Rekisteröintiasiakirja
28.8.2014 LASSILA & TIKANOJA OYJ REKISTERÖINTIASIAKIRJA Tämän rekisteröintiasiakirjan (”Rekisteröintiasiakirja”) on laatinut Lassila & Tikanoja Oyj (”Lassila & Tikanoja” tai ”Yhtiö”), Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö. Lassila & Tikanojan osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (”Helsingin Pörssi”) pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ”LAT1V”. Tämä Rekisteröintiasiakirja on voimassa 12 kuukautta siitä, kun se on hyväksytty. Uusien osakkeiden tai muiden Yhtiön arvopapereiden liikkeellelaskua koskeva esite voi 12 kuukauden ajan tämän Rekisteröintiasiakirjan hyväksymisestä lukien koostua tästä Rekisteröintiasiakirjasta sekä kutakin liikkeeseenlaskua koskevasta, erikseen hyväksyttävästä tiivistelmästä ja arvopaperiliitteestä. Tämä Rekisteröintiasiakirja sisältää tietoja Lassila & Tikanojasta sekä sen liiketoiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Arvopaperiliite sisältää tiedot kulloinkin tarjottavista tai julkisen kaupankäynnin kohteeksi haettavista arvopapereista. Arvopaperiliitteen yhteydessä oleva tiivistelmä esittelee tiivistetysti keskeisimmät Lassila & Tikanojaan ja sen arvopapereihin liittyvät tiedot. TÄRKEITÄ TIETOJA REKISTERÖINTIASIAKIRJASTA Yleistä Lassila & Tikanoja on laatinut tämän Rekisteröintiasiakirjan arvopaperimarkkinalain (746/2012, muutoksineen, ’’Arvopaperimarkkinalaki’’), Euroopan komission 29.4.2004 antaman asetuksen (EY) N:o 809/2004, muutoksineen, (Liitteen I) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (’’Esitedirektiivi’’), muutoksineen, täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta, Arvopaperimarkkinalain 3-5 luvuissa tarkoitetusta esitteestä annetun valtiovarainministeriön asetuksen (1019/2012) sekä Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tämä Rekisteröintiasiakirja on Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu esite. Finanssivalvonta on hyväksynyt tämän Rekisteröintiasiakirjan, mutta ei vastaa siinä esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Finanssivalvonnan tähän Rekisteröintiasiakirjaan liittyvän hyväksymispäätöksen diaarinumero on FIVA 46/02.05.04/2014. Finanssivalvonnan hyväksymispäätös on nähtävillä Lassila & Tikanojan pääkonttorissa. Osakkeenomistajien ja mahdollisten sijoittajien tulee luottaa ainoastaan Rekisteröintiasiakirjan ja siihen liittyvän arvopaperiliitteen ja tiivistelmän sisältämiin tietoihin sekä Lassila & Tikanojan julkistamiin pörssitiedotteisiin. Lassila & Tikanoja ei ole valtuuttanut ketään antamaan mitään muita kuin tähän Rekisteröintiasiakirjaan ja siihen liittyvään arvopaperiliitteeseen ja tiivistelmään sisältyviä tietoja tai lausuntoja. Tämän Rekisteröintiasiakirjan ja siihen liittyvän arvopaperiliitteen ja tiivistelmän luovuttaminen ei missään olosuhteissa merkitse sitä, että niiden sisältämät tiedot pitäisivät paikkaansa muulloin kuin Rekisteröintiasiakirjan ja siihen liittyvän arvopaperiliitteen ja tiivistelmän päivämääränä, tai että Lassila & Tikanojan liiketoiminnassa ei olisi tapahtunut muutoksia Rekisteröintiasiakirjan ja siihen liittyvän arvopaperiliitteen ja tiivistelmän päivämäärän jälkeen. Mikäli tässä Rekisteröintiasiakirjassa tai siihen liittyvässä arvopaperiliitteessä ja tiivistelmässä kuitenkin ilmenee ennen mahdollisen tarjouksen voimassaoloajan päättymistä tai arvopaperin ottamista julkisen kaupankäynnin kohteeksi virhe tai puute, jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajille, Rekisteröintiasiakirjaa ja siihen liittyvää arvopaperiliitettä ja tiivistelmää täydennetään Arvopaperimarkkinalain mukaisesti. Tämän Rekisteröintiasiakirjan ja siihen liittyvän arvopaperiliitteen ja tiivistelmän sisältämät tiedot eivät ole Lassila & Tikanojan vakuutus tai takuu tulevista tapahtumista eikä niitä tule sellaisina pitää. Ellei toisin mainita, Lassila & Tikanojan tai sen toimialaan liittyvästä markkinakehityksestä esitetyt arviot perustuvat Yhtiön johdon kohtuullisella tavalla varmistamiin arvioihin. Tässä Rekisteröintiasiakirjassa termit ”Lassila & Tikanoja”, ”Yhtiö” tai ”Lassila & Tikanoja -konserni” tarkoittavat Lassila & Tikanoja Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä yhdessä, ellei asiayhteydestä selvästi ilmene, että ilmauksella tarkoitetaan ainoastaan Lassila & Tikanoja Oyj:tä tai tiettyä tytäryhtiötä tai liiketoimintaryhmää. Viittauksilla Yhtiön osakkeisiin, osakepääomaan tai hallintoon tarkoitetaan kuitenkin Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeita, osakepääomaa tai hallintoa. HUOMAUTUS SIJOITTAJILLE Tässä Rekisteröintiasiakirjassa esitettävät tiedot ovat peräisin Lassila & Tikanojalta tai muusta siinä mainitusta lähteestä. Lainsäädäntö voi rajoittaa tämän Rekisteröintiasiakirjan sekä tähän Rekisteröintiasiakirjaan liittyvän arvopaperiliitteen ja tiivistelmän jakelua sekä Lassila & Tikanojan joukkovelkakirjalainojen, osakkeiden, merkintäoikeuksien ja osakkeiksi vaihdettavien tai osakkeisiin oikeuttavien arvopapereiden sekä muiden arvopapereiden tarjoamista ja myyntiä. Tämän Rekisteröintiasiakirjan tai siihen liittyvän arvopaperiliitteen ja tiivistelmän haltuunsa saavia henkilöitä kehotetaan ottamaan selvää kyseisistä rajoituksista. Tämä Rekisteröintiasiakirja sekä arvopaperiliite ja tiivistelmä eivät muodosta Lassila & Tikanojan joukkovelkakirjalainoja, osakkeita, merkintäoikeuksia tai osakkeiksi vaihdettavia tai osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita tai muita arvopapereita koskevaa tarjousta tai kehotusta hankkia Lassila & Tikanojan joukkovelkakirjalainoja, osakkeita, merkintäoikeuksia tai osakkeiksi vaihdettavia tai osakkeisiin oikeutt avia arvopapereita tai muita arvopapereita missään valtiossa, jossa kyseinen tarjous taikka kehotus on lainvastaista. Lassila & Tikanojan arvopapereihin sijoittamista harkitessaan sijoittajien tulee tukeutua omiin selvityksiinsä Lassila & Tikanojasta ja arvopaperien ehdoista, mukaan lukien riskitekijät. Sijoituspäätöksen tulisi perustua ainoastaan tähän Rekisteröintiasiakirjaa n ja siihen liittyvään arvopaperiliitteeseen ja tiivistelmään (ja niiden mahdollisiin täydennyksiin). Lassila & Tikanojan arvopapereita ei ole rekisteröity eikä tulla rekisteröimään Suomen ulkopuolella eikä niitä saa tarjota yleisölle Suomen ulkopuolella. Näin ollen Suomen ulkopuolella asuvat henkilöt eivät välttämättä saa ottaa vastaan tätä Rekisteröintiasiakirjaa tai merkitä tai ostaa Lassila & Tikanojan arvopapereita. Lassila & Tikanojan arvopapereita ei saa tarjota tai myydä suoraan tai välillisesti eikä tätä Rekisteröintiasiakirjaa tai siihen liittyviä muita asiakirjoja saa levittää tai julkaista Suomen ulkopuolella, paitsi olosuhteissa, joissa tämä ei riko voimassa olevaa lainsäädäntöä. Lähtökohtaisesti tämän Rekisteröintiasiakirjan haltuunsa saavien h enkilöiden tulee perehtyä kaikkiin itseään koskeviin rajoituksiin ja noudattaa niitä. Tällaisten rajoitusten noudattamatta jättäminen voi rikkoa kyseisten valtioiden arvopaperilainsäädäntöä. Yhtiöllä tai sen edustajilla ei ole minkäänlaista oikeudellista vastuuta tällaisista rikkomuksista riippumatta siitä, ovatko tällaiset rajoitukset Lassila & Tikanojan arvopapereihin sijoittamista harkitsevien tiedossa vai eivät. 2 (78) SISÄLLYSLUETTELO TÄRKEITÄ TIETOJA REKISTERÖINTIASIAKIRJASTA........................................................................................2 RISKITEKIJÄT .........................................................................................................................................................5 TILINPÄÄTÖKSEEN LIITTYVIEN JA ERÄIDEN MUIDEN TIETOJEN ESITTÄMINEN ...................................... 14 YHTIÖ, YHTIÖN HALLITUKSEN JÄSENET, TOIMITUSJOHTAJA, TILINTARKASTAJAT JA NEUVONANTAJA ................................................................................................................................................. 15 REKISTERÖINTIASIAKIRJAN SAATAVILLA OLO ............................................................................................ 15 REKISTERÖINTIASIAKIRJAA KOSKEVA VAKUUTUS ..................................................................................... 16 ERÄITÄ SEIKKOJA .............................................................................................................................................. 17 OSAKEMARKKINATIETOJA ............................................................................................................................... 18 ERÄITÄ TALOUDELLISIA TIETOJA ................................................................................................................... 19 OSINGOT JA OSINKOPOLITIIKKA ..................................................................................................................... 24 LIIKETOIMINNAN TULOS JA TALOUDELLINEN ASEMA................................................................................. 25 LASSILA & TIKANOJAN LIIKETOIMINNAN TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ............... 25 VIIMEAIKAISET TAPAHTUMAT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT ..................................................................................... 26 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA .................... 29 30.6.2014 PÄÄTTYNYT KUUDEN KUUKAUDEN JAKSO VERRATTUNA 30.6.2013 PÄÄTTYNEESEEN KUUDEN KUUKAUDEN JAKSOON (TILINTARKASTAMATON) ......................................................................................................................... 29 TIETOJA LASSILA & TIKANOJAN LIIKETOIMINTASEGMENTEISTÄ 30.6.2014 PÄÄTTYNEELLÄ KUUDEN KUUKAUDEN JAKSOLLA VERRATTUNA 30.6.2013 PÄÄTTYNEESEEN KUUDEN KUUKAUDEN JAKSOON (TILINTARKASTAMATON) .......... 31 TILIKAUSI 2013 VERRATTUNA TILIKAUTEEN 2012 ................................................................................................... 32 TIETOJA LASSILA & TIKANOJAN LIIKETOIMINTASEGMENTEISTÄ TILIKAUDELTA 2013 VERRATTUNA TILIKAUTEEN 2012 . 33 TILIKAUSI 2012 VERRATTUNA TILIKAUTEEN 2011 ................................................................................................... 35 TIETOJA LASSILA & TIKANOJAN LIIKETOIMINTASEGMENTEISTÄ TILIKAUDELTA 2012 VERRATTUNA TILIKAUTEEN 2011 . 36 MAKSUVALMIUS JA PÄÄOMALÄHTEET..................................................................................................................... 38 INVESTOINNIT ...................................................................................................................................................... 40 RISKIENHALLINTA ................................................................................................................................................. 40 MARKKINA- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ............................................................................................................ 42 YLEISTÄ .............................................................................................................................................................. 42 MARKKINA-ALUEET .............................................................................................................................................. 42 LASSILA & TIKANOJAN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ................................................................... 45 LIIKETOIMINTA .................................................................................................................................................... 47 YLEISTÄ LASSILA & TIKANOJASTA ......................................................................................................................... 47 STRATEGIA JA TAVOITTEET ................................................................................................................................... 49 LIIKETOIMINTASEGMENTIT JA TUOTETTAVIEN PALVELUIDEN KUVAUS ........................................................................ 50 TIETOTEKNIIKKA................................................................................................................................................... 52 KILPAILU ............................................................................................................................................................. 52 MYYNTI JA MARKKINOINTI ..................................................................................................................................... 52 MERKITTÄVÄT SOPIMUKSET .................................................................................................................................. 53 KONSERNIRAKENNE ............................................................................................................................................. 53 TOIMIPAIKAT ........................................................................................................................................................ 55 IMMATERIAALIOIKEUDET ....................................................................................................................................... 55 OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT .................................................................................................... 55 VAKUUTUKSET ..................................................................................................................................................... 55 YHTIÖ, HALLINTO, JOHTO JA TYÖNTEKIJÄT ................................................................................................. 56 3 (78) LASSILA & TIKANOJA LYHYESTI ............................................................................................................................. 56 HALLINTO ............................................................................................................................................................ 56 HALLITUS ............................................................................................................................................................ 56 LASSILA & TIKANOJAN JOHTO ............................................................................................................................... 61 TILINTARKASTAJAT............................................................................................................................................... 66 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ MAITTAIN ............................................................................................................................ 66 OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA ....................................................................................................................... 67 OPTIO- JA MUUT ERITYISET OIKEUDET OSAKKEISIIN ................................................................................................ 69 LASSILA & TIKANOJAN OSAKKEENOMISTAJAT ......................................................................................................... 70 SUOMEN ARVOPAPERIMARKKINAT ................................................................................................................ 73 YLEISTÄ .............................................................................................................................................................. 73 KAUPANKÄYNTI JA SELVITYS HELSINGIN PÖRSSISSÄ .............................................................................................. 74 ARVO-OSUUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................................................................. 74 SIJOITTAJIEN KORVAUSRAHASTO .......................................................................................................................... 75 MUITA SEIKKOJA ................................................................................................................................................ 76 VIITTAAMALLA SISÄLLYTETYT ASIAKIRJAT............................................................................................................... 76 NÄHTÄVILLÄ OLEVAT ASIAKIRJAT ........................................................................................................................... 76 LIITE ...................................................................................................................................................................... 76 4 (78) RISKITEKIJÄT Osakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin ja muihin arvopapereihin sijoittamiseen liittyy monia riskejä, joista useat liittyvät Lassila & Tikanojan liiketoiminnan luonteeseen ja jotka voivat olla olennaisia. Osakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin ja muihin arvopapereihin sijoittamista harkitsevaa kehotetaan tutustumaan huolellisesti alla esitettäviin riskitekijöihin ja muihin tässä Rekisteröintiasiakirjassa esitettäviin tietoihin. Jokainen alla tai muualla tässä Rekisteröintiasiakirjassa esitettävistä riskeistä voi vaikuttaa haitallisesti Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan, ja ne saattavat yksin tai yhdessä aiheuttaa sen, ettei Lassila & Tikanoja saavuta taloudellisia tavoitteitaan. Mikäli nämä riskit johtavat osakkeiden, joukkovelkakirjalainojen tai muiden arvopapereiden markkinahinnan laskuun, niihin sijoittaneet voivat menettää sijoituksensa kokonaan tai osittain. Muutkin kuin tässä Rekisteröintiasiakirjassa kuvattavat riskit ja epävarmuustekijä voivat vaikuttaa Lassila & Tikanojan liiketoimintaan. Lisäksi tällä hetkellä tuntemattomilla tai vähäisinä pidettävillä riskeillä ja epävarmuustekijöillä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Riskitekijöiden esitysjärjestyksellä tässä Rekisteröintiasiakirjassa tai Arvopaperiliitteessä ei ole tarkoitus osoittaa niiden toteutumisen todennäköisyyttä tai mahdollista vaikutusta Lassila & Tikanojan liiketoimintaan. Kuvaus riskitekijöistä perustuu tämän Rekisteröintiasiakirjan päivämäärän tietoihin ja arvoihin, eikä ole myöskään välttämättä tyhjentävä. Yleiseen taloustilanteeseen ja markkinoihin liittyvät riskit Talouden taantuman mahdollinen jatkuminen ja asiakkaiden toiminnan volyymien lasku, uusien kilpailijoiden tulo markkinoille ja lainsäädännön muutokset muodostavat merkittävän osan markkinoihin liittyvistä riskeistä. Talouden epävarmuus voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia Ympäristöpalveluiden uusioraaka-ainemarkkinoilla sekä Teollisuuspalveluiden kysynnässä. Valtion uusiutuville polttoaineille kohdistamien tukien ja niiden jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus voi aiheuttaa muutoksia Uusiutuvien energialähteiden kysyntään. Päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voi vaikuttaa Yhtiön liiketoimintoihin. Yleisen taloudellisen tilanteen edelleen jatkuva epävarmuus vaikeuttaa ennakoimista sekä on vaikuttanut ja vaikuttaa Lassila & Tikanojan asiakkaiden ja toimittajien toimintaedellytyksiin. Vähittäiskaupan ja rakentamisen hidastuminen on näkynyt pienempinä jätevirtoina ja jätevirtojen ei voida olettaa jatkossa kasvavan. Matalasuhdanne teollisuustuotannossa on vaikuttanut ja voi vaikuttaa erityisesti teollisuuden tukipalveluiden kysyntään, ja muun muassa rakentamisen sekä kaupan alan hiipuminen on vähentänyt ja voi vähentää uusioraaka-ainekaupan volyymiä ja lisätä kilpailua kiinteistöteknisissä palveluissa sekä korjausrakentamisessa. Markkinoilla tapahtuvat merkittävät muutokset voivat vaikuttaa Lassila & Tikanojan liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti ja johtaa kannattavuuden heikkenemiseen. Markkinoihin liittyvää riskiä saattaa pienentää Lassila & Tikanojan riippumattomuus yksittäisistä suurista asiakkaista ja Lassila & Tikanojan palvelutarjonnan monipuolisuus. Markkinariskeihin pyritään varautumaan kiinnittämällä erityistä huomioita tuottavuuden parantamiseen ja asiakassuhteen hoitoon. Ei kuitenkaan voi olla varmuutta siitä, että muun muassa Yhtiön edellä mainitun kaltaiset toimenpiteet ovat riittäviä tai kulloinkin oikein ajoitettuja vaikuttaakseen yleiseen taloustilanteeseen ja markkinoihin liittyviin riskeihin Yhtiön osalta pienentävästi. Mikäli mikä tahansa edellä kuvatuista markkinoihin liittyvistä riskeistä toteutuu, sillä voi olla olennaisesti epäedullinen vaikutus Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Toimialaan liittyviä riskejä Nykyisten asiakkaiden mahdollinen markkina-aseman muuttuminen Yleisen taloudellisen tilanteen aiheuttamat heilahtelut voivat vaikuttaa merkittävästi Lassila & Tikanojan asiakkaiden talouteen ja markkina-asemaan rajoittaen niiden kykyä ja halua ostaa Lassila & Tikanojan palveluita samassa laajuudessa kuin aiemmin. Samoin asiakkaiden markkina-aseman muutos saattaa johtaa siihen, että muiden kuin Lassila & Tikanojan asiakkaiden osuus markkinasta kasvaa. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia Lassila & Tikanojan liiketoiminnan volyymiin, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Kilpailu Lassila & Tikanojan kyky kilpailla markkinassa on sidoksissa sen kykyyn vastata kilpailijoiden toimiin markkinalla. On mahdollista, että jotkut Lassila & Tikanojan kilpailijat laajentavat entisestään palvelutarjontaansa kattamaan yhä suurempaa osaa Lassila & Tikanojan palvelutarjonnasta. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia Yhtiön liiketoiminnan 5 (78) volyymiin ja kannattavuuteen. Lisäksi, etenkin kunnallisilla toimijoilla on suomalaisessa jätehuollossa joitakin lainsäädännön tuomia etuja, joita hyödyntämällä kunnallisten toimijoiden kyky toimia markkinalla on parempi kuin yksityisen sektorin toimijoilla, vaikka palvelun laatu ja tehokkkuus ei olisi parempi kuin yksityisen sektorin toimijoilla. Tämä saattaa rajoittaa Lassila & Tikanojan kykyä laajentaa toimintaansa tietyille jätehuollon osa-alueille puhtaasti markkinaehtoisin perustein. Ei ole varmuutta siitä, että Lassila & Tikanoja pystyy jatkossa kilpailemaan menestyksekkäästi nykyisillä tai tulevilla markkinoillaan nykyisten tai tulevien kilpailijoidensa kanssa tai säilyttämään nykyisen markkina‐asemansa. Kilpailun kiristymisellä voi olla epäedullinen vaikutus Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Suhdannevaihtelut Lassila & Tikanojan liiketoiminta on sidoksissa etenkin Suomen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Yleisen taloudellisen tilanteen vaihtelut saattavat vaikuttaa oleellisesti Lassila & Tikanojan palveluiden kysyntään ja kannattavuuteen. Merkittävimpiä vaikuttavia sektoreita Lassila & Tikanojan toimintaan ovat yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi rakentamisen volyymi, vähittäiskaupan myynnin volyymi ja teollisen tuotannon volyymi. Muun muassa yleisen taloudellisen tilan heikentyminen ja rakentamisen, vähittäiskaupan myynnin ja teollisen tuotannon volyymien vähentyminen voivat Yhtiön asiakasostojen vähentymisen tai Yhtiön palveluita tai tuotteita koskevien ostopäätösten viivästymisen kautta vaikuttaa epäedullisesti Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Lassila & Tikanojan liiketoimintaan liittyviä riskejä Lainsäädäntöön liittyvät ja poliittiset riskit Yhtiön toimintaan sovelletaan lukuisia lakeja, viranomaismääräyksiä ja -ohjeita kaikissa maissa, joissa se harjoittaa liiketoimintaa. Tällaisia ovat mm. ympäristönsuojeluun, jätteiden ja kemikaalien käsittelyyn ja sijoittamiseen, päästöihin, terveyteen ja turvallisuuteen, jätteiden ja uusiutuvien energialähteiden verokohteluun, työsuhteisiin ja työturvallisuuteen, julkisiin hankintoihin ja kuluttajiin liittyvät lait ja määräykset. Lainsäädäntö voi muuttua, ja kulloinkin muuttuvan lainsäädännön edellytysten täyttäminen voi aiheuttaa Yhtiölle olennaisia toimenpiteitä ja kustannuksia. Mahdolliset muutokset edellä todetuissa laeissa tai Yhtiön toimintaan tarvittavien lupien myöntämis- tai ehtokäytännöissä voivat vaikuttaa olennaisesti Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Kulloinkin voimassaolevan jätteiden keräystä ja kuljetusta koskeva lainsäädäntö vaikuttaa olennaisesti siihen, missä määrin Yhtiöllä on mahdollisuus vapaasti tarjota jätteenkuljetuspalveluitaan. Jätteiden keräystä ja kuljetusta sääntelevä tällä hetkellä voimassaoleva jätelaki (646/2011) (”Jätelaki”) mahdollistaa kunnille vaihtoehdon järjestää määrättyjen jätteiden keräys ja kuljetus itse, sen sijaan, että kukin kyseisen kunnan alueella sijaitsevan kiinteistön haltija ostaa palvelun valitsemaltaan palveluntarjoajalta. Kunnat voivat milloin tahansa tehdä asiaa koskevan päätöksen sekä muuttaa asiassa aiemmin tekemänsä päätöksen. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan kunnallisiin päätöksentekijöihin tiedottamisella ja markkinoinnilla. Poliittinen päätöksenteko on kuitenkin itsenäistä ja voi olla ennalta arvaamatonta. Poliittisilla päätöksillä kyseessä olevassa asiassa on olennainen vaikutus Yhtiön Ympäristöpalveluiden liiketoimintaan. (Katso myös ”Markkina- ja toimintaympäristö - Lassila & Tikanojan toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä”). Huomattava osa Yhtiön liiketoiminnasta on ympäristölupien varaista, mukaan lukien Yhtiön keskeisten kierrätyslaitosten ja kaatopaikkojen toiminta. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan ympäristöluvat myönnetään aina määräaikaisina. Ympäristölupien ehtojen muutokset voivat edellyttää Yhtiöltä olennaisia toimenpiteitä ja aiheuttaa Yhtiölle huomattavia kustannuksia. Keskeisen ympäristöluvan uusimatta jättäminen tai mahdolliselle uudelle liiketoiminnalle haetun ympäristöluvan epääminen voisivat aiheuttaa Yhtiölle huomattavia kustannuksia. Ei voi olla varmuutta siitä, että Yhtiön olemassa olevien ympäristölupien ehtoihin ei tulisi muutoksia tai että ympäristöluvat kulloinkin uusitaan. Ympäristölait asettavat merkittäviä ja myös taannehtivia vastuita kustannuksista ja vahingoista, joita Yhtiö tai sen edeltäjät ovat voineet aiheuttaa. Vaikka Lassila & Tikanoja suorittaa osana uusien kiinteistöjen ja laitosten ostoa due diligence -tarkastuksen, on siitä huolimatta olemassa riski, että ko. kiinteistöllä tai laitoksella on aiemman toiminnan aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Tällaisessa tilanteessa Yhtiölle voi pakottavan ympäristölainsäädännön johdosta aiheutua kustannuksia ympäristöongelmien ratkaisemisesta. (Katso myös ” Riskitekijät - Yritysjärjestelyt” ja ”Riskitekijät - Ympäristöriskit”.) 6 (78) Mikäli mikä tahansa edellä kuvatuista lainsäädäntöön, ympäristölupiin ja poliittisiin päätöksiin liittyvistä riskeistä toteutuu, sillä voi olla olennaisesti epäedullinen vaikutus Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Yritysjärjestelyt Osana strategiaansa Lassila & Tikanoja tavoittelee kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta ja on viime vuosina sekä ostanut että myynyt liiketoimintoja ja yhtiöitä. Yritysostojen ja -myyntien onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa Yhtiön kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Jos yritysjärjestelyissä epäonnistutaan, Yhtiön kilpailukyky ja kannattavuus voivat kärsiä ja Yhtiön riskiprofiili voi muuttua. Yhtiö pyrkii hallitsemaan riskiä kulloisenkin kauppasopimuksen ehdoilla, ostokohteiden liiketoiminnan strategisella ja taloudellisella analysoinnilla, tekemällä due diligence -tutkimukset ostokohteista, mukaan lukien ympäristövastuut, sekä erityisesti kaupan toteutumisen jälkeisellä mahdollisimman tehokkaasti läpiviedyllä yhdistymisohjelmalla. Ei ole kuitenkaan varmuutta, että Yhtiön toimeenpanemat yritysjärjestelyt toteutuvat Yhtiön tarkoittamalla tavalla. Yritysjärjestelyn toteutuminen Yhtiön odotuksista poikkeavalla tavalla voi vaikuttaa epäedullisesti Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavien yritysjärjestelyjen seurauksena koti- tai ulkomaisten yritysten liiketoimintojen integrointi Lassila & Tikanojan muuhun liiketoimintaan voi vaatia runsaasti Lassila & Tikanojan johdon resursseja, mikä saattaa ainakin tilapäisesti vähentää johdon mahdollisuuksia muun liiketoiminnan kehittämiseen. Integroinnin mahdollinen epäonnistuminen tai toteutuminen Yhtiön odotuksista poikkeavalla tavalla voi vaikuttaa epäedullisesti Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Yritysjärjestelyt voivat vaikuttaa Lassila & Tikanojan rakenteeseen ja taseeseen joko suoraan tai välillisesti riippuen tällaisten järjestelyjen vaatimista integraatio- ja muista toimenpiteistä. Useat Lassila & Tikanojan yritysostokohteet ovat olleet ja tulevat olemaan yhtiöitä jotka ovat voineet toimia muun muassa jätteenkäsittelytoiminnassa useiden vuosien ajan, omistaen myös kyseiseen toimintaan liittyviä kiinteistöjä. Tällaisten yhtiöiden liiketoimintaan ja omistamiin kiinteistöihin tai laitoksiin voi liittyä muun ohessa piileviä ympäristöriskejä. Useiden Lassila & Tikanojan yritysostokohteiden liiketoiminta on työvoimavaltaista. Yhtiö pyrkii kunkin yritysoston osana selvittämään mahdolliset yritysostokohteen henkilöstöön liittyvät työkyky-, eläköitymis- ja muut riskit ja vastuut. Edellä kuvatun kaltaiset riskit voivat olla luonteeltaan piileviä, eikä niitä välttämättä pystytä selvittämään ennen yritysoston toteuttamista, tai hallitsemaan sopimusehdoin. Ostetuista yhtiöistä ja liiketoiminnoista voi myöhemmin paljastua piileviä vastuita ja ne voivat muun muassa altistaa Yhtiön korvauskanteille tai muille ennalta arvaamattomille negatiivisille vaikutuksille, joiden mahdollisella toteutumisella voi olla haitallinen vaikutus Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Ei voi olla varmuutta siitä, että Lassila & Tikanojan kulloinkin käytettävissä olevat keinot yritysjärjestelyiden riskien minimoimiseksi ovat riittävät hallitsemaan yritysjärjestelyyn liittyvät piilevät ja muut mahdolliset vastuut ja varmistamaan yritysjärjestelyn kannattavuuden. Mikäli mikä tahansa edellä kuvatuista yritysjärjestelyihin liittyvistä riskeistä toteutuu, sillä voi olla olennaisesti epäedullinen vaikutus Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. (Katso myös ”Riskitekijät – Lainsäädäntöön liittyvät ja poliittiset riskit”, ”Riskitekijät - Ympäristöriskit” ja ”Riskitekijät – Henkilöstöön liittyvät riskit”.) Henkilöstöön liittyvät riskit Osaavan henkilöstön saatavuus Lassila & Tikanojan liiketoiminta on työvoimavaltaista. Työllisyystilanteen kausiluontoiset vaihtelut saattavat lisätä työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä luo työvoiman saatavuuteen haasteita. Väestön ikärakenteesta johtuen kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Lassila & Tikanojalla on meneillään henkilöstöresurssien hallintaan useita ohjelmia, joiden tavoitteena on turvata henkilöstöresurssien tehokas käyttö, työvoiman saatavuus sekä henkilöstön osaaminen. Ei kuitenkaan voi olla varmuutta siitä, että henkilöstöresurssien hallinnan ohjelmilla voidaan kaikissa tilanteissa taata riittävä osaavan henkilöstön saatavuus, ja mahdolliset vaikeudet riittävän ja osaavan henkilöstöresurssien saamisessa voivat vaikuttaa epäedullisesti Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. 