Talous tasapainoon -liite (2 882 kt)

TALOUS TASAPAINOON
Tahtoa ja sopeuttamista
Useat kunnat ovat taloustilanteessa, jossa toimintamenot on sopeutettava laskeviin tuloihin. Nyt jos koskaan kunnissa tarvitaan hyvää ja johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa sekä kunnan johdon että henkilöstön välistä keskinäistä luottamusta.
Vaikka taloustilanne edellyttää kuntatyönantajilta säästötoimenpiteitä, se
ei kuitenkaan estä hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista. Kunnat toimivat vastuullisesti 1990-luvun alun
lamassa ja tasapainottivat taloutensa
pääosin menosäästöin, joista pystyttiin päättämään yhteisymmärryksessä
henkilöstön edustajien kanssa.
Kuntien asema hyvinä ja turvallisina työnantajina korostuu tällaisina aikoina, jolloin yksityiseltä sektorilta kuuluu uutisia irtisanomisista ja
lomautuksista. Maan talouden tila ja
sen vaikutukset kuntatalouteen ovat
tällä hetkellä sellaisia, että kunta-alan
henkilöstön on muiden sektoreiden
henkilöstön tapaan osallistuttava talkoisiin.
Suuri osa kuntatyöntekijöistä on
viiden vuoden palvelussuhdeturvan
piirissä, joten henkilöstömäärän sopeuttaminen taloudelliseen tilanteeseen ei ole kuntasektorilla mahdollista. Lakisääteistä palvelussuhdeturvaa
pidetään myös itsestäänselvyytenä ja
se ei myöskään innosta työskentelemään tuloksellisen toiminnan ja kustannusten karsimisen eteen.
Kunnallinen virka- ja työehtosopimusjärjestelmä tarjoaa kunnille ja
kuntayhtymille laajat mahdollisuudet
tehdä paikallisia sopimuksia, joilla voidaan vähentää henkilöstökustannuksia. Paikallisella sopimisella voidaan
ottaa huomioon paikalliset erityisolosuhteet ja tarpeet. Tätä mahdollisuutta kannattaisi hyödyntää vaikeassa
taloustilanteessa.
Useat kuntatyönantajat ovat tarjonneet henkilöstölle mahdollisuutta
sopia yhdessä erilaisista kustannus-
ten säästöistä esimerkiksi lomarahojen vapaaksi vaihtamisesta tai palkattomien vapaiden ottamisesta. Tällä
hetkellä kunta-alan pääsopijajärjestöt eivät anna paikallisille henkilöstön
edustajille lupaa tehdä tälläisia paikallisia ratkaisuja. Kuitenkin iso osa henkilöstöstä olisi halukas vaihtamaan
lomarahansa vapaiksi erilaisista henkilökohtaisista syistä. Myös muunlaisiin
henkilöstökustannuksia pienentäviin
sopimuksiin suhtaudutaan torjuvasti.
Paikallisen sopimustoiminnan arvostaminen ja sen hyväksyminen, että
sekä kunnat että niiden työntekijät
ovat erilaisessa asemassa myös taloudellisesti, olisi tarpeen nyt myös järjestöpuolella. Koska kustannusten vähentämistä ja talouden sopeuttamista
koskeva sopiminen ei onnistu, joutuu
kuntatyönantaja turvautumaan aina
henkilöstön ja palvelutoiminnan kannalta huonoimpiin vaihtoehtoihin eli
lomauttamisiin ja jopa irtisanomisiin.
Taloudellisen kriisin jälkeen tulee
noususuhdanne, jolloin alkaa kilpailu
osaavasta työvoimasta. Siihen pitää
varautua siten, että koko kunta-alan
työnantajaimago ja tehokas rekrytointi ovat kunnossa. Työelämään tulevat
ikäluokat pienevät koko ajan. Nuoret
arvostavat hyvää henkilöstöpolitiikkaa
ja eettisiä seikkoja työpaikan valinnassa. Tämän ovat havainneet myös
yksityisen sektorin yritykset, jotka laativat kilvan yhteiskuntavastuuraportteja ja korostavat avoimuuttaan. Kuntasektorilla nämä tekijät ovat niin itsestään selvyyksiä, että niitä ei edes
osata pitää kilpailutekijöinä. ■
Paikallisella sopimisella säästöjä
Sopiminen paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voi perustua valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen erityismääräykseen, (joka oikeuttaa sopimaan sopimusmääräyksistä toisin), pääsopimuksen 13 §:ään tai KT:n antamaan erilliseen valtuutukseen.
Paikallisia virka- ja työehtosopimuksia tehdään etenkin palkkaus-, työaika- ja vuosilomamääräyksistä. Tavallisimpia sopimisen aiheita ovat mm. työaikapankki, vuosityöaika
ja lisä- ja ylityösopimukset. Työaikaa koskevaa toisin sopimista yhdistävät usein samat
tekijät: työajan molemminpuolinen joustavuus ja työn sujuvuus.
Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on ollut ns. säästösopimuksissa yleinen sopimisen aihe. Myös lomarahan osittaisen maksuajankohdan siirrosta on tehty säästösopimuksia. Maksamisen ajankohta on sovittaessa ollut riippuvainen työnantajan taloudellisen tilanteen parantumisesta.
Pääsopimuksen 13 § :n mukaan paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin
voimassa olevan valtakunnallisen virka- ja työehto-sopimuksen määräyksistä, jos siihen
on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy.
Lisätietoa paikallisesta sopimisesta www.kt.fi > Sopimukset > Sopimusjärjestelmä
>Paikallinen sopiminen
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
1
Talous tasapainoon
Henkilöstömenoista
haetaan säästöjä monin keinoin
Kunta-alalla arvioidaan
säästettävän tänä vuonna henkilöstömenoista
yli 600 miljoonaa euroa.
Valtaosa säästöistä saavutetaan muuten kuin
lomauttamalla tai irtisanomalla.
KT toteutti säästötiedustelun keväällä
2013. KT Kuntatyönantajien säästöselvityksen mukaan lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä on säästötarvetta. Kysely toteutettiin alkuvuodesta
ja kyselyyn vastanneilta kuntatyönantajan edustajilta pyydettiin arvioita kuluvan vuoden säästötarpeista.
KT:n säästöselvitykseen vastan-
neet arvioivat, että valtaosa säästöistä voidaan saavuttaa muuten kuin lomauttamalla tai irtisanomalla. Töitä ja
toimintoja tehostetaan ja järjestellään.
Luonnonnollista poistumaa hyödynnetään ja rekrytointia tiukennetaan.
Lomautus yleensä
viimeinen vaihtoehto
Taloudellisista syistä johtuvat lomautukset ovat kunta-alalla yleensä viimeinen vaihtoehto, jos muut säästökeinot ovat osoittautuneet mahdottomiksi.
Valtaosa kuluvan vuoden säästöistä arvioidaan saavutettavan muilla
keinoin kuin lomauttamalla, irtisanomalla, paikallisia säästösopimuksia tekemällä tai talkoovapaita tarjoamalla.
Monissa kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty useammalle vuodelle
ulottuvia talouden tasapainottamisoh-
jelmia. Näillä muilla keinoilla arvioidaan
saavuttavan tänä vuonna 2,5 %:n
säästö henkilöstömenoissa. Tämä on
85,7 % arvioiduista kokonaissäästöistä.
Säästöjä haetaan mm. töiden ja
toimintojen uudelleen järjestelemisellä ja tehostamisella, hyödyntämällä
luonnollista poistumaa ja vähentämällä sijaisten ja muiden määräaikaisten
käyttöä ja tiukentamalla muuta rekrytointia.
Täyttölupamenettelyt ovat yleisiä.
Seutuyhteistyötä tiivistetään, palveluja ja toimintoja supistetaan ja ostopalvelu- ja vuokratyövoiman käyttöä vähennetään.
KT:n säästötiedustelu kohdistettiin työnantajien edustajille kuntiin ja
kuntayhtymiin. Tiedustelu toteutettiin
tammi-toukokuussa. ■
Keinoja hakea henkilöstömenoista säästöjä
Alla listaa säästökeinoista, joita kunnat ja kuntayhtymät ovat ilmoittaneet käyttävänsä
henkilöstömenoissa säästämiseen. KT toteutti viimeksi keväällä 2013 säästötiedustelun.
