaa, kannattaa tilanteeseen varautua aina ennakolta.
Tarkastaja Kirsi-Pardain
Etelä-Suomen AVIsta.
Turvallisuuskouluttaja Totti Karpela:
Hälytä apua –
pysy rauhallisena
V
äkivaltatilanteet saadaan useimmiten hallintaan henkilöstön
hyvällä ammattiosaamisella. Onneksi vain pieni osa työelämän uhkatilanteista on suunniteltuja ja todella
vaarallisia, korostaa kokenut turvallisuuskouluttaja, Mielenrauha koulutuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja
Totti Karpela.
Väkivaltaa ei tule Karpelan mielestä sietää.
– Mutta kaiken varalta erilaisiin
uhkatilanteisiin pitää kuntatöissä
varautua, hän lisää.
Karpela ihmettelee niitä, jotka yhä
vähättelevät työväkivaltaa.
– Työnantajien tulee luoda sellainen turvallisuuskulttuuri ja olosuhteet, että työt voidaan tehdä turvallisesti. Johdon sitoutumisesta lähtee
myös väkivallan torjunta työpaikoilla, Karpela muistuttaa.
Väkivallan vaarat pitää kuntatyöpaikoilla arvioida ja näiden kartoitusten pohjalta suunnitellaan toimenpiteet, joilla väkivallan uhka
saadaan mahdollisimman pieneksi.
Työkaluja riskien selvittämisen löytyy esimerkiksi internetistä useita.
– Työpaikoille on myös luotava
selkeät menettelytavat, miten erilaisissa väkivaltatilanteissa toimitaan
oikealla tavalla. Henkilöstön koulutus on tärkeää.
Tilajärjestelyt vaikuttavat Karpelan mukaan oleellisesti uhkatilanteiden ennalta ehkäisyyn.
Kuva Kari Rissa
Turvallisuuskouluttaja Totti Karpela
tuntee hyvin työväkivallan.
– Rakenteellisen turvallisuuden
perustekijöitä ovat palvelutilojen
sijoittelu, ovien lukitukset, hätäpoistumistiet, kaluston valinta ja sijoittelu
sekä hyvä valaistus. Kulunvalvonta,
vahtimestarit ja hälytysjärjestelmät
lisäävät turvallisuutta.
Myös yksilöllä vastuu
Työnantajan lisäksi myös kuntien
työntekijöillä on Karpelan mukaan
oma vastuunsa työväkivallan ennalta
ehkäisyssä.
– On selvää, että toisissa työtehtävissä väkivalta on yleisempää kuin
toisissa. Kunta-alalla esimerkiksi pienluokilla, sairaaloissa ja sosiaalialalla
työntekijät kohtaavat tällä hetkellä
valitettavan paljon väkivaltaa.Väkival-
ta-alttiilla aloilla henkilökunnalle on
annettava riittävän paljon koulutusta
ja perehdytystä, jotta he pystyvät selviytymään uhkatilanteissa, Karpela
korostaa.
Karpelan mukaan yksintyöskentelyä on vältettävä, jos väkivallan uhka
on ilmeinen.
Väkivallan ennalta ehkäisyssä erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota henkilöstön työtapoihin.
– On osattava varautua ja tiedettävä miten toimia, jos asiakas alkaa
käyttäytyä uhkaavasti.
– Ja aina on myös muistettava
pitää mukana hälytintä, jos työssä on
väkivallan uhkaa.
Totti Karpelan ohje uhkatilanteisiin on selkeä: toimi rauhallisesti, älä
provosoidu äläkä menetä itse malttia. Rauhoita tilanne puhumalla!
– Jos tilanne alkaa kärjistyä, hälytä
ajoissa apua.
Karpela ehdottaa, että työpaikoilla
sovittaisiin huomaamattomasta
avunhälytyskoodista, jonka kaikki
tunnistavat.
Kun tilanne on päällä, työntekijöiden tulisi hallita omat pelkonsa.
– Koulutuksella saadaan pelot
pois, kun opitaan toimimaan oikein
erilaisissa uhkatilanteissa. Selviytymisessä auttaa positiivinen järkeily,
joka kehittyy harjoitusten ja kokemuksen kautta.
