Sydämen vajaatoiminta
Lukijalle Kädessäsi oleva opas on tarkoitettu ensitiedoksi sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Opas sisältää perustietoja vajaatoiminnasta, sen syistä, hoidosta ja ennusteesta. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, jonka taustalla on useita eri sairauksia. Arvioiden mukaan sydämen vajaatoimintaa esiintyy noin kahdella prosentilla työikäisiä ja noin joka kymmenennellä 75 vuotta täyttäneellä. Vajaatoiminta on tyypillinen iäkkäiden sairaus, ja potilaiden keski-ikä on 75 vuotta. Sydämen vajaatoiminta yleistyy, koska väestö vanhenee. Toinen syy vajaatoiminnan yleistymiseen on se, että tehokkaan nykyhoidon ansiosta yhä harvempi menehtyy sydäninfarktiin tai vaikeaan sepelvaltimotautiin. Näille potilaille kehittyy usein sydämen vajaatoiminta. Vajaatoiminnan hoitoperiaatteet ovat samanlaisia, vaikka sen taustalla olevat syyt vaihtelevat. Vajaatoiminnan lääkehoidolla pyritään mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan sairauden perussyyhyn, jonka lisäksi potilas voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa elintavoillaan. Hoidon tavoitteena on helpottaa sydämen vajaatoiminnan oireita, säilyttää sairastuneen elämänlaatu ja vähentää sairaalahoidon tarvetta. Suomen Sydänliitto ry 2 Sisällys Sydän ja verenkierto 5 Sydämen vajaatoiminta ja sen syyt 7 Sepelvaltimotauti 7 Korkea verenpaine 7 Läppäviat 9 Muut syyt 9 Vajaatoiminnan oireet 11 Hengenahdistus 11 Uupumus 11 Turvotus ja painonnousu 11 Muut oireet 12 3 Vajaatoiminnan tutkiminen 13 Keuhkojen röntgentutkimus 13 Sydämen ultraäänitutkimus 13 Rasituskoe 14 Varjoainekuvaus 14 Sydämen tietokoneröntgentutkimus 14 Sydämen magneettitutkimus 14 Lääkehoito 15 Vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet 15 Huolellinen lääkehoito 18 Tahdistinhoidot 20 Hidaslyöntisyyden hoitoon tarkoitettu sydämentahdistin 20 Vajaatoimintatahdistin 20 Rytmihäiriötahdistin 20 Itsehoito 4 13 Sydänsähkökäyrä ja verikokeet 22 Nestetasapaino ja sen seuranta 23 Ravitsemus 26 Liikunta 32 Painonhallinta 34 Alkoholinkäyttö 35 Tupakoinnin lopettaminen 35 Jatkohoito ja seuranta 37 Vajaatoiminnan ennuste 38 Oireiden vaikeutumisen syyt 38 Henkinen jaksaminen 40 Käytännön ohjeita 41 Matkustaminen 41 Autolla ajo 42 Sauna 42 Seksi 43 Tulehdusten ehkäisy ja hoito 43 Sosiaaliturva ja kuntoutus 44 Sydän ja verenkierto Sydän on kuin kaksi erillistä pumppua, jotka on kytketty verenkierrossa peräkkäin. Sydämessä on neljä lokeroa ja läppää. Veri kulkee sydämestä elimistöön valtimoita pitkin ja palaa sydämeen laskimoita pitkin. Vähän happea sisältävä veri palaa elimistöstä oikeaan eteiseen ja virtaa edelleen oikeaan kammioon. Sieltä sydänlihas pumppaa sen keuhkoihin hapettumaan. Runsaasti happea sisältävä veri tulee keuhkoista vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon. Vasemmasta kammiosta veri kulkee edelleen valtimoverenkiertoon ja kaikkialle elimistöön. Verisuonet ja sydän muodostavat näin kaksi verenkiertoreittiä: suuren ja pienen verenkierron. Suuri verenkierto kuljettaa veren vasemmasta kammiosta kaikkialle elimistöön, pieni verenkierto puolestaan oikeasta kammiosta keuhkojen kautta vasempaan eteiseen. Sydämen läpät estävät veren virtaamisen takaisinpäin. Sydämen oikealla puolella eteisen ja kammion välissä on kolmipurje- eli trikuspidaaliläppä, keuhkovaltimorungon tyvessä keuhkovaltimo- eli pulmonaaliläppä. Vasemmalla puolella eteisen ja kammion välissä on hiippa- eli mitraaliläppä sekä aortan tyvessä aorttaläppä. Sydänlihas tarvitsee oman tehokkaan verenkierron riittävän hapen- ja energiansaannin turvaamiseksi. Sydämen verenkierrosta huolehtivat sepelvaltimot, jotka lähtevät aortan tyvestä ja kulkevat ensin sydämen pinnalla, kunnes ne haaroittuvat sydänlihakseen. Terve sydän pumppaa levossa noin viisi litraa verta minuutissa. Rasituksessa pumppausteho moninkertaistuu jopa 4-5-kertaiseksi. Veren mukana kudokset saavat muun muassa happea ja ravintoa, samalla niistä poistuu kuona-aineita. 5 Pää ja yläraajat Keuhkot Vasen eteinen Oikea eteinen Vasen kammio Oikea kammio Mitraali- eli hiippaläppä Keuhkovaltimo-eli Aorttaläppä pulmonaaliläppä Trikuspidaali- eli kolmipurjeläppä Valtimo Laskimo Alaraajat ja sisäelimet Suuri ja pieni verenkierto. 