Ruista, maitoa, pellavaöljyä Perinteinen ulkomaalaus Pornainen – Silmu ry - 27.3.2014 Panu Kaila, arkkitehti SAFA 2014 Harmaantuminen Iniö 2006 Keinotekoinen harmaannuttaminen. Kemiallinen reaktio. Toimii vain ulkoilmassa sateen vaikutuksesta. 10 l vettä 0,2 kg rautasulfaattia Kuva: Kalevi Järvinen Tuusula 2006 Aleksis Kiven kuolinmökki. Fantasiarestaurointi. Painekyllästetty puu (tässä yli 50v.) ei harmaannu enää koskaan luonnollisesti. Keittomaali vesi 50l + rautaviht. 2 kg + ruisjauhot 4 kg (keittoaika 3t) + pigmentti 8 kg Kärsämäki 2001 rautasulfaatti sinkkisulfaatti (kopparrök) kuparisulfaatti -sulfaatti = -vihtrilli Kuparisulfaatti on hyvin myrkyllinen, kallis, ruostuttaa naulat. Älä käytä! kopparrök=kuparinsavu 3. sinkkisulfaatti lakaistaan talteen 2. sinkki pasutetaan pois kuparista 1. kupari- ja sinkkimalmi Gregorius Agricola, De Re Metallica, 1556 Jos alustassa on ongelmia (painekyllästetty puu, kemiallinen maalinpoisto, vanha muovimaali) lisätään loppuvaiheessa mukaan pellavaöljyvernissaa n. 5%. Voi maalata vain kuumana. Turku 2000 Tampere 1995 Vernissavahvistettu keittomaali 19 vuotta. Sysmä 2011 Kärsämäki 2001 Kirnunmäntäsekoitin on paras. Kestilä 2001 Keittoaika 2-3 tuntia. Tärkeä liisterin muodostumiselle! Oulu 1998 Mineraalivilla ei ole turha keksintö! Miijanmäki, Sipoo Olkkalan kartano, Vihti 1987 2010 Lyhytaikaiseen säilytykseen (1-2 viikkoa) joko pari kourallista suolaa tai muutama pussillinen Atamonia. Miijanmäki, Sipoo 2010 - 25 oC Kärsämäki 2001 Uusi-Värri, Karinainen 1989 Uulatuote, Kauvatsa Hangon Väri, Hanko 1989 2005 Sinistäjäsienen ”kukkia” puun pinnalla. Sieni tulee sisältä ulos ja näkyy parhaiten vaaleilla pinnoilla. Rimpilän koulu, Suomussalmi 1983 sinistäjä Tvitekkja, Telemarken, Norja 1992 home Villa Kauranen, Sysmä 1992 Keittomaali vanhenee kauniisti. Tässä 48 vuotta. Nummi 2000 ”Oikeaa maalia punamullan värisenä.” Harjavalta 1985 Maitomaali Hämeenkyrö 1990 34 vuotta uusi Hämeenkyrö 1990 - rasvaton maito 10 l - pigmentti 3l - sementti 1/3 l Ei keitetä! Hämeenkyrö 1992 Skata, Helsinki 2001 Sekoitettava ahkerasti! Kestilä 2007 Vantaa 1998 Maitomaali ja keittomaali. Labbyn kartano, Pernaja 2011 Maitomaali vanhan lateksin päällä. Kestilä 2012 Homeen kuuraus. Pori 1998 Helsinki 2001 Helsinki 2008 Keitto- tai maitomaali ei estä aurinkoa syömästä julkisivua. Lumijoki 1975 Puunsuoja Tumma puunsuoja on puunsyöjä. Kaksi vuotta vanha puupinta. Tummaksi kuullotettu ikkuna pitäisi käsitellä uudelleen 2-3 vuoden välein. Kanko, VTT. Fònyod, Unkari 1976 Puunsuoja sulkee pinnan, home leviää halkeamista. Pellavaöljymaali Kustavi 1994 Rakennusmaalauksessa käytettiin vain kuumapuristettua öljyä. 1700-luvun öljymylly, Waldemarsudd, Tukholma 2004 Raaka pellavaöljy keitetään kuivikesuolojen kanssa vernissaksi eli maaliöljyksi. Delft, Hollanti 1985 hiilivety A happi hiilivety B Lammers – De Wit, De moderne schilder, 1955 Pellavaöljymaali. Öljymaali kuivuu ottamalla happea, ulkopinnalta alkaen. Tilavuus kasvaa. Liuottimia ei tarvita. Monta ohutta kerrosta kuivuu nopeammin kuin yksi paksu. Paksu kerros rypistyy. Ruiskulla maalattu öljymaali rypistyy . Kymintie 50, Helsinki 1983 Pellavaöljyn kuivuminen. 1. Hajavalossa. 2. Suorassa auringonvalossa. 3. Pimeässä. Käyrä osoittaa tilavuuden kasvun. Jensen, Puukemia, 1967 Pohjamaalaus vuoden kuluttua. Kirkniemen kartano, Lohja 1992 Pohjamaalaus sinkkivalkoisella ohuesti! Sotkamonkuja 10, Helsinki 1983 Tuore öljymaali on vesitiivis = hengittämätön. Sade ei pilaa uutta maalia mutta himmentää. Kestilä 2005 Vanha öljymaali on kastuva ja kuivuva = hengittävä. Kestilä 2011 Ubbelohde, Öle und Fette, 1908 Uuttamalla eli ekstrahoimalla saadaan enemmän mutta huonompilaatuista öljyä. Jo 1880-luvulla, nyt vallitseva. Lammers – De Wit, De moderne schilder, 1955 Modifioitu pellavaöljy, standöljy. Käytetään moderneissa öljymaaleissa. Mikä on perinteinen öljymaali? 10 l maalia peittää 40 neliötä Moderni maali 60 % liuotinta 40% maalia 10 l maalia peittää 98 neliötä Perinteinen pellavaöljymaali 2 % liuotinta 98 % maalia Petroliöljymaali Valopetroli + vernissa Kajaani 2005 Kajaani 2005 Kertamaalaus. Työjatkot näkyvät. Puu-Käpylä, Helsinki 2004 Traaniöljymaali Puolikuivuva öljy Lohtaja 2011 Lohtaja 2011 Jäteöljymaali Kuivumaton öljy Kokemäki 2002 Jäteöljy+vernissa -maali 60 v. Labbyn kartano, Pernaja 2011 Tervamaali Lusto, Punkaharju 2003 Maalari-lehti, 1931 Tukholma 1999 ”Roslagin mahonki”, käytettiin kalastajaveneissä myös Suomessa. Ilmajoki 1984 Kestilä 2002 1 osa puutervaa 1 osa puutärpättiä (ei mineraalitärpättiä eli lakkabensiiniä) 1 osa vernissaa (keitettyä pellavaöljyä) Helsinki 1999 Kaustinen 1997 Kaustinen 1997 Kaustinen 2001 Muovimaalit 1982 Alkydiöljymaali Suolahden opisto 1990 Lateksi- eli dispersiomaali Nurmes 1981 Ilta-Sanomat 15.4.1997 Akrylaattimaali Hollola 1998 Hollola 1998 Hollola 1998 Vanhassa vara parempi – miksi? Tikkurila, Vantaa 1992 Väri Eriksberg, Muurla 1978 Labbyn kartano, Pernaja 2012 Kraaterimenetelmä. Raaputettu värikaala. Verlan ruukki, Jaala 2008 Metamerismi. Vain aito pigmentti elää aidolla tavalla valon vaihdellessa. Oulunsalon museo 1997 Kiitos! Labbyn kartano, Pernaja 2011