7 (78) Henkilöstön työkykyyn liittyvät riskit Henkilöstön työkykyyn ja ennenaikaisiin eläkkeisiin liittyvät riskit Merkittävä osa Yhtiön työntekijöistä työskentelee fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä ja/tai käsittelee työssään jätteitä tai vaarallisia jätteitä. Suurtyönantajana Lassila & Tikanoja vastaa täysimääräisesti henkilöstönsä työkyvyttömyydestä aiheutuvista eläkekustannuksista. Yhtiön TYEL-maksuluokka määräytyy sen henkilöstön eläkekustannusten mukaan. Muutos korkeampaan TYEL-maksuluokkaan tarkoittaa Yhtiön sosiaalikuluprosentin nousua, jolla Yhtiön ollessa suurtyönantaja on olennainen kustannusvaikutus Yhtiölle. Lassila & Tikanoja pyrkii panostamaan henkilöstön terveyden edistämiseen ja työterveyshuollon ohjaamiseen kehittämällään Sirius-ohjelmalla, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden vähentäminen sekä niistä aiheutuvien kustannusten hallinta yhteistyössä työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Yhtiö kiinnittää huomiota työturvallisuusprosesseihin- ja koulutukseen. Työtapaturmien tai muiden työstä johtuvien työkyvyttömyystapausten estämistoimenpiteistä huolimatta Yhtiön käytössä olevilla keinoilla ei kuitenkaan täysin voida poissulkea henkilöstön työkykyyn ja ennenaikaisiin eläkkeisiin ja TYEL-maksuluokan muutoksiin liittyviä riskejä. Henkilöstön työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoaminen voi vaikuttaa olennaisesti kilpailukykyyn ja kannattavuuteen kaikilla Yhtiön toimialoilla, erityisesti Kiinteistöpalveluissa. Henkilöstön työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoamisella voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Mahdolliset lakot ja työnseisaukset Yhtiön työntekijät kuuluvat jonkin pakottavan työehtosopimuksen piiriin, ja heistä suurin osa on jonkin työmarkkinajärjestön jäseniä. Yhtiö omistaa käytössään olevan kuljetuskaluston ja merkittävä osa Yhtiön palveluksessa olevista kuljettajista on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n yleissitovan työehtosopimuksen piirissä. Työriidat Yhtiön liiketoiminnassa tai siihen liittyvillä aloilla voivat vaikuttaa haitallisesti Yhtiön liiketoimintaan. Työmarkkinajärjestöt eivät aina pysty neuvottelemaan uusia työehtosopimuksia ennen voimassa olevien työehtosopimusten päättymistä. Pitkittyvistä työehtosopimusneuvotteluista voi seurata erilaisia työriitoja ja työtaistelutoimenpiteitä. Lisäksi voimassa olevat Yhtiön henkilöstöä koskevat moninaiset työehtosopimukset eivät välttämättä estä lakkoja tai työnseisauksia Yhtiön toiminnassa. Myös kuljetusalan tai muiden Yhtiölle tärkeiden sidosryhmien kuten esimerkiksi tavarantoimittajien työriidat voivat haitata Yhtiön liiketoimintaa. Mahdollisilla Yhtiön henkilöstön piirissä tapahtuvilla lakoilla tai työnseisauksilla voi olla olennaisen epäedullinen vaikutus Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Riippuvuus ammattitaitoisesta johdosta ja henkilöstöstä Yhtiön menestys riippuu olennaisesti Yhtiön johdon ja työntekijöiden ammattitaidosta sekä Yhtiön kyvystä sitouttaa nykyinen johto ja työntekijät ja palkata uutta, ammattitaitoista henkilöstöä. Yhtiö katsoo, että Yhtiön johtoon ja muihin asiantuntijoihin kohdistuvat odotukset lisääntyvät tulevaisuudessa. Vaikka Yhtiö on onnistunut avainhenkilöidensä sitouttamisessa, ei ole takeita siitä, että Yhtiö onnistuu tulevaisuudessakin rekrytoimaan tarpeeksi uutta henkilöstöä tai sitouttamaan nykyisen johdon jäsenet tai muut avainhenkilöt. Yhtiön johdon tai muiden avainhenkilöiden menettäminen ja epäonnistuminen uuden, ammattitaitoisen henkilöstön palkkaamisessa saattavat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Ympäristöriskit Maa-alueiden saastumiseen liittyvät riskit Yhtiö on vuokrannut Keravan ja Kotkan kaupungeilta maa-alueet, joilla on kaatopaikat. Lisäksi Yhtiöllä on käytössään Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-aineksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Edellisten lisäksi Yhtiö omistaa Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan. Kaatopaikka toimii yhdyskuntajätteiden, pilaantuneiden maa-ainesten sekä teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitusalueena. Yhtiöllä on velvoite hoitaa vuokrasopimusten tai toiminnan päättyessä kaikkien käyttämiensä kaatopaikka-alueiden jälkihoitotyöt eli maisemointi ja seurantatutkimukset kaatopaikka-alueita koskevien ympäristölupien ehtojen mukaisesti. Kaatopaikkoihin liittyy yleisesti aina riskejä muun muassa kaatopaikkarakenteiden kestävyyteen ja tiiviyteen liittyen, mikä voi aiheuttaa kaatopaikan ympäristön saastumista mukaan lukien pohjavesien pilaantumista. Tällaisen riskin realisoituminen voi aiheuttaa Yhtiölle olennaisia korjaus- ja puhdistusvelvoitteita ja -kustannuksia. 8 (78) Mille tahansa teollisuus-, jätteenkäsittely- ja kaatopaikka-alueille yleisesti on voitu vuosikymmenien ajan sijoittaa erilaisia aineksia, erilaisen lainsäädännön, lupakäytäntöjen ja viranomaisohjeiden vallitessa, tai sellaisten puuttuessa kokonaan. Lassila & Tikanojan hallussa on ja se on voinut sekä voi tulevaisuudessa saada yritysjärjestelyjen tai muiden kiinteistöhankintojen kautta haltuunsa maa-alueita, joilla Yhtiö tai muu taho on käsitellyt jätteitä, kemikaaleja tai teollisia materiaaleja mahdollisesti useiden vuosikymmenien ajan. Yhtiö pyrkii tällaisten kiinteistöjen oston yhteydessä arvioimaan muun muassa kiinteistön kuntoa ja mahdollisia ympäristö- ja muita vastuita. Tällaiset arviot ovat luonteeltaan epätarkkoja ja epävarmoja, eivätkä ne välttämättä tyhjentävästi paljasta kaikkia olemassa olevia tai mahdollisia ongelmia tai vastuita. Vaikka Yhtiö pyrkii huolellisesti tutkimaan tällaiset kohteet varmistaakseen, että niissä on toimittu ja toimitaan kulloinkin soveltuvien lakien ja määräysten mukaisesti ei voi olla varmuutta siitä, ettei Yhtiön hallussa olevilla tai sen haltuun tulevilla alueilla olisi tapahtunut piilevää maaperän pilaantumista tai muuta saastumista. Tällaisen pilaantumisen ilmeneminen voi aiheuttaa yhtiölle olennaisia maaperän puhdistus- tai muita vastuita ja kustannuksia. (Katso myös ” Riskitekijät – Lainsäädäntöön liittyvät ja poliittiset riskit” ja ”Riskitekijät - Yritysjärjestelyt”.) Minkä tahansa edellä mainitun maa-alueiden saastumiseen liittyvän riskin toteutumisella voi olla epäedullinen vaikutus Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja varastointiin liittyvät riskit Lassila & Tikanojan liiketoimintaan kuuluu muun muassa jätteiden ja vaarallisten jätteiden keräystä, kuljetusta, prosessointia ja varastointia sekä Yhtiön omissa että kolmansien tahojen tiloissa laitoksissa. Vaarallisten jätteiden virheellisen käsittelyn tai laitevaurioiden seurauksena on mahdollista, että haitallisia aineita pääsee maaperään, vesistöihin tai ilmaan tai ne aiheuttavat henkilövahinkoja räjähdyksen, myrkytyksen tai aineiden keskenään reagoinnin seurauksena. Tällaisten vahinkojen seurauksena Lassila & Tikanojalle voi syntyä puhdistusvelvollisuuksia ja korvausvaateita. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä pyritään hallitsemaan vakuuttamisen lisäksi laitosten järjestelmällisillä ympäristökartoituksilla, laitteistojen ennakkohuoltosuunnitelmilla, auditoinneilla, henkilöstön pitkäjänteisellä kouluttamisella ja hätätilanneharjoittelulla. Ympäristö- ja henkilövahinkojen aiheutumisen estämistoimenpiteistä ja muista varotoimenpiteistä huolimatta esimerkiksi inhimilliset erehdykset tai sabotaasi ovat mahdollisia, ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja. Mahdollinen Lassila & Tikanojan toiminnassa tapahtuva ympäristövahinko voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Tulipalon vaara Yhtiön toimintaan kuuluu prosesseja ja kemikaalien käsittelyä, jotka voivat aiheuttaa tulipalon vaaran. Ympäristöpalveluiden liiketoimintaan kuuluva kierrätyspolttoaineiden valmistus on palonarkaa toimintaa. Tulipalon seurauksena kierrätyslaitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Riskin toteutuessa sen vaikutusten merkittävyyttä voi pienentää kuitenkin se, että yksittäisillä laitoksilla tai tuotantolinjoilla ei ole olennaisen suurta merkitystä Lassila & Tikanojan kokonaiskannattavuudelle. Teollisuuspalveluiden toiminnassa käsitellään ja kuljetetaan vaarallisia jätteitä, jotka voivat olla paloherkkiä ja palaessaan aiheuttaa haitallisia päästöjä tai henkilövahinkoja. Uusiutuvien energialähteiden liiketoiminnassa käsitellään ja säilötään muun muassa puuhaketta, joka on paloherkkää materiaalia. Kiinteistöpalveluiden rakennus-, korjaus- ja huoltotoimintaan sisältyy tulipalon vaara. Vakuuttamisen lisäksi Yhtiö pyrkii minimoimaan palovahinkoriskejä systemaattisella jatkuvuussuunnittelulla, rakentamalla automatisoituja sammutusjärjestelmiä ja kouluttamalla henkilökuntaa vaaratilanteiden varalta. Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta Lassila & Tikanojalla on jatkuva, kaikki toimintamaat kattava vakuutusturva, joka sisältää muun muassa henkilöstö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot. Vaikka Lassila & Tikanoja on suojannut toimintaansa ja omaisuuttaan edellä todetuin keinoin, voi tulipalovahinkoriskien toteutuminen johtaa henkilö‐ ja omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, haitallisiin päästöihin tai muihin ympäristövaikutuksiin, joilla voi olla epäedullinen vaikutus Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Tietojärjestelmä- ja tietoturvariskit Lassila & Tikanojan liiketoiminta on riippuvainen tietotekniikasta ja Yhtiön kyvystä hallita ja ylläpitää toimintojaan ja varastojaan tehokkaasti, ohjata logistiikkaansa, toimittaa palveluita ja tuotteita asiakkailleen oikea-aikaisesti, säilyttää toimintojen kustannustehokkuus, vastata asiakkaiden myyntitiedusteluihin ja käsitellä myyntitapahtumia käyttäen erilaisia kolmansien osapuolten tarjoamia ja tukemia tietojärjestelmiä, internetsivustoja sekä vastaavia tietojen seurannan 9 (78) ja viestinnän järjestelmiä. Lassila & Tikanoja hyödyntää tietojärjestelmiä tilaus-toimitusketjun hallinnan lisäksi kaikissa tuotantoketjun vaiheissa suunnittelusta jakeluun ja käyttää kyseisiä järjestelmiä viestintäkanavana työntekijöiden, ulkomaisten tytäryhtiöiden, sopimustuottajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi Lassila & Tikanoja käyttää tietojärjestelmiä henkilöstön ja henkilöstöön liittyvien tietojen hallinnassa, taloushallinnossaan, perinnän ja asiakaspalvelun tukena sekä liiketoiminnan tuloksen ja kassavirtojen ennustamisessa. Järjestelmähäiriöitä ja palvelukatkoksia voi aiheutua useista syistä, kuten tietokoneviruksista, tietomurroista tai muista kolmansien osapuolien laittomuuksista, luonnonkatastrofeista, laitteiden, koneiden tai ohjelmistojen toimintahäiriöistä, yhteyshäiriöistä, pitkäaikaisista sähkökatkoksista tai Lassila & Tikanojan kyvyttömyydestä tai epäonnistumisesta viestintä- ja tietojärjestelmiensä asianmukaisessa suojelemisessa, korjaamisessa tai ylläpidossa. Mahdollisilla Yhtiön tietojärjestelmissä tapahtuvilla järjestelmähäiriöillä ja palvelukatkoksilla saattaa olla olennaisen haitallinen vaikutus Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä Lassila & Tikanojalla on liiketoimintaa Venäjällä. Liiketoiminta Venäjällä asettaa Yhtiön alttiiksi poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten olosuhteiden muutoksiin liittyville riskeille. Liiketoimintariskit ovat Venäjällä suurempia kuin Pohjoismaissa. Toimintaympäristö on paikallisen poliittisen- ja liiketoimintakulttuurin ja kehittymättömän infrastruktuurin kaltaisten tekijöiden vuoksi epävakaampi kuin Pohjoismaissa. Venäjän liiketoimintaympäristö ja poliittinen tilanne sekä Venäjän lainsäädännön ja viranomaiskäytännön erilaisuus ja ennalta arvaamattomuus Pohjoismaihin verrattuna, mukaan luettuna Venäjän oikeusjärjestelmän, hallinnollisten menettelyjen ja täytäntöönpanomekanismien puutteet, saattavat aiheuttaa merkittäviä riskejä Yhtiölle. Venäjä ei esimerkiksi ole osapuolena kansainvälisissä investointisuojasopimuksissa. Venäjän federaation lainsäädäntö saattaa olla puutteellista tai ennalta arvaamatonta, tai sen voimaantulo voi viivästyä, mikä voi aiheuttaa riskejä Lassila & Tikanojan Venäjä-investointien toteuttamiselle. Ei voida poissulkea, ettei Venäjän federaation lainsäädäntö voisi ennalta arvaamattomasti muuttaa esimerkiksi ympäristöliiketoiminnan tai siihen vaadittavien lupien sääntelyä, puuttua palveluiden tai tuotteiden myynnin vapaaseen hinnoitteluun, tai muihin palveluiden tai tuotteiden myynnin ehtoihin. Tällaisilla muutoksilla voisi olla olennaisen negatiivinen vaikutus Lassila & Tikanojan toimintaan Venäjällä. Ukrainan kriisi on lisännyt globaaleja poliittisia jännitteitä merkittävästi, ja EU:n sekä Yhdysvaltojen Venäjälle asettamat kaupparajoitukset sekä Venäjän asettamat vastakaupparajoitukset voivat vaikuttaa kaikkien ei-venäläisten tai ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten toimintaan Venäjällä sekä tuotteiden tuontiin Venäjältä ja vientiin Venäjälle. Kaupan rajoitukset, kuten tullitariffit, tuonti- ja vientimaksut, kauppasaarrot ja muut kansainväliset taloudelliset pakotteet, sekä tuonti- ja vientikiintiöt voivat vaikuttaa olennaisen negatiivisesti Venäjän taloustilanteeseen ja yritysten toimintaan Venäjällä. Lassila & Tikanojan ei pysty ennakoimaan, kohdistaako esimerkiksi EU, Suomi tai jokin muu valtio jo asetettujen kaupparajoitusten lisäksi uusia kaupan rajoituksia Venäjää kohtaan. Samoin on vaikea ennakoida jo asetettujen rajoitusten vaikutusta tai ajallista kestoa. Ei myöskään voida poissulkea sitä riskiä, että länsimaihin rekisteröityneiden yritysten varat ja tuotantolaitokset Venäjällä saattavat joutua valtion haltuunoton tai muiden radikaalien toimenpiteiden kohteeksi edellä mainittujen poliittisten jännitteiden eskaloituessa. Jo asetetuilla kaupparajoituksilla tai Venäjän ja EU:n poliittisten suhteiden heikentymisellä tai minkä tahansa muun edellä kuvatun Yhtiön Venäjän liiketoimintaan liittyvän riskin toteutuminen voi vaikuttaa haitallisesti Lassila & Tikanojan liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja toiminnan tuloksellisuuteen. Taloudelliset riskit Valuuttariski Lassila & Tikanoja muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan. Lassila & Tikanojan ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimintavaluutassa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan määräisiä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin laskutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Ostoissa on laskutusvaluuttana vähäisessä määrin myös Ruotsin kruunu. 10 (78) Lassila & Tikanojan translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät omat pääomat ja niihin rinnastettavat lainat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suojata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina. Vuonna 2013 tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi muuntoeroja -0,4 miljoonaa euroa (vuonna 2012 0,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 0,1 miljoonaa euroa). Yhtiö toimii pääasiassa euroalueella. Mahdolliset muutokset etenkin euron, Ruotsin kruunun tai Venäjän ruplan arvoissa saattavat vaikuttaa lyhyellä aikavälillä negatiivisesti Yhtiön toimintojen kannattavuuteen. Yhtiö ei ole altistunut merkittävästi eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät, kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Kaikki konsernin ulkopuoliset lainat ovat euromääräisiä. Yhtiö pyrkii suojautumaan valuuttariskejä vastaan valuuttatermiineillä ja muilla mahdollisilla keinoilla, joilla valuutan vaihteluita suhteessa euroon saataisiin pienennettyä. Mikäli mikä tahansa edellä kuvatuista taloudellisista riskeistä toteutuu, sillä voi olla epäedullinen vaikutus Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Hyödykehintariski Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat sekä tuotantokalustossa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan tuotteiden hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jätehuollon asiakassopimuksista laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että hintoja ei pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hintojen kohoaminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä. Yhtiö on suojannut dieselöljyn hintariskiä osittain hyödykejohdannaissopimuksilla. Näihin sopimuksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien ostohintojen voimassaoloajaksi. Vaikka Yhtiö pyrkii pienentämään raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan ja ympäristötuotteisiin liittyvää raaka-ainehintariskiä edellä esitetyllä tavalla, ei ole takeita siitä, etteivät raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan ja/tai muiden raaka-aineiden hintojen vaihtelut vaikuttaisi olennaisen haitallisesti Yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Korkoriski Lassila & Tikanojan korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Koska Lassila & Tikanojan palveluiden kysyntä tai niiden hinnat eivät ole merkittävästi riippuvaisia taloussuhdanteiden vaihteluista, korkokustannukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi yli puolet vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvästä rahavirrasta pyritään suojaamaan korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin. Ajankohtana 31.12.2013 lainoista oli joko kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla suojattuja 40 prosenttia (2012: 68 prosenttia) ja vaihtuvakorkoisia 60 prosenttia (2012: 32 prosenttia). Korkotason muutokset eivät siten vaikuta korkokustannuksiin täysimääräisesti. Kaikki rahavirran suojaukseksi tehdyt koronvaihtosopimukset ovat konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti suojaavia ja kaikkiin sopimuksiin sovelletaan IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Pääosa Lassila & Tikanojan liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista. Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi Lassila & Tikanojan rahoituspolitiikassa on määritelty, että korkoa tuottavien varojen määrä pyritään pitämään pienenä suhteessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen ja sijoitettuina suhteellisen lyhytaikaisiin instrumentteihin. Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta Yhtiöllä olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Yhtiön rahavarat 30.6.2014 olivat 20,5 miljoonaa euroa. Yhtiön maksuvalmiutta ja rahoituksen riittävyyttä seurataan kuukausittain. Mahdolliset häiriöt perusliiketoiminnan rahavirrassa heikentäisivät Lassila & Tikanojan taloudellista asemaa. Korkoriskien realisoituminen vaikeuttaisi Yhtiön ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta ja heikentäisi sen taloudellista asemaa. 11 (78) Luotto- ja vastapuoliriski Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa sekä tekemällä likviditeettihallintaan liittyviä sijoituksia vain korkean luottokelpoisuuden omaavien liikkeellelaskijoiden sijoitus- ja yritystodistuksiin Lassila & Tikanojan hallituksen hyväksymän vastapuolilistan mukaisesti. Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä avoinna olevista sijoituksista ei odoteta aiheutuvan arvonalentumisia. Lassila & Tikanojalla on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto- ja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhtiöistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikeskittymiä ole. Lassila & Tikanojalla on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennakkomaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakassuhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia. Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaamisten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti. Vuonna 2013 liikevaihdosta tuli Suomesta 90 prosenttia. Konsernin luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä vastaavat parhaiten rahoitusvarojen tasearvot 31.12.2013 siinä tapauksessa, että sopimusten vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 Yhtiö on kirjannut luottotappioita ja myyntisaamisten arvonalentumistappioita yhteensä 3,3 miljoonaa euroa josta 2,7 miljoonaa euroa oli saamisia konkurssiin hakeutuneelta L&T Recoil Oy:ltä. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 Yhtiö kirjasi luottotappioita ja myyntisaamisten arvonalentumistappioita yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Tilikauden 2013 aikana Yhtiö kirjasi myyntisaamisista luottotappioita sekä arvonalentumistappioita yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Yhtiön luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa. Luotto- ja/tai vastapuoliriskien realisoitumisella voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Yhtiön liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että Lassila & Tikanoja pystyy jatkuvasti hoitamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin kustannuksin. Lassila & Tikanoja pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla sellaisiin rahamarkkinainstrumentteihin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoidaan kassavirtaennusteiden avulla. Kotimaisten konserniyhtiöiden likviditeetti netotetaan konsernitilien avulla ja konsernin taloushallinto vastaa likviditeettiylijäämien sijoittamisesta. Rahoituksen saatavuutta pyritään varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia ja pyrkimällä pitämään pitkän lainasalkun keskimääräinen duraatio kahtena vuotena. Lassila & Tikanojan kassavarat on pyritty pitämään melko pieninä ja toisaalta huolehdittu luottolimiittien riittävyydestä likviditeetin hallinnassa. Lyhytaikaisia, kassavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten Lassila & Tikanojalla on käytössä komittoituja limiittejä (yhteensä 30 miljoonaa euroa) ja yritystodistusohjelma (100 miljoonaa euroa). 31.12.2013 konsernin likvidien varojen ja sijoitusten määrä oli 58,4 miljoonaa euroa (2012: 14,6 miljoonaa euroa). Yritystodistusohjelmasta oli käytössä 30 miljoonaa euroa (2012: 12 miljoonaa euroa). Lassila & Tikanojan nostamiin pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy omavaraisuus- ja korkokatekovenantteja sekä muita tavanomaisia ehtoja, jotka rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liiketoiminnan lakkauttamista tai luovuttamista. Mikäli Lassila & Tikanoja ei täytä sovittujen rahoituskovenanttien vaatimuksia, rahoittajilla on oikeus irtisanoa takaisinmaksettavaksi lainat, joita kovenanttisopimus koskee. Rahoituskovenanttien rikkoutuminen saattaa aiheuttaa joko Yhtiön rahoituskulujen nousun tai vaatimuksen vieraan pääoman ehtoisten lainojen joko osittaiseen tai kokonaiseen nopeaan takaisinmaksuun. Suurimmat riskit kovenanttien rikkoutumiseen liittyvät markkinatilanteesta johtuvasta käyttökatteen heilahtelusta tai mahdollisesta tarpeesta Yhtiön käyttöpääoman lisäämiseen vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella. Riskiä pyritään hallitsemaan neuvotteluilla rahoittajien kanssa sekä ylläpitämällä valmiutta erilaisiin rahoitusratkaisuihin. Niiden rahoituslainojen määrä, joita kovenantit koskevat, oli 30.6.2014 pääomamäärältään yhteensä 70,7 miljoonaa euroa (30.6.2013: 74,0 miljoonaa euroa). Yhtiö ei ole rikkonut lainasopimuksiinsa liittyviä rahoituskovenantteja Rekisteröintiasiakirjan päivämäärään mennessä tilikausien 2011–2014 aikana. Lainaan, joka on suuruudeltaan 9,1miljoonaa 12 (78) euroa, liittyy korkokatekovenantti, joka on mahdollisesti vaarassa rikkoutua seuraavalla tarkasteluhetkellä. Tunnuslukuun vaikuttaa rahoituskuluihin kirjattu L&T Recoil Oy:n takausvastuun perusteella alkuvuonna 2014 maksettu 16,7 miljoonaa euroa. Seuraava tarkasteluajankohta on tilinpäätöshetkellä 31.12.2014 ja rahoittajalta on pyydetty korkokatekovenanttia koskevan waiverin myöntämistä mahdollista kovenantin rikkoontumista koskien. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien realisoitumisella voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Liikearvo ja aineettomille hyödykkeille allokoitu hankintameno Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen yritysten nettovarallisuuden käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Taseessa liikearvot esitetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Yritysostojen seurauksena Yhtiön taseessa on merkittävä määrä liikearvoa. Liikearvon määrä oli 30.6.2014 yhteensä 108,2 miljoonaa euroa eli noin 58 prosenttia Yhtiön omasta pääomasta Yhtiön oman pääoman ollessa 187,1 miljoonaa euroa. Liikearvo testataan vuosittain, vuoden viimeisen neljänneksen aikana ja myös muulloin, jos tarvetta ilmenee. Katsauskaudella 1.1.2014–30.6.2014 ei Yhtiön näkemyksen mukaan tarvetta testaukselle ole ollut. Tilikaudella 2013 Yhtiö kirjasi liikearvon arvonalentumistappiota 7,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2012 Yhtiö ei kirjannut liikearvon arvonalentumistappiota. Tilikaudella 2011 Yhtiö kirjasi liikearvon arvonalentumistappiota 4,6 miljoonaa euroa. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoittamaton. Lassila & Tikanojan liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet ovat muun muassa asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja ympäristölupia. Niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, joka vaihtelee kolmesta kolmeentoista vuoteen. Vuonna 2011 Yhtiö teki 6,8 miljoonan euron ylimääräisen alaskirjauksen käypään arvoon arvostetuista kilpailukieltosopimuksista. Arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat Yhtiön johdon taloudellisiin ennusteisiin. On mahdollista, että rahavirtaennusteisiin liittyvät oletukset eivät toteudu, minkä seurauksena syntyvillä liikearvon arvonalennuksilla voi olla olennainen epäedullinen vaikutus Yhtiön liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. 13 (78) TILINPÄÄTÖKSEEN LIITTYVIEN JA ERÄIDEN MUIDEN TIETOJEN ESITTÄMINEN Taloudelliset tiedot Yhtiön 31.12.2011, 31.12.2012 ja 31.12.2013 päättyneiden tilikausien tilintarkastetut konserni- ja emoyhtiön tilinpäätökset sekä tilintarkastamaton osavuosikatsaus 30.6.2014 päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta on sisällytetty tähän Rekisteröintiasiakirjaan viittaamalla, ja ne ovat saatavilla Yhtiön internet-sivuilta osoitteesta ”http://www.lassilatikanoja.fi/yritys/sijoittajat/TaloudellisetRaportit/”. Yhtiön 31.12.2011, 31.12.2012 ja 31.12.2013 päättyneiden tilikausien tilintarkastetut konsernitilinpäätökset on laadittu Euroopan unionin (”EU”) käyttöön ottamien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, ”IFRS”) mukaisesti. Yhtiön osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2014 on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Yhtiö on soveltanut osavuosikatsauksien laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin edellisessä tilinpäätöksessään kuitenkin siten, että EU:n hyväksymät uudet standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin on otettu käyttöön 1.1.2014 alkaen. Yhtiön konsernitilinpäätöksissa ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia ja ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheutuva muuntoero on kirjattu oman pääoman muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muuntoerorahastoon. Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyneet liikearvot ja näiden yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjen käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Lukujen ja taulukoiden esittäminen Tässä Rekisteröintiasiakirjassa esitetyt taloudelliset ja muut tiedot on pyöristetty. Siten tietyissä tapauksissa sarakkeen tai rivien lukujen summa ei aina vastaa tarkalleen sarakkeen tai rivien loppusummana esitettyä lukua. Lisäksi tietyt prosenttiluvut on laskettu tarkoilla luvuilla ennen pyöristystä, eivätkä ne välttämättä vastaa prosenttilukuja, joihin olisi päästy, mikäli lukujen laskenta olisi perustunut pyöristettyihin lukuihin. Markkinoita, taloutta ja toimialaa koskevat tiedot Tässä Rekisteröintiasiakirjassa esitetyt markkinoita, taloutta tai toimialaa koskevat tiedot on hankittu tai johdettu useista toimialakohtaisista ja muista lähteistä, kuten muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n julkaisuista sekä EU-direktiivistä 2012/27/EU. Lassila & Tikanoja on hankkinut nämä ulkopuolisten toimittamat tiedot osittain julkisista lähteistä. Tiedot on toistettu asianmukaisesti ja - siltä osin kuin Lassila & Tikanoja tietää - on pystytty kyseisen kolmannen osapuolen julkistamien tai Lassila & Tikanojalle toimittamien tietojen perusteella varmistamaan, että tiedoista ei ole jätetty pois seikkoja, joiden poisjättäminen tekisi tässä Rekisteröintiasiakirjassa toistetuista tiedoista harhaanjohtavia tai epätarkkoja. Toimialajulkaisuissa on yleensä todettu, että niiden sisältämät tiedot on hankittu luotettavina pidetyistä lähteistä, mutta niiden oikeellisuutta ja täydellisyyttä ei taata. Lassila & Tikanoja ei ole varmentanut tällaisia tietoja itsenäisesti. Toisaalla tässä Rekisteröintiasiakirjassa olevat lausumat, jotka koskevat Lassila & Tikanojan markkina-alueita, sen markkina-asemia noilla alueilla sekä muita markkinoilla toimivia yrityksiä, perustuvat yksinomaan Lassila & Tikanojan kokemuksiin, sisäisiin tutkimuksiin ja arvioihin sekä Lassila & Tikanojan omiin markkinaoloja koskeviin selvityksiin, joiden Yhtiö katsoo olevan luotettavia. Lassila & Tikanoja ei voi kuitenkaan antaa takeita siitä, että mikään näistä olettamuksista olisi täsmällinen tai antaisi oikean kuvan Lassila & Tikanojan asemasta kyseisillä markkinoilla, eikä mitään Lassila & Tikanojan sisäisiä selvityksiä tai tietoja ole varmennettu ulkopuolisten lähteiden avulla. Lassila & Tikanoja arvioi toimialansa markkinoiden kasvuvauhtia ja markkinaosuuksiensa kehitystä pääasiassa tarjoamiensa palveluiden nykyisen kysynnän, kilpailijoiden julkistamien tietojen, kilpailijoiden kapasiteettia koskevien arvioiden, käytettävissä olevien toimialajulkaisujen, raporttien ja muiden tilastojen perusteella. Ellei muuta ole mainittu, markkinoiden kasvuun ja markkinaosuuksiin liittyvät lausumat tarkoittavat volyymikasvua eivätkä myyntiä. 14 (78) YHTIÖ, YHTIÖN HALLITUKSEN JÄSENET, TOIMITUSJOHTAJA, TILINTARKASTAJAT JA NEUVONANTAJA Yhtiö Lassila & Tikanoja Oyj Yritys- ja yhteisötunnus: 1680140-0 Osoite: Sentnerikuja 1, 00440 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Lassila & Tikanojan hallituksen jäsenet Nimi Asema Heikki Bergholm Eero Hautaniemi Hille Korhonen Laura Lares Sakari Lassila Miikka Maijala Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallitusten jäsenten työosoite on c/o Lassila & Tikanoja Oyj, Sentnerikuja 1, 00440 Helsinki Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana toimii Pekka Ojanpää. Toimitusjohtajan työosoite on c/o Lassila & Tikanoja Oyj, Sentnerikuja 1, 00440 Helsinki Lassila & Tikanojan tilintarkastaja KPMG Oy Ab Töölönlahdenkatu 3 A 00100 Helsinki Päävastuullinen tilintarkastaja: KHT Lasse Holopainen Lassila & Tikanojan oikeudellinen neuvonantaja Rekisteröintiasiakirjan laadinnassa Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy Fabianinkatu 29 B 00100 Helsinki REKISTERÖINTIASIAKIRJAN SAATAVILLA OLO Tämä Rekisteröintiasiakirja on saatavilla viimeistään 28.8.2014 alkaen suomenkielisenä Yhtiön kotisivuilla osoitteessa http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/sijoittajat/rekisterointiasiakirja. Sijoittajan on mahdollista saada Rekisteröintiasiakirjasta maksuton paperituloste tilaamalla se sähköpostitse osoitteesta [email protected] tai postitse osoitteesta Lassila & Tikanoja Oyj, PL 28 00441 Helsinki. 15 (78) REKISTERÖINTIASIAKIRJAA KOSKEVA VAKUUTUS Yhtiö on laatinut tämän Rekisteröintiasiakirjan ja vastaa sen sisältämien tietojen oikeellisuudesta. Yhtiö vakuuttaa varmistaneensa riittävän huolellisesti, että sen parhaan ymmärryksen mukaan tässä Rekisteröintiasiakirjassa esitetyt tiedot vastaavat tosiseikkoja eikä tiedoista ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Helsingissä 28.8.