Palkkoihin liittyvät säästökeinot
Rekrytointiin liittyvät säästökeinot
Muita säästökeinoja
• Palkattomat virka- ja työvapaat
• Luonnollisen poistuman hyödyntäminen
• Täyttölupamenettely/vaikeutettu
rekrytointimenetelmä
• Talouden tasapainottamisohjelmat
• Uusien toimintatapojen hakeminen
• Töiden uudelleen järjestäminen ja
tehostaminen
• Irtisanominen
• Henkilöstökoulutuksen vähentäminen
• Henkilöstöetuuksien karsinta
• Työvuorosuunnittelun tarkistaminen
• Seutuyhteistyö
• Investointien karsinta
• Palvelujen ja toimintojen supistaminen
• Ostojen ja hankintojen vähentäminen
• Tarjoilujen, matkakulujen jne. vähentäminen
• Lomarahojen vapaaksi vaihto/
leikkaus
• Ei harkinnanvaraisia palkantarkis- • Avoimien virkojen ja toimien täyttätuksia
mättä jättäminen
• Alennettu esim. kokous-, OTO• Vähennetään sijaisten ja muiden
palkkiota jne.
määräaikaisten käyttöä
• Luovuttu tulospalkkioista
• Vähennetään ylipäätään uuden hen• Ylitöiden minimointi
kilöstön palkkaamista
• Lomauttaminen
• Ostopalvelu- ja vuokratyövoiman
käytön uudelleen harkinta
2
Kuntatyönantaja 4/2013: Talous tasapainoon -liite
Lomautukset taloudellisista syistä kunta-alalla
vuosina 1992 – 2013, ( % henkilöstöstä)
Suositus henkilöstöraportoinnin
kehittämiseen
25
21,6
20
15
10
5,5
5
3
2,3
0
1,5
0,7
1,8
2,8
0,5 0,1 0,1 0,4 0,1 0,2 0,5 0,5 0,5 0,9
1,4
0,1 0,5
1,5
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*
*arvio
Irtisanomiset taloudellisista syistä kunta-alalla
vuosina 1992 – 2013, ( % henkilöstöstä)
0,5
0,5
0,4
0,3
0,3
0,2
0,2
0,2 0,2
0,1 0,1 0,1
0,1
0,03 0,02 0,02 0,02
0
0,05
0,03 0,02
0,010,02 0,02
0,010,01 0,02 0,01
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*
Lähde: KT Kuntatyönantajat, säästötiedustelu 2013
*arvio
Henkilöstövoimavarojen arviointia
koskeva suositus antaa pohjan kehittää kunnan omaa henkilöstöraportointia. Se tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä.
Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja
näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Myös henkilöstöön kohdistuneet talouden sopeutustoimet tulisi raportoida.
Kunnan talouteen vaikuttaa ratkaisevasti, miten kunnassa on onnistuttu henkilöstöjohtamisessa kokonaisuudessaan, henkilöstön osaamisen ja
työhyvinvoinnin kehittämisessä, toimintaprosessien ja -tapojen kehittämisessä sekä asiakaskohtaamisten parantamisessa.
Taloudelliset vaikutukset näkyvät
esimerkiksi eläkekustannuksissa, sairauspoissaoloissa sekä tapaturma- ja
vaihtuvuuskustannuksissa. Osa taloudellisista vaikutuksista on heti todennettavissa ja osa vasta pitkän ajan
kuluttua.
Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen löytyy KT:n yleiskirjeestä 8/2013. Siitä on tilattavissa myös
painettu vihkonen tai ladattavissa pdfjulkaisu KT:n sivuilla www.kt.fi
Muut säästötoimenpiteet vuonna 2013
Kunnat ja kuntayhtymät
joissa käytössä (%)
Töiden uudelleen järjestelyt,
uudet toimintatavat ja muu tehostaminen
76
Luonnollisen poistuman hyödyntäminen
74
Sijaisten ja määräaikaisten käytön vähentäminen
59
Täyttölupamenettely/vaikeutettu
rekrytointimenetelmä
50
Toimien/virkojen täyttämättä jättäminen
47
Palvelujen ja toimintojen supistaminen
21
Seutuyhteistyö
18
Ostopalvelu- ja vuokratyövoiman
käytön vähentäminen
16
Palkanalennussopimukset
0
Joku muu säästötoimenpide
5
Työvoimakustannukset lähes
22 miljardia euroa vuodessa
Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien
työvoimakustannukset ovat arviolta 21,6
miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat
16,6 miljardia euroa ja työnantajan maksamat
eläke- ja muut välilliset sosiaalivakuutusmaksut
5 miljardia euroa. Yksi prosentti työvoimakustannuksista on 216 miljoonaa euroa.
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
3
Talous tasapainoon
Stock.xchng
Työnantaja päättää
työaikojen järjestämisestä
Työnantajan tulisi aika ajoin arvioida, vastaako käytössä oleva
työaikajärjestelmä ja työaikojen suunnittelu toiminnan tarpeita.
Työnantaja vastaa aina työaikajärjestelyistä.
Työvuorojen sijoittelussa tavoitteena on, että henkilöstöä on oikeaan aikaan oikea määrä oikeassa paikassa
ottaen huomioon toiminnalliset huiput
ja hiljaiset hetket. Työvuorojärjestelyillä pyritään maksimituloksiin minimikustannuksilla.
Työnantajalla on oikeus työnjohtooikeutensa nojalla yksipuolisesti päättää töiden, työvuorojen ja työaikojen
järjestämisestä.
Työnjohto-oikeuden piirin kuuluvat mm. työajan ja -vuorojen sijoittelu,
työajan alkamis- ja päättymishetkistä päättäminen, lepoaikojen sijoittelu,
työpaikan (työskentelypaikan) määrääminen, töiden jaksotus, työaikajärjestelmän valinnasta ja työaikajakson pituudesta ja näiden muutoksista päättäminen, työaikakorvausten antamistavasta ja varallaolomuodosta päättäminen.
4
Työajoissa työnantaja on ensisijaisesti vastuussa KVTES:n ja työaikalain noudattamisesta.
Valitse
toimintaan sopiva
työaikajärjestelmä!
Työnantaja valitsee ja päättää työnjohto-oikeutensa perusteella sen, mitä
työaikajärjestelmää työntekijöihin
noudatetaan. Muutoksista ja niiden
toteuttamisesta on kuultava henkilöstöä ennen niiden toteuttamista.
Kuntatyönantaja 4/2013: Talous tasapainoon -liite
Työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu,
että työnantaja päättää työaikajakson
pituudesta. Mikäli työnantaja päättää
vaihtaa työaikajakson pituutta, tulee muutoksen toteuttamisesta kuulla muutoksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä/luottamusmiestä hyvissä ajoin
ennen muutoksen toteuttamista.
Työnantaja voi muuttaa työaikajakson pituutta myös tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla vastaan työaikajaksoilla, jolloin on tarve pitempien
työvuoroluettelojen laatimiseen työn
ja toiminnan järjestämiseksi.
Hovioikeus antoi kesäkuussa
2013 tuomion, jonka mukaan työnantajalla oli oikeus muuttaa työntekijöihin sovellettu ns. muodollinen jaksotyöaika yleistyöajaksi (katso tarkemmin Kuntatyönantajan 4/2013 s.24
”Työaikamuotoa voi muuttaa”). ■
Ohjeita työaikasuunnitteluun
Ruuhkahuiput ja kausivaihtelut työtehtävien määrissä kannattaa huomioida
työaikasuunnittelussa. Työajan tasoittumisjärjestelmät ovat työnantajalle
mahdollisuus sijoittaa henkilökuntaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Säännöllinen työaika saattaa olla
tarpeen järjestää lyhyeksi ajaksi tai
pysyvästi poikkeamaan virka- ja työehtosopimusten vuorokautta tai
viikkoa kohden sovituista tuntimääristä.
Myös viikkoa pidempiä työaikajaksoja koskevista sopimusmääräyksistä saattaa olla tarve poiketa.
Tilapäinen työajan
tasoittamistarve
Tilapäinen säännöllisen työajan tasoittamisen tarve saattaa olla tiedossa esimerkiksi silloin, kun arkipyhän vuoksi lyhyempi säännöllinen
työaika ei riitä arkipyhäviikon työajaksi, mutta on mahdollisuus siirtää
esimerkiksi seuraavan viikon säännöllistä työaikaa arkipyhäviikolle
(esim. kiinteistönhuolto).
Kyse voi olla myös siitä, että
toimintaa on silloin tällöin myös lauantaina, vaikka normaalisti toimitaan vain maanantaista perjantaihin
(esim. koulut).
Myös esimerkiksi leirien ja retkien järjestämiseen liittyvät työajat
tulee suunnitella etukäteen (katso
Kuntatyönantaja 3/2012).
Entäs vuosityöaika
tai pekkaspäivät?
Erilaiset ruuhkahuiput ja kausivaihtelut voivat myös olla syynä työajan
jaksottamiseen siten, että toisina
viikkoina tehdään runsaastikin keskimääräistä enemmän säännöllistä
työaikaa ja muilla viikoilla vastaavasti keskimääräistä lyhyempää säännöllistä työaikaa (esim. katujen talvikunnossapito).
Poikkeaminen virka- ja työehtosopimuksen säännöllisen työajan määräyksistä voi olla tarpeen
silloin, kun työvuorojen on tarkoituksenmukaista olla keskimääräistä pitempiä, esimerkiksi jatkuvasti
8 tunnin mittaisia. Tällöin työvuoroluetteloon suunnitellaan tavanomaista useampia vapaapäiviä, jotta työaika tasoittuu virka- ja työeh-
tosopimuksen viikoittaisen säännöllisen työajan pituiseksi (vrt. pekkaspäivät).
Mistä työnantaja voi päättää?
Yleisimmissä kunta-alan työaikamuodoissa, yleis-, jakso- ja toimistotyöajassa sekä 37 tunnin työajassa
työnantaja voi järjestää säännöllisen
työajan tasoittumaan enintään kuuden viikon aikana.
Valmistellessaan tasoittumisjärjestelmän käyttöä tai aikoessaan
muuttaa järjestelmää työnantajan
on ilmoitettava asiasta riittävän
aikaisessa vaiheessa sekä työntekijälle itselleen että luottamusmiehelle.
Mistä voidaan sopia?
Mikäli säännöllinen työaika on tarpeen tasoittaa kuutta viikkoa pidemmän ajan kuluessa, asiasta on
mahdollista sopia joko työnantajan
ja työntekijän välillä taikka työnantajan ja luottamusmiehen tai paikallisen sopijajärjestön välillä. Jos asiasta sovitaan, voidaan käyttää enimmillään jopa vuoden pituista tasoittumisjaksoa. Sovittaessa tasoittumisjakson käytöstä voidaan samalla
sopia poikettavaksi työaikakorvausmääräyksistä.