Työntekijöiden on aina tunnettava
vastuuta myös työtovereistaan.
Näin torjumme työväkivaltaa - työntekijän keinoja
1. Perehdy toimintaohjeisiin, joita on annettu työpaikkaväki-
valtatilanteiden varalta.
2. Noudata toimintaohjeita.
Varaudu väkivaltatilanteisiin. Pidä hälytin mukanasi.
3. Harjoittele erilaisten vaara-
tilanteiden varalta.
4. Hälytä apua ajoissa.
8. Raportoi väkivalta- ja uhkatilan-
5. Rauhoita tilanne puhumalla. teista esimiehelle ja työsuojelu-
Säilytä maltti. Älä anna tilanteen valtuutetulle.
kärjistyä. Älä itse kärjistä tilan-
9. Osallistu väkivaltatilanteiden netta.
jälkipuintiin.
6. Pidä turvaväli, jos voit. Älä ota turhia riskejä. Irrottaudu ottees- 10.Jos havaitset puutteita turval-
lisuusjärjestelyissä ja avun ta turvallisesti.
saannissa, ilmoita siitä esimie7. Poistu pakoreittiä pitkin, helle ja työsuojeluvaltuutetulle.
jos tilanne pahenee.
Työturvallisuuskeskus
7
Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi
Turvallisuus hallintaan kuntatyössä
Kuvat Kari Rissa
T
urvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan kunta-alalla vuosina 2013–2015. Hankkeen avulla halutaan nostaa työturvallisuustoiminnan ja turvallisuusjohtamisen arvostusta kaikilla
kunta-alan työpaikoilla.
Lähtökohtana hankkeessa on nolla tapaturmaa
-ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin.
Tavoitteeksi on asetettu, että työtapaturmien ja
ammattitautien määrään ja taajuuteen saadaan
vähintään 25 prosentin vähennys vuoteen 2015
mennessä.
Hanke haluaa vaikuttaa asenteisiin, mutta tarkoitus on myös saada aikaan näkyvää työturvallisuustoimintaa kunta-alan työpaikoilla. Samalla lisätään
yhteistyötä ja luottamusta työpaikoilla.
Turvallisuusjohtaminen
avainasemassa
Turvallisuutta ja työympäristöä parantamalla luodaan myös työhyvinvointia, vähennetään sairauspoissaoloja ja pidennetään työuria.Turvallisessa työpaikassa on hyvä tehdä töitä.
Kärkenä hankkeessa on työtapaturmien ja ammattitautien ennalta ehkäisy.Työturvallisuutta kohennetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti parantamalla yhtä aikaa johtamista, työympäristöä, töiden sisältöä ja työssä jaksamista.
Jo olemassa olevia työturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja toimintamalleja hyödynnetään työpaikoilla.Työn vaarojen tunnistus sekä riskien ja kuormituksen arviointi ja hyvä hallinta liitetään osaksi
päivittäistä johtamista ja työntekoa.
Laatu ja tuottavuus paranevat
Hankkeessa on työpaikkalähtöinen ote. Esimiehet ja
henkilöstö ovat tärkeimmät kohderyhmät.
Työturvallisuutta parantamalla voidaan samalla
parantaa toiminnan laatua, nostaa tuottavuutta ja
vähentää kustannuksia, kun häiriöt saadaan vähenemään.
Hankkeen toteuttajana toimii Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmä yhteistyökumppaniensa kanssa.
Toimintaa kohdistetaan erityisesti niille työpaikoille, joille sattuu paljon työtapaturmia sekä joilla tapaturmataajuus on korkea.
8
Työturvallisuuskeskus
Kuva Kari Rissa
Hankkeessa mukana
Työturvallisuuskeskus, Kuntaryhmä
Sosiaali- ja terveysministeriö
ja sen osapuolet (KT Kuntatyönantajat,
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja
JHL, JUKO, Jyty, KTN, TNJ, Tehy,
vakuutusyhtiöt
Keva ja KiT)
Työhyvinvointifoorumi
Nolla tapaturmaa -foorumi
Työterveyslaitos