6 Sydämen vajaatoiminta ja sen syyt Sydämen vajaatoiminta on sydämen pumppaustoiminnan häiriö, jossa sydän ei pysty pumppaamaan verta niin paljon kuin elimistö tarvitsee. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä, jonka tavallisimpia syitä ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine tai sydämen läppävika. Joissain tapauksissa sen voi aiheuttaa myös jatkuva rytmihäiriö tai kyseessä voi olla itsenäinen sydänlihaksen sairaus eli kardiomyopatia tai sydänlihastulehdus. Sydämen vajaatoiminta voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: systoliseen ja diastoliseen vajaatoimintaan. Systolisessa vajaatoiminnassa sydänlihaksen ja etenkin vasemman kammion supistumisteho on heikentynyt, eikä sydän jaksa pumpata verta eteenpäin elimistöön. Diastolisessa vajaatoiminnassa sydänlihaksen supistuminen on lähes normaalia, mutta sydänlihas on tavallista jäykempi. Tällöin sydänlihaksen lokerot eivät täyty lepovaiheessa verellä riittävän tehokkaasti. Usein samalla ihmisellä on sekä diastolisen että systolisen vajaatoiminnan piirteitä. Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminnan tavallisin syy on sepelvaltimotaudin vakava ilmenemismuoto eli sydäninfarkti. Kun sepelvaltimo tukkeutuu, osa sydänlihaksesta jää ilman happea. Ellei sepelvaltimon tukosta saada avattua nopeasti joko lääkkeillä tai pallolaajennuksella, syntyy sydäninfarkti, jolloin sydänlihakseen tulee kuolioalue. Ilman happea jäänyt osa sydänlihaksesta arpeutuu ja sen supistumisteho heikkenee. Jos vaurioitunut alue on laaja, potilaalle voi kehittyä sydämen vajaatoiminta. Vaikeasti ahtautunut sepelvaltimo voi aiheuttaa sydänlihakseen myös pysyvän hapenpuutteen. Tällöin sydänlihaksen laajentuminen lepovaiheessa voi olla puutteellista (diastolinen toimintahäiriö) ja supistustoiminta heikentynyt (systolinen vajaatoiminta). 7 Korkea verenpaine Korkea verenpaine voi myös johtaa sydämen vajaatoimintaan, jos vasemman kammion seinämät paksuuntuvat ja jäykistyvät korkean verenpaineen seurauksena. Vaikka sydämen vasen kammio pystyy supistumaan lähes normaalisti, sen Aortta Vasemman sepelvaltimon Oikea sepelvaltimo (RCA) kiertävä haara (LCX) Vasen kammio Vasemman Oikea kammio Valtimo Laskimo 8 Ihmisen verenkiertoelimistö. sepelvaltimon eteenlaskeva haara (LAD) täyttyminen vaikeutuu jäykkien seinämien takia ja kehittyy diastolinen toimintahäiriö. Vanhusten, etenkin iäkkäiden naisten, sydämen vajaatoiminta johtuu muita yleisemmin korkeasta verenpaineesta. Läppäviat Sydämen läppien tehtävänä on ohjata veren virtaus oikeaan suuntaan. Läpän toiminta voi heikentyä sekä ahtauman että vuodon seurauksena. Vaikea ahtauma tai vuoto voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Tavallisimpia läppävikoja ovat aorttaläpän ahtauma ja vuoto sekä hiippaläpän vuoto. Muut syyt Muut sydämen vajaatoiminnan syyt ovat harvinaisempia. Niitä ovat sydänlihaksen itsenäiset sairaudet eli kardiomyopatiat, rytmihäiriöt, sydänlihastulehduksen jälkitila, sydänpussin sairaudet ja synnynnäiset sydänviat. 9 Alaraajojen turvotusta on helppo seurata painamalla peukalolla säären etuosaan muutaman sekunnin ajan. Turvotuksen tunnistaa siitä, että painokohtaan jää kuoppa. 10 Vajaatoiminnan oireet Kun sydämen vasen kammio ei jaksa pumpata keuhkoista saapuvaa hapettunutta verta eteenpäin, veri pakkautuu keuhkoverenkiertoon. Kun sanotaan, että keuhkoissa on nestettä, tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa kudosnestettä tihkuu voimakkaan vajaatoiminnan vuoksi keuhkorakkuloihin ja joskus jopa keuhkopussiin. Vastaavasti jos sydämen oikea puoli ei jaksa pumpata verta riittävän tehokkaasti, veri pakkautuu laskimoihin ja maksaan. Tällöin kudosnestettä kertyy alaraajoihin ja joskus myös vatsaonteloon. Hengenahdistus Hengenahdistus on yleinen sydämen vajaatoiminnan oire joka kehittyy usein jo varhaisessa vaiheessa. Aluksi hengenahdistusta voi tulla vain kovempien ponnistelujen yhteydessä. Jos vajaatoiminta on vaikea, hengenahdistusta on levossakin. Hengenahdistus johtuu siitä, että neste kertyy keuhkoihin. Vajaatoiminnan