Paikallisella sopimuksella ei voida poiketa säännöllisen työajan keskimääräisestä pituudesta. Säännöllisen työajan tulee tasoittumisjakson
aikana olla yleistyöajassa ja jaksotyössä keskimäärin 38,25 tuntia viikossa, toimistotyöajassa 36,25 tuntia viikossa ja 37 tunnin työajassa
37 tuntia viikossa. Yleistyöajassa ja
toimistotyöajassa säännöllisen työajan vuorokautisesta pituudesta voidaan sen sijaan tarvittaessa sopia
toisin.
Mitä työvuorosuunnittelussa
on otettava huomioon?
Jotta säännöllinen työaika tasoittuu
virka- ja työehtosopimusten
mukaiseksi, tasoittumisjärjestelmän
käyttäminen ja työvuoroluettelon
tekeminen edellyttää suunnitelmallisuutta.
Mitä pitempi tasoittumisjakso
on käytössä, sitä enemmän se suunnittelijalta vaatii ja sitä todennäköisemmin suunnitelmiin tulee muutoksia jakson kuluessa.
Työvuoroluettelo pyritään
tekemään koko tasoittumisjakson ajalle
Työvuoroluetteloon merkitään yksityiskohtaisesti työvuorojen alkaminen ja päättyminen ja siitä käyvät
ilmi kaikki lepo- ja vapaa-ajat. Mikäli
tasoittumisjakso on kovin pitkä taikka työ epäsäännöllistä, työvuoroluettelo voidaan tehdä tasoittumisjaksoa lyhyemmäksi ajaksi. Tällöin
merkitään erilliseen tasoittumisjärjestelmään tasoittumisjakson jokaisen viikon aikana tehtävä säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät.
Tasoittumisjärjestelmää käytettäessä työvuorosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työvuorojen aikana ja niiden välillä sekä viikoittain on riittävästi vapaa-aikaa ja lepotaukoja.
Entä jos säännöllinen työaika
sittenkin ylittyy?
Tasoittumisjakson käyttäminen
mahdollistaa toiminnan järjestämisen viikoittaisista vaihteluista huolimatta ilman, että syntyy viikoittaista ylityötä.
On kuitenkin muistettava, että
ylityön syntymistä mm. yleistyöajassa tarkastellaan tasoittumisjaksosta huolimatta pääsääntöisesti
viikoittain ja säännöllistä työaikaa
ovat työvuoroluetteloon suunnitellut työtunnit, joita voi olla enemmän
taikka vähemmän kuin 38,25 tuntia.
Työvuoroluetteloon suunnitellut työtunnit osoittavat ylityörajantäydessä työajassa muilla kuin arkipyhäviikoilla. ■
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
5
Talous tasapainoon
Millä hinnalla teetät työtä?
Työtunnin kustannukset voivat olla hyvinkin suuret, jos se teetetään säännöllisen
työajan ulkopuolella aikana, jolloin työstä on maksettava epämukavan työajan
korvauksia.
Kannattaa harkita, milloin työtä teetättää. Ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-,
lisä- ja ylityötä on teetettävä vain silloin, kun se on toiminnan kannalta
välttämätöntä.
Työn kustannuksia koskeva esimerkki havainnollistaa sen, että työtä kannattaa teetättää säännöllisenä työaikana ja mahdollisuuksien mukaan ilman epämukavan työajan korvauksia.
Esimerkiksi ylityön teetättämisen
suhteen kannattaa harkita, voisiko
työn teetättää jollakin muulla kuin sillä
henkilöllä, jolle siitä tulee ylityötä.
Koska yksikön tehtävät poikkeavat usein viikonloppuna arkipäivän
tehtävistä, pitäisi myös henkilöstömitoituksen olla erilainen viikonloppuna.
Toisaalta pitäisi harkita, onko viikonloppuna nykyisin tehtävät työt tarpeen tehdä juuri viikonloppuna. Voitaisiinko ne hoitaa seuraavalla viikolla? Purkamalla sunnuntaimiehitystä
saadaan myös henkilöstöä arkipäivien
työtehtäviin.
Toimistotyöajassa ja yleistyöajassa ei ole jaksotyöajan ns. keskeytyneen jakson säännöksiä, joten lisä- ja
viikkoylityötä voi muodostua vasta
sen jälkeen, kun viikon tai työaikajakson säännöllinen työaika on ensin
tullut täyteen (poissaoloajoille esim.
sairausloma-ajalle ja vuosiloma-ajalle
ei lasketa tunteja eivätkä ne alenna
säännöllistä työaikaa eikä ylityörajaa).
Työaikaa lyhentävä arkipyhä lyhentää viikon/työaikajakson säännöllistä työaikaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aina pystyttäisiin antamaan
vastaava kokonainen vapaapäivä,
vaan lyhennys voidaan toteuttaa useammassa osassa.
Työaikaa lyhentävänä arkipyhänä
tehty työ ei velvoita työnantajaa korvaamaan henkilölle kokonaista vastaavaa vapaapäivää. Tehdyistä työ-
tunneista korvataan vain mahdollisesti aiheutunut lisä- ja ylityö sekä muut
työajasta johtuvat korvaukset kuten
esim. sunnuntaityökorvaus ja aattokorvaus.
On tärkeä myös muistaa, että
työn teettäminen muuna kuin säännöllisenä työaikana on palvelutoiminnan näkökulmasta riski, koska säännöllisen työajan ylittäminen edellyttää
pääsääntöisesti työntekijän suostumusta. Ylityöhön suostumus tarvitaan
kutakin kertaa varten erikseen. Viranhaltija ei voi kieltäytyä välttämättömästä lisä- tai ylityöstä.
Säännöllisen työajan jatkuva ylittäminen lisää myös työn kuormittavuutta ja saattaa lisätä henkilöstön
sairauspoissaoloja. ■
Katso, mitä luetaan työajaksi
www.kt.fi > Sopimukset >KVTES >Työajat
Millä hinnalla työtä teetetään?
Kun tuntipalkka on 15 euroa, teettämäsi työtunti maksaa 15 euroa VAIN
jos teetät työn
•
•
•
•
säännöllisenä työaikana
klo 7.00–18.00 välisenä aikana
arkipäivänä
annat viikoittaisen vapaan sopimuksen mukaisesti
Jos teetät työn
yötyönä klo 22.00–7.00
➡ korvaus 30–40 %
• 100 % ylityönä
• sunnuntaityönä
➡ korvaus 100 %
• viikoittaisen vapaan aikana
+ 15 €
+ 15 €
maksaa teettämäsi työtunti
66,00 €
Jos teetät työn lisäksi
hälytystyönä
maksaa teettämäsi työtunti
+ 7,57 €
73,57 €
•
•
+ 6€
+ 15 €
Lisäksi kaikesta maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut n. 30 %
6
Kuntatyönantaja 4/2013: Talous tasapainoon -liite
Kokonaiskustannukset
n. 96 euroa
Työaikajoustoista
toiminnallista hyötyä
Työajan poikkeusjärjestelyiden tarve on arvioitava palvelutoiminnan
tarpeista lähtien. Niistä kannattaa sopia vain silloin, kun niillä
saavutetaan toiminnallista hyötyä.
Tasoittumisjakson pituus
toiminnan mukaan
Pidemmällä tasoittumisjaksolla pystytään paremmin ottamaan huomioon
toiminnassa tapahtuvat kausivaihtelut. Työtä tehdään enemmän silloin,
kun on kiireisempää ja hiljaisempina
aikoina voidaan työntekijöille antaa
enemmän vapaata ilman, että sijaisia
tarvitsisi palkata.
Pidemmät tasoittumisjaksot tuovat järkevästi käytettyinä myös kustannussäästöjä ylityökorvausten vähentyessä. Samalla voidaan tarjota
palveluja kuntalaisille heille sopivina
aikoina.
KT suosittelee, että jaksotyössä
käytettäisiin pääsääntöisesti kahden
tai kolmen viikon tasoittumisjaksoa.
Suosituksen taustalla on työtuomioistuimen ratkaisu keskeytyneen kaksoisjakson ylitöiden korvaamisesta, jonka
mukaan kutakin kaksois- tai kolmoisjakson jaksoa tarkastellaan erikseen yllättävästi keskeytyneellä jaksolla (ks.
KT:n yleiskirje 7/2009 www.kt.fi).
Liukuva työaika
Kaikkien ei tarvitse olla liukuvassa työajassa eikä liukuvassakaan työajassa
kaikkien järjestelmien liukumarajojen
olla samat. Vaikka täyttä työaikaa tekevät työntekijät noudattaisivat liukuvaa työaikaa, osa-aikainen voi olla ns.
kiinteässä työajassa.
Erilaiset liukumavaihtoehdot ovat
perusteltuja silloin, kun työnantajan sisällä on useita toimintayksiköitä, joiden
toiminta ja palvelujen tarjoamisen tarve poikkeaa toisistaan. Työnantaja voi
antaa lisäohjeita liukumien käytöstä.
Työvuoron pituus voi vaihdella
Yleisenä tavoitteena pidetään työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuut-
ta. Työvuorojen pituudet voivat kuitenkin vaihdella.
