tuo vantaalle yli 4 miljoonan euron säästöt
Esitys Tuomelan koulun perusparannus- ja laajennus Hankesuunnitelman muuttamisesta Tuomelan koulun Kunnossapitosuunnitelmaksi ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! 1/9 ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Laatineet: Marko Järvitalo Timo Karén Pia Kautonen Hannu Kivinen Mika Lindvall Markus Lyyra PRO TUOMELAN VAIHTOEHTOINEN HANKESUUNNITELMA 1. Yhteenveto Tässä dokumentissa esitelllään Pro Tuomela -kansalaisliikkeen laatima Kunnossapitosuunnitelma Tuomelan koulua varten. Suunnitelma on syntynyt Vantaan kaupungin Tuomelan koulun lakkautusesityksen seurauksena, kun Pro Tuomela on tutustunut kaupungin laatimaan ”Tuomelan koulun perusparannus ja laajennus Hankesuunnitelmaan” sekä Tuomelan koulusta teetettyyn kuntokartoitusraporttiin (LVIRS - Tekninen kuntoarvio). Pro Tuomelan mielestä kaupungin suunnitelma Tuomelan koulun perusparannuksesta on suurelta osin turha ja perustuu tarpeettomaan ja kustannuksiltaan kestämättömään tavoitteeseen remontoida vanhasta koulusta toiminnallisesti uutta vastaava. Lisäksi kaupungin esitys koulun laajentamisesta on Pro Tuomelan mielestä täysin aiheeton. Pro Tuomelan arvio Hankesuunnitelman mukaisista toimenpiteistä perustuu Pro Tuomelan omien asiantuntijoiden näkemyksen lisäksi vahvasti Tuomelan koulusta tehdyn kuntoarvion tuloksiin. Sekä kuntoarvion että Pro Tuomelan yhteinen näkemys on, että Tuomelan koulu on perusteiltaan terve ja lisäksi toimiva koulu. Pro Tuomela on rakennusalan ammattilaisten avulla laatinut kaupungin Hankesuunnitelmalle oman vastaehdotuksensa vastaamaan sitä käsitystä, joka Hämeenkylän asukkailla ja Tuomelan koulun oppilaiden vanhemmilla on järkevästä ja kestävän kehityksen mukaisesta koulun kunnossapidosta ja nykyistä toiminnallisuutta ylläpitävästä remontoinnista. Tämä suunnitelma on vieläpä kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen nykyisissä taloudellisesti haasteellisissa olosuhteissa tuoden lisäksi kaupungille merkittävät pysyväissäästöt: vuosien 2014-2016 aikana Tuomelan koulussa ei tarvitse tehdä kuin pieniä välttämättömäksi katsottavia kunnostustoimenpiteitä. Vuodesta 2017 eteenpäin Tuomelan koululla tulee tehdä normaaleja huolto- ja kunnossapitotoimia, joita vastaaville rakennuksille yleensäkin tavataan tehdä. Mitään perusparannustoimenpiteitä Tuomelan koulussa ei tarvitse tehdä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kustannusarvio seuraavien kymmenen vuoden ajalla tehtäville huolto- ja korjaustoimenpiteille on alle miljoona euroa (asiantuntija-arvio n. 800-900 tuhatta euroa) painottuen voimakkaasti vuoden 2017 jälkeiseen ajanjaksoon. Kaikki suunnitellut kunnossapito- ja/tai korjaustoimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi touko-elokuun aikana, jolloin luokat ovat vapaina mahdollistaen korjaustyöt. Pro Tuomelan laatima Kunnossapitosuunnitelma tuo Vantaan kaupungille yhteensä n. 4,2-4,3 miljoonan euron säästöt verrattuna Hankesuunnitelmaan. Tämän Kunnossapitosuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet henkilöt, jotka ovat koulutukseltaan rakennusalan ammattilaisia ja jotka toimivat rakennusalalla mm. peruskorjaten koulurakennuksia. Tekijöiden joukossa on lisäksi rakennus- ja talotekniikkaa ymmärtäviä henkilöitä, joiden työkokemus pitää sisällää mm. sisäilmatutkimusten teettämistä julkisissa rakennuksissa. Myös henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta vanhojen rakennusten kunnossapidosta niiden rakennusperinnettä kunnioittaen, on osallistunut tämän Kunnossapitosuunnitelman laatimiseen. 2/9 2. LVIRS Kuntoarvio (Lemminkäinen Kiinteistötekniikka, 2010) Vuonna 2010 tehdyn kuntoarvion mukaan Tuomelan koulu on a) rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa b) LVI-tekniikan osalta kunnoltaan korkeintaan välttävä c) sähköjärjestelmien osalta tyydyttävässä kunnossa Raportin PTS-taulukossa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: • Hyväkuntoinen: uutta vastaava • Tyydyttävässä kunnossa: ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta • Välttävässä kunnossa: uusimis- tai korjaustarve lähivuosina • Huonokuntoinen: teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava PTS-taulukon asteikon mukaan Tuomelan koulu ei teoriassakaan voi olla kuin korkeintaan ”tyydyttävässä” kunnossa, sillä onhan sen rakennettu jo yli 80 vuotta sitten. Kuntoarvion mukaan rakennustekniikan osalta merkittävimmät korjaukset 10 vuoden tarkastelujakson alkupuolella tulevat olemaan mm. puuikkunoiden uusiminen vanhojen muovimattojen uusiminen saunaosaston remontti piha-alueen asfaltin uusiminen Tarkastelujakson loppupuolella korjaukset ovat lähinnä huoltokorjauksia. LVI-tekniikan osalta merkittävimmät toimenpiteet ovat: kaukolämmönalajakokeskuksen uusinta (tulee kuntokartoituksen mukaan ajoittumaan lähivuosille) lämpöjohtoverkoston samoin kuin käyttövesi- ja viemäriverkoston osalta olisi hyvä tehdä tarkempi kuntotutkimus lähivuosina Muut arvioidut LVI-tekniikan toimenpiteet ovat pääasiallisesti normaaleja huoltotoimenpiteitä ajoittuen pääasiallisesti useamman vuoden päähän tarkasteluhetkestä. Sähköjärjestelmien osalta todetaan, että nykyiset sähköjärjestelmät toimivat huollettuina tyydyttävästi sähköjärjestelmä ei kaikilta osiltaan sisällä vikavirtasuojakytkimiä ja ne tulee asentaa tilojen mahdollisien saneerauksien yhteydessä myös liikuntasalirakennuksen sähköjärjestelmän keskukset ovat tyydyttävässä kunnossa sähkölaitteet (keittiön lämpölaitteet ja kylmälaitteet) ovat yleisesti tyydyttävässä kunnossa; laitteita tulee uusia tarpeen mukaan yleisten tilojen valaistus ja sähkökalusteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa ja valaisimet ovat käyttötarkoitukseensa sopivia rakennuksien valaistustasot ovat tiloittain käyttötarpeita vastaavat rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet ovat pääosin uusittuja laitteita ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa Kuntoarvion perusteella voidaan todeta, että Tuomelan koulu on raportoidusti terve ja toimiva koulurakennus. 3/9 suunnitellaan vaikka koulun oppilasennusteen mukaan oppilasmäärien ei ennusteta kasvavan juurikaan, jos oppilasottorajat pidetään nykyisenlaisena. Hankesuunnitelman toteutuksen aikana eli kahden lukuvuoden ajan Tuomelan koulun oppilaat kävisivät siirtokoulua, sillä Tuomela olisi perusparannuksen ajan suljettu koulunkäynniltä. Tästä tulisi merkittäviä lisäkustannuksia. 3.1. Toiminnasta johtuvat muutostarpeet Hankesuunnitelman mukaan Tuomelan koulussa on seuraavanlaisia toiminnasta johtuvia muutostarpeita, joista Pro Tuomela ja koulun henkilökunta kiistävät valtaosan (nämä merkitty ko. kohtaan) joko harhaanjohtavana tai täysin virheellisenä tietona: a) Perusopetustilat ”Luokkien varustuksissa on puutteita.” Opettajien mukaan luokkien varusteissa ei ole raportoitu puutteita, vaan ne ovat varsin toimivia; niissä on mm. älytaulut. ! b) Ruokailutila ja keittiö ”Ruokailutila on alimittainen. Kulku ruokalaan on vaikeasti yhden portaan kautta. Ruoan kuljetus linjastolle on vaikeaa.” Ruokala on nykyisellään toimiva ja viihtyisäkin oppilaiden mielestä. Ruokalassa ruokaillaan samantyylisesti vuoroissa kuin muissakin Vantaan kouluissa. Ruoan kuljetus on toiminut tähänkin asti, joten kyllä se toimii myös tulevaisuudessa. c) Teknisen työn tilat ”Teknisen tilan tulisi olla 50% suuremmat. Turvavälit eivät ole riittävät.” Teknisen työn opettajan mukaan tilat ovat toimivat alakoululaisten teknisen työn opetukseen. Myös turvaväliasia on kunnossa, sillä ko. töitä tehdään vain opettajan valvonnassa muiden oppilaiden ollessa poissa työtilasta. d) Erityisopetustilat ”Koulusta puuttuvat erilliset musiikki- ja kuvaamataidon opetustilat ja pienryhmätiloja.” Musiikki- ja kuvaamataidon tunnit pidetään luokissa. Pienryhmätiloja on opettajien mielestä riittävästi, sillä erityisopetusta on voitu tarjota vapaana olevissa luokissa. Pienessä koulussa tämä on hyvällä oppituntien suunnittelulla helpostikin toteutettavissa. Näin tulisi myös tapahtumaan osittain niissä kouluissa, joihin Tuomelan lapset siirrettäisiin, jos koulu suljettaisiin, tilojen täyttymisen myöstä. f) Hallinto- ja oppilashuollon tilat ”Opettajien tilat ovat niukat. Opettajilla ei ole sosiaalitiloja. Terveydenhuollon tilat ovat alimitoitetut.” 4/9 Opettajien itsensä mielestä opettajien huone on asiallisen kokoinen ja toimiva. Sosiaalitiloja opettajien käytettäväksi löytyy koulusta päärakennuksen 3. kerroksesta, lisäksi opettajat ovat tottuneet käyttämään myös liikuntarakennuksen suihku- ja pukuhuonetiloja. Terveydenhoitaja vierailee koululla vain kerran viikossa ja hänen käytössään on oma terveydenhoitajan huone. Mahdollinen puute on siinä, että terveydenhoitajan huoneen yhteydessä ei ole erillistä tilaa, johon oppilaan voisi osoittaa lepäämään tarvittaessa. Tämä ei ole suuri puute, sillä terveydenhoitaja käy paikan päällä koululla vain kerran viikossa. Muuna aikana terveydenhoitajan huonetta voi käyttää lepohuoneena. g) Esteettömyys ”Esteettämyys ei toteudu koulussa.” Esteettömyys ei tähän asti ole ollut ongelma koulussa. Vanhaan rakennukseen esteettömyyden toteuttaminen ei onnistu samalla tavalla kuin se uudisrakennusta suunniteltaessa voidaan huomioida. Kuitenkin esteettömyyteen voidaan tarvittaessa panostaa mm. sivukaidehissein. h) Liikuntatilat ”Liikuntasalirakennuksesta puuttuu tarpeellisia varastotiloja, mikä vaikeuttaa koulun jokapäiväistä toimintaa. Näyttämölle kuljetaan pukuhuoneen läpi.” Liikuntatunteja pitävien opettajien kuin myös muun opetushenkilökunnan mielestä varastotilat ovat riittävät. Näyttämölle kulkeminen pukuhuoneen läpi on toimiva käytäntö. i) Sisäilma ”Opetustiloissa on ainoastaan poistoilma ja korvausilma otetaan ikkunoihin tehdyistä rakoventtiileistä. Talvella on erittäin kylmä ja keväällä tilat ylikuumenevat. Talon henkilökunta on oireillut eri tiloissa.” Päärakennuksen luokissa on koneellinen poistoilmanvaihto huippuimureilla, osin painovoimaisena. Perinteinen painovoimainen ilmanvaihto on vanhassa koulurakennuksessa toimiva ratkaisu, siitä paras todiste on koulun puhdas sisäilma sekä koulun terve kunto. Joissain luokissa ovat ikkunoiden tiivisteet olleet kuluneet, jolloin ikkunoista on voinut talvisin vetää kylmää ilmaa. Keväällä auringon paistaessa etelän puoleisista ikkunoista sisään luokkiin on luonnollista, että luokkahuoneiden lämpötila nousee hetkellisesti. Ilmavaihtokanaviston puhdistaminen ja tiivisteiden uusiminen ovat vähentäneet vetoisuutta ja huoneilman tunkkaisuutta jo nyt. 3.2. Hankesuunnitelman yhteenveto Yhteenvetona toiminnasta johtuvista muutostarpeista todettakoon, että Hankesuunnitelma ei vastaa lainkaan sitä todellisuutta, jota Tuomelan koulussa eletään. Tuomelan koulu on terve, toimiva ja varsin tehokas koulu. Hankesuunnitelman virhe on lähtökohtaisesti siinä, että sen tarkastelu kohdistuu uudisrakennukselle asetettaviin vaatimuksiin, mikä ei Tuomelan kohdalla ole lainkaan relevanttia. Tuomelan koulu on vanha rakennus, joka on aikoinaan suunniteltu toimivaksi. Koulun toiminnallisuutta on sittemmin kehitetty vastaamaan tämän päivän opetustarpeita koulurakennuksen erityispiirteet huomioiden. Tässä on Pro Tuomelan mielestä onnistuttu varsin hyvin. On ikävää, että Hankesuunnitelma ei tätä asiaa huomioi lainkaan. 5/9 3.3. Hankesuunnitelman kustannusvaikutukset: Hankesuunnitelman mukaan Tuomelan koulun perusparannuksen ja laajennuksen kokonaiskustannusarvio on 5,12 miljoonaa euroa ja se koostuu seuraavista osa-alueista: Pääkoulun perusparannus 3,49 MEUR Pääkoulun laajennus 1,04 MEUR Liikuntasalin muutostyöt 0,59 MEUR Pro Tuomelan rakennusalan asiantuntijoiden mielestä Tuomelan koululle ei tarvita lainkaan pääkoululle kaavailtua laajennusta (1,04 MEUR) eikä myöskään liikuntasalin muutostöitä (0,59 MEUR). Laajennus on nähty täysin tarpeettomana, sillä koulun nykyinen oppilaskapasiteetti on riittävä myös tuleville vuosille. Myöskin kaavailtu ruokalan siirto uuteen rakennukseen on tarpeeton ratkaisu, sillä nykyinen ruokailutila on täysin toimiva ja se on sitä myös tulevaisudessa. Pro Tuomela on sitä mieltä, että liikuntasalin yhteyteen ei kannata rakentaa varastorakennusta, sillä tämä muutostyö ei ole välttämätön. Lisäksi investoinnin hintaa voidaan pitää suhteellisen kalliina ko. lisätilan hyötyyn nähden. Pääkoulun perusparannus (3,49 MEUR) tähtää Hankesuunnitelman mukaisesti vanhan koulurakennuksen uudistamiseen uudisrakennuksen toiminnallisuutta vastaavaksi. Pro Tuomela on yhdessä asiantuntijoiden kanssa sitä mieltä, että tämän kaltainen suunnitelma on täysin ylimitoitettu, erityisesti huomioiden sen tosiasian, että koulu on jo nykyisellään toimivaksi ja tehokkaaksi todistettu. Pro Tuomela on Kunnossapitosuunnitelmassaan karsinut merkittävästi Hankesuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, jotka eivät ole millään muotoa välttämättömiä koulutoiminnan kannalta. Pro Tuomelan ylimitoitettuina ja/tai turhina pitämät suunnitelmat on Hankesuunnitelmadokumentissa (liite 2) yliviivattu alkuperäisen perusparannussuunnitelman ollessa kuitenkin luettavissa. Lisäksi Pro Tuomelan kommentit Vantaan kaupungin arvioille Tuomelan koulun kunnosta tai perusparannukseen tai laajennukseen liittyen löytyvät ao. kappaleiden jälkeen punareunaisen tekstilaatikon sisältä. Pro Tuomelan ylimitoitettuina tai osin turhina pitämät perusparannus- ja laajennustoimenpiteet on myös listattu seuraavassa (ylivedetty tarkoittaa, ettei toteuteta): a) Nykytiloihin kaavaillut muutostyöt Yksi asunto muutetaan opetustilaksi Yksi asunto muutetaan opettajainhuoneeksi Yksi asunto muutetaan oppilashuoltotiloiksi Yksi asunto muutetaan iltapäiväkerholle Teknisen työn tila laajenee ruokasaliin Ruokasali siirtyy kolmannen kerroksen korkeaan tilaan Musiikinopetus järjestetään ruokasalissa Kuvaamataidon opetus järjestetään edelleen luokissa Kirjasto ja atk-tila yhdistetään, ja tila toimii läpikulkutilana, tarvittaessa neuvottelutilana (paljeseinä tms. tilanjakaja). Mahdollista on myös järjestää atkopetus siirrettävillä läppärivaunuilla omissa luokissa Vahtimestari saa oman tilan 1. krs aulaan Vanhan osan pohjakerroksen sijoitetaan sosiaalitiloja ja varastoja Vanhan osan ullakolle sijoitetaan iv-konehuone Pääkouluun sijoitetaan 11-12 wc:tä - 6/9 - - Liikuntasalirakennuksessa järjestetään suoraan kulku näyttämölle ilman kulkua pukuhuoneen läpi sekä muodostetaan pieni varastotila toisesta pukuhuoneen osasta Muutostöiden lisäksi kouluun esitetään laajennusta tilantarpeen täyttämiseksi Muutostöissä ja niiden suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon rakennuksen historiallinen arvo ja sen rakennussuojelulliset näkökohdat b) Pääkoulun laajennus Pääkouluun esitetään n. 220 hym2 (n. 343 kem2 ) laajennusta purettavan keittiön kohdalle neljään kerrokseen. Laajennus erotetaan vanhasta koulusta asemakaavan ohjeen mukaan kevyellä (lasisella) väliosalla ja suunnittelussa huomioidaan vanhan koulun kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne. Laajennukseen sijoitetaan seuraavia koulusta puuttuvia tiloja: Hissi, jonka rakentamista eivät vanhat rakenteet kestä, joka tapauksessa sijoitettava rakennuksen ulkopuolelle. pohjakerrokseen ulkourheiluvälinevarasto, kiinteistönhoitotila, siivouskeskus, purunpoistotila ensimmäiseen kerrokseen OT3 -kokoinen perusopetusluokka Toiseen kerrokseen tekstiilityön luokka, joka voi toimia myös perusopetustilana kolmanteen kerrokseen keittiö ja iv-konehuone, joka palvelee alapuolella olevia tiloja (tai ko. tiloihin ns. kaappikojeina, mikäli eivät mahdu ullakolle). c) Liikuntasalin laajennus Liikuntasalirakennukseen esitetään lisäksi muutostöihin liittyvää n. 30 kem2 varastolaajennusosaa, jossa on n. 20 hym2 lämmintä varastotilaa isoille esineille kuten piano ja nojapuut. Varastoon liitetään n. 6 m2 paloturvallinen jätekatos purettavan jäteka- toksen tilalle. Varastolaajennus tulee salin poistumistieovien kohdalle pohjoissivulle, ja sieltä tehdään yhteys ulos. d) Keittiö Keittiö suunnitellaan yhteistyössä Vantaan kaupungin ateriapalveluiden suunnittelijan kanssa. Keittiötiloissa noudatetaan palvelukeittiön (=ent. jakelukeittiö) laiteluetteloa ja mallityöselitystä. Sen lisäksi keittiö varustetaan aina erillisellä siivouskomerotilalla. Keittiön sosiaalitila sijaitsee neljännessä kerroksessa keittiön viereisen portaan päällä. e) Piha Pihavarusteina on ainoastaan huonokuntoinen keinu ja koripalloteline. Pihan päällysteenä on sekä soraa että asfalttia ja se on täynnä suuria kuoppia. Istutusalueet ovat hoitamattomat ja huonokuntoiset mm. koulun pääsisäänkäynnin vieressä. Itärinteessä on ränsistynyt koulupuutarha. Teräsverkkoaita liikuntasalirakennuksen eteläpuolella on huonokuntoinen. Pihan länsipuolella ei ole aitaa rajaamassa kenttää Tuomelan tilasta. Kouluun on tehty vuonna 1997 erillinen pallokenttä. Pihalla tehdään seuraavia kunnostustoimenpiteitä: - asfalttialueiden uusiminen rakennekerroksineen ja sorapintaisen piha-alueen tasoitus - nurmi- ja istutusalueiden kunnostukset - maanpinnan kallistusten korjaukset (kts. pintakallistusselvitys) - pääsisäänkäynnin edessä olevien rikkonaisten laattojen uusiminen - tukimuurin korjaus ja pinnoitus, kaiteen puhdistus ja maalaus - katosten maalaus - eteläsivun teräsverkkoaidan uusiminen - pihan rajaaminen aidalla Tuomelan tilalle päin, pallokentän aitaaminen kokonaan 7/9 - uudet alakoulun leikkivälineet - puisen, lähellä liikuntasalirakennusta sijaitsevan jätekatoksen purkaminen - parkkialueen uusiminen niin, että sinne saadaan turvallinen saatto- ja huoltoliikenneympyräajo. Jalankulku erotetaan autoliikenteestä Pro Tuomelan mielestä piha-alue kaipaa lisää viihtyisyyttä sekä pihalla tietyt kunnostustoimenpiteet on syytä toteuttaa jo vuoden 2014 aikana. Asfalttialueiden osalta Kunnossapitosuunnitelma esittää, että koulun pihalla paikataan ja tasoitetaan asfaltoitujen alueiden painaumat ja kulumat. Sen sijaan koko pihan uudelleen asfaltoiminen ei ole välttämättä tarpeellista. Pro Tuomela on käynnistänyt hankkeen siitä, että piha-alueen kunnostus saataisiin toteutettua kokonaan yksityisellä rahoituksella sekä Tuomelan koulun oppilaiden vanhempien suorittamalla talkootyöllä. Näin kaupungin osalta ei syntyisi kustannuksia lainkaan piha-alueen kunnostukseen. 4. Pro Tuomelan laatima Tuomelan koulun Kunnossapitosuunnitelma: Keskeistä Pro Tuomelan laatimassa Tuomelan koulun kunnossapitosuunnitelmassa on 1) 2) 3) tehdä remontti, joka tähtää välttämättä korjaamista tai kunnostusta kaipaavien kohteiden peruskorjaamiseen kulttuurihistoriallisesti arvokas koulurakennus huomioiden hylätä kaavailtu koulun laajennussuunnitelma kokonaisuudessaan koulun tarjotessa nykyisessä muodossaan myös tulevina vuosina riittävät tilat ja puitteet Hämeenkylän alueen koululaisille luopua esitetystä liikuntasalin laajennuksesta Pro Tuomelan esittämä vaihtoehtoinen Kunnossapitosuunnitelma tuo Vantaan kaupungille kertaluonteiset, vähintään arviolta neljän miljoonan euron pysyväissäästöt, kun perusparannusta eikä laajennusta ei tarvitse lainkaan tehdä. Tuomelan koulun Kunnossapitosuunnitelman pohjana on käytetty Tuomelan koulusta tehdyn kuntoarvion (17.5.2010) mukaisia korjausesityksiä sekä rakennusalan ammattilaisten, osa erityisesti koulujen peruskorjaukseen ja -kunnostamiseen erikoistuneita, näkemyksiä. Seuraavassa on esitetty vuositarkasteluna seuraavan kymmenen vuoden jaksolla toimenpiteet, joita Pro Tuomelan Kunnossapitosuunnitelma esittää tehtäväksi Tuomelan koulussa: Vuosi 2013 Piha-alueen asfalttialueiden painaumien ja halkeamien poisto. Kantavan sorakerroksen ja asfaltin uusiminen. Kustannusarvio 70 000 € (aloitettu jo viikolla 42, syysloman 2013 aikaan, ainakin parkkialueiden osalta) Sorapintaisten alueiden tasoitus ja kuoppien täyttö. 8 000 € Vuosi 2014 Rikkinäisten vesi- ja viemärilaitteiden pisteiden korjaukset. Kustannusarvio 5 000 € Palovaroittimien asennus nykylainsäädännön mukaisesti. Kustannusarvio 6 000 €. Vuosi 2015 Liikuntasalin peltikaton paikkauksien korjaus. Kustannusarvio 1 000 € Liikuntasalin katoksen huopakatteen painuman korjaus. Kustannusarvio 1 000 € 8/9 ! - Päärakennuksen puuikkunoiden huoltomaalaus ulkopuolelta, ja huonokuntoisimpien korjaaminen tai uusiminen, yhteensä 86 ikkunaa. Kustannusarvio 50 000 €. Voimistelusalin ikkunoiden (8 kpl) huoltomaalaus ulkopuolelta. Kustannusarvio 5 000 € Päärakennuksen puuovien huoltomaalaus. Kustannusarvio 5 000 € Vuosi 2016 Lämpöjohtoverkoston vanhojen sulku- ja säätöventtiilien sekä patteriventtiileiden uusinta. Kustannusarvio 50 000 € Kaukolämmön alajakokeskuksen uusinta oheislaitteineen. Kustannusarvio 4 000 € Vuosi 2017 Koulun käyttövesi- ja viemäriverkostojen uusinta (sis. vesi- ja viemärikalusteiden uusinnan). Kustannusarvio 250 000 € Päärakennuksen pintojen korjaukset: 1) Mosaiikkibetonilattioiden halkeamien korjaukset. Kustannusarvio 2000 €, 2) Opettajahuoneen seinien korjaukset ja maalaukset. Kustannusarvio 9 000 €. 3) Käytävien seinien maalaukset. Kustannusarvio 20 000 €. Vuodet 2018-19 -! Voimistelusalin lattian hionta ja lakkaus. Kustannusarvio 15000 € -! Liikuntasalirakennuksen vesi- ja viemärikalusteiden uusinta. ! Kustannusarvio 10 000 € -! Uusitaan opetustilojen sähkökeskukset ja sähköjärjestelmät. ! Kustannusarvio 200 000 € Sokkeleiden huoltomaalaus. Kustannusarvio 7 000 € Tukimuurin korjaukset ja pinnoitus sekä kaiteen puhdistus ja maalaus. Kustannusarvio 8 000 € -! Katosten pintojen ja ulkovaraston maalaus. Kustannusarvio 3 000 € Vuodet 2020 -2023 Vesikatteen huoltomaalaus ja vaurioituneiden ruuvien ja kattosiltojen uusiminen, 100 000 € Selvitystyö: Teknisen työn tila ja ruokalarakennus yksikerroksiseen uudisrakennukseen. LIITTEET - Liite 1: LVRIS Kuntokartoitusraportti - Liite 2: Tuomelan koulu perusparannus ja laajennus Hankesuunnitelma 9/9 LIITE 1 KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU TUOMELAN KOULU LVIRS- TEKNINEN KUNTOARVIO Kuntoarvion ajankohta: Raportin päiväys: Tilaajan yhteyshenkilö: 27.01.2010 – 26.04.2010 17.05.2010 Mikko Krohn, Vantaan kaupunki, (09) 839 22377 Kuntoarvion suorittajat: Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy Harri Makkonen LVI- tekniikka 040 7490347 Kari Törnström sähkötekniikka Matti Ruotsala rakennustekniikka KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO ........................................................................................................................................... 6 1.1 RAKENNUSTEKNIIKKA ...................................................................................................................................... 6 1.2 LVI-TEKNIIKKA ................................................................................................................................................ 6 1.3 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT ..................................................................................................................................... 7 1.4 ENERGIATALOUS ............................................................................................................................................. 7 1.5 VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET........................................................................................................... 8 1.6 LISÄTUTKIMUKSET ........................................................................................................................................... 8 1.7 KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS ............................................................................................................................ 9 1.7.1 Yhteenveto ............................................................................................................................................ 9 1.7.2 Rakennustekniikka .............................................................................................................................. 10 1.7.3 LVI-tekniikka ........................................................................................................................................ 11 1.7.4 Sähkötekniikka .................................................................................................................................... 12 2 KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA.................................................................. 13 2.1 KOHTEEN TIEDOT .......................................................................................................................................... 13 2.2 TEHDYT KORJAUKSET .................................................................................................................................... 13 2.3 ASIAKIRJATILANNE ........................................................................................................................................ 13 2.4 KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE ......................................................................................................................... 