merkkinä voi esiintyä myös kuivaa yskää. Uupumus Uupumus johtuu siitä, että lihasten verenkierto huonontuu, kun sydämen pumppausteho heikentyy. Rasituksessa sydän ei pysty normaalilla tavalla mukautumaan kuormitukseen lisäämällä tehoaan, minkä takia lihaksiin kertyy aineenvaihduntatuotteita ja ihminen väsyy. Pitkäkestoisessa vajaatoiminnassa myös lihasmassaa menetetään ja lihasvoimat saattavat heiketä. Turvotus ja painonnousu Sydämen vajaatoiminnan takia elimistöön kertyy herkästi nestettä. Nesteen kertyminen aiheuttaa vastaavasti turvotusta ja painonnousua. Elimistö pyrkii korjaamaan pumppausvajetta niin, että se lisää kiertävän veren määrää. Hormonien lisääntyneen vaikutuksen seurauksena natriumia erittyy virtsaan vähemmän ja sitä jää kudoksiin enemmän. Kun pumppausvaje pitkittyy, ylimääräistä nestettä alkaa kertyä elimistöön, esimerkiksi keuhkoihin ja pystyasennossa painovoiman takia nilkkoihin. 11 Muut oireet Tavanomaista nopeampi syke jo pienessä rasituksessa ja erilaiset rytmihäiriöt ovat vajaatoiminnan tyypillisiä oireita. Jos verenpaine on matala, pystyyn noustessa saattaa esiintyä huimausta ja pyörrytystä. Nesteen kertymisen takia maksa ja vatsa saattavat olla turvoksissa, mikä aiheuttaa puolestaan helposti ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia. Jos sairastuneella on runsaasti turvotusta, neste palautuu öisin makuuasennon takia raajoista ja lisää virtsaamisen tarvetta. Kaikki oireet voivat aiheuttaa alavireisyyttä, huolta ja ahdistuneisuutta. 12 Vajaatoiminnan tutkiminen Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi edellyttää, että potilaalla on sydänsairaus sekä sydämen vajaatoimintaan sopivia oireita ja löydöksiä. Tutkimusten avulla pyritään ensin selvittämään, mikä sydänsairaus on aiheuttanut vajaatoiminnan. Suurin osa tutkimuksista tehdään jo alkuvaiheessa. Tutkimuksia voidaan täydentää ja uusia myös myöhemmässä vaiheessa, kun arvioidaan hoidon tehoa ja pyritään tunnistamaan hoidon mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset. Sydänsähkökäyrä ja verikokeet Sydänsähkökäyrän (EKG) ja verikokeiden avulla saadaan tietoa muun muassa sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin tai rytmihäiriön osuudesta oireyhtymän syntyyn. Oireyhtymän tunnistamisessa voidaan käyttää hyväksi veren plasmasta mitattavaa B-tyypin natriureettista peptidiä (BNP). Se on sydämen kammioiden lihassoluista erittyvä hormoni, jonka pitoisuus kasvaa herkästi sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. Verinäytteistä tutkitaan myös mahdollisen anemian tai piilevän diabeteksen osuutta, elimistön suolatasapainoa sekä munuaisten, maksan ja kilpirauhasen toimintaa. Keuhkojen röntgentutkimus Keuhkojen röntgenkuvalla saadaan tietoja muun muassa sydämen koosta, nesteen mahdollisesta kertymisestä keuhkokudokseen ja keuhkopussiin sekä muista myötävaikuttavista tekijöistä, kuten tulehduksista. Sydämen ultraäänitutkimus Sydämen ultraäänitutkimus on luotettavin tapa tunnistaa sydämen vajaatoiminta. Tutkimus pyritään tekemään kaikille potilaille ennen pysyvän lääkehoidon aloittamista. Ultraäänitutkimus on välttämätön, jos diagnoosi on epävarma tai jos vajaatoiminnan aiheuttajaksi epäillään esimerkiksi läppävikaa. Ultraäänitutkimuksella voidaan selvittää vajaatoimintaan johtaneita mekanismeja ja vajaatoiminnan vaikeusastetta. Joskus sydämen ultraäänitutkimus on tarpeen myöhemminkin hoidon tehon arvioinnissa ja suunnittelussa. 13 Rasituskoe Kliininen rasituskoe eli polkupyörärasituskoe tehdään, jos vajaatoiminnan aiheuttajaksi epäillään sepelvaltimotautia. Jos tulos viittaa sepelvaltimotautiin, lisäksi saatetaan tarvita sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Rasituskokeen avulla voidaan arvioida myös suorituskykyä esimerkiksi työkyvyn arvioimiseksi. Varjoainekuvaus Varjoainekuvaus eli angiografia on röntgentutkimus, jossa potilaan sepelvaltimoihin ruiskutetaan varjoainetta. Varjoaineen ruiskuttamisen jälkeen sepelvaltimot kuvataan eri suunnilta. Varjoainekuvauksella saadaan selville valtimoiden ahtaumakohdat. Sydämen kammioiden liikkuvuutta ja läppien toimintaa selvitetään niin, että varjoainetta ruikutetaan vasempaan kammioon. Sydämen tietokoneröntgentutkimus Sydämen tietokoneröntgentutkimusta käytetään erityistilanteissa sydämen, sydänpussin, aortan sekä keuhkovaltimoiden rakenteiden arvioimiseen. Sitä saatetaan käyttää myös sepelvaltiotaudin poissulkemiseksi. Sydämen magneettikuvaus Sydämen magneettikuvausta käytetään, kun halutaan selvittää sydämen tarkkaa rakennetta ja suurten verisuonien sijaintia. Sen avulla voidaan arvioida onko sydänlihaksessa tulehdusprosessia tai viitettä poikkeavan proteiinin tai raudan kertymisestä. Infarktin aiheuttaman arpikudoksen laajuudesta saadaan myös hyvä käsitys magneettikuvauksella. 