KVTES:n III luvun 7 § ja 8 § sekä
15 § antavat mahdollisuuden yhdeksäntuntisen työpäivän käyttöön. Työvuoron maksimipituus jaksotyössä on
10 tuntia ja eräissä paikoissa yövuorot 11 tuntia (III luvun 12 §). Tästä on
mahdollista poiketa lyhytaikaisesti, mikäli viraston tai laitoksen toiminta sitä
välttämättä edellyttää. Paikallisesti sopien työvuorot voivat olla säännönmukaisestikin pidempiä kuin 10 tuntia.
Työvuorojen pituus
ja sijoittelu
voivat vaihdella.
Työajan suunnittelusta vastaavan
esimiehen tulee tarkkaan harkita pitkien työvuorojen ja pitkien työjaksojen
käytön tarpeellisuutta ja soveltuvuutta eri henkilöillä ja eri työyksiköissä.
Pidemmällä aikavälillä liiallinen rasitus
voi johtaa pahimmillaan lisääntyneisiin
sairausajan kustannuksiin.
Pitkien työvuorojen käyttö ei saisi
aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi
ylitöitä tai lisää epämukavan työajan
korvauksia. Pidemmillä työvuoroilla
aiheutetaan helposti myös henkilöstövajetta osassa tai kaikissa vuoroissa, jolloin usein turvaudutaan ylimääräisten määräaikaisten työntekijöiden
palkkaamiseen.
Edelleen kuulee, että käytössä
on ns. työajanlyhennyspäivä (yleensä perjantai), jolloin työvuoro suunnitellaan lyhemmäksi kuin viikon muina
työpäivinä. Perustetta sen käytölle ei
löydy KVTES:sta.
Työajan ja työvuorojen sijoittelu
Työvuorolle ei ole määritelty minimipituutta. Alle neljän tunnin työvuoroja ei kuitenkaan tule käyttää, elleivät
työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. Joissakin tapauksissa voi olla toiminnan
kannalta perusteltua käyttää myös ositettua työvuoroa, vaikka tavoiteltavaa
on työvuorojen yhdenjaksoisuus.
Työvuoron pituus tulisi sekin harkita toiminnasta lähtien. Tarvitaanko
pitkiä työvuoroja, mitä hyötyjä pitkistä
työvuoroista on ja onko toiminta sellaista, että pitkiä työvuoroja voidaan
käyttää ilman riskejä? Työvuoron pituuteen vaikuttavat työaikalain mukainen vuorokausilepo, jonka on oltava
vähintään 9 tuntia jaksotyössä ja 11
tuntia muissa työaikamuodoissa.
Työnantaja vastaa ja päättää töiden,
työaikojen ja –vuorojen sijoittelusta
eri päiville. KVTES ei sisällä määräyksiä säännöllisen työajan sijoittamisesta tiettyyn kellonaikaan tai viikonpäivään. Työvuorot voidaan sijoitella hyvinkin porrastetusti työpäivän sisällä.
Jaksotyöaikajärjestelmässä työtä tehdään ympäri vuorokauden, joten
työvuorot voidaan suunnitella mihin
vuorokaudenaikaan tahansa. Yleis- ja
toimistotyöajassa työvuorot voidaan
sijoitella porrastetusti työntekijöiden
kesken toiminnan kannalta klo 06.00–
23.00 välille siten kuin yksikön työhuiput edellyttävät. Yötyötäkin (23–06
välillä) voidaan teettää yleis- ja toimistotyöajassa lakisääteisten palvelujen
hoitamiseksi. ■
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
7
Talous tasapainoon
Työaikakorvauksen muodosta
päättää työnantaja
KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset voidaan yleensä suorittaa joko rahana
tai vapaa-aikana tai käyttäen kumpaakin korvausmuotoa. Korvausmuoto on
työnantajan päätettävissä.
Työaikakorvauksen suorittamisen
edellytyksenä on, että työ on tehty
työpaikalla tai esimiehen määräämällä
muulla paikalla, työhön käytetty aika
tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty ja työ on suoritettu viranomaisen antaman määräyksen perusteella. Ylityön korvaaminen edellyttää
lisäksi esimiehen kirjallista ylityömääräystä. (KVTES:n III luvun 21 §)
Korvausmuodon valinta
KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset
voidaan yleensä suorittaa joko rahana
tai vapaa-aikana tai käyttäen kumpaakin korvausmuotoa.
Työnantajan tehtävänä on arvioida korvausmuotojen mahdollisuudet
kokonaisetuineen ja haittoineen toiminnan kannalta sekä miten työntekijöiden toiveita voidaan ottaa huomioon.
Rahakorvausten käyttö on perusteltua silloin, kun vapaa-aikakorvauksia ei ole otettu huomioon henkilöstömitoituksissa tai varahenkilöstöjärjestelyissä tai vapaana antaminen edellyttäisi sijaisen palkkaamista tai jos
siitä seuraisi työnantajalle muutoin
ylimääräisiä kustannuksia.
Vapaa-aikakorvausten käyttöä voidaan perustella mm. silloin kun niiden
avulla turvataan henkilöstön pysyvyyttä ja jatkuvuutta tai kun joustavat
työaikakäytännöt puoltavat vapaana
antamista eikä vapaan antamisesta aiheudu työnantajalle ylimääräisiä
kustannuksia.
Työnantajan harkintaoikeutta rajoittaa KVTES:n määräys, jonka mukaan alle yhden työpäivän kestävää
vapaa-aikakorvausta ei voida käyttää
8
ilman työntekijän/viranhaltijan suostumusta. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin yötyön aikahyvitys, joka voidaan antaa alle yhtä työpäivää lyhyempänäkin. (KVTES:n III luvun 25 §:n
6 mom.)
KVTES:ssa ei ole määräystä minimityöpäivän arvosta. Alle 4 tunnin
työvuoroja ei tule kuitenkaan käyttää,
elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. Kokonaisia vapaapäiviä suunniteltaessa vapaapäivät sisältävät
useimmiten vapaa-aikakorvauksia 7 t
39 minuuttia tai 8 tuntia. (KVTES III
luvun 12 §)
Korvauksen suorittamisajankohta
Niin rahana kuin vapaa-ajaksi muutetut korvaukset on annettava KVTES:n
mukaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan
kalenterikuukauden aikana. Tasoittumisjaksoa käytettäessä korvaus on
annettava jakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Vapaa-aikakorvauksen osalta on
mahdollista sopia työntekijän kanssa,
että korvauksen antaminen voi tapahtua vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana. ■
Muista, että…
•E
pämukava
työaika korvataan tosiasiallisesti tehdyltä työtunnilta,
ei suunnitelluilta epämukavan työajan tunneilta.
•T
yönantaja
päättää korvausmuodosta, käytetäänkö rahakorvausta
vai vapaa-aikakorvausta.
•R
ahakorvauksen
käyttö on perusteltua, mikäli muutoin jouduttaisiin
palkkaamaan sijainen.
• Vapaa-aikakorvauksen
käyttö on perusteltua, kun se turvaa henkilöstön työsuhteiden pysyvyyden tai jatkuvuuden.
•S
yntyneiden
ylitöiden korvausten tasosta (esimerkiksi tunti tunnista) voidaan sopia toisin (pääsopimus 13 §).
Lue myös Kunnat kysyvät –artikkeli Kuntatyönantajasta 1/2009.
Se on luettavissa lehden verkkosivuilla www.kuntatyonantajalehti.fi > Arkisto
Kuntatyönantaja 4/2013: Talous tasapainoon -liite
Työvuoroluettelo
ohjaa työajan käyttöä
Työvuoroluettelo on työvoiman käytön ja toimintojen taloudellisuuden
ohjausväline, jolla huomioidaan mm. työajan tehokkaan käytön periaate
ja työvoimakustannukset.
Työnantaja voi muuttaa jo tiedoksi
annettua alkuperäistä työvuoroluetteloa perustellusta syystä ilman korvausta.
Työnantaja toteuttaa ja tekee
muutokset työvuoroluetteloon, koska
työnantaja vastaa työaikajärjestelyjen
oikeellisuudesta ja lainmukaisuudesta.
Vältä epätarkoituksenmukaisia
muutoksia
Työvuoroluetteloon ei tule tehdä sellaisia muutoksia, jotka ovat yksikön
toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisia tai aiheuttaisivat ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkkeinä mm.
ulkopuolisten sijaisten palkkaaminen
vakinaisen henkilökunnan ylimääräisten vapaapäivien, yllättävien vuosilomien tai harkinnanvaraisten työ-/virkavapauksien myöntäminen.
Työntekijän pyytäessä muutosta
alkuperäiseen, hyväksyttyyn työvuoroluetteloon, työnantajan on harkittava missä määrin muutosesityksiä voidaan hyväksyä toimintojen järjestämisen kannalta. Mikäli palvelujen toiminnallinen tilanne ei mahdollista esitettyä
muutosta, sitä ei tarvitse toteuttaa.
Toiminnallinen syy voi tarkoittaa
sekä työn lisääntymistä että työn vähentymistä. Työn vähentymiseen varautumiseksi on hyvä kartoittaa muun
mahdollisen työn teettäminen.
Jos sairausloman ajaksi ei oteta
sijaista ja muiden työntekijöiden työvuoroja joudutaan muuttamaan, saattaa olla perusteltua, että myös sairastuneen työvuoroluetteloa sairausloman jälkeen muutetaan. Mikäli henkilön sairastumisen vuoksi otetaan sijainen, sairausloma ei yleensä ole perusteltu syy työvuoroluettelon muutokseen, vaan pääsääntöisesti sijainen
tekee sijaistettavalle työvuoroluetteloon merkityt tunnit.