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 16 (78) ERÄITÄ SEIKKOJA Tulevaisuutta koskevat lausumat Tässä Rekisteröintiasiakirjassa esitetään tulevaisuutta koskevia lausumia, jotka kuvaavat muun muassa Yhtiön johdon nykyisiä näkemyksiä ja odotuksia Lassila & Tikanoja -konsernin taloudellisesta asemasta, liiketoimintastrategiasta sekä tulevaa toimintaa ja päämääriä koskevista suunnitelmista ja tavoitteista (mukaan lukien Yhtiön tuotteisiin ja palveluihin liittyvät kehityssuunnitelmat). Tällaisia lausumia on esitetty kohdissa ”Riskitekijät”, ”Toimialakatsaus”, ”Liiketoiminta”, ”Liiketoiminnan tulos ja taloudellinen asema” sekä muualla tässä Rekisteröintiasiakirjassa. Tulevaisuutta koskevat lausumat liittyvät Yhtiöön ja Lassila & Tikanoja -konserniin sekä niihin sektoreihin ja aloihin, joilla se toimii, mukaan lukien eräisiin Yhtiön itselleen asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin. Lausumat, joissa käytetään ilmauksia ”odottaa”, ”aikoa”, ”suunnitella”, ”ennakoida”, ”uskoa”, ”ennustaa”, ”tulla”, ”arvioida”, ”pyrkiä”, ”tähdätä”, ”saattaa”, ”tulisi”, ”voisi”, ”jatkaa” ja muut vastaavat ilmaisut ovat tulevaisuutta koskevia lausumia. Kaikkiin tulevaisuutta koskeviin lausumiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, eivätkä ne ole takeita tulevasta. Yhtiön ja Lassila & Tikanoja -konsernin tulos sekä kyky saavuttaa taloudelliset tavoitteensa saattavat poiketa olennaisesti siitä, mitä tässä Rekisteröintiasiakirjassa olevissa tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitetään. Lassila & Tikanoja konsernin kehitys tulevaisuudessa saattaa poiketa niistä muun muassa niiden tekijöiden takia, joita on kuvattu edellä kohdassa ”Riskitekijät”, jota olisi luettava muiden tässä Rekisteröintiasiakirjassa olevien varoittavien lausumien rinnalla. Lisäksi vaikka Lassila & Tikanoja -konsernin liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja maksuvalmius sekä sen toimialan kehitys olisivat yhdenmukaiset tämän Rekisteröintiasiakirjan tulevaisuutta koskevien lausumien kanssa, mainitut tulokset tai kehitys eivät välttämättä anna viitteitä tulevien kausien tuloksista tai kehityksestä. Kaikki tässä Rekisteröintiasiakirjassa olevat tulevaisuutta koskevat lausumat kuvastavat Lassila & Tikanojan nykyisiä näkemyksiä tulevista tapahtumista ja niihin liittyy mainittuja riskejä, epävarmuustekijöitä ja oletuksia, jotka koskevat Lassila & Tikanoja -konsernin liiketoimintaa, liiketoiminnan tulosta, kasvustrategiaa ja maksuvalmiutta. Ellei sovellettavista laeista ja asetuksista (mukaan lukien Arvopaperimarkkinalaki) muuta johdu, Yhtiö ei sitoudu julkisesti päivittämään tai arvioimaan mitään tulevaisuutta koskevia lausumia uusien tietojen, tulevan kehityksen tai muiden syiden perusteella. Sijoituspäätöstä harkitsevien sijoittajien tulee ennen sijoituspäätöksen tekemistä ottaa huomioon erityisesti tässä Rekisteröintiasiakirjassa mainitut tekijät, joiden johdosta todelliset tulokset voivat poiketa ennakoiduista. Verkkosivuston tiedot eivät kuulu Rekisteröintiasiakirjaan Lassila & Tikanojan verkkosivustolla (http://www.lassila-tikanoja.fi) tai millä tahansa muulla verkkosivustolla esitetyt tiedot eivät ole osa tätä Rekisteröintiasiakirjaa (lukuun ottamatta tietoja, jotka on sisällytetty viittaamalla tähän Rekisteröintiasiakirjaan, kuten on esitetty kohdassa ’’Viittaamalla sisällytetyt asiakirjat’’, ja jotka ovat saatavilla Lassila & Tikanojan verkkosivustolla http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/sijoittajat/rekisterointiasiakirja eikä sijoituspäätöstä harkitsevien tule perustaa päätöstään arvopapereihin sijoittamisesta tällaisiin tietoihin. 17 (78) OSAKEMARKKINATIETOJA Yhtiöllä on Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä yhteensä 38 798 874 osaketta. Kukin osake tuottaa omistajalleen yhden äänen Yhtiön yhtiökokouksissa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssin pörssilistalla kaupankäyntitunnuksella ”LAT1V”. Seuraavassa taulukossa esitetään Yhtiön osakkeen ylimmät ja alimmat kurssit, kauden päätöskurssi ja kaupankäyntimäärillä painotettu keskihinta sekä osakevaihdon määrä Helsingin Pörssissä kunakin esitettävänä kautena. Lassila & Tikanojan osakkeen päätöskurssi Helsingin Pörssissä 27.8.2014 oli 13,89 euroa. Osakekurssi Helsingin Pörssissä, euroa Ylin Alin Kauden lopussa 2011 15,18 9,49 11,49 2012 12,15 8,59 11,64 2013 15,59 11,60 15,23 20141) 15,84 13,77 14,10 Kaupankäynnillä painotettu keskihinta 12,12 10,59 13,78 14,62 Kaupankäyntivolyymi Helsingin Pörssissä Osakkeiden määrä, 1000 kpl % osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä kauden lopussa 2011 8 915 2012 9 974 2013 7 221 20141 4 853 23,0 25,8 18,7 2,6 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy (1) Tiedot ajanjaksolta 2.1.2014–31.7.2014 18 (78) ERÄITÄ TALOUDELLISIA TIETOJA Seuraavissa taulukoissa on esitetty eräitä Lassila & Tikanoja -konsernin konsernitilinpäätöstietoja 30.6.2014 ja 30.6.2013 päättyneiltä kuuden kuukauden jaksoilta ja konsernin tilinpäätöstietoja 31.12.2013, 31.12.2012 ja 31.12.2011 päättyneiltä tilikausilta. Tässä esitettävää yhteenvetoa on tarkasteltava yhdessä jäljempänä tässä Rekisteröintiasiakirjassa kohdassa ”Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuuden näkymät” esitettävien tietojen sekä viittaamalla liitettyjen Lassila & Tikanojan osavuosikatsauksien ja konsernitilinpäätösten kanssa. Yhtiön tilintarkastetut konsernitilinpäätökset 31.12.2013, 31.12.2012 ja 31.12.2011 päättyneiltä tilikausilta on laadittu IFRS:n mukaisesti ja Yhtiön tilintarkastamattomat osavuosikatsaukset 30.6.2014 sekä 30.6.2013 päättyneiltä kuuden kuukauden jaksoilta on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset-standardin mukaisesti. Yhtiö on soveltanut osavuosikatsauksien laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin edellisissä tilinpäätöksissä kuitenkin siten, että EU:n hyväksymät uudet standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin on otettu käyttöön seuraavan vuoden alusta alkaen. Yhtiön tilintarkastaja KHT-yhteisö KPMG Oy Ab on tilintarkastanut Yhtiön vuosien 2013 ja 2012 konsernitilinpäätökset. Vuoden 2011 konsernitilinpäätöksen on tarkastanut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Edellä mainitut konsernitilinpäätökset tilintarkastuskertomuksineen on sisällytetty tähän Rekisteröintiasiakirjaan viittaamalla, samoin kuin Yhtiön tilintarkastamaton osavuosikatsaus 30.6.2014 päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta, ja ne ovat nähtävissä Yhtiön kotisivuilla osoitteessa ”http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/sijoittajat/rekisterointiasiakirja”. Alla oleva yhteenveto ei sisällä kaikkia konsernitilinpäätöksen tietoja. Konsernin tuloslaskelman tietoja 1.1.–30.6.2014 IFRS (miljoonaa euroa) 1.1.–30.6.2013 IFRS (tilintarkastamaton) (tilintarkastamaton) 1.1.–31.12.2013 IFRS 1.1.–31.12.2012 IFRS 1.1.–31.12.2011 IFRS (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) Liikevaihto ................................................................................... 319,2 336,6 Myytyjä suoritteita -285,6 -303,9 vastaavat kulut ............................................................................ Bruttokate .................................................................................... 33,6 32,7 Liiketoiminnan muut 2,8 1,7 tuotot ........................................................................................... Myynnin ja markki-7,5 -7,4 noinnin kulut ................................................................................ Hallinnon kulut............................................................................. -6,7 -6,2 Liiketoiminnan muut -7,2 -1,0 kulut............................................................................................. Arvonalentuminen, -5,0 aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja pitkäaikaiset varat .................................................................... Arvonalentuminen, liikearvo ja muut aineettomat ................................................................................. Liikevoitto .................................................................................. 15,1 14,8 668,2 -597,3 674,0 -602,6 652,1 -584,2 70,9 4,3 71,4 7,7 68,0 3,0 -14,5 -16,7 -15,2 -13,0 -2,5 -12,1 -1,6 -11,4 -1,7 -5,0 -0,3 -5,7 -7,0 0,0 -11,4 33,2 48,4 25,6 Rahoitustuotot ja -17,6 -1,0 kulut yhteensä ............................................................................. -2,9 -5,4 -4,6 Voitto ennen veroja ................................................................... -2,6 13,8 30,3 43,0 21,0 Verot yhteensä ............................................................................ -2,6 -3,8 -8,1 -8,5 -4,0 Tilikauden voitto ........................................................................ -5,1 9,9 Tilikauden voiton jakautuminen ............................................................................. 22,2 34,5 17,0 19 (78) Emoyhtiön omistajil-5,1 9,9 le Määräysvallattomille 0,0 0,0 omistajille .................................................................................... 22,2 34,5 17,0 0,0 0,0 0,0 Laaja (miljoonaa euroa) tuloslaskelma 1.1.–30.6.2014 IFRS 1.1.–30.6.2013 IFRS (tilintarkastamaton) (tilintarkastamaton) Tilikauden voitto .......................................................................... -5,1 9,9 1.1.–31.12.2013 IFRS 1.1.–31.12.2012 IFRS 1.1.–31.12.2011 IFRS (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) 22,2 34,5 17,0 0,1 -0,2 - 0,1 -0,2 - -0,4 1,1 -0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,4 0,0 0,6 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,8 1,7 -0,4 21,4 36,0 16,6 21,5 36,0 16,6 Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät ....................................................................... Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi, yhteensä ................................................................... Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi Suojausrahasto, -0,3 -0,3 käyvän arvon muutos .................................................................. Arvonmuutosrahasto Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat ............................................................................................ Voitot kaudella............................................................................. Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat ............................................................................................ Muuntoerot .................................................................................. -0,5 -0,8 Tulosvaikutteiseksi 0,3 siirretyt muuntoerot ..................................................................... Muuntoerot määräys0,0 0,0 vallattomille omistajille Erät, jotka saatetaan -0,4 -1,1 myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä...................................................................................... Tilikauden laaja tulos, -5,5 8,8 verojen jälkeen ............................................................................ Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille................................................................... -5,5 8,8 20 (78) Määräysvallattomille 0,0 0,0 omistajille .................................................................................... 0,0 0,0 0,0 31.12.2013 IFRS 31.12.2012 IFRS 31.12.2011 IFRS (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) 112,8 198,2 120,2 215,9 119,5 246,3 185,0 145,2 128,5 496,0 481,3 494,3 211,2 232,7 217,7 0,2 0,3 0,3 211,5 233,0 217,9 99,0 95,2 126,4 185,5 153,1 150,0 284,5 496,0 248,3 481,3 276,4 494,3 1.1.–31.12.2013 IFRS 1.1.–31.12.2012 IFRS 1.1.–31.12.2011 IFRS (tilintarkastamaton) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) Liiketoiminnan net27,3 44,4 torahavirta ................................................................................... Investointien netto-7,2 -13,1 rahavirta ...................................................................................... Rahoituksen netto-58,2 -30,6 rahavirta ...................................................................................... Likvidien varojen -38,0 0,6 nettomuutos ................................................................................ Rahavarat kauden 58,5 14,6 alussa .......................................................................................... 86,4 80,5 74,5 -26,5 -32,0 -68,0 -15,9 -42,1 -12,9 44,1 6,4 -6,4 14,6 8,1 14,5 Konsernin taseen tietoja 30.6.2014 IFRS (miljoonaa euroa) (tilintarkastamaton) 30.6.2013 IFRS (tilintarkastamaton) Varat Liikearvo ...................................................................................... 108,2 119,9 Muut pitkäaikaiset 188,1 208,1 varat yhteensä............................................................................. Lyhytaikaiset varat 149,2 144,3 yhteensä...................................................................................... Varat yhteensä ........................................................................... 445,4 472,3 Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille 186,8 217,8 kuuluva oma pääoma............... Määräysvallattomien 0,2 0,3 omistajien osuus ......................................................................... Oma pääoma yh187,1 218,1 teensä............... Velat Pitkäaikaiset velat 77,4 83,3 yhteensä...................................................................................... Lyhytaikaiset velat 181,0 170,9 yhteensä...................................................................................... Velat yhteensä ........................................................................... 258,4 254,3 Oma pääoma ja 445,4 472,3 velat yhtensä ............................................................................. Konsernin rahavirtalaskelman tietoja 1.1.–30.6.2014 IFRS (miljoonaa euroa) (tilintarkastamaton) 1.1.–30.6.2013 IFRS 21 (78) Valuuttakurssien 0,0 -0,1 muutosten vaikutukset........................................................................................... Rahavarat kauden 20,5 15,1 lopussa ........................................................................................ 0,2 0,1 -0,1 58,5 14,6 8,1 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1.1.–30.6.2014 IFRS 1.1.–30.6.2013 IFRS 1.1.–31.12.2013 IFRS 1.1.–31.12.2012 IFRS 1.1.–31.12.2011 IFRS (tilintarkastamaton) (tilintarkastamaton) (tilintarkastettu)* (tilintarkastettu)* (tilintarkastettu)* Liikevaihto, miljoonaa 319,2 336,6 euroa ........................................................................................... Liikevoitto, miljoonaa 15,1 14,8 euroa ........................................................................................... % liikevaihdosta........................................................................ 4,7 4,4 Voitto ennen veroja, -2,6 13,8 miljoonaa euroa........................................................................... % liikevaihdosta........................................................................ -0,8 4,1 EVA, miljoonaa euroa 4,9 4,3 Oman pääoman tuotto, -5,1 8,8 % ................................................................................................. Sijoitetun pääoman 9,8 9,4 tuotto, % ...................................................................................... Korolliset nettovelat, 80,2 73,9 miljoonaa euroa........................................................................... Gearing, % .................................................................................. 42,9 33,9 Omavaraisuusaste, % ................................................................. 43,2 47,3 Bruttoinvestoinnit, 20,3 16,7 miljoonaa euroa % liikevaihdosta........................................................................ 6,4 4,9 Henkilöstö kokoaikai7 658 8 002 seksi muutettuna keskimäärin....................................................................................... Henkilöstön lukumäärä 8 451 9 567 tilikauden lopussa ........................................................................ 668,2 674,0 652,1 33,2 48,4 25,6 5,0 30,3 7,2 43,0 3,9 21,0 4,5 12,4 10,0 6,4 24,1 15,3 3,2 -2,2 7,7 10,6 14,4 7,6 64,4 82,3 127,2 30,4 43,7 32,7 35,3 49,4 49,4 58,3 44,5 70,6 4,9 8 267 7,3 8 399 10,8 8 513 8 847 8 962 9 358 Osakekohtaiset tunnusluvut 1.1.–30.6.2014 IFRS 1.1.–30.6.2013 IFRS 1.1.–31.12.2013 IFRS 1.1.–31.12.2012 IFRS 1.1.–31.12.2011 IFRS (tilintarkastamaton) (tilintarkastamaton) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) Osakekohtainen tulos, -0,13 0,26 euroa ........................................................................................... P/E-luku....................................................................................... Päätöskurssi, euroa .................................................................... 15,05 13,40 Ulkona olevien osak38,7 38,7 keiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, miljoonaa kpl ............................................................................... Osinko/tulos, % ........................................................................... Osinko/osake, euroa ................................................................... Efektiivinen osinkotuot- 0,57 0,89 0,44 26,6 15,23 38,7 13,1 11,64 38,7 26,2 11,49 38,7 87,2 0,50 3,3 39,3 0,35 6,4 0,0 0,00 0,0 22 (78) to, % ............................................................................................ Oma pääoma/osake, 4,83 5,63 euroa ........................................................................................... 5,46 6,01 5,63 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Osakekohtainen tulos: emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto / osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä keskimäärin EVA: liikevoitto - sijoitetulle pääomalle laskettu kustannus (WACC) Oma pääoma / osake: emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma / osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä Oman pääoman tuotto, prosenttia: (tilikauden voitto / oma pääoma (keskiarvo)) x 100 Sijoitetun pääoman tuotto, prosenttia: (voitto ennen veroja + rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)) x 100 Omavaraisuusaste, prosenttia: oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100 Gearing, prosenttia: korolliset nettovelat / oma pääoma x 100 Korolliset nettovelat: korollinen vieras pääoma - likvidit varat 23 (78) OSINGOT JA OSINKOPOLITIIKKA Lassila & Tikanojan osingon määrä on sidottu tilikauden tulokseen. Se osa tuloksesta, jota ei katsota tarvittavan konsernin terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille. Hallitus ehdotti Yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle 19.3.2014, että tilikaudelta 2013 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Lassila & Tikanojan varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen ja päätti jakaa osinkoa 0,50 euroa osakkeelta tilikaudelta 2013. Vuodelta 2012 Yhtiö jakoi osinkoa ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä 0,35 euroa osakkeelta. Yhtiö ei jakanut osinkoja tilikaudelta 2011. Tilikaudelta 2012 Lassila & Tikanoja on jakanut pääomanpalautusta 0,75 euroa osakkeelta. Yhtiö on jakanut tilikaudelta 2011 pääomanpalautusta 0,55 euroa osakkeelta. Pääomanpalautukset on maksettu Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Suomessa vallitsevan käytännön mukaan suomalaisten yhtiöiden osakkeille maksetaan osinkoja pääsääntöisesti vain kerran vuodessa yhtiökokouksen vahvistettua yhtiön tilinpäätöksen ja päätettyä osingonjaosta yhtiön hallituksen osingonjakoehdotuksen perusteella. Näin ollen osingonjako edellyttää pääsääntöisesti vuosittain pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa edustettuina olevien osakkeenomistajien enemmistöpäätöstä. Suomen osakeyhtiölain (21.7.2006/624, ”Osakeyhtiölaki”) mukaan osingonjako voi perustua myös muuhun kuin viimeksi päättyneen tilikauden tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Yhtiö voi jakaa kuluvan vuoden voittoon perustuvia osavuosiosinkoja, mikäli osinkojen jako perustuu kesken tilikauden laadittuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Yhtiökokous voi päätöksellään, jossa määrätään jaon enimmäismäärä, valtuuttaa hallituksen päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun. Osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa edellisen tilikauden päättymisestä. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat. Osakeyhtiölain mukaan varoja ei saa kuitenkaan jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää osakeyhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Osinko voi olla enintään jakokelpoisten varojen suuruinen. Konsernin emoyhtiö ei voi jakaa osinkoina enempää kuin emoyhtiön viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen jakokelpoisten varojen määrän. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä, joiden mukaan varoja tulisi jättää jakamatta. 24 (78) LIIKETOIMINNAN TULOS JA TALOUDELLINEN ASEMA Seuraavat tiedot tulee lukea yhdessä tähän Rekisteröintiasiakirjaan viittaamalla sisällytettyjen Lassila & Tikanojan tilintarkastamattoman osavuosikatsauksen ja tilintarkastettujen konsernitilinpäätösten sekä ”Eräitä taloudellisia tietoja” -osion kanssa. Tämä katsaus sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, joihin liittyy epävarmuustekijöitä ja riskejä. Sijoittajien tulee perehtyä myös Rekisteröintiasiakirjan kohtiin ”Riskitekijät” sekä ”Eräitä seikkoja – Tulevaisuutta koskevat lausumat”. Liiketoiminnan tuloksen ja taloudellisen aseman kuvaus perustuu IFRS:n mukaisesti laadittuihin ja esitettyihin tilintarkastettuihin Lassila & Tikanojan konsernitilinpäätöksiin tilikausilta 2011 ja 2012 sekä 2013 ja tilintarkastamattomaan osavuosikatsaukseen 30.6.2014 päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta vertailutietoineen. Määritelmä ”tilikausi 2011”, ”vuosi 2011” tai ”2011” tarkoittaa 31.12.2011 päättynyttä tilikautta ja ”tilikausi 2012”, ”vuosi 2012” tai ”2012” tarkoittaa 31.12.2012 päättynyttä tilikautta ja ”tilikausi 2013”, ”vuosi 2013” tai ”2013” tarkoittaa 31.12.2013 päättynyttä tilikautta ja ”tilikausi 2014”, ”vuosi 2014” tai ”2014” tarkoittaa 31.12.2014 päättyvää tilikautta. Lassila & Tikanojan tilintarkastajat ovat tarkastaneet kirjanpidon, tilinpäätökset ja hallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilintarkastuskertomukset on liitetty Lassila & Tikanojan konsernitilinpäätöksiin 2011–2013 (katso ”Muita seikkoja – Viittaamalla sisällytetystä aineistosta”). Lassila & Tikanojan liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan vaikuttavia tekijöitä Konsernin asiakaskunta koostuu yksityisasiakkaista, yritysasiakkaista ja julkisen sektorin toimijoista. Yksityisasiakkaita konsernilla on noin 200 000, yritysasiakkaita ja julkisen sektorin asiakkaita Yhtiöllä on yhteensä noin 15 000. Lassila & Tikanoja -konsernin liikevaihto ja kannattavuus riippuvat pääasiassa myynnin kehityksestä, yleisestä markkinatilanteesta sekä Yhtiön kyvystä tuottaa laadukkaita palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Kannattavuuteen vaikuttavat palveluiden yleinen hintakehitys ja kilpailu, tarvittavien resurssien saatavuus sekä yleinen palkkataso sekä yhtiön kyky tehostaa toimintaansa vastaamaan markkinoiden hinnoitteluvaatimuksia. Myös yleinen taloudellinen tilanne voi osaltaan vaikuttaa Lassila & Tikanoja -konsernin liiketoimintaympäristöön. Taloudellisen tilanteen lisäksi erilaiset ulkoiset tekijät, mukaan lukien poliittiset päätökset saattavat vaikuttaa Lassila & Tikanojan toimintaedellytyksiin nykyisissä toimintamaissa. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä tiedossa edellä mainittuja ulkoisia tekijöitä, jotka olennaisesti vaikuttaisivat Yhtiön toimintaedellytyksiin nykyisissä toimintamaissa. Liikevaihto Yhtiön liikevaihto koostuu tuotetuista palveluista asiakkailta saaduista maksuista, teollisuudelle myydyistä kierrätysraaka-aineista sekä voimalaitoksille ja teollisuudelle myydyistä voimalaitosten jäteperäisistä ja uusiutuvista polttoaineista. Lisäksi Yhtiö myy ympäristötuotteita, kuten jäteastioita, sekä välittää ja vuokraa suurempia jätteiden ja kierrätysmateriaalien käsittelyyn tarvittavia laitteita, kuten esimerkiksi jätepuristimia. Liiketoimintakulut Lassila & Tikanojan suurimmat liiketoimintakulut liittyvät myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, myynnin ja markkinoinnin kuluihin, hallinnon kuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Lassila & Tikanojan myytyjä suoritteita vastaavat kulut olivat 30.6.2014 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 285,6 miljoonaa euroa eli 93,0 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista koostuen pääasiassa henkilöstökuluista, alihankinnan kuluista, käytössä olevaan kalustoon liittyvistä poistoista, vuokrista ja muista liiketoiminnan kuluista. Myytyjä suoritteita vastaavat kulut olivat 30.6.2013 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 303,9 miljoonaa euroa eli 93,9 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista.Tilikaudella 2013 myytyjä suoritteita vastaavat kulut olivat 597,3 miljoonaa euroa eli 93,4 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista, tilikaudella 2012 602,6 miljoonaa euroa eli 95,1 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista sekä tilikaudella 2011 584,2 miljoonaa euroa eli 92,8 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista. 25 (78) Myynnin ja markkinoinnin kulut Lassila & Tikanojan myynnin ja markkinoinnin kulut olivat 30.6.2014 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 7,5 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista, koostuen pääasiassa henkilöstökuluista, myynnin edistämiskuluista, matkakuluista sekä muista liiketoiminnan kuluista. Myynnin ja markkinoinnin kulut olivat 30.6.2013 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 7,4 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista. Tilikaudella 2013 myynnin ja markkinoinnin kulut olivat 14,5 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista, tilikaudella 2012 16,7 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista sekä tilikaudella 2011 15,2 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista. Hallinnon kulut Lassila & Tikanojan hallinnon kulut olivat 30.6.2014 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 6,7 miljoonaa euroa eli 2,2 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista koostuen pääasiassa konsernin tukitoimintojen henkilöstökuluista, ulkopuolisista palveluista, poistoista ja vuokrista. Hallinnon kulut olivat 30.6.2013 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 6,2 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista.Tilikaudella 2013 hallinnon kulut olivat 13,0 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista, tilikaudella 2012 12,1 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista sekä tilikaudella 2011 11,4 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia kaikista liiketoiminnan kuluista. Liiketoiminnan muut kulut Lassila & Tikanoja liiketoiminnan muut kulut olivat 30.6.2014 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 7,2 miljoonaa euroa, josta 6,4 miljoonaa euroa kertyi alaskirjauksista konkurssiin hakeutuneeseen L&T Recoil Oy:öön liittyen. L&T Recoil Oy:stä johtuva alaskirjaus on segmenttiraportoinnissa kohdistettu tasolle ”Konsernihallinto ja muut”. Liiketoiminnan muut kulut olivat 30.6.2013 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla 1,0 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut koostuivat pääsääntöisesti käyttöomaisuuden myynti- ja romutustappioista, myyntisaamisten arvonalentumisista ja muista kuluista. Vuoden 2013 liiketoiminnan muut kulut olivat 2,5 miljoonaa euroa eli 0,4 prosenttia kaikista liiketoimintakuluista. Vuoden 2012 liiketoiminnan muut kulut olivat 1,6 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia kaikista liiketoimintakuluista. Vuoden 2011 liiketoiminnan muut kulut olivat 1,7 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia kaikista liiketoimintakuluista. Viimeaikaiset tapahtumat ja tulevaisuudennäkymät Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Lassila & Tikanojaan kohdistetut ylityörikesyytteisiin liittyvät rangaistusvaatimukset Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 3.7.2014 antamallaan tuomiolla syyttäjän Lassila & Tikanojaan kohdistaman yhteisösakkovaatimuksen ja velvoitti valtion korvaamaan Yhtiölle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Oikeus katsoi, että Yhtiön ohjeistus ja valvontajärjestelmät ovat olleet riittävät, eikä työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä ole vaarannettu. Helsingin käräjäoikeuden tuomio ei ole Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä vielä lainvoimainen. Käräjäoikeus katsoi viiden Yhtiön nykyisen tai entisen työnjohtajan syyllistyneen työaikarikkomukseen. Heistä kolme tuomittiin 8–15 päiväsakkoon ja kaksi jätettiin rangaistukseen tuomitsematta teon vähäisyyden vuoksi. Syyttäjä luopui toimitusjohtaja Pekka Ojanpäähän kohdistuneista työturvallisuusrikos- ja työaikarikkomussyytteistä Lassila & Tikanoja vastaanotti 30.4.2014 tiedon, jonka mukaan Helsingin kihlakunnansyyttäjä oli päättänyt luopua Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Ojanpään sekä kahdeksan muun Yhtiön nykyisen ja entisen esimiehen osalta heihin kohdistuneista työturvallisuusrikos- ja työaikarikkomussyytteistä. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen valvonnan yhteydessä paljastui kesällä 2012, että Lassila & Tikanojan muutamassa pääkaupunkiseudun yksikössä oli tehty ylitöitä yli lain sallimien rajojen. Helsingin kihlakunnan syyttäjä oli päättänyt syyteharkintansa pohjalta asettaa ylityörikkeistä syytteeseen 21 Lassila & Tikanojan nykyistä ja entistä esimiestä mukaan lukien Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Ojanpää ja syyttää heitä työturvallisuusrikoksesta ja työaikarikkomuksesta, joiden epäillään tapahtuneen vuosien 2009–2012 aikana. Lisäksi syyttäjä vaati Yhtiöltä vähintään 50 000 euron yhteisösakkoa. 26 (78) Omien osakkeiden luovutus Lassila & Tikanoja on yhtiökokouksen 19.3.2014 päätöksen perusteella siirtänyt 5 020 osaketta Lassila & Tikanojan hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta on 14,31 euroa, joka on osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 26.3.2014. Yhtiön L&T Recoil Oy:n rahoittajilta vastaanottama noin 16,7 miljoonan euron vaatimus Lassila & Tikanoja vastaanotti 21.3.2014 tiedon, jonka mukaan EcoStream-konsernin rahoittajat ovat eräännyttäneet lainansa EcoStream-konserniin kuuluvalle L&T Recoil Oy:lle sekä vastaanottanut rahoittajapankeilta ilmoituksen noin 16,7 miljoonan euron maksujen vaatimisesta L&T Recoil Oy:n lainoihin liittyvän takausvastuun perusteella. Lassila & Tikanojan kokonaisriski EcoStream-konserniin liittyen, mukaan lukien edellä mainittu takausvastuu, on noin 23,4 miljoonaa euroa, josta kassavirtavaikutteista on edellä mainittu takausvastuu, noin 16,7 miljoonaa euroa. Yhtiö on maksanut L&T Recoil Oy:n lainoihin liittyvän takausvastuun 16,7 miljoonaa euroa vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Lassila & Tikanojan varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 19.3.2014 Lassila & Tikanojan 19.3.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2013 ja myönsi vastuuvapauden Yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Lisäksi varsinainen yhtiökokous teki muun muassa seuraavat päätökset: Tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta Hallituksen jäseneksi valittiin uudelleen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka Heikki Bergholm, Eero Hautaniemi, Hille Korhonen, Sakari Lassila ja Miikka Maijala sekä uutena jäsenenä Laura Lares. Hallitukselle maksetaan seuraavat vuosipalkkiot: puheenjohtaja 46 250 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja 30 500 euroa vuodessa ja jäsenet 25 750 euroa vuodessa. Palkkiot maksetaan siten, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan yhtiön hallussa olevina tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, markkinoilta hankittavina Lassila & Tikanojan osakkeina ja 60 prosenttia maksetaan rahana. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkioina 1 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 700 euroa ja kullekin jäsenelle 500 euroa kokoukselta. Hallituksen asettamien valiokuntien puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan myös kokouspalkkioita, valiokunnan puheenjohtajalle 700 euroa kokoukselta ja kullekin jäsenelle 500 euroa kokoukselta. Yhtiön tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin uudelleen KHTyhteisö KPMG Oy Ab, joka on ilmoittanut nimeävänsä KHT Lasse Holopaisen Yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Hallitus valtuutettiin päättämään Yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta Yhtiön omia osakkeita Yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (”Pörssi”) säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Hallitus valtuutettiin päättämään yhdessä tai useammassa erässä uusien tai Yhtiön hallussa mahdollisesti olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. 