14 Lääkehoito Sydämen vajaatoiminnan hoidon tavoitteina on ehkäistä ja hoitaa vajaatoimintaa aiheuttavia sydänsairauksia, estää vajaatoiminnan etenemistä, parantaa elämänlaatua ja ennustetta. Lääkehoito on keskeisessä asemassa vajaatoimin- Ota lääkkeet nan hoitokokonaisuudesta. Lääkehoito koostuu taval- säännöllisesti lisesti usean eri lääkkeen yhdistelmästä. Lääkitys suun- ja ohjeiden mukaan. nitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti sen mukaan, mikä sairaus on vajaatoiminnan syynä ja mitkä muut sairaudet vaikuttavat siihen. Lääkehoidon avulla voidaan lievittää turvotuksesta johtuvia oireita, ehkäistä sairauden etenemistä sekä parantaa ennustetta. Lääkehoidon lisäksi potilaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös ravitsemukseen sekä suolan ja nesteiden käyttöön. Lääkkeiden teho voi jäädä vajaaksi, jos niitä ei käytetä täsmällisesti tai jos samanaikaisesti käytetään liikaa suolaa ja nesteitä. Tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö voi myös heikentää joidenkin sydänlääkkeiden tehoa. Apteekissa alkuperäisen reseptissä mainitun lääkkeen voi vaihtaa toiseen, hinnaltaan edullisempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Samaa lääkettä myydään erilaisilla kauppanimillä, joten sairastuneen on hyödyllistä tuntea myös lääkkeen vaikuttava aine. Rinnakkaisvalmisteen ja alkuperäisen reseptin lääkkeen vaikuttava aine ja vahvuus ovat keskenään samoja. Vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet ACE-estäjät ACE-estäjät eli angiotensiiniä konvertoivan entsyymin estäjät laajentavat valtimoita ja alentavat verenpainetta, mikä keventää sydämen työkuormaa. ACEestäjät tehostavat myös nesteenpoistolääkkeiden eli diureettien vaikutuksia ja hillitsevät haitallisen voimakasta stressihormonien vaikutusta, joka kehittyy vajaatoiminnan myötä. ACE-estäjien teho ja ennustetta parantava vaikutus sydämen vajaatoiminnassa on osoitettu laajoissa tutkimuksissa. ACE-estäjähoidon alussa verenpaine saattaa hieman laskea. Sen takia ensimmäiset lääkeannokset suositellaan 15 otettavaksi illalla, jotta lääke ei aiheuta pystyasennossa tuntuvaa pyörrytystä. Haittavaikutusten välttämiseksi lääkitys aloitetaan pienillä annoksilla. Annosta suurennetaan vähitellen, koska suuremmat annokset suojaavat sydäntä paremmin kuin pienet. Ärsytysyskä on ACE-estäjien tavallinen haittavaikutus. Yskä on yleensä kuitenkin niin lievä, ettei se estä lääkehoidon jatkamista. Mikäli yskänärsytys jatkuu hankalana, siitä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Tällöin voidaan harkita lääkkeen vaihtamista toiseen. ACE-estäjälääkitys saattaa nostaa hieman munuaisten toimintaa kuvaavan seerumin kreatiniinipitoisuutta (S-Krea), minkä takia kreatiiniarvoa tarkkaillaan ajoittain. ACE-estäjien vakava, mutta erittäin harvinainen haittavaikutus on kasvojen ja kurkunpään äkillinen ja voimakas turvotus. Yleensä vaarallinen turvotus ilmenee ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Tällaisten oireiden ilmaantuessa potilaan on hakeuduttava heti terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen. ACE-estäjiä ovat vaikuttavan aineen mukaan enalapriili, kaptropriili, lisinopriili, perindopriili ja ramipriili. Näitä vaikuttavia aineita sisältävien lääkkeiden kauppanimiä on monta. Angiotensiinireseptorin estäjät Angiotensiinireseptorin estäjät eli AT II -reseptorin salpaajat alentavat verenpainetta tehokkaasti. Ne vaikuttavat verenkiertoelimistöön pitkälti samalla tavalla kuin ACE-estäjät, ja niiden vaikutus potilaan ennusteeseen on