Toiminnallinen syy voi
tarkoittaa sekä työn
lisääntymistä että työn
vähentymistä.
Muista, että…
•T
yövuorojen
muutoksissa pyritään noudattamaan tasapuolisuuden periaatetta.
•E
rillistä
korvausta työnantajan yksipuolisesti tehdystä
työvuoromuutoksesta ei tarvitse maksaa, kun muutos on
tehty perustellusta syystä.
•M
uutos
työvuoroluetteloon
voi aiheuttaa sen, että työntekijälle syntyy korvattavaa
vuorokautista tai viikoittaista
ylityötä, jolloin työntekijältä
on saatava ylityösuostumus.
Perusteltu syy on myös työvuoroluettelon virheellinen suunnittelu. Se
on voinut tapahtua esim. jos työaikajakso on alun perin vahingossa yli- tai
alisuunniteltu tai on suunniteltu annettavaksi vapaa-aikakorvausta, mutta korvauksen perusteena olevaa työaikaa ei jostain syystä tehdäkään.
Perusteltu syy muutokseen
Milloin voi muuttaa?
KVTES:n III luvun 30 § 2 momentin
mukaan työnantajalla on oikeus yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa,
mikäli siihen on olemassa perusteltu
syy. Sellaisia voivat olla mm. toiminnallisesti välttämättömät syyt esimerkiksi työvoiman vajaus sairastumisien
vuoksi tai tavanomaisesta poikkeava
potilaiden /asiakkaiden määrä, laatu
ja hoidolliset tarpeet ja niiden merkittävät muutokset.
KVTES ei sisällä määräystä vähimmäisilmoitusajasta, jolloin työvuoroluetteloa vielä voidaan muuttaa perustellusta syystä. Ilmoitus muutoksesta on tehtävä mahdollisimman
pian sille, jota asia koskee. ■
Joissakin työpaikoissa on sovittu työvuoroluettelon muutosrahasta,
joka maksetaan kun työvuoroja joudutaan muuttamaan. On hyvä muistaa, että työnantaja tekee muutoksen
työnjohto-oikeudellaan ja kun perusteltu syy on olemassa, antaa KVTES
mahdollisuuden tehdä muutoksen ilman erillistä korvaustakin.
Katso myös työtuomioistuimen tuomio
työvuoroluettelon muuttamisesta
TT 2007:47
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
9
Talous tasapainoon
Lomauttaminen
Lomautuksen perusteet
Työnantajalla on oikeus lomauttaa
työntekijä tai viranhaltija, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste, kun vaihtoehtona olisi
työ- tai virkasuhteen irtisanominen.
Työnantaja voi lomauttaa yksipuolisesti myös sillä perusteella, että
työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti
eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle tai viranhaltijalle muu10
ta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
Työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos
niiden voidaan arvioida kestävän
enintään 90 päivää. Lomauttaminen
yli 90 päiväksi edellyttää, että lomautuksella on taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste.
KVTES VIII luvun 1 §:n soveltamisohjeen mukaan kustannusten vähentämistarve kunnassa tai
kuntayhtymässä taikka sen kyseisessä toimintayksikössä voi olla lomautuksen perusteena. Tämä kirjaus on
hyvä muistaa tilanteissa, jossa lomautukseen liittyvien järjestelyiden yhteydessä esitetään väitteitä siitä, että
lomautus ei olisi mahdollista, koska
työn määrä ei ole vähentynyt.
Yhteistoimintalakia sekä
sopimusten määräyksiä
on tarkoin noudatettava
Yhteistoimintalaista on tarkoin tarkistettava asiat, joista on käytävä yhteistoimintamenettely, neuvottelun
osapuolet sekä neuvotteluihin liittyvät
aikataulut sekä tiedot, jotka eri osapuolille on asiaan liittyen annettava.
Yhteistoiminnassa tulee käsitellä mm. asiat, jotka koskevat taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa lomauttamista. Yhteistoimintamenettely on suoritettava
myös, jos talousarvioehdotuksessa
edellytetään toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi lomautuksia.
Kun lomauttaminen perustuu
Kuntatyönantaja 4/2013: Talous tasapainoon -liite
Stock.xchn
Määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevan työntekijän työnantaja saa
työnantajan yksipuolisin päätöksin
lomauttaa vain, jos työntekijä tekee
työtä vakituisen työntekijän sijaisena
ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi
työssä.
Määräaikaisessa virkasuhteessa
oleva voidaan lomauttaa, jos virkasuhde on ennen lomautuksen alkamista
keskeytymättä jatkunut vähintään 6
kuukautta. Luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on erityinen suoja lomautustilanteessa.
Lomautus voidaan toteuttaa
joko keskeyttämällä työnteko ja palkanmaksu kokonaan tai lyhentämällä
säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin
se lomauttamisen perusteen kannalta
on välttämätöntä, jolloin kyseessä on
osittainen lomautus.
Lomautus voidaan toteuttaa siten, että työskennellään väliaikaisesti
kolmena päivänä viikossa tai viisi tuntia viitenä päivänä viikossa. Lomautus
voi kohdistua koko henkilöstöön taikka vain osaan henkilöstöstä.
g
Työnantaja voi lomauttaa taloudellisista ja tuotannollisista
syistä toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa
olevia työntekijöitä ja viranhaltijoita. Tässä artikkelissa
käsitellään työnantajan päätökseen perustuvaa lomautusta.
työnantajan yksipuoliseen päätökseen, on lomauttamisen toteuttamisessa mm. huolehdittava KVTES VIII
lukuun kirjatuista menettelytavoista.
Sopimusmääräyksen mukaan viimeksi lomautetaan kunnan/kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä/ viranhaltijoita ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään
menettäneitä. Jos henkilöt ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen
kestoaikaan (vähentämisjärjestys).
Myös lomautusilmoituksen antamisessa ja siihen liittyvissä aikatauluissa noudetaan sopimusmääräyksiä.
Lomautusilmoitus
Lomautusilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste ja sen alkamisaika sekä kesto tai arvioitu kesto.
Määräaikaisen lomautuksen kesto on
ilmoitettava täsmällisesti. Kun henkilö
lomautetaan useammaksi lomautusjaksoksi, kaikista tiedossa olevista lomautusjaksoista voidaan ilmoittaa samassa lomautusilmoituksessa.
Lomautusilmoitus on toimitettava sekä työntekijälle että viranhaltijalle niin hyvissä ajoin, että tiedon
katsotaan tulleen henkilön tietoon
viimeistään kuukautta ennen lomautuksen alkamista. Lomautusilmoitus
annetaan työntekijälle/viranhaltijalle henkilökohtaisesti. Jos lomautusilmoitusta ei voida antaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa postitse
tai myös sähköisesti. Tällöin sen katsotaan viranhaltijoiden kohdalla tulleen lomautettavan henkilön tietoon
viimeistään seitsemäntenä päivänä
kirjeen lähettämisestä. Työntekijän
kohdalla on huomattava, että kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen ei liity viikon olettamasääntöä.
Lomautusilmoitus annetaan tiedoksi luottamusmiehelle ja, jos kohteena on vähintään 10 työntekijää,
myös työvoimatoimistolle.
Lomautuksen siirtäminen,
peruuttaminen ja
lomautuksen muuttaminen
Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta, tilapäistä
työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa ilmoitettua
myöhemmäksi. Tällä perusteella lomautusta voidaan siirtää vain kerran
uutta lomautusilmoitusta antamatta
ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ
kestää.
Jos työntekijä/viranhaltija on samalla lomautusilmoituksella lomautettu useammaksi lomautusjaksoksi, on
työnantajalla oikeus siirtää kerran jokaisen lomautusilmoituksessa mainitun lomautusjakson alkamisajankohtaa.
Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä,
voidaan lomautuksen peruuttamisesta ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoitus peruuntuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava
uusiin lomautusilmoituksiin.
Kokoaikainen lomautus voidaan
kuitenkin muuttaa osittaiseksi lomautukseksi uutta lomautusilmoitusta antamatta.
Muun työn tarjoamisvelvollisuus
ja uuden työvoiman palkkaaminen
Työnantajalla ei ole lomautusperustetta, jos työntekijä/ viranhaltija voidaan
ammattitaitoonsa ja kykyihinsä nähden sijoittaa kohtuudella muihin työnantajan kokoaikaisiin tai osa-aikaisiin
tehtäviin. Jos täyttä työaikaa tekevälle on mahdollista tarjota vain osa-aikaista työtä, voi kyseeseen tulla kuitenkin osa-aikainen lomautus. (Tehtäväjärjestelyiden yhteydessä on huomioitava viranhaltijalain määräykset.)
Yhteistoimintamenettelyn jälkeen
työnantajan ei tule palkata uutta työvoimaa tehtäviin, joista on lomautettu
tai joista kohta aiotaan lomauttaa, jos
näin voidaan välttää lomautuksia. Näitä tehtäviä työnantajan tulee tarjota
jo palveluksessaan oleville vaihtoehtona lomautukselle.
Jo yhteistoimintamenettelyn aikana rekrytoinnissa on hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon säästötarpeet ja niihin liittyvä henkilöstösuunnittelu.
Työnantajan tulee aina tarjota lomautettavalle työtä (esim. sijaisuuden
hoitamista), joka on työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä tai jota ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen ennen
lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana.