14 2.5 HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI......................................................................................... 14 2.6 ENERGIATALOUS ........................................................................................................................................... 14 2.7 SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT ..................................................................................................... 15 2.8 TURVALLISUUTEEN JA YMPÄRISTÖRISKEIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT .................................................................. 15 2.9 KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT.................................................................................................... 15 3 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO ................................................................................................. 16 D ALUERAKENTEET ...................................................................................................................................... 16 D6 VIHERRAKENTEET .......................................................................................................................................... 16 D61 Nurmikot................................................................................................................................................ 16 D62 Puut....................................................................................................................................................... 16 D63 Pensaat ................................................................................................................................................. 16 D7 PÄÄLLYSRAKENTEET...................................................................................................................................... 17 D71 Bitumiset kulutuskerrokset .................................................................................................................... 17 D72 Muut päällysrakenteet ........................................................................................................................... 17 D8 ALUEVARUSTEET ........................................................................................................................................... 17 D82 Talovarusteet ........................................................................................................................................ 17 D84 Urheilu- ja leikkikenttävarusteet ............................................................................................................ 17 D9 ULKOPUOLISET RAKENTEET ........................................................................................................................... 18 D9.1 Tukimuurit ............................................................................................................................................ 18 D9.4 Portaat ja tasot ..................................................................................................................................... 18 D9.5 Katokset ............................................................................................................................................... 18 D9.6 Varasto- ja ulkorakennukset ................................................................................................................ 18 E4 PUTKIRAKENTEET .......................................................................................................................................... 19 E43 Salaojat ................................................................................................................................................. 19 F1 PERUSTUKSET ............................................................................................................................................... 20 F11 Anturat ................................................................................................................................................... 20 F12 Perusmuurit, - pilarit ja - palkit ............................................................................................................... 20 F13 Alapohjat ............................................................................................................................................... 20 F2 RAKENNUSRUNKO .......................................................................................................................................... 20 F3 JULKISIVU ...................................................................................................................................................... 21 F31 Ulkoseinät.............................................................................................................................................. 21 F32 Ikkunat ................................................................................................................................................... 21 F33 Ulko-ovet ............................................................................................................................................... 22 F34 Julkisivun täydennysosat ...................................................................................................................... 22 F4 YLÄPOHJARAKENTEET .................................................................................................................................... 23 Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 2 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU F5, F6 TILOJEN PINTARAKENTEET ....................................................................................................................... 24 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO ................................................................................................... 26 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT ............................................................................................................................... 26 G11 Lämmöntuotanto ................................................................................................................................... 26 G12 Lämmönjakelu ...................................................................................................................................... 26 G13 Lämmönluovutus .................................................................................................................................. 27 G14 Eristykset .............................................................................................................................................. 27 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT .................................................................................................................... 28 G21 Vedenkäsittelylaitteet ............................................................................................................................ 28 G22 Vesijohtoverkosto ................................................................................................................................. 28 G23 Jätevesien käsittely .............................................................................................................................. 29 G24 Viemäriverkostot ................................................................................................................................... 29 G25 Vesi- ja viemärikalusteet ....................................................................................................................... 29 G26 Eristykset .............................................................................................................................................. 30 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT ........................................................................................................................... 32 G31 Ilmastointikoneet ................................................................................................................................... 32 G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat ........................................................................................................ 33 G33 Kanavistot ............................................................................................................................................. 33 G34 Pääte-elimet.......................................................................................................................................... 34 G7 PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT .................................................................................................................... 35 G71 Alkusammutuskalusto ........................................................................................................................... 35 G8 MUITA LVI-TEKNISIÄ JÄRJESTELMIÄ................................................................................................................ 35 G82 Kohdepoistokojeet ................................................................................................................................ 35 5 SÄHKÖTEKNIIKAN KUNTOARVIO........................................................................................................ 36 H1 ALUESÄHKÖISTYS .......................................................................................................................................... 36 H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET ........................................................................................................... 36 H22.1 Pääkeskukset .................................................................................................................................... 36 H22.2 Muut keskukset .................................................................................................................................. 37 H3 JOHTOTIET .................................................................................................................................................... 38 H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot ............................................................................................................... 38 H33 Kaapeliläpiviennit .................................................................................................................................. 38 H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET ....................................................................................................................... 39 H41 Liittymisjohdot ....................................................................................................................................... 39 H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset ................................................................................................. 39 H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot ..................................................................................... 39 H45 Valaistusryhmäjohdot............................................................................................................................ 39 H5 VALAISIMET ................................................................................................................................................... 40 H51 Vakiovalaisimet ..................................................................................................................................... 40 H6 LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET ................................................................................................................ 41 H62 Kojeet ja laitteet .................................................................................................................................... 41 J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT .................................................................................................................................. 42 J11 Yleisiin puhelinverkkoihin liitettävät puhelinjärjestelmät ........................................................................ 42 J4 KIINTEISTÖN ATK-JÄRJESTELMÄT ........................................................................................................ 42 5 TURVA- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT................................................................................................................. 43 J51 Paloilmoitusjärjestelmät ......................................................................................................................... 43 J56 Muut turva- ja valvontajärjestelmät ........................................................................................................ 43 J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT ........................................................................................................... 44 J62 Säätö- ja alakeskukset .......................................................................................................................... 44 J64 Kenttälaitteet .......................................................................................................................................... 44 6 LISÄTUTKIMUKSET ............................................................................................................................... 45 6.1. VÄLITTÖMÄSTI TEHTÄVÄT LISÄTUTKIMUKSET .................................................................................................. 45 6.2. ENNEN KUNNOSSAPITOSUUNNITTELUA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSET ..................................................................... 45 6.3. ENNEN KORJAUSSUUNNITTELUA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSET .............................................................................. 45 Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 3 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 7 KIINTEISTÖSSÄ TEHTYJÄ HAVAINTOJA VALOKUVINA ................................................................... 46 Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 4 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU Johdanto Tämä kuntoarvioraportti on tehty kiinteistöön tehdyn kiinteistökatselmuksen perusteella. Kuntoarvion eri osioiden suorittajina ovat toimineet oman alansa asiantuntijat: Kuntoarvioraportissa on noudatettu pääosin Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion suoritusohjetta (suoritusohje KH 90-00246). Kuntoarvioraportissa tarkastellaan kohteen nykytilannetta, kuntoa ja käyttöä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan kunnossapitotoimenpiteitä ja käydään läpi uusimistarpeet. Muutos- ja parannustöiden karkeat kustannusarviot ja niiden ajoitus on esitetty raportin PTSehdotuksissa. Kustannusarvioissa on käytetty tarkastushetken alun kustannustasoa ja kokemusperäistä kustannustietoa (ATOP PTS). Kustannusarviot ovat karkeita arvioita budjetointia varten ja sisältävät arvonlisäveron 22 %. Erillisten toimenpiteiden kustannusarviot sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset (ellei erikseen ole muuta mainittu), esimerkiksi putkisaneeraustyöt sisältävät välittömästi putkitöistä aiheutuvat rakennustekniset työt ja niiden kustannukset. Toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Kiireelliset korjaustyöt on sisällytetty kuluvan vuoden kustannuksiin. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee saneerauskohteesta tehdä hyvät suunnitelmat. Saneeraustöihin tulee valita sellaiset suunnittelijat ja urakointiyritykset joilla on kokemusta saneeraustoiminnasta, koska kiinteistöjen saneeraustoiminta on eri tyyppistä toimintaa kuin uudisrakentaminen. Myös töiden valvontaan tulee kiinnittää suurta huomioita, jotta työt tulee tehtyä oikein. Energiansäästömahdollisuudet voidaan selvittää tarkemmin kiinteistöön tehtävällä energiakatselmuksella. Raportin PTS-taulukossa on käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava Kuntoarvion vastuuhenkilönä on toiminut Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy:stä Harri Makkonen. ESPOOSSA 17.05.2010 Harri Makkonen Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 5 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 1 YHTEENVETO Asiakirjojen mukaan rakennukset on rakennettu vuosina 1931, 1957 ja 1986. Rakennukset ovat toimineet nykyisessä käyttötarkoituksessa valmistumisesta asti. Rakennukset ovat koulu- ja liikuntasalirakennus. 1.1 Rakennustekniikka Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa. Koulun päärakennus on valmistunut vuonna 1931 ja nk. voimistelusalirakennus on valmistunut vuonna 1986. Kohteessa on tehty osittain remontteja vuosina 2005 - 2008. Tällöin mm. julkisivua on korjattu ja peltikatto on maalattu vuonna 2005. Rakennuksen kantavissa rakenteissa ei havaittu vaurioita. Merkittävimmät korjaukset tarkastelujakson alkupuolella tulee olemaan mm. puuikkunoiden uusiminen, vanhojen muovimattojen uusiminen ja saunaosaston remontti sekä piha-alueen asfaltin uusiminen. Tarkastelujakson loppupuolella korjaukset ovat lähinnä huoltokorjauksia. Sisäpuoliset korjaukset ja LVIS- järjestelmien korjaustyöt tulee tehdä samanaikaisesti. 1.2 LVI-tekniikka Koulun LVI- tekniikka on osin vanhaa ja kunnoltaan korkeintaan välttävää. Kaukolämmönalajakokeskus on asennettu vuonna 1987 ja sen uusinta tulee ajoittumaan tarkastelujakson alkupuolelle. Lämpöjohtoverkoston puolella kustannuksia tulee aiheuttamaan lämpöjohtoverkoston kuntotutkimus. Lisäksi patteriventtiilien ja sulku- ja säätöventtiilien uusinta ajoittuu tarkastelujakson alkupuolelle ja samalla tulee suorittaa lämpöjohtoverkoston perussäätö. Käyttövesi- ja viemäriverkoston puolella kustannuksia aiheuttaa koulun käyttövesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus, joka ajoittuu tarkastelujakson alkupuolelle. Lisäksi kustannuksia aiheuttaa tarkastelujakson alkupuolella sekoittajien uusinta ja WClaitteiden huolto / korjaus sekä vakiopaineventtiilin asentaminen koulun päärakennukseen. Liikuntasalirakennukseen tulisi asentaa sulkuventtiilit käyttövesiverkoston runkolinjoihin tarkastelujakson alkupuolella. Tarkastelujakson loppupuolella kustannuksia aiheutuu liikuntasalirakennuksen vanhojen vesi- ja viemärikalusteiden uusinnasta. Ilmanvaihtojärjestelmien osalta kustannuksia tulee aiheuttamaan koulurakennuksen ilmanvaihdon perusparannuksesta ja liikuntasalirakennuksen ilmastointikoneiden huoltokunnostuksesta. Ilmanvaihtokanavien nuohous ajoittuu tarkastelujakson loppupuolelle. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 6 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 1.3 Sähköjärjestelmät Rakennuksien sähköjärjestelmät ovat yleisesti tyydyttävässä kunnossa. Sähköjärjestelmät toimivat huollettuina tyydyttävästi. Sähköjärjestelmän pääsulakkeet 3x250A ovat sähköjärjestelmän maksimikulutukseen nähden riittävät. Koulurakennuksen sähköjärjestelmän keskukset ovat välttävässä kunnossa ja ne palvelevat vain välttävästi nykyisiä kulutus ja käytettävyystarpeita. Keskuksissa ei ole vikavirtasuojakytkimiä opetustilojen pistorasiaryhmille. Sähköjärjestelmä ei kaikilta osiltaan sisällä vikavirtasuojakytkimiä ja ne tulee asentaa tilojen mahdollisien saneerauksien yhteydessä. Liikuntasalirakennuksen sähköjärjestelmän keskukset ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne palvelevat tyydyttävästi nykyisiä kulutus ja käytettävyystarpeita. Keskuksissa ei ole vikavirtasuojakytkimiä ja niitä joudutaan lisäämään mahdollisten saneerausten yhteydessä. Sähkölaitteet (keittiön lämpölaitteet ja kylmälaitteet) ovat yleisesti tyydyttävässä kunnossa, laitteita tulee uusia tarpeen mukaan. Yleisten tilojen valaistus ja sähkökalusteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa ja valaisimet ovat käyttötarkoitukseensa sopivia. Rakennuksien valaistustasot ovat tiloittain käyttötarpeita vastaavat. Rakennuksien valaisimet ovat yleisesti teknisen käyttöikänsä lopuilla ja niiden huollontarve on lisääntynyt. Rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet ovat pääosin uusittuja laitteita ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksiin ei ole asennettu palovaroittimia nykyisten suositusten mukaisesti. Turva ja poistumistievalaistusjärjestelmälle ei ole laadittu huolto-ohjelmaa eikä järjestelmää ole huollettu. Rakennuksien käyttötarkoituksesta johtuen turvallisuusjärjestelmien ja sähkölaitteiden huoltoon ja kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota. Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee saneerauskohteesta tehdä hyvät suunnitelmat. Saneeraustöihin tulee valita sellaiset suunnittelijat ja urakointiyritykset joilla on kokemusta saneeraustoiminnasta, koska kiinteistöjen saneeraustoiminta on erityyppistä toimintaa kuin uudisrakentaminen. Myös töiden valvontaan tulee kiinnittää suurta huomiota, jotta työt tulee tehtyä oikein. 1.4 Energiatalous Energian kulutustietoja ei ollut käytettävissä kuntoarvion teon yhteydessä. Energiansäästömahdollisuudet voidaan selvittää tarkemmin kiinteistöön tehtävällä energiakatselmuksella. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 7 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 1.5 Välittömästi korjattavat puutteet - Lämpöjohtoverkoston vuotava pumppu tulee korjata välittömästi Vesi- ja viemärikalusteiden tarkastus ja mahdollinen uusinta Koulun sammuttimien ja pikapalopostien tarkastus Asennetaan palovaroittimet nykyisten suositusten mukaisesti Laaditaan turva/poistumistievalaistusjärjestelmälle huolto ja kunnossapitosuunnitelma ja huolletaan järjestelmä 1.6 Lisätutkimukset - Salaojaverkoston sisäpuolinen seurantakuvaus Piha-alueen sade- ja jätevesiverkoston seurantakuvaus Koulun lämpö-, vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 8 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 1.7 Kiinteistön PTS-ehdotus 1.7.1 Yhteenveto VANTAAN KAUPUNKI, TUOMELAN KOULU Tilavuus: Kiinteistön perustiedot: R a p o rt in 3 Yhteenveto Rakennustekniset työt 4 5 l uku 3 2 m Huoneistoala: 2600 m Rak.vuosi: Kustannusarvio (x 100 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 1931, 1957 ja 1986 v.2020 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 v.2017 v.2018 v.2019 v.2029 Yht. 58 3239 834 250 90 0 225 880 400 0 0 5976 LVI-työt 345 2400 2500 0 0 0 100 0 0 150 0 5495 Sähkötyöt 63 0 2000 0 0 0 0 0 0 0 0 2063 Yhteensä 2 Yhteensä (€/m /kk) 466 5639 5334 250 90 0 325 880 400 150 0 13534 1.49 18.07 17.10 0.80 0.29 0.00 1.04 2.82 1.28 0.48 0.00 43.38 x 100 € 6000 5000 4000 Sähkötyöt 3000 LVI-työt 2000 Rakennustekniset työt 1000 0 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 v.2017 v.2018 v.2019 Esitetyt korjauskustannukset (€/m 2/kk) vuosille 2010-2019 20.00 18.00 16.00 €/m 2/kk 14.00 12.00 10.00 8.00 6.00 4.00 2.00 0.00 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] v.2017 v.2018 v.2019 Sivu 9 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 1.7.2 Rakennustekniikka Raportin koodi D6 D7 D9 F1 F3 F4 Toimenpide-ehdotukset Rakennustekniikka Viherrakenteet Nurmialueiden kunnostukset. VANTAAN KAUPUNKI, TUOMELAN KOULU Kustannusarvio (x 100 €) ja ehdotettu toteutusvuosi Kunto- Määrä2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 luokka arvio 2 900 m2 Päällysrakenteet Asfalttialueiden uusiminen rakennekerroksineen. Sorapintaisen piha-alueen tasoitus. 3-4 3 1800 m2 1 erä Ulkopuoliset rakenteet Tukimuurin korjaukset ja pinnoitus sekä kaiteen puhdistus ja maalaus. Katosten pintojen maalaus. Ulkovaraston maalaus. 3 2 2 1 erä 2 erää 1 erä Perustukset Maalipintaisten sokkeleiden huoltomaalaus. 2 1 erä 2 1 erä 3-4 86 kpl 2-3 2-3 2 8 kpl 8 kpl 1 erä Yläpohjarakenteet Vesikattojen pesu ja maalaus. 2 1600 m2 Voimistelusalin katoksen vesikatteessa olevien painumien korjaus. 3 1 erä 10 Voimistelusalirakennuksen peltikaton vanhojen paikkausten korjaus. 3 1 erä 9 3 1 erä Julkisivut Rapatun julkisivun huoltomaalaus. Vanhan osan puuikkunoiden uusiminen. Voimistelusalirakennuksen ikkunoiden kunnostus ja maalaus. Ulko-ovien kunnostukset. Parvekkeen huoltomaalaus. F5, F6 Tilojen pintarakenteet Koulun päärakennus Mosaiikkibetonilattioiden halkeamien korjaukset. Opettajahuoneen seinien korjaukset ja maalaukset. Käytävien seinien maalaukset. Vanhojen muovimattopäällysteiden uusimiset. Saunaosaston pintaremontti. Vanhan hiililuukun eristys. 3 3 1 erä 1 erä 3 3 3-4 1 erä 1 erä 1 erä Voimistelusalirakennus Voimistelusalin lattian hionta ja lakkaus. 