samanlainen. Angiotensiinireseptorin estäjät aiheuttavat selvästi vähemmän yskää kuin ACE-estäjät. Tämän takia niitä käytetään vajaatoiminnan hoidossa, jos ACE-estäjien sivuvaikutukset ovat häiritseviä. AT II -reseptorin salpaajia ovat vaikuttavan aineen mukaan kandesartaani, losartaani ja valsartaani. Näitä vaikuttavia aineita sisältäviä kauppanimiä on myös useita. Beetasalpaajat 16 Beetasalpaajahoito hillitsee nopeaa sykettä ja vajaatoimintaan liittyvää liian suurta stressihormonien vaikutusta. Yleensä ACE-estäjähoidon yhteyteen lisätään aluksi pieni annos beetasalpaajaa, ja annosta suurennetaan vähitellen. Beetasalpaajahoidon alussa sydämen vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua tilapäisesti. Oireista pitää aina kertoa hoitavalle lääkärille. Yleensä beetasalpaaja- hoidon aiheuttamat vajaatoiminnan oireet helpottuvat nopeasti ilman erityisiä toimenpiteitä, mutta toisinaan on tarpeen suurentaa tilapäisesti nesteenpoistolääkkeen annosta tai pienentää beetasalpaajan annosta. Käytössä olevia beetasalpaajavalmisteita ovat bisoprololi, karvediloli, metoprololi ja nebivololi. Kauppanimiä on useita. Aldosteroniantagonistit Jos sydämen vajaatoiminta on vaikea, lääkitykseen lisätään aldosteroniantagonisti. Se estää aldosteronihormonin liiallista vaikutusta verisuonistoon ja sydämeen. Aldosteroniantgonisti helpottaa vaikean vajaatoiminnan oireita ja parantaa näiden potilaiden ennustetta. Lääke voi suurentaa hieman seerumin kalium- ja kreatiniinipitoisuuksia. Joillekin potilaille suuret lääkeannokset aiheuttavat rintarauhasen kipeytymistä ja kuukautiskierron häiriöitä. Käytössä olevia aldosteroniantagonisteja ovat spironolaktoni ja eplerenoni. Näistä eplerenoni ei aiheuta rintarauhasen kipeytymistä, mutta sen käyttöä rajoittaa merkittävästi korkeampi hinta. Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit ovat usein vajaatoiminnan oireiden ilmaantuessa ensimmäisiä käyttöön otettuja lääkkeitä. Niiden avulla voidaan lievittää tehokkaasti kudosturvotuksista aiheutuvia oireita. Niiden tarve voi olla jatkuvaa tai tilapäistä, tarvittava lääkeannos voi myös vaihdella. Oman lääkärin kanssa on hyvä sopia nesteenpoistolääkkeen annostelusta ja sen mahdollisesta suurentamisesta tilapäisesti, jos paino nousee nopeasti esimerkiksi runsaan nesteen nauttimisen takia. Osa nesteenpoistolääkkeistä lisää kaliumin erittymistä virtsaan niin paljon, että kaliumin puutosta täytyy korvata. Ilman kaliumin korvaamista elimistöön voi kehittyä kaliumvajetta, joka altistaa muun muassa rytmihäiriöille. Tämän takia elimistön kaliumin ja natriumin määrä tutkitaan verinäytteestä lääkehoidon alussa ja lääkityksen muutosten yhteydessä. Osa nesteenpoistolääkkeistä vaikuttaa nopeasti ja lisää virtsaamisen tarvetta lääkkeenoton jälkeen. Nesteenpoistolääkkeen voi ottaa myöhemmin saman päivän aikana, jos tavallisen lääkkeenottoajan jälkeen on jotakin sellaista ohjel- 17 maa, mikä hankaloittaa WC:ssä käymistä. Yötä vasten nesteenpoistolääkkeitä ei tule ottaa. Nesteenpoistolääkityksen ja kaliumkorvaushoidon pitää olla jokapäiväistä, niihin ei saisi tulla taukopäiviä. Yleisiä nesteenpoistoon käytettäviä lääkeaineita ovat amiloridihydrokloridin ja hydroklooritiatsidin yhdistelmävalmiste sekä furosemidi. Kauppanimiä on useita. Digitalis Digitalis eli digoksiini hidastaa sydämen sykettä ja lisää sydämen supistusvireyttä. Digitalista käytetään, jos vajaatoiminnasta aiheutuu vaikeita oireita ACE:n estäjän (tai AT-reseptorin salpaajan), beetasalpaajan ja diureetin yhdistelmähoidosta huolimatta tai potilaalla on rytmihäiriöitä, kuten eteisvärinä. Nitraatit Pitkävaikutteista nitrovalmistetta käytetään, mikäli vajaatoiminnan taustalla on sepelvaltimotauti ja potilaalla esiintyy rintakipuoireita. Veren hyytymistä estävä lääkehoito Asetyylisalisyylihappo (ASA, ”aspiriini”) kuuluu sydämen vajatoiminnan lääkehoitoon, jos vajaatoiminnan taustalla on sepelvaltimotauti. Sitä ei käytetä automaattisesti kaikilla sydämen vajaatoimintaa sairastavilla. ASA:a voidaan käyttää myös potilailla joilla on aikuistyypin diabetes tai joissakin tapauksissa, jos ilmenee eteisvärinäpyrähdyksiä. Veren hyytymisen