27 (78) Latvian liiketoimintojen myynnin päätökseen saattaminen 13.3.2014 Lassila & Tikanoja saattoi 13.3.2014 päätökseen Latvian liiketoimintojensa myynnin Bioinvest SIA:lle. Myytyjen liiketoimintojen liikevaihto oli tilikauden 2013 aikana yhteensä noin 16 miljoonaa euroa, josta suurin osa kohdistuu Ympäristöpalvelut-toimialalle. Kaupan myötä Bioinvest SIA:lle siirtyi noin 950 työntekijää. Lassila & Tikanoja kirjasi IFRS-laskentakäytännön mukaisen, noin 1–2 miljoonan euron myyntivoiton kauppahinnasta tilikauden 2014 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaukseen. Omien osakkeiden luovutus Lassila & Tikanoja luovutti 3.3.2014 yhteensä 35 818 hallussaan olevaa omaa osaketta konsernin osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevalle 10 avainhenkilölle. Luovutetut osakkeet muodostivat vuoden 2013 osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion osakeosuuden. Tulevaisuuden näkymät Tulosennuste vuodelle 2014 Yhtiön 1.8.2014 julkaiseman Tulevaisuuden näkymät -katsauksen mukaan: ”Lassila & Tikanojan vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman alempi kuin vuonna 2013 ja operatiivisen toiminnan liikevoiton samalla tasolla tai hieman alempi kuin vuonna 2013. Aiemmin Yhtiö arvioi vuoden 2014 vertailukelpoisen liikevaihdon olevan samalla tasolla kuin vuonna 2013 ja operatiivisen toiminnan liikevoiton olevan samalla tasolla tai hieman parempi kuin vuonna 2013.” Yhtiön johdon näkemyksen mukaan Suomen taloudellinen taantuma vähentää edelleen teollisuuden kysyntää sekä rakentamisen ja vähittäiskaupan materiaalivirtoja sekä vaikuttaa negatiivisesti Kiinteistöpalvelut-toimialan palveluiden kysyntään vuoden 2014 loppupuoliskolla. Operatiivisen tehokkuuden seurauksena Ympäristöpalveluiden vertailukelpoinen liikevaihto sekä kannattavuus paranivat alkuvuonna 2014. Myös Teollisuuspalveluissa Yhtiö pystyi kasvamaan ja parantamaan kannattavuutta vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kiinteistöpalveluissa ja Uusiutuvissa energialähteissä Yhtiö jatkoi toiminnan tehostamista haastavassa toimintaympäristössä. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan alhaisempi kysyntä ei kuitenkaan mahdollista vuoden 2014 toisella vuosipuoliskolla samanlaista liikevaihdon ja liikevoiton kertymää kuin edellisvuonna. Yhtiön johto ei voi vaikuttaa muutoksiin, jotka tapahtuvat Yhtiön johdon määräysvallan ulkopuolella. Tällaisia ovat mm. yleinen taloudellinen suhdanne, henkilöstön ja työvoiman kustannustasojen yleiset muutokset markkinatilanteeseen ja kilpailuun liittyen, mahdolliset merkittävät rakennemuutokset toimialalla sekä muut ulkoiset muutokset, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa Yhtiön tarjoamien palveluiden kysyntään. Operatiivisen toiminnan liikevoitolla tarkoitetaan liikevoittoa puhdistettuna toiminnan uudelleenjärjestelyihin, hallituksen hyväksymiin kertaluontoisiin tapahtumiin sekä arvonalennuksiin liittyvillä olennaisilla kuluilla. Osavuosikatsauksen 30.6.2014 julkistamisen jälkeiset tapahtumat Osavuosikatsauksen 30.6.2014 julkistamisen jälkeen ja Rekisteröintiasiakirjan päivämäärän välillä Lassila & Tikanoja konsernin taloudellisessa tai liiketoiminnallisessa asemassa ei ole tapahtunut muita merkittäviä muutoksia kuin mitä tässä Rekisteröintiasiakirjan kohdassa ”Viimeaikaiset tapahtumat ja tulevaisuudennäkymät” ja sen alakohdissa on esitetty. Lähiajan epävarmuustekijöitä Talouden epävarmuus voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia Ympäristöpalveluiden uusioraaka-ainemarkkinoilla sekä Kiinteistöpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden kysyntään. Valtion uusiutuville polttoaineille kohdistamiin tukiin ja niiden jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus voi aiheuttaa muutoksia Uusiutuvien energialähteiden kysyntään. 28 (78) Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta Lassila & Tikanojan noudattamat tilinpäätösperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti tähän Rekisteröintiasiakirjaan viittaamalla liitetyissä Lassila & Tikanojan tilinpäätöksissä, katso tältä osin kohta ”Muita seikkoja – Viittaamalla sisällytetyt asiakirjat”. Tässä jaksossa on kuvattu johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää Lassila & Tikanojan johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Alla on kuvattu tärkeimmät alueet, joissa arvioita ja harkintaa on erityisesti käytetty. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen varojen ja velkojen käyvän arvon määrittäminen Liiketoimintojen yhdistymisissä hankitut varat ja velat arvostetaan IFRS 3:n mukaan käypään arvoon. Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kassavirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista (vuoden 2013 tilinpäätöksen liitetieto 2. ”Hankitut liiketoiminnat”). Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi. Liikearvojen arvonalentumistestaus Liikearvojen arvonalentumistesteissä kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään käyttöarvoon perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot kuuluvat. Nämä laskelmat edellyttävät johdon arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tulevista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (vuoden 2013 tilinpäätöksen liitetieto 13. ”Liikearvojen arvonalentumistestit”). Liiketoiminnan tulos Seuraavassa katsauksessa on kuvattu Lassila & Tikanojan liiketoiminnan tulosta 31.12.2013, 31.12.2012 ja 31.12.2011 päättyneiltä tilintarkastetuilta tilikausilta sekä 30.6.2014 ja 30.6.2013 päättyneiltä kuuden kuukauden tilintarkastamattomilta jaksoilta. Liiketoiminnan tuloksen kuvauksessa keskitytään liikevaihtoon, liiketoiminnan kuluihin, poistoihin, liikevoittoon, rahoitustuottoihin ja -kuluihin, veroihin sekä tilikauden tulokseen, jotka on esitetty tilinpäätöksissä kyseisiltä tilikausilta sekä osavuosikatsauksessa 30.6.2014 päättyneeltä jaksolta. Vuodesta 2013 alkaen Yhtiö on raportoinut liiketoimintansa neljässä segmentissä, jotka ovat: Ympäristöpalveluttoimiala, Teollisuuspalvelut-toimiala, Kiinteistöpalvelu -toimiala ja Uusiutuvat energialähteet -toimiala. Vuosina 2011– 2012 Yhtiön liiketoiminta raportoitiin neljässä segmentissä, jotka olivat Ympäristöpalvelut-toimiala, Siivous- ja käyttäjäpalvelut -toimiala, Kiinteistönhoito-toimiala ja Uusiutuvat energialähteet -toimiala. 30.6.2014 päättynyt kuuden kuukauden jakso verrattuna 30.6.2013 päättyneeseen kuuden kuukauden jaksoon (tilintarkastamaton) Liikevaihto Lassila & Tikanojan liikevaihto ajalla 1.1.–30.6.2014 oli 319,2 miljoonaa euroa, kun se ajalla 1.1.–30.6.2013 oli 336,6 miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos oli -5,2 prosenttia johtuen pääasiassa Kiinteistöpalveluiden ja Uusiutuvien Energialähteiden alentuneesta kysynnästä. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 vertailukelpoinen liikevaihto laski Kiinteistöpalvelut- ja Uusiutuvat energialähteet -toimialoilla ja pysyi samalla tasolla Ympäristöpalvelut-toimialalla verrattuna katsaukauteen 1.1.–30.6.2013. Teollisuuspalvelut-toimialalla liikevaihto kasvoi katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 verrattuna katsauskauteen 1.1.–30.6.2013. 29 (78) Kulut Myytyjä suoritteita vastaavat kulut olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 yhteensä 285,6 miljoonaa euroa eli 89,5 prosenttia liikevaihdosta, kun kyseiset kulut katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 olivat yhteensä 303,9 miljoonaa euroa eli 90,3 prosenttia liikevaihdosta. Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 14,2 miljoonaa euroa (4,4 prosenttia liikevaihdosta), kun ne olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 yhteensä 13,6 miljoonaa euroa (4,1 prosenttia liikevaihdosta). Edellä mainittujen kulujen nousuun on vaikuttanut henkilöstökulujen sekä asiantuntijapalkkioiden kasvu. Liiketoiminnan muut kulut olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 yhteensä 7,2 miljoonaa euroa (2,3 prosenttia liikevaihdosta), josta 6,4 miljoonaa euroa kertyi alaskirjauksista konkurssiin hakeutuneeseen L&T Recoil Oy:öön liittyen, kun ne olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (0,3 prosenttia liikevaihdosta). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvuun vaikuttivat lähinnä EcoStream-konsernin konkurssin johdosta tehdyt alaskirjaukset. (Katso myös edellä ”Viimeaikaiset tapahtumat ja tulevaisuudennäkymät - Yhtiön L&T Recoil Oy:n rahoittajilta vastaanottama noin 16,7 miljoonan euron vaatimus”). Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmien mukaiset poistot aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 yhteensä 20,1 miljoonaa euroa. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 suunnitelman mukaiset poistot olivat yhteensä 26,1 miljoonaa euroa. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 tehdyistä poistoista 1,6 miljoonaa euroa ja katsauskaudella 1.1.– 30.6.2013 tehdyistä poistoista 2,2 miljoonaa euroa liittyi yritysostojen hankintamenolaskelmissa allokoitujen aineettomien oikeuksien poistoihin. Poistojen pienenemiseen on vaikuttanut kaluston käytön tehostaminen jolloin korvaavien investointien määrä on pienentynyt sekä se, ettei vuonna 2013 tehty lainkaan yritysostoja. Katsauskaudella 1.1.– 30.6.2013 tehty kertaluonteinen 5 miljoonan euron suuruinen arvonalennus liittyi Yhtiön omistamien EcoStream Oy:n osakkeiden uudelleen arvostamiseen. Liikevoitto Lassila & Tikanojan liikevoitto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 15,1 miljoonaa euroa, kun liikevoitto katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 oli yhteensä 14,8 miljoonaa euroa, eli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 liikevoitto oli 0,3 miljoonaa euroa katsauskauden 1.1.–30.6.2013 liikevoittoa suurempi johtuen paremmasta operatiivisesta tehokkuudesta liikevaihdon laskusta huolimatta. Liikevoittoprosentti oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 4,7 prosenttia, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 4,4 prosenttia. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 0,2 miljoonaa euroa, kun ne olivat katsauskaudella 1.1.– 30.6.2013 0,2 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 17,8 miljoonaa euroa sisältäen 16,7 miljoonan euron takausvastuun maksun liittyen L&T Recoil Oy:n konkurssiin. Rahoituskulut olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa koostuen lähinnä pankkilainojen koroista. Tuloverot Lassila & Tikanoja -konsernin tuloverot olivat katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa ja ne laskivat 1,3 miljoonaa euroa verrattuna 3,8 miljoonan euron tuloveroihin katsauskaudella 1.1.–30.6.2013. Lassila & Tikanoja -konsernin efektiivinen veroaste oli -100,7 prosenttia katsauskaudella 1.1.–30.6.2014, kun taas katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 efektiivinen veroaste oli 27,9 prosenttia. Katsauskauden 1.1.–30.6.2014 efektiiviseen veroasteeseen vaikuttivat verotuksessa vähennyskelvottomat alaskirjaukset. Katsauskauden voitto Lassila & Tikanoja -konsernin katsauskauden 1.1.–30.6.2014 tappio oli 5,1 miljoonaa euroa ja katsauskauden 1.1.– 30.6.2013 voitto oli 9,9 miljoonaa euroa. 30 (78) Tietoja Lassila & Tikanojan liiketoimintasegmenteistä 30.6.2014 päättyneellä kuuden kuukauden jaksolla verrattuna 30.6.2013 päättyneeseen kuuden kuukauden jaksoon (tilintarkastamaton) Lassila & Tikanoja on raportoinut liiketoimintansa katsauskausilla 1.1.–30.6.2014 ja 1.1.-30.6.2013 neljässä segmentissä, jotka ovat: Ympäristöpalvelut-toimiala, Teollisuuspalvelut-toimiala, Kiinteistöpalvelut-toimiala ja Uusiutuvat energialähteet -toimiala. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden liikevaihto laski katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 1,4 prosenttia ja oli 125,1 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 126,8 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia ollen 123,0 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 15,9 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 15,3 miljoonaa euroa. Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 16,2 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 15,3 miljoonaa euroa. Kierrätysliiketoiminnan kysyntään katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 vaikutti negatiivisesti markkinatilanteesta johtuva kierrätysmateriaalien volyymin lasku. Kysyntä kehittyi positiivisesti jätehuollossa ja Venäjän toiminnoissa. Vertailukauden 1.1.–30.6.2013 liikevaihto sisältää 3,9 miljoonaa euroa 13.3.2014 myydyn Latvian liiketoiminnan liikevaihtoa. Liiketoiminnan kannattavuus kehittyi hyvin toiminnan tehokkuuden paranemisen ansiosta. Teollisuuspalvelut Teollisuuspalveluiden liikevaihto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 35,7 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 33,7 miljoonaa euroa. Kasvua oli 5,8 prosenttia. Liikevoitto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 1,8 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 1,4 miljoonaa euroa. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 operatiivisen toiminnan liikevoitto 1,9 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 1,4 miljoonaa euroa. Toimialan liikevaihto kasvoi katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 kaikilla palvelulinjoilla ennen kaikkea vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen hyvän kysynnän ansiosta. Toimiala pystyi parantamaan katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 operatiivista kannattavuuttaan tehtyjen tehostamistoimien sekä kasvaneen volyymin ansiosta. Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalveluiden liikevaihto laski katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 7,9 prosenttia ja oli 137,4 miljoonaa euroa, kun liikevaihto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 149,2 miljoonaa euroa. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 liikevoitto oli 2,6 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 3,3 miljoonaa euroa. Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 2,8 miljoonaa euroa, kun se oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 3,7 miljoonaa euroa. Toimialan liikevaihto laski katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 vertailukaudesta katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 Ruotsin liiketoiminnan supistuttua ja Kiinteistöhuollon kausitöiden kysynnän jäätyä alkuvuonna 2014 tavanomaista alhaisemmaksi. Toimialan kannattavuutta rasitti katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 Siivous- ja Kiinteistöhuolto-liiketoimintojen lisäpalveluiden heikko kysyntä sekä Vahinkosaneerauksen heikko kannattavuus. Toimialan lisäpalveluiden kysyntä on vähentynyt heikentäen sekä toimialan liikevaihtoa että kannattavuutta. Koko toimialalla on käynnissä merkittävä uudelleenorganisointi toiminnan sopeuttamiseksi muuttuneisiin markkinaolosuhteisiin, mikä rasittaa liiketoiminnan kannattavuutta. Muutosprosessin hyödyt realisoituvat asteittain vuoden 2014 toiselta vuosipuoliskolta alkaen. Uusiutuvat energialähteet Uusiutuvien energialähteiden (L&T Biowatti) katsauskauden 1.1.–30.6.2014 liikevaihto laski 24,9 prosenttia 26,1 miljoonaan euroon, kun liikevaihto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 34,8 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 1,1 miljoonaa euroa ja operatiivisen toiminnan liikevoitto 1,1 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 1,1 miljoonaa euroa ja operatiivisen toiminnan liikevoitto 0,9 miljoonaa euroa. 31 (78) Liikevaihdon alenemiseen katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 vaikuttivat ennen kaikkea lyhyt lämmityskausi ja toimintojen karsiminen Itä-Suomessa. Tehostamistoimenpiteiden ansiosta suhteellinen kannattavuus parani vertailikaudesta 1.1.–30.6.2013. Tilikausi 2013 verrattuna tilikauteen 2012 Liikevaihto Lassila & Tikanojan liikevaihto ajalla 1.1.–31.12.2013 oli 668,2 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 674,0 miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos oli -0,9 prosenttia. Tilikauden 2012 liikevaihto sisältää L&T Recoil Oy:n ja myytyjen Ekotuoteliiketoiminnan osien liikevaihtoa 8,0 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen operatiivinen liikevaihdon kasvu oli 0,2 prosenttia tilikaudella 2013. Liikevaihto kasvoi Teollisuuspalvelut-toimialalla ja Uusiutuvat energialähteet toimialalla sekä pieneni Kiinteistöpalvelut- ja Ympärisöpalvelut-toimialoilla. Tilikauden 2013 liikevaihdosta kertyi 38,0 prosenttia Ympäristöpalvelut-toimialalta, 10,8 prosenttia Teollisuuspalvelut -toimialalta, 43,1 prosenttia Kiinteistöpalvelut -toimialalta ja 8,1 prosenttia Uusiutuvat energialähteet -toimialalta. Tilikauden 2012 liikevaihdosta kertyi 38,5 prosenttia Ympäristöpalvelut-toimialalta, 9,9 prosenttia Teollisuuspalvelut-toimialalta, 43,8 prosenttia Kiinteistöpalveluttoimialalta ja 7,7 prosenttia Uusiutuvat energialähteet -toimialalta. Kulut Myytyjä suoritteita vastaavat kulut olivat tilikaudella 2013 yhteensä 597,3 miljoonaa euroa eli 89,4 prosenttia liikevaihdosta, kun kyseiset kulut tilikaudella 2012 olivat 602,6 miljoonaa euroa eli 89,4 prosenttia liikevaihdosta. Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut olivat 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella yhteensä 27,5 miljoonaa euroa (4,1 prosenttia liikevaihdosta), kun ne olivat 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella 28,8 miljoonaa euroa (4,3 prosenttia liikevaihdosta). Edellä mainittujen kulujen vähentymiseen vuonna 2013 vaikutti muun muassa myynnin ja markkinoinnin kulujen pieneneminen. Liiketoiminnan muut kulut olivat 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (0,4 prosenttia liikevaihdosta), kun ne tilikaudella 2012 olivat 1,6 miljoonaa euroa (0,2 prosenttia liikevaihdosta). Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmien mukaiset poistot aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä olivat 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella yhteensä 42,0 miljoonaa euroa, kun ne olivat tilikaudella 2012 43,3 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2013 tehdyistä poistoista 4,2 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2012 tehdyistä poistoista 4,9 miljoonaa euroa liittyi yritysostojen hankintamenolaskelmissa allokoitujen aineettomien oikeuksien poistoihin. Yhtiö toteutti vuoden 2013 lopussa liikearvojen arvonalennustestin kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä ja alaskirjasi 7,0 miljoonaa euroa Ruotsin liiketoimintoihin liittyvää liikearvoa. Muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä ei todettu alaskirjaustarvetta. Vuonna 2013 Yhtiö uudelleenarvosti omistamansa osakkeet EcoStream Oy:ssä, minkä seurauksena Yhtiö kirjasi 5,0 miljoonan euron alaskirjauksen. Liikevoitto Lassila & Tikanojan liikevoitto oli 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella yhteensä 33,2 miljoonaa euroa sisältäen 18,7 miljoonaa euroa kertaluontoisia eriä liittyen Ruotsin liiketoiminnan liikearvon alaskirjaukseen ja Ecostream Oy:n osakkeiden arvonalennukseen, luovutettujen maa-alueiden mahdollisiin sulkemiskustannuksiin ja liiketoimintojen lopetus- ja uudelleenjärjestelykustannuksiin. Liikevoitto 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella oli 48,4 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli tilikaudella 2013 5,0 prosenttia, kun se oli 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella 7,2 prosenttia. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot olivat tilikaudella 2013 0,5 miljoonaa euroa, kun ne olivat 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella 0,9 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella 3,4 miljoonaa euroa, kun ne olivat tilikaudella 2012 yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2013 rahoituskulut koostuivat pankkilainojen koroista sekä valuuttakurssitappioista. Vuoden 2012 rahoituskuluja nostivat L&T Recoil Oy:lle myönnettyjen pääomalainojen korkosaamisten alaskirjaus (2,0 miljoonaa euroa) sekä korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista (2,7 miljoonaa euroa). 32 (78) Tuloverot Lassila & Tikanoja -konsernin tuloverot olivat 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella yhteensä 8,1 miljoonaa euroa verrattuna 8,5 miljoonan eurojen tuloveroihin tilikaudella 2012. Lassila & Tikanoja -konsernin efektiivinen veroaste oli 26,9 prosenttia tilikaudella 2013, kun taas tilikaudella 2012 efektiivinen veroaste oli 19,9 prosenttia. Tilikauden 2013 efektiivistä veroastetta nostivat muun muassa verovähennyskelvottomat erät ja pienensivät verokannan muutoksesta johtuvat laskennallisten verojen muutokset. Tilikauden voitto Lassila & Tikanoja -konsernin tilikauden voitto oli 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella 22,2 miljoonaa euroa ja se laski 12,3 miljoonaa euroa verrattuna 34,5 miljoonan euron voittoon vuonna 2012. Tietoja Lassila & Tikanojan liiketoimintasegmenteistä tilikaudelta 2013 verrattuna tilikauteen 2012 Vuonna 2013 Lassila & Tikanoja raportoi liiketoimintansa neljässä segmentissä, jotka ovat: Ympäristöpalvelut-toimiala, Teollisuuspalvelut-toimiala, Kiinteistöpalvelut-toimiala ja Uusiutuvat energialähteet -toimiala. Vuonna 2012 Lassila & Tikanoja raportoi liiketoimintansa neljässä segmentissä, jotka olivat Ympäristöpalvelut, Uusiutuvat energialähteet, Siivous- ja käyttäjäpalvelut sekä Kiinteistönhoito. Segmenttijaon muutoksen yhteydessä vuoden 2013 alusta lukien Ympäristöpalvelut jaettiin Ympäristöpalveluihin ja Teollisuuspalveluihin sekä Siivous- ja käyttäjäpalvelut ja Kiinteistönhoito yhdistettiin Kiinteistöpalveluiksi. Muutoksen yhteydessä Uusiutuvat energialähteet pysyi sellaisenaan. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden koko vuoden 2013 liikevaihto laski 2,9 prosenttia ja oli 257,9 miljoonaa euroa (2012: 265,7 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 30,1 miljoonaa euroa (2012: 34,3 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 35,1 miljoonaa euroa (2012: 30,6 miljoonaa euroa). Liikevaihdon vertailutieto sisältää L&T Recoilin ja myytyjen Ekotuoteliiketoiminnan osien liikevaihtoa 8,0 miljoonaa euroa. Liikevoittoa paransi operatiivisen tehokkuuden parantuminen. Teollisuuspalvelut Teollisuuspalveluiden koko vuoden 2013 liikevaihto oli 75,5 miljoonaa euroa (2012: 70,0 miljoonaa euroa). Kasvua oli 7,9 prosenttia. Liikevoitto oli 5,2 miljoonaa euroa (2012: 3,9 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 6,7 miljoonaa euroa (2012: 4,4 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi Prosessipuhdistuksen parantuneen kysynnän ansiosta. Viemärihuollossa ja Ympäristörakentamisessa kysyntä oli heikkoa alkuvuonna, mutta parani loppuvuoden aikana. Vaaralliset jätteet –palveluiden kysyntä ja kannattavuus säilyivät vahvoina koko katsauskauden ajan. Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalveluiden koko vuoden 2013 liikevaihto laski 2,3 prosenttia ja oli 292,5 miljoonaa euroa (2012: 299,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 4,4 miljoonaa euroa (2012: 13,0 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 11,9 miljoonaa euroa (2012: 14,7 miljoonaa euroa). Toimialan liikevaihto laski vertailukaudesta Ruotsin liiketoiminnan supistumisen ja Kiinteistöhuollon loppuvuoden alhaisemman kysynnän vuoksi. Kannattavuuteen vaikuttivat heikentävästi Kiinteistötekniikan laajentumiseen liittyneet kustannukset sekä Vahinkosaneerauksen heikko kannattavuus. Kiinteistöpalvelut-toimialalla tehtiin kannattavuuden parantamiseen liittyviä tehostamistoimenpiteitä, joiden hyödyt realisoituvat vuonna 2014. Siivousliiketoiminnan kannattavuus parani vertailukaudesta etenkin Ruotsissa. 33 (78) Koko toimialalla on käynnissä merkittävä muutosprosessi ja uudelleenorganisointi toiminnan sopeuttamiseksi muuttuneisiin markkinaolosuhteisiin erityisesti Siivouksessa ja Kiinteistönhoidossa. Uusiutuvat energialähteet Uusiutuvien energialähteiden (L&T Biowatti) koko vuoden 2013 liikevaihto kasvoi 3,7 prosenttia 58,0 miljoonaan euroon (2012: 55,9 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 1,4 miljoonaa euroa (2012: liiketappio 0,1 miljoonaa euroa) ja operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 1,1 miljoonaa euroa (0,1 miljoonaa euroa). Toimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2013 vertailukaudesta 2012 puupohjaisten polttoaineiden hyvän kysynnän vuoksi. Kannattavuutta rasittivat alkuvuonna puupohjaisten polttoaineiden heikko energiasisältö sekä kasvaneet logistiikkakustannukset. Liikevoittoa paransivat liikevaihdon kasvu sekä tehdyt tehostamistoimet. Alla esitettävät tiedot ajalta 1.1.–31.12.2012 on oikaistu vastaamaan vuoden 2013 segmenttiraportointia. Taulukon luvut on esitetty miljoonina euroina. Segmentit 2013 (miljoonaa euroa) Ympäristöpalvelut (tilintarkastettu) Teollisuuspalvelut (tilintarkastettu) Kiinteistöpalvelut (tilintarkastettu) Uusiutuvat energialähteet Konsernihallinto ja muut (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) Liikevaihto Konsernin sisäinen myynti 257,9 3,8 75,5 3,4 292,5 4,7 58,0 3,9 Myynti konsernin ulkopuolelle Liikevoitto Liikevoitto-% 254,1 72,1 287,8 54,1 30,1 11,7 5,2 6,9 4,4 1,5 1,4 2,5 -8,0 Varat Velat Investoinnit Poistot Arvonalentuminen 214,5 51,8 15,7 21,9 70,0 21,5 3,2 6,6 103,4 49,6 11,3 13,2 7,0 29,4 5,5 0,3 0,3 7,5 2,1 2,2 0,0 5,0 34 (78) Eliminoinnit / kohdistamattomat varat ja velat Konserni (tilintarkastettu) -15,8 -15,8 668,2 0,0 668,2 33,2 5,0 71,3 154,0 496,0 284,5 32,7 42,0 12,0 Segmentit 2012 Teollisuuspalvelut Kiinteistöpalvelut Uusiutuvat energialähteet Konsernihallinto ja muut (tilintarkastamaton) 265,7 5,9 (tilintarkastamaton) 70,0 3,1 (tilintarkastamaton) 299,5 4,0 (tilintarkastamaton) 55,9 4,1 (tilintarkastettu) Myynti konsernin ulkopuolelle Liikevoitto Liikevoitto-% 259,8 66,9 295,5 51,9 34,3 12,9 3,9 5,6 13,0 4,3 -0,1 -0,1 -2,7 Varat Velat Investoinnit Poistot Arvonalentuminen 228,5 42,4 16,1 24,7 0,3 81,6 18,7 11,3 7,1 105,7 50,1 14,7 11,3 30,2 6,1 0,5 0,3 0,3 9,9 1,4 6,8 0,0 (miljoonaa euroa) Liikevaihto Konsernin sisäinen myynti Ympäristöpalvelut Eliminoinnit / kohdistamattomat varat ja velat -17,1 -17,1 Konserni (tilintarkastettu) 674,0 0,0 674,0 48,4 7,2 25,5 129,6 Tilikausi 2012 verrattuna tilikauteen 2011 Liikevaihto Lassila & Tikanojan liikevaihto ajalla 1.1.–31.12.2012 oli 674,0 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 652,1 miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos oli +3,4 prosenttia. Liikevaihto kasvoi vertailuvuodesta 2011 pääosin puupohjaisten polttoaineiden kohentuneen kysynnän, Ympäristöpalveluiden volyymin kasvun ja laajentuneen vahinkosaneerausverkoston ansiosta. Tilikauden 2012 liikevaihdosta kertyi 48,5 prosenttia Ympäristöpalvelut-toimialalta (49,4 prosenttia vuonna 2011), 23,7 prosenttia Siivous- ja käyttäjäpalvelut -toimialalta (23,9 prosenttia vuonna 2011), 20,2 prosenttia Kiinteistönhoito-toimialalta (20,3 prosenttia vuonna 2011) ja 7,7 prosenttia Uusiutuvat energialähteet toimialalta (6,4 prosenttia vuonna 2011). Liikevaihdon kasvu johtui pääasiassa Uusiutuvien energialähteiden uusmyynnin kasvusta. Kulut Myytyjä suoritteita vastaavat kulut olivat tilikaudella 2012 yhteensä 602,6 miljoonaa euroa eli 89,4 prosenttia liikevaihdosta, kun kyseiset kulut tilikaudella 2011 olivat 584,2 miljoonaa euroa eli 89,6 prosenttia liikevaihdosta. Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut olivat 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella yhteensä 28,8 miljoonaa euroa (4,3 prosenttia liikevaihdosta), kun ne olivat 31.12.2011 päättyneellä tilikaudella 26,6 miljoonaa euroa (4,1 prosenttia liikevaihdosta). Edellä mainittuihin kulujen nousuun vaikutti lähinnä henkilöstökulujen sekä asiantuntijapalkkioiden kasvu. Liiketoiminnan muut kulut olivat 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella yhteensä 1,6 miljoonaa euroa (0,2 prosenttia liikevaihdosta), kun ne tilikaudella 2011 olivat 1,7 miljoonaa euroa (0,3 prosenttia liikevaihdosta). Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmien mukaiset poistot aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä olivat 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella yhteensä 43,3 miljoonaa euroa, kun ne olivat tilikaudella 2011 44,5 miljoonaa euroa. Yhtiö toteutti vuoden 2012 lopussa liikearvojen arvonalennustestin kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä ja totesi, että yksiköihin ei liity liikearvojen alaskirjaustarvetta. Vuonna 2011 liikearvoa alaskirjattiin yhteensä 4,6 miljoonaa euroa ja muita aineettomia hyödykkeitä 7,7 miljoonaa euroa kohdistuen L&T Biowatti Oy:öön. 35 (78) 481,3 248,3 49,4 43,3 Liikevoitto Lassila & Tikanojan liikevoitto oli 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella yhteensä 48,4 miljoonaa euroa, kun se oli 31.12.2011 päättyneellä tilikaudella 25,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto parani vertailukaudesta pääosin Uusiutuvien energialähteiden kohentuneen kannattavuuden sekä tappiollisen yhteisyrityksen L&T Recoil Oy:n omistusosuuden myynnin ansiosta. Tilikauden 2012 liikevoitto sisältää kertaluontoiset L&T Recoil Oy:n ja Ekotuote-liiketoiminnan myyntivoitot, yhteensä 4,4 miljoonaa euroa sekä kertaluontoiset arvonalentumis- ja uudelleenjärjestelykulut, yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Tilikauden 2011 liikevoitto sisältää yhteensä 18,7 miljoonan euron kertaluonteiset kulut koostuen L&T Biowatti Oy:n arvonalentumisesta ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelykuluista. Liikevoittoprosentti oli tilikaudella 2012 7,2 prosenttia, kun se oli 31.12.2011 päättyneellä tilikaudella 3,9 prosenttia. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot olivat tilikaudella 2012 0,9 miljoonaa euroa, kun ne olivat 31.12.2011 päättyneellä tilikaudella 1,0 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella 6,3 miljoonaa euroa, kun ne olivat tilikaudella 2011 yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2012 rahoituskulut koostuivat pankkilainojen korkokuluista, L&T Recoil Oy:lle myönnettyjen pääomalainasaamisten korkokulujen alaskirjauksista sekä korkokuluista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista ja tilikaudella 2011 pankkilainojen korkokuluista sekä korkokuluista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista. Tuloverot Lassila & Tikanoja -konsernin tuloverot olivat 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella yhteensä 8,5 miljoonaa euroa verrattuna 4,0 miljoonan eurojen tuloveroihin tilikaudella 2011. Lassila & Tikanoja -konsernin efektiivinen veroaste oli 19,9 prosenttia tilikaudella 2012, kun taas tilikaudella 2011 efektiivinen veroaste oli 19,2 prosenttia. Tilikauden voitto Lassila & Tikanoja -konsernin tilikauden voitto oli 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella 34,5 miljoonaa euroa ja se nousi 17,5 miljoonaa euroa verrattuna 17,0 miljoonan euron voittoon vuonna 2011. Tietoja Lassila & Tikanojan liiketoimintasegmenteistä tilikaudelta 2012 verrattuna tilikauteen 2011 Vuonna 2012 ja 2011 Lassila & Tikanoja raportoi liiketoimintansa neljässä segmentissä, jotka olivat Ympäristöpalvelut, Siivous- ja käyttäjäpalvelut, Kiinteistönhoito sekä Uusiutuvat energialähteet. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden koko vuoden 2012 liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia ja oli 330,7 miljoonaa euroa (2011: 325,9 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 38,1 miljoonaa euroa (2011: 34,0 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 35,0 miljoonaa euroa (2011: 34,0 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvu oli pääosin jätehuollon ja teollisuuspalveluiden hyvän kysynnän ansiota. Toimialan liikevoitto pysyi vertailukauden tasolla. Liikevoittoa kohensi L&T Recoilin myynnin myötä parantunut kannatavuus sekä onnistuneet tuotannon tehostamistoimet. Tulosta kuitenkin rasittivat polttoaine- ja korjauskustannusten nousu erityisesti vuoden alkupuolella sekä heikentynyt ulkomaantoiminnan kannattavuus. Siivous- ja käyttäjäpalvelut Siivous- ja käyttäjäpalveluiden koko vuoden 2012 liikevaihto oli 161,5 miljoonaa euroa (2011: 157,3 miljoonaa euroa). Kasvua oli 2,7 prosenttia. Liikevoitto oli 7,6 miljoonaa euroa (2011: 7,1 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 9,1 miljoonaa euroa (2011: 7,5 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi hieman vertailukaudesta vertailukauden keväänä tehtyjen yritysostojen myötä. Tilaustöiden kysyntä pysyi hyvänä koko vuoden tiukasta hintakilpailusta huolimatta. Toimialan liikevoitto parani selvästi vertailukaudesta hyvin sujuneiden tilaustöiden sekä Ruotsin toiminnan kohentuneen kannattavuuden ansiosta. Liikevoittoa rasittivat osaltaan kohonneet työvoimakustannukset, joita palveluhintojen korotukset eivät kattaneet täysimääräisesti. 