3 1 erä 2018 2019 2020 2029 225 1710 8 80 14 14 70 400 1420 36 50 20 880 20 90 200 200 140 200 30 150 Rakennustekniset työt yhteensä 58 3239 834 250 90 0 225 880 400 0 0 Rakennustekniset työt yhteensä (€/m2/kk) 0.19 10.38 2.67 0.80 0.29 0.00 0.72 2.82 1.28 0.00 0.00 Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 10 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 1.7.3 LVI-tekniikka Raportin koodi G1 G2 Toimenpide-ehdotukset LVI-tekniikka Lämmitysjärjestelmät Lämpöjohtoverkoston vuotavan pumpun korjaus. 3-4 1 erä 10 Lämpöjohtoverkoston kuntotutkimus. 3 1 erä 20 Lämpöjohtoverkoston vanhojen sulkuja säätöventtiilien sekä patteriventtiileiden uusinta. Kaukolämmön alajakokeskuksen uusinta oheislaitteineen. 3 1 erä 500 3 1 erä 400 3 1 erä 50 Käyttövesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimus. 2-3 1 erä 50 Vesimittarin pääsulkuventtiileiden jälkeen tulee asentaa vakiopaineventtiili. Samalla asennetaan sulkuventtiilit liikuntasalirakennukseen. 3-4 1 erä 80 3 1 erä 2 1 erä 2-3 1 erä 3-4 1 erä 2 1 erä 2 1 erä 30 Purunpoistolaitteet tulee tarkastaa ja huoltaa. 2 1 erä 10 Putkirakenteet Salaojaverkoston seurantakuvaus. 3 1 erä 45 Koulun käyttövesi- ja viemäriverkostojen uusinta (sis. vesi- ja viemärikalusteiden uusinnan). Liikuntasalirakennuksen vesi- ja viemärikalusteet tulee uusia kokonaisuudessaan. Koulun päärakennuksen vanhat tulo- ja poistoilmakoneet uusitaan ja luokkatilojen ilmanvaihtoa parannetaan asentamalla luokkatiloihin tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmastointikanavien puhdistus ja ilmamäärien säätö. G8 E4 2019 2020 2029 2500 100 Ilmastointijärjestelmät Liikuntasalirakennuksen tulo- ja poistoilmakoneille tulee tehdä huoltokunnostus. G7 2018 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärikalusteiden tarkastus ja rikkinäisten kalusteiden uusinta. G3 VANTAAN KAUPUNKI, TUOMELAN KOULU Kustannusarvio (x 100 €) ja ehdotettu toteutusvuosi Kunto- Määrä2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 luokka arvio Palontorjuntajärjestelmät Pikapalopostien ja sammuttimien tarkastus. 50 1500 150 Muita LVI-teknisiä järjestelmiä LVI-työt yhteensä 2 LVI-työt yhteensä (€/m /kk) 345 2400 2500 0 0 0 100 0 0 150 0 1.11 7.69 8.01 0.00 0.00 0.00 0.32 0.00 0.00 0.48 0.00 Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 11 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 1.7.4 Sähkötekniikka Raportin koodi H1 H2 H3 H4 H5 H6 J5 J6 Toimenpide-ehdotukset Sähkötekniikka Aluesähköistys Tarkastetaan ulkoalueen valaisimet korjataan rikkinäiset. VANTAAN KAUPUNKI, TUOMELAN KOULU Kustannusarvio (x 100 €) ja ehdotettu toteutusvuosi Kunto- Määrä2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 luokka arvio 2 1 erä 3 Keskukset perushuolletaan, keskustilat siivotaan. 2 1 erä 8 Uusitaan opetustilojen keskukset ja sähköjärjestelmät mahdollisen saneerauksen yhteydessä vastaamaan nykyisiä käytettävyys ja turvallisuusvaatimuksia. 3 1 erä Kaapeliläpiviennit Tarkastetaan paloläpiviennit ja korjataan puutteet. 4 1 erä 5 Johdot ja niiden varusteet Potentiaalintasaukset tarkastetaan keskushuollon yhteydessä ja puutteet korjataan. 2 1 erä 3 Korjataan valaisimia tarpeen mukaan. 3 1 erä 4 Tarkastetaan valaisimet ja korjataan rikkinäiset. Uusitaan ullakkotilojen valaisimet. 4 4 1 erä 1 erä 6 5 Lämmittimet kojeet ja laitteet Uusitaan/korjataan kiinteistön sähkölaitteita tarpeen mukaan. 2 1 erä 5 Asennetaan palovaroittimet nykyisten suositusten mukaan. 4 1 erä 6 Laaditaan poistumistie ja turvavalaistusjärjestelmälle huolto ja kunnossapitosuunnitelma ja huolletaan järjestelmä. Huolletaan LVI-hälytysjärjestelmä. 2 2 1 erä 1 erä 7 3 Huolletaan rasvanerotuskaivon hälytysjärjestelmä. 2 1 erä 3 2 1 erä 5 2018 2019 2020 2029 Kytkinlaitteet ja jakokeskukset 2000 Valaisimet Turva- ja valvontajärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmät Rakennusautomaatiojärjestelmän toiminnan tarkastus. Sähkötyöt yhteensä 2 Sähkötyöt yhteensä (€/m /kk) 63 0 2000 0 0 0 0 0 0 0 0 0.20 0.00 6.41 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 0.00 Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 12 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 2 KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Kohteen tiedot Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankepalvelut, Rakennuttaminen Juha Vuorenmaa Kielotie 13 01300 VANTAA Tutkimuskohde: Tuomelan koulu Ainontie 44 01630 VANTAA Tyyppi: Rakennuksia: Portaita: Asuntoja: Liiketiloja: Tilavuus: Bruttopinta-ala: Kerrosala: Rakennusvuosi: Kiinteistön huoltoyhtiö: Kiinteistön isännöitsijä: koulu- ja voimistelusalirakennus 2 kpl 2 -yht. 2600 m 1931, 1957 ja 1986 Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki 2.2 Tehdyt korjaukset Kohteessa on tehty osittain remontteja vuosina 2005-2008. 2.3 Asiakirjatilanne Kohteesta ei ollut käytettävissä täydellistä piirustussarjaa. Sähköpiirustukset tulisi hankkia ja säilyttää pääkeskustilassa. Piirustukset olisi syytä siirtää CAD-muotoon, jotta niiden päivittäminen olisi helpompaa ja samalla piirustukset säilyisivät paremmin. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 13 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 2.4 Käyttäjäkyselyn palaute Kuntoarvioon sisältyi rakennuksen huoltohenkilöstölle tehty käyttäjäkysely. Raportin teko hetkellä vastauksia oli palautunut vain yksi kappale. Vastauksista ilmenivät mm. seuraavat havainnot: - piha-alueelle tulisi saada uusien direktiivien mukaiset leikkivälineet piha-alueella paljon syviä kuoppia vesikattoa korjattu vain reikiä paikkaamalla ikkunat ovat huonossa kunnossa ja niistä vetää runsaasti ulko-ovet ovat huonossa kunnossa opetustilojen ja käytävien seinien sekä kattojen maalipinnat aiheuttavat valitusta opetustiloihin tulee viemärihajuja oppilaiden juomavesipisteet ovat huonossa kunnossa, eivät toimi opetustilojen ilmanvaihto huono 2.5 Huoltotoimen ja kiinteistön käytön arviointi Kiinteistön huollosta vastaa Vantaan kaupungin Tilapalvelut. Koulun huoltomies oli tarkastuskierroksella mukana ja hänellä oli käsitystä kiinteistön teknisistä järjestelmistä. Teknisimmät huoltokohteet (LVIS) tarvitsevat alan asiantuntijan huoltoa. Kiinteistölle tulisi laatia huoltokirja (esim. peruskorjauksen yhteydessä). Huoltokirjan avulla voidaan ohjata huoltotyötä siten että tarpeelliset työt tulevat tehdyksi. Huoltokirja tarkentaa myös PTS-suunnitelmaa, jolloin budjetointitarkkuus ja taloudenpito on paremmin suunniteltavissa ja ennakoitavissa. Se mahdollistaa myös huoltotoimen tasavertaisen kilpailuttamisen. Huoltokirja auttaa kiinteistöstä vastaavaa tahoa valvomaan huoltotoimenpiteiden toteuttamista. 2.6 Energiatalous Energian kulutustietoja ei ollut käytettävissä kuntoarvion teon yhteydessä. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 14 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 2.7 Sisäolosuhteisiin liittyvät havainnot Lämpötila ja ilman vaihtuvuus Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen perusteella huonelämpötilat olivat pääosin normaalia tasoa. Henkilökunnan mukaan ikkunoista vetää, joskus hyvinkin voimakkaasti. Sisäilman epäpuhtaudet Tarkastuskierroksella ei havaittu suurempia epäpuhtauksia sisäilmassa, mutta opetustilojen ilma oli hieman tunkkaista. Koulun henkilökunnan mukaan luokissa on huono ilma eteenkin keväällä ja kesällä, jolloin luokissa ilma on tunkkaista ja kuumaa. 2.8 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot Rakennuksiin ei ole asennettu palovaroittimia nykyisten suositusten mukaisesti. Turva/poistumistievalaistusjärjestelmää ei ole huollettu, valaisimia on yleisesti pimeänä. 2.9 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Kosteusvaurioihin liittyviä havaintoja ei tehty. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 15 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 3 RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO D Aluerakenteet D6 Viherrakenteet D61 Nurmikot Nurmikkoa kasvaa eteläsivun piha-alueella. Nurmialue on kallistettu poispäin rakennuksesta. Silmämääräisen tarkastelun perusteella nurmialue on vielä tyydyttävässä kunnossa, mutta nurmialueen kunnostukseen/uusintaan on syytä varautua tarkastelujakson keskivaiheilla. D62 Puut Puita kasvaa edellä mainitulla nurmialueella. Ei huomautettavaa. D63 Pensaat Pensaita kasvaa edellä mainituilla nurmialueilla. Ei huomautettavaa. Toimenpide-ehdotukset Nurmialueiden kunnostus/uusinta. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2016. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 16 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU D7 Päällysrakenteet D71 Bitumiset kulutuskerrokset Kulkuväylät ja osittain etupiha on päällystetty asfaltilla. Pintavedet ohjataan kallistusten avulla alueella oleviin sadevesikaivoihin. Asfalttialueissa esiintyy melko paljon pahoja painaumia ja halkeamia (RAK- kuvat 1,2,3 ja 4). Painaumat ovat aiheuttaneet myös kaivojen kallistuksia. Vauriot johtuvat, koska asfaltin alla oleva kantava sorakerros on menettänyt kantavuutensa. D72 Muut päällysrakenteet D72.1 Sorapäällysteet Piha on osittain päällystetty hienolla soralla. Sora-alueilla esiintyy muutamia kuoppia. Sorapintainen alue tulee tasoittaa ja kuopat täyttää. Toimenpide-ehdotukset Asfalttialueet tulee uusia rakennekerroksineen. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2011. Täytetään sorapintaisen pihan kuopat. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2010. D8 Aluevarusteet D82 Talovarusteet Piha-alueella on lipputanko. Ei huomautettavaa. D84 Urheilu- ja leikkikenttävarusteet Rakennusten piha-alueella on yksi koripalloteline ja metallirakenteinen maalattu keinu. Ei huomautettavaa. Toimenpide-ehdotukset Ei aiheuta toimenpiteitä. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 17 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU D9 Ulkopuoliset rakenteet D9.1 Tukimuurit Pihatasojen välillä olevan portaan vieressä on betonirakenteinen tukimuuri. Tukimuurissa on todettavissa pinnan irtoilua, lohkeilua ja halkeamia (RAK- kuva 5). Tukimuurin päällä on metallirakenteinen maalattu kaide. Kaiteessa on todettavissa ruostevaurioita. Tukimuurin korjaukset ja pinnoitus sekä kaiteen puhdistus ja maalaus tulisi suorittaa tarkastelujakson alkupuolella. D9.4 Portaat ja tasot Voimistelusalirakennuksen takaosan sisäänkäynnin kohdalla on betonirakenteinen porras. Ei huomautettavaa. D9.5 Katokset Koulun pääsisäänkäynnin kohdalla on betonirakenteinen ulokekatos. Katoksen alapinta on maalattu. Katos on hyvässä kunnossa. Voimistelusalirakennuksen pääsisäänkäynnin kohdalla on metallirakenteinen katos. Katoksen kantavana rakenteena toimivat neliöputkiprofiileista tehdyt teräspilarit. Katoksen alapinta on verhoiltu maalatulla harvalaudoituksella. Katos on vielä hyvässä kunnossa, mutta katosten maalaukset ajoittuvat tarkastelujakson alkupuolelle. D9.6 Varasto- ja ulkorakennukset Voimistelusalirakennuksen itäsivulla on ulkovarasto. Varasto on perustettu betonisokkeleiden varaan. Varaston runko muodostuu ulkoseinälinjojen puutolpista ja katon kantavista puurakenteista. Ulkoseinät ovat pystyyn asennettua maalattua lomalaudoitusta. Ovet ovat maalattuja puuovia. Ulkoseinän maalipinnassa esiintyy kulumia ja lievää värivaihtelua. Ulkovaraston seinien maalaus ajoittuu tarkastelujakson alkupuolelle. Toimenpide-ehdotukset Tukimuurin korjaukset, pinnoitus ja kaiteen puhdistus ja maalaus. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2012. Sisäänkäyntikatosten pintojen maalaus. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2013. Ulkovaraston ulkoseinien maalaus. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2012. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 18 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU E4 Putkirakenteet E43 Salaojat Käytössä olevien tietojen mukaan koulurakennuksessa ja liikuntasalirakennuksessa on salaojaverkostot. Koulun ja liikuntasalirakennuksen salaojaverkostoja on kuvattu sisäpuolisesti vuonna 2004. Tutkimuksissa on suositettu seurantakuvausta vuodella 2009. Lisäksi salaojajärjestelmän huuhdonta / puhdistus tulisi suorittaa vähintään viiden vuoden välein. Toimenpide-ehdotukset Salaojaverkoston seurantatutkimus Salaojarakenteiden kunnon selvittäminen seurantatutkimuksen avulla. Toimenpide tulee suorittaa vuonna 2010. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 19 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU F1 Perustukset F11 Anturat Kohteessa tehtyjen havaintojen mukaan rakennukset on perustettu betonirakenteisten seinäanturoiden ja pilarianturoiden varaan. Ei huomautettavaa. F12 Perusmuurit, - pilarit ja - palkit Sokkelit ovat betonirakenteisia, sileävalu- ja lautamuottikuvioisia maalattuja sokkeleita sekä lohkotuista kivistä tehtyjä sokkeleita. Sokkelit ovat vielä suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta sokkelien maalaukset tulisi suorittaa tarkastelujakson keskivaiheilla. F13 Alapohjat Kiinteistökatselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen alapohjana toimii betonirakenteinen maanvarainen laatta. Laatan vahvuutta ei saatu selville. Toimenpide-ehdotukset Maalipintaisten sokkeleiden huoltomaalaus. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2014. F2 Rakennusrunko Kiinteistökäynnillä tehtyjen havaintojen perusteella rakennusten kantavat pystyrakenteet muodostuvat betonirakenteisista seinistä ja -pilareista sekä muuratuista massiivitiiliseinistä. Kantavat vaakarakenteet muodostuvat betonirakenteisista laatastosta. Rakennuksen rungossa ei havaittu painumiseen viittaavia vaurioita. Toimenpide-ehdotukset Ei aiheuta toimenpiteitä. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 20 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU F3 Julkisivu Rakennuksen ulkoseinät ovat muurattua tiiltä, jonka pinnassa on rappaus. Ikkunat ovat 2- lasisia puurakenteisia maalattuja sivusaranoituja puuikkunoita. Ulko-ovet ovat maalattuja puurakenteisia umpi- ja lasiovia. F31 Ulkoseinät F31.3 Rapatut ulkoseinät Rapatut ulkoseinät ovat silmämääräisen tarkastelun perusteella suhteellisen hyvässä kunnossa. Pinnan irtoilua tai halkeamia ei todettu. Rapatun julkisivun huoltomaalaus tulisi suorittaa tarkastelujakson loppupuolella. Toimenpide-ehdotukset Rapatun julkisivun huoltomaalaus. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2018. F32 Ikkunat F32.1 Puuikkunat Koulun päärakennuksen puuikkunoissa esiintyy maalipinnan irtoilua ja vaurioita sekä osittain lahovaurioita (RAK- kuva 6 ja 7). Lisäksi ikkunoiden puitteet ovat käyriä ja ikkunoissa on vedon tuntua. Havaittujen vaurioiden johdosta puuikkunat tulee uusia tarkastelujakson alkupuolella. Voimistelusalirakennuksen ikkunoissa on myös havaittavissa maalipinnan kulumia (RAKkuva 8). Voimistelusalirakennuksen ikkunoiden kunnostus ja maalaus ajoittuu tarkastelujakson alkupuolelle. Toimenpide-ehdotukset Havaittujen vaurioiden johdosta puuikkunat tulee uusia. Uusi puuikkuna esim. 2-lasinen maalattu puuikkuna. Sisempi lasi on nk. lämpölasi, samalla uusitaan ikkunoiden vesipellit. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2011. Voimistelusalirakennuksen ikkunat tulisi kunnostaa. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2011. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 21 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU F33 Ulko-ovet F33.1 Puuovet Puurakenteisissa ovissa esiintyy maalipinnan kulumia ja irtoilua (RAK- kuva 9). Ovet tulisi maalata tarkastelujakson alkupuolella. Toimenpide-ehdotukset Oville tehdään normaalit huoltotoimenpiteet (lukkojen ja helojen korjaukset/uusimiset) ja maalauskunnostukset. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2012. F34 Julkisivun täydennysosat F34.1 Parvekkeet Koulun päärakennuksen itäpäädyssä on betonirakenteinen ulokeparveke. Kaide on maalattua teräsprofiililevyä, joka on kiinnitetty metallirakenteiseen kaiderakenteeseen. Parveke on silmämääräisen tarkastelun perusteella hyvässä kunnossa. Parvekkeen huoltomaalaus ajoittuu tarkastelujakson loppupuolelle. F34.2 Ulkoseinän tikkaat Vesikatolle johtaa metallirakenteiset maalatut tikkaat. Ei huomautettavaa. Toimenpide-ehdotukset Parvekkeen huoltomaalaus. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2014. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 22 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU F4 Yläpohjarakenteet Koulun päärakennuksen yläpohjan kantavana rakenteena toimii betonilaatasto, joka tukeutuu alapuolisiin kantaviin rakenteisiin. Vesikaton kantava rakenne muodostuu puuparruista ja niskalankuista tehdyistä kattotuoleista. Varsinaisena vesikattona toimii ruodelaudoituksen päälle asennettu konesaumattu maalattu peltikatto. Katon sadevedet ohjataan räystäskourujen ja syöksytorvien avulla alas piha-alueelle. Kulku vesikatolla on järjestetty osittain metallirakenteisten lapetikkaiden avulla. Päärakennuksen vesikate on maalattu vuonna 2005. Katselmuksessa tehtyjen havaintojen perusteella vesikate on vielä tyydyttävässä kunnossa, mutta maalipinnassa on todettavissa kuitenkin hilseilyä, varsinkin savupiipun pellityksessä (RAK- kuva 10). Vesikaton kunnostus ajoittuu tarkastelujakson keskivaiheille. Voimistelusali siiven vesikate on myös konesaumattu maalattu peltikate. Peltikattoa on paikkailtu aikojen saatossa. Katossa on ollut vuotokohta viime talvena. Paikkauskohdat ovat osittain repeilleet ja ne tulisi korjata tarkastelujakson alkupuolella. Voimistelusalin katoksen osuus on bitumihuopakattoa. Sadevedet ohjataan kattokaivojen ja vedenheittäjien avulla pois katolta. Huopakatossa on painaumia. Näistä osoituksena veden lammikoituminen katolle (RAK- kuva 11). Huopakaton painumien korjaus tulisi suorittaa tarkastelujakson alkupuolella. Toimenpide-ehdotukset Voimistelusalin vesikaton vanhojen paikkauskohtien korjaus. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2011. Voimistelusalin katoksen huopakatteessa olevien painaumien korjaus. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2011. Päärakennuksen ja voimistelusalin vesikaton pesu ja maalaus. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2017. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 23 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU F5, F6 Tilojen pintarakenteet Tilojen toimivuutta ja soveltuvuutta nykyiseen käyttöön ei tässä yhteydessä tarkasteltu. Kosteiden tilojen seinistä ja lattioista mitattiin kosteusarvot GANN Hydromette UNI 1 – pintakosteusmittarilla ja B 50 - pintakosteusanturilla. Lisäksi kosteusmittauksia tehtiin tiloista, jossa epäiltiin olevan kosteutta. Seuraavassa on havainnot sisätiloista. Koulun päärakennus Käytävän lattiat ovat mosaiikkibetonia. Seinät ovat tasoitettuja ja maalattuja kivirakenteisia seiniä. Luokkien ovet ovat lakattuja viilupintaisia puuovia. Käytävien ja luokkien katot ovat nk. alas laskettuja akustovillalevykattoja. Luokkien lattiat on päällystetty muovimatolla, osa muovimatoista on uusittu. Opettajainhuoneen lattiassa on muovimatto. Seinät ja katto ovat maalattua kivirakenteisia seiniä. Ovet ovat maalattuja puuovia. Porrashuoneiden seinät ovat tasoitettuja ja maalattuja betoniseiniä. Portaat ovat suoria mosaiikkibetoniportaita. Saunaosaston puku- ja pesuhuoneen lattia on päällystetty klinkkerilaatoilla. Pukuhuoneen ja saunan seinät ja katto on lakattua puupaneelia. Pesuhuoneen seinät on laatoitettu kaakelilaatoilla. Katto on verhoiltu lakatulla puupaneelilla. Keittiön lattia on pinnoitettu akryylibetonilla. Seinät on laatoitettu kaakelilaatoilla. Tehdyt havainnot: • • • • • • Mosaiikkibetonilattioissa on halkeamia, osa halkeamista on n. 10 mm leveitä (RAKkuva 12) Opettajainhuoneen seinissä esiintyy halkeamia (RAK- kuva 13). Lisäksi seinissä on värivaihteluja Käytävien seinissä esiintyy kulumia Vanhat muovimattopäällysteet ovat kuluneet Saunaosaston pinnat ovat kuluneet (RAK- kuva 14). Kellarin varasto on talvisin kylmä. Vanhaa hiililuukkua ei ole eristetty kunnolla. Yhteenveto Koulun lattioissa ja seinissä esiintyy käytöstä aiheutuneita kulumia melko paljon. Koulun lattiat ja seinät kaipaavat kunnostusta ja uusintaa jo tarkastelujakson alkupuolella. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 24 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU Toimenpide-ehdotukset Mosaiikkibetonilattioiden halkeamien korjaukset mosaiikkibetonimassalla. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2010. Opettajainhuoneen seinien korjaukset ja maalaukset. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2011. Käytävien seinien maalaukset. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2012. Vanhojen muovimattopäällysteiden uusinta. Toimenpiteet tulee suorittaa vuosina 20122013. Saunaosaston pintaremontti. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2012. Vanhan hiililuukun eristys. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2010. Voimistelusalirakennus Käytävän ja pukuhuoneen lattia on päällystetty muovimatolla, aulan lattia klinkkerilaatalla. Seinät ovat maalattuja tiiliseiniä. Ovet ovat maalattuja puuovia. Katto on alas laskettu akustovillalevykatto. Pesutilojen lattiat on päällystetty nystyräpintaisilla klinkkerilaatoilla. Seinät on laatoitettu kaakelilaatoilla. Katot ovat maalattua puupaneelia. Voimistelusalin lattia on lakattu puulattia. Seinät ovat maalattua tiiliseinää. Tilat ovat vielä melko hyvässä kunnossa, mutta voimistelusalin lattian kunnostus tulisi suorittaa tarkastelujakson alkupuolella. Toimenpide-ehdotukset Voimistelusalin lattian hionta ja lakkaus. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2012. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 25 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistö on liitetty Vantaan Energian kaukolämpöverkkoon ja varustettu pumppukiertoisella suljetulla vesilämmityslaitoksella. Tilojen lämmitys on toteutettu vesipatterilämmityksellä. G11 Lämmöntuotanto Lämmönsiirtimet sijaitsevat koulurakennuksen kellarikerroksessa (LVI- kuva 1). Siirrinpaketissa on lämpöjohtoverkoston lämmönsiirrin (Elge R 44, v. 1987 ja teho 414 kW) ja lämpimän käyttöveden siirrin (Elge SA 41/2, v. 1987 ja teho 200 kW). Siirtimissä ei havaittu vuotoja tai muita puutteita. Kaukolämmön alajakokeskus on havaintojen perusteella korkeintaan välttävässä kunnossa. Lämmönkehityslaitteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja niiden uusiminen on ajankohtaista tarkastelujakson alkupuolella. Yksittäiset rikkoutuneet laitteet tulee uusia tarpeen mukaan, mutta muuten laajemmat uusinnat kannattaa tehdä keskitetysti siirtimien uusinnan yhteydessä. Lämmönjakohuoneen vieressä on varastohuone, jossa lämpöjohtoverkosto on jaettu voimistelusalirakennuksen ja koulurakennuksen verkostoihin (LVI- kuva 2). Lämpöjohtoverkoston alaryhmien pumput ovat Kolmeksin valmistamia ja alkuperäisiä. Voimistelusalin lämpöjohtoverkoston pumppu vuoti tarkastuskäynnin aikana ja pumppu tulisi korjata välittömästi. Lämmönjakohuoneen putkistot ja venttiilit ovat silmämääräisen arvion perusteella tyydyttävässä kunnossa. Paisunta-astiat ovat kalvopaisunta-astioita ja siirtimien ikäisiä. Osoittavat mittarit ovat pääosin kunnossa. Pumput ovat Kolmeksin pumppuja, jotka ovat pääosin vuosien varrella uusittuja. Pumpuissa ei havaittu vuotoja eikä sivuääniä. Lämpöjohto- ja käyttövesiverkoston moottoriventtiilit on Siemensin laitteita. Moottoriventtiileiden kuntoa tulee seurata, koska ne voivat alkaa vanhetessaan vuotamaan tiivisteistään, mikäli niitä ei huolleta säännöllisesti. G12 Lämmönjakelu Koulun lämpöjohdot on rakennettu teräsputkesta kierre- ja hitsausliitoksin. Runkojohdot kulkevat osin kellarikerroksen katossa näkyvilla ja osin rakenteissa piilossa. Nousulinjat kulkevat osin seinillä näkyvillä. Runkolinjojen sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat tarkastetuin osin vanhoja istukkaventtiileitä, joiden sulkuominaisuudet ovat korkeintaan välttävässä kunnossa. Putkistojen kunto on vielä tyydyttävä, mutta putkiston todellinen kunto ja jäljellä oleva käyttöikä on syytä selvittää putkiston kuntotutkimuksella, joka tulisi suorittaa tarkastelujakson alkupuolella. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 26 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU Yleisesti ottaen lämpöjohtoverkoston kriittisimpinä kohtina voidaan pitää kosteiden tilojen tai maanvaraisen lattian rakenteissa kulkevia putkia, jotka voivat joutua tekemisiin ulkopuolisen kosteuden kanssa ja syöpyä ulkopuolisesti. G13 Lämmönluovutus Koulun ja liikuntasalirakennuksen lämmitys on toteutettu alkuperäisillä teräslevypattereilla. Patterit ovat teknisen ikänsä perusteella tyydyttävässä/välttävässä kunnossa. Lämpöpatterit on varustettu pääosin vanhoilla Danfossin termostaattisilla patteriventtiileillä (LVI- kuva 3). Tilojen patteriventtiilit ovat pääosin korkeintaan välttävässä kunnossa ja niiden uusinta ajoittuu tarkastelujakson alkupuolelle ja samassa yhteydessä verkostolle on syytä suorittaa perussäätö. Toimenpiteet on syytä suorittaa tarkastelujakson alkupuolella. G14 Eristykset Koulun lämpöjohtoverkosto on eristetty tarkastetuin osin pahvieristein, joka on päällystetty kankaalla ja maalilla sekä villaeristein, joka on päällystetty muovilla. Vanhat putkieristeet saattavat sisältää terveydelle haitallista asbestia. Alkuperäiset putkieristeet ovat välttävässä / huonossa kunnossa. Tulevan käyttövesi- ja viemäriverkoston saneerauksen yhteydessä on lämpöjohtoverkoston mahdolliset asbestipitoiset eristeet on syytä purkaa. Liikuntasalirakennuksen lämpöjohtoverkosto on eristetty tarkastetuin osin villaeristein, joka on päällystetty muovilla. Eristeet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Toimenpide-ehdotukset Vuotavan lämpöjohtoverkoston pumpun korjaus Lämpöjohtoverkoston vuotava pumppu tulee korjata välittömästi. Lämpöjohtoverkoston kuntotutkimus Koulun lämpöjohtoverkostolle tulee tehdä kuntotutkimus, jolla selvitetään verkoston ja pattereiden todellinen kunto. Tutkimus on syytä tehdä tarkastelujakson alkupuolella. Lämpöjohtoverkoston vanhojen sulku- ja säätöventtiilien sekä patteriventtiileiden uusinta Lämpöjohtoverkoston vanhat sulku- ja säätöventtiilit sekä patteriventtiilit tulee uusia tarkastelujakson aikana. Samassa yhteydessä verkostolle on syytä suorittaa perussäätö (perussäädetty patteriverkosto säästää energiaa). Toimenpiteet on syytä suorittaa vuonna 2011. Kaukolämmönalajakokeskuksen uusinta Kaukolämmön alajakokeskuksen uusinta oheislaitteineen tulee suorittaa vuonna 2011. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 27 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty Vantaan kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Lämmin käyttövesi tuotetaan lämmönjakohuoneessa sijaitsevalla lämmönsiirtimellä. Vesimittari ja pääsulut sijaitsevat ruokalan eteisessä. Vesimittarin yhteydessä olevat sulkuventtiilit ovat toimivat, mutta hieman jäykät. G21 Vedenkäsittelylaitteet Käyttöveden lämmönsiirrin on asennettu vuonna 1987 ja sen kunto on korkeintaan välttävä. Kiertovesipumppu on Kolmeksin pumppu, joka on siirtimen ikäinen. Lämpimän käyttöveden menoveden lämpötila on osoittavan mittarin mukaan 55 astetta, mutta paluuveden lämpötila ei saatu selville. Menoveden lämpötila vaikuttaisi olevan melko oikeaa tasoa. Käyttöveden säätölaitteet ja asetusarvot on syytä tarkastaa vuosittain. Käyttövesiverkoston painetaso on osoittavan mittarin mukaan noin 650 kPa:n, joka on melko korkeaa tasoa. Vesipaine on turhan korkea ja sitä tulisi alentaa vakiopaineventtiilin avulla. G22 Vesijohtoverkosto Koulun alkuperäinen kylmävesiverkosto on rakennettu kuumasinkitystä teräsputkesta, joka on liitetty kierreliitoksin. Koulun käyttövesiverkostoa on osin uusittu kupariputkella, joka on liitetty fosforikuparijuotoksin. Runkolinjat kulkevat osin kellarikerroksen katossa näkyvillä ja osin rakenteissa piilossa. Nousulinjat ovat osin uusittuja ja osin alkuperäisiä ja ne kulkevat tarkastetuin osin kellarikerroksessa näkyvillä ja osin rakenteissa piilossa. Kiinteistökäynnillä havaittiin puhkisyöpynyt kohta 1. krs käytävän juomapisteiden välissä (LVI- kuva 4). Koulun käyttövesiverkostojen kunto on teknisen iän ja tehtyjen havaintojen perusteella korkeintaan välttävää tasoa, mutta verkostojen todellinen kunto on syytä selvittää putkiston kuntotutkimuksella tarkastelujakson alkupuolella. Liikuntasalirakennuksen käyttövesiverkosto on rakennettu kokonaisuudessaan kupariputkella, joka on liitetty fosforikuparijuotoksin. Runkolinjat kulkevat osin siivouskomerossa näkyvillä ja osin rakenteissa piilossa. Rakennuksessa ei ole pääsulkuventtiileitä, vaan pääsulkuventtiilit ovat koulurakennuksen kellarikerroksessa. Liikuntasalirakennukseen olisi syytä asentaa omat pääsulkuventtiilit siivouskomeroon, josta putkilinjat nousevat liikuntasalirakennukseen (LVI- kuva 5). Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 28 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU G23 Jätevesien käsittely Jätevesi- ja sadevesikaivot ovat tarkastetuin osin alkuperäisiä betonirengaskaivoja. Koulun keittiötä palvelee rasvanerotuskaivo. Kaivo tyhjennetään henkilökunnan mukaan kerran vuodessa tai tarpeen vaatiessa. Käytössä olevien tietojen mukaan kaivon anturit on uusittu n. 2 vuotta sitten. Kaivo tyhjennetään kerran vuodessa ja anturit puhdistetaan. G24 Viemäriverkostot Kiinteistössä on jäte- ja sadevesiviemäriverkostot. Sadevesiviemärit palvelevat pihaaluetta ja rännikaivoja. Piha-alueen sadevesiverkosto on kuvattu sisäpuolisesti vuonna 2004, jolloin on havaittu hieman korjattavaa sadevesiverkostossa. Lisäksi on suositettu seurantakuvausta vuodelle 2009, mutta mikäli kuvauksia ei ole vielä suoritettu tulisi kuvaukset suorittaa lähivuosien aikana. Koulun pohjaviemärit on tehtyjen havaintojen perusteella rakennettu osin valurautaputkella pantaliitoksin ja osin muoviputkella muhviliitoksin. Pohjaviemärit kulkevat rakennuksen lattian alla piilossa ja nousut ovat osin näkyvillä kellarikerroksessa ja osin putkihormeissa piilossa. Nousulinjoja on osin uusittu kellarikerroksessa valurautaputkella pantaliitoksin (LVI- kuva 6). Viemäreiden kunto on teknisen iän perusteella tyydyttävä/välttävä. Verkostojen todellinen kunto on kuitenkin syytä selvittää kuntotutkimuksella tarkastelujakson alkupuolella. Liikuntasalirakennuksen pohjaviemärit on tehtyjen havaintojen perusteella rakennettu pääosin muoviputkella muhviliitoksin. Pohjaviemärit kulkevat rakennuksen lattian alla piilossa ja nousut pääosin putkihormeissa piilossa. Viemäreiden kunto on teknisen iän perusteella tyydyttävä. G25 Vesi- ja viemärikalusteet Kiinteistötarkastuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan koulun vesikalusteet ovat osin alkuperäisiä 1- otesekoittajia, mutta myös vanhoja 2- otesekoittajia on käytössä. WClaitteet ovat osin alkuperäisiä 9 dm3 huuhtelusäiliöllä varustettuja laitteita ja osin uusittuja 6 dm3 huuhtelusäiliöllä varustettuja laitteita (LVI- kuva 7-8). Kiinteistötarkastuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan liikuntasalirakennuksen vesikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä 1- otesekoittajia. WC- laitteet ovat osin alkuperäisiä 6 dm3 huuhtelusäiliöllä varustettuja laitteita. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 29 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU Yhteenveto Koulun alkuperäiset vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin korkeintaan välttävässä kunnossa. Vesi- ja viemärikalusteissa on havaittavissa paikoin jo jäykkyyttä ja paikoin lievää tiivistevuotoa. Kalusteet tulisi tarkastaa ja käydä läpi kokonaisuudessaan ennen uusintaa ja korjata niissä havaitut puutteet (mm. kiinnitykset, yms.). Vanhat vesi- ja viemärikalusteet tulee uusia tarkastelujakson alkupuolella. Liikuntasalirakennuksen alkuperäiset vesi- ja viemärikalusteet ovat tyydyttävässä/välttävässä kunnossa. Vesi- ja viemärikalusteissa on havaittavissa hieman jo jäykkyyttä. Kalusteet tulisi tarkastaa ja käydä läpi kokonaisuudessaan ja korjata niissä havaitut puutteet (mm. kiinnitykset, yms.). Vanhat vesi- ja viemärikalusteet tulee uusia tarkastelujakson loppupuolella. G26 Eristykset Koulun käyttövesiverkostot ovat eristetty osin pahvieristein, joka on päällystetty kankaalla ja maalilla sekä villaeristein, joka on päällystetty muovilla. Vanhat putkieristeet saattavat sisältää terveydelle haitallista asbestia. Alkuperäiset putkieristeet ovat välttävässä / huonossa kunnossa. Tulevan käyttövesi- ja viemäriverkoston saneerauksen yhteydessä on mahdolliset asbestipitoiset eristeet syytä purkaa. Liikuntasalirakennuksen käyttövesiverkostot ovat eristetty villaeristein, joka on päällystetty muovilla. Eristeet ovat tarkastetuin osin hyvässä kunnossa. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 30 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU Toimenpide-ehdotukset Vesi- ja viemärikalusteiden tarkastus Koulun ja liikuntasalirakennuksen vanhat vesi- ja viemärikalusteet tulee tarkastaa ja pikaista korjausta vaativat puutteet tulee korjata välittömästi. Käyttövesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimus Koulun käyttövesi- ja viemäriverkostoille tulee tehdä kuntotutkimus, jolla selvitetään verkostojen todellinen kunto. Tutkimus on syytä tehdä tarkastelujakson alkupuolella. Vakiopaineventtiilin asentaminen Vesimittarin pääsulkuventtiileiden jälkeen tulee asentaa vakiopaineventtiili ja verkoston vesipaine tulee säätää tarpeen mukaiselle tasolle. Asennuksessa tulee huomioida venttiilin huolto eli venttiilille tulee asentaa tarpeen mukainen ohikytkentämahdollisuus. Samalla tulee asentaa liikuntasalirakennuksen käyttövesilinjoihin sulkuventtiilit. Toimenpide tulee tehdä vuonna 2010. Koulun käyttövesi- ja viemäriverkostojen uusinta Käyttövesi- ja viemäriverkostot tulee uusia kokonaisuudessaan kuntotutkimuksen suosittamassa aikataulussa. PTS-taulukkoon on esitetty putkisaneerauksen kustannusvarausta vuodelle 2012. Liikuntasalirakennuksen vesi- ja viemärikalusteiden uusinta Liikuntasalirakennuksen vesi- ja viemärikalusteet tulee uusia kokonaisuudessaan. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2016. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 31 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU G3 Ilmastointijärjestelmät Koulun päärakennuksen luokkatiloja palvelee pääosin koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä, joka on toteutettu ns. yhteiskanavajärjestelmällä. Lisäksi ATK- tiloja, ruokalaa ja puutyöluokkaa palvelee tuloilmakoneet. ATK- luokan tuloilmakone on varustettu lämmöntalteenotolla. Ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Liikuntasalirakennusta palvelee koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanjako tapahtuu sekoittavana. Viranomaismääräysten mukaiset rakennusajankohdan minimiilmamäärät täyttyvät kiinteistössä. G31 Ilmastointikoneet Koulun päärakennus Ruokalan ja puutyöluokan ilmastointikoneet ovat alkuperäisiä Aerattorin valmistamia ns. pakettikoneita (LVI- kuva 9). Ruokalan kone sijaitsee keittiön kuiva-ainevarastossa ja puutyöluokan kone puutyöluokan konesalissa. Koneet on varustettu sulkupellillä, suodatinyksiköllä, vesilämmityspatterilla ja puhallinyksiköllä. Koulun ilmanvaihtojärjestelmät on tutkittu vuonna 2008. Tutkimuksessa on suositettu koneiden kunnostusta ja mahdollisesti koneiden uusintaa, mikäli koulussa tehdään suurempia saneerauksia. Kiinteistötarkastuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella koneet ovat puhdistettu, mutta koneissa on edelleen puutteita, jotka vaikuttavat sisäilmaan laatuun. Lisäksi koneet ovat vanhoja villapintakoneita ja melko tehottomia. Ainoastaan ATK- tiloja palveleva tuloilmakone on hyvässä kunnossa. Koulun luokkatiloja palvelevat poistoilmakoneet ovat pääosin vanhoja ns. huippuimureita ja ne sijaitsevat vesikatolla. Koneet ovat teknisen käyttöiän perusteella välttävässä kunnossa. Poistoilmapuhaltimet on puhdistettu kanavanuohouksen yhteydessä, joka on suoritettu vuonna 2009. Poistoilmapuhaltimet tulisi tarkastaa ja huoltaa kerran vuodessa, jotta niiden toimintakunto saadaan taattua. Mikäli koulurakennuksessa tehdään suurempia saneerauksia, tulisi harkita koko ilmastointijärjestelmän uusimista. Iltapäiväkerhotilojen ilmanvaihtoa on hieman parannettu muuttamalla painovoimainen ilman vaihto koneelliseksi. Mikäli koulurakennuksen ilmanvaihtoa parannetaan, tulisi myös iltapäiväkerhotilojen ilmanvaihtoa parantaa asentamalla tiloihin myös tulo- ja poistoilmavaihto. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 32 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU Liikuntasalirakennus Liikuntasalirakennuksen pesu- ja pukuhuoneen ilmanvaihtokone on alkuperäinen Bachon valmistama ns. pakettikone, jonka varustuksena on sulkupelti, suodatin, vesilämmityspatteri ja puhallin. Puhaltimien ohjaus tapahtuu kellokytkimellä ja puhallin on 2- nopeus kone. Kone on pesutilojen kattorakenteissa (LVI- kuva 10). Kiinteistötarkastuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella konetta on melko hankala huoltaa, koska kattorakenteita on luukkujen edessä. Kone on alkuperäinen villapintakone vuodelta 1987. Kone on vielä tyydyttävässä kunnossa, mutta kone tulisi perushuoltaa ja korjata siinä havaitut puutteet. Lisäksi kattorakenteita tulisi muuttaa, jotta konetta voidaan huoltaa paremmin. Liikuntasalia palveleva ilmanvaihtokone on alkuperäinen Bachon valmistama ns. pakettikone vuodelta 1987, joka sijaitsee liikuntasalirakennuksen kellarikerroksen IV- konehuoneessa (LVI- kuva 11). Koneen varustuksena on sulkupelti, suodatin, vesilämmityspatteri ja puhallin. Puhaltimien ohjaus tapahtuu kellokytkimellä ja puhallin on 2- nopeus kone. Kiinteistötarkastuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella kone on hieman pölyinen sisältä ja suodattimen paine-eromittarista puuttuu nestettä. Kone on vielä tyydyttävässä kunnossa, mutta kone tulisi perushuoltaa ja korjata siinä havaitut puutteet. G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat Huippuimurin poistoilmakammiot toimivat äänenvaimentimena, tulokoneilla on omat äänenvaimentimet. Sulkupellit ovat tarkastetuin osin kunnossa ja alkuperäisiä, mutta toimimoottoreita on osin uusittu vuosien varrella. Lämmityspatterit ovat kunnossa olevia kuparialumiinipattereita, pattereissa on hieman kolhuja ja ne ovat osin pölyisiä. Patterit tulee puhdistaa normaalin huollon yhteydessä. IV- koneiden kiertovesipumput (lämmitys) ovat Kolmeksin valmistamia ja osin koneiden ikäisiä ja osin vuosien varrella uusittuja. Pumpuissa ei havaittu vuotoja tai suurempia sivuääniä. Pumput ovat teknisen iän perusteella tyydyttävässä/välttävässä kunnossa. Suodattimet ovat tarkastetuin osin ns. kasetti- ja pussisuodattimia ja niiden vaihto tapahtuu kouluisännän mukaan kerran vuodessa. G33 Kanavistot Ilmanvaihtokanavat on rakennettu sinkitystä peltikanavasta (kierresaumaputki ja kanttikanava). Kanavien tiiveys vaikutti olevan kunnossa. Lisäksi ullakkotiloissa on rakenneaineisia poistoilmakanavia, joissa on halkeamia (LVI- kuva 12). Mikäli rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmää ei uusita kokonaisuudessaan, tulisi rakenneaineisten poistoilmahormien kunto selvittää. Ilmanvaihtokanavat on nuohottu vuonna 2009. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 33 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU G34 Pääte-elimet Koulun päärakennus Tuloilmaelimet ovat ruokalassa reikäputkea ja ATK- ja puutyöluokassa tuloilmaelimet ovat ns. ritiläsäleikköjä, joilla on mahdollista muokata heittokuvioita. Poistoilmaventtiilit ovat alkuperäisiä kartioventtiileitä ja ns. ritiläsäleikköjä. Venttiilit ja säleiköt ovat täysin toimivia nykyjärjestelmässä. Poistoilmaventtiilit ovat tarkastetuin osin puhtaita. Opetustilojen ikkunoissa on korvausilmaventtiilit, jotka ovat nuohousten yhteydessä uusittu (LVI- kuva 13). Korvausilmaventtiilit tulisi puhdistaa säännöllisesti. Liikuntasalirakennus Tuloilmaelimet ovat liikuntasalissa kattohajottajia, joilla on mahdollista muokata heittokuvioita. Poistoilmaventtiilit ovat alkuperäisiä kartioventtiileitä. Venttiilit ovat täysin toimivia nykyjärjestelmässä ja melko puhtaita. Toimenpide-ehdotukset Liikuntasalirakennuksen ilmastointikoneiden huoltokunnostus Liikuntasalirakennuksen tulo- ja poistoilmakoneille tulee tehdä huoltokunnostus. Huoltokunnostuksen tulee sisältää mm. seuraavat toimenpiteet: kammiot puhdistetaan, villapinnat poistetaan, puhaltimet puhdistetaan epäpuhtauksista, kiilahihnat uusitaan, urapyörät, laakerit ja moottorit tarkastetaan ja tarpeen mukaan uusitaan, vanhat säätölaitteet uusitaan tarpeen mukaisessa laajuudessa, patterit kammataan auki tarpeen mukaan, patterit ja LTO- laitteet puhdistetaan tarpeen mukaan, raitisilmasäleikkö tarkastetaan ja puhdistetaan tarpeen mukaan, jne. Toimenpiteet tulee tehdä vuonna 2010. Koulu ilmanvaihdon perusparannus Koulun päärakennuksen vanhat tulo- ja poistoilmakoneet uusitaan ja luokkatilojen ilmanvaihtoa parannetaan asentamalla luokkatiloihin tulo- ja poistoilmanvaihto. Toimenpiteet tulee tehdä vuonna 2011. IV-kanavien nuohous IV- kanavat tulee puhdistaa ja samassa yhteydessä tulee ilmamäärät säätää suunnitelluiksi. Toimenpiteet tulee tehdä vuonna 2019. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 34 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto Kiinteistössä on pikapaloposteja ja jauhesammuttimia. Sammuttimet ja pikapalopostit on merkitty asianmukaisesti. Toimenpide-ehdotukset Pikapalopostien ja sammuttimien tarkastus Rakennuksen pikapalopostit ja sammuttimet tulee tarkastaa säännöllisesti. Toimenpiteet tulee suorittaa tarkastelujakson alkupuolella. G8 Muita LVI-teknisiä järjestelmiä G82 Kohdepoistokojeet Koulun puutyösalia palvelee Woodman purunpoistokone, joka sijaitsee puutyösalissa erillisessä komerossa (LVI- kuva 14). Purunpoistoputket ovat rakennettu kierresaumaputkella ja sulkupellit ovat tehdastekoiset peltisulut. Laitteet ovat silmämääräisen arvion perusteella kunnossa. Purunpoistolaitteet tulee huoltaa säännöllisesti. Puutyösalissa on myös ahjo, joka on erillisessä huoneessa. Kouluisännän mukaan ahjoa ei käytetä. Mikäli ahjo aiotaan ottaa käyttöön, tulee huolehtia tilojen paloturvallisuudesta, koska tiloissa on melko paljon pölyä. Toimenpide-ehdotukset Purunpoistolaitteet Purunpoistolaitteet tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Toimenpiteet tulee suorittaa vuosittain. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 35 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 5 SÄHKÖTEKNIIKAN KUNTOARVIO H1 Aluesähköistys Rakennuksien sisäänkäyntien yhteyteen on asennettu valaisimet, joissa on valonlähteenä PL-/hehkulamput (S- kuva 1). Piha-alueella on pylväsvalaisimia, joissa valonlähteenä ovat HQL- lamput. Pylväät ovat n. 4,0 m korkeita al- pylväitä. Rakennuksien seiniin on asennettu HQL- valonheittimiä piha-alueen valaistukseen (S- kuva 2). Kentän valaistus on toteutettu HQL valonheittimillä (S- kuva 3). Ulkovalaistusta ohjataan hämäräkytkin ohjauksella. Ulkovalaistus on tyydyttävässä kunnossa. Toimenpide-ehdotukset Tarkastetaan ulkoalueen valaisimet ja korjataan puutteet. Toimenpiteet tulee suorittaa vuonna 2010. H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset H22.1 Pääkeskukset Sähköpääkeskus on sijoitettu koulurakennuksen kellariin omaan huoneeseensa. Pääkeskus on mallia Hienoteräs 400A (S- kuva 4). Pääkeskuksen pääsulakkeet ovat 3x250A, keskus palvelee molempien rakennuksien sähkönjakelua. Keskus on uusi ja hyväkuntoinen. Keskuksen pääsulakkeet palvelevat kuormitettavuudeltaan hyvin nykyisiä kuormitustarpeita. Koulurakennuksen alkuperäinen pääkeskus /NK keskus on mallia Maansähkö (S- kuva 5). Keskus on välttävässä kunnossa ja palvelee välttävästi nykyisiä kuormitettavuus ja käyttötarpeita. Rakennuksien sähköjärjestelmien määräaikaistarkastus on suoritettu vuonna 1999. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 36 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU H22.2 Muut keskukset Lämmönjaon keskus on Hienoteräs Oy:n valmistama 63A tulppavarokekeskus (S- kuva 6). Keittiötiloja palveleva keskus on Hienoteräs Oy:n valmistama 250A tulppavarokekeskus (S- kuva 7). Alkuperäinen kiinteistökeskus on mallia Säri (S- kuva 8). Uusi kiinteistökeskus on mallia Hienoteräs 63A, keskuksen ohjauskello on mallia Ensto FD-110. Koulurakennuksen opetustiloja palvelevat keskukset on sijoitettu kerroksittain käytäville komeroihin, keskukset ovat mallia Ensto EPS 63A, Ohjaus-sähkö 80A ja Hienoteräs 63A tulppavarokekeskuksia (S- kuva 8-9). Teknisentyön tilojen keskus on mallia Hienoteräs 63A, keskus on asennettu komeroon. Koulurakennuksen sähköjärjestelmän keskukset ovat välttävässä kunnossa ja ne palvelevat vain välttävästi nykyisiä kulutus ja käytettävyystarpeita. Keskuksissa ei ole vikavirtasuojakytkimiä opetustilojen pistorasiaryhmille. Liikuntasalirakennuksen NKV- keskus on sijoitettu näyttämölle omaan huoneeseensa, keskus on mallia Hienoteräs 100A tulppavarokekeskus (S- kuva 10). Liikuntasalirakennuksen sähköjärjestelmän keskus on tyydyttävässä kunnossa ja se palvelee tyydyttävästi nykyisiä kulutus ja käytettävyystarpeita. Keskuksessa ei ole vikavirtasuojakytkimiä ja niitä joudutaan lisäämään mahdollisten saneerausten yhteydessä. Toimenpide-ehdotukset Keskukset perushuolletaan ja keskustilat siivotaan. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Uusitaan opetustilojen keskukset ja sähköjärjestelmät mahdollisen saneerauksen yhteydessä vastaamaan nykyisiä käytettävyys ja turvallisuusvaatimuksia. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2012. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 37 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU H3 Johtotiet H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Teknisissä ja varastotiloissa asennukset ovat pinta-asennuksia, muualla pääosin uppoasennuksia. Opetustiloihin on asennettu toimistokouruja. Sähköjärjestelmien lisäasennuksia on asennettu pinta- ja lista-asennuksena. Asennukset ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. H33 Kaapeliläpiviennit Rakennuksen kaapeliläpiviennit ovat yleisesti kaapelointireittien osalta puutteellisia. Kaapeliläpiviennit tulee tarkastaa ja korjata puutteet tarkastelujakson alkupuolella. Toimenpide-ehdotukset Tarkastetaan paloläpiviennit ja korjataan puutteet. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 38 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Pääkeskus on liitetty jakeluyhtiön pienjänniteverkkoon maakaapelilla AXCMK 3x185+57. H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Potentiaalintasausjohtimet on yhdistetty pääkeskustilassa ja NK- keskustilassa potentiaalintasauskiskoon, putkistoyhdistys on suoritettu lämmönjaossa. H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Kaapelit ovat pääosin MMJ- tyyppisiä kaapeleita. Kaapeloinnit on tehty 5- ja 4johdinjärjestelmänä. Asennukset ovat tyydyttävässä kunnossa. H45 Valaistusryhmäjohdot Kaapelit pääosin MMJ- ja MK/ML-tyyppisiä kaapeleita ja johtimia. Järjestelmän kalusteet ovat pääosin Enston valmistamia kalusteita, rikkoutuneita kalusteita on uusittu. Asennukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Toimenpide-ehdotukset Potentiaalin tasaukset tarkastetaan keskushuollon yhteydessä ja puutteet korjataan. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 39 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU H5 Valaisimet H51 Vakiovalaisimet Varastotilojen valaisimet ovat loiste- ja hehkulamppuvalaisimia. Käytävä- ja aulatilojen valaisimet ovat 1x36W loistelamppuvalaisimia, valaisimet on asennettu pääosin pinta-asennuksena (S- kuva 11). Valaistustasot ovat noin 150-250 lux. Porrashuoneen valaisimet ovat hehkulamppuvalaisimia. Opetustilojen valaisimet ovat 2x36W loistelamppuvalaisimia (S- kuva 12), valaisimet on asennettu pinta- ja kiskoasennuksena. Valaistustasot ovat noin 350-450 lux. Keittiön valaisimet ovat 2x58W loistelamppuvalaisimia (S- kuva 13). Teknisen työn valaisimet ovat 2x58W, valaisimet on asennettu kiskoasennuksena (S- kuva 14). Valaisimet eivät täytä nykyisiä tilaluokitusten määräyksiä. Liikuntasalin valaisimet ovat 2x58W loistelamppuvalaisimia (S- kuva 15). Valaistustasot ovat noin 350 lux. WC- ja sosiaalitilojen valaisimet ovat loistelamppuvalaisimia ja alkuperäisiä hehkulamppuvalaisimia. Opettajien tilojen valaisimet ovat 2x36W loistelamppuvalaisimia (S- kuva 16), valaisimet on asennettu pinta-asennuksena. Teknisten tilojen valaisimet ovat 2x36W loistelamppuvalaisimia (S- kuva 17). Ullakkotilojen valaisimet ovat hehkulamppuvalaisimia (S- kuva 18). Valaistustasot ovat yleisesti tyydyttävällä tasolla ja käytössä olevat valaisimet käyttötarkoitukseensa sopivia. Valaisimet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksien valaisimet ovat yleisesti teknisen käyttöikänsä lopuilla ja niiden huollontarve on lisääntynyt. Teknisten tilojen valaisimista puuttuu kupuja ja ullakkotilojen valaisimet ovat huonokuntoisia, eri puolilla rakennuksia on muutamia palaneita lamppuja ja valaisimien kupuja puuttuu. Lamppujen uusimisissa tulisi toteuttaa massavaihtoja ja valaisimet tulisi huoltaa/puhdistaa lampunvaihtojen yhteydessä. Toimenpide-ehdotukset Tarkastetaan valaisimet ja korjataan rikkinäiset. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Korjataan tilojen valaisimia tarpeen mukaan. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Uusitaan valaisimet mahdollisten saneerauksien yhteydessä. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 40 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H62 Kojeet ja laitteet Koulurakennuksen keittiön kylmälaitteet ovat pääosin mallia Porkka, lämpökojeet ovat pääosin mallia Metos ja Electrolux (S- kuva 19). Saunaosaston kiuas on mallia Helo 12 kW (S- kuva 20). Pesulaan on asennettu pesukone joka on mallia Miele WS 5405. Saunan pesutiloihin on asennettu sähköinen tasolämmitin. Opetustilojen laitteet työopetustiloissa on varustettu hätäpysäytyspainikkeilla. Laitteet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Laitteiden huolloista/tarkastuksista ei ole tietoja. Toimenpide-ehdotukset Uusitaan ja korjataan kiinteistön sähkölaitteita tarpeen mukaan. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 41 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU J1 Puhelinjärjestelmät J11 Yleisiin puhelinverkkoihin liitettävät puhelinjärjestelmät Puhelinverkon sisäverkko on MHS- tyyppisellä kaapelilla kaapeloitu verkko. Puhelinjärjestelmä palvelee tyydyttävästi nykyisiä käyttötarpeita. Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpide ehdotuksia. J4 Kiinteistön ATK-järjestelmät Rakennuksien ATK- järjestelmät ovat RJ 45 liittimillä toteutettuja järjestelmiä, ristikytkentätelineet ja aktiivilaitteet on sijoitettu opettajien tiloihin. Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpide ehdotuksia. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 42 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 5 Turva- ja valvontajärjestelmät J51 Paloilmoitusjärjestelmät Rakennuksiin ei ole asennettu paloilmoitinjärjestelmiä eikä palovaroittimia ole asennettu nykyisten suositusten mukaisesti. Sisäasiainministeriö on antanut asetuksen (239/2009) palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta. J56 Muut turva- ja valvontajärjestelmät Rakennuksiin on asennettu poistumistie ja turvavalaistusjärjestelmät, järjestelmän keskus on mallia Teknoware (S- kuva 21). Valaisimet ovat pääosin Teknowaren PL- lamppuvalaisimia. Liikuntasalirakennuksen poistumistievalaisimet ovat oma-akullisia. Keittiön IV- konehuoneeseen on asennettu rasvanerotuskaivon hälytyskeskus joka on mallia Labko SET/REK 101 (S- kuva 22). Poistumistievalaistusjärjestelmille ei ole laadittu huolto ja kunnossapito-ohjelmia eikä järjestelmiä ole huollettu. Rasvanerotuskaivon hälytysjärjestelmän huolloista ei ole tietoja. Toimenpide-ehdotukset Asennetaan palovaroittimet nykyisten suositusten mukaan. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Laaditaan poistumistie- ja turvavalaistusjärjestelmälle huolto ja kunnossapitosuunnitelma ja huolletaan järjestelmä. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Huolletaan rasvanerotuskaivon hälytysjärjestelmä. Toimenpiteet tulisi suorittaa vuonna 2010. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 43 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J62 Säätö- ja alakeskukset Rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu järjestelmä/laitekohtaisilla yksikkösäätimillä. Lämmönjaon yksikkösäädin on mallia Siemens PRU 10.64 (S- kuva 23). Keittiön IV- koneikkoa palvelee Siemens Synco koneikkokohtainen yksikkösäädin (S- kuva 24). Liikuntasalirakennuksen tiloja palvelevan IV- koneikon säätölaitteet ovat mallia Landis&Gyr Aerogyr 65.02. Rakennusautomaatiojärjestelmät ovat yleisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta alkuperäiset laitteet ovat teknisen käyttöikänsä lopuilla ja järjestelmien huollontarve on lisääntynyt. Rakennusautomaatiojärjestelmät olisi suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan tarkastelujakson aikana valvomopohjaiseksi järjestelmäksi. Valvomopohjainen järjestelmä selkiyttää säätö ja käyttötoimenpiteitä. J64 Kenttälaitteet Lämmitysjärjestelmän moottoriventtiilit ja termostaatit ovat pääosin Siemensin ja Honeywelin valmistamia laitteita (S- kuva 25). IV- järjestelmien moottoriventtiilit, peltimoottorit ja kanava-anturit ovat pääosin Landis&Staefan valmistamia laitteita. Liikuntatilarakennuksen IV- järjestelmän moottoriventtiilit, peltimoottorit ja kanava-anturit ovat Landis&Staefan valmistamia laitteita. Rakennuksien rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet ovat pääosin uusittuja laitteita ja ne ovat yleisesti tyydyttävässä kunnossa. Toimenpide-ehdotukset Säätöjärjestelmän toimintakunnon tarkastaminen Säätöjärjestelmien toimintakunto ja huolto tulee tehdä vuosittain. Tarkastuksissa ja huollossa havaitut puutteet / viat tulee korjata. Rakennusautomaatiojärjestelmän uusinta Järjestelmät tulee uusia tarpeen mukaisesti (tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta) tai IVkoneikon/lämmönalajakokeskuksen uusinnan yhteydessä. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 44 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 6 LISÄTUTKIMUKSET 6.1. Välittömästi tehtävät lisätutkimukset - Salaojaverkoston sisäpuolinen TV- kuvaus Piha-alueen sade- ja jätevesiverkoston TV- kuvaus Koulun lämpö-, vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus 6.2. Ennen kunnossapitosuunnittelua tehtävät tutkimukset 6.3. Ennen korjaussuunnittelua tehtävät tutkimukset Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 45 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU 7 KIINTEISTÖSSÄ TEHTYJÄ HAVAINTOJA VALOKUVINA RAK- kuva 1. Asfalttialueissa esiintyy melko pahoja painaumia ja halkeamia. RAK- kuva 2. Asfalttialueissa esiintyy melko pahoja painaumia ja halkeamia. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 46 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU RAK- kuva 3. Asfalttialueissa esiintyy melko pahoja halkeamia. RAK- kuva 4. Asfalttialueissa esiintyy melko pahoja painaumia ja halkeamia. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 47 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU RAK- kuva 5. Tukimuurissa on todettavissa pinnan irtoilua ja lohkeilua sekä halkeamia. RAK- kuva 6. Koulun päärakennuksen puuikkunoissa esiintyy maalipinnan irtoilua ja vaurioita sekä osittain lahovaurioita. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 48 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU RAK- kuva 7. Koulun päärakennuksen puuikkunoissa esiintyy maalipinnan irtoilua. RAK- kuva 8. Voimistelusalirakennuksen ikkunoissa on myös havaittavissa maalipinnan kulumia. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 49 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU RAK- kuva 9. Puurakenteisissa ovissa esiintyy maalipinnan kulumia ja irtoilua. RAK- kuva 10. Päärakennuksen vesikatteessa on havaittavissa hilseilyä. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 50 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU RAK- kuva 11. Voimistelusalin katoksen huopakatossa on painaumia. RAK- kuva 12. Mosaiikkibetonilattioissa on halkeamia, osa halkeamista on n. 10 mm leveitä Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 51 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU RAK- kuva 13. Opettajainhuoneen seinissä esiintyy halkeamia. RAK- kuva 14. Saunaosaston pinnat ovat kuluneet. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 52 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU LVI- kuva 1. Yleiskuva lämmönjakohuoneesta. LVI- kuva 2. Lämpöjohtoverkosto on jaettu voimistelusalisiiven ja koulurakennuksen verkostoihin. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 53 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU LVI- kuva 3. Yleiskuva patteriventtiilistä. LVI- kuva 4. Yleiskuva puhkisyöpyneestä käyttövesiputkesta. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 54 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU LVI- kuva 5. Liikuntasalirakennukseen olisi syytä asentaa omat pääsulkuventtiilit. LVI- kuva 6. Nousulinjoja on osin uusittu kellarikerroksessa valurautaputkella pantaliitoksin. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 55 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU LVI- kuva 7. Yleiskuva vesikalusteista. LVI- kuva 8. Yleiskuva vesikalusteista. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 56 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU LVI- kuva 9. Yleiskuva koulun vanhasta ilmastointikoneesta. LVI- kuva 10. Yleiskuva liikuntasalirakennuksen pesu- ja pukutilojen ilmastointikoneesta. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 57 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU LVI- kuva 11. Yleiskuva liikuntasalirakennuksen ilmastointikoneesta. LVI- kuva 12. Yleiskuva koulun rakenneaineisesta kanavasta. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 58 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU LVI- kuva 13. Yleiskuva koulun uusituista korvausilmaventtiileistä. LVI- kuva 14. Yleiskuva puutyösalin purunpoistolaitteesta. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 59 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 1. Sisäänkäynnin valaistus liikuntasalirakennus. S- kuva 2. Rakennuksien seiniin on asennettu HQL- valonheittimiä. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 60 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 3. Kentän valaistus. S- kuva 4. Sähköpääkeskus koulurakennus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 61 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 5. Koulurakennuksen alkuperäinen pää/NK- keskus. S- kuva 6. Lämmönjaon keskus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 62 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 7. Keittiön keskus. S- kuva 8. Alkuperäinen kiinteistökeskus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 63 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 9. Opetustiloja palveleva keskus. S -kuva 10. Liikuntasalirakennusta palveleva keskus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 64 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 11. Käytävän valaistus. S- kuva 12. Opetustilan valaistus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 65 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 13. Keittiön ja ruokasalin valaistus. S- kuva 14. Teknisen työn valaistus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 66 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 15. Liikuntasalin valaistus. S- kuva 16. Opettajien tilan valaistus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 67 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 17. Teknisen tilan valaistus. S- kuva 18. Ullakon valaistus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 68 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 19. Keittiö. S- kuva 20. Kiuas. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 69 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 21. Turva/ovimerkkivalaistusjärjestelmän keskus. S- kuva 22. Rasvanerotuskaivon hälytyskeskus. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 70 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 23. Lämmönjaon yksikkösäädin. S- kuva 24. Koneikkokohtainen yksikkösäädin. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 71 (72) KUNTOARVIO TUOMELAN KOULU S- kuva 25. Rakennusautomaatiojärjestelmän kenttälaitteet. Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy puh. 02071 52436 PL 501 fax 02071 52340 02601 ESPOO s-posti: [email protected] Sivu 72 (72) LIITE 2 12.1.2011 Vantaan kaupungin tilakeskus Hankepalvelut, hankevalmistelu Kielotie 13, 01300 Vantaa TUOMELAN KOULU perusparannus ja laajennus HANKESUUNNITELMA 2(14) SISÄLLYSLUETTELO 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. JOHDANTO ................................................................................................................3 TOIMINNASTA JOHTUVAT MUUTOSTARPEET JA MITOITUSPERUSTEET ..............3 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 Toiminta ja mitoitusperusteet ...................................................................................3 Toiminnasta johtuvat muutostarpeet .........................................................................4 Tilaohjelma..............................................................................................................5 Keittiö.....................................................................................................................6 Piha ........................................................................................................................6 KIINTEISTÖN KUNTO, SUORITETUT SELVITYKSET JA TUTKIMUKSET .....................7 3.1 Kiinteistön kunto......................................................................................................7 3.2 Kiinteistössä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä...............................................................7 3.3 Kiinteistöstä tehdyt tutkimukset ja kuntoarviot...........................................................8 3.4 Rakenteet ja niiden korjaustarve ...............................................................................8 RAKENNUKSELLE JA TILOILLE ASETETTAVAT TEKNISET VAATIMUKSET ..............10 4.1 Yleistä ...................................................................................................................10 4.2 Kaupunkikuvalliset ja rakennussuojelulliset tavoitteet ...............................................10 4.3 Väestönsuoja.........................................................................................................11 4.4 Tekniset tilat..........................................................................................................11 4.5 Rakennustapaselostus ............................................................................................11 4.6 LVIA-tekniikka........................................................................................................11 4.7 Sähkö- ja teletekniikka............................................................................................12 4.8 Työturvallisuus.......................................................................................................12 SELVITYS TONTISTA ................................................................................................12 7.1 Yleistä ...................................................................................................................12 7.2 Erityisvaatimukset..................................................................................................12 KUSTANNUKSET ......................................................................................................13 HANKEAIKATAULU JA RAHOITUS ..........................................................................13 VAIHEISTUS JA VÄISTÖTILAT ..................................................................................13 HANKESUUNNITELMATYÖRYHMÄ ........................................................................14 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 huonetilaohjelma keittiölaiteluettelo asemakaavaote ja -määräykset tonttikartta rakennustapaselostus LVIA-selostus sähköselostus alustavat perustamisolosuhteet tavoitehintalaskelma vuokrakustannuslaskelma elinkaarikustannuslaskelma 3(14) 1. JOHDANTO Hankkeen tiedot: Nimi: Osoite: Kaupunginosa: Kortteli: Tontti: Valmistumisvuosi: Koulurakennus: Liikuntasalirakennus: Tuomelan koulu Ainontie 44, 01630 Vantaa 12 Hämeenkylä 12000 YO-1 1931 ja 1957, liikuntasali 1988 kerrosala 2090 m2 tilavuus 8710 m3 kerrosala 576 m2 tilavuus 3760 m3 Tuomelan koulu sijaitsee Länsi-Vantaalla Tuomelan tilan ja Hämeenkylän kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa maisemissa Kuninkaantien varrella. 2-kerroksinen harjakattoinen, rapattu kivirakennus rakennettiin vuonna 1931 ja Jalmari Pesosen suunnittelema 3-kerroksinen laajennus 1957. Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnittelema erillinen liikuntasalirakennus valmistui 1988 ja oma urheilukenttä 1993. YO-1 korttelialueen pinta-ala on kaavaselostuksen mukaan 2,72 ha, rakennusoikeus 4157 k-m2. Alueelle ei ole laadittu tonttijakoa, joten kortteli koostuu useammasta kiinteistöstä/ kiinteistön osasta. Kaikki kiinteistöt ovat Vantaan kaupungin omistuksessa. Pääkoulu on suojeltu kaavassa, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta merkittävä rakennus. Korjaus-, muutosja lisärakennustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Tuomelan koulun perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvitys on hyväksytty opetuslautakunnassa 22.11.2010 § 17 ja tilakeskuksen lautakunnassa 7.12.2010 § 10. 2. TOIMINNASTA JOHTUVAT MUUTOSTARPEET JA MITOITUSPERUSTEET 2.1 Toiminta ja mitoitusperusteet Tuomelan koulu on 1-6 luokkien alakoulu, jossa oppilasmäärä on noin 180 eli yhdeksän perusopetusryhmää. Koulukohtainen ennuste vuoteen 2020 osoittaa oppilasmäärän pysyvän samalla tasolla. 4(14) Henkilökuntaa on rehtori mukaan lukien yhdeksän luokanopettajaa, erityisopettaja sekä kouluavustaja, koulusihteeri, talonmies, ruokavastaava ja siivooja, yhteensä 15 vakituista henkilöä. Kerrasta pariin kertaan viikossa on lisäksi 3-7 muuta henkilökuntaan kuuluvaa, jotka käyttävät samoja tiloja. Iltapäiväkerhossa on päivittäin kaksi aikuista. 2.2 Toiminnasta johtuvat muutostarpeet Koulun vanhin siipi muutettiin opettajien asuinkäyttöön uudemman osan valmistuttua. Pohja on sokkeloinen, täynnä asuinhuonekopperoita ja varastokomeroita. Pohjakerroksessa on asuntojen kellarikomeroita ja sauna. Kolme asuntoa on otettu koulun käyttöön ilman, että niissä on tehty tarpeellisia muutoksia - yksi asunto on edelleen asuntokäytössä. Yhdessä asunnossa toimii 1.-2. -luokkalaisten iltapäiväkerho. Perusopetustilat Koulussa on 9 opettajaa ja perusopetusryhmää, mutta vain 5 kokonaista OT3luokkatilaa. Kotiluokkina käytetään lisäksi tekstiilityö- / musiikkiluokkaa, näyttämöä sekä kahta lähinnä OT 2 -kokoista luokkaa. Luokkien varustuksissa on puutteita. Ruokailutila ja keittiö Ruokailutila on alimittainen. Tilaa on vain vajaa puolet tarpeeseen nähden. Koulussa joudutaan syömään kolmessa vuorossa, linjasto on liian lyhyt ja kulku ruokalaan on vaikeasti yhden portaan kautta (jonotus portaassa). Keittiö on sijoitettu 1980-luvulla yksikerroksiseen wc-siipeen ja keittiön ja ruokalan lattia sijaitsevat eri tasoissa, jolloin ruoan kuljetus linjastolle luiskaa pitkin on vaikeaa. Teknisen työn tilat Teknisen työn tilojen pitäisi olla 50% suuremmat. Sieltä puuttuvat mm. konesali ja maalaustila sekä kunnon varastotilat. Turvavälit eivät ole riittävät. Erityisopetustilat Koulussa on erillinen tekstiilityö- ja atk-luokka. Koulusta puuttuvat erilliset musiikkija kuvaamataidon opetustilat ja pienryhmätiloja. Hallinto- ja oppilashuollon tilat Opettajien tilat ovat niukat. Opettajilla ei ole sosiaalitiloja. Neuvottelutila on kirjastossa ja toimii läpikulkutilana kuraattorille. Terveydenhuollon tilat ovat alimitoitetut. Esteettömyys Esteettömyys ei toteudu koulussa. Keittiö sijaitsee eri tasossa kuin ruokasali ja koulun siivet ovat eri tasoissa. Asuntoportaasta puuttuu osittain sisäyhteys muuhun kouluun. Talossa ei ole hissiä pyörätuolilla kulkeville. Liikuntatilat Liikuntasalirakennuksesta puuttuu tarpeellisia varastotiloja, mikä vaikeuttaa koulun jokapäiväistä toimintaa. Näyttämölle kuljetaan pukuhuoneen läpi. 5(14) Sisäilma Opetustiloissa on ainoastaan poistoilma ja korvausilma otetaan ikkunoihin tehdyistä rakoventtiileistä. Ilma on tunkkaista ja ikkunoiden luona vetoista. Talvella on erittäin kylmä ja keväällä tilat ylikuumenevat. Talon henkilökunta on oireillut eri tiloissa. 2.3 Tilaohjelma Hankesuunnitelman huonetilaohjelma on laadittu tämän päivän tavoitteiden mukaiseksi 1,5 luokkasarjaiseksi alakouluksi, johon enimmillään mahtuu noin 230 oppilasta. Näin koulu voi ottaa vastaan osan alueen ennakoidusta oppilasmäärän kasvusta. Koulun tilat ovat alimittaiset nykyiseenkin oppilasmäärään nähden. Liitteenä olevassa huonetilaohjelmassa on esitetty normaalitilanne nykymitoituksella, jonka mukaan lisärakennustarve on 444 hym2. Tontilla on rakennusoikeutta jäljellä 4157 kem2. Seuraavilla toiminnallisilla muutostöillä koulun olemassa olevat tilat pyritään saamaan tehokkaammin opetuskäyttöön: Yksi asunto muutetaan opetustilaksi. Yksi asunto muutetaan opettajainhuoneeksi. Yksi asunto muutetaan oppilashuoltotiloiksi. Yksi asunto muutetaan iltapäiväkerholle, jolloin se saa käyttöönsä keittiön ja eteisen lisäksi isomman tilan, jota voidaan käyttää aamupäivällä opetukseen. Teknisen työn tila laajenee ruokasaliin. Ruokasali siirtyy kolmannen kerroksen korkeaan tilaan (alunperin liikuntasali ja näyttämö). Musiikinopetus järjestetään ruokasalissa - pohjoissivun varastoja käytetään soitinvarastoina. Kuvaamataidon opetus järjestetään edelleen luokissa. Kirjasto ja atk-tila yhdistetään, ja tila toimii läpikulkutilana, tarvittaessa neuvottelutilana (paljeseinä tms. tilanjakaja). Mahdollista on myös järjestää atk-opetus siirrettävillä läppärivaunuilla omissa luokissa. Vahtimestari saa oman tilan 1. krs aulaan. Vanhan osan pohjakerroksen sijoitetaan sosiaalitiloja ja varastoja. Vanhan osan ullakolle sijoitetaan iv-konehuone. Pääkouluun sijoitetaan 11-12 wc:tä. Liikuntasalirakennuksessa järjestetään suoraan kulku näyttämölle ilman kulkua pukuhuoneen läpi sekä muodostetaan pieni varastotila toisesta pukuhuoneen osasta. Muutostöiden lisäksi kouluun esitetään laajennusta tilantarpeen täyttämiseksi. Muutostöissä ja niiden suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon rakennuksen historiallinen arvo ja sen rakennussuojelulliset näkökohdat. Pääkoulun laajennus Pääkouluun esitetään n. 220 hym2 (n. 343 kem2 ) laajennusta purettavan keittiön kohdalle neljään kerrokseen. Laajennus erotetaan vanhasta koulusta asemakaavan ohjeen mukaan kevyellä (lasisella) väliosalla ja suunnittelussa huomioidaan vanhan koulun kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne. 6(14) Laajennukseen sijoitetaan seuraavia koulusta puuttuvia tiloja: Hissi, jonka rakentamista eivät vanhat rakenteet kestä, joka tapauksessa sijoitettava rakennuksen ulkopuolelle. Pohjakerrokseen mm. ulkourheiluvälinevarasto, kiinteistönhoitotila, siivouskeskus, purunpoistotila. Ensimmäiseen kerrokseen OT3 -kokoinen perusopetusluokka. Toiseen kerrokseen tekstiilityön luokka, joka voi toimia myös perusopetustilana. Kolmanteen kerrokseen keittiö ja iv-konehuone, joka palvelee alapuolella olevia tiloja (tai ko. tiloihin ns. kaappikojeina, mikäli eivät mahdu ullakolle). Liikuntasalirakennukseen esitetään lisäksi muutostöihin liittyvää n. 30 kem2 varastolaajennusosaa, jossa on n. 20 hym2 lämmintä varastotilaa isoille esineille kuten piano ja nojapuut. Varastoon liitetään n. 6 m2 paloturvallinen jätekatos purettavan jätekatoksen tilalle. Varastolaajennus tulee salin poistumistieovien kohdalle pohjoissivulle, ja sieltä tehdään yhteys ulos. Huonetilaohjelma liite 1. 2.4 Keittiö Keittiö suunnitellaan yhteistyössä Vantaan kaupungin ateriapalveluiden suunnittelijan kanssa. Keittiötiloissa noudatetaan palvelukeittiön (=ent. jakelukeittiö) laiteluetteloa ja mallityöselitystä. Sen lisäksi keittiö varustetaan aina erillisellä siivouskomerotilalla. Keittiön sosiaalitila sijaitsee neljännessä kerroksessa keittiön viereisen portaan päällä. Keittiölaiteluettelo liite 2. 2.5 Piha Pihavarusteina on ainoastaan huonokuntoinen keinu ja koripalloteline. Pihan päällysteenä on sekä soraa että asfalttia ja se on täynnä suuria kuoppia. Istutusalueet ovat hoitamattomat ja huonokuntoiset mm. koulun pääsisäänkäynnin vieressä. Itärinteessä on ränsistynyt koulupuutarha. Teräsverkkoaita liikuntasalirakennuksen eteläpuolella on huonokuntoinen. Pihan länsipuolella ei ole aitaa rajaamassa kenttää Tuomelan tilasta. Kouluun on tehty vuonna 1997 erillinen pallokenttä. Pihalla tehdään seuraavia kunnostustoimenpiteitä: - asfalttialueiden uusiminen rakennekerroksineen ja sorapintaisen piha-alueen tasoitus - nurmi- ja istutusalueiden kunnostukset - maanpinnan kallistusten korjaukset (kts. pintakallistusselvitys) - pääsisäänkäynnin edessä olevien rikkonaisten laattojen uusiminen 7(14) - tukimuurin korjaus ja pinnoitus, kaiteen puhdistus ja maalaus - katosten maalaus - eteläsivun teräsverkkoaidan uusiminen - pihan rajaaminen aidalla Tuomelan tilalle päin, pallokentän aitaaminen kokonaan - uudet alakoulun leikkivälineet - puisen, lähellä liikuntasalirakennusta sijaitsevan jätekatoksen purkaminen - parkkialueen uusiminen niin, että sinne saadaan turvallinen saatto- ja huoltoliikenne - ympyräajo. Jalankulku erotetaan autoliikenteestä. Tontinkäyttösuunnitelma liitteessä 4. 