Työn tarjoamistavoista päätetään
paikallisesti ja niistä ilmoitetaan lomautettaville työntekijöille/ viranhaltijoille. On tärkeää luoda menettelytavat tilanteisiin, joissa työtä tarjotaan
lomautetuille. Lomautetut voivat esimerkiksi jo ennakolta ilmoittaa, että
he eivät tule ottamaan vastaan lomautusaikana uutta työtä.
Asia voidaan kirjata esimerkiksi lomautusilmoitukseen (vastausmahdollisuus) tai ilmoittaa, että kieltäytyminen
voidaan toimittaa sähköpostilla tiettyyn päivään mennessä. Näin työnantajan ei tarvitse tarjota työtä sellaiselle lomautetulle, joka ei tule työtä vastaanottamaan.
Jos lomautettu ei etukäteen ilmoita, että hän ei ota työtä vastaan, tu-
lee työnantajan tarjota lomautetuille
lomautusaikana ilmaantuneita työtehtäviä tasapuolisesti ottaen huomioon
työvoiman vähentämisjärjestyksen lisäksi mm. työntekijöiden/ viranhaltijoiden omat työtehtävät, koulutus ja
työkokemus. (Jos lomautettua ei saada kiinni, vaikka työtä tulisi tarjota,
kohtuulliseksi tarjoamiseksi voidaan
katsoa kolmea puhelinsoittoa tai muuta yhteydenottoa.)
Jokaista avoimeksi tullutta paikkaa ei voida käytännössä kaikille tarjota, erityisesti tilanteissa, joissa
lomautettuja on runsaasti. Tämän
vuoksi on tärkeä luoda etukäteen
menettelytavat, joita noudattamalla
lomautettuja voidaan kohdella tasapuolisesti.
Työnantaja ei voi edellyttää, että
töitä tarjotaan vain henkilöille, jotka
aktiivisesti itse hakevat esim. ilmoitustaululle ilmoitettua tehtävää. Jos
viranhaltija/ työntekijä kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tarjottua muuta työtä, työnantajalla on oikeus lomauttaa hänet. Kieltäytymisilmoitus
on syytä ottaa kirjallisena.
Lomautuksista huolimatta voidaan palkata ulkopuolista työvoimaa,
jos kyse on töistä, joita ei normaaliolosuhteissakaan teetetä kunnan
vakinaisella henkilöstöllä. Tällaisia
töitä voivat olla esim. työllistämistuella teetettävät työt.
Nuorisotakuun piirissä olevien osalta on huomioitava, että nuorisotakuu
sisältää monenlaisia opetus-, nuorisoja sosiaalitoimen palveluita. Siltä osin,
kun nuori ei ole työsuhteessa kuntaan,
kunnan oman henkilökunnan lomautuksilla ei ole niihin vaikutusta. Lomautuksista huolimatta nuoria voidaan työllistää, mikäli on kyse sellaisista töistä,
joita ei normaaliolosuhteissa tee kunnan vakinainen henkilöstö.
Tehtävien järjestelyiden yhteydessä on muistettava, että työnantajana
ei ole vain tietty hallintokunta tai laitos vaan koko kunta tai kuntayhtymä.
Koulutusvelvollisuus
Kun lomauttaminen tapahtuu taloudellis- tuotannollisin irtisanomisperustein, työnantajan kouluttamisvelvollisuus koskee sellaisia uusia työtehtäviä, joita työnantaja on tarjonnut irtisanomisen vaihtoehtona.
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
11
Talous tasapainoon
Sairastuminen ja lomautus
Jos työntekijä/viranhaltija sairastuu ja
on sairauslomalla ennen kuin lomautusilmoitusta on annettu, on hänellä
oikeus sairausajan palkkaan sairauslomansa aikana. Jos lomautusilmoitus
on annettu ennen sairastumista, ei oikeutta sairausajan palkkaan ole.
Esimerkki: Lomautusilmoitus 3.3
alkavasta ja 7.3 päättyvästä lomautuksesta on annettu 2.2. Työntekijän
työnantajalle toimittaman lääkärintodistuksen mukaan hän on työkyvytön
23.2-10.3. Sairausajan palkkaa ei makseta ajalta 3-7.3. Lomautus toteutetaan annetun ilmoituksen mukaisesti.
Työnantaja voi keskeyttää lomautuksen ilman viranhaltija/ työntekijän
suostumusta sen vuoksi, että vuosiloma määrätään työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti annettavaksi vuosilomasta määrättyjä ilmoitusaikoja
noudattaen.
Muutoksenhaku
Viranhaltija lomautusta koskevat erimielisyydet (esim. perusteet) käsitellään neuvottelumenettelyssä eli paikallisneuvottelu, keskusneuvottelu ja
työtuomioistuin, koska viranhaltijan
lomauttamista koskevat määräykset
ovat osa virkaehtosopimusta. Viranhaltijoilla ei ole virkaehtosopimuslain
26 §:n mukaan oikeutta tehdä ko. asioissa oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ( kielto ei koske ns. järjestäytymätöntä viranhalitjaa.)
Työsuhteisten työntekijöiden lomautus perustuu työsopimuslain
säännöksiin. Työsopimuslain soveltamista koskevat riidat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. ■
KT:n verkkosivuilla on lisätietoa lomauttamisesta, mm. lomautuksen siirtämisestä, keskeyttämisestä ja päättämisestä
www.kt.fi > Esimiehille > Virka- ja työsuhde
> Lomauttaminen
Sivuilla ovat myös Kunnallisen esimiehen
virkasuhdeopas ja Kunnallisen esimiehen
työsuhdeopas pdf-julkaisuina.
12
Stock.xchng
Lomautuksen keskeyttäminen
vuosiloman takia
Opettajien lomauttaminen
ei ole lainvastaista
Kouvolan hallinto-oikeus antoi kesäkuussa
päätöksen, jossa se totesi, ettei Kouvolan
kaupunginhallituksen päätös lomauttaa
opetushenkilöstöä ole lainsäädännön vastaista.
Päätös ei ollut yllättävä ja se on perusteltu samoin kuin useimmat hallinto-oikeuksien viime vuosina opetushenkilöstön lomautuksia koskevat
päätökset.
Hallinto-oikeuden johtopäätöksissä
todetaan, että opetushenkilöstön lomauttaminen ei ole opetusta koskevan
lainsäädännön vastaista, mutta kunnalla on velvollisuus huolehtia siitä, että
opetukseen osallistuvan oikeudet toteutuvat lomautuksista huolimatta.
Johtopäätöksenä päätöksessä
todetaan, että ottaen huomioon opetushenkilöstön lomautuksen kesto
sekä kaupunginhallituksen lomautuk-
Kuntatyönantaja 4/2013: Talous tasapainoon -liite
sia koskevat määräykset ja lomautusten toimeenpanossa noudatettavat
ohjeet, kaupunginhallituksen on katsottava riittävästi selvittäneen sen
miten oppilaiden oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja heidän turvallisuutensa lomautuksen aikana voidaan turvata.
Hallinto-oikeudet käsittelevät lomautuksien lainvastaisuuteen liittyviä vaatimuksia nimenomaisesti siltä osin, kun esitetään väitteitä siitä,
että lomautus olisi opetustoimintaa
koskevan lainsäädännön vastaista.
Näihin väitteisiin kunnan tulee vastata lomautuksen aikaisen opetuk-
sen hyvällä suunnittelulla ja osoittaa
tämä riittävän yksityiskohtaisilla selvityksillä.
Lomautus on
suunniteltava
yksityiskohtaisesti.
Näin Kouvolakin teki opetushenkilöstöä lomauttaessaan. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen neuvotteluja toteuttamisesta jatkettiin ennen
lomautusten toimeenpanoa.
Yksityiskohtainen
lomautussuunnitelma
Yksityiskohtaisessa lomautussuunnittelussa otettiin huomioon lakisääteisten palveluiden (opetussuunnitelman
mukaisen opetuksen) turvaaminen
asiakasturvallisuutta vaarantamatta.
Opetusryhmiä yhdistettiin suunnitellusti ja turvallisuusriskejä sisältävien opetusaineiden sisältöjä muutettiin
niin, että opetus oli toteutettavissa.
Erityisluokanopettajien lomautus toteutettiin lyhyempänä ja kehitysvammaisten opetus jätettiin lomautusten
ulkopuolelle.
Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen ydin on se, että
opetussuunnitelman mukainen opetus voidaan toteuttaa lainmukaisesti tilapäisesti pienemmillä resursseillakin.
Lomauttamisen perusteet
Lomauttamisen perusteet ovat sinänsä virka- ja työehtosopimusten
tulkintaa, eikä näitä perusteita käsitellä oikaisuvaatimusmenettelyssä
tai hallinto-oikeuksissa kunnallisvalituksina.
Lomautuksen perusteena on kunnan kustannusten pakottava vähentämistarve. Tämän perusteen ammattijärjestökin lähtökohtaisesti hyväksyy
eikä näitä perusteita riitauteta sen
vuoksi työtuomioistuimessa.
Sen sijaan lomautuksista haetaan
keinotekoisestikin mahdollista lainvastaisuutta tai menettelytapojen puutteellisuutta hallinto-oikeuskäsittelyssä, vaikka lomautuksien lainmukaisuus
on tiedossa.
Julkisessa keskustelussa ja opettajien lomautuksien uutisoinnissa jää
varsin vähälle huomiolle se, miksi lomautetaan ja olisivatko lomautukset
vältettävissä. Kouvola tai muukaan
kunta ei lomauta opettajia tai muuta
henkilöstöään kuin pakkotilanteessa.
Lomautukset olisivat vältettävissä,
jos vastaavat säästöt palkkamenoissa olisivat muuten saavutettavissa ja
niistä voitaisiin sopia.
Ammattijärjestöt suhtautuvat kuitenkin yleensä kategorisen kielteisesti kaikkiin henkilöstömenoja koskeviin
säästöneuvotteluihin ja tämä vuoksi
lomauttamiselle ei jää vaihtoehtoja. ■
Kouvolan hallinto-oikeuden päätös
19.6.2013 13/0243/1
dnro 00206/13/2207
Lomauttaminen opetustehtävissä
Opetustehtävistä voidaan siis ”lakia rikkomatta” lomauttaa,
vaikka julkisuudessa ajoittain toisin väitetäänkin Opetustehtävistä lomauttamisen suunnittelussa on tärkeää, että jokaisen lomautuspäivän ohjelma voidaan johtaa kunnan opetussuunnitelmasta ja ns. normaalista työsuunnitelmasta.
• Lomautuspäivinä kuten muinakin päivinä tulee olla oma ohjelma, esimerkiksi erilaisia teemapäiviä.
• Työsuunnitelmassa määrätään, ketkä opettajat osallistuvat
mihinkin teemapäivään. Ne opettajat, joita ei määrätä osallistumaan, lomautetaan. Oppilaiden turvallisuudesta tulee aina huolehtia myös lomautustilanteissa.
• Lomauttaminen voidaan toteuttaa osittain muusta kuin opetustehtävistä esimerkiksi erikseen korvattavista tehtävistä tai
kehittämistyöstä, joka on jo määrätty jonkun tehtäväksi. Tällöin
näistä tehtävistä lomautetaan osittain eli lomautus kohdistuu
vain tähän määrättyyn, erikseen korvattavaan tehtävään. Osittaisen lomauttamisen edellytykset ovat samat kuin kokonaan lomauttamisessa ja myös menettelytavat ovat samat.
Lomauttaminen voidaan toteuttaa:
• Opettajatyöpäivinä eli nk. VESO-päivinä ja ammatillisen koulutuksen nk. viiden päivän koulutuksen aikana.
• Koulun työpäivinä. Lomautus tulee suunnitella tarkoin ja niin,
että lomautus on otettu huomioon jo alun perin tehtäessä työsuunnitelmaa lukuvuodelle (ks. edellä). Lomautusjakso voi sisältää myös palkallisia vapaapäiviä esimerkiksi viikonlopun päivät
niin, että lomautus toteutetaan perjantaista maanantaihin, jolloin vähennetään 4 päivän päiväpalkka ja mahdolliset ylituntipalkkiot kahdelta päivältä. Lyhytaikaisessa lomautuksessa opettajan
lomautusaikaan palkallisia vapaapäiviä ei voi sisältyä enempää
kuin työpäiviä.
• Kesäaikana tai muunakaan koulun loma-aikana opettajia ei voida lomauttaa, ellei lomauteta toistaiseksi tai vähintään yhdeksi lukuvuodeksi (KT:n yleiskirje A12/1994). Työtuomioistuimen
tuomiossa 12.6.2013 (ks. artikkeli Kuntatyönantajassa 4/2013,
s.23) pääsiäinen katsotaan koulun loma-ajaksi, vaikka kunta ei
olisi päättänyt pääsiäistä kunnan koulujen loma-ajaksi ja vaikka
pääsiäisen yhteydessä koulutyö ei olisi keskeytynyt kuin arkipyhien ajaksi. Pääsiäisen katsominen aina koulun loma-ajaksi vaikuttaa myös OVTES:n A osion 36 §:n 2 mom. ja 37 §:n 2 mom.
tulkintaan.
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
13
Talous tasapainoon
Virkasuhteen ja työsuhteen
irtisanominen
Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvan
irtisanomisen tulee perustua asiallisiin ja painaviin syihin.
Työnantajan oikeus irtisanomiseen
taloudellisista ja tuotannollisista syistä perustuu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n ja työsopimuslain 7:3 säännöksiin. Irtisanominen voi
kohdistua vain toistaiseksi voimassa oleviin virka- ja työsuhteisiin sekä
määräaikaisiin virkasuhteisiin.
Säännösten mukaan viranhaltijan/
työntekijän työn tulee vähentyä olennaisesti ja pysyvästi. Vähentymisen
tulee kohdistua viranhaltijan/työntekijän tekemään työhön.
Työn vähentyminen voi johtua
työnantajasta riippumattomista syistä (esim. palvelujen kysynnän vähentymisestä) tai työnantajan omien toimenpiteiden seurauksena.
Kunta/kuntayhtymä päättää itse
itsehallintonsa nojalla, miten se järjestää tehtävänsä ja palvelutuotantonsa. Tyypillisiä tilanteita, joissa työ voi
vähentyä työnantajan omien toimenpiteiden seurauksena, ovat erilaiset
organisaatiomuutokset, joiden seurauksena työvoiman tarve vähenee.
Organisaatiomuutosten taustalla
voi olla joko pelkästään tarve tehostaa ja uudistaa organisaatiota, mutta
usein uudistuksiin liittyy myös tarve
toiminnan taloudelliseen tehostamiseen.
Tehtävät voivat vähentyä myös silloin, kun viranhaltijan/työntekijän tehtävät jaetaan muille organisaatioon
jääville henkilöille. Tehtävien uudelleenjärjestely pelkästään esim. hankalaksi
koetun viranhaltijan/työntekijän irtisanomiseksi ei ole asiallinen peruste.
Työn vähentyminen ja sitä kaut14
ta irtisanomisperusteen syntyminen
voi perustua tyypillisesti myös siihen,
että kunnan taloudellinen tilanne on
niin vaikea, että se edellyttää henkilöstömenojen säästämistä ja palvelutuotannon karsimista.
Mitään tarkkaa määrittelyä siitä, kuinka heikko kunnan taloudellisen tilanteen tulee olla, jotta irtisanomisoikeus syntyisi, ei ole olemassa.
Yleensä taloudellisen tilanteen edellyttämistä säästötoimenpiteistä päätetään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Toki säästötarve voi syntyä
muutoinkin, jolloin säästötoimenpiteitä voidaan päättää erikseen.
Irtisanomisperusteen
määritteleminen
Taloudellisen tilanteen niin vaatiessa
kunnan ja kuntayhtymän mahdollisuudet tarjota jatkossa työtä ovat peruste irtisanomiselle. Tarjottava työ voi
kokonaan loppua, ts. sitä ei enää lainkaan tehdä, tai tehtävät työt voidaan
jakaa jäljelle jäävälle henkilöstölle.
Työnantajalla ei ole säännösten
mukaan perustetta irtisanomiseen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, mikäli työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden
työntekijän/viranhaltijan samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työantajan toimintaedellytyksissä ei ole tapahtunut
muutoksia vastaavana aikana.
Ehdotonta määräaikaa uuden henkilön ottamisessa ei ole säädetty. Selvää on se, että viimeistään silloin, kun
irtisanomisia ryhdytään valmistelemaan, uuden henkilöstön rekrytointiin
Kuntatyönantaja 4/2013: Talous tasapainoon -liite
on suhtauduttava kriittisesti. Toisaalta on muistettava, että irtisanomisajan
päättymisen jälkeen työnantajalla on
ns. takaisinottovelvollisuus yhdeksän
kuukauden ajan, jolloin uusia tehtäviä
on ensisijaisesti tarjottava irtisanotuille.
Taloudellis/tuotannollisiin irtisanomisiin liittyy velvoite irtisanomisen
välttämiseksi sijoittaa irtisanottava
muihin tehtäviin. Työsuhteiselle työntekijälle on ensisijaisesti tarjottava hänen työsopimuksensa mukaista työtä
vastaavaa työtä ja mikäli tällaista ei
ole, hänelle on tarjottava hänen koulutustaan, ammattitaitoaan ja kokemustaan vastaavaa työtä.
Viranhaltijalle on tarjottava hänen
ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden
sopivaa virkaa, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää tai työsuhdetta,
jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä. Velvollisuus tarjota uutta virkaa tai tehtävää
koskee vain olemassa olevia tehtäviä
tai virkoja.
Työnantajalla on myös velvollisuus kouluttaa työntekijää tai viranhaltijaa uusiin tehtäviin irtisanomisen
välttämiseksi. Koulutuksen tulee olla
kunnan toiminnan kannalta tarpeellista ja kohtuullista, esim. erityyppistä
täydennyskoulutusta.
Irtisanomisjärjestys
Irtisanomisjärjestyksestä ei ole laissa
säännöksiä. Sen sijaan KVTES VIII luvun 4 §:ssä on työsuhteisia työntekijöitä koskeva määräys, jonka mukaan
mahdollisuuksien mukaan viimeksi irtisanotaan kunnan/kuntayhtymän kan-
Mahdollisuudet tarjota
muuta työtä
määrittelee perusteen
irtisanomiselle.
nalta tärkeitä työntekijöitä ja saman
työnantajan palveluksessa osan työkyvystään menettäneitä.
Tämän jälkeen kiinnitetään huomiota huoltovelvollisuuden määrään ja
palvelussuhteen kestoaikaan.