estohoitoon käytetään puolestaan varfariinia (Marevan®), jos sydämen vajaatoiminta on vaikea tai jos siihen liittyy eteisvärinä. Lisätietoja saa Suomen Sydänliiton julkaisemasta Marevan-hoito oppaasta. Huolellinen lääkehoito 18 Säännöllinen lääkehoito on sydämen vajaatoiminnan hoidon perusta. Lääkkeet helpottavat oireita, minkä lisäksi osa lääkkeistä myös parantaa ennustetta. Lääkehoidon apuna on suositeltavaa käyttää annostelijaa eli dosettia, jonka voi ostaa apteekista. Sen avulla on helppo varmistua siitä, että lääkkeen ottaminen on säännöllistä. Vain otettu lääke auttaa. V e r e n p a i n e e n m i t t a a m i n e n Lääkehoidon yhteydessä vajaatoimintapotilaan on hyvä seurata säännöllisesti verenpainettaan. Voit mitata verenpaineen terveyskeskuksessa tai hankkia kotimittarin. Kotimittariksi tulee hankkia malli, jonka avulla mittaus tehdään olkavarresta. Ranne- ja sormimitta reihin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa vääriin mittaustuloksiin. Selvitä lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, kuinka usein sinun on syytä seurata verenpainettasi ja millä tasolla sen pitäisi olla. Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan kannattaa valita ilman reseptiä saatavista särky- tai kuumelääkkeistä parasetamolia sisältävä valmiste. Reseptilääkkeistä hyviä vaihtoehtoja ovat opiaatteja sisältävä Panacod® tai Tramal®. Runsas tai säännöllinen tulehduskipulääkkeiden käyttö voi heikentää munuaisten toimintaa, kiihdyttää nesteen kertymistä elimistöön ja vaikeuttaa vajaatoiminnan oireita. Vajaatoimintaa sairastavan potilaan on syytä välttää ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä kuten ibuprofeenia ja jopa tavallista 500 mg:n asetyylisalisyylihappoa, ”aspiriinia”. Myös kaikkia luontaistuotteita tulee välttää, koska ne saattavat vaikuttaa muiden lääkkeiden tehoon. Säännöllisestä kipulääkityksestä tulee keskustella aina oman lääkärin kanssa. 19 Tahdistinhoidot Hidaslyöntisyyden hoitoon tarkoitettu sydämentahdistin Joissain tapauksissa sydämen vajaatoimintaan liittyy sydämen hidaslyöntisyyttä. Tämä voi aiheuttaa vajaatoiminnan oireiden pahenemista, vaikeuttaa lääkehoidon toteutusta sekä pitkät lyöntivälit saattavat johtaa hetkittäiseen huimaukseen tai jopa tajunnanmenetykseen. Jos vajaatoiminta ei ole liian vaikea, voidaan käyttää sellaista tahdistinta, joka korjaa nämä liian hitaan sykkeen aiheuttamat oireet. Tavanomaisen tahdistimen tehtävä on taata, ettei sydämen syketaajuus missään tilanteessa ole liian hidas. Vajaatoimintatahdistin Osalla sydämenvajaatoimintapotilaista sydämen pumppausteho heikkenee merkittävästi vasemman kammion seinämien eriaikaisen supistumisen johdosta. Tahdistinhoitoa harkitaan, kun vajaatoiminnasta aiheutuu vaikeat oireet ja kun sydänsähkökäyrässä nähdään poikkeavan pitkä kammioheilahdus (tavallisesti vasemman haarakatkoksen kaltainen). Vajaatoimintatahdistuksessa tahdistinelektrodit asetetaan laskimoteitse oikean kammion väliseinämään ja sydämen sisäisen sepelpoukaman (sinus coronarius) kautta vasemman kammion sivu-takaosan seinämän alueelle. Tahdistamalla sydänlihasta samanaikaisesti näiden elektrodien avulla vasemman kammion seinämien supistuminen saadaan yhdenaikaiseksi. Tällöin vasen kammio pystyy tyhjenemään tehokkaammin ja sydämen iskutilavuus paranee, samalla myös mahdollinen hiippaläpän vuoto selvästi vähenee. Rytmihäiriötahdistin 20 Rytmihäiriötahdistin on tarpeen, mikäli sydämen vajaatoimintaan liittyy vaikeita, potentiaalisesti hengenvaarallisia rytmihäiriökohtauksia lääkehoidosta huolimatta. Eräissä sydänlihassairauksissa vakavien rytmihäiriöiden riski on erittäin suuri, jolloin rytmihäiriötahdistin asennetaan ennaltaehkäisevästi, vaikka vakavia, henkeä uhkaavia rytmihäiriökohtauksia ei olisi vielä esiintynyt. Ratkaisut tahdistinhoidosta tehdään aina potilaskohtaisesti sydämen vajaatoimintapotilaiden tahdistinhoitoihin perehtyneen lääkärin kanssa. VAP_SL_Vajtoimt Tahdistingeneraattori Oikean eteisen johto Vasemman kammion johto Oikean kammion johto 21 Vajaatoimintatahdistimen sijainti ja tahdistuselektrodien paikat sydämessä. Tahdistinjohdot viedään sydämeen solisluun vieressä