3. KIINTEISTÖN KUNTO, SUORITETUT SELVITYKSET JA TUTKIMUKSET 3.1 Kiinteistön kunto Koulu on monilta osiltaan huonossa kunnossa ja peruskorjauksen tarpeessa. Sieltä on raportoitu mm. seuraavia teknisiä puutteita: vuotavaa vesikattoa on korjattu vain reikiä paikkaamalla ikkunat ovat huonossa kunnossa, osittain lahoja, tuuletusikkunat toimivat huonosti ja niistä vetää runsaasti ulko-ovet ovat huonossa kunnossa opetustilojen ja käytävien seinien sekä kattojen maalipinnat huonokuntoisia opetustiloihin tulee viemärihajuja oppilaiden juomavesipisteet ovat huonossa kunnossa, eivät toimi opetustilojen ilmanvaihto huono kiinteistöstä puuttuu huoltokirja 3.2 Kiinteistössä tehtyjä muutos- ja korjaustöitä - keittiö entisiin käymälätiloihin pohjakerrokseen v. 1985 - liikuntasali ja näyttämö 3. kerroksessa muutettu opetustiloiksi v. 1988 - urheilukenttä rakennettu v. 1993 - salaojia päärakennukseen v. 1998 - asuntotiloja muutettu opetuskäyttöön v. 2000 - atk-luokka asunnosta v. 2000 - julkisivurappaus v. 2002 - keittiössä korjauksia v. 2004 - peltikatto maalattu v. 2005 8(14) - 3.3 3.4 vanhan osan kaivamattomat tilat pudistettu, täytetty ja asennettu maanvarainen laatta 2003 ja –05 Kiinteistöstä tehdyt tutkimukset ja kuntoarviot - Asbestikartoitusraportti, ASB-yhtiöt 26.5.2004 - Kosteusvauriokartoitusraportti, ASB-yhtiöt 26.5.2004 - Saumamassan 28.7.2004 - Salaojien ja viemärikaivojen sisäpuolinen tv-kuvaus, Tekmanni Service Oy 30.11.2004 - Radontutkimus 2.6.2006 - Päärakennuksen ilmanvaihdon ilmamäärämittaukset, Tekmanni Service Oy 14.3.2008 - LVIRS-tekninen kuntoarvio, Lemminkäinen Kiinteistötekniikka Oy 17.5.2010 - Liikuntasalirakennuksen iv-kuntotutkimukset, APTLukkari 21.6.2010 - Vesikaton kunnon selvitys, Asb-Consult Oy 29.09.2010 - Haitta-ainekartoitus (asbesti ja lyijy), liikuntasalirakennus, ASB-Consult Oy 3.12.2010 - Pintakallistusselvitys, ASB-Consult Oy 9.12.2010 lyijypitoisuuden kartoitus, liikuntasalirakennus, ASB-yhtiöt Rakenteet ja niiden korjaustarve Päärakennus on perustettu betonirakenteisten seinä- ja pilarianturoiden varaan. Alapohjana on betonirakenteinen maanvarainen laatta, kantavat rakenteet ovat betonirakenteisia seiniä ja pilareita ja muurattua massiivitiiliseinää. Kantavat vaakarakenteet ovat betonirakenteista ylälaattaholvia, ulkoseinät muurattua, rapattua tiiltä. Vesikatto on ruodelaudoituksen päälle asennettu konesaumattu, maalattu peltikatto. Ikkunat ovat 2-lasisia maalattuja puuikkunoita ja ovet puisia umpi- tai lasiovia. Ulkoseinien rappaus on toistaiseksi hyvässä kunnossa. Ulkopuolisten rakenteiden korjaustarve: Päärakennus o maalipintaisten sokkelien huoltomaalaus o puuikkunoiden kunnostaminen ja tiivistäminen mahdollisuuksien mukaan ja mahdollisen kolmannen lasin tekeminen sisäpuolelle, tai, jos ikkunat ovat liian huonokuntoiset, niiden uusiminen (uusi ikkuna esim. 2-lasinen maalattu puuikkuna, joista sisempi lasi ns. lämpölasi), helojen korjaukset / uusimiset, samalla uusitaan ikkunoiden vesipellit aluskatteellisina 9(14) o ulko-ovien kunnostus, lukkojen ja helojen korjaukset / uusimiset o parvekkeen huoltomaalaus o vesikaton uusiminen ja aluskatteen asentaminen, myös kattosillat, tikkaat, lumiesteet ym. uusitaan o ulkoseinän ja alapohjan kosteusvauriokorjaus saunaosastopäädyssä Liikuntasalirakennus o ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostus ja maalaus o peltikaton vanhojen paikkausten, vuotokohtien ja katoksen huopakatteen painumien korjaus, katon pesu ja maalaus Sisäpuolisten rakenteiden korjaustarve: Päärakennus - mosaiikkibetonilattioiden halkeamien korjaus - seinien korjaukset ja maalaukset - vanhojen muovimattolattioiden uusimiset - välipohjan kunnostus - teknisen työn puulattian uusiminen alusrakenteineen (eriste + betonilaatta) - uuden ruokasalin lattian ääneneristäminen - luokkien äänitason vaimentaminen - saunatilan ja pesutuvan sekä päätyvaraston rakenteet ovat iäkkäitä ja niistä todennäköisesti puuttuvat vedeneristeet, muutettaessa tiloja toiseen käyttötarkoitukseen joudutaan purkamaan alapohjarakenne ja uusimaan se asianmukaisin rakennekerroksin - vanhan hiililuukun eristys - luokkien katoissa putkivuodon jälkiä - alakattojen uusimiset - toiminnallisiin muutoksiin liittyvät korjaukset Liikuntasalirakennus - salin lattian hionta ja lakkaus - seinien ja kattojen maalaus - kattovuotojen jäljet korjataan - märkätilojen lattialaatat uusitaan - ikkunoiden pallosuojaus - näyttämötekniikkaa uusitaan toimivaksi sekä näyttämön verhot uusitaan - toiminnallisiin muutoksiin liittyvät korjaukset 10(14) 4. RAKENNUKSELLE JA TILOILLE ASETETTAVAT TEKNISET VAATIMUKSET 4.1 Yleistä Tilojen vaatimustaso on Vantaan kaupungin opetustilojen normaalin käytännön mukaista tasoa (mm. Vantaan kaupungin tilakeskuksen suunnitteluohjeet ja huonekortit sekä yleiset ko. tiloja koskevat määräykset ja ohjeet). Tilojen tulee täyttää mm. Opetushallituksen eri tiloille laatimat ohjeet. Taloteknisissä järjestelmissä noudatetaan Tilakeskuksen koulujen yleistä vakiokäytäntöä. Muutos- ja perusparannustyön lähtökohtana on olevien tilojen pääsääntöinen hyödyntäminen. Pintamateriaalit ja kalusteet uusitaan pääosin. Muutos- ja perusparannustyössä on huomioitava kaikissa ratkaisuissa liikkumisesteettömyys, jotta tiloissa liikkuminen on mahdollista pyörätuolilla sekä muiden apuvälineiden kanssa. Tilojen akustinen luokitus (SFS 5907 mukaan) tulee olla vähintään luokkaa C. Sisäilman laatutavoitteet asetetaan luokkaan S2. Tiloissa käytettävien materiaalien tulee olla päästöluokaltaan vähintään M1 luokan tuotteita. Työturvallisuuteen ja ergonomiaan tulee suunnittelussa kiinnittää huomiota. Kaikkien pintojen on oltava allergisoimattomilla aineilla puhdistettavia ja helposti hoidettavia. Suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla vaikutetaan rakennuksen elinkaareen. Tehdyt ratkaisut valitaan mahdollisimman ekologisin perustein. Noudatetaan Vantaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Huomiota kiinnitetään jätehuollon järjestämiseen, materiaalivalintoihin ja energiasäästöihin. Vanhojen rakenteiden u-arvoissa tavoitellaan vuoden 1985 tasoa, johon pyritään kompensoimalla ja parantamalla rakenteita ja tekniikkaa. Uusissa rakenteissa käytetään vuoden 2010 normitasoja. 4.2 Kaupunkikuvalliset ja rakennussuojelulliset tavoitteet Asemakaavassa on määritelty periaatteet rakennussuojelulle, jotka tulee huomioida koulun peruskorjauksessa ja laajennuksen suunnittelussa. Laajennukset tulee suunnitella niin, että myöhempi rakennusoikeuden käyttö on mahdollista ja luontevaa. Laajennuksen tulee sopeutua julkisivujen materiaalin, muodon, värityksen ja jäsentelyn suhteen vanhaan rakennuskantaan ja se voidaan liittää siihen kevyin rakennelmin. Kaupunginmuseon rakennustutkijan mukaan pääkoulun laajennusta ei ole hyvä tehdä vanhaa massaa samantyylisenä jatkaen, vaan se irtiotetaan kevyellä (lasisella) väliosalla ja materiaaleiltaan jossain määrin erilaisena, silti vanhaan sopeutuvana. Uudet ilmanvaihtosäleiköt sijoitetaan sisäpihan puoleiselle kattolappeelle. 11(14) Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi on kiinnitettävä huomiota varsinkin pääsuunnittelijan ja lvi-suunnittelijan valintaan. Pääsuunnittelija tekee tai teettää suunnittelutyön aluksi kohteesta rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksessä inventoidaan rakennus tila kerrallaan, mm. ikkunoiden kunto huoneittain. 4.3 Väestönsuoja Nykyinen väestönsuoja sijaitsee liikuntasalirakennuksessa ja toimii varastona. Perusparannuksessa ei tule väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta, koska kouluun ei tehdä yli 600 m2 laajennusta (Pelastuslaki 468/2003 60§). 4.4 Tekniset tilat Pohjakerroksessa sijaitseva lämmönjakohuone pysyy paikallaan. Kouluun tulee uusi ilmanvaihtokonehuone ullakolle, laajennuksen viereisen portaan päälle entisiin sosiaalitiloihin sekä laajennukseen keittiön viereen. 4.5 Rakennustapaselostus Rakennustapaselostus liitteessä 5. 4.6 LVIA-tekniikka Päärakennuksen luokissa on koneellinen poistoilmanvaihto huippuimureilla, osittain painovoimaisena. Iv-konehuoneita ei ole. Ruokalassa ja puutyöluokassa on tilakohtaiset tulokojeet. Ilmanvaihdon mitoitus ei vastaa nykymääräyksiä ja luokkatiloissa ilmanvaihtuvuus on heikko. Rakennetaan iv-konehuoneet ja varustetaan rakennus koneellisella, lämmöntalteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Lämmitysjärjestelmä sekä vesija viemäriputket ja -kalusteet uusitaan. Liikuntasalirakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä. Ilmanvaihtokonehuone sijaitsee kellarissa. Ilmanvaihtokoneet ovat pääosin välttävässä ja paikoin jopa huonossa kunnossa. Kammioissa esiintyy epäpuhtauksia ja rikkinäisiä mineraalivillapintoja. Wc-kalusteet uusitaan. Putkistojen toiminta tarkistetaan ja puutteet korjataan. Lämmitysjärjestelmä ja poistokojeet korjataan ja huolletaan sekä salin kojeeseen lisätään lämmöntalteenotto. Pesutilan alakaton päällä oleva kone siirretään esim. varastoon. Iv-kanavat nuohotaan ja säädetään. LVIA -selostus liitteessä 6. 12(14) 4.7 Sähkö- ja teletekniikka Kaikki sähkö- ja telejärjestelmät uusitaan. Sähköselostus liitteessä 7. 4.8 Työturvallisuus Rakennushankkeessa kaikki osapuolet huomioivat työturvallisuuslain 738/2002 velvoitteet. Hankkeeseen nimetään työturvallisuuskoordinaattori. Laaditaan turvallisuusasiakirja, johon kerätään rakennuspaikan vaaratekijät. Työturvallisuus otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. Päärakennuksessa on asbestia monissa materiaaleissa, mm. putkieristeissä ja vanhemmissa luja-levyissä. Huomioitava purku- ja korjaustöissä. Liikuntasalirakennuksen sokkelielementtisaumoissa on lyijyä raja-arvon ylittäviä määriä, mahdollinen purkujäte on käsiteltävä ongelmajätteenä. 5. SELVITYS TONTISTA 7.1 Yleistä Kaavamuutoksen YO-1 korttelialueen pinta-ala on kaavaselostuksen mukaan 2,72 ha, rakennusoikeus 4157 k-m2. Alueelle ei ole laadittu tonttijakoa, joten kortteli koostuu useammasta kiinteistöstä/ kiinteistön osasta. Kaikki kiinteistöt ovat Vantaan kaupungin omistuksessa. Vanha koulu on suojeltu kaavassa, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta merkittävä rakennus. Korjaus-, muutos- ja lisärakennustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Asemakaavaote ja -määräykset liitteessä 3. 7.2 Erityisvaatimukset Pintamaalajikartan mukaan tontti on T- eli täyttö- ja toiminta-alueella. Alueen luonnollinen maapohja on savea. Maakerrokset ovat routivia. Piha-alueiden sekä putkijohtolinjojen osalta tulee varautua stabilointiin. Rakennustäytöt sekä pihatäytöt tulisi tehdä kevennettyinä alueen kokonaisvakavuuden vuoksi. 13(14) Pääkoulun laajennus sijoitetaan suurin piirtein nykyisen keittiösiiven kohdalle. Tältä kohdalta on parhaillaan tekeillä pohjatutkimus, mutta varaudutaan paalutukseen ja kantavaan alapohjaan. Liikuntasalirakennuksen laajennus tulee hätäpoistumistieovien kohdalle. Laajennus paalutetaan ja lattia tehdään kantavana alustavan perustamistapalausunnon mukaan. Liikuntasalirakennuksen laajennuksen alustavat perustamisolosuhteet liite 8. 6. KUSTANNUKSET Hankkeelle lasketut kustannukset löytyvät liitteistä 9-11: LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 tavoitehintalaskelma vuokrakustannuslaskelma elinkaarikustannuslaskelma 7. HANKEAIKATAULU JA RAHOITUS Alustavan aikataulun mukaan suunnittelu alkaa huhtikuussa 2011 ja rakentaminen ajoittuu vuosiin 2012-13. Vantaan taloussuunnitelmassa 2011-14 kohdassa "rakennusten peruskorjaukset" hankkeen toteuttamiseen on varauduttu vuosina 2012-13 yhteensä 4,9 miljoonalla eurolla, joka sisältää arvioidun laajennuksen n. 1 miljoona euroa. 8. VAIHEISTUS JA VÄISTÖTILAT Peruskorjaus ja laajennus tehdään yhdessä vaiheessa. Myllymäen tai Laajavuoren koulu voivat toimia väistötilana Tuomelan koululle peruskorjauksen ajan. Koulut sijaitsevat n. viiden kilometrin päässä. 14(14) 9. HANKESUUNNITELMATYÖRYHMÄ Tuomelan koulun hankesuunnitelmatyöryhmään ovat kuuluneet seuraavat osapuolet: Arja Törmä, rakennuttaja-arkkitehti, tarveselvityksen laatija, TKE, hankevalmistelu Aimo Kurki, toimistoarkkitehti, SIVI Tuula Eerola, koulunjohtaja, Tuomelan koulu Ari Leppä, varajohtaja, Tuomelan koulu Esko Hyytiäinen, kouluisäntä, Tuomelan koulu Jaana Moberg, rakennustutkija, kaupunginmuseo Maisa Manner, suunnittelija, TKE ateriapalvelut Marja-Leena Jämsén, työsuojeluvaltuutettu Lisäksi hankkeeseen ovat Tilakeskuksen hankepalvelusta asiantuntijoina osallistuneet seuraavat henkilöt: Jouni Räsänen, rakennesuunnittelija Timo Sippola, lvi-suunnittelija Pekka Halonen, sähkösuunnittelija Raimo Haltunen, kustannuslaskija Tapani Torppa, rakennuttaja-insinööri 15 TILANTARPEEN TUNNUSLUVUT LIITE 1 TUOMELAN KOULU, hto tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa varten 21.9.2010 NYKYTILAT Perusopetusryhmien lukumäärä 9 Oppilasmäärä 179 1. HALLINTO-, TYÖ-, NEUVOTTELU- JA KIRJASTOTILAT koulun johtajan tai rehtorin huone kanslia huone (myös psykokogin käytössä) vahtimestarin huone opettajien huone ja työskentelytilat; 6m2/opett. por. > 7 tv- ja keskusradiotila Hallinto-, työ- ja neuvottelutilat 3 3 Kirjastohuone ja kirjaston hoitajan huone 2. OPETUSTILAT * opetustila 1 opetustila 2 opetustila 3 ot 3 iltapäiväkerho erityisopetus tekstiilityö musiikki ja kuvaamataito musiikki ja tekstiilityö a) luokkatila 13.5 17 2.5 40 73 arkisto- tai varastotila monistamo- ja materiaalihuone Hallinnon varastotilat 9 230 4.5 11 15.5 0 14 14 8 54 10 100 0 2 15 17 46 2 45 2 93 6* 361.5 * 52.5 * 59 * 44 70 *ent. asunto 47,5 1 3 9 20 120 540 *sis. atk-luokan 60,5 *nyk. asunto 54,5 60 *ent. asunto 59 *ent. asunto 46 85 120 113 768 945 110 110 160 160 878 1105 263.5 39 302.5 263.5 39 302.5 23 23 10 25 40 15 90 Kiinteistönhoitotila 50 16 erillinen opetusvälinetila Erilliset opetusvälinetilat 4. SOSIAALITILAT 3 3 27 27 tekninen työ b) erikoisvarustettu luokkatila c) auditorio, luentosali Luokkatila, luentosali liikunta näyttämötilat Liikunta- ja näyttämötilat 3. VARASTOTILAT näyttämön varasto tuolivarasto voimisteluvälinetila ulkourheiluvälinetila Liikunnan ja näyttämön varastot 2 Oppilaiden pukeutumis- ja peseytymistilat 2 59.5 59.5 Liikunnanopettajan pukeutumis- ja peseytymistilat 2 11 12 opettajien WC-tilat keittiö- ja siivoushenkilökunnan puk. ja pes.tilat Pukeutumis-, peseytymis- ja WC-tilat 3 2 7.5 24.5 32 8 17 25 13 26 Oppilaiden WC-tilat 1) kuraattorin huone terveydenhoitotilat ja lepohuone Terveydenhoitotilat 5. RUOKAILUTILAT 14 25 13.5 13.5 15 25 40 Suurkeittiö aputiloineen, varastot mukaanluettuina 52 65 Ruokasali; 0,5 m2 / oppilas 66 140 1601 "75 %:n sääntö" kiinteistönhoito 0,8 % hyötyalasta; 10 - 22 m2 SIIVOUSTOIMEN TILAT 5 YHTEENSÄ / HYM2 HYM2 / OPPILAS Kellarin kaivamaton tila (104 m2) kellaritilat saunatilat pyykkitupa Yhteensä, mikäli kellaritila otetaan käyttöön 50 15.5 2078 16 16 1666 2110 9.3 9.2 2 44.5 27 2 30 101.5 1768 25.10.2010 SBJ 1) 1 WC (1,5 m2) alkavaa 15 oppilasta kohti, kuitenkin vähintään 1 inva-WC (5,5 m2) 16 1 VANTAAN KAUPUNKI Ateria- ja siivouspalvelut Maisa Manner 25.8.2010 Tuomelan koulun keittiön alustava laiteluettelo Keittö tulee toimimaan palvelu(=jakelu)-keittiönä, jossa valmistetaan erityisruokavalioannoksia ja energialisäkkeet. Ruoka tuodaan kylmänä tai kuumana alueen koulusta. Kylmän ruoan kuljetus 2-3 kertaa viikkossa. Ruokailijat oppilaita n. 170 aikuisruokailijat 10 - 15 Käytetyt lyhenteet Pos. A1=RST-allas400x800x100 mm PK=puolikiinteä PR=pistorasia IT=inform.teknologia (RS) A2=RST-allas600x900x100 mm JS=jätesiirtoputki PK=puolikiinteä A=alakautta A3=RST-allas300x300x100 mm Pa=pesuaineliitäntä K=kiinteä Y=yläkautta A4=RST-allas400x400x100 mm Ls= lämpösäteily VK=virtakisko S=seinästä A6=RST-allas600x600x100 mm Ha=huuhteluaineliit. HK=huoltokytkin T=työpistevalaistus RR=RST-ruuturitilä Po=poistoputki Vv=varoventtiili SP=suojakotelo yläp. asenn. VL=vesilukko PKv=pehmennetty kylmävesi LPV=läpivientiholkki Ky=keskuskylmäkoneliitäntä Kpl Laite LAITTEELLE VARATTAVA RAKENNUSTEKNINEN LIITÄNTÄ RU-urakka LVI-urakka Sähkö-urakka Sähkö / IT-urakka 400V/50Hz 3L+N+Pe 1 KEITTIÖ RST-työpöytä L=n. 1200 mm - alla ritilähyllyä 2 RST-seinähylly L=n. 1200 mm 1 Tasovaunut GN-johtein - kahdella tasolla -koko n.400 x 600 1 Korivaunu - kapasiteetti kahdeksalle 500x500 mm astiakorille - kahdeksan johdeparia - 600 x 600 x 1600 mm 1 Mikroaaltouuni 230V/50Hz 1L+N+Pe T 3,0kW PR,S 17 2 - suurtalousmalli 1 RST-työpöytä XXXX x 650 x 850/1450 mm (PxLxK) - sähköinen korkeussäätö - alta avoin 1 RST-pesupöytä XXXX x 650 x 850/1450 mm (PxLxK) - allas GN2/1 x 210 mm - alla ritilähyllyä + leikkulautateline 4-6 laudalle - alla laatikosto pyörillä 1 Ruoankuljetus- lämmitys- ja säilytysvaunu - 8-10 GN 1/1 -65 vuokaa - kuumennusosa kylmäsäilytystoiminnolla - johdekehikkojalusta 3xPR,S Kv15/Lv15 + SEK + letkujuoksuputki Lk70 + Po50 7,8 kw 400V 3N~ 3 Ruokien kuljetusvaunu - lämpöeristys esim hupulla - riittävän tukeva ruokien kuljettamiseen valmistuskeittiöstä palvelukeittiöön - varmistettava vuokien paikoillaan pysyminen kuljetuksen aikana - kapasiteetti 14 -16 GN 1/1-65 1 Kotitalousliesi, kiertoilmauunilla - leveys 600 - keraaminen liesitaso - käyttötilavuus väh. 60 l ja 5 kannatintasoa Ls3,2kW huuvaan 1 RST-pesupöytä XXXX x 800 x 850 mm (PxLxK) - allas 400 x 340 x 140 mm (PxLxS) - alla ritilähyllyä - ylähylly Kv15/Lv15 + SEK + letkujuoksuputki Lk70 + Po50 Käsienpesuallas - paperipyyheteline - kaksi kyynärvarsitelinettä dispenssiopulloille 1 Kylmiö - valimisruoan säilytykseen - koko 1200 x 1200 - oma keskuskone - lauhdutinlaitteet: katso rakennustapaselostus - RST- tai suurkeittiökäyttöön soveltuvat muovihyllyt, ja ovi -3 kpl pyörillä olevaa tavara-alustaa IT,Y 18 3 - tilaa 2:lle ruoankuljetusvaunuille - lukittava, sarjoitus keittiön avaimeen 1 Jääkaappi, 600 litraa, RST - 900 x 700 x 2100 mm (LxSxK) -oma keskuskone - 4kpl ritilähyllyjä - 1 kpl lankakoreja - lukittava 2xKy 0,6 kW PR, S IT 2 Pakastinkaappi, 600 litraa - 900 x 700 x 2050 mm (LxSxK) - molemmilla oma keskuskone - 4kpl ritilähyllyjä - 1 kpl lankakoreja - lukittava 2xKy 0,8kW PR, S IT 2 Jätevaunu 300 x 560 x 700 mm - astia 60 litraa - kannessa tyhjennysaukko - työntökahva 1 Astioiden pesukone - kupukonemalli, 35 koria/h - automaattinen kuvun nosto ja lasku - suurten valmistusastioiden ja kuljetuslaatikoiden pesu mahdollinen Lv18 PK,S Lk100 Po50 Ls1,8kW huuvaan 1 RST liotus- / esipesupöytä, L=1600 mm - allas 450x650x250 mm, sakka-astia + palloventtiili - alla ritilähylly ja tila jätevaunulle Kv15/Lv15 + esipesusuihkusekoitin HEKES Lk100 + Po42 (yht. pesukon. kanssa) 1 purkauspöytä - pituus 1600 - alla korijohteet 2-3 seinähylyt -RST- tai muoviritilää - hyllyn syvyys vähintään 400 -.2-3 säädettävää hyllytasoa 2 astianpalautusvaunuja 10,1kW PK+HK,S IT T 19 4 - koko noin 600 x 1100 x 800 - paikat tarjottimille, ulosvedettävä tarjotintaso - alla korikohteita astiapesukoneen koreille - paikka ruokasalissa 1 Tasovaunu 600 x 900 x 800/900 mm - kahdella tasolla - työntökahva 1 Tasovaunu 400 x 600 x 800/900 mm - kahdella tasolla BUFFET-TARJOILUVAUNUJÄRJESTELMÄ: 2 Tarjotin-/aterinjakeluvaunu - tasolle kaksi pinoa 36 x 28 kokoisia tarjottimia - kolmella aterinlaatikolla 2 Korivaunu juomalaseille 3 Jousitettu lautasjakelin - kapasiteetti n. 2 x 70 = 150 lautasta - työntökahva -huom säilytyspaikka vaihtovaunuille - esim ruokasaliin kaappi, johon vaunut ajaetaan sisään, kaapin yläosaan hyllyjä 1 Kylmäallastarjoiluvaunu, salaatti, juomat ja levite - allas GN 3/1 - 160 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 1200 x 700 x 750 / 1400 mm - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt - GN - mitoitetut peitelevyt 2 Lämminruokatarjoiluvaunu - allas GN 2/1 - 160 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - 1200 x 700 x 750 1400 mm - automaattinen vedentäyttö ja poisto - tarjoilutasot molemmin puolin, leveys 270 mm - sokkelilevyt - GN - mitoitetut peitelevyt 2x0,6kW, VK Kv/Lv12 Kk70+Po22 (letku+kulma) 2 x 3,2kW, VK 20 1 Neutraali tarjoiluvaunu, ruokaleipä - 1200 x 700 x750/1400 mm - tarjotintasot molemmin puolin, leveys 270 mm - ylähylly, suojalevyt, valaistus - sokkelilevyt 1 Ruokajuoman tarjoiluvaunu - 1200 x 700 x 750mm - kylmävesihanat 2 kpl - kylmävesiteho 40 litr. / h - tarjotintasot molemmin puolin, leveys 270 mm - tasolla tila maidontarjoiluautomaateille - sokkelilevyt 2 Maidontarjoiluautomaatti - 1 x 10 litran vakiopakkauksille - 340 x 570 x 730 mm - lukittava 1 Lämpöhaude erityisruokavalio ruokalijoille - allas GN 2/1 - 160 mm - 800 x 700 x 900 / 1400 mm - välittömästi keittiön läheisyydessä tai keittiössä 1 Siivouskomero -RST-kaatoallas, tasolla - seinähyllyt 3-4 kpl - harjateline + ripustuskoukut - haitarikuivain/rättipatteri - ilmanvaihdolla - lukittava 1 Suihkupuhdistuslaite -pesuaine-annostelu,letkuteline 2 Kosteutta kestävää kiinnityspintaa Seinäkello 1 Kuiva-ainevarasto - säädettävät laminaattihyllyt - 2 - 3 pyörillä olevää tavara-alustaa 5 2xKv12, PK, Y Kk70+Po22 (letku+kulma) 2 x 2,0kW, VK 4 x 0,3kW PR:t (alakaapissa) Kv18/Lv18+sek.+letkut. Lk lähellä 21 6 1 Emännän työpiste - laminaattipöytä - laatikosto, yksi laatikko lukittava - seinähyllykkö - puhelin, ATK-yhteydet Tuulikaappi - seinäkyllykkö säädettävillä laminaattihyllyillä - hyllyn syvyys väh. 45 cm Laatikko- ja rullakkovarasto - säilytystilaa toimittajien kuljetuslaatikoille ja rullakoille - seinähyllyjä, syvyys n. 50 cm - lukittava tila - mahdollisimman lähellä keittiötä - haittaeläimet (rotat, linnut) eivät saa päästä tilaan SpatialWeb Print Window Page 1 of 1 22 http://w2webgis/sw6vantaaintra/Applications/SWPrinting/printwindow.htm?&55125002-0a8a-4121-a79... 28.9.2010 23 24 25 26 B 1 YLEISTIEDOT 1 7.1.2011 RAKENNUSTAPASELOSTUS LIITE 5 RAKENNUSKOHDE rakennuskohteen nimi TUOMELAN KOULU Osoite AINONTIE 44 PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS 01630 VANTAA Rakennuspaikkaa koskevat tiedot ( tontti, kaavoitus, rakennusoikeus, rasitteet jne.) Kaupunginosa 12, Hämeenkylä, YO-1 korttelialue 12000, ei tehty tonttijakoa, kortteli koostuu useammasta kiinteistöstä, rakennettu 2666 m2 (kokonaisrakennusoikeus 4157 m2). Asemakaava. Paloluokka : Autopaikat : 1 ap / 200 k-m2 2 LAAJUUSTIEDOT SUUNNITELMISTA MITATUT OHJELMAN MUKAISET Bruttoala ( brm2 ) 3 075 m2 Bruttoalan tavoite ( brm2 ) 3 420 m2 Hyötyala ( hyam2 ) 1 745 m2 Hyötyala ( hyam2 ) 1 965 m2 12 920 m3 Tilavuuden ennuste ( m3 ) Tilavuus ( m3 ) 3 RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJAT RAKENNUTTAJA Osoite Vantaan Kaupunki , Tilakeskus, Kielotie 13, 01300 Vantaa rakennuttaja-arkkitehti Arja Törmä Puhelin ARKKITEHTISUUNNITTELU / LUONNOS Osoite Puhelin RAKENNESUUNNITTELU Osoite Puhelin LVI-SUUNNITTELU Osoite Puhelin SÄHKÖSUUNNITTELU Osoite Puhelin SISUSTUSSUUNNITTELU Osoite Puhelin 839 20182 14 300 m3 27 B 2 RAKENNUSTYÖT 1 Maa- ja pohjarakennus Selostus- ja laatutason kuvaus 11 Raivaus ja purku Piha: Jätekatoksen purku Pihan asfaltit poistetaan Rikkonaiset laatat poistetaan pääsisäänkäynnin luota Liikuntasalirakennuksen viereinen aita puretaan, perustukset jätetään Istutukset poistetaan pihasuunnitelman mukaan Keinut ja koripallotelineet poistetaan Pääkoulu: Keittiösiiven purku ja laajennukseen liittyvän seinän purkua suunnitelmien mukaan. Vesikaton purku, vanhat piiput puretaan vesikaton yläpuolelta. Muovimattojen ja klinkkerilaattojen purku (ositt. asbestipurkutyötä), välipohjalaattojen alkuperäiset täytöt poistetaan, tekn.työn puulattian purku, sauna-, pesula ja kellariosaston alapohjarakenteen purku. Seinälaattojen ja luja-levyjen purku (ositt. asbestipurkutyötä) Alaslasketut katot ja vaimennuslevyt puretaan Iv-kanavistojen ja viemärilinjojen purku, lj-keskus puretaan (asbestipurkutyötä) IV-konehuoneesta alas tulevien IV-kanavien vaatimat aukot välipohjiin ja seiniin Kaikkien kiinteiden kalusteiden ja vesikalusteiden purku Peltipintaiset palo-ovet puretaan (asbestipurkutyötä) Pääkoulu ja liikuntasalirak: Suunnitelmien mukaiset väliseinien purut Liikuntasalirak. betoniporras puretaan laajennuksen kohdalta 12 Maankaivu Laajennusten vaatimat kaivuutyöt Tuomelan tilan puoleisen aidan perustuksen vaatimat kaivuutyöt Asfalttialueiden rakennekerrosten uusiminen Sokkeleiden vierustalta mullan ja nurmikon poistaminen 200 mm syvyydeltä 600 mm etäisyydelle etäisyydelle seinästä (jos ei vielä tehty) 13 Louhinta Pääkoulun laajennuksen kohdalla mahdollisesti suoritettava louhintaa 14 Rakennusosien määrät Pohjarakenteet ja pohjanvahvistus Liikuntasalirakennuksen laajennus paalutetaan Piha-alueiden osalta varaudutaan stabilointiin. Pääkoulun laajennuksen kohdalta on tekeillä pohjatutkimus. 15 Salaojat ja putkijohdot Salaojituksen kunnon tarkistus Putkijohtojen osalta varaudutaan stabilointiin Sadevesiviemärien painumat korjataan ja uudet liitetään nyk. verkostoon 16 Täyttö ja tiivistys - 17 Rakentamisalueen pintarakenteet asfalttialueet ja osa pihalaatoista uusitaan pihasuunnitelman mukaan sokkelin vierelle tehdään 600 mm leveä ja 200 mm syvä laatoituskaista kallistuskorjaukset kauttaaltaan pihalle ja 1:20 kaato vähintään 3 m etäisyydelle seinästä laadittavan pihantasaussuunnitelman mukaan (huom. pintakallistusselvitys) Kaakonpuoleisen päädyn nurkkien sadevesikaivot muutetaan rännikaivoiksi ja varsinaiset sadevesikaivot viedään pois rakennuksen viereltä, jolloin kosteusrasitus sokkeliin vähenee. uudet istutukset ja nurmialueet pihasuunnitelman mukaan sorapintaiset alueet tasoitetaan 28 B 2 RAKENNUSTYÖT 2 Perustukset ja ulkopuoliset rakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 21 Anturat 22 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Pääkoulun laajennuksen kohdalta on parhaillaan tekeillä pohjatutkimus. Varaudutaan paalutukseen. Maalipintaisten sokkelien huoltomaalaus. Liikuntasalirak. laajennus paalutetaan rakennesuunnitelmien mukaan. Koillisen puoleisen päädyn sokkelissa on aivan maanrajassa reikä. Reiän tarkoitus selvitetään ja potentiaalinen rakenteita kasteleva aukko korjataan pois, samoin mahdolliset muut kolot, joista pääsee hiiriä mm. tuolivaunutilaan näyttämön alle. 23 Kantavat alapohjat Liikuntasalirak. laajennuksen lattia kantava paikallavalettu teräsbetonilaatta tai ontelolaatasto rak.suunnitelmien mukaan. Pääkoulun laajennuksen alapohja varaudutaan tekemään kantavana (selviää pohjatutkimuksen valmistuttua) 26 Maanvaraiset laatat Maanvaraisia lattioita avataan uusien lvi-asennusten edellyttämässä laajuudessa lvi-suunnitelmien mukaan. Päärakennuksen sauna-, pesula ja kellariosaston alapohjarakenne puretaan pois ja rakennetaan uudelleen maanvaraisena alustäyttöineen. Yleisesti kellarikerroksessa tilojen lattiarakenteet pinnoitetaan keraamisilla kuivapuristelaatoilla. Märkätilat, WC:t ym. tiiviillä lattiapinnoitteella pinnoitettavien lattioiden alapohjat puretaan ja uusitaan alustäyttöineen. Tilamuutoksista aiheutuvat korjaustyöt ark-suunnitelmien mukaan. 25 27 Väestönsuojarakenteet Erityisrakenteet Laajennuksen pinta-ala on alle 600 m2, jolloin väestönsuojan lisärakentamisvelvoitetta ei synny. 28 Ulkopuoliset rakenteet Sisäänkäyntikatokset kunnostetaan ja maalataan. Liikuntasalirakennuksen laajennuksen kylkeen tehdään harkkorakenteinen jätekatos rakennesuunnitelmien mukaan. 29 B 2 RAKENNUSTYÖT 3 Runko- ja vesikattorakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 32 Kantavat väliseinät ja pilarit Kantavat väliseinät tehdään paikallavaluna tai elementtirakenteisina rakennesuunnitelmien mukaan. Teräspilarit tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. 33 Laatat ja palkit Laatat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. Välipohjat tehdään pääosin ontelolaatoista. Yläpohjat ovat ontelolaatoista jonka päällä mahdollisesti puurakenteinen vesikattorakenne. Teräspalkit tehdään rakennesuunnitelmien mukaan. Päärakennuksen välipohjista on alimman kerroksen osalta jo osa välipohjalaattojen täytöistä poistettu. Peruskorjauksen yhteydessä poistetaan myös muiden välipohjalaattojen alkuperäiset täytöt, jotka ovat pääosin eloperäistä materiaalia ja rakennusjätettä. 34 Portaat Liikuntasalirak. laajennukseen tulee uudet teräsrakenteiset ritiläportaat rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Pääkoulun portaiden pinnat puhdistetaan ja halkeamat paikataan, kaiteet kunnostetaan. 35 Ulkoseinät julkisivurakenteineen Vanhan osan ikkunoiden ja julkisivujen pellitykset kunnostetaan, maalataan ja saumamassat uusitaan, oviin liittyvät pellitykset uusitaan. Päärak. laajennuksen ulkoseinät tehdään betonielementtirunkoisena rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Julkisivut osittain lasia, osittain keltaiseksi rapattua tiiltä julkisivupiirustusten mukaan. Näkyvät sokkelipinnat sileävalubetonia. Liikuntasaumat rakennesuunn. mukaan. Maalaus maalaustyöselostuksen ja julkisivupiirr. mukaan. 36 37 38 Ulkotasot ja parvekkeet Ullakko ja kattorakenteet Tilaelementit Parveke huoltomaalataan. Ullakolle rakennettava lämmöneristetty iv-konehuone kanavistoineen aiheuttaa muutostöitä. Iv-konehuoneen ilmanotto katon sisäpihan puoleiselta lappeelta. Vanhimmalla osalla poistetaan yläpohjan vanhat lämmöneristeet ja lisätään yläpohjaan lämmöneristettä. Uudempi osa päärakennuksen yläpohjaa on jo täytetty puhallusvillalla, niitä levitetään tasaisemmin. Liikuntasalirakennuksen v e s i k a t o n vuodot korjataan pukutilasta (114 pukuh.), pääaulasta vahtimestarin kopin edestä ja aulan tuulikaapin ulko-ovien yläpuolelta. Keittiöön tulee kylmiö-tilaelementti. 30 B 2 RAKENNUSTYÖT 4 Täydentävät rakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 41 42 Ikkunat Erityisikkunat Pääkoulun vanhat ikkunat pyritään pääsääntöisesti kunnostamaan (lahojen ja käyrien osien korvaaminen, maalaus), kolmas lasi lisätään sisäpuitteeseen. Tiivistykset liittyviin rakenteisiin uusitaan. Jos ikkunat ovat liian huonokuntoiset kunnostettavaksi (kts. rak.historiallinen selvitys), ne uusitaan 2-lasisiksi maalatuiksi puuikkunoiksi, sisempi lasi ns. lämpölasi. Ikkunoiden puitejako ja avautumissuunta nykyisenlainen. Heloitukset korjataan tai uusitaan, käynti tarkistetaan. Vesipellit uusitaan aluskatteellisina. Liikuntasalirak. ikkunat kunnostetaan. Sisäseiniin vanhojen poistettavien ovien yhteyteen umpinaiset dB- ja laminoidut lasit puukarmein. Laajennuksen ikkunat ja heloitus ikkunakaavion mukaan. Ikkunat 3-lasisia sisäänaukeavia MSE-puualumiini-ikkunoita, karmin syvyys 175 mm., korkeinta laatutasoa. 43 44 43 44 Ovet Erityisovet Puurakenteiset säilytettävät ulko-ovet huoltomaalataan, heloitus uusitaan. Päärakennuksen puu-/levyrakenteiset väliovet uusitaan pääsääntöisesti, mm. kaikki opetustilojen ovet uusitaan karmeineen ja sähköpielineen vaneripintaisina ja lakattuina/maalattuina, ikkuna-aukollisina. Kosteiden tilojen ovet laminaattipintaisina. Exec-avaimelle sopiva lukitus. Ovet yleensä dB-ovia, (pl.varastot ym.) Asbesti-levytetyt teräspalo-ovet uusitaan. Kaikkien kunnostettavien väliovien painikkeet ja lukitus uusitaan. Liikuntasalirakennuksen ovet huoltomaalataan ja heloitus ja käynti tarkistetaan. Uudet ovet ovikaavion ja osapiirustusten mukaan ulko-ovet lämpökatkaistuista teräsprofiilista tehtyjä maalattuja ovia, lasitus karkaistusta turvalasista tehdyillä eristyslasielementeillä keittiön väliovet lujitemuovisia LAMI-ovia lasiaukolla, alaosassa törmäyssuojana rst-levy (karmissa ja ovilevyssä) Kevyet väliseinät Erityisväliseinät ja jakoseinät Päärak. uudet väliseinät yleensä metallirankaisia levyseiniä (ääneneristys). Liikuntasalirak. puhtaaksimuurattuja, maalattuja tiiliseiniä. Laatoitettaviin pintoihin kosteussulkusively. Uudet märkätilojen seinät kivirakenteiset. Uudet lasiseinät puurakenteisia, turvalasitus RakMk:n mukaan Kouluisännän uusi tila aulaan, lasia ja levyrakennetta, tila täyskorkea eli seinät ulottuvat alaslasketun katon yläpuolelle. Seinät äänieristyksellä. Tila jäähdytetään. Kirjasto-/atk-tilaan tai op.huoneeseen dB-jakoseinä neuvottelutilaan (taittoseinä tai paljeovi). 45 46 Kaiteet, hoitotasot ja hoitosillat Hormit, kanavat, tulisijat ja piiput LVI-töiden aiheuttamat muutostyöt Uudet hormit ja kanavat koteloidaan rakennuslevyllä, maalaus. Putket paloeristetään määräysten mukaan. Uudet iv-kanavat sijoitetaan sisäpihan puoleiselle kattolappeelle. 31 B 2 RAKENNUSTYÖT 5 Pintarakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 51 Vesikate Pääkoulun vanha vesikate puretaan sekä tiilihormit kattopintaan asti, jolloin vältetään riskialttiit läpiviennit. Uuden vesikaton pellitys ja rakenteet ja vedeneristykset rakennesuunnitelmien mukaan. Uusi vesikate sinkittyä, maalattua väh. 0,6 mm peltilevyä. Konesaumakatteen alle ehdottomasti aluskate. Tuuletus varmistetaan. Ruodelaudoitus tarkistetaan riittäväksi ja korvataan lahonneilta osilta. Liikuntasalirakennuksen vesikaton korjausta vaativat kohdat tutkitaan suunnittelun yhteydessä ja mahdolliset korjaustoimenpiteet suoritetaan peruskorjauksen yhteydessä. 52 Sisäseinien pintarakenteet Seinissä yleensä maalauskäsittely. Maalattavat pinnat maalaustyöselostuksen ja tilaselostuksen mukaan. Seinät maalataan sekä päärak. että liikuntasalirak. Yleensä RYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat ja kaiteet korkeinta ja tekniset aputilat alinta laatutasoa. Kaikista tasoitepinnoista tehdään mallit. Keraamiset laatat luokkien tai käytävien lavuaarien taakse siten, että laatoitus ulottuu lattiaan asti, alle vesieristys. Vedeneriste ja laatoitus limitetään lattianmaton seinälle noston päälle vahvikekankaan kanssa. Wc-tilat laatoitetaan keraamisin laatoin lattiasta alakaton yläpuolelle, vesieristys. Liikuntasalirak. laatoitetut tilat säilyvät ennallaan. Luokkien seinille ääntävaimentavaa kiinnityspintaa huonekorttien ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. 53 Sisäkattojen pintarakenteet Päärakennus: Käytävät akustinen alaslaskettu katto (rei'itetty akustiikkalevy akustoivalla materiaalilla, listakiinnitys) Akustiikkalevyt opetustilojen kattopintoihin (listakiinnitys, akustinen luokitus B) Akustiikkalevyt porrashuoneiden kattopintoihin (liimaus) Akustiikkalevyt toimisto- ja työhuoneiden, opettajien huoneen yms. kattoon (listakiinnitys, luokka C) Puku- ja pesutilojen kattoihin puupaneeli, kuultokäsittely. Keittiön kattoon pesunkestävä akustiikkalevy. Bet.katot huoltomaalaus. Liikuntasalirak. salin katto sekä puupaneli- ja bet.katot huoltomaalaus. Alaslasketuissa katoissa ja akustiikkalevyissä korvataan mahd. rikkoontuneet levyt 54 Porrashuoneiden pintarakenteet 55 56 55 Seinät huoltomaalataan. Porrastasanteet ja -askelmat puhdistetaan ja kristaloidaan. Mosaiikkibetonin halkeamat paikataan. Kaiteet huoltomaalataan. Katot ks. kohta 53. Ulkoseinien pintarakenteet Julkisivut osittain lasia ja osittain keltaiseksi rapattua tiiltä julkisivupiirustusten mukaan. Vesilistat ja -pellit muovipinnoitetusta 0,7 mm sinkitystä teräslevystä. Ks. kohta 35. 32 B 2 RAKENNUSTYÖT 5 Pintarakenteet Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 56 Lattian pintarakenteet Päärak. mosaiikkibetonilattioiden puhdistus ja halkeamien paikkaus. Teknisen työn puulattia puretaan, uusi lattia eriste + betonilaatta. Luokkahuoneisiin, terveydenhoitotiloihin, ja opettajien huoneeseen homogeeninen iQ PUR -pintakäsitelty muovimatto, jossa on kasvipohjainen pehmitinaine, joka on 100 % kierrätettävä ja voc-päästöt minimaaliset (esim. Tarkettin iQ-Natural). Matto nostetaan 100 mm. seinälle, muoviset jalkalistat maton päälle. Jalkalistaa ei kuitenkaan luokkien lavuaarien kohdalle, jossa seinällä laatoitus. Wc-tilojen, pesutilojen yms. lattiat keraamiset laatat. Tekniset tilat, Iv-konehuoneiden lattiat epoksipinnoite Keittiössä ja siihen liittyvissä aputiloissa epoksipinnoite Kellaritiloissa kuivien tilojen lattiapinnoitteena keraaminen kuivapuristelaatoitus. Liikuntasalirak: vanha puulattia: hiominen ja paikkaus, rajojen uudelleen maalaus, huoltolakkaus. Väestösuojan lattiat huoltomaalaus. Muut lattiat puhdistus 57 Erityistilojen pintarakenteet Iv-konehuoneisiin kattoihin ja seiniin lattiapinta-alaa vastaava määrä teollisuusakustiikkalevyä rei'itetyin metallilevypinnoittein. 58 Maalaus ja tapetointi ULKOPUOLI: - teräsovet C762 K:411.3 - katosten teräspilarit C752 K:410.3 - katosten puupanelit C573 K:459.3 - puu-ulko-ovet C572 K:453.3 - piharakennukset (puu) C572 K:453.3 SISÄPUOLI: - sisäkatot B223 K:310.4 - sisäseinät C433 K:380.4 - vss:n lattiat C223 K:502.3 - teräsovet C762 K:411.3 - puu- ja levyrakenteiset ovet C532 K:405.2 - portaiden teräskäsijohteet C762 K:411.2 33 B 2 RAKENNUSTYÖT 6 Kalusteet, varusteet ja laitteet Selostus ja laatutason kuvaus 61 Kalusteet Päärak. kiintokalusteet yleensä uusitaan Kiinteät kalusteet normaalia laatutasoa, Abloy-lukitus, lukumäärät ja tyypit huonekorttien ja malliluokkaohjeiden mukaisesti Ruokasaliin säilytyskaapisto vaihtolautasvaunuille (lautasvaunut ajetaan suoraan kaappiin) Liikuntasalirak. kiintokalusteet ennallaan. 62 Varusteet Päärak. varusteet yleensä uusitaan Normaalia laatutasoa, lukumäärät ja tyypit ks. huonekortit. Liikuntasalin jakoverho ja näyttämöverho uusitaan. Uudet tuolit, jotka säilytetään päällekkäin varastoon työnnettävissä vaunuissa (näyttämön alle tuolivaunuihin sijoitetaan esim. patjat) 63 Laitteet ja koneet Päärak. kaikki laitteet ja koneet yleensä uusitaan Liikuntasalirak. ennallaan, ellei ole rikkoontuneita 64 67 Tilaryhmäkalusteet, varusteet ja laitteistot Väestönsuojan varusteet Vss:n varusteet uusitaan nykymääräysten mukaisiksi. Rakennusosien määrät 34 B 2 RAKENNUSTYÖT 7 Konetekniset työt Rakennusosien määrät Selostus ja laatutason kuvaus 74 Siirtotekniikka Tavarahissi päärak. laajennuksen aulaan (pyörätuolimitoitus). 71 72 73 Sivu- ja aliurakat Lämpö-, vesi- ja viemärityöt Ilmanvaihtotyöt Sähkötyöt Katso lvia- ja sähkötöiden rakennustapaselostukset Rakennuttajan hankinnat Arkkitehtisuunnittelu / hankesuunnitteluvaihe 10.12.2010 Rakennuttaja-arkkitehti Arja Törmä 0405790064, 839 20182 . Rakennesuunnittelu / hankesuunnitteluvaihe 3.1.2011 Rakennesuunnitteluinsinööri Jouni Räsänen 040-836 7993, 839 20116 Tarkastus 35 1 LVIA-TYÖT Liite 6 hankesuunnitelmaan 30.9.2010 Tuomelan koulu Perusparannus ja laajennus RAKENNUSKOHDE Ainontie 44, 01630 Vantaa(Hämeenkylä) Pääkoulu: 2090m2, 8710m3, Liikuntasalirakennus: 576m2, 3760m3 YLEIS- JA LIITTYMISTIEDOT 1...3-kerroksinen(+kellarikrs ja ullakko)päärakennus(alakoulu)on valmistunut 1931 ja 1957. Keittiö on sijoitettu 1-kerroksiseen osaan. Vanha osa on 2-kerroksinen - uudempi laajennusosa 3kerroksinen(osat eri tasoissa).Viereinen(+kellarin ivkh)liikuntasalirakennus on vuodelta 1988. Rakennuksissa tehdään peruskorjaus, tilamuutoksia ja laajennuksia. Pääkoulun laajennus(330kem2)rakennetaan nykyisen keittiön kohdalle neljään kerrokseen. Liikuntasalirakennuksen yhteyteen tehdään varastolaajennus+jätekatos(yht30kem2). Piha-alueella tehdään kunnostustoimia mm sora- ja asfalttialueiden tasoittamisia ja uusimisia. Pääkoulun muutostöissä huomioidaan museoviranomaisten vaatimukset(säleiköt, piiput ym). Lvi-suunnittelu tehdään niin, että tilaajan on mahdollista toteuttaa putki-, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiotyöt erillisurakoina. Lämpölaitos: Vantaan Energia Oy, Peltolantie 27, 01300 Vantaa Vesi-ja viemärilaitos: HSY Vantaa, Kielotie 13, 01300 Vantaa SISÄILMAN LAATUTAVOITTEET (Sisäilmaluokitus 2000) Sisäilmaston laatutaso: luokka S2, Lämpötilaolosuhteet: luokka S3, Rakennus-ja iv-työt: puhtausluokka P1/P2, Rakennusmateriaalit ja iv-tuotteet: päästöluokka M1. 1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT 1.1 Lämmönjakokeskus Pääkoulun lämmönjakohuoneessa(vanha 2 krs-osa kellari)on kaukolämmön alajakokeskus vuodelta 1987. Kl-johdot on johdettu Ainontieltä lj-huoneen mittauskeskukselle. Lj-keskuksessa on lämmönsiirtimet lämmitys- ja käyttövesiverkostoille. Pääkoululle ja liikuntasalirakennukselle on omat verkostot ja pumput. Lj-keskus ja paisunta-astiat varusteineen uusitaan(paineenalennusventtiili/virtausrajoitin).Uusi ljkeskus on tehdasvalmisteinen paketti, jossa on 3kpl l-siirtimiä(patteri/ilmanvaihto/käyttövesi), pumput, varo-ja automatiikkalaitteet ym. Paisuntajärjestelmissä on teräksiset kalvopaisunta-astiat, varoventtiilit ja hälyttävät painemittarit. 1.2 Lämmitysverkostot Pääkoulun putkistoja on sijoitettu näkyville, koteloihin ja rakenteisiin. Putkieristeissä on asbestia. Lämpöjohdot, putkivarusteet, venttiilit ja patterit uusitaan. Iv-kojeille tehdään erillinen lj-verkosto. Pääkoululta on pihan kautta johdettu liikuntasalirakennukselle omat lj-johdot(2xL25, 2xL50). Liikuntasalirakennuksen putkistoja on sijoitettu näkyville ja näyttämön alle. Lj-verkoston linjasäätö/sulku ja patteriventtiilien puutteet korjataan. 36 2 Johdot ovat teräsputkea. Rakenteissa olevat putket muutetaan näkyviin asennettaviksi. Venttiilit ovat sinkkikadon kestäviä messinkisiä tai valurautaisia pallo/istukkaventtiileitä. Lämpöpatterit ovat teräslevypattereita ja konvektoreita termostaattiventtiilein. Venttiileihin tulee tarvittaessa irtoanturit. Suurien ikkunapintojen ja -penkkien vaikutus patterien lämmönluovutukseen huomioidaan mitoituksessa. Kiertovesipumput ovat kestovoideltuja keskipakopumppuja. Tuulikaappeihin asennetaan ivverkostoon liitettäviä ki-kojeita. Lto:lla varustettujen iv-kojeiden lämmityspatterien mitoituslämpötila on -11...+21C. Ilmannopeus pattereissa on alle 2,3m/s. Märkätiloihin asennetaan sähköinen lattialämmitys(mukavuuslämpö). Lj-verkostot mitataan ja säädetään. Verkostot asennetaan näkyviin(ei rakenteisiin)huomioiden huolto- ja korjaustyöt(C2 määräykset ja ohjeet). Lämmitysenergian kulutuksen tavoitteena on normaalivuonna(4366C)30kWh/rm3/a. 2. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET 2.1 Vesijohtoverkostot Tonttivesijohdon liitoskohta on Ainontiellä. Vesimittari on pääkoulun ruokalan eteisessä. Pääkoulun putkistoa on sijoitettu alakattoihin, koteloihin ja rakenteisiin. Kylmävesirunkojohdot ovat kuparia ja sinkittyä terästä - muut putket kuparia. Putkieristeissä on asbestia. Putkiverkosto varusteineen uusitaan. Lj-huoneeseen sijoitetaan uusi päävesimittari impulssilaittein(kaukoluenta)ja paineenalennusventtiili. Pääkoululta on pihan kautta johdettu liikuntasalirakennukselle omat vesijohdot(KvLvLvk28). Liikuntasalirakennuksen putkistoja on sijoitettu näkyville ja näyttämön alle. Kaikki johdot ovat kuparia. Putkiverkoston sulkuventtiilien puutteet korjataan ja kiertojohto säädetään. Johdot ovat kuparia - rakenteisiin asennettavat muoviputket sijoitetaan suojaputkeen. Kosteiden tilojen pinta-asenteiset haara- ja kytkentäjohdot ovat kuparia. Venttiilit ovat sinkkikadon kestäviä messinkisiä palloventtiileitä. Putket eivät saa lävistää kosteiden tilojen kuten keittiö-, pesu- ja wc-tilojen lattioiden kosteuseristeitä. Rakenteisiin sijoitetut putkistot uusitaan näkyviin asennettaviksi. Wc ym tilojen putket kiinnitetään mutteri/ruuvikiinnitteisillä kannakkeilla(ei painettavia kannakkeita).Verkostot asennetaan näkyviin(ei rakenteisiin)huomioiden huolto- ja korjaustyöt (C2 määräykset ja ohjeet). 2.2 Viemäriverkostot Jätevesiviemärin tonttijohdon(D160)liitoskohta on Ainontiellä. Keittiöllä on rasvanerotin. Kattovesien viemäröinti on toteutettu syöksytorvin ja rännikaivoin. Katto- ja pihasadevedet on johdettu(D250)avo-ojaan. Pihan jv-viemärit ovat muovia - sv-viemärit muovia/betonia. Tarkastus-, sadevesi- ja perusvesikaivot ovat betoni/muovikaivoja valurautakansistoin. Pääkoulun sisäpuoliset jv-viemärit(valurauta- ja muoviputkea)uusitaan(painumia 10...30%, syöpymisiä). Keittiö varustetaan uudella rasvanerottimella kaasutiivein kansistoin(keittiöön hälytin) - muilta osin viranomaisten vaatimin pienerottimin. Liikuntasalirakennuksen sisäpuolisten jv-viemärien(muoviputkea)toiminta tarkistetaan(painumia) puutteet korjataan. Sadevedet johdetaan avo-ojaan. Sv-viemäreissä on 5...60% painumia 50m matkalla - puutteet korjataan. Sv- ja rännikaivot tarkistetaan - 10 kaivon korjaus, kivetys ym. Uudet sv-kaivot sijoitetaan pintavesisuunnitelman mukaisesti ja ne liitetään nykyisen verkostoon. Sisäänkäynti- ja muiden katosten syöksytorvien(alaosat 2m teräsputkea)alle sijoitetaan lietepesälliset, loiskereunalliset rännikaivot(malliVantaa). Sv-kaivot varustetaan jäätymissuojin, huuhteluputkin ja hiekkasiepparein. Tarkastus/sv-kaivot ovat muovia valurautaisin kansistoin. Sisäpuoliset verkostot tehdään muoviputkesta muhviliitoksin - tarvittaessa valurautaputkesta pantaliitoksin. Keittiön viemärit rasvanerottimelle asti muhvillisesta hfe-putkesta. Tuuletusviemärit varustetaan jäätymissuojin. Wc ym tiloissa pesualtaiden viemärien lattiaputket kiinnitetään seinään kannakkeilla(ei painettavia kannakkeita). 37 3 2.3 Vesi- ja viemärikalusteet Pääkoulun vesi- ja viemärikalusteet ovat alkuperäisiä ja vuosien varrella uusittuja - liikuntasalirakennuksen kalusteet alkuperäisiä. Pääkoulun kalusteet uusitaan - vielä hyväkuntoisia liikuntasalin kalusteita pyritään säilyttämään.Wc-istuimet ja pesualtaat ovat valkoista posliinia - tasapohja-altaat ja pesupöydät rst/hst:tä. Vesikalusteet ovat yksiote- ja termostaattikalusteita. Elektronisia kalusteita käytetään tarvittaessa esim hygieniasyistä. Teknisen työn tiloihin sijoitetaan hätäsuihku silmienhuuhtelulaittein. Kastelupostien(30m letkut)normivirtaama on min0,4dm3/s. Pesu-, wc-, suihkutilat sekä lj- ja ivk-huoneet varustetaan muovisin lattiakaivoin(muovi/rst-kansin) ja vedeneristyslaipoin. Pukuhuoneissa käytetään kuivakaivoja. Siivouskeskuksiin asennetaan rst-hiekanerottimet. Ivk-huoneen lattiakaivot kuten muut kuivumiselle alttiit kaivot varustetaan kaasutiiveillä vesilukoilla. Vesikiertoisia kuivauspattereita ei käytetä. Keittiön lattiakaivot/altaat ovat rst:tä ruuturitiläkansin. Väestönsuojaan sijoitetaan määräysten mukaiset laitteet. 3. ILMANKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT 3.1 Ilmanvaihtojärjestelmät Pääkoulun luokkien iv-järjestelmä on koneellinen poisto huippuimurein - osin vielä painovoimainen. Korvausilma saadaan ikkunoiden korvausilmaventtiileistä. Rakennuksessa on kaksi tilakohtaista tulokojetta(ruokala, puutyöluokka)ilman lto:ta. Ivk-huoneita ei ole. Atk-tiloilla on oma tulopoistoltokoje. Teknisen työn tilojen ahjolla on poistopuhallin. Iltapäiväkerholle ja asunnolle on 2010 asennettu poistopuhaltimet. Ilmanvaihdon mitoitus ei vastaa nykymääräyksiä. Luokkatiloissa ilmanvaihtuvuus on heikko. Kanavat ovat pyöreitä peltikanavia - ullakolla myös rakenneaineisia. Liikuntasalirakennuksessa on koneellinen tulopoistojärjestelmä. Rakennuksessa on salin tulopoistokoje(kellarin ivk-huone)ja puku/pesutilojen tulokoje(suihkutilan alakattorakenteet)+huippuimuri. Salin koje on kiertoilmakäyttöinen. Pukupesutilojen kojeen huolto on hankalaa. Kojeissa on 2nopeuspuhaltimet. Lämmöntalteenottoa ei ole. Vesikatolla on 3kpl huippuimureita(puku/pesutilat, wc:t ja alustatilat). Kanavat ovat pyöreitä/suorakaidekanavia alakattojen yläpuolella ja ullakolla. Venttiilit ovat ritilähajottimia ja kartioventtiilejä. Pääkoulun ilmanvaihto uusitaan. Ullakolle rakennetaan uudet ivk-huoneet(vanha 2 krs-osa ja laajennusosa). Rakennus varustetaan koneellisella, lto:lla varustetulla tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Ilmanvaihto jaetaan eri kojeille tilojen käyttötarkoituksen mukaisesti. Keittiön(palvelukeittiö)höyrykuvuilta johdetaan rasvakanava omalle huippuimurille. Teknisen työn tilojen ahjo, maalaus/maaliensäilytyskaappi ja juotospöytä varustetaan omin poistopuhaltimin. Purunpoistolaitteisto uusitaan. Wc-, siivous- yms tiloilla on erilliset huippuimurit. Iltapäiväkerholle tulee oma iv-koje. Asunto poistetaan käytöstä. Säleikköjen ja poistopuhaltimien/piippujen ym sijoitus vesikatolle tehdään rakennuksen nykyinen ulkonäkö huomioiden. Keittiön ja likaisten tilojen ilmanvaihtoon suunnitellaan lto. Tilat, joiden käyttökuormitukset vaihtelevat, varustetaan ilmamääräsääteisillä järjestelmillä. Ilmamääriä muutetaan taajuusmuuttajilla ja huonekohtaisilla lämpötila/hiilidioksidi ohjauksilla - ilmamääriä tulee voida lisätä 20% tehostuskäytössä. Pystykuiluina käytetään hyödyksi myös vanhoja hormeja. Teknisiin tiloihin(lj-huone, purunpoistotila)asennetaan poistopuhaltimet. Uusi hissi liitetään poistoilmanvaihtoon. Väestönsuojaan sijoitetaan määräysten mukaiset laitteet. Pääsisäänkäynteihin sijoitetaan ivverkostoon liitettäviä kiertoilmakojeita. Liikuntasalirakennuksen salin tulopoistokoje ja muut poistokojeet korjataan ja perushuolletaan. Salin kojeeseen lisätään lämmöntalteenottolaite. Pukupesutilojen tulokoje ja huippuimuri uusitaan - tulokojeen sijoitus muutetaan huollon kannalta paremmaksi. Salin tuloilmalaitteiden heittokuviot korjataan. Lisäksi huomioidaan pukupesutilojen muutosten/laajennuksen uudet iv-järjestelyt. Kojeiden ja kanavistojen mineraalivillapintamateriaalit vaihdetaan tai ne käsitellään suoja-ainein. Kanavien tiiviys tarkistetaan ja niihin lisätään säätöpeltejä. Kanavat nuohotaan ja ilmamäärät säädetään. Suunnittelussa huomioidaan koneiden haalausmahdollisuudet. Iv-laitteistot mitoitetaan pienille paine- 38 4 häviöille siten, että SFP-luku alittaa 1/1-teholla 2,0kW/m3/s. Koje-, laite- ja kanava-asennuksissa huomioidaan huolto- ja korjaustyöt sekä koje- ja laitevalinnoissa energiatalous. 3.2 Tulo- ja poistoilmakojeet Tulo- ja poistokojeet ovat koteloituja, lämpöeristettyjä tehdasvalmisteisia kojeita(esim Fläktwoods). Ns pakettikojeita, jotka sisältävät automatiikan, ei käytetä. Kojeissa on sulkupellit, suodattimet, ltolaitteet, lämmityspatterit, puhaltimet ja äänenvaimentimet. Puhaltimien taajuusmuuttajien avulla kanavapaineet pidetään vakiona. 3.3 Ilmanvaihtokojeiden osat Sulkupellit ovat tiiviitä monisälepeltejä. Lämpöeristetyin sälein ja tiivistein varustettujen raitisilmapeltien toimilaitteet ovat jousipalautteisia. Suodattimet ovat vaihdettavia, standardimittaisissa kehyksissä olevia kuitusuodattimia. Tuloilman suodatusluokka on EU7 ja poistoilman EU5. Lto-laitteina käytetään ensisijaisesti pyöriviä lämmönsiirtimiä. Keittiön ja likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee mikäli mahdollista suunnitella lto. Lämmityspatterit ovat kuparia alumiinilamellein. Puhaltimien moottorit varustetaan taajuusmuuttajin(AU). Puhaltimet mitoitetaan ja ilmavirrat asetellaan siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saavutetaan puhtailla suodattimilla n45Hz taajuudella. Puhaltimien ominaissähkötehojen on oltava alhaisia - tavoite on alle 2,0kW/m3/s. Tulo- ja poistokojeisiin asennetaan näytöllä varustetut ilmavirtalähettimet. Äänenvaimentimet ovat tehdasvalmisteisia standardivaimentimia. Äänenvaimentimet ja vaimennusverhoukset ovat pölyämätöntä materiaalia, joista ei irtoa kuitua kanavistoon. 3.4 Huippuimurit, kanavapuhaltimet ja kiertoilmakojeet Huippuimurit ovat ylöspäin puhaltavia, sivulle kääntyviä ja takaisinvirtauksen estolla varustettuja. Niiden piiput ovat lämpöeristettyjä, tehdasvalmisteisia kattoläpivientikappaleita. Teknisten tilojen kanavapuhaltimien käyntiä ohjataan lämpötila-anturein. Tuulikaappeihin sijoitetaan ki-kojeita, joiden käyntiä ohjataan lämpötila-anturein, ovikytkimin ja kierrosnopeuden säätimin. 3.5 Ilmanvaihtokanavat Kanavat ovat sinkitystä teräksestä tehtyjä pyöreitä kierresauma- ja suorakaidekanavia tehdasvalmisteisin osin. Erikoistilojen kanavat ovat tarvittaessa hst:tä tai muovia. Kanavien asentamista ulkoilmaan tai kylmään tilaan tulee välttää. Kanavat varustetaan määräysten mukaisin palo- ja säätöpellein, puhdistusluukuin ym kanavaosin. Ulkoilmasäleiköt ovat alumiinia, vinosäleisiä ja sadesuojattuja. Säleiköt ja kammiot rakennetaan siten, että veden/lumen pääsy iv-kojeisiin on estetty. Ilman max nopeus raitisilmasäleiköissä on 1,0...1,5m/s. Tarvittaessa käytetään lumisieppareita. Kammiot varustetaan kuivakaivoin ja vesilukollisin viemärein. Kanavat nuohotaan ja ilmamäärät säädetään. 