Menettelytavat
Taloudellis-/tuotannollinen irtisanominen edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen kuin
irtisanomisista päätetään. Yhteistoimintamenettelyä koskevat keskeiset
säännökset ovat KYtL:n 4 ja 5 sekä
7–9 ja 13 §:t. Yt-menettely tulee käydä ennenkuin työnantaja tekee päätöksen irtisanomisista.
Yhteistoimintalain 4 §:n mukaan
yhteistoimintamenettelyssä neuvoteltavia asioita ovat mm. organisaatiomuutokset, jos niillä on henkilöstön asemaan merkittäviä muutoksia.
Tilanteessa jossa organisaatiomuutokset tai muutoin töiden järjestelyt johtavat irtisanomisiin, tulee ottaa huomioon lain 7-9 §:n säännökset
työvoiman vähentämisessä noudatettavasta menettelystä.
Tilanteessa, jossa kunnan/kuntayhtymän talousarvioehdotuksessa
edellytetään sellaisia toimenpiteitä,
joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi mm. useita irtisanomisia,
tulee näitä toimenpiteitä käsitellä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin
kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
Mikäli kunta tai kuntayhtymä harkitsee taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa irtisanomista (tai osa-aikaistamista taikka
lomauttamista), yhteistoimintamenet-
telyssä tulee noudattaa erityistä menettelyä.
Työnantajan tulee antaa vähintään 5 päivää ennen neuvottelujen
alkamista kirjallinen neuvotteluesitys.
Neuvotteluesitys annetaan käytännössä henkilöstön edustajille (luottamusmiehille/yt-elimen jäsenille).
Mikäli irtisanomisen harkitaan kohdistuvan vähintään 10 työntekijään/
viranhaltijaan, neuvotteluesityksessä tulee antaa tiedot toimenpiteiden
perusteista, alustava arvio määrästä,
periaatteista, joiden perusteella irtisanottavat määräytyvät sekä arvio
irtisanomisten arvioidusta toteuttamisajasta. Käytännössä samat tiedot
voidaan antaa myös irtisanottavien
määrän ollessa vähäisempi.
Yhteistoimintaneuvotteluprosessin osana työnantajan on huolehdittava myös neuvotteluesityksen toimittamisesta työ- ja elinkeinotoimistoon.
Työnantajien on suositeltavaa olla yhteistyössä muutoinkin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa työllistymistä tukevien työvoimapalvelujen selvittämiseksi ja saamiseksi, siten kuin yhteistoimintalain 9 §:ssä on sanottu.
Yhteistoimintamenettely voidaan
käydä niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden kanssa, joita irtisanominen koskee. Käytännössä erityisesti tilanteissa, joissa irtisanottavia on enemmän
ja kyse on koko kuntaa/kuntayhtymää
koskevasta asiasta, yhteistoimintamenettely käydään kollektiivisesti eli
yt-elimessä.
Yt-menettelyn keskeinen sisältö
on neuvotella irtisanomisten perusteista (esim. kunnan taloudellisen ti-
lanteen edellyttämistä toimenpiteistä), perusteiden vaikutuksista sekä
vaihtoehdoista (esim. muista säästömahdollisuuksista, muun työn järjestämismahdollisuuksista jne.).
Päätöstä irtisanomisista ei voi
tehdä ennen kuin yt-menettely on
päättynyt. Yt-menettely on täytetty, kun neuvotteluja on käyty 14 päivä ajan (irtisanottavia alle kymmenen)
tai kuusi viikkoa (irtisanottavia vähintään 10).
Neuvotteluajoista voidaan paikallisesti sopia toisinkin. Todettakoon,
että yt-menettely korvaa sekä
TSL:.ssa että viranhaltijalaissa säädetyn henkilön erillisen kuulemisen irtisanomisesta.
Yt-menettelyjen päättymisen jälkeen työnantaja voi tehdä päätökset
irtisanomisista. Työsuhteisten työntekijöiden irtisanomista koskevat mahdolliset riidat käsitellään yleisissä
tuomioistuimissa eikä siis hallinto-oikeudessa valitusasioina.
Viranhaltijoiden irtisanomisesta
voi sen sijaan tehdä normaaliin oikeusvaatimuksen ja valituksen. Oikaisuvaatimusaika (valtuuston irtisanoessa
valitusaika) alkaa kuitenkin vasta irtisanomisajan päättymisestä. ■
Virkasuhteen ja työsopimuksen
irtisanomisesta tarkemmin KT:n julkaisuissa
Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas
Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, jotka
molemmat pdf-julkaisuina www.kt.fi
Katso myös KT:n yleiskirje 07/2007, joka
luettavissa KT:n verkkosivuilla.
Kuntatyönantaja 4/2013 : Talous tasapainoon -liite
15
Talous tasapainoon
Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen
Tarve harmonisoida palkkoja
syntyy, jos vaativuudeltaan
samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee.
Liikkeen luovutuksessa eri työnantajayksiköissä olevat työntekijät siirtyvät toiselle työnantajalle entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Mm. kuntajakolaissa on määräys liikkeen luovutuksesta kuntaliitoksissa.
Palkkojen harmonisointitarve syntyy, jos vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso
vaihtelee. KVTES:n mukaan työntekijän tehtäväkohtainen palkka ei voi laskea työnantajan vaihtuessa, jos tehtävä pysyy samana. KVTES:n määräykset sekä syrjintää koskeva lainsäädäntö (esim. työsopimuslaki 2 luku 2 §)
luovat harmonisointitarpeen.
Palvelutuotannon uudelleen järjestämiseen liittyy usein tehtävien muutoksia ja palkkausjärjestelmien yhteensovittamista. Liikkeenluovutukseen
sisältyvä palvelussuhteen ehtojen pitäminen entisenä luovutushetkellä ei
tarkoita kuitenkaan sitä, ettei henkilön
palkkaa voitaisi muuttaa, kun tehtävät
muuttuvat olennaisesti.
Muutostilanteisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
Ennen liikkeen luovutusta on kartoitettava palkkausjärjestelmien erilaisuus ja palkkatason vaihtelu samoissa
tehtävissä, jotta voidaan tehdä alustavia kustannusarvioita. Palkkakustannusten mahdollinen nousu yhdistymistilanteessa on hyvä tiedostaa jo silloin, kun päätetään kuntaliitoksesta.
Sopimuskumppaneiden (luovuttajien) on sitouduttava siihen, että palkkoihin ei tehdä mitään sellaisia harkinnanvaraisia muutoksia, jotka itsessään aiheuttaisivat lisäkustannuksia.
Toki pakolliset virka-- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ja
-muutokset on tehtävä ajallaan.
Uusi palkkausjärjestelmä
uudella työnantajalla
Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan enti16
set palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä
ollut palkkausjärjestelmä.
Myös tehtäväkuvaukset tehtävän
vaativuuden arviointia varten päivitetään uudella työnantajalla.
KVTES:n perusteella entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista
palkoista.
Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien
vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka
on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat uuden palkkausjärjestelmän
edellyttämälle tasolle. Tämä voi tapahtua myös asteittain.
Jos vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän
mukaisen vastaavan palkan, eivätkä
tehtävät ole olennaisesti muuttuneet,
säilyy tehtäväkohtainen palkka ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita.
Palkkausjärjestelmien erilaisuudesta johtuva palkkaero supistuu uuden palkkausjärjestelmän tehtäväkoh-
taisen palkan noustessa. Palkkaero ja
sen peruste (kuntajakolain tai liikkeen
luovutusta koskevat pakottavat säännökset) on syytä dokumentoida. Tavoitteena on tasapuolinen palkka yhtä
vaativissa tehtävissä.
Yhdistymistilanteissa henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien
olennaisesta muuttumisesta aiheutuva
palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai henkilöstä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen, ellei paikallisesti muuta sovita.
Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja työnantajan taloudellisesta tilasta. Uuden
palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta
uuteen palkkausjärjestelmään on laadittava suunnitelma aikatauluineen ja
kustannusarvioineen.
Juridisiin riskeihin ja lisääntyviin
palkkakustannuksiin on varauduttava.
Vallitsevasta oikeuskäytännöstä ei voida päätellä tarkkaa aikarajaa sille, kuinka kauan tehtäväkohtaiset palkat voivat poiketa järjestelmän mukaisesta
tai kuinka kauan samoista tehtävistä
voidaan maksaa eri tehtäväkohtaista
palkkaa. ■
Esimerkki samaan vaativuustasoon kuuluvien tehtävien
tehtäväkohtaisten palkkojen yhtenäistämisestä
Vaativuustasoon K kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat
Odottaa
Palkkahinnoittelukohdan vaativuustason K
määritelty
tavoitetaso
Vaihe 3
Vaihe 2
Vaihe 1
10 %
ryhmästä
20 %
ryhmästä
30 %
ryhmästä
40 %
ryhmästä
Tavoitetason määrittämiseen ja saavuttamiseen (aikataulu) vaikuttavat mm.
●P
alkkahinnoittelukohdan samaan vaativuus-tasoon K kuuluvien sijoittuminen eri tehtäväkohtaisiin palkkoihin (määrät ja palkkaerot)
●V
aativuustason K ylä- ja alapuolella olevien vaativuustasojen tehtävien vaativuus ja
tehtäväkohtainen palkan taso
● Tarkoituksenmukainen palkkaporrastus
Kannattaa muistaa, että tehtäväkohtaisiin palkkoihin tulee KVTES:n mukaiset
yleiskorotukset riippumatta tehtäväkohtaisen palkan määrästä.
• Julkaisija: KT Kuntatyönantajat • Kirjoittajat: KT:n asiantuntijat