36 (78) Kiinteistönhoito Kiinteistönhoidon koko vuoden 2012 liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia ja oli 138,0 miljoonaa euroa (2011: 134,6 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 5,3 miljoonaa euroa (2011: 8,2 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 5,6 miljoonaa euroa (2011: 8,2 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta pääosin vahinkosaneerauksen laajentuneen palveluverkoston myötä lisääntyneen työkannan ansiosta. Toimialan liikevoitto heikkeni vertailukaudesta kiinteistöhuollon kiristyneen hintakilpailun ja kohonneiden alihankintakustannusten vuoksi. Kannattavuutta rasitti myös vertailukautta runsaslumisempi loppuvuosi. Uusiutuvat energialähteet Uusiutuvien energialähteiden (L&T Biowatti) koko vuoden 2012 liikevaihto kasvoi 23,2 prosenttia 55,9 miljoonaan euroon (2011: 45,4 miljoonaa euroa). Liiketappio oli 0,1 miljoonaa euroa (2011: liiketappio 21,3 miljoonaa euroa) ja operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 0,1 miljoonaa euroa (2011: liiketappio 3,8 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi selvästi vertailukaudesta, kun uusmyynti koheni puupohjaisten polttoaineiden kysynnän parannuttua fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Myös liikevoitto parani selvästi volyymikasvun ja tehostuneen kulurakenteen ansiosta, vaikka sateinen kesä ja alkusyksy heikensivätkin metsähakkeen energiasisältöjä. Alla olevan taulukon luvut on esitetty miljoonina euroina. Segmentit 2012 (miljoonaa euroa) Ympäristöpalvelut Siivous- ja käyttäjäpalvelut Kiinteistönhoito Uusiutuvat energialähteet (tilintarkastettu) Konsernihallinto ja muut (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) Liikevaihto Konsernin sisäinen myynti 330,7 4,0 161,5 2,1 138,0 2,0 55,9 4,1 Myynti konsernin ulkopuolelle Liikevoitto Liikevoitto-% 326,7 159,5 136,0 51,9 38,1 11,5 7,6 4,7 5,3 3,9 -0,1 -0,1 -2,7 Varat Velat Investoinnit Poistot Arvonalentuminen 310,0 61,1 27,4 31,8 0,3 56,1 30,3 4,9 5,0 49,7 19,8 9,8 6,3 30,2 6,1 0,5 0,3 0,3 9,9 1,4 6,8 0,0 37 (78) Eliminoinnit / kohdistamattomat varat ja velat (tilintarkastettu) Konserni (tilintarkastettu) -12,1 -12,1 674,0 0,0 674,0 48,4 7,2 25,5 129,6 481,3 248,3 49,4 43,3 Segmentit 2011 (miljoonaa euroa) Ympäristöpalvelut (tilintarkastettu) Siivous- ja käyttäjäpalvelut (tilintarkastettu) Kiinteistönhoito (tilintarkastettu) Uusiutuvat energialähteet (tilintarkastettu) Konsernihallinto ja muut Eliminoinnit / kohdistamattomat varat ja velat (tilintarkastettu) Liikevaihto Konsernin sisäinen myynti 325,9 3,6 157,3 1,5 134,6 2,2 45,4 3,8 Myynti konsernin ulkopuolelle Liikevoitto Liikevoitto-% 322,3 155,8 132,4 41,7 34,0 10,4 7,1 4,5 8,2 6,1 -21,3 -46,8 -2,4 Varat Velat Investoinnit Poistot Arvonalentuminen 346,2 57,4 43,4 30,8 54,3 29,8 14,7 4,9 45,0 15,9 11,8 4,9 27,3 3,9 0,5 3,9 17,1 2,5 1,3 0,3 0,0 Konserni (tilintarkastettu) -11,0 -11,0 652,1 25,6 3,9 18,9 168,1 Maksuvalmius ja pääomalähteet Lassila & Tikanojan tärkeimpiä rahoituslähteitä ovat liiketoiminnan kassavirta sekä rahoituslaitoksilta nostetut lainat sekä yritystodistusohjelma. Liiketoiminnan nettorahavirta oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 27,3 miljoonaa euroa, katsauskaudella 1.1.– 30.6.2013 44,4 miljoonaa euroa, tilikaudella 2013 86,4 miljoonaa euroa, tilikaudella 2012 80,5 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2011 74,5 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta on kasvanut vuodesta 2011 lähtien parantuneen operatiivisen tehokkuuden ja käyttöpääoman tehostamisen johdosta. Investointeihin käytetty rahavirta oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 -7,2 miljoonaa euroa koostuen pääasiassa investoinneista aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä yritysostoihin ja Yhtiön Latvian liiketoiminnan myynnistä saatuihin tuottoihin. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 investointeihin käytetty rahavirta oli -13,1miljoonaa euroa, tilikaudella 2013 -26,5 miljoonaa euroa, tilikaudella 2012 -32,0 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2011 -68,0 miljoonaa euroa. Keskeiset investointien rahavirrat olivat tilikaudella 2013 investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, tilikaudella 2012 investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä liiketoimintojen hankinnat ja myynnit ja tilikaudella 2011 investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä liiketoimintojen hankinnat. Rahoituksen rahavirta oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 -58,2miljoonaa euroa, katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 -30,6 miljoonaa euroa, tilikaudella 2013 -15,9 miljoonaa euroa, tilikaudella 2012 -42,1 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2011 -12,9 miljoonaa euroa. Katsauskauden 1.1.–30.6.2014 rahoituksen rahavirta koostui maksetuista osingoista, lainojen takaisin maksuista sekä L&T Recoil Oy:n konkurssiin liittyvän noin 16,7 miljoonan euron lainojen takausvastuun maksamisesta. Katsauskauden 1.1.–30.6.2013 rahoituksen rahavirta koostui lähinnä maksetuista pääomanpalautuksista. Rahoituksen rahavirtaan vuonna 2013 vaikuttivat omistajille maksetut osingot ja pääomanpalautukset, pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut sekä lainojen nostot. Vuonna 2012 rahoituksen rahavirtaan vaikuttivat omistajille maksetut pääomanpalautukset, pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut sekä lainojen nostot. Tilikaudella 2011 rahoituksen rahavirtaan vaikuttivat omistajille maksetut pääomanpalautukset, pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut sekä lainojen nostot. Lassila & Tikanojan omavaraisuusaste oli 30.6.2014 43,2 prosenttia, 30.6.2013 47,3 prosenttia, tilikauden 2013 päättyessä 43,7 prosenttia, tilikauden 2012 päättyessä 49,4 prosenttia ja tilikauden 2011 päättyessä 44,5 prosenttia. Konsernin maksuvalmius on säilynyt hyvänä tilikausien 2011–2013 ja katsauskauden 1.1.–30.6.2014 aikana. 38 (78) 652,1 0,0 494,3 276,4 70,6 44,5 Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto Lassila & Tikanojan taseesta 30.6.2014, 30.6.2013, 31.12.2013, 31.12.2012 ja 31.12.2011: 30.6.2014 IFRS (miljoonaa euroa) (tilintarkastamaton) 30.6.2013 IFRS (tilintarkastamaton) Varat Liikearvo ...................................................................................... 108,2 119,9 Muut pitkäaikaiset 188,1 208,1 varat yhteensä............................................................................. Lyhytaikaiset varat 149,2 144,3 yhteensä...................................................................................... Varat yhteensä ........................................................................... 445,4 472,3 Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille 186,8 217,8 kuuluva oma pääoma............... Määräysvallattomien 0,2 0,3 omistajien osuus ......................................................................... Oma pääoma yh187,1 218,1 teensä............... Velat Pitkäaikaiset velat 77,4 83,3 yhteensä...................................................................................... Lyhytaikaiset velat 181,0 170,9 yhteensä...................................................................................... Velat yhteensä ........................................................................... 258,4 254,3 Oma pääoma ja 445,4 472,3 velat yhtensä ............................................................................. 31.12.2013 IFRS 31.12.2012 IFRS 31.12.2011 IFRS (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) 112,8 198,2 120,2 215,9 119,5 246,3 185,0 145,2 128,5 496,0 481,3 494,3 211,2 232,7 217,7 0,2 0,3 0,3 211,5 233,0 217,9 99,0 95,2 126,4 185,5 153,1 150,0 284,5 496,0 248,3 481,3 276,4 494,3 Yhtiön taseen pitkäaikaiset varat osavuosikatsauksessa 30.6.2014 koostuivat pääasiassa aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä, liikearvosta ja muista aineettomista hyödykkeistä sekä muista pitkäaikaisista varoista. Taseen velat koostuivat pääasiassa pankkilainoista, ostoveloista, henkilöstön lomapalkkoihin liittyvistä varauksista ja muista veloista. Pankkilainoja oli 31.7.2014 tilanteessa 70,4 miljoonaa euroa. Näistä 25,0 miljoonaa euroa erääntyy seuraavan 12 kuukauden aikana. Lisäksi Yhtiöllä on 30 miljoonan euron rahoituslimiitti, joka on ollut kolmivuotinen ja erääntyy 2.12.2014. Yhtiöllä on tarkoitus uudistaa rahoituslimiitti, joka on Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä käyttämättä. Lisäksi Yhtiöllä on enintään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä on 70 miljoonaa euroa käyttämättä. Yritystodistusohjelmasta käytetty 30 euron miljoonan osuus erääntyy 15.9.2014. Lassila & Tikanojan vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen ei liity tavanomaisesta poikkeavia vakuuksia. Tärkeimpiä ulkoisten rahoittajien kanssa sovittuja rahoituskovenantteja ovat omavaraisuuskovenantti sekä käyttökate/nettovelat (Katso myös edellä ”Riskitekijät - Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski”). Yhtiö rahoittaa liiketoimintansa joko liiketoiminnan rahavirrasta saatavilla rahoilla, vieraalla pääomalla tai tarvittaessa lisäämällä oman pääoman ehtoista rahoitusta. Yhtiön rahoitusriskien hallinta on kuvattu Yhtiön vuoden 2013 tilinpäätöksen kohdassa ”37. Rahoitusriskien hallinta”. Yhtiö seuraa rahoitustarvetta tekemällä sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahavirtalaskentaa rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Rahoitukseen liittyviä sitoumuksiaan ja investointejaan Yhtiö rahoittaa kassavirrallaan, tarvittaessa neuvottelemalla rahoittajien kanssa uudelleen- tai lisärahoituksesta sekä tarvittaessa oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Lassila & Tikanojan rahavarat olivat 30.6.2014 yhteensä 20,5 miljoonaa euroa, 30.6.2013 yhteensä 15,1 miljoonaa euroa, 31.12.2013 yhteensä 58,5 miljoonaa euroa, 31.12.2012 yhteensä 12,1 miljoonaa euroa ja 31.12.2011 yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. 39 (78) Vakuudet ja vastuusitoumukset Seuraavassa taulukossa on esitetty Yhtiön vastuusitoumuksia alla mainittuina ajankohtina. (miljoonaa euroa) 30.6.2014 30.6.2013 (tilintarkastamaton) 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011 (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen 0,2 0,2 0,1 0,2 42,2 Yrityskiinnitykset 1,0 0,6 0,6 0,6 21,5 Muut vakuudet 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset 9,8 8,7 9,5 6,5 5,7 Leasing- ja muut vuokravastuut 9,6 14,0 13,4 16,2 27,4 Investoinnit Lassila & Tikanoja -konsernin investoinnit rahoitetaan operatiivisella kassavirralla sekä eri oman ja vieraan pääoman instrumenteilla. Tilikaudella 2013 Lassila & Tikanoja ei ole tehnyt normaalista poikkeavia investointeja, esimerkiksi yritys- tai liiketoimintahankintoja. Lassila & Tikanoja -konsernin bruttoinvestoinnit katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 olivat yhteensä 20,3 miljoonaa euroa ja ne ovat kohdistuneet pääasiassa käyttöomaisuuden hankintaan ja yritysostoihin. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 Lassila & Tikanojan bruttoinvestoinnit olivat 16,7 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2013 Lassila & Tikanojan bruttoinvestoinnit olivat 32,7 miljoonaa euroa. Sekä katsauskaudella 1.1.–30.6.2013 että tilikaudella 2013 bruttoinvestoinnit ovat kohdistuneet pääosin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Yhtiö ei tehnyt yritys- tai liiketoimintahankintoja. Lassila & Tikanoja -konsernin bruttoinvestoinnit tilikaudella 1.1.–31.12.2012 olivat yhteensä 49,4 miljoonaa euroa ja ne kohdistuivat pääasiassa aineellisten ja aineettomien oikeuksien hankintaan ja yritysjärjestelyihin. Vuonna 2012 Yhtiö osti 2,5 miljoonalla eurolla yrityksiä ja liiketoimintoja. Investoinneista 6,9 miljoonaa euroa liittyy L&T Recoil Oy:n myyntiin ja siihen liittyviin osakejärjestelyihin. Lassila & Tikanoja -konsernin bruttoinvestoinnit tilikaudella 1.1.–31.12.2011 olivat yhteensä 70,6 miljoonaa euroa ja ne kohdistuivat pääasiassa aineellisten ja aineettomien oikeuksien hankintaan ja yritysostoihin. Yritysostoihin kohdistui noin kolmannes bruttoinvestoinneista jakautuen 16:een eri yritysostoon. Riskienhallinta Lassila & Tikanojan riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että Yhtiön tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä. Yhtiön hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuuden. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta. Rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään konsernin rahoituspolitiikassa. Vakuutusriskien hallinnan periaatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa. Riskienhallintaprosessi on määritelty Lassila & Tikanojan johtamisjärjestelmässä. Riskit kartoitetaan osana vuosittaista strategiaprosessia toimiala- ja konsernitasolla, ulkomaisissa yksiköissä sekä kriittisiksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa. Operatiivinen johto arvioi vastuualueensa strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskitekijät. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla ja näin ollen ne arvotetaan myös rahamääräisesti. Merkittäville 40 (78) riskeille laaditaan varautumissuunnitelmat, ja toteutettavat riskienhallintatoimenpiteet vastuutetaan. Merkittävimmistä havaituista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Yhtiön rahoitusriskien hallintaa on esitetty tarkemmin kohdassa ”Riskitekijät – Taloudelliset riskit ja sen alakohdissa” sekä Yhtiön tilinpäätöksen 2013 liitetiedossa ”37 Rahoitusriskien hallinta”. 41 (78) MARKKINA- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleistä Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin. Yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Yhteistyössä asiakkaidensa kanssa Yhtiö pienentää jätemääriä ja pidentää kiinteistöjen käyttöikää, ohjaa materiaalit hyötykäyttöön sekä vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta. Vuonna 2013 talouden taantuma heijastui myös Lassila & Tikanojan toimintaan. Teollisuustuotannon matalasuhdanne vaikutti erityisesti teollisuuden tukipalveluiden kysyntään, ja muun muassa rakentamisen sekä kaupan alan hiipuminen vähensi uusioraaka-ainekaupan volyymiä ja lisäsi kilpailua kiinteistöteknisissä palveluissa sekä korjausrakentamisessa. Asiakkaiden ostotoimintojen ammattimaistuminen näkyi lisääntyvinä kilpailutuksina ja tehokkuusvaatimusten kasvamisena. Markkina-alueet Yleistä Lassila & Tikanoja toimii Suomen lisäksi Venäjällä ja Ruotsissa. Yhtiön liiketoiminta jakautuu neljään toimialaan: Ympäristöpalveluihin, Teollisuuspalveluihin, Kiinteistöpalveluihin ja Uusiutuviin energialähteisiin. Suomi Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan vuonna 2014 0,5 prosenttia, 2015 1,5 prosenttia ja 2016 1,8 prosenttia (Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus, kevät 2014). Talouden näkymiä pidetään edelleen epävakaina. Lassila & Tikanojan palveluiden kokonaismarkkinat Suomessa ovat noin 4,5 miljardia euroa ja niiden ennustetaan kasvavan noin kolmen prosentin vuosivauhtia normaalissa taloudellisessa tilanteessa. Venäjä Yhtiö toimii Venäjällä Ympäristopalvelut-toimialalla Moskovan alueella. Yhtiö seuraa erityisellä mielenkiinnolla Venäjän kasvavan ympäristöhuoltoliiketoiminnan mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Yhtiö laajensi vuonna 2013 palvelutarjontaansa Moskovassa yrityssektorin jätehuoltopalveluihin. Lassila & Tikanojan näkemyksen mukaan Venäjällä on runsaasti potentiaalia ympäristö- ja kierrätyspalveluille, sillä Venäjällä vain reilut kymmenen prosenttia jätteestä päätyy hyötykäyttöön. Venäjällä alan kehitystä rajoittaa kuitenkin lainsäädännön keskeneräisyys ja liiketoiminnan riskit Venäjällä ovat Pohjoismaita korkeammat. Toimintaympäristö on muun muassa liiketoimintakulttuurin ja maan infrastruktuurin kehittymättömyyden vuoksi epävakaampi. Byrokratia on myös keskeinen osa toimintaympäristöä Venäjällä. Ukrainan kriisi on lisännyt globaaleja poliittisia jännitteitä merkittävästi, ja EU:n sekä Yhdysvaltojen Venäjälle asettamat kaupparajoitukset ja Venäjän ulkomaisille yhtiöille asettamat vastakaupparajoitukset voivat vaikuttaa kaikkien eivenäläisten yritysten toimintaan Venäjällä sekä tuotteiden tuontiin Venäjältä ja vientiin Venäjälle (Katso myös ”Riskitekijät - Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä”). Suunnitteilla on jätteen verotusta, lainsäädännön uusimista sekä tuottajavastuuhankkeita. Toteutuessaan nämä vauhdittavat Venäjällä koko alan kasvua ja selkiyttävät pelisääntöjä. Ruotsi Yhtiö toimii Ruotsissa Kiinteistöpalvelut-toimialaan kuuluvassa siivousliiketoiminnassa. Ruotsin kiinteistöpalvelumarkkinat ovat pitkälle kehittyneet ja asiakkaat haluavat ostaa laajoja palvelukokonaisuuksia samalta palvelutoimittajalta. Kiinteistöpalveluiden yksityistäminen on erityisesti kuntasektorilla selvästi pidemmällä kuin Suomessa ja jatkuu edelleen. Ruotsin markkinoilla on muutama suurempi palveluntarjoaja, mutta pieniä toimijoita on erittäin paljon ja kilpailu on kireää. Ympäristöpalvelut-markkina Lassila & Tikanojan Ympäristöpalvelut on yksi alansa suurimmista toimijoista Suomessa ja Yhtiön tavoitteena on edelleen vahvistaa asemaansa. Ympäristöpalveluilla on asiakkaita kaikkiaan noin 200 000. Asiakkaat jakautuvat kolmeen 42 (78) segmenttiin: 70 prosenttia liikevaihdosta kertyy yritysasiakkailta, 20 prosenttia julkiselta sektorilta ja 10 prosenttia kotitalouksilta. Yhtiön yritysasiakkaisiin kuuluu teollisuusyhtiöitä, vähittäismyynti- ja logistiikkayhtiöitä sekä kiinteistöjen omistajia ja hallinnoijia. Markkina, jolla Ympäristöpalvelut toimii, on Yhtiön johdon arvion mukaan kooltaan kaikkiaan noin 1,2 miljardia euroa. Yhtiön arvion mukaan se kasvaa Yhtiön strategiakauden 2012–2016 aikana vuositasolla 2–3 prosenttia. Talouden yleinen laskusuhdanne on viime vuosina kuitenkin jarruttanut kasvua. Etenkin vähittäiskaupan ja rakentamisen hidastuminen näkyy pienempinä jätevirtoina. Yhtiö ei usko jätemäärän kasvavan jatkossakaan, mutta välttämättömyytensä vuoksi perinteinen jätehuolto on vakaata liiketoimintaa. Sen sijaan ympäristölainsäädännön tiukentuminen johtaa kierrätyksen lisääntymiseen ja sen myötä kierrätysliiketoiminnan kasvuun. Ympäristöpalvelut on läsnä myös Venäjällä. Venäjällä Yhtiön toiminta-alueella asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä ja Yhtiö on ollut Venäjän markkinoilla suunnannäyttäjä ja pyrkii jatkamaan samassa roolissa. Teollisuuspalvelut-markkina Lassila & Tikanojan Teollisuuspalvelut on Yhtön johdon arvion mukaan liikevaihdon perusteella alan toiseksi suurin toimija Suomessa. Teollisuuspalveluilla on asiakkaita kaikkiaan noin 7 500. Asiakkaat edustavat teollisuuden eri aloja, kuten metalli-, energia-, sellu- ja paperiteollisuutta sekä kuntia. Joukossa on myös kiinteistöasiakkaita. Kuitenkin 20 suurinta asiakasta tuo puolet toimialan liikevaihdosta. Markkina, jolla Teollisuuspalvelut toimii, on Yhtiön johdon arvion mukaan kooltaan noin 300 miljoonaa euroa. Yhtiön arvion mukaan se kasvaa Yhtiön strategiakauden 2012–2016 aikana vuositasolla neljä prosenttia. Talouden yleinen laskusuhdanne on kuitenkin viime vuosina koetellut suomalaista teollisuutta ja haitannut myös Teollisuuspalveluiden markkinan kasvua. Toisaalta heikon taloustilanteen vuoksi yritykset joutuvat tarkastelemaan omaa toimintaansa ja mahdollisesti ulkoistamaan ydinliiketoimintaansa kuulumattomat toiminnot ulkopuolisille tarjoajille. Teollisuustuotanto romahti Suomessa vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin myötä ja oli pohjalukemissa vuoden 2009 aikana. Tämän jälkeen tuotanto elpyi hieman, mutta vuonna 2013 tuotantovolyymi on ollut jälleen vain niukasti vuoden 2009 tasojen yläpuolella. Uuden jätelain myötä teollisuuden omat kaatopaikat tulevat verotettaviksi, mikä on saanut yritykset etsimään sivuvirroilleen uusia sijoituskohteita. Näin ollen Teollisuuspalvelut-markkinan kasvunäkymät ovat positiiviset, jos teollisuustuotanto Suomessa palautuu aiemmalla kasvu-uralle. Vaarallisten jätteiden markkina ei juurikaan kasva, mutta se on hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Maanlaajuisen palveluverkoston ansiosta Lassila & Tikanojan markkina-aluetta ovat tällä palvelulinjalla ennen kaikkea pienemmät kunnat ja kaupungit. Rakennetun omaisuuden tila 2013 -raportin (ROTI) mukaan Suomessa on vesijohtoverkostoa noin 100 000 kilometriä ja jäte- ja hulevesiviemäreitä noin 50 000 kilometriä. Verkosto ikääntyy ja sen saneeraustarve kasvaa jatkuvasti. Vesijohtoverkoston vaurioiden määrä ei ole toistaiseksi merkittävästi lisääntynyt, mutta kun rikkoutumisia tapahtuu, ne ovat entistä laajempia ja pitkäkestoisempia. ROTI-raportin mukaan kunnilla ja kaupungeilla on heikosti tietoa vesi- ja viemäriverkoston todellisesta kunnosta, ja saneerauspäätöksiä joudutaan siksi usein yhä tekemään hataralla tietopohjalla. Alan asiantuntijapalveluille on selkeästi tarvetta. Kiinteistöpalvelut-markkina Yhtiön johdon arvion mukaan Lassila & Tikanoja on liikevaihdon perusteella kiinteistöpalveluissa Suomen toiseksi suurin toimija. Yhtiön kannalta oleellisen markkinan koko on kolme miljardia euroa. Lassila & Tikanojan markkinaosuus on noin kymmenen prosenttia, joten kasvunvaraa riittää. Yhtiön näkemyksen mukaan perinteinen siivousliiketoiminta kasvaa hitaasti, mutta kasvupotentiaalia on tukipalveluissa, joita Yhtiö voi tarjota nykyisille asiakkailleen siivouksen rinnalla. 43 (78) Kiinteistöhuollossa Lassila & Tikanoja on Yhtiön johdon arvion mukaan liikevaihdon perusteella markkinajohtaja, mutta markkina on hyvin fragmentoitunut, mikä mahdollistaa Kiinteistöpalvelut-toimialan kasvun myös tulevina vuosina. Vahinkosaneerauksessa Yhtiö on Yhtiön johdon arvion mukaan liikevaihdon perusteella markkinoiden toiseksi suurin toimija. Yhtiö on uusinut puitesopimukset kaikkien suurten asiakkaidensa kanssa, ja Yhtiön asiakastyytyväisyys on hyvin korkea. Lassila & Tikanoja on kiinteistötekniikassa Yhtiön johdon arvion mukaan liikevaihdon perusteella Suomen viidenneksi suurin toimija. Energia haukkaa suuren osan koko kiinteistön ylläpitokustannuksista. Kiinteistöjen omistajien ja hallinnoijien tavoite on optimoida mieluummin kokonaiskustannuksia kuin yksittäisten palveluiden kustannuksia. Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta ja sääntely puolestaan teknistyy jatkuvasti. Samaan aikaan energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät, kun Euroopan unioni on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Yhtiö pystyy tarjoamaan kiinteistötekniikkapalveluita nykyisille kiinteistöhuollon asiakkailleen, joten Yhtiöllä on kiinteistötekniikassa runsaasti kasvumahdollisuuksia. Kiinteistöpalvelut-markkinalla asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut siten, että he suosivat laajempia palvelukokonaisuuksia. Sopimukset kattavat laajempia maantieteellisiä alueita ja useampia palveluita. Suomalaiset asiakkaat vaativat yhä useammin valtakunnallisia sopimuksia. Se helpottaa asiakkaan toimittajahallintaa ja raportointia sekä mahdollistaa syvemmän kumppanuuden ja kehittämisen asiakkaan ja palvelutoimittajan välillä. Yksityisellä sektorilla iso osa tukitoiminnoista on jo yksityistetty, mutta Suomen julkisen sektorin yksityistämisaste, noin 20 prosenttia, on vielä selvästi alhaisempi kuin useimmissa EU-maissa. Yhtiö ennakoi, että tulevina vuosina kunnat lisäävät palveluidensa yksityistämistä muun muassa EU:n uuden hankintadirektiivin, ja sen myötä uudistuvan kansallisen hankintalainsäädännön kehittyessä sekä tuottavuuspaineiden kasvaessa. Tämä tuokin Lassila & Tikanojalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia julkisen sektorin yksityistämisasteen kehittymisen myötä. Uusiutuvat energialähteet -markkina Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa metsäenergialla on iso rooli. Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) ohjaa energiantuotantoon puumassoja, jotka eivät kelpaa perinteiseen puunjalostukseen. Yhtiön Uusiutuvat energialähteet -toimiala tarjoaa kestävän kehityksen mukaisia ja puhtaita puu- ja kierrätyspolttoaineratkaisuja energiantuottajille ja metsäpalveluita metsänomistajille. Lassila & Tikanoja ohjaa energiantuotantoon erityisesti niitä puumassoja, joista perinteinen puunjalostus ei ole kiinnostunut. Yhtiö myös hyödyntää metsäteollisuuden sivutuotteita korvaamalla niillä fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Energiantuotanto ja puunjalostus eivät kuulu Lassila & Tikanojan liiketoimintaan. Lassila & Tikanojan Uusiutuvien energialähteiden vahvuus on, että se hallitsee koko tuotantoketjun raaka-aineen hankinnasta sen toimitukseen. Yhtiö on keskittänyt toimintansa ja hankintaorganisaationsa alueille, joissa metsäenergian käytöllä on pitkäaikaiset ja kasvavat näkymät. Yhtiö tuottaa polttoaineet asiakastarpeen mukaisesti, ja koko- ja rankapuuhun painottuvan hankintansa johdosta Lassila & Tikanoja voi tarjota huippulaatuisia polttoaineita isoille ja pienille lämpö- ja voimalaitoksille. Laajan terminaaliverkostonsa avulla Yhtiö voi taata ympärivuotisen toimitusvarmuuden myös häiriötilanteissa. Puun Yhtiö hankkii pääosin suoraan metsänomistajilta. Lassila & Tikanojan omaa metsäpalveluorganisaatiota täydentää puunhankinnassa monipuolinen yhteistyökumppaneiden verkosto. Myös puunkorjuu-, haketus-, murskaus- ja kuljetusoperaatiot toteutetaan yhteistyössä pitkäaikaisten yhteistyöyrittäjien kanssa. Tulevaisuudessa energian on oltava peräisin ennen kaikkea uusiutuvista lähteistä. Suomi on ilmasto- ja energiastrategiassaan sitoutunut korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2013 uusiutuvan energian osuus oli noin 30 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Puuperäiset polttoaineet kattavat tästä suurimman osan, noin 80 prosenttia, joten niiden osuus kokonaiskulutuksesta on noin 23 prosenttia. Suomessa uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa tulevaisuuden lisäyksestä saadaan puubiomassoista. Uusiutuvien energialähteiden hyvä kehitys hidastui vuoden 2013 aikana kivihiilen käytön merkittävän lisäyksen johdosta. Tähän vaikuttivat metsäenergian tukimuutokset sekä päästöoikeuksien ja kivihiilen alhaiset hinnat. 44 (78) Puun energiakäyttö hillitsee ilmastonmuutosta tehokkaasti, koska puun poltosta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuden puusukupolven kasvuun. Puu on siis hiilitaseeltaan neutraali polttoaine. Lassila & Tikanojan vuoden 2012 strategiaprosessissa todettiin, että Uusiutuvat energialähteet ei kuulu Yhtiön ydinliiketoimintaan. Lassila & Tikanojan toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä Materiaalitehokkuudella kohti kierrätysyhteiskuntaa Eurooppalainen lainsäädäntö ja sen kehitys vie kohti kierrätysyhteiskuntaa, mikä luo kasvumahdollisuuksia kierrätysliiketoiminnalle ja ympäristörakentamiselle. Suomessa materiaalitehokkuus on yksi hallituksen kärkihankkeista. Joulukuussa 2013 julkaistiin työryhmän esitys kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi. Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella -ohjelman1 tavoitteena on muun muassa luoda edellytykset ekologisesti kestävälle kasvulle ja työpaikoille sekä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. EU:n jätenormisto ja jätehuollon etusijajärjestys toimeenpannaan täysimääräisesti vuoteen 2020 mennessä. Niiden perimmäisenä tavoitteena on jätteen kokonaismäärän vähentäminen sekä kierrätyksen lisääminen. Uudelleenkäyttö ja kierrätys tehdään taloudellisesti houkuttelevaksi, jätteiden energiahyödyntäminen rajoitetaan vain kierrätyskelvottomaan materiaaliin ja jätteen sijoittaminen kaatopaikalle käytännössä kielletään. Suomessa EU:n jätepuitedirektiivi otettiin käyttöön vuonna 2012 voimaan tulleessa uudessa jätelaissa. Vuonna 2016 voimaan tulevat jäteasetus ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto velvoittavat entistä tehokkaampaan kierrättämiseen. Päästäkseen EU:n asettamiin kierrätystavoitteisiin muun muassa Suomen on mietittävä radikaaleja keinoja kierrätyksen lisäämiseksi. Vaikka jätteiden kaatopaikkasijoittaminen on vähentynyt, kierrätyksen osuus ei ole Suomessa kasvanut toivotulla tavalla. Viimeisimmän jätetilaston2 mukaan kierrätyksen osuus oli vuonna 2012 vain 33 prosenttia tavoitteen ollessa 50 prosenttia. Se on ollut samalla tasolla jo lähes vuosikymmenen. Sen sijaan jätteenpoltto on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Yritykset etsivät aktiivisesti keinoja ympäristöhuollon kehittämiseen ja jätteiden hyötykäyttöasteen nostamiseen. Lassila & Tikanoja tukee asiakkaitaan ympäristövelvoitteiden täyttämisessä sekä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Säännöllisen ympäristöraportoinnin ja seurannan avulla on mahdollista selvittää kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet ja etsiä niihin sopivat ratkaisut. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä Ilmaston lämpeneminen on aikamme suurimpia haasteita, joka johtuu muun muassa kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Kasvihuonekaasut ovat lisääntyneet energiankulutuksen jatkuvan kasvun ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttamien päästöjen vuoksi. Suomi on ilmasto- ja energiastrategiassaan sitoutunut korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tästä suurin osa katetaan lisäämällä puuenergian tuotantoa. Vuonna 2013 uusiutuvien energialähteiden osuuden hyvä kehitys hidastui kivihiilen käytön lisääntyessä. Tähän vaikuttivat metsäenergian tukimuutokset sekä päästöoikeuksien ja kivihiilen alhaiset hinnat. Fossiilisia polttoaineita voidaan korvata teollisissa prosesseissa myös kierrätyskelvottomista jätteistä valmistetulla kierrätyspolttoaineella. Näin vähennetään kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja pienennetään teollisten yritysten energiantuotantokustannuksia. 1 2 Kestävää kasvua materiaali –ohjelma: http://www.tem.fi/files/38426/TEMjul_33_2013_web.pdf Jätetilasto: http://www.stat.fi/til/jate/2012/jate_2012_2014-05-15_tie_001_fi.html 45 (78) Huomio kiinteistöjen kokonaiskustannusten hallintaan EU:n joulukuussa 2012 voimaan astunut energiatehokkuusdirektiivi 3 ohjaa energiankulutuksen optimointiin. Säästöihin pyritään muun muassa julkisten rakennusten energiatehokkuuteen tähtäävillä peruskorjausvelvoitteilla, julkisten hankintojen ohjaamisella, yritysten energiatehokkuussopimuksilla sekä kuluttajien energiankäytön tehostamisella. Suomessa energiatehokkuusdirektiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö tulee saattaa voimaan viimeistään kesäkuussa 2014. Suomen energiankäyttö henkeä kohden on suurta verrattuna useimpiin EU-maihin, mikä johtuu osin maamme pohjoisesta sijainnista ja osin raskaan teollisuuden määrästä. Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Yhä kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset ja energian hinnan nousu kasvattavat ennakoivan kiinteistöhuollon, kiinteistöteknisten ratkaisujen, energianhallintapalveluiden ja oikea-aikaisen korjausrakentamisen merkitystä kiinteistökannan kokonaiskustannusten hallinnassa. Lassila & Tikanoja kehittää jatkuvasti kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaita heidän omien energiatavoitteidensa saavuttamisessa. Yhtiön asiantuntijat auttavat esimerkiksi tunnistamaan ja ratkaisemaan energiankäytön ongelmakohtia seuraamalla kiinteistöjen taloteknisiä järjestelmiä. Lassila & Tikanoja on myös merkittävä biopolttoaineiden toimittaja Suomessa. Ulkoistamalla kestävyysvajeen kimppuun Materiaali-, energia- ja työvoimakustannusten jatkuva nousu heikentää Euroopan ja Suomen kilpailukykyä. Teolliset yritykset siirtävät tuotantoaan kehittyville markkinoille. Verotulot laskevat, kun yritykset vähentävät kotimaan toimintaa ja maksavat veronsa muualle. Väestön ikääntyminen kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja ja alentaa julkisen sektorin verotuloja. Työvoiman saatavuus hankaloituu. Suomessa teolliset yritykset keskittyvät yhä vahvemmin omaan ydinliiketoimintaansa, ja hakevat kustannustehokkuutta ulkoistamalla siihen kuulumattomia palveluita. Tämä kehitys luo liiketoimintamahdollisuuksia Yhtiön tarjoamille tukipalveluille. Kilpailutilanne on kuitenkin kireä ja hintataso laskussa teollisuustuotannon vähentyessä. Hankinta muuttuu ammattimaisemmaksi, ostot keskitetään harvemmille palveluntoimittajille ja yhä suurempia palvelukokonaisuuksia kilpailutetaan. Palveluiden yksityistäminen lisääntyy julkisella sektorilla Suomen hallitus on ryhtynyt toimiin julkisen talouden kestävyysvajeen nujertamiseksi. Hallitus on linjannut, että kuntatalouteen tavoitellaan kahden miljardin euron säästöjä, mikä asettaa paineita julkisten palveluiden tuottavuudelle. Yhtiö ennakoi, että kunnat lisäävät palveluidensa yksityistämistä tulevina vuosina saavuttaakseen niille asetetut kustannussäästö- ja tehostamistavoitteet. Säästötavoitteiden vuoksi kunnilla ei välttämättä ole enää mahdollisuuksia panostaa tukipalveluihin, kuten siivoukseen. Eläkkeelle jäävän henkilön tilalle ei enää esimerkiksi palkata uutta, jolloin kunnan oma henkilöstö kuormittuu jo perustyöstä eikä palvelun kehittämiselle jää aikaa. Yksityistämällä tukipalvelut niihin erikoistuneelle palveluntarjoajalle kunnat saavat käyttöönsä alan viimeisimmän kehityksen ja uusimmat tekniikat sekä oikean määrän henkilöstöä ja pääsevät eroon sijaisjärjestelyistä. Lähivuosina uudistuva hankintalainsäädäntö lisää julkisten hankintojen joustavuutta ja mahdollistaa sen, että hankinnoissa voidaan entistä paremmin huomioida sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat pelkän hinnan sijaan. Vastuullisen palveluntuotannon merkitys korostuu entisestään. Yksityistäminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti Lassila & Tikanojan Kiinteistöpalveluille, kunhan Yhtiö pystyy pitämään huolta kustannustehokkuusvaatimusten täyttymisestä ja huolehtimaan työvoiman saatavuudesta. 3 Energiatehokkuusdirektiivi: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF 46 (78) LIIKETOIMINTA Yleistä Lassila & Tikanojasta Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Yhteistyössä asiakkaidensa kanssa Yhtiö pienentää jätemääriä ja pidentää kiinteistöjen käyttöikää, ohjaa materiaalit hyötykäyttöön sekä vähentää raaka-aineiden ja energian käyttöä. Lassila & Tikanoja auttaa asiakkaitaan keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja säästämään ympäristöä. Yhdessä asiakkaidensa kanssa Lassila & Tikanoja on luomassa hyvinvointia ja työpaikkoja. Lassila & Tikanojan asiakaskunta koostuu lähinnä yksityisasiakkaista, yritysasiakkaista ja julkisen sektorin toimijoista. Yksityisasiakkaita konsernilla on noin 200 000 asiakasta, yritysasiakkaita ja julkisen sektorin asiakkaita Yhtiöllä on yhteensä noin 15 000. Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Suomen lisäksi Yhtiöllä on toimipisteet Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Lassila & Tikanoja -konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 319,2 miljoonaa euroa. Liikevoitto vastaavalla ajanjaksolla oli 15,1 miljoonaa euroa. Lassila & Tikanoja -konsernin katsauskauden 1.1.-30.6.2013 liikevoitto oli 14,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 liikevaihto laski 5,2 prosenttia ja liikevoitto nousi 0,3 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Seuraavassa taulukossa esitetään Lassila & Tikanoja -konsernin liikevaihto, liikevoitto, tilikauden voitto ja henkilöstön määrä tilikausilta 2011–2013 sekä ajanjaksoilta 1.1.–30.6.2014 ja 1.1.–30.6.2013. Katso tarkemmin (”Liiketoiminnan tulos ja taloudellinen asema”). 1.1.–30.6. 2014 2013 1.1.–31.12. 2012 2011 (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) (tilintarkastettu) 668,2 33,2 5,0 22,2 3,3 8 267 674,0 48,4 7,2 34,5 5,1 8 399 652,1 25,6 3,9 17,0 2,6 8 513 2013 IFRS (miljoonaa euroa) (tilintarkastamaton)) (tilintarkastamaton) Liikevaihto Liikevoitto (EBIT) % liikevaihdosta Tilikauden voitto % liikevaihdosta Henkilöstö (keskimäärin) 319,2 15,1 4,7 -5,1 -1,6 7 658 336,6 14,8 4,4 9,9 3,0 8 002 Lassila & Tikanojan liikevaihto jakautui markkina-alueittain vuosien 2011–2013 sekä ajanjaksoilla 1.1.–30.6.2014 ja 1.1.–30.6.2013 aikana seuraavasti: (miljoonaa euroa) Liikevaihto Suomi Muut maat Konserni yhteensä 1.1.-30.6. 2014 2013 2013 (tilintarkastamaton) (tilintarkastettu) 299,2 20,0 319,2 308,7 27,9 336,6 1.1.-31.12. 2012 599,2 69,0 668,2 2011 (tilintarkastettu) 587,8 86,2 674,0 560,2 92,0 652,1 Lassila & Tikanoja järjesti 1.1.2013 alkaen konsernin liiketoiminnat ja raportoivat segmentit uudelleen tukemaan ydinliiketoimintojen ja painopisteiden muutosta. Raportoivat segmentit vuodesta 2013 alkaen ovat olleet Ympäristöpalveluttoimiala, Teollisuuspalvelut-toimiala, Kiinteistöpalvelut-toimiala ja Uusiutuvat energialähteet -toimiala. Vuosina 2011–2012 Yhtiön liiketoiminta raportoitiin neljässä segmentissä: Ympäristöpalvelut-toimiala, Siivous- ja käyttäjäpalvelut -toimiala, Kiinteistönhoito-toimiala ja Uusiutuvat energialähteet -toimiala. 47 (78) Raportointikauden lopussa 30.6.2014 Yhtiössä työskenteli 8 451 henkilöä. Yhtiöllä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Historia Lassila & Tikanoja perustettiin vuonna 1905 tukkuliikkeeksi. Monien vaiheiden kautta Lassila & Tikanojasta on kehittynyt palveluyritys, joka on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Yhtiö toimii Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. 1905: Lassila & Tikanoja perustetaan Josef Lassila ja Frithjof Tikanoja perustivat Lassila & Tikanojan vuonna 1905 Vaasassa. Yritys oli tukkukauppa, jonka tuotteita olivat kangas- ja rihkamatavarat sekä ”raskaat tuotteet” kuten saippua, silakka, vesirinkelit ja makeiset. Vuosien kuluessa liikkeen toiminta laajeni kaikkialle Suomeen ja siitä kasvoi Pohjoismaiden suurin yksityinen tukkuliike. 1923–1980: Tukkukaupasta vaatetusteollisuuteen Lassila & Tikanoja aloitti tukkukaupan rinnalla vuonna 1923 teollisen vaatteiden valmistuksen ja oli 1980-luvulle saakka Suomen suurimpia vaatetusteollisuusyrityksiä. Parhaimmillaan Lassila & Tikanojalle oli teollista toimintaa lähes kahdellakymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Tunnetuimpia tuotemerkkejä olivat Tiklas-puvut, -paidat ja -puserot sekä Topman-kengät. Viennin osuus liikevaihdosta oli 1960-luvulta lähtien yli 50 prosenttia ja yhtiöllä oli merkittävää toimintaa useissa Euroopan maissa. Lassila & Tikanojan osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä alkoi vuonna 1961. 1980-luku: Uusia toimialoja 1980-luvulla Lassila & Tikanoja laajensi toimintaansa merkittävillä yritysostoilla. Vuoden 1982 alussa ostettiin kuitukangasvalmistaja J.W. Suominen Oy ja vuonna 1988 Amerplast Oy, joka valmisti muovisia joustopakkauksia. Vuonna 1989 Lassila & Tikanoja osti 74 prosenttia Säkkiväline Oy:n osakkeista. Suomalaiset paperisäkkien valmistajat perustivat Säkkivälineen 1960-luvulla markkinoimaan jätesäkkejä ja edistämään jätesäkkimenetelmän käyttöä. Erillinen yhtiö Säkkiväline Oy perustettiin 1967. Säkkiväline laajensi yritysostoin toimintaansa jätteiden kuljetukseen, siivoukseen, teollisuuden puhtaanapitoon sekä vahinkosaneeraukseen. 1980-luvun loppupuolella tuli uutena toimialana mukaan kiinteistöhuolto. 48 (78) 1990-luku: Ympäristönhuollosta monialayhtiön suurin toimiala 1990-luvulle tultaessa Lassila & Tikanoja oli monialakonserni, joka oli jakautunut kuitukangas-, joustopakkaus- ja nauhateollisuuteen (J.W. Suominen Oy, Amerplast Oy, Inka), palveluteollisuuteen (Säkkiväline Oy) sekä vaatetus- ja kenkäteollisuuteen. Vaatetus- ja kenkäteollisuudesta ja tukkukaupasta luovuttiin vuosikymmenen alkupuolella. Vuonna 1995 Säkkiväline Oy:stä tuli Lassila & Tikanojan kokonaan omistama tytäryhtiö. Säkkiväline Oy:n liikevaihto kasvoi koko 1990-luvun voimakkaasti ja vuosikymmenen lopussa sen osuus yhtymän liikevaihdosta oli jo lähes puolet. Säkkiväline Oy:tä ja sen tarjoamia palveluita kehitettiin suunnitelmallisesti 1990-luvulla. Jätteiden hyötykäyttöön ja kierrätystoimintaan panostettiin voimakkaasti, siivoustoimintaa kehitettiin ja ongelmajätehuolto tuli osaksi palveluja. Kiinteistönhuollossa kehitettiin käytönohjaus, johon kuului 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä keskusvalvomo. Ympäristötuotteiden kehitystyö kohdistui erityisesti jätteiden hyötykäyttöön liittyviin tuotteisiin. Säkkiväline Oy:stä tuli ympäristönhuollon johtava toimija Suomessa, kun WM Ympäristöpalvelut Oy ostettiin keväällä 2000. 2001: L&T Nykyisen muotonsa Lassila & Tikanoja sai 30.9.2001, kun silloinen Lassila & Tikanoja Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi yhtiöksi (Lassila & Tikanoja Oyj ja Suominen Yhtymä Oyj). Lassila & Tikanoja Oyj toimi Säkkivälineen emoyhtiönä 31.3.2002 saakka, jolloin Säkkiväline Oy sulautui emoyhtiöönsä. Samalla lanseerattiin L&T-tuotemerkki, joka kattaa kaikki yhtiön toimialat: Ympäristöpalvelut, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut ja Teollisuuspalvelut. 2014: Kotimainen ja kansainvälinen Lassila & Tikanoja toimii Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä ja Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 668,2 miljoonaa euroa ja Yhtiö työllistää noin 8 000 henkilöä. Strategia ja tavoitteet Lassila & Tikanojan nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2016 asti, mutta strategiaa tarkastellaan kuitenkin vuosittain. Vuonna 2012 tehtyyn laajaan strategiatyöhön tehtiin pieniä päivityksiä kevään 2013 aikana. Strategiapäivityksen yhteydessä strategiakaudelle asetetut taloudelliset tavoitteet säilyivät ennallaan. Lassila & Tikanojan strategia lähtee siitä, että Yhtiö haluaa muuttaa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa olemassa olevia materiaaleja ja rakennuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, energiankulutusta pyritään optimoimaan sekä luodaan hyvinvointia ja työpaikkoja kestävän kasvun kautta. Se tehdään parantamalla asiakkaiden materiaali-, energia- ja kustannustehokkuutta. Vuosina 2012 ja 2013 Lassila & Tikanoja on keskittynyt strategiassaan vahvasti toiminnan uudelleen organisoimiseen, toimintatapojen yhtenäistämiseen ja kustannustehokkuuden varmistamiseen. Vuoden 2013 aikana toiminnan uudelleen organisoimista jatkettiin yhdistämällä Siivous- ja tukipalvelut sekä Kiinteistönhuolto uudeksi Kiinteistöpalvelut-toimialaksi. Näin pystytään tehokkaammin tarjoamaan asiakkaille laajempia palvelukokonaisuuksia ja varmistamaan kokonaispalvelun toimivuus. Vuonna 2014 Yhtiön kannattavuuden tarkkaa seurantaa jatketaan edelleen, mutta ennen kaikkea keskitytään kannattavaan kasvuun. Lassila & Tikanoja pyrkii kasvamaan pääasiassa orgaanisesti, ja erityisesti vähän pääomaa sitovan ja tasaista rahavirtaa tuottavan palveluliiketoiminnan kautta. Vahva tase mahdollistaa myös investoinnit tulevaan kasvuun. Päämarkkina-alue on Suomi, jossa potentiaalisten palvelumarkkinoiden koko on yli neljä miljardia euroa. 49 (78) Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Orgaaninen kasvu Sijoitetun pääoman tuotto* Liikevoitto* Gearing Tavoite 2016 5% 20 % 9% 30-80 % Toteuma 2013 0,2 % 15,7 % 7,8 % 30,4 % Toteuma 2012 1,4 % 14,4 % 7,0 % 35,3 % Toteuma 2011 4,5 % 7,6 % 6,8 % 58,3 % * Operatiivinen Liiketoimintasegmentit ja tuotettavien palveluiden kuvaus Lassila & Tikanoja -konsernin liiketoiminnot jakaantuvat neljään toimialaan 1.1.2013 lähtien: Ympäristöpalvelut, Teollisuuspalvelut, Kiinteistöpalvelut ja Uusiutuvat energialähteet. Seuraavassa taulukossa kuvataan toimialojen tuottamat palvelut, asiakaskohderyhmät ja Yhtiön johdon näkemys niiden markkina-asemista: Ympäristöpalvelut Teollisuuspalvelut Kiinteistöpalvelut Uusiutuvat lähteet energia- Palvelut Jätehuolto, kierrätys, ympäristötuotteet Prosessipuhdistus, viemärihuolto, vaaralliset jätteet, ympäristörakentaminen Kiinteistöhuolto, kiinteistötekniikka, vahinkosaneeraus, siivous- ja tukipalvelut Metsäpalvelut, puupohjaiset ja kierrätyspolttoaineet Asiakkaat Markkina-asema Yritykset, julkinen sekto- 1–2 ri, kotitaloudet Teollisuusyritykset, kun- 2 nat Toimistot, liikekiinteistöt, 2 taloyhtiöt, julkinen sektori, teollisuusyritykset ja kiinteistöt Energiayhtiöt, metsän- N/A omistajat Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut-toimialan palveluihin kuuluvat jätehuolto, kierrätys ja ympäristötuotteet. Lisäksi Ympäristöpalveluihin kuuluu Bajamaja- ja tapahtumapalvelut, joka vuokraa Bajamaja-kalustoa sekä toteuttaa kaikki tapahtuman onnistumisen kannalta tärkeät palvelut suunnittelusta loppusiivoukseen. Ympäristöpalvelut etsii yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja siihen, miten jätteet hyödynnetään kustannustehokkaasti ja ympäristölle edullisesti. Ympäristöhuolto nivoutuu yhä tiiviimmäksi osaksi yleistä materiaalitaloutta, jossa kierrätyksen avulla pyritään säästämään neitseellisiä raaka-aineita. Lähivuosina Ympäristöpalveluiden palveluita tarvitaan entistä enemmän, kun luonnonvarat hupenevat ja jätteiden vieminen kaatopaikalle käy kalliimmaksi. Uudistuva jätelainsäädäntö ohjaa materiaalivirtoja kaatopaikoilta kierrätykseen, jäteveropohja laajenee ja jäteveron määrä nousee portaittain. Ympäristöpalveluissa Yhtiö on markkinajohtaja Suomessa. Strategian mukaisesti Yhtiö hallitsee koko arvoketjun jätteiden keräämisestä niiden prosessointiin ja materiaalien myyntiin asti. Muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin vastataan joustavalla toimintamallilla, jossa etsitään kustannustehokkaita käsittelyja loppusijoitusvaihtoehtoja myös oman laitosverkoston ulkopuolelta. Ympäristöpalveluiden kilpailuedun lähteitä ovat jätteiden ja materiaalien tehokas ohjaaminen läpi arvoketjun, joustavan toimintamallin mahdollistama verkostoituminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen, vahva asiakasosaaminen markkinaosuuden kasvattamiseksi vapailla ja kasvavilla yritysmarkkinoilla sekä riittävät resurssit. 50 (78) Teollisuuspalvelut Teollisuuspalvelut-toimialan palveluihin kuuluvat ympäristörakentaminen, prosessipuhdistus, viemärihuolto ja vaarallisten jätteiden käsittely. Teollisuuspalveluissa Lassila & Tikanoja integroituu asiakkaidensa ydinprosesseihin ja auttaa asiakasta pitämään toimintansa pyörät pyörimässä. Yleinen taloustilanne on viime vuosina pakottanut yritykset tarkastelemaan omaa toimintaansa ja ulkoistamaan ydinliiketoimintaansa kuulumattomat toiminnot ulkopuolisille tarjoajille. Teollisuusyhtiöt haluavat entistä tiukemmin keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lassila & Tikanojan Teollisuuspalvelut mahdollistaa sen huolehtimalla asiakkaan tukipalveluista. Yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja erilaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen ja turvalliseen loppusijoitukseen, viemärihuoltoon ja prosessipuhdistukseen sekä ympäristörakentamiseen. Kiristyvä ympäristölainsäädäntö johtaa siihen, että teollisuuden sivuvirrat siirtyvät pois kaatopaikoilta. Uuden jätelain myötä teollisuuden omat kaatopaikat tulevat verotettaviksi, mikä on saanut yritykset etsimään sivuvirroilleen uusia sijoituskohteita. Lassila & Tikanoja laajentaa omaa kierrätyslaitosverkostoaan, jotta Yhtiö voi jatkossa käsitellä enemmän erilaisia sivuvirtoja. Lisäksi sivuvirtoja pystytään hyödyntämään muun muassa loppusijoitusalueiden rakentamisessa. Rakennetun omaisuuden tila 2013 -raportin4 mukaan Suomessa on vesijohtoverkostoa noin 100 000 kilometriä ja jäteja hulevesiviemäreitä noin 50 000 kilometriä. Verkosto ikääntyy ja sen saneeraustarve kasvaa jatkuvasti. Vesijohtoverkoston vaurioiden määrä ei ole toistaiseksi merkittävästi lisääntynyt, mutta kun rikkoutumisia tapahtuu, ne ovat entistä laajempia ja pitkäkestoisempia. ROTI-raportin mukaan kunnilla ja kaupungeilla on heikosti tietoa vesi- ja viemäriverkoston todellisesta kunnosta, ja saneerauspäätöksiä joudutaan siksi usein yhä tekemään hataran lähtötiedon varassa. Lassila & Tikanoja pystyy tarjoamaan alan asiantuntijapalveluita, joille on selkeästi tarvetta. Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelut-toimiala muodostuu neljästä palvelulinjasta: siivous- ja tukipalvelut, kiinteistöhuolto, kiinteistötekniikka ja vahinkosaneeraus. Kiinteistöpalveluissa huolehditaan puhtaanapidon lisäksi erilaisista tukipalveluista, kuten aulaja vaihdepalveluista sekä kiinteistöjen huollosta ja kiinteistötekniikasta. Vahinkosaneerauksessa yhtiö on johtavien vakuutusyhtiöiden kumppani. L&T:n siivous- ja tukipalvelut varmistavat asiakkaan tilojen puhtauden, käyttäjien viihtyvyyden ja päivittäisten rutiinien hoitumisen. Ympäristömyönteiset siivouspalvelumallit perustuvat siivouksen ammattitaitoon, lajitteluosaamiseen ja ympäristöystävällisten menetelmien, aineiden ja välineiden käyttöön. Hygieniapalvelut tarjoaa korkean hygienian puhdistuspalvelua esim. elintarviketeollisuudelle, terveydenhoitoalalle ja puhdastilaa edellyttäville toimialoille. Tukipalvelut, kuten aula-, postitus- ja vaihdepalvelut, sekä räätälöidyt palvelukokonaisuudet tukevat asiakkaan toimintaa. Kiinteistöhuolto vastaa asiakkaiden kiinteistöjen ylläpitämiseen tarvittavista palveluista. Hyvin hoidetussa kiinteistössä toimivat tilat tukevat tuottavaa toimintaa ja eläminen kiinteistöissä on turvallista. Asiakkaina Yhtiöllä on niin pieniä asunto-osakeyhtiöitä kuin suuria liike- ja tuotantokiinteistöjä. Strategian mukaisesti kiinteistöhuollossa kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Toimintamallin mukaa huoltomies havainnoi kiinteistön energiansäästökohteet ja raportoi niistä asiakkaalle. Kiinteistöhuollon palveluita ovat Ekohuolto ja energianhallinta, pihaalueiden puhtaanapito ja kunnostus, pienkorjaukset ja remontit, viherpalvelut ja vihersuunnittelu, leikkikenttien tarkastukset ja korjaukset sekä muutostyöt, kiinteistön yleisten tilojen siivoukset ja peruspesut sekä erikoispesut ja päivystyspalvelut. Kiinteistötekniikassa L&T:llä on valmiudet hoitaa kiinteistötekniikka kaikissa kiinteistön ylläpitoaikaisissa vaiheissa. Huolellisilla toimenpiteillä pidennetään kiinteistön käyttöikää sekä vähennetään toimintahäiriöitä, huollon tarvetta ja kustannuksia. Kiinteistötekniikan palveluita ovat LVI-palvelut, sähköpalvelut, kylmälaitepalvelut, automaatiopalvelut, käytönjohtopalvelut, tekniset vuosihuollot, paloilmoitinpalvelut, sammutustekniikka, energianhallinta ja tilapalvelut. L&T vahinkosaneerauksella pystytään pienentämään vahinkomäärää, estämään lisävahinkojen syntymistä ja lyhentämään toimintojen keskeytysaikaa. Tavoitteena on palauttaa kiinteistö alkuperäiseen kuntoon vahingon jälkeen. Vahinkosaneerauksen palveluja ovat palovahingot, vuotovahingot, JVT- ja päivystyspalvelut, korjausrakentaminen, erikois4 Rakennetun omaisuuden tila 2013 –raportti: http://www.roti.fi/document.php?DOC_ID=403&SEC=52ecbdc426b83d3c35093a8f27c1cae5&SID=1#roti_2013_ aukeamat_upd.pdf 51 (78) puhdistukset, IV-kanavien puhdistukset, ympäristövahinkopalvelut, pelastussuunnitelmat ja vahinkoturvasopimukset. Tarvittaessa Vahinkosaneeraus kykenee tekemään kokonaisvaltaisen saneeraustyön alkuraivauksesta kiinteistön uudelleenrakentamiseen. Vahinkosaneeraus pyrkii kehittämään jatkuvasti uusia ja kattavampia palveluita asiakkaiden tarpeisiin. Uusiutuvat energialähteet Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) tuottaa asiakaskohtaisesti räätälöityjä palveluja. Toimialan asiakkaita ovat energiantuottajat, puunjalostajat, metsänomistajat sekä pienkiinteistöjen lämmittäjät. Ydintuotteita ovat metsänomistajille suunnatut metsien hoitoon liittyvät palvelut, kuten energiaharvennukset ja ensiharvennukset. Energiantuottajia palvellaan polttoainetoimituksilla, joita voivat olla esimerkiksi metsähake-, puusivutuote- ja kierrätyspolttoainetoimitukset. Palvelutuotteisiin kuuluvat myös erilaiset logistiikkapalvelut. Toimiala hankkii puuraaka-ainetta metsäpalveluiden myynnin kautta suoraan metsänomistajilta ja yhteistyökumppaneilta. Laajan yhteistyöverkoston avulla asiakkaita palvellaan niin suurissa kuin pienissäkin kohteissa ja haasteissa. Uusiutuvat energialähteet tarjoavat palveluita ja tuotteita puhtaan energiakäytön ja tuotannon lisäämiseen. Metsiä hoidetaan, jotta niiden kasvu ohjautuu tulevaisuuden arvopuustoon ja metsät sitovat paremmin hiiltä ilmastonmuutokset hillitsemiseksi. Uusiutuvat energialähteet tarjoaa maanlaajuisesti metsäpalveluja metsän omistajille ja metsäalan eri tahoille pienyrittäjästä suurteollisuuteen. Palvelut ulottuvat aina talousmetsien hoidosta rakennetun ympäristön maisemanhoitoon ja ympäristönraivaukseen. Yhtiö tarjoaa seuraavia metsäpalveluita: kasvatusmetsän hoitopalvelu, hankintakauppapalvelu, metsän uudistamispalvelu, maisemanhoitopalvelu ja ympäristönraivauspalvelu, joissa raivataan, poistetaan puut ja siivotaan rakennustyömaita sekä lentokenttien, teiden ja sähkölinjojen reuna-alueita. Uusiutuvat energialähteet palvelee energiantuottajia tarjoamalla heille erilaisia puupolttoaineita sekä polttoainehuollon kokonaisratkaisuja. Segementti tuottaa osana metsäpalveluita myös kuitu- ja tukkipuuta metsäteollisuuden ja puunjalostajien tarpeisiin. Lisäksi Uusiutuvat energialähteet toimittaa kuivikkeita maatiloille, katemateriaaleja viherrakentamiseen ja tukiaineita komposteihin. Tietotekniikka Keskeisimmät Lassila & Tikanojan sisäisessä toiminnassa ja liiketoiminnan tukena käyttämät tietojärjestelmät ovat tuotannonohjauksen tietojärjestelmät toimialoilla, logistiikan järjestelmät, taloushallinnon, projektinhallinnan sekä henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät. Tietotekniikan avulla on mahdollista parantaa liiketoimintojen tehokkuutta esimerkiksi Ympäristöpalveluiden reittioptimoinnilla, hallintoa ja liiketoiminnan tukifunktioita sekä myyntiä. Kilpailu Lassila & Tikanojan kilpailijakunta koostuu useista eri toimijoista riippuen toimialasta ja toimialan liiketoiminta-alueista. Ympäristöpalveluissa jätehuollon pääkilpailijoita ovat valtakunnalliset yksityiset jätehuollon toimijat, kuten esimerkiksi SITA ja Renonorden sekä kunnalliset jätehuollon toimijat ja pienet paikalliset jäteyhtiöt. Kierrätyksessä kilpailijoita ovat muun muassa Ekokem, Paperinkeräys, Kuusakoski ja Stena. Kiinteistöpalveluissa tärkeimpiä kilpailijoita ovat ISS ja SOL siivouksessa, kiinteistöhuollossa ISS ja Caverion, Are kiinteistötekniikassa sekä Polygon vahinkosaneerauksessa. Kiinteistöpalveluissa Yhtiö tekee joillain alueilla myös yhteistyötä toisilla osa-alueilla tunnistettujen kilpailijoidensa kanssa. Teollisuuspalveluissa Yhtiön tärkeimpiä kilpailijoita ovat Eerola Yhtiöt viemärihuollossa, Ekokem vaarallisissa jätteissä ja ympäristörakentamisessa sekä Delete Group prosessipuhdistuksessa. Uusiutuvissa energialähteissä tärkein kilpailu tulee korvaavista polttoaineista kuten kivihiilestä ja turpeesta. Myynti ja markkinointi Yhtiön tärkeimpinä myyntikanavina toimivat toimialakohtaisen myynnin ja myyjäverkoston suora myyntityö asiakkaille. Lisäksi Yhtiöllä on keskitetty asiakaspalvelu, jonka yhteydessä toimii puhelinpalvelu sekä sähköisiä asiakaskontaktoinnin kanavia. Markkinointitoiminnot raportoivat toimialojen myyntijohtajille. 52 (78) Tutkimus ja tuotekehitys Lassila & Tikanoja on ollut ja on mukana useissa tutkimushankkeissa, jotka tähtäävät vaihtoehtoisten kierrätyspolttoaineiden hyödyntämiseen, ympäristövaikutusten arviointeihin ja vähentämiseen, uusien ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen, jätteiden kierrätyksen tehostamiseen ja uusien kierrätyspolttoaineiden kehittämiseen. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun Yhtiö pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Yhtiön tämän hetken aktivoitava kehitystyö kohdistuu lähinnä ohjelmisto- ja järjestelmähankkeisiin. Katsauskaudella 1.1.–30.6.2014 konsernin tulokseen sisältyvien tutkimus- ja tuotekehityskulujen määrä oli 0,9 miljoonaa euroa ja taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen määrä 1,0 miljoonaa euroa. Katsauskaudella 1.1.-30.6.2013 konsernin tulokseen sisältyvien tutkimus- ja tuotekehityskulujen määrä oli 1,0 miljoonaa euroa ja taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen määrä 1,2 miljoonaa euroa. Tilikauden 2013 tulokseen sisältyvien tutkimus- ja tuotekehityskulujen määrä oli 1,9 miljoonaa euroa niiden ollessa tilikaudella 2012 1,7 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2011 1,4 miljoonaa euroa. Taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen määrä oli tilikaudella 2013 2,1 miljoonaa euroa, niiden ollessa tilikaudella 2012 1,7 miljoonaa euroa ja 2011 1,6 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot tilikaudella 2013 olivat yhteensä 0,6 prosenttia konsernin liikevaihdosta, niiden ollessa 2012 yhteensä 0,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta ja tilikaudella 2011 0,5 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Merkittävät sopimukset Lassila & Tikanoja ei ole tehnyt liiketoimintaan kuulumattomia merkittäviä sopimuksia. Konsernirakenne Lassila & Tikanoja -konserni muodostuu Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:stä ja yhdestätoista tytäryrityksestä ja yhdestä osakkuusyrityksestä. Nimi Perustamismaa Päätoimipaikan sijainti L&T Relations Oy L&T Toimi Oy L&T Biowatti Oy Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33 L&T Hankinta Ky Lassila & Tikanoja Service AB L&T Östgöta AB Lassila & Tikanoja Services OÜ L&T Ecoinvest LLC L&T LLC The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC Suomen Keräystuote Oy Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Ruotsi Ruotsi Viro Venäjä Helsinki, Suomi Helsinki, Suomi Helsinki, Suomi Helsinki, Suomi Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi Norrköping, Ruotsi Tallinna, Viro Dubna, Venäjä Venäjä Dubna, Venäjä Venäjä Suomi Dubna, Venäjä Helsinki, Suomi Konsernin emo- Konsernin emoyhtiön omisyhtiön osuus tusosuus (%) äänistä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 L&T Relations Oy L&T Relations Oy on Lassila & Tikanojan tytäryhtiö, jonka toimipiste on Helsingissä. Yhtiö toimii ulkomaisten tytäryhtiöiden omistusyhtiönä ja omistaa Lassila & Tikanoja Service AB:n, Lassila & Tikanoja Service OÜ:n, L&T LLC:n ja L&T Ecoinvest LLC:n osakekannat. L&T Relations Oy:n palveluksessa ei ollut yhtään henkilöä 30.6.2014. 53 (78) L&T Toimi Oy L&T Toimi Oy on Lassila & Tikanojan tytäryhtiö, jonka toimipiste on Helsingissä. Yhtiö tuottaa tytäryhtiöiden välityksellä ympäristön ja kiinteistöjen huoltoon kuuluvaa toimintaa. L&T Toimi Oy:n palveluksessa ei ollut yhtään henkilöä 30.6.2014. L&T Biowatti Oy L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanojan tytäryhtiö, jonka toimipiste on Helsingissä. Yhtiö tuottaa metsän hoitoon liittyviä kokonaisratkaisuja sekä asiakaskohtaisia palveluja energiantuottajille, puunjalostajille sekä metsänomistajille. L&T Biowatti Oy:n palveluksessa oli 30.6.2014 yhteensä 44 henkilöä. Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33 Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33 on Lassila & Tikanojan tytäryhtiö, jonka toimipiste on Helsingissä. Yhtiö omistaa Ympäristöpalveluiden käytössä olevan toimipisteen osoitteessa Valimotie 33, Vantaa. Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33:n palveluksessa ei ollut yhtään henkilöä 30.6.2014. L&T Hankinta Ky L&T Hankinta Ky on Lassila & Tikanojan tytäryhtiö, jonka vastuunalainen yhtiömies on L&T Toimi Oy. Yhtiön toimipiste on Helsingissä. L&T Hankinta Ky:n palveluksessa oli 30.6.2014 yhteensä 309 henkilöä. Lassila & Tikanoja Service AB Lassila & Tikanoja Service AB on L&T Relations Oy:n tytäryhtiö, jonka toimipiste on Tukholmassa, Ruotsissa. Yhtiö tuottaa kiinteistöpalveluja. Lassila & Tikanoja Service AB:n palveluksessa oli 30.6. 2014 yhteensä 309 henkilöä. L&T Östgöta Städ AB Lassila & Tikanoja Östgotä Städ AB on Lassila & Tikanoja Service AB:n tytäryhtiö, jonka toimipiste on Norrköpingissä, Ruotsissa. Yhtiö tuottaa kiinteistöpalveluja. Lassila & Tikanoja Östgotä AB:n palveluksessa oli 30.6. 2014 yhteensä 223 henkilöä. Lassila & Tikanoja Service OÜ Lassila & Tikanoja Service OÜ on L&T Relations Oy:n tytäryhtiö, jonka toimipiste on Tallinnassa, Virossa. Lassila & Tikanoja Services OÜ:n palveluksessa oli 30.6.2014 yksi henkilö. L&T Ecoinvest LLC Lassila & Tikanoja Ecoinvest LLC on L&T LLC:n tytäryhtiö, jonka toimipiste on Dubnassa, Venäjällä. Yhtiö tuottaa ympäristöpalveluita ja myy ympäristötuotteita. Lassila & Tikanoja Ecoinvest LLC:n palveluksessa oli 30.6.2014 yksi henkilö. L&T LLC L&T LLC on L&T Relations Oy:n tytäryhtiö, jonka toimipiste on Dubnassa, Venäjällä. Yhtiö tuottaa ympäristöpalveluita ja myy ympäristötuotteita. L&T LLC:n palveluksessa oli 30.6.2014 yhteensä 175 henkilöä. The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC on L&T Relations Oy:n tytäryhtiö, jonka toimipiste on Dubnassa, Venäjällä. The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC:n palveluksessa oli 30.6.2014 yhteensä 69 henkilöä. Suomen Keräystuote Oy Suomen Keräystuote Oy on Lassila & Tikanojan osakkuusyhtiö, jonka osakkeista ja äänistä Lassila & Tikanojalla on yhteensä 40 prosenttia. Suomen Keräystuote Oy:n toimipiste on Helsingissä. Yhtiö on Jätelain tarkoittama keräyspaperin tuottajayhteisö. Suomen Keräystuote Oy:n palveluksessa ei ollut yhtään henkilöä 30.6.2014. 54 (78) Toimipaikat Lassila & Tikanojan toimipaikkaverkostoon kuuluu Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä yli sata toimipistettä Suomeessa ja ulkomailla. Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Lassila & Tikanojan käytössä olevat toimitilat ovat pääasiallisesti vuokrattuja. Immateriaalioikeudet Lassila & Tikanoja käyttää liiketoiminnassaan toiminimiä, liiketunnuksia, tavaramerkkejä ja mallisuojia, jotka se omistaa tai joihin se on toiminnassaan saanut käyttöoikeuden. Yhtiön liiketoiminnalle merkittävin immateriaalioikeus on tavaramerkki ja toiminimi ”L&T”. Lisäksi Yhtiöllä on oikeudet lassila-tikanoja.fi ja lassila-tikanoja.com -verkkotunnuksiin. Lassila & Tikanojalla on nimissään kaksi rekisteröityä patenttia. Konsernin liiketoiminta ei ole Lassila & Tikanojan näkemyksen mukaan riippuvainen patenteista, lisensseistä tai muista vastaavista kolmansista osapuolista riippuvista seikoista. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Yhtiöllä ja sen tytäryhtiöllä ei ole Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä käynnissä sellaisia oikeudenkäyntejä tai välimiesmenettelyjä eikä tietoa sellaisten oikeudenkäyntien tai välimiesmenettelyjen alkamisen uhasta, joilla olisi olennainen tai merkittävä vaikutus Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Rekisteröintiasiakirjan päivämäärää edeltävän 12 kuukauden aikana Yhtiö on ollut osallisena Yhtiön liiketoimintaan liittyvässä vahingonkorvausta koskevassa riita-asiassa, jonka varalta Yhtiöllä on asianmukainen vakuutus. Helsingin kihlakunnan syyttäjä vaatii Yhtiöltä vähintään 50 000 euron yhteisösakkoa liittyen työturvallisuusrikos- ja työaikarikkomussyytteisiin, joiden epäillään tapahtuneen vuosien 2009–2012 aikana. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 3.7.2014 antamallaan tuomiolla syyttäjän Lassila & Tikanojaan kohdistaman yhteisösakkovaatimuksen ja velvoitti valtion korvaamaan Yhtiölle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Oikeus katsoi, että Yhtiön ohjeistus ja valvontajärjestelmät ovat olleet riittävät, eikä työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä ole vaarannettu. Helsingin käräjäoikeuden tuomio ei ole Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä vielä lainvoimainen. Lisäksi Lassila & Tikanoja on asianosaisena muutamassa pienessä konsernin liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa, joiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Vakuutukset Lassila & Tikanoja -konserni on vakuuttanut varansa ja liiketoiminnan riskit normaalein liiketoimintaa koskevin vakuutuksin. 