sijaitsevaa laskimoa pitkin. Johdot kuljettavat sähköimpulssin generaattorista sydänlihakseen. Sähköimpulssi saa aikaan sydänlihaksen supistumisen. VAP_SL_Vajtoimtahdistin.indd 2 8.4.2011 15.42 Itsehoito Sydämen vajaatoiminnassa hyvä itsehoito on erittäin tärkeää. Itsehoito on omasta terveydestään huolehtimista, tarpeellisten elintapamuutosten tekemistä, säännöllistä omaseurantaa sekä annettujen ohjeiden noudattamista. Hyvä itsehoito helpottaa oireita, ehkäisee vajaatoiminnan pahenemista ja parantaa elämänlaatua. Vajaatoimintapotilaan itsehoitoon kuuluvat muun muassa suolan ja liian nesteen välttäminen, terveellinen ruoka, tupakoimattomuus ja säännöllinen liikunta. Alkoholia voi käyttää harvoin ja pieniä määriä kerrallaan. Säännöllinen voinnin, oireiden, painon ja elintapojen seuranta auttaa havaitsemaan sairaudessa ja omassa voinnissa tapahtuvia muutoksia riittävän ajoissa. Hyvä itsehoito ja omaseuranta vähentävät sairaalahoitoa vaativia syItsehoitosi paras dämen vajaatoiminnan hoitojaksoja. asiantuntija olet Itsehoidon toteutuksessa sinua auttaa Sydänliiton julkaisesinä itse ma Sydämen vajaatoiminnan omaseurantavihko. K u u s i t ä r k e i n t ä Sydämen vajaatoimintaa sairastavan itsehoito Vältä suuria nestemääriä. Vuorokauden kokonaisneste- määrä korkeintaan 2 litraa. Syö suolatonta tai vähäsuolaista ruokaa. Liiku säännöllisesti ja maltillisesti oireiden sallimissa rajoissa. Muista levätä välillä! Pidä painosi normaalilukemissa. Lisää maltillista liikuntaa ja syö ruokaa, joka sisältää nykyistä vähemmän energiaa. 22 Lopeta tupakointi. Vältä myös ympäristön tupakansavua. Käytä alkoholia vain harkiten: harvoin ja pieni määrä kerrallaan. Nestetasapaino ja sen seuranta Painon seuranta Nesteen kertymiseen elimistöön vaikuttaa suolan saannin ohella se, kuinka paljon nauttii päivän aikana nestettä joko juomalla tai ruoan mukana. Nesteen kertymistä seurataan säännöllisellä painon seurannalla. Nopea ja selittämätön painon nousu 2-3 kiloa parissa päivässä tai 4-5 kiloa viikossa viittaa nesteen kertymiseen elimistöön. Sovi lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa kuinka toimia painon äkillisesti noustessa. Hyväkuntoiselle ja oireettomalle riittää painon Äkillinen painon seuranta kerran viikossa. Jos ilmenee vajaatoiminnan nousu on merkki oireita kuten turvotuksia tai hengenahdistusta, pai- nesteen kertymisestä, noa seurataan päivittäin. ei lihomisesta! Paino olisi hyvä punnita aamuisin. Jotta mittaustulokset ovat vertailukelpoisia, punnituksen tulee tapahtua tasaisella alustalla aina samalla tavalla, samalla vaa´alla ja samassa paikassa. Virtsarakko pitää tyhjentää ensin. Punnitus kannattaa tehdä ennen syömistä ja juomista, mieluimmin ilman vaatteita. Lukema kirjataan painon seurantataulukkoon. Nesterajoitus Sydämen vajaatoimintapotilaan tulisi välttää suuria nestemääriä. Suositeltava kokonaisnestemäärä on kaksi (2) litraa vuorokaudessa. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa tiukempi nesterajoitus on tarpeen helpottamaan turvotusta ja hengenahdistusta. Tällöin sallittu kokonaisnestemäärä on enintään 1,5 – 2 litraa vuorokaudessa. Munuaisten toiminnan turvaamiseksi ei kannata alittaa 1,5 litraa vuorokaudessa. Kokonaisnestemäärään lasketaan kaikki nestemäisten ruokien ja juomien nestemäärä. Kiinteästä ruoasta kuten kasvikset, perunat, liha ja viljavalmisteet kertyy myös nestettä, mutta sitä ei oteta laskuissa huomioon. 23 Nesteitä ovat: - vesi, kahvi, tee, mehu, virvoitusjuomat, maito, piimä, olut, siideri, viini ja muut alkoholijuomat - ruoanvalmistukseen käytettävät nesteet (liemet, kastikkeet) - marjakeitot, - kiisselit, keittoruokien liemi - puurot, vellit - viili, jogurtti, jäätelö Päivän mittaan kertyvien juomien määrän arvioimista helpottaa, jos mittaa käyttämänsä lasit ja tee- tai kahvikupin. Tällöin jokaista kulausta ja suun kostutusta ei tarvitse mitata erikseen. Puolet sallitusta nestemäärästä tulee helposti kahvista, teestä, mehusta ja ruoan sisältämästä nesteestä. Yleinen harhakäsitys on, että nesteeksi lasketaan vain juomavesi. J a n o n h i l l i t s e m i n e n j a h a l l i t s e m i n e n Vinkkejä janon tunteen helpottamiseen Pidä nautittava neste viileänä. Imeskele pieniä jääpaloja janon sammuttamiseksi. Lisää veteen vähän sitruunamehua. Kostuta suuta usein pienellä nestemäärällä, voit myös huuhdella suuta nielemättä nestettä. Imeskele sokerittomia pastilleja. 24 Hanki apteekista syljen eritystä lisääviä suusuihkeita, imeskeltäviä tabletteja tai suugeeliä. Suolan vähentäminen ja voimakkaasti maustetun ruoan välttäminen voivat helpottaa janoa. Useamman vuorokauden hellejakson aikana voi olla aiheellista pitää tauko nesteenpoistolääkityksessä. Lisäohjeita kannattaa kysyä herkästi hoitavalta lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta. Nestelista Nesteiden saannin seurannassa auttaa erillisen nestelistan tekeminen. Siihen merkitään kaikki yhden vuorokauden aikana nautitut nesteet, myös nestemäisen ruoan mukana saatu nestemäärä. Nestelistan merkinnät tehdään yhden vuorokauden ajalta esimerkiksi aamu kello seitsemästä seuraavan aamu kello seitsemään. Yhden vuorokauden nestelista, malli Kellonaika Mitä nestettä join tai söin Määrä (desilitroina) 8.30 Puuro 2 dl Marjakeitto 1 dl Maito 1,5 dl Piimä 1,5 dl Kalakeitto (yht. 3 dl) 1,5 dl Kahvi 1 dl Jäätelö 1 dl Vesi 0,5 dl 11.30 12.00 14.00 jne 25 NESTETTÄ yhteensä Ravitsemus Vähemmän suolaa Suolan saantia kannattaa vähentää, koska sen liikasaanti pahentaa turvotusta ja lisää hengenahdistusta. Suolan vähentäminen auttaa myös alentamaan kohonnutta verenpainetta ja parantaa verenpainelääkkeiden tehoa. Vähentämisestä on hyötyä myös nesteenpoistolääkityksen yhteydessä. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa nesteen kertyminen elimistöön laimentaa elimistön natriumpitoisuutta. Matala veren natriumpitoisuus ei tarkoita elimistön kärsivän suolan puutteesta, vaan kyse on natriumin poikkeavasta jakautumisesta elimistössä. Matalaa natriumpitoisuutta ei korjata ylimääräisellä suolalla, vaan tiukentamalla nesterajoitusta. Myös huimaus ja lihaskrampit (eli suonenveto) eivät johdu liian vähäisestä suolan saannista, joten niitä ei myöskään hoideta suolalla. Suolaa saa helposti liikaa Suolan eli natriumkloridin (NaCl) haitallinen osa on natrium, joka mm. sitoo nestettä elimistöön. Natrium on elimistölle välttämätöntä, mutta sen tarve on vain noin 0,5 grammaa vuorokaudessa. Tämä määrä täyttyy jo ruokien luontaisesta natriumista ilman lisättyä suolaa. Suosituksena on vähentää suolan saantia mahdollisimman paljon, ainakin alle 5 grammaan vuorokaudessa. Suurin osa suolasta tulee valmiista elintarvikkeista ja ruoista. Suurimpia lähteitä ovat leipä ja päivän pääateria. Suolaa kertyy myös leivänpäällisistä, suolaisista naposteltavista sekä ruoanvalmistuksessa käytetyistä mausteista (taulukko). Mineraalisuolojen (esim. Pan-suola, Seltin) natriumista osa on korvattu kaliumilla ja/tai magnesiumilla, mutta esimerkiksi merisuola, ruususuola, sormisuola ja muut erikoissuolat ovat pelkkää natriumkloridia. Kaikkien suolojen käyttöä on hyvä vähentää. 26 Tuotteiden suolapitoisuuksia ja suolamääriä/annos. Elintarvike yli 10 % liemikuutiot liemitiivisteet, fondit soijakastikkeet 5 – 10 % sillit anjovis oliivit ja muut säilötyt kasvikset 1–5% mäti meetvursti kinkkuleikkele fetajuusto, homejuustot graavattu kala ketsuppi, sinappi savustettu kala tonnikala useimmat leivät valmisruoka suolapitoisuus g/100 g suolaa/annos 45 – 50 12 – 15 10 – 20 5 g/kuutio 2 g/1 rkl 1,5 – 3 g/1 rkl 4–9 10 0,2 – 0,5 g/pala 0,5 g/pala 2 – 10 0,2 g/1 kpl 5 3–4 2 3 3,5 2–3 2 1 1 – 1,3 0,7 – 1,1 0,8 g/1 rkl 0,2 g/viipale 0,2 g/viipale 0,9 g/30 g pala 1 g/30 g pala 0,5 g/1 rkl 2 g/100 g 2 g/purkki 0,4 g/viipale 2 – 3 g/lautasellinen kpl = kappale rkl = ruokalusikallinen 27 Pyri valitsemaan mahdollisimman vähäsuolaisia elintarvikkeita. Oheisessa taulukossa on valintojen tueksi viiterajat vähän suolaa sisältäville tuoteryhmille. Elintarvike Suolaa enintään, % Natriumia enintään g/100 g Ruokaleivät0,7 0,3 Näkkileivät ja hapankorput 1,2 0,5 Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5 0,6 Muut lihavalmisteet 1,7 0,8 Juustot 1,00,4 Aamiaismurot ja –hiutaleet 1,0 0,4 Liha- ja kasvisruokavalmisteet (esim. pyörykät) 0,9 0,4 Keitot, liemet ja kastikkeet 0,7 0,3 Valmisruