UHRIUTUMISEN TOINEN KEHÄ: lähiyhteisöt ja väkivallan kohtaaminen Johanna Hurtig, YTT 27.8.2015 Raiskauskriisikeskus Tukinainen Luennon rakenne • Yhteisölliset kehät • Sosiokulttuuriset ympäristötekijät • Väkivallan sosiaalinen dynamiikka • Rakenteiden väkivalta ja väkivallan potentiaali • Yhteisötason huomiointi ja yhteisöllinen korjaaminen Kokemus- ja verkostotieto Kokijat Tietävät Läheiset Noin 200 väkivaltakertomusta Traumatisoitumisen ulottuvuudet Psyykkinen Sosiaalinen p Moraalinen sos Fyysinen Seksuaalinen ”Kaikki ei ole sitä, miltä se on näyttänyt” • Tieto väkivallasta käynnistää kamppailun totuudesta • Totuutta edustaa usein se, joka on ympäristön silmissä uskottavampi. • Seksuaalinen väkivalta on rikos, mutta kokemuksena kamppailu totuudesta voi muodostua väkivallan uhrille varsinaista väkivaltaa raskaammaksi. • Totuuskamppailu on monien kokemuksissa ollut myös väkivaltakokemusta vaikeammin tunnistettava ja ratkaistava asia. Tekijä kokee vääryyttä • Koska paljastuminen herättää negatiivisia • Tunteita • Leimautumista • Sosiaalista asemoitumista • Mahdollisia juridisia seuraamuksia • Ratkaisuna on usein siksi olla hyväksymättä • Uhrin kokemuksia todeksi • Puhumista oikeuttaviksi • Seuraamuksia, joita prosessi tuottaa • Sitä, että uhri ”hyötyisi” niistä tai niiden yhteydessä • Tiedän, että ihmiset ovat kyllästyneitä hiljaisuuteeni, mutta ei kenenkään tarvitse vastata ilkeämielisiin vihjailuihin. Ihmisten pitäisi tarkistaa faktat. • Kenenkään ei pitäisi joutua käymään läpi tällaista eikä vastata ilkeisiin vihjailuihin, Cosby sanoi Florida Todaylle. Lisäksi Cosbyn lakimies, Martin D. Singer, antoi seuraavan lausunnon ABC Newsille: "Uudet, ennenkuulumattomat väitteet naisilta, jotka ovat tulleet julkisuuteen kuluneiden kahden viikon aikana toteennäyttämättömien, kuvitteellisten, 30, 40 jopa 50 vuotta sitten muka tapahtuneiden tarinoidensa kanssa, ovat ylittäneet jo absurdiuden rajan. Uhrien valemuistot Median noitarovio Moraalinen hysteria Huhumylly Manipuloivat terapeutit Perättömät väitteet Ajojahdin uhrit Poimintoja tiedetoimittaja Jani Kaaron 8.7. julkaisemasta artikkelista, joka käsitteli tutkimustani uskonnolliseen yhteisöön sijoittuvista väkivaltakokemuksista. Keskiössä oletus, että uhrit muistavat väärin, terapeutit hoitavat väärin ja tukija on tarttunut asiaan ja kokemuksiin, joita ei ole olemassa Väkivallan ilmitulon sosiaalinen dynamiikka: • Juridinen sumuverho • Uhri: Todistamisen velvoite • Tekijä: syytön, kunnes toisin todistetaan • Yhteisö ja läheiset: Kannanotoista pidättäytyminen • Epävarmuuden hyödyntäminen • Myötätuntoon ja juridisesti värittyneeseen oikeustajuun vetoaminen • Käänteinen uhriutuminen: • Tekijä: väärinmuistamisen, liioittelun, anteeksiantamattomuuden ja kohtuuttomien odotusten uhrina. • Juridisten prosessien ongelmat: vanhentuminen, tutkinnan pituus, ratkaisemattomuus, tulosten epäilyttävyys Väkivalta tapahtuu aina kontekstissa, vaikuttaa siihen. • Väkivalta ei rajaudu yksilötasolle. • Väkivallan seuraukset syövät ympäristöstä ja vuotavat siihen. • Yhteisön reagoimistavat ratkaisevat, estävät tai vahvistavat uhrin traumaa. • Yhteisöllä, jossa väkivallan tekijä ja kokija elävät, on suuri merkitys sekä ennen tapahtumia että niiden jälkeen. • Yhteisöllisten tekijöiden osuutta ei ole tiedostettu riittävästi. • Auttamiskäytännöissä yhteisöllisyyden huomiointi on riittämätöntä. • Yhteisöllistä työtä ei tehdä. • Mihin sen merkitys perustuu ja millaista se voisi olla? Yhdenmukaistava kulttuuri • Kulttuurinen (seksuaalisesta) väkivallasta kertomisen tapa • Trauma, särkyminen ja korostuivat • Neutraali perussävy oli poikkeuksellista.  Vahvistavatko kertomisen mallit kokemuksen traumaattisuutta? • Se ei ollut sillon niin iso asia, sitä ei ajatellut, että sitä joutu johonkin, että mitä kaikkea se oikeesti oli …. • Mä en ikinä pelännyt. • Se häpeä oli siinä jo kumminkin. Ei häpeä siitä, että oli joutunut siihen, mutta se, että miksei tehnyt mitään, että sitä ei olis ollut. Yhteisö, uhrin ympäristö, ajautuu:  tunteiden, moraalisen kompassin ja sosiaalisen järjestyksen häiriötilaan.  Pyrkimys palauttaa järjestys, rauhoittaa tilanne, ylläpitää tasapaino ja totutut sosiaaliset voimasuhteet ja asemat.  ”Ajattelisit vähän myös miltä muista tuntuu? Voisi olla parempi ettet tulisi/olisi/puhuisi. Emme halua, että muistutat ikävistä asioista. Haluamme mennä eteenpäin.”  Neuvottelut moraalin rikkomis- ja muuntelumarginaalista ovat aina yhteisöllisiä (Foucault 1998) Uskonnollisen yhteisöllisyyden erityispiirteet: Rakenteiden väkivalta & väkivallan potentiaali Sosiaalisen dynamiikan tiheys - kasvaminen yhteisöön elämän keskuksena - pelastus on jäsenyydessä - anteeksiantamisen, vaikenemisen ja asemien väliset kytkökset - yhteisölliset neuvottelut oikeasta ja väärästä - rakas veli – järjestelmä Hengellisten merkitysten osuus - solidaarisuuden odotus - Mikään synti ei ole toista suurempi - Väkivalta hetkellisenä heikkoutena - Vastuunkantamisen jäsentymättömyys - Yhteisö hylkii selkeämmin väärin ajattelevaa kuin väärin tekijää - Yhteisöuskollisuus tärkein moraalinen teko - Sukupuoli-järjestys Riiston riski kulttuurinen riski • Rajattu toimijuus: • Auktoriteettiuskollisuus, • ulkoa ohjautuvuus, • Vallankäytönnäkymättömyys • Jäsenten kritiikittömyys, • Osallisuuden rajoitukset • Tietämättömyyteen perustuva luottamus, • Hiljaisuuden ja vaikenemisen kulttuuri • Puuttumattomuuden ja välinpitämättömyyden arvostus Yhteisöllisyyden ”myrkkykolmio” (toxic triangle) Tuhoava johtajuus Turvaton toimintaympäristö Epävarmat, pelokkaat jäsenet (Padilla & Hogan & Kaiser 2007) Väkivallan kohtaamisen ristiriitaisuus • Puhuttu: ”Emme hyväksy minkäänlaista väkivaltaa. Väkivallasta tulee kantaa vastuu. Asioiden ratkaisu kuuluu viranomaisille. Yhteisössä väkivaltaan reagoidaan kuten yhteiskunnan normit edellyttävät.” • Eletty: ”Emme ota kantaa ihmisten välisiin tai perheiden sisäisiin asioihin, koska emme voi tietää, mitä on tapahtunut. Asianosaisten ja viranomaisten tulee selvittää asia. En (emme) halua tietää enempää, koska en voi ottaa kantaa kuulematta toista. Väkivallan erilaiset uhrit ja seuraukset Väkivallan Välittömät Välilliset Systeemiset Yhteisölliset vaikutukset Kohtaajat Kohteet lähiläheiset Etäisemmät läheiset Seuraukset Oikeuksien riisto Epäselvä eettinen maasto Epäselvä tieto tietävät ja tietämättömät yhteisön jäsenet tiedon ristiriidat toimijuuden rajoitteet Uhkakuvat Sosiaaliset jännitteet Suhteiden jännitteet Väkivaltaa vähättelevät ja toimijuutta vinouttavat asenteet Väkivaltaa vähättelevät toimijuutta vinouttavat asenteet Ristiriitaiset kultuuriset merkitykset Elintilan kapeutuminen Uhriutuminen Erilaiset traumat Vihaprosessit Eristyminen Juuttuminen ja Tietämättömyys ja sivullisuus arvona Viholliskuvat Ristiriitainen yhteiskuntasuhde Yhteisön huomioiva työote? • Huomioidaan väkivallan dynamiikka ja yhteisömekanismit • Tuotetaan tietoa todellisuuden kätketyistä puolista • Luodaan rakenteita käytäntöjen, vallan ja vastuun tarkasteluun, ulkopuolisen katseen läsnäolo • Yhteisöllisen vastuun yhteiskunnallinen konkretisointi • Salaisuusrakanteiden purku  Rakenteellisten kysymysten käyttö:  Miten väkivalta ja käytännöt kietoutuvat toisiinsa?  Miksi ja miten riistävät käytännöt ovat voineet vakiintua?  Miten avoin yhteisö on ulkopuoliselle avulle?  Miten yhteisö kantaa vastuunsa ristiriitaisten kohtaamistapojen ja käytäntöjen tuottajana? Kiitos! Lähteitä: Hurtig Johanna 2013: Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Tampere: Vastapaino. Padilla, A., Hogan, R., & Kaiser, R.B. 2007: The toxic triangle: Destructive leaders, vulnerable followers, and conducive environments. Leadership Quarterly, 18, 176-194.