3.6 Tulo- ja poistoilmalaitteet Tuloilmalaitteet ovat suutinkanavia(ksVantaan malliluokka), piennopeuslaitteita ja vaimennuslaatikoin/säätöpellein varustettuja kattohajottimia ja seinäsäleikköjä. Poistoilmalaitteet ovat korkeapaineventtiileitä, seinäsäleikköjä ja liesikupuja. Keittiö varustetaan tulo/poistohuuvin - erikoisluokat kohdepoistoin ja vetokaapein. 4. SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT Rakennukset varustetaan nykyisten laitekohtaisten yksikkösäätimien sijaan uusin rakennusautomaatiolaittein. Automaatiojärjestelmä on avoin, suora numeerinen ja muunneltavat laitteistoratkaisut salliva. Se toteutetaan noudattaen ProvalOy:n Vantaan kaupungille laatimia ja kaupungin täydentäviä oh- 39 5 jeita. Rakennukset varustetaan valvontajärjestelmän alakeskuksilla, jotka liitetään Vantaan kaupungin keskitettyyn aluevalvontajärjestelmään(SchneiderElectric). Järjestelmä on täysin yhteensopiva em valvontajärjestelmän kanssa niin, että kaikki toiminnot on sen kautta suoritettavissa. Piirustukset tehdään Vantaan mallikaavioiden mukaan. Rakennusautomaatiourakka on tilaajan erillishankinta. 5. LVI-ERISTYKSET Putket, kanavat ja laitteet eristetään/pinnoitetaan viranomaismääräysten ja LVI-RYL92 mukaan. 6. JÄÄHDYTYS- JA KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT Jäähdytystarpeen pienentämiseksi käytetään ensisijaisesti rakenteellisia keinoja(esim ikkunoiden aurinkosuojaus). Atk-luokat ja tilat, joissa on suuria sisäisiä lämpökuormia, pyritään sijoittamaan pohjoiseen ilmansuuntaan. Lvi-suunnittelija tarkistaa sisälämpötilat suunnitteluvaiheessa jäähdytystarvelaskelmin. Mikäli atk-luokkien sijoittelu pohjoiseen ilmansuuntaan ei ole mahdollista niin tiloihin asennetaan lämpökuormien edellyttämät jäähdytyslaitteet. Kouluisännän huone varustetaan paikallisella jäähdytyksellä. Keittiöön rakennetaan uudet kylmä/pakastustilojen kylmälaitteet(tehdasvalmisteiset tilaelementit)ja putkistot. Kompressorilauhduttimet sijoitetaan teknisiin tiloihin. Mikäli ne joudutaan sijoittamaan ulos, laitteistojen tulee olla lukollisilla koteloilla suojattuja. Suunnittelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja LVI-RYL92 ohjeita. 7. PURUNPOISTOLAITTEET Teknisen työn tilojen purun- ja pölynpoistojärjestelmä tehdään Atex-määräysten ja Vantaan kaupungin suunnitteluohjeiden mukaisesti. 8. PALONTORJUNTALAITTEET Päärakennus varustetaan alkusammutuskalustolla(pikapalopostit ja jauhesammuttimet). Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut Timo Sippola 40 11.10.2010 Sivu 1/6 Liite 7 TUOMELAN KOULU Perusparannus sekä laajennus 0. YLEISTIEDOT Tässä sähkösuunnitteluohjeessa käsitellään Tuomelan koulun perusparannusta sekä koulun ja liikuntarakennuksen uudisrakennuksena tehtävää lisärakennusta. Perusparannuksessa päärakennus korjataan perusteellisesti ja sen talotekniset järjestelmät uusitaan. Tontilla olevassa nykyisessä liikuntarakennuksessa tehdään vähäisiä korjauksia, jotka liittyvät lämmöneristykseen, ilmanvaihtoon ja automatiikkaan mutta lisäksi siellä luokat varustetaan AV-kaapeloinnilla sekä rakennus videovalvontakaapeloinnilla ja telejärjestelmiä korjataan mikäli päärakennuksen uusitut tele- ja turvajärjestelmät niin vaativat. Rakennusten sähkö- ja telejärjestelmät rakennetaan normaaleja asennustapoja ja menetelmiä käyttäen. Asennuksissa noudatetaan standardin SFS 6000 sähköturvallisuutta koskevia ohjeita sekä Suomessa voimassa olevia muita lakeja, määräyksiä ja ohjeita. Järjestelmät ja laitteet tulee asentaa valmiiseen käyttökuntoon. Hankinnan tulee täyttää tässä ohjeessa esitetyt sähköasennuksia koskevat vähimmäisvaatimukset hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden. Lopullisia asennuksia vastaavia leimattuja ja allekirjoitettuja loppupiirustuksia, työselityksin, toimitetaan rakennuttajalle 2 sarjaa kansioissa sekä ryhmäkeskuksiin asennettava sarja ja lisäksi CAD-muodossa levykkeellä. Suunnitelma- ja loppupiirustusten laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kortteja ST71.31 ja ST95.40. 1. ALUESÄHKÖISTYS 11. Liittymät Rakennus on liitetty Vantaan Energia Oy:n pienjänniteverkkoon ja Elisa Communication Oy:n puhelinverkkoon. Puhelinjakamotilassa varaudutaan operaattorin kuitujakamon asennukseen. Rakennuksen kiinteistövalvontajärjestelmä liitetään Vantaan kaupungin kaukovalvontajärjestelmään. Liittymistiedot: Sähkö: Vantaan Energia Oy Peltolantie 27 01300 Vantaan Puhelin: Elisa Communications Oyj PL 148 00131 Helsinki Palolaitos: Vantaan Pelastuslaitos Leinikkitie 13 01350 Vantaa 12. Aluesähköistys Pihavalaistus toteutetaan hyödyntäen mahdollisimman paljon rakennuksen katoksiin ja seinille asennettavia valaisimia. Pihalla on nykyisiä aika hyväkuntoisia 5 metriä korkeita kartiopylväsvalaisimia, joitten valaisimet on uusittava kuten myös koulutontin kentän vierellä valonheitinmastojen valaisimet, joita tulee hyödyntää myös muussa pihavalaistuksessa. Rakennusten ulkoseinillä olevat valaisimet uusitaan monimetallilampuilla varustetuiksi. Valonheittimien ohjaus liitetään ohjauskeskukseen ja kiinteistövalvontaan Autopaikoitusalueelle asennetaan 2 kpl autonlämmityspistorasiapylväitä siten, että mahdolliset myöhemmin tehtävät lisäykset on helppo toteuttaa. 2. KOJEISTOT JA JAKOKESKUKSET 20. Yleistä Sähköjärjestelmät toteutetaan TN-S-järjestelmän mukaisesti standardin SFS 6000 määrittelemällä tavalla. Sähkönjakelujärjestelmä rakennetaan selektiiviseksi ja toteutetaan siten, että huolto- ja vikatapauksissa katkot ovat mahdollisimman lyhyitä ja paikallisia. Ryhmä-, ohjaus- ja indikointikaapelit päätetään riviliittimiin. Kojeistojen ja keskusten merkinnöissä noudatetaan soveltuvin osin korttia ST51.25. 41 2/6 21. Pääkeskus Rakennukseen asennetaan kevytkennorakenteinen pääkeskus. Pääkeskus asennetaan pääkeskustilaan. 22. Ryhmäkeskukset Rakennukseen asennetaan ryhmäkeskukset ryhmäkeskuskomeroihin ja LVI-teknisiin tiloihin. Teknisten tilojen keskukset ovat rakenteeltaan IP34 kotelokeskuksia, muut ovat IP20 kehikkokeskuksia. Kehikkokeskukset varustetaan saranoiduilla kansilla ja taustalevyillä. Liikuntarakennuksen keskuksiin tehdään muutoksia/laajennuksia uusien tilojen sähköistyksen vuoksi sekä IV-keskukseen muutoksia/laajennus automatiikka- ja konemuutosten vuoksi. 23. Ohjauskeskukset Kouluisännän huoneeseen asennetaan ohjauskeskus, josta hoidetaan yhdessä kiinteistövalvonnan kanssa rakennuksen sähkötekniset ohjaukset. Lisäksi em. ohjauskeskuksesta on voitava ohjata koulun tontilla olevan urheilukentän valaistusta. Teknisen työn tiloissa olevaan opettajan huoneeseen asennetaan ohjauskeskus. Liikuntasalin laitteita varten asennetaan ohjauskeskukset, joista ohjataan salin ja näyttämön valaistusta, kojeita, verhoja ym. 24. Kompensointi Yli 5 kW:n moottorit, elleivät ole säädinkäytössä, varustetaan kiinteillä kompensointiparistoilla. Valaisimet varustetaan kompensointikondensaattoreilla, ellei niitä ole varustettu elektronisilla liitäntälaitteilla. Pääkeskukseen varataan lähtö ja pääkeskushuoneeseen tila automaattista kompensointiparistoa varten. Kompensointitarve mitoitetaan suunnitteluvaiheessa ja hankitaan estokeloilla varustettu automaattinen kompensointilaitteisto. 3. JOHTOTIET Kaapelihyllyjä asennetaan käytäville ja teknisiin tiloihin (poikkipienahyllyt). Näkyviin jäävät hyllyt muualla kuin teknisissä tiloissa, ovat valkoisia levyhyllyjä. Hyllyt pitää asentaa riittävän tukevasti ja suoraan, vaikka ne olisivat alakaton yläpuolella. Teknisen työn tiloissa, pistorasioilla varustetut kiskot, pitää kiinnittää päistään. Luokkiin ja toimisto sekä yms. tiloihin asennetaan johtokanavat. Teknisen työn tiloissa asennetaan elektroniikkatyöpöytien päälle johtokanavista tehty rakennelma, joka sisältää muuntajan, 24V:n ja 240V.n pistorasioita sekä valaisimia. Kaikki paloaluerajojen läpiviennit suojataan esim. palosuojamassalla. 4. JOHDOT JA VARUSTEET 41. Keskusten väliset järjestelmät Keskusten väliset kaapelit asennetaan TN-S-järjestelmän mukaisena. Nousujohtoina käytetään ns. 4 ½-johdin kaapeleita, alle 35 mm2:n kaapelit ovat MCMK- tai MMJ-tyyppisiä, yli 35 mm2 AMCMK-tyyppisiä. 42. Voimaryhmäjohdot Voimaryhmäjohtoina käytetään MMJ-tyyppisiä kaapeleita. Häiriötä aiheuttavat laitteet, mm. taajuusmuuttajalla ohjatut moottorit ja säädettävät teatterivalaisimet kaapeloidaan häiriösuojatuilla kaapeleilla. LVI-kojeiden vaatimat taajuusmuuttajat kuuluvat automatiikkaurakkaan. Huoltotoimenpiteitä varten liikuteltavat IV-kojeet liitettävä kumikaapelilla turvakytkimeen taikka erillisen rasian avulla MMJ-kaapeliin. Taajuusmuuttajakäyttöisten ryhmien turvakytkimet häiriösuojattua rakennetta. 43. Maadoitukset Maadoitukset ja potentiaalintasaukset toteutetaan SFS 6000 mukaisesti. 42 3/6 44. Valaistus- ja pistorasiaryhmät Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohtoina käytetään MMJ-kaapeleita tai JM/ML-johtimia. Kaapelit asennetaan pääasiassa kaapelihyllyille. Putketonta asennusta ei sallita väliseinissä. Alakaton yläpuolisissa tiloissa kaapelit eivät saa roikkua LVI-asennusten päällä. 45. Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot LVI-suunnitelmien mukaisille kojeille ja laitteille asennetaan MMJ-, MMO-, NOMAK-, JAMAK- ja KLM-tyyppiset ohjaus- ja hälytysjohdot. Jakokeskuksille ja sähkö- ja telejärjestelmien keskuslaitteille asennetaan ohjaus- ja hälytysjohdot. 46. Erityisjärjestelmien verkot Teknisen työn tilojen koneiden sekä laitteiden ohjaus-, turva- ja purunpoistojärjestelmän kaapeloinnit tehdään valittujen laitteiden mukaisesti kuten myös näyttämövalaistuksen ja -valkokankaiden kaapelointi. 47. Merkinnät Kaapelit merkitään kortin ST51.25 mukaisesti vaatimustason 2 edellyttämällä laajuudella. 5. VALAISTUS Valaistustasot ovat seuraavat (muissa tiloissa huomioitava normit/ohjeet): luokat 500 lx toimisto- ja hallintotilat 700 lx käytävät, aulat 200-300 lx tekniset ja sosiaalitilat 200 lx keittiö 700 lx Työ- ja oleskelutilat sekä käytävät varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuilla valaisimilla. Käytävien sekä aulojen valaistusratkaisuissa huomioidaan seinäpintojen tauluvalaistus ja valaisimia ei asenneta verkkokaton päälle. Luokissa ja työtiloissa käytetään puolipyöreitä, ylävalollisia loisteputkivalaisimia, jotka varustetaan taittoritilällä sekä ripustetaan putkilla. Luokkien tauluvalaisimet varustettu epäsymmetrisellä heijastimella. Neuvotteluhuoneissa valaistus on säädettävissä portaattomasti. Myös museoviranomaisten ohjeet huomioitava. Ulkovarastojen ja WC-tilojen valaistusohjauksessa käytetään pelkästään läsnäoloantureita. Luokkien valaistuksessa on kytkimien lisäksi läsnäoloanturi. Sisäänkäynti ja ulkoseinät sekä -katokset varustetaan ilkivaltaa mahdollisimman hyvin kestävin valaisimin (esim. Defa Protect), jotka varustetaan 35 W:n monimetallilampuilla. Käytävä- ja aulavalaistuksia ohjataan keskitetyn ohjaus- ja valvontajärjestelmän kautta siten, että aukioloaikana painike ohjaa koko valaistuksen päälle ja muina aikoina yhden kolmasosan. Lisäksi em. valaistuksen ohjaukseen liittyvät siivouskytkimet ja valaistusohjauskeskus sekä läsnäoloanturit. Ulkovalaistusta ohjataan keskuksen kytkimien sekä ohjauskeskusten ja VAK:n avulla. Loistelamppujen värisävyinä käytetään työ- ja luokkatiloissa 840-sarjaa, poikkeuksena piirustus- ja tekstiililuokat, joissa käytetään 940-sarjaa. Toisarvoisissa varasto- ym. tiloissa voidaan käyttää teollisuussävyisiä loistelamppuja. 6. TELEJÄRJESTELMÄT Telejärjestelmien keskusyksiköitä ja ristikytkentätelineitä varten rakennus varustetaan omilla telehuoneilla sekä telekomeroilla. Niihin oleskelu/työhuoneisiin, joihin ei tule johtokanavaa, asennetaan kaksi tyhjää kojerasiaa huonetta kohden myöhempiä lisäyksiä varten. Niissä nykyisissä tiloissa, joissa ei ole tarkoitus tehdä korjaustoimenpiteitä, joudutaan kuitenkin osa tele- ja turvateknisistä laitteista uusimaan koska kyseiset järjestelmät koko kiinteistössä uusitaan. 43 4/6 61. Avoin tiedonsiirtoverkko Avoin tiedonsiirtoverkko toteutetaan CAT 6:n mukaisella suojaamattomalla parikaapeliverkolla. Rakennukseen asennetaan avoimet 19”-seinä/lattiatelineet telekomeroihin. ATK-järjestelmän runkojohtoina käytetään yksi- ja monimuotokuitukaapeleita. Puhelinjärjestelmän runkojohtoina käytetään CAT 3 parikaapeleita. Koulun osalta mitoituslähtökohtana on 4 rasiaa/tavallinen luokka tai 2 rasiaa/pienluokka (huom. 2xRJ45/rasia). Tavallisissa luokissa yksi rasia on tarkoitettu luokan wlan-laitteelle, joka sijaitsee takaseinällä lähellä kattoa. Muualle asennetaan pohjapiirustuksista ilmenevän tarpeen mukaisesti, huomioiden koulun käytävien laajennusten ja aulatilojen mahdolliset ATK-työskentelypaikat sekä käytävien wlan-laitteet. 611. Puhelinjärjestelmä Rakennukseen asennetaan puhelinjakamo, joka liitetään avoimen tiedonsiirtoverkon telineisiin runkokaapeleilla. Talotekniikan puhelinpisteet kaapeloidaan suoraan jakamoon, muuten puhelinsisäverkko rakennetaan osana avointa tiedonsiirtoverkkoa. 612. ATK-järjestelmä ATK-verkko toteutetaan osana avointa CAT 6:n tasoista tiedonsiirtoverkkoa. Aktiivilaitteet hankkii käyttäjä. Rakennukseen tulee kuitupaneli, joka toimii valomaakaapelin kuitujakamona ja tämä liitetään urakassa avoimen tiedonsiirtoverkon pääjakamoon. Langattoman ATK-verkon lähetyslaitteita varten asennetaan esim. käytäville CAT 6:n rasiat. 62. Yhteisantennijärjestelmä Rakennuksen asennetaan antennijärjestelmä, jonka verkko rakennetaan 5…1750 MHz:n taajuuskaistaisena. Järjestelmällä välitetään TV1…TV4, kaksi sisäistä TV-kanavaa, neljä satelliitti-TV-kanavaa sekä ULA- ja paikallisradiokanavat. Yhteisantennijärjestelmä toteutetaan Digi-TV kelpoisena sekä paluusuunnan syötön ja Info-TV:n mahdollistavana. Järjestelmän yhteyteen hankitaan nk. lähetyssalkku ja tarkkailumonitori. Info-TV-järjestelmän vuoksi yleisiin tiloihin sijoitetaan pisteitä, joista kuuteen hankitaan seinä/kattotelineeseen asennettu TV-monitori. Info-TV-järjestelmän toimitukseen kuuluu oma PC. 63. Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmät sekä luokkakohtainen AV-kaapelointi Rakennuksiin asennetaan kuulutuksia, välituntisoittoja ym. varten keskusradiojärjestelmä. Lisäksi teknisen työn tiloihin asennetaan oma, yhdellä mikrofonilla varustettu kuulutusjärjestelmä. Pääsääntöisesti luokat ja huoneet varustetaan vain yhdellä kovaäänisellä (sisältää säätimen/valitsimen), mutta isot luokat (yli 70 m2) tai luokat, joissa on meteliä (ATK- ja erikoisluokat), varustetaan useammalla kovaäänisellä sekä erillisellä säädin/valitsin-kojeella. Käytävien ja muiden julkisten tilojen säätimet asennetaan turvallisiin paikkoihin (esim. ryhmäkeskuskomerot). Liikuntasalin näyttämölle hankitaan oma matalaohminen äänentoistojärjestelmä, joka varustetaan induktiosilmukkavahvistimella. Järjestelmä käsittää mikserin (efektilaitteella), vahvistimen, kompressorin ja taajuuskorjaimen sekä 4 kpl kovaäänisiä. Ohjelmalähteiksi hankitaan viritin ja CD/kasettisoitin sekä langalliset ja langattomat mikrofonit telineineen. Mikrofoneja ja ym. varten näyttämölle ja saliin asennetaan tukevia liitäntäkoteloita. Ohjelmalähteet kootaan siirrettävään, pyörillä varustettuun räkkiin, jolle rakennetaan kaksi liitäntäpaikkaa (varustettu moninapaliittimillä). Kaapeloinnissa huomioitava yhteydet luennoitsijan mikrolle ja rakennuttajan hankintaan kuuluvalle videotykille sekä lisäksi kaksisuuntaiset yhteydet koulun muihin äänentoisto- ja antennijärjestelmiin.. Lisäksi saliin asennetaan liitäntäpisteet viidelle kaiuttimelle. Liintäpisteet salissa varustetaan kolhimissuojilla. Luokkien AV-laitteita varten asennetaan seinälle kiinnitettävälle videoprojektorille kaapelointi sekä tähän liittyvät liitäntäpisteet kahdelle kaiuttimelle, lisäksi em. järjestelmä hankitaan ruokasaliin ja neuvottelutiloihin sekä opettajien huoneeseen. Isoissa tiloissa videoprojektori on kattoon asennettava. 44 5/6 64. Merkinantojärjestelmät 641. Kellojärjestelmät Rakennukseen hankitaan omalla keskuskellolla varustettu väyläpohjainen aikakellojärjestelmä. Sivukellot asennetaan julkisiin tiloihin (aulat, käytävät, ulos yms.) sekä opetustiloihin, opettajienhuoneeseen ja kirjastoon. Sisälle asennettavat kellot kiinnitetään luotettavasti. Liikuntasalirakennuksen kellot liitetään uuteen keskuskelloon. Ulkokellot ovat asennuspaikkaansa tarkoitettuja, suojattuja kelloja. 642 Inva-WC hälytysjärjestelmä Inva-WC-tilat varustetaan määräysten mukaisella tilakohtaisella hälytysjärjestelmällä. 643 Soittokellot ja sisäänpyyntölaitteet Toimistohuoneet varustetaan sisäänpyyntölaitteilla ja kokoushuoneet varattuvaloilla. Terveydenhoitotilojen ja keittiön ulko-oville hankitaan sähköinen soittokello. Terveydenhoitotilojen soittokelloa on voitava ohjata kouluisännän ohjauskeskuksesta. 65. Valvonta- ja turvajärjestelmät 651. Keskitetty valvontajärjestelmä Rakennukseen hankitaan LVI-suunnitelmien mukainen keskitetty ohjaus- ja valvontajärjestelmä. 652. Rikosilmoitusjärjestelmä Rakennukseen asennetaan rikosilmoitusjärjestelmä. Ikkunalla varustettuihin ensimmäisen kerroksen huoneisiin sekä kaikille käytäville asennetaan IR-ilmaisimet. Kaapelointi kuuluu urakkaan, laitteiden hankinta, asennus, kytkentä sekä ohjelmointi kuuluvat rakennuttajan erillishankintaan. 653. Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä Rakennukseen asennetaan määräysten mukainen turva- ja merkkivalojärjestelmä. Liikuntasaliin ja ruokalaan sekä niistä ulos johtaville poistumisteille asennetaan turvavalaistusjärjestelmä, muutoin rakennus varustetaan vain poistumistievalaisimilla. 654. Videovalvontajärjestelmä Rakennusta valvotaan sisä- ja ulkopuolelta videovalvontalaitteilla. Järjestelmään hankitaan kameroitten lisäksi kaksi kovalevytallenninta, kaksi erillistä ohjainta sekä neljä kpl monitoreja, jotka asennetaan vahtimestarin huoneeseen alakaton rajaan omalle metallihyllylle. Sisäkamerat ovat kupukameroita (dome-tyyppisiä). Kaapelointi kuuluu urakkaan, laitteiden hankinta, asennus, kytkentä sekä ohjelmointi kuuluvat rakennuttajan erillishankintaan. 656. Kulunvalvontajärjestelmä ja moottorilukot sekä ovivalvontajärjestelmä Rakennuksessa varaudutaan oviympäristön putkituksin ja rasioin kulunvalvontajärjestelmään, jonka piiriin liitetään ulko-ovet ja toiminnallisesti osastoivat sisäovet. Pääoviin hankitaan nyt jo rakennusurakassa moottorilukot, jotka liitetään aikaohjelman sekä erillisen kouluisännän tilassa olevan kytkimen ohjaukseen. Ulko-ovet varustetaan magneettikoskettimilla, jotka ohjaavat kouluisännän OK:ssa olevia merkkilamppuja. 657. Paloilmoitusjärjestelmä Rakennukset varustetaan osoitteellisella analogisella paloilmoitusjärjestelmällä mikäli rakennuslupaehdot niin määrittelevät. 45 6/6 7. KOJEET, LAITTEET JA ERITYISJÄRJESTELMÄT 71. Lämmityslaitteet Kattokaivojen ja räystäiden sulatus toteutetaan LVI-suunnitelman mukaisesti. Pesutilat varustetaan lattialämmityskaapeleilla. Purunpoiston vaatimat kojetilat lattialämmityksellä ja kyseisten tilojen sähköasennuksissa huomioitava tilaluokitukset. 72. Näyttämövalaistus Liikuntasalin näyttämö varustetaan DMX-pohjaisella näyttämövalaistusjärjestelmällä, joka sisältää esim.: - himmennettäviä pistorasioita, jotka ristikytkennän kautta liitetään himmenninyksikköön - himmenninyksiköitä (2x(6x2 kW) ja yksi tilavarauksena) sekä ohjauspöydän himmennin- ja värinvaihtajakäyttöön. Ohjauspöydälle kaksi erillistä liintäntäpaikkaa. - teatterivalonheittimiä ja valoansaita, joista kaksi suojaamatonta näyttämön päälle sekä yksi rakenteellisesti suojattu saliin - verhot ja valkokankaan 73. Kaupunkikortti Ruokalaan tehdään liityntäpisteet kaupunkikorttilaitteita varten. 74. Teknisen työn laitteet Teknisen työn tilat varustetaan konekohtaisella ohjaus-, turva- ja purunpoistojärjestelmällä. Vantaalla 11.10.2010 Pekka Halonen Sähköinsinööri, DI Puh. 83922374, 0405939211 46 VANTAAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Geotekniikka LIITE 8 TUOMELAN KOULU, LISÄRAKENNUS ALUSTAVAT PERUSTAMISOLOSUHTEET 1. Sijainti Tuomelan koulun lisärakennus on suunniteltu sijoitettavaksi koulutontin 405-3-21 itäreunaan rinteeseen. 2. Pohjasuhteet Pintamaalajikartan mukaan rakennuspaikka sijoittuu (T) täyttö- ja toimintaalueelle. Alueen luonnollinen maapohja on kairauksien ja maanäytetietojen mukaan savea. Rakennuspaikka sijaitsee rinteessä. Alustavat pohjaolosuhteet on esitetty liitepiirustuksissa. Maakerrokset ovat routivia. 3. Perustaminen Rakennus paalutetaan ja alin lattia tehdään kantavana. Piha-alueiden sekä putkijohtolinjojen osalta tulee varautua stabilointiin. Rakennustäytöt sekä pihatäytöt tulisi tehdä kevennettyinä alueen kokonaisvakavuuden vuoksi. 4. Kuivatus Rakennukset salaojitetaan. 5. Routasuojaus Perustusrakenteet routasuojataan. 6. Lisätutkimustarve Tontilla suoritetaan rakentamispaikkakohtaiset pohjatutkimukset, kun rakennuksen paikka on tiedossa. Rakentamista varten laaditaan erillinen perustamistapasuunnitelma. Vantaalla 16.8.2010 _____________________________ Geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas LIITTEET Pintamaalajikartta ja pohjatutkimuskartta Leikkaukset 1-1 .... 2-2 Osoite Puhelin, vaihde Telefax Kielotie 13 01300 VANTAA 8391 839 4341 _____________________ suunnitteluinsinööri Anna-Leena Karhunen 47 48 49 VANTAAN KAUPUNKI Tavoitehinta Hankesuunnitelma 11.01.2011 TILAKESKUS Hankepalvelut LIITE 9 TUOMELAN KOULU / PERUSPARANNUS,LAAJENNUS ja LISÄRAKENNUKSEN MUUTOSTYÖT JA LAAJENNUS Laajuustiedot : bruttoala hyötyala tilavuus tehokkuusluku Perusparannus 2 465 1 310 9 150 1.88 Laajennus 345 220 1 380 1.57 Lisärakennus 610 435 3 770 1.40 Yht.€ €/brm2 €/hym2 €/rm3 320 000 205 000 35 000 560 000 163.74 284.99 39.16 2 465 000 295 000 2 760 000 807.02 1 404.58 193.01 260 000 390 000 40 000 690 000 201.75 351.15 48.25 Sähkötyöt 440 000 128.65 223.92 30.77 Erillishankinnat 260 000 76.02 132.32 18.18 Muutos- ja lisätyövaraus n. 8,7% TAVOITEHINTA (alv 0%) 410 000 5 120 000 119.88 1 497.08 208.65 2 605.60 28.67 358.04 TAVOITEHINTA (ALV 23%) 6 299 000 1 841.81 3 205.60 440.49 Rakennuskustannukset Rakennuttajan kulut suunnittelu rakennuttaminen liittymismaksut Rakennustekniset työt rakennusteknilliset työt pihatyöt LVI-työt LVV-työt IV-työt Säätölaitteet Yhteensä 3 420 brm2 1 965 hym2 14 300 rm3 1.74 Hintataso KL 77 ( XI-10 ) Pääkoulun perusparannus = 3 490 000 € (alv 0%) Pääkoulun laajennus = 1 040 000 € (alv 0%) Liikuntasalin muutostyöt ja laajennus = 590 000 € (alv 0%) Rakennuskustannukset yhteensä = 5 120 000 € (alv 0%) Hankepalvelut 11.01.2011 Raimo Haltunen Kustannuslaskija 50 LIITE 10 11.01.2011 TUOMELAN KOULU / PERUSPARANNUS, LAAJENNUS JA LISÄRAKENNUKSEN MUUTOSTYÖT+LAAJ. htm2 6 656 320 € HANKKEEN HUONEISTOALA 2 583 HANKKEEN JÄLLEENHANKINTA-ARVO -hankkeen tekninen päivänarvo 1 536 320 -hankkeen peruskorjaus (talousarviohinta) 5 120 000 -peruskorjauksen yksikköhinta huoneisto-m2 1 982 ALUSTAVA VUOKRAKUSTANNUSLASKELMA ALV 0% €/a 0 1 2 3 4 5 6 7 9 0-9 Yhteistehtävät €/htm2/a €/htm2/kk 9 515 3.68 0.31 Kiinteistönhoito ja valvonta sekä ulkoalueen hoito 40 971 15.86 1.32 Lämpöhuolto 11 217 4.34 0.36 Sähköhuolto 19 569 7.58 0.63 Vesihuolto 6 524 2.53 0.21 Erityislaitehuolto 1 110 0.43 0.04 57 297 22.18 1.85 5 021 1.94 0.16 21 766 8.43 0.70 172 990 66.97 5.58 Siivous Jätehuolto Kunnossapito Yhteensä Pääomakustannukset: Korjausvastike 2.35 156 424 60.56 5.05 Korko % 3.5 232 971 90.19 7.52 Pääomakustannukset yhteensä 389 395 150.75 12.56 Pääoma- ja ylläpitokustannukset yhteensä 562 385 217.73 18.14 Lopullinen vuokra määräytyy toteutuneiden kustannusten mukaan 51 11.01.2011/PSAL Elinkaarikustannuslaskelma LIITE 11 Tuomelan koulun laajennus Bruttoala (brm2): Hyötyala (hym2): Tilavuus (rm3): 345 220 1 380 Elinkaarikustannusten määrittäminen noudattaa samoja periaatteita kuin nykyarvo-menetelmällä tapahtuva investointilaskenta. Elinkaarikustannukset on laskettu 30 vuoden tarkasteluajalle ja käytetty laskentakorko on 3,5 %. Elinkaarikustannuslaskelma ei sisällä arviota tulevan perusparannuksen ajoituksesta tai kustannuksista eikä mahdollisista kiinteistön jäännösarvokustannuksista. Investointikustannusten nykyarvo on 1 040 000 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa). Ylläpitokustannukset sisältävät yhteistehtävät, kiinteistönhoidon, lämmön, sähkön, veden, siivouksen, jätehuollon ja kunnossapidon. Ylläpitokustannusten nykyarvo on 228 394 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa). Kumulatiiviset menot (euroa) Elinkaarikustannuksiksi saatiin 1 268 394 euroa (ei sisällä arvonlisäveroa). 1 1 1 1 1 1 1 1 1 800 700 600 500 400 300 200 100 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Tarkaste lujakso (vuotta) Elinkaarikustannuslaskelma, Tuomelan koulun laajennus. Investointikustannukset ja ylläpitokustannukset kumulatiivisena esityksenä.
© Copyright 2024