55 (78) YHTIÖ, HALLINTO, JOHTO JA TYÖNTEKIJÄT Lassila & Tikanoja lyhyesti Lassila & Tikanojan rekisteröity toiminimi on Lassila & Tikanoja Oyj ja englanniksi Lassila & Tikanoja Plc ja sen kotipaikka on Helsinki. Lassila & Tikanojan rekisteröity käyntiosoite on Sentnerikuja 1, 00440 Helsinki, puhelinnumero 010 636 111 sekä sähköpostiosoite [email protected]. Yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukaan Lassila & Tikanojan toimialana on harjoittaa joko suoraan tai tytär- tai osakkuusyhtiöiden välityksellä ympäristön ja kiinteistöjen huoltoon kuuluvaa palvelutoimintaa, turvallisuuspalveluita sekä edellä mainittuihin palveluihin liittyvien tuotteiden valmistusta ja kauppaa sekä muuta niihin liittyvää liiketoimintaa. Yhtiön toimialana on myös konsernin hallinto- ja rahoituspalvelut ja Yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa. Lassila & Tikanoja on julkinen osakeyhtiö, johon sovelletaan Suomen lakia. Lassila & Tikanoja on alun perin perustettu tukkuliikkeeksi ja se merkittiin kaupparekisteriin 21.6.1905. Nykyisen muotonsa Lassila & Tikanoja sai 30.9.2001, kun silloinen Lassila & Tikanoja Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi yhtiöksi, Lassila & Tikanoja Oyj:ksi ja Suominen Yhtymä Oyj:ksi. Lassila & Tikanoja on merkitty Patentti‐ ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin Y-tunnuksella 1680140-0. Yhtiön tilikausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Yhtiön osakkeenomistajien lukumäärä oli 27.8.2014 yhteensä 9 758. Hallinto Lassila & Tikanoja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Osakeyhtiölain sekä yhtiöjärjestyksen säännöksiä. Yhtiön hallinto ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Lisäksi Yhtiöllä on toimitusjohtajan toimivallan puitteissa toimiva johtoryhmä. Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten työosoite on c/o Lassila & Tikanoja Oyj, Sentnerikuja 1, 00440 Helsinki ja Yhtiön puhelinnumero on 010 636 111 sekä sähköpostiosoite [email protected]. Hallitus Hallitusta koskevat yhtiöjärjestyksen määräykset Osakeyhtiölain ja Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiön valvonta ja hallinto on jaettu yhtiökokouksessa edustettujen osakkeenomistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lassila & Tikanojan yhtiöjärjestyksen mukaan Lassila & Tikanojan hallituksessa on vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa ja hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärää ei ole rajoitettu, mutta yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä nimittää Yhtiön toimitusjohtajan. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Lassila & Tikanoja on Suomessa rekisteröity julkinen osakeyhtiö, joka on listattu Helsingin Pörssissä. Lassila & Tikanoja noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Lisäksi Lassila & Tikanoja noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta ja Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen 15.6.2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, eikä Yhtiö ole poikennut koodin suosituksista. Lassila & Tikanojan hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa sekä toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana. Sisäisestä valvonnasta vastaa Yhtiön oma sisäisen tarkastuksen organisaatio ja ulkoisesta valvonnasta tilintarkastajat. Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa strategiaprosessista. 56 (78) Hallituksen toimintatavat Hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet määritellään kirjallisesti työjärjestyksessä, joka julkistetaan Yhtiön internetsivuilla. Voimassa olevan työjärjestyksensä hallitus on hyväksynyt hallituksen järjestäytymiskokouksessa 19.3.2014. Hallitus kokoontuu niin usein, kuin sen tehtävien hoitaminen vaatii. Hallitus vahvistaa vuosittain säännölliset kokouksensa, joita ovat vuosittain ennen tilinpäätöksen ja kunkin osavuosikatsauksen julkistamista pidettävät kokoukset, strategiakokous, budjettikokous sekä muut hallituksen vuosiohjelmaansa vahvistamat kokoukset. Säännöllisten kokousten lisäksi hallitus voi pitää ylimääräisiä kokouksia, jotka voivat olla myös puhelinkokouksia. Hallitustyöskentelyn tehokkuuden takaamiseksi hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain. Arviointi suoritetaan sisäisenä itsearviointina. Yhtiön hallitus on vuonna 2011 pitänyt kokouksia 15 kertaa, vuonna 2012 kokouksia on pidetty 12 kertaa ja vuonna 2013 kokouksia on pidetty 15 kertaa. Vuonna 2014 hallitus on pitänyt yhdeksän kokousta Rekisteröintiasiakirjan päivämäärään mennessä. Pysyvät valiokunnat Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme Yhtiöstä riippumatonta jäsentä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Palkitsemisvaliokunnassa on vähintään kaksi jäsentä, joiden tulee olla Yhtiöstä riippumattomia Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin tarkoittamalla tavalla. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Eero Hautaniemi (puheenjohtaja) sekä Sakari Lassila ja Laura Lares. Tarkastusvaliokunnalla on hallituksen vahvistama työjärjestys ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on: konsernin taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta Yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin seuranta Yhtiön taloudellisen raportointiprosessin valvonta Yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta Yhtiön sisäisen valvonnan toimintaperiaatteiden käsittely Yhtiön sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien käsittely Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen käsittely mukaan lukien siihen sisältyvän, taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvaus tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta Yhtiön tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden arviointi Yhtiön tilintarkastusyhteisön tarjoamien oheispalvelujen arviointi Yhtiön tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen ja/tai suosituksen valmistelu yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien käsittely lakien ja määräysten noudattamisen arviointi. Palkitsemisvaliokunta Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Heikki Bergholm (puheenjohtaja) sekä Hille Korhonen ja Miikka Maijala. Palkitsemisvaliokunta pitää kokouksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on: käsitellä, arvioida ja tehdä esityksiä konsernin johdon ja henkilöstön palkkausrakenteesta sekä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä seurata palkitsemisjärjestelmien toimivuutta sen varmistamiseksi, että johdon palkitsemisjärjestelmät edistävät Yhtiön tavoitteiden saavuttamista ja perustuvat henkilökohtaiseen suoritukseen 57 (78) käsitellä ja valmistella muita johdon ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä ja tehdä näitä koskevia esityksiä hallitukselle käsitellä ja valmistella sellaisia toimivan johdon nimityskysymyksiä, jotka tulevat hallituksen päätettäviksi. Hallituksen jäsenet Nimi Asema hallituksessa Syntynyt Heikki Bergholm Eero Hautaniemi Hille Korhonen Laura Lares Sakari Lassila Miikka Maijala Puheenjohtaja Jäsen, varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen 1956 1965 1961 1966 1955 1967 Hallituksen jäseneksi 2008 2007 2009 2014 2011 2010 Seuraavassa on esitetty lyhyt kuvaus Lassila & Tikanojan hallitukseen kuuluvista henkilöistä: Heikki Bergholm diplomi-insinööri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011 ja jäsen vuodesta 2008, palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2011 ja jäsen vuodesta 2010, riippumaton jäsen Keskeinen työkokemus: Suominen Yhtymä Oyj: toimitusjohtaja 2002–2006 Entinen Lassila & Tikanoja Oyj: toimitusjohtaja 1998–2001, varatoimitusjohtaja 1997–1998, yhtymän tulosyksiköiden toimitusjohtaja 1986–1997 Lassila & Tikanoja Oy: talousjohtaja 1985–1986 Teollistamisrahasto Oy: tutkija ja kehityspäällikkö 1980–1985 Muut hallitusjäsenyydet: Solidium Oy (2013–), Lakan Betoni Oy (1986–, pj.), Maillefer International Oy (2010–2014), Seniorirahasto Oy (2010– ), Sydäntutkimussäätiö (2013–), Sukuyhdistys Yrjö-Koskinen R.y. (2013–), Oy Ankkalampi-ankdammen Ab (2012–), Institutum Romanum Finlandiae (2011–), Etua Oy (2008–), Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys Ry (2005–), Henna Ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö Ars Fennica (2005–), Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö (2003–), MB Rahastot Oy (2002–), Ikaalisten Kylpylä Holding Oy (2010–2014), Forchem Oy (2007–2013), Componenta (2003–2012, pj.), L&T Recoil Oy (2010–2012, pj.), Helsingin pörssiklubi ry (2003–2010), Kemira Oyj (2004–2007), Pohjola-Yhtymä Oyj (2003–2005), Sponda Oyj (1998–2004) ja Suominen Yhtymä Oyj (2006–2011) Eero Hautaniemi kauppatieteiden maisteri Oriola-KD Oyj:n toimitusjohtaja 2006– Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2011 ja jäsen vuodesta 2007, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2011 ja jäsen vuodesta 2009, riippumaton jäsen Keskeinen työkokemus: GE Healthcare Finland Oy: toimitusjohtaja 2004–2005 GE Healthcare IT: Oximetry, Supplies and Accessories -liiketoiminnan johtaja 2003–2004 Instrumentarium Oyj: asiantuntija- ja johtotehtäviä 1990–2003 Muut hallitusjäsenyydet: Ecostream Oy (2012–2013), L&T Recoil Oy (2010–2012), Nurminen Logistics Oyj (2009–2012) 58 (78) Hille Korhonen tekniikan lisensiaatti Alko Oy:n toimitusjohtaja 2013– Hallituksen jäsen vuodesta 2009, palkitsemisvaliokunnan jäsen vuodesta 2010, riippumaton jäsen Keskeinen työkokemus: Fiskars Oyj Abp: tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja 2008–2012, Iittala-konsernin Group Director, Operations 2003–2009 Maailmanlaajuisten toimitusketjujen strategioihin ja prosesseihin liittyviä johtotehtäviä Nokia Oyj:ssä 2000–2003, Nokia Networksissä 1998–2000 ja Nokia Mobile Phonesissa 1996–1997 Outokumpu Copper: logistiikan ja markkinoinnin kehitykseen liittyviä tehtäviä 1993–1996 Muut keskeisimmät hallitusjäsenyydet: Nokian Renkaat Oyj (2006–), Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö (hallintoneuvoston jäsen 2014–), Kaupan liitto (2014–), Rahapaja (2008–2010) Laura Lares tekniikan tohtori Woimistamo Oy:n toimitusjohtaja 2012– Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2014, riippumaton jäsen Keskeinen työkokemus: Kalevala Koru Oy & Lapponia Jewelry Oy: toimitusjohtaja 2007–2012 UPM Kymmene Oyj: Puutuote-toimialan myyntijohtaja ja liiketoiminnan kehitys- ja henkilöstöjohtaja 2004–2006. Muut keskeisimmät hallitusjäsenyydet: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (2009–), Woikoski Oy (2012–), Aalef Oy (2013–), Kr-tiimi Oy (2013–), Kinkaronkka Oy (2014–) Sakari Lassila kauppatieteiden maisteri Indcrea Oy:n toimitusjohtaja, hallituksen jäsen ja osakas Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2011, riippumaton jäsen Keskeinen työkokemus: Cupori Group Oy:n johtoryhmä 2008–2014, Cupori AB:n toimitusjohtaja 2012-2014 Carnegie Investment Bank AB, Finland Branch: johtotehtäviä 2002–2005 Alfred Berg Finland Oyj: investointipankkitoiminnan johtotehtäviä 1994–2002 Citibank Oy: yrityspankin vastaava johtaja 1991–1994 Suomen Yhdyspankki Oy: esimies- ja johtotehtäviä 1983–1991 Muut keskeisimmät hallitusjäsenyydet: Evald ja Hilda Nissin Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja (jäsen 1987–), Aplagon Oy, hallituksen puheenjohtaja (2009–) Miikka Maijala diplomi-insinööri Clinius Oy:n toimitusjohtaja 2006– Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2010, riippumaton jäsen Keskeinen työkokemus: GE Healthcare Finland Oy: Business Segment Manager 2004–2006 59 (78) Instrumentarium Oyj (nyk. GE Healthcare Finland Oy): Director, Business Development 2000–2004 Instrumentarium Oyj: myynnin, markkinoinnin ja taloushallinnon esimies- ja johtotehtäviä 1992–2000 Hallituksen jäsenten palkkiot ja etuudet Hallituksen jäsenille on maksettu vuosipalkkiot tilikausilta 2011–2013 siten, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia on maksettu Yhtiön hallussa olevina tai, mikäli tämä ei ole ollut mahdollista, markkinoilta hankittavina Lassila & Tikanojan osakkeina ja 60 prosenttia palkkiosta on maksettu rahana. Myös tilikauden 2014 osalta sovelletaan vastaavaa menettelyä maksettaessa hallituksen jäsenille vuosipalkkiota. Tilikausilla 2011–2013 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita ja muita etuuksia seuraavasti: Palkkiot (euroa) Nimi Heikki Bergholm Eero Hautaniemi Hille Korhonen Laura Lares Sakari Lassila Miikka Maijala Matti Kavetvuo Juhani Lassila Hallituksen palkkiot yhteensä 2011 2012 2013 69 750 40 450 35 750 33 750 35 250 45 300 2 100 262 350 66 650 45 200 33 750 34 250 34 250 64 050 45 000 34 250 36 450 36 250 214 100 216 000 Kokouspalkkiot, euroa/kokous puheenjohtaja/hallituksen kokous puheenjohtaja/valiokunnan kokous jäsenet/hallituksen ja valiokunnan kokoukset 2011 1 000 700 500 2012 1 000 700 500 2013 1 000 700 500 2014 1 000 700 500 Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja todellisten kulujen mukaisiin matkakulujen korvauksiin. Hallituksen jäsenten puolesta ei ole maksettu vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja vuonna 2014. Hallituksen jäsenten osakeomistus ja optiot Hallituksen jäsenten henkilökohtaisesti omistamien Lassila & Tikanojan osakkeiden lukumäärä tämän Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä oli yhteensä 919 280 kappaletta, joka edusti Lassila & Tikanojan koko osake- ja äänimäärästä noin 2,4 prosenttia. Hallituksen jäsenet eivät omista Lassila & Tikanojan optio-oikeuksia. Hallituksen jäsenten lähipiiriksi luokiteltavat tahot eivät omista Yhtiön osakkeita. Alla on listattu hallituksen jäsenten Lassila & Tikanojan osakkeiden omistus: Nimi Heikki Bergholm Eero Hautaniemi Hille Korhonen Laura Lares Sakari Lassila Miikka Maijala Yhteensä Asema hallituksessa Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Osakkeita 820 000 11 620 5 033 719 10 002 71 906 919 280 60 (78) Hallituksen jäseniä koskevat muut tiedot Hallituksen jäsenillä ei ole eturistiriitoja, jotka koskisivat heidän asemaansa Lassila & Tikanojan hallituksen jäsenenä ja heidän yksityisiä etujaan tai heidän muita tehtäviään. Hallituksen jäsenten osakeomistus Lassila & Tikanojassa on ilmoitettu Rekisteröintiasiakirjan kohdassa ”Hallinto, johto ja työntekijät – Lassila & Tikanojan hallitus – Hallituksen jäsenten osakeomistus ja optiot”. Hallituksen jäsenet eivät ole olleet tämän Rekisteröintiasiakirjan päivämäärää edeltävän viiden (5) vuoden aikana osallisena konkursseissa tai selvitystiloissa minkään yhtiön tai yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenen asemassa. Hallituksen jäsenillä ei ole tuomioita petoksesta, kavalluksesta, varkaudesta, verorikoksesta tai -rikkomuksesta, avustusrikoksesta tai -rikkomuksesta, kiristyksestä, elinkeinorikoksesta, kätkemis- tai rahanpesurikoksesta, väärennysrikoksesta, velallisen rikoksesta, ympäristörikoksesta, arvopaperimarkkinarikoksesta tai muusta liiketoimintaan tai taloudellisen edun tavoitteluun liittyvästä rangaistavasta teosta viimeisen viiden (5) vuoden aikana. Mitkään oikeus-, hallinto- tai muut vastaavat viranomaistahot eivät ole esittäneet viimeisen viiden (5) vuoden aikana hallituksen jäseniä kohtaan virallisia syytöksiä eikä hallituksen jäsenille ole annettu määräystä tai kieltoa, jonka mukaan joku hallituksen jäsenistä ei voisi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä tai muutoin hoitaa tai harjoittaa liiketoimintaa. Yhtiö noudattaa sisäpiiriohjetta, jonka mukaan sisäpiiriin kuuluvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa Yhtiön osakkeilla neljän viikon aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista. Lassila & Tikanojan johto Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana toimii Pekka Ojanpää. Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä Osakeyhtiölain säännösten mukaisesti ja vastaa strategiaprosessista. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Lassila & Tikanojan johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan ja talousjohtaja Timo Leinosen lisäksi toimialajohtajat Petri Salermo, Ville Rantala ja Petri Myllyniemi sekä henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, kehitysjohtaja Tuomas Mäkipeska ja hankintajohtaja Antti Tervo. Nimi Asema tai vastuualue Pekka Ojanpää Timo Leinonen Petri Salermo Ville Rantala Petri Myllyniemi Kirsi Matero Tuomas Mäkipeska Antti Tervo Toimitusjohtaja Talousjohtaja Toimialajohtaja Toimialajohtaja Toimialajohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hankintajohtaja Syntynyt Palveluksessa vuodesta 1966 2011 1970 2013 1970 2001 1971 2009 1964 2013 1968 2012 1978 2012 1978 2012 Seuraavassa on esitetty lyhyt kuvaus Lassila & Tikanojan johtoryhmään kuuluvista henkilöistä: Pekka Ojanpää kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja vuodesta 2011 Keskeinen työkokemus: Kemira Oyj: Kunta ja teollisuus -segmentistä vastaava johtaja 2008–2011, Kemira Specialty -liiketoiminta-alueen johtaja 2006–2008 ja osto- ja logistiikkajohtaja 2005–2006 Nokia Oyj: hankintajohtaja 2001–2004, Nokia Hungaryn toimitusjohtaja 1998–2001, myynnin ja logistiikan päällikkötehtävissä Nokia Mobile Phonesissa 1994–1998 61 (78) Muut keskeisimmät tehtävät: Technopolis Oy: hallituksen jäsen (2014–), Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö: hallintoneuvoston jäsen (2012– ), Kiinteistötyönantajat ry: hallituksen jäsen (2013–), Suomen Tenniksen Tukisäätiö (2014–), Mediverkko Yhtymä Oy 2013–2014), Sievo Oy (2007–2011) Timo Leinonen hallintotieteiden maisteri Talousjohtaja vuodesta 2013 Keskeinen työkokemus: Ixonos Oyj: talousjohtaja 2008–2012 Suomen Terveystalo Oyj: talousjohtaja 2006–2008 Tieto-X Oyj: talousjohtaja 2002–2006, business controller 2000–2002 APT Sijoitus Oy: taloudellinen neuvonantaja 1999–2000 Uudenmaan verovirasto: verotarkastaja 1998–1999 Muut keskeisimmät tehtävät: Markkinointitoimisto Ööö: hallituksen puheenjohtaja (2008–2014),Tamtop Oy: hallituksen puheenjohtaja (2011–2013), Euversum Oy: hallituksen jäsen (2011–), Fair Value Consulting Oy: hallituksen puheenjohtaja (2007–) Petri Salermo merkonomi Toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut vuodesta 2013 Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj: liiketoimintajohtaja, Ympäristöpalvelut 2009–2012, myyntijohtaja, Ympäristöpalvelut 2003– 2009, myyntipäällikkö, Ympäristöpalvelut 2001–2003 Europress Oy: myyntijohtaja 1998–2001, myynnin päällikkötehtävät 1995–1998 Ville Rantala kauppatieteiden maisteri Toimialajohtaja, Teollisuuspalvelut vuodesta 2013 ja toimialajohtaja, Uusiutuvat energialähteet vuodesta 2011 Keskeinen työkokemus: Lassila & Tikanoja Oyj: talousjohtaja 2009–23.1.2013, toimitusjohtaja 13.6.–31.10.2011 L&T Biowatti Oy: toimitusjohtaja 2011–2012 Suunto Oy: talousjohtaja (Director, Finance and Business Development) 2007–2009 UPM-Kymmene Oyj: talousjohtaja Hieno- ja erikoispaperit -toimialalla 2006–2007, business controller 2002–2006, controller 2000–2002 Salomon Sport Finland Oy: talouspäällikkö 1999–2000 Muut keskeisimmät tehtävät: L&T Recoil Oy: hallituksen jäsen (2010–2012) Petri Myllyniemi kauppatieteiden maisteri Toimialajohtaja, Kiinteistöpalvelut vuodesta 2013 Keskeinen työkokemus: ISS Palvelut Oy: liiketoimintajohtaja, Uudenmaan asiakkaat 2011–2012, liiketoimintajohtaja Tekninen Palvelu ja Rakennuttaminen -toimialoilla 2005–2011 Are Oy: varatoimitusjohtaja, toimialajohtaja, huoltoliiketoiminta 1999–2005, huoltopäällikkö 1995–1999, päällikkö- ja suunnittelutehtävissä Onninen-Termo Oy:ssä 1989–1994 62 (78) Kirsi Matero kauppatieteiden maisteri Henkilöstöjohtaja vuodesta 2012 Keskeinen työkokemus: Atria Oyj: henkilösjohtaja 2010–2011 Pfizer Oy: henkilöstöjohtaja 2007–2010 Nokia Mobile Phones: henkilöstöpäällikkö 2004–2007 Nokia Mobile Phones ja Nokia Networks: henkilöstöpäällikkö, henkilöstön kehittämisasiantuntija 1998–2003 Adulta Oy: ohjelmapäällikkö 1996–1998 Shell Oil Products: tuotepäällikkö 1994–1995 Tuomas Mäkipeska kauppatieteiden maisteri Kehitysjohtaja vuodesta 2012 Keskeinen työkokemus: Deloitte: liikkeenjohdon konsultti, Strategy & Operations 2005–2012 Fiskars Oyj: projektipäällikkö 2004–2005 Rieter Automotive Management AG: markkina-analyytikko 2003 Tapiola-ryhmä: talousassistentti 2000–2002 Antti Tervo kauppatieteiden maisteri Hankintajohtaja vuodesta 2012 Keskeinen työkokemus: Siemens, Luoteis-Eurooppa: Head of Commodity Management 2009–2012, projektijohtaja, hankinta & toimitusketjun hallinta 2008–2009 Siemens Oy: hankintajohtaja 2005–2009, hankintapäällikkö 2003–2005, konsultti, toimitusketjun hallinta 2001–2003 Johtoryhmän toiminta Konsernin operatiivisen johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa Yhtiön liiketoiminnan johtamisessa. Toimitusjohtaja valitsee ja hallitus nimittää toimitusjohtajan esityksestä operatiivisen johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa sekä lisäkokouksiin tarvittaessa. Johtoryhmän kokous voidaan pitää myös video- tai puhelinneuvotteluna. Johtoryhmä muun muassa valmistelee kuukausiraportit, investoinnit, konserniohjeet ja -politiikat, pitkän tähtäimen suunnitelmat ja 12 seuraavaa kuukautta koskevat toimintasuunnitelmat sekä tilinpäätöksen hallituksen päätettäviksi. Johdon palkkiot ja etuudet Johdon palkat ja muut etuudet sekä kannustinjärjestelmät Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan välittömien alaisten palkoista, palkkioista ja muista eduista päättää hallitus. Hallituksella on palkitsemisvaliokunta, jonka tehtävänä on muun muassa käsitellä ja valmistella muita johdon ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä kysymyksiä ja tehdä näitä koskevia esityksiä hallitukselle. Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta sekä osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkkeen suuruus määräytyvät Suomen normaalin TYEL-lainsäädännön mukaisesti. Toimitusjohtajalle maksettiin tilikauden 2013 aikana palkkaa, luontoisetuja ja tulospalkkioita yhteensä 708 000 euroa, tilikauden 2012 aikanaa 396 000 euroa. Yhtiön toimitusjohtajana toimi 13.6.2011 asti Jari Sarjo. Sarjon palkka vuonna 63 (78) 2011 oli 187 000 euroa. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Ville Rantala 13.6.–31.10.2011. Rantalan palkka tältä ajalta oli 63 000 euroa, joka sisältää palkan luontoisetuineen. Yhtiön toimitusjohtajana aloitti 1.11.2011 Pekka Ojanpää. Ojanpään palkka vuonna 2011 oli 66 000 euroa, joka sisältää palkan luontoisetuineen. Johtoryhmän jäsenille tilikaudella 2013 maksettu korvaus koostui kuukausipalkasta ja muista työsopimuksella sovituista eduista sekä hallituksen päättämistä kyseisten tilikausien tuloksien perusteella maksettavista palkkioista, jotka perustuivat Yhtiön operatiiviseen liikevoittoon ja EVA-tulokseen. Lassila & Tikanojan johtoryhmän jäsenille maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen olivat tilikaudella 2013 yhteensä 1 092 000 euroa, tilikaudella 2012 913 000 euroa ja tilikaudella 2011 794 000 euroa. Toimitusjohtajalle maksetut palkat eivät sisälly johtoryhmälle maksettujen palkkojen ja palkkioiden yhteismääriin. Hallitus päättää Yhtiön johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta ja kannustimista palkitsemisvaliokunnan esityksestä. Tulospalkkiojärjestelmä Yhtiöllä on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus hyväksyy vuosittain etukäteen. Tulospalkkion suuruus perustuu operatiivisen toiminnan liikevoittoon ja se vastaa enintään 3–6 kuukauden palkkaa palkkion saajan tehtävästä riippuen. Päätöksen palkitsemisesta tekee hallitus palkitsemisvaliokunnan esityksen perusteella. Kannustinjärjestelmä Osakepohjainen kannustinohjelma 2014 Lassila & Tikanojan hallitus päätti 18.12.2013 vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta osana avainhenkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Ohjelman ansaintajakso alkoi 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2014. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavana kalenterivuonna. Palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Vuodelta 2014 maksettava mahdollinen palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen. Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista. Kannustinohjelman perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta palkkiosuorituksen jälkeen. Myös tämän jälkeen johtoryhmän jäsenen on omistettava osakkeita vähintään puolen vuoden ja muiden kolmen kuukauden bruttopalkan arvosta työsuhteen päättymiseen saakka. Ohjelman perusteella voidaan luovuttaa yhteensä enintään 39 105 Lassila & Tikanojan osaketta. Palkkiona mahdollisesti luovutettavat osakkeet jaetaan yhtiön omistamista omista osakkeista. Ohjelman piiriin kuuluu 10 henkilöä. Osakepohjainen kannustinohjelma 2013 Lassila & Tikanojan hallitus päätti 17.12.2012 vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta osana avainhenkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Ohjelman ansaintajakso alkoi 1.1.2013 ja päättyi 31.12.2013. Palkkio maksettiin osittain osakkeina ja osittain rahana. Vuodelta 2013 maksettu palkkio perustui konsernin EVA-tulokseen. Kannustinohjelman perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta palkkiosuorituksen jälkeen. Myös tämän jälkeen johtoryhmän jäsenen on omistettava osakkeita vähintään puolen vuoden ja muiden kolmen kuukauden bruttopalkan arvosta työsuhteen päättymiseen saakka. Ohjelman perusteella voitiin luovuttaa yhteensä enintään 53 300 Lassila & Tikanojan osaketta. Palkkiona luovutettavat osakkeet jaetaan yhtiön omistamista omista osakkeista. Ohjelman piiriin kuului 10 henkilöä. Ohjelman puitteissa luovutettiin 35 818 osaketta vuodelta 2013. 64 (78) Pitkän aikavälin optiojärjestelmät Yhtiöllä ei ole voimassaolevia optiojärjestelmiä. Irtisanomisajat ja irtisanomiskorvaukset Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Mikäli Yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan. Lassila & Tikanojan johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on 6 kuukautta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistus Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten henkilökohtaisesti ja heidän lähipiirinsä omistamien Lassila & Tikanojan osakkeiden lukumäärä Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä oli yhteensä 69 452 kappaletta, joka edusti Lassila & Tikanojan koko osake- ja äänimäärästä noin 0,2 prosenttia. Alla on listattu toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten ja heidän lähipiirinsä Lassila & Tikanojan osakkeiden omistus: Nimi Pekka Ojanpää Timo Leinonen Petri Salermo Ville Rantala* Petri Myllyniemi Kirsi Matero Tuomas Mäkipeska Antti Tervo Asema tai vastuualue Toimitusjohtaja Talousjohtaja Liiketoimintajohtaja Liiketoimintajohtaja Liiketoimintajohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hankintajohtaja Yhteensä Osakkeita 23 527 2 821 6 550 21 200 4 368 3 384 2 964 2 664 69 452 *Ville Rantalan lähipiiri omistaa yhteensä 1 974 Yhtiön osaketta. Johtoa koskevat muut tiedot Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole eturistiriitoja, jotka koskisivat heidän asemaansa Lassila & Tikanojan johtajina ja heidän yksityisiä etujaan tai heidän muita tehtäviään. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistus Lassila & Tikanojassa on ilmoitettu edellä Rekisteröintiasiakirjan kohdassa ”Yhtiö, hallinto, johto ja työntekijät – Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten osakeomistus ja optiot”. Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet eivät ole olleet tämän Rekisteröintiasiakirjan päivämäärää edeltävien viiden (5) vuoden aikana osallisena konkursseissa tai selvitystiloissa tavanomaisia vapaaehtoisia konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi toteutettuja yhtiöiden purkamisia lukuun ottamatta, minkään yhtiön tai yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenen asemassa. Toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ole tuomioita petoksesta, kavalluksesta, varkaudesta, verorikoksesta tai rikkomuksesta, avustusrikoksesta tai -rikkomuksesta, kiristyksestä, elinkeinorikoksesta, kätkemis- tai rahanpesurikoksesta, väärennysrikoksesta, velallisen rikoksesta, ympäristörikoksesta, arvopaperimarkkinarikoksesta tai muusta liiketoimintaan tai taloudellisen edun tavoitteluun liittyvästä rangaistavasta teosta viimeisen viiden (5) vuoden aikana. Mitkään oikeus-, hallinto- tai muut vastaavat viranomaistahot eivät ole esittäneet viimeisen viiden (5) vuoden aikana toimitusjohtajaa ja johtoryhmän jäseniä kohtaan virallisia syytöksiä eikä edellä mainituille ole annettu määräystä tai kieltoa, jonka mukaan joku heistä ei voisi toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä tai muutoin hoitaa tai harjoittaa liiketoimintaa. Yhtiö noudattaa sisäpiiriohjetta, jonka mukaan sisäpiiriin kuuluvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa Yhtiön osakkeilla neljän viikon aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista. 65 (78) Lähipiiriliiketoimet Lassila & Tikanojan lähipiiriin kuuluvat sen tytär- ja osakkuusyhtiöt, hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja sekä L&T-sairauskassa. Liiketapahtumat yhteisyritysten kanssa tapahtuivat käyvin markkinahinnoin. Yhtiö on maksanut tukimaksuja L&T-sairauskassalle tilikaudella 2013 yhteensä 786 000 euroa ja tilikaudella 2012 780 000 euroa. Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia. Tavanomaisia konsernin sisäisiä liiketoimia lukuun ottamatta Lassila & Tikanoja ei ole tehnyt lähipiirinsä kanssa muita merkittäviä liiketoimia tai vastaavia järjestelyjä kuluvalla tilikaudella eikä 31.12.2013, 31.12.2012 tai 31.12.2011 päättyneillä tilikausilla. Lassila & Tikanojan hallituksen ja johdon palkat ja muut työsuhde-etuudet on käsitelty tämän Rekisteröintiasiakirjan kohdissa ”Yhtiö, hallinto, johto ja työntekijät – Hallituksen jäsenten palkkiot ja etuudet” ja ”Johdon palkkiot ja muut etuudet”. Tilintarkastajat Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä Yhtiön tilintarkastajana oleva KHT-yhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Lasse Holopainen on tarkastanut Yhtiön konsernitilinpäätökset 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneiltä tilikausilta. KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Heikki Lassila on tarkastanut Yhtiön konsernitilinpäätöksen 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta. Tilintarkastuskertomukset 31.12.2013, 31.12.2012 ja 31.12.2011 päättyneiltä tilikausilta sisältyvät Rekisteröintiasiakirjaan viittaamalla. Henkilöstön määrä maittain Koko- ja osa-aikaiset yhteensä Palveluksessa tilikauden lopussa Suomi Latvia Ruotsi Venäjä Yhteensä 2013 7 088 939 582 238 8 847 2012 7 035 912 783 232 8 962 2011 7 381 895 838 243 9 357 Lassila & Tikanoja -konsernin palveluksessa oli 30.6.2014 yhteensä 8 451 henkilöä, kun ajankohtana 30.6.2013 Lassila & Tikanoja -konsernin palveluksessa oli yhteensä 9 567 henkilöä. 66 (78) OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Yleistä Lassila & Tikanojan rekisteröity osakepääoma Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä on 19 399 437 euroa ja rekisteröity osakkeiden lukumäärä on 38 798 874 osaketta. Kaikki osakkeet on maksettu. Yhtiöjärjestyksessä ei ole rajoitettu osakkeiden lukumäärää eikä Lassila & Tikanojan osakkeella ole nimellisarvoa. Lassila & Tikanojalla on yksi osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet. Valtuutukset osakeanteihin, optioihin tai erityisiin oikeuksiin Valtuutus 19.3.2014 Yhtiön varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä uusien tai Yhtiön hallussa mahdollisesti olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta. Määrä vastaa noin 5,2 prosenttia Yhtiön koko osakemäärästä yhtiökokouskutsun julkaisupäivän mukaisella osakemäärällä laskettuna. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden Yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, Yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista Yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Valtuutuksen on voimassa 18 kuukautta sen antamisesta lukien. Valtuutus 12.3.2013 Yhtiön varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä uusien tai Yhtiön hallussa mahdollisesti olevien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 500 000 osaketta. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden Yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, Yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista Yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Valtuutus on voimassa 12.9.2014 saakka. 67 (78) Osakkeiden lukumäärän muutokset 1.1.2014 Omien osakkeiden luovutus................. Omien osakkeiden luovutus................. 30.6.2014 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1000 kpl Osakepääoma, miljoonaa euroa Ylikurssirahasto, miljoonaa euroa Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, miljoonaa euroa Omat osakkeet, miljoonaa euroa Yhteensä, miljoonaa euroa 38 707 19,4 - 0,3 -1,1 18,6 0,5 0,5 36 5 38 747 19,4 - 0,3 0,1 -0,5 0,1 19,2 1.1.2013 Omien osakkeiden luovutus................. Pääoman palautus Omien osakkeiden luovutus................. Pääoman palautus Osakeperusteisten etuuksien kirjaaminen kuluksi ............ 31.12.2013 38 692 19,4 - 29,4 -1,4 47,4 0,2 0,2 -23,3 0,1 0,1 -5,8 38 707 19,4 - -0,1 0,3 -1,1 -0,1 18,6 1.1.2012 Pääoman palautus 38 685 19,4 - 50,7 -1,4 68,7 10 -23,2 5 -5,8 -21,3 -21,3 -0,0 -0,0 Maksamaton pääoman palautus ....... Omien osakkeiden vastikkeeton luovutus ......................... 31.12.2012 1.1.2011 Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Omien osakkeiden hankinta ................ Ylikurssirahaston siirto sijoitetun vapaan oman pää- 7 38 692 19,4 - 38 738 19,4 50,7 -1,4 47,4 -0,8 69,2 -3 -0,0 -0,0 -5 -0,1 -0,1 -7 -0,1 -0,1 -5 -0,1 -0,1 -6 -0,1 -0,1 -4 -0,0 -0,0 -3 -0,0 -0,0 -3 -0,0 -0,0 -4 -0,0 -0,0 -8 -0,1 -0,1 -5 -0,1 -0,1 -50,7 68 (78) 29 381 50,7 0,0 oman rahastoon .... 31.12.2011 38 685 19,4 - 50,7 -1,4 68,7 Omat osakkeet Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä Lassila & Tikanojalla oli hallussaan Yhtiön omia osakkeita yhteensä 51 409 kappaletta, joiden kirjanpitoarvo on 536 308 euroa. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Lassila & Tikanojan tytäryhtiöillä ei ole hallussaan Yhtiön omia osakkeita. Optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin Yleistä Rekisteröintiasiakirjan päivämääränä Yhtiöllä ei ole voimassaolevaa optio-ohjelmaa. 2013 kpl Keskimääräinen merkintähintä, euroa, 2012 kpl Keskimääräinen merkintähinta, euroa 2011 kpl Keskimääräinen merkintähinta, euroa Tilikauden alussa avainhenkilöille allokoituja optioita - - 168 000 16,20 368 000 22,03 Kaudella myönnetyt - - - - - - Kaudella menetetyt - - - - - - Toteutuneet - - - - - - Rauenneet - - 168 000 16,20 200 000 26,80 Ulkona olevat tilikauden lopussa - - 0 0 168 000 16,20 Toteutettavissa olevat tilikauden lopussa - - 0 - 168 000 16,20 69 (78) Lassila & Tikanojan osakkeenomistajat Lassila & Tikanojan osakasluettelossa on ollut 27.8.2014 yhteensä 9 758 osakkeenomistajaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Lassila & Tikanojan kymmenen (10) suurinta osakkeenomistajaa 27.8.2014 tilanteen mukaan: Osakkeenomistaja 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Evald ja Hilda Nissin Säätiö Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Nordea-rahastot Maijala Juhani Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Tapiola-ryhmä Bergholm Heikki Maijala Mikko Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 10 suurinta omistajaa yhteensä Hallintarekisteröidyt yhteensä Muut kuin mainitut yhteensä Yhteensä Kappaletta Prosenttia 2 413 584 2 181 238 1 912 417 1 529 994 1 362 803 876 270 820 000 720 000 614 073 600 690 6,22 5,62 4,93 3,94 3,51 2,26 2,11 1,86 1,58 1,55 13 031 069 6 769 784 18 998 021 38 798 874 33,59 17,45 48,97 100,00 Osakassopimukset Lassila & Tikanojan tiedossa ei ole osakkeenomistajien tai Lassila & Tikanojan ja sen osakkeenomistajien välisiä Lassila & Tikanojan osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön Lassila & Tikanojassa taikka muita omistukseen ja äänivallan käyttöön Lassila & Tikanojassa liittyviä sopimuksia tai järjestelyjä, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan Lassila & Tikanojan osakkeiden arvoon. Osakkeenomistajien oikeuksien muuttaminen Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajien oikeuksia voidaan muuttaa yhtiöjärjestystä muuttamalla. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää yhtiökokouksen päätöstä, jota vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja annetuista äänistä on kannattanut. Lassila & Tikanojalla on yksi (1) osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen siten, että samanlajisten osakkeiden oikeuksien suhde muuttuu, vaatii kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen tai yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevan päätöksen lisäksi niiden suostumuksen, joiden osakkeita muutos koskee. Yhtiökokoukset Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksissa päätösvaltaa yhtiön asioissa. Lassila & Tikanojan yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä ja se pidetään Yhtiön kotipaikassa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Lassila & Tikanojan yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava Yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallituksen niin päättäessä Yhtiö voi samassa määräajassa julkaista tiedon yhtiökokouksen ajasta ja paikasta sekä Yhtiön internetsivujen osoitteen sanomalehdessä. Osakkeenomistajien on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava Yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Yhtiökokoukseen osallistumaan ja äänioikeuttaan käyttämään ovat Osakeyhtiölain mukaisesti oikeutettuja ne osakkeenomistajat, jotka on arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain mukaisesti merkitty osakkeenomistajiksi Euroclear Finland Oy:n (”Euroclear”) pitämään osakasluetteloon kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta. Jos hallintarekisteröi70 (78) tyjen osakkeiden omistaja haluaa käyttää yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee pyytää, että hänet merkitään tilapäisesti Euroclearin ylläpitämään osakasluetteloon ja merkintä rekisteröidään osakasluetteloon kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouksen päätösvaltaisuus ei edellytä tiettyä osallistujamäärää. Varsinaisten yhtiökokousten lisäksi voidaan pitää tarvittaessa ylimääräisiä yhtiökokouksia. Päätettävästä asiasta riippuen sovelletaan määräenemmistösäännöksiä Osakeyhtiölain mukaisesti, kuten kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiökokouksen päätösvaltaisuuden edellytykseksi ei Osakeyhtiölaissa tai Yhtiön yhtiöjärjestyksessä ole asetettu tiettyä osallistujamäärää. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi kirjallisesti pyytää Yhtiön hallitukselta, että hänen esittämänsä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluva asia käsitellään seuraavassa yhtiökokouksessa. Mikäli osakkeenomistaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia Yhtiön osakkeista, tai Yhtiön tilintarkastaja vaatii tietyn asian käsittelemistä, on hallituksen kutsuttava viipymättä yhtiökokous koolle. Lunastusvelvollisuus Lassila & Tikanojan yhtiöjärjestyksessä ei ole lunastuslauseketta. Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan, jonka osuus kasvaa yli kolmeen kymmenesosaan (3/10) tai puoleen (1/2) yhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake tai osakkeeseen oikeuttava arvopaperi on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on tehtävä käypään hintaan perustuva julkinen ostotarjous kaikista muista yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja yhtiön liikkeeseen laskemista sen osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista (pakollinen ostotarjous). Arvopaperimarkkinalain mukaan pakollista ostotarjousta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli yllä mainittu raja on ylittynyt vapaaehtoisen ostotarjouksen seurauksena edellyttäen, että alkuperäinen vapaaehtoinen ostotarjous on tehty yhtiön kaikista äänioikeuteen oikeuttavista arvopapereista. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on yli 90 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet (lunastusoikeus). Lisäksi osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa edellä kuvatulla tavalla, on vastaavasti oikeus vaatia enemmistöomistajalta osakkeidensa lunastamista (enemmistöomistajan lunastusvelvollisuus). Äänioikeus Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Mikäli hallintarekisteröityjen osakkeiden omistaja haluaa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää äänioikeuttaan, hänen tulee rekisteröidä osakkeet väliaikaisesti omiin nimiinsä viimeistään kymmenen päivää ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouksissa päätökset tehdään yleensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kuitenkin eräät päätökset, kuten yhtiöjärjestyksen muutokset, osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeaminen osakeannin yhteydessä ja eräissä tapauksissa päätökset yhtiön sulautumisesta tai purkamisesta, edellyttävät vähintään kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä sekä kokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi tietyt päätökset, kuten yhtiöjärjestyksen muuttaminen siten, että samanlajisten osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan ja yhtiön tai sen osakkeenomistajien lunastusoikeuksia lisätään, vaativat kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen tai, kun muutos kohdistuu ainoastaan tiettyjen osakkeenomistajien oikeuksiin, kyseisen muutoksen toteuttamiseen vaaditaan soveltuvan enemmistövaatimuksen lisäksi kaikkien niiden osakkeenomistajien suostumus, joiden osakkeita muutos koskee. Lassila & Tikanojan yhtiöjärjestyksen mukaan kukaan osakkeenomistaja ei saa äänestää yhtiökokouksessa enemmällä kuin viidennellä osalla (1/5) yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Osingot ja muu voitonjako Suomessa vallitsevan käytännön mukaan suomalaisten yhtiöiden osakkeille maksetaan osinkoa pääsääntöisesti vain kerran vuodessa, ja osinkoa voidaan maksaa vasta yhtiökokouksen vahvistettua yhtiön tilinpäätöksen ja päätettyä osingonjaosta yhtiön hallituksen osingonjakoehdotuksen perusteella. Näin ollen osingonjako edellyttää osakkeenomistajien enemmistöpäätöstä yhtiön yhtiökokouksessa. Osakeyhtiölain mukaan osingonjako voi perustua myös muuhun kuin viimeksi päättyneen tilikauden tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Yhtiö voi jakaa kuluvan vuoden voittoon perustuvia osavuosiosinkoja, mikäli osinkojen jako perustuu kesken tilikauden laadittuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Yhtiökokous voi päätöksellään, jossa määrätään jaon enimmäismäärä, valtuuttaa hallituksen päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun. 71 (78) Osakeyhtiölain mukaan oma pääoma jaetaan sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Jaolla on merkitystä määritettäessä jakokelpoisten varojen määrää. Sidottu oma pääoma koostuu osakepääomasta, kirjanpitolain mukaisesta arvonkorotusrahastosta, käyvän arvon rahastosta, uudelleenarvostusrahastosta sekä ylikurssi- ja vararahastoista. Muut oman pääoman rahastot kuuluvat vapaaseen omaan pääomaan. Osinko voi olla enintään jakopäätöksen perusteena olevan vahvistetun tilinpäätöksen osoittamien jakokelpoisten varojen suuruinen. Varoja ei kuitenkaan saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Jakokelpoiset varat sisältävät tilikauden voiton, edellisiltä tilikausilta kertyneet voittovarat ja yhtiön muut vapaan oman pääoman erät, joista on vähennetty taseen osoittama tappio sekä määrä, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamatta. Konsernin emoyhtiö ei voi jakaa osinkoina enempää kuin emoyhtiön viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen jakokelpoisten varojen määrän. Osakeyhtiölain mukaan voitonjako saa perustua myös emoyhtiön alkaneen tai meneillään olevan tilikauden vahvistettuun taseeseen, ja näin ollen väliosinkoja voidaan jakaa meneillään olevan tilikauden tuloksen perusteella. Päätettäessä voiton jakamisesta on kuitenkin osakeyhtiölain säännösten ohella otettava huomioon yhtiön taloudellisen aseman merkittävät muutokset, jotka ovat tapahtuneet viimeisimmän taseen vahvistamisen jälkeen. Osingon määrä ei saa ylittää hallituksen osingonjakoehdotuksen mukaista määrää, elleivät osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa vaadi ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä. Mikäli edellä mainittu vaatimus esitetään, edellä määriteltyjen jakokelpoisten varojen rajoissa osinkona on jaettava vähintään puolet edellisen tilikauden voitosta, josta vähennetään yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävä määrä tai enintään edellä määriteltyjen jakokelpoisten varojen määrä sen mukaan, kumpi on alempi. Osakkeenomistajat voivat kuitenkin vaatia osinkoina enintään kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta ja jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaisesta yhtiökokousta mahdollisesti jaetut osingot. Osingot ja muut jako-osuudet maksetaan osakkeenomistajille tai heidän hallintarekisteröityjensä osakkeiden haltijoille, jotka on merkitty osakasluetteloon täsmäytyspäivänä. Osakasluetteloa ylläpitää Euroclear asianomaisen tilinhoitajayhteisön välityksellä. Arvo-osuusjärjestelmässä osingot maksetaan osakkeenomistajille tilisiirtoina rekisteriin ilmoitetuille tileille. Kaikki Yhtiön osakkeet, mukaan lukien osakeannissa tarjottavat osakkeet osakepääoman korotuksen tai sidotun oman vapaan pääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin, tuottavat yhtäläiset oikeudet Yhtiön jakamiin osinkoihin ja muihin jako-osuuksiin (mukaan lukien Yhtiön varojen jako purkautumistilanteessa). Osakeyhtiölain mukaan oikeus osinkoihin vanhenee kolmessa vuodessa osingonmaksun eräpäivästä. Muun vapaan oman pääoman jakaminen tapahtuu pääpiirteissään edellä osingonjaosta sanottua vastaavalla tavalla. Omat osakkeet Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi hankkia omia osakkeitaan voitonjakokelpoisilla varoilla. Omien osakkeiden hankkimisesta päättää yhtiökokous. Yhtiökokous voi myös määräajaksi, enintään 18 kuukaudeksi yhtiökokouksen päätöksestä, valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta vapaalla omalla pääomalla. Julkinen osakeyhtiö ei saa omistaa omia osakkeitaan suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta siten, että niiden nimellisarvo tai niiden tuottama äänimäärä hankinnan jälkeen on yli 10 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Osakkeiden luovutus Myytäessä arvo-osuusjärjestelmässä olevia osakkeita kyseiset osakkeet siirretään tilisiirtona myyjän arvo-osuustililtä ostajan arvo-osuustilille. Myynti rekisteröidään ennakkokirjauksena siihen saakka, kunnes kauppa on selvitetty ja osakkeet maksettu, minkä jälkeen ostaja merkitään automaattisesti yhtiön osakasluetteloon. Mikäli osakkeet ovat hallintarekisteröityjä, osakkeiden myynnistä ei tarvitse tehdä merkintää arvo-osuusjärjestelmään, ellei osakkeiden hallintarekisteröinnin hoitaja vaihdu myynnin seurauksena tai osakkeita muutoin siirretä omaisuudenhoitotililtä. 72 (78) SUOMEN ARVOPAPERIMARKKINAT Yleistä Suomen arvopaperimarkkinoita valvova viranomainen on Finanssivalvonta. Keskeisin arvopaperimarkkinoita sääntelevä laki on Arvopaperimarkkinalaki (17.12.2012, 746/2012), joka sisältää määräyksiä muun muassa yhtiöiden ja osakkeenomistajien tiedonantovelvollisuudesta, arvopapereiden ottamisesta julkisen kaupankäynnin kohteeksi, noteerattujen arvopapereiden kaupasta, julkisista ostotarjouksista ja sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa näiden määräysten noudattamista. Arvopaperimarkkinalaki määrittää tiedonantovelvollisuuden vähimmäisvaatimukset yhtiöille, jotka hakevat listautumista Helsingin Pörssiin tai joiden arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena tai jotka tarjoavat arvopapereita yleisölle. Arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista annettavien tietojen on oltava riittäviä perustellun arvion tekemiseksi arvopapereista ja niiden liikkeeseenlaskijasta. Suomalainen pörssiyhtiö on velvollinen julkistamaan säännöllisesti taloudellista tietoa yhtiöstä sekä kaikki sellaiset seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan sen osakkeiden arvoon. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan liikkeeseenlaskijan säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston avoimuusdirektiivi 2004/109/EY saatettiin Suomessa voimaan 15.2.2007. Osakkeenomistajan on annettava ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus (liputusilmoitus) pörssiyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun hänen omistus- ja ääniosuutensa saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 prosentin taikka kahden kolmasosan kohdeyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä. Liputusilmoitus on tehtävä myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa edellä mainitun liputusrajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen liputusrajan alle. Edellä mainitun tiedon saatuaan pörssiyhtiön tulee julkistaa tieto sekä ilmoittaa se erikseen Helsingin Pörssille. Osakkeenomistajan, jonka omistusoikeus nousee Arvopaperimarkkinalain määrittämällä tavalla yli kolmen kymmenesosan (3/10) tai yli puolen (1/2) yhtiön yhteenlasketusta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on Arvopaperimarkkinalain mukaan tehtävä käypään hintaan pakollinen ostotarjous kaikista jäljellä olevista yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja sen osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista. Jos edellä tarkoitettujen rajojen ylitykseen johtaneet arvopaperit on hankittu vapaaehtoisella ostotarjouksella, joka on tehty kaikista kohdeyhtiön osakkeista ja osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista, ei velvollisuutta tehdä ostotarjousta kuitenkaan synny. Jos kohdeyhtiössä on yksi osakkeenomistaja, jonka ääniosuus on korkeampi kuin edellä kuvattu ääniosuus, ei toiselle osakkeenomistajalle synny edellä kuvattujen ääniosuuksien ylittämisen seurauksena pakollista tarjousvelvollisuutta ennen kuin hänen ääniosuutensa ylittää ensimmäisen osakkeenomistajan ääniosuuden. Jos osakkeenomistajan edellä kuvatun ääniosuuden ylittyminen johtuu yksinomaan kohdeyhtiön tai toisen osakkeenomistajan toimenpiteistä, ei osakkeenomistajalle synny tarjousvelvollisuutta ennen kuin osakkeenomistaja hankkii tai merkitsee lisää kohdeyhtiön osakkeita tai muutoin kasvattaa ääniosuuttaan kohdeyhtiössä. Jos tarjousvelvollisuusrajan ylittyminen johtuu siitä, että osakkeenomistajat toimivat yksissä tuumin tehdessään vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen kohdeyhtiöstä, ei velvollisuutta tehdä pakollista ostotarjousta synny, jos yksissä tuumin toimiminen rajoittuu yksinomaan julkisen ostotarjouksen tekemiseen. Velvollisuutta tehdä pakollinen ostotarjous ei enää ole, jos tarjousvelvollinen tai muu yksissä tuumin toimiva henkilö kuukauden kuluessa tarjousvelvollisuuden syntymisestä luopuu tarjousvelvollisuusrajan ylittävästä ääniosuudesta luovuttamalla kohdeyhtiön osakkeita tai muutoin vähentämällä ääniosuuttaan kohdeyhtiössä. Vapautuakseen tarjousvelvollisuudesta tarjousvelvollinen ja tämän kanssa yksissä tuumin toimivat henkilöt eivät saa tänä aikana käyttää kohdeyhtiössä äänivaltaa. Tarjousvelvollisen on lisäksi julkistettava tieto aikeestaan luopua tarjousvelvollisuusrajan ylittävästä ääniosuudesta tarjousvelvollisuuden syntymistä koskevan tiedon julkistamisen yhteydessä. Tieto ääniosuuden vähentymisestä alle tarjousvelvollisuusrajan on julkistettava välittömästi. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on yli 90 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet (lunastusoikeus). Lisäksi osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa edellä kuvatulla tavalla, on vastaavasti oikeus vaatia enemmistöomistajalta osakkeidensa lunastamista (enemmistöomistajan lunastusvelvollisuus). Yllä mainittujen osake- ja äänimäärien laskemisesta on annettu yksityiskohtaisia säännöksiä. Rikoslaki (19.12.1889/38 muutoksineen) sisältää säännöksiä julkistamisvaatimusten rikkomisesta, sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja kurssin vääristämisestä. Näiden säännösten rikkominen on kriminalisoitu. Arvopaperimarkkinalaissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) on annettu Finanssivalvonnalle valtuudet määrätä ehdotettujen säännösten rikkomisesta aiheutuvia hallinnollisia sanktioita siltä osin kuin kyseessä oleva teko ei kuulu rikoslain soveltamisalaan. Finanssivalvonta voi esimerkiksi antaa julkisen varoituksen taikka määrätä hallinnollisia seuraamuksia tai 73 (78) taloudellisia sanktioita julkistamisvaatimuksia, julkista ostotarjousta, sisäpiirirekisteriä tai markkinoiden väärinkäyttöä koskevien säännösten rikkomisesta. Kaupankäynti ja selvitys Helsingin Pörssissä Kaupankäynti arvopapereilla Helsingin Pörssissä ja kauppojen selvitys Euroclear Finland Oy:ssä (”Euroclear”) tapahtuu euroissa, ja pienin mahdollinen hinnanmuutos (tick size) noteerauksissa on 0,01 euroa, paitsi pörssin 25 vaihdetuimmalla osakkeella, joilla tikkiväli riippuu osakkeen hinnasta. Hintatiedot tuotetaan ja julkaistaan ainoastaan euroissa. Helsingin Pörssi käyttää osakekaupoissa INET-kaupankäyntijärjestelmää. INET-kaupankäyntijärjestelmä on toimeksiantopohjainen järjestelmä, jossa pörssivälittäjien välittämät osakkeiden osto- ja myyntitoimeksiannot täsmäytetään kaupoiksi, kun hinta- ja volyymitiedot sekä muut ehdot täsmäävät. Helsingin Pörssin kaupankäyntipäivä koostuu lähtökohtaisesti kaupankäyntiä edeltävästä jaksosta, jatkuvasta kaupankäynnistä, päätöshuutokaupasta ja kaupankäynnin jälkeisestä jaksosta. Kaupankäyntiä edeltävässä jaksossa kello 9:00 ja kello 9:45 välisenä aikana toimeksiantoja voidaan tallentaa, muuttaa tai poistaa. Päivän avaus alkaa kello 9:45 ja päättyy kello 10:00. Päivän avaukseen siirretään automaattisesti pörssierälliset kaupankäyntiä edeltävän jakson aikana tallennetut tarjoukset sekä järjestelmässä jo olevat tarjoukset, joiden voimassaoloaika on useita päiviä. Jatkuva kaupankäynti tapahtuu kello 9:45 ja 18:25 välisenä aikana Jatkuva kaupankäynti alkaa jaksoittain välittömästi päivän avauksen päätyttyä kello 10:00, jolloin ensimmäisen osakkeen avauskurssi määrätään, minkä jälkeen jatkuva kaupankäynti kyseisellä osakkeella alkaa. Noin kymmenen minuutin kuluttua kaikkien osakkeiden avauskurssit on määritetty ja markkinakysyntään perustuva kaupankäynti jatkuu kello 18:25 saakka, jolloin päivän päätöshuutokauppa alkaa. Päivän päätöshuutokauppa loppuu noin kello 18:30, jolloin päätöskurssit määritetään ja jolloin myös jatkuva kaupankäynti päättyy. Kaupankäynnin jälkeisen jakson aikana kello 18:30 ja 19:00 välisenä aikaan voidaan tallentaa vain osakkeiden sopimuskauppoja jälkipörssikauppoina päivän kaupankäynnissä määräytyneeseen hintaan. Kaupat selvitetään ensisijaisesti nettouttamalla ne keskusvastapuolena toimivan Euroclear Multilateral Clearing Facilityn selvitysjärjestelmässä ja toteutetaan Euroclearin automaattisessa selvitysjärjestelmässä kolmantena (3.) pankkipäivänä kaupantekopäivästä, elleivät osapuolet ole sopineet toisin. Arvo-osuusjärjestelmä Yleistä Arvo-osuusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa fyysiset osakekirjat on vaihdettu arvo-osuuksiksi, jotka on kirjattu arvo-osuustileille. Arvo-osuusjärjestelmään liittyminen on pakollista kaikille yhtiöille, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä. Arvo-osuusjärjestelmän tehtävät on keskitetty Euroclearille, joka tarjoaa arvopapereiden selvitys- ja rekisteröintipalveluja Suomessa. Euroclear ylläpitää arvo-osuusrekisteriä sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista. Euroclear pitää yhtiökohtaisia osakasluetteloita arvoosuusjärjestelmään liittyneiden yhtiöiden osakkeenomistajista sekä tarjoaa arvo-osuustilipalveluita osakkeenomistajille, jotka eivät halua käyttää tilinhoitajayhteisöjen tarjoamia kaupallisia palveluja. Arvo-osuustilien pitämisestä johtuvista Euroclearin perussäilytyskuluista vastaavat arvo-osuusjärjestelmään liittyneet yhtiöt ja tilinhoitajayhteisöt. Tilinhoitajayhteisöt, jollaisina toimivat muun muassa pankit, sijoituspalveluyritykset ja Euroclearin valtuuttamat selvitysosapuolet, hallinnoivat arvo-osuustilejä sekä tekevät kirjauksia niille. Rekisteröintimenettely Kaikkien arvo-osuusjärjestelmään liittyneiden yhtiöiden osakkeenomistajien on avattava arvo-osuustili Euroclearissa tai jossakin tilinhoitajayhteisössä taikka hallintarekisteröitävä osakkeensa tilikirjausten toteuttamiseksi. Suomalaisella osakkeenomistajalla ei ole oikeutta säilyttää osakkeitaan hallintarekisteröidyllä tilillä. Osakkeenomistajille, jotka eivät ole vaihtaneet osakkeitaan arvo-osuuksiksi, avataan Euroclearin arvo-osuusrekisteriin yhteistili, jonka tilinhaltijaksi merkitään liikkeeseenlaskija. Kaikki arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjen arvopapereiden siirrot toteutetaan tilisiirtoina tietojärjestelmässä. Tilinhoitajayhteisö vahvistaa kirjaukset toimittamalla tilinhaltijalle tili-ilmoituksen kaikista arvoosuustileille tehdyistä kirjauksista. Arvo-osuustilien haltijat saavat myös vuosi-ilmoituksen omistuksistaan kalenterivuoden päättyessä. Jokaiselle arvo-osuustilille on merkittävä tiedot tilin omistajasta ja muista tilille kirjattuihin arvo-osuuksiin kohdistuvien oikeuksien haltijoista tai hallintarekisteröinnin hoitajasta, joka hallinnoi hallintarekisteröidyn tilin varoja, sekä tieto tilinhoitajayhteisöstä, jonka hoidossa tili on. Vaadittavat tiedot sisältävät tilille kirjattujen arvo-osuuksien lajin ja määrän sekä tiliin ja sille kirjattuihin arvo-osuuksiin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset. Mahdollisesta hallintarekisteröidystä 74 (78) tilistä tehdään kirjattaessa merkintä. Euroclear ja kaikki tilinhoitajayhteisöt ovat velvollisia pitämään saamansa tiedot luottamuksellisina. Eräät omistajarekisteriin liittyvät tiedot (kuten tilinomistajan nimi, kansalaisuus ja osoite) tulee kuitenkin julkistaa Euroclearin ja yhtiön toimesta, hallintarekisteröintitilanteita lukuun ottamatta. Finanssivalvonnalla on oikeus pyynnöstä saada määrättyjä tietoja hallintarekisteröidyistä arvopaperiomistajista. Kukin tilinhoitajayhteisö on vastuussa hallinnoimassaan arvo-osuusrekisterissä mahdollisesti esiintyvistä virheistä ja laiminlyönneistä sekä tietosuojan rikkomisesta. Mikäli tilinomistajalle on aiheutunut vahinkoa johtuen väärästä kirjauksesta tai kirjattuihin arvopapereihin liittyvien oikeuksien muutoksesta tai niiden poistosta ja mikäli asianomainen tilinhoitajayhteisö ei pysty korvaamaan tällaista vahinkoa, on tilinomistaja oikeutettu saamaan korvauksen Euroclearin lakisääteisestä kirjausrahastosta. Kirjausrahaston pääoman vähimmäismäärän on oltava 0,000048 prosenttia arvoosuusjärjestelmässä viiden viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana säilytettävinä olleiden arvo-osuuksien yhteenlasketun markkina-arvon keskiarvosta, kuitenkin vähintään 20 miljoonaa euroa. Samalle vahingonkärsijälle maksetaan kirjausrahaston varoista korvauksena vahingonkärsijän samalta tilinhoitajayhteisöltä olevan korvaussaamisen määrä, kuitenkin enintään 25 000 euroa. Kirjausrahasto on velvollinen korvaamaan samaan vahinkotapahtumaan liittyviä vahinkoja enintään 10 miljoonaa euroa. Arvopapereiden säilyttäminen ja hallintarekisteröinti Muu kuin suomalainen osakkeenomistaja voi valtuuttaa tilinhoitajayhteisön (tai Euroclearin hyväksymän ulkomaisen yhteisön) toimimaan osakkeenomistajan puolesta hallintarekisteröinnin hoitajana. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajilla on oikeus osinkoihin sekä kaikkiin nimiinsä rekisteröityihin osakkeisiin liittyviin merkintäoikeuksiin, taloudellisiin oikeuksiin ja hallinnoimisoikeuksiin. Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajan on yhtiökokoukseen osallistumista varten tilapäisesti rekisteröitävä osakkeet omiin nimiinsä viimeistään kymmenen päivää ennen sanottua yhtiökokousta. Hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajaksi valtuutettu omaisuudenhoitaja on pyydettäessä velvollinen ilmoittamaan Finanssivalvonnalle sekä asianomaiselle yhtiölle todellisen osakkeenomistajan henkilöllisyyden, mikäli se on tiedossa, sekä tämän omistamien osakkeiden määrän. Mikäli todellisen osakkeenomistajan nimi ei ole tiedossa, on hallintarekisteröinnin hoitajaksi valtuutetun omaisuudenhoitajan ilmoitettava vastaavat tiedot todellisen osakkeenomistajan edustajana toimivasta tahosta ja toimitettava kirjallinen vakuutus siitä, ettei todellinen osakkeenomistaja ole suomalainen luonnollinen tai oikeushenkilö. Euroclearin välittäjänä toimivan Euroclear Bank, S.A./N.V:n ja Clearstreamin lukuun toimivilla suomalaisilla omaisuudenhoitajilla on säilytystili arvo-osuusjärjestelmässä ja ulkomaalaiset osakkeenomistajat voivat siten säilyttää osakkeitaan Euroclearissa tai Clearstreamissä olevien tiliensä kautta. Osakkeenomistajan, joka haluaa pitää osakkeitaan arvo-osuusjärjestelmässä omissa nimissään, mutta jolla ei ole arvo-osuustiliä Suomessa, tulee avata arvo-osuustili joko Euroclearissa tai jonkin tilinhoitajayhteisön kautta sekä euromääräinen pankkitili Suomessa. Sijoittajien korvausrahasto Suomen lain mukaan sijoittajat jaetaan ammattimaisiin ja ei-ammattimaisiin sijoittajiin. Ammattimaisia sijoittajia ovat sellaiset liikeyritykset ja julkisyhteisöt, joiden voidaan olettaa tuntevan arvopaperimarkkinat ja niiden riskit. Asiakas voi lisäksi itse kirjallisesti ilmoittaa olevansa ammattitaitonsa ja sijoituskokemuksensa perusteella ammattimainen sijoittaja. Yksityishenkilöt ovat kuitenkin pääsääntöisesti ei-ammattimaisia sijoittajia. Luottolaitosten ja asiakasvaroja hallinnoivien tai hallussaan pitävien sellaisten sijoituspalveluyritysten, jotka eivät tarjoa vain yksinomaan toimeksiantojen välittämistä tai sijoitusneuvontaa tai monenkeskisen kaupankäynnin järjestämistä on kuuluttava sijoittajien korvausrahastoon. Korvausrahasto turvaa sijoittajien selvien, riidattomien ja erääntyneiden saamisten suorituksen silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei muuten pysty muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi maksamaan sijoittajien saamisia tietyn määräajan kuluessa. Korvausrahasto korvaa ainoastaan ei-ammattimaisten sijoittajien saamisia. Sijoittajalle maksetaan 90 prosenttia hänen saamisestaan, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Rahasto ei korvaa osakekurssien laskusta tai vääristä sijoituspäätöksistä johtuvia tappioita, joten asiakas vastaa edelleen omien sijoituspäätöstensä seurauksista. Luottolaitosten tallettajille korvataan pankin maksukyvyttömyystilanteessa saamiset 100 000 euroon asti talletussuojarahaston varoista. Tallettajan varat ovat joko talletussuojarahaston tai korvausrahaston piirissä, joten samoilla varoilla ei ole kaksinkertaista suojaa. 75 (78) MUITA SEIKKOJA Viittaamalla sisällytetyt asiakirjat Seuraavat asiakirjat ovat sisällytetty tähän asiakirjaan viittaamalla ja ne pidetään saatavilla Yhtiön internet-sivuilla osoitteessa ”http://www.lassila-tikanoja.fi/yritys/sijoittajat/rekisterointiasiakirja” Rekisteröintiasiakirjan voimassaoloajan: a) d) Lassila & Tikanojan hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta Lassila & Tikanojan hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta Lassila & Tikanojan hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta Lassila & Tikanojan tilintarkastamaton osavuosikatsaus 30.6.2014 päättyneeltä kuuden kuukauden jaksolta e) Lassila & Tikanojan voimassa oleva yhtiöjärjestys b) c) Nähtävillä olevat asiakirjat Yhtiön yhtiöjärjestys, Finanssivalvonnan päätös koskien tätä Rekisteröintiasiakirjaa 28.8.2014, Rekisteröintiasiakirjaan liitteenä 1 oleva tilintarkastajan raportti Rekisteröintiasiakirjaan sisältyvästä tulosarviosta sekä edellä kohdassa ”Viittaamalla sisällytetyt asiakirjat” yksilöityjen asiakirjojen jäljennökset ovat nähtävillä tämän Rekisteröintiasiakirjan voimassaoloaikana arkipäivisin normaalin virastoajan puitteissa Lassila & Tikanojan rekisteröidyssä toimipaikassa osoitteessa Sentnerikuja 1, 00440 Helsinki. LIITE 1. Tilintarkastajan raportti Rekisteröintiasiakirjaan sisältyvästä tuloennusteesta 76 (78) 77 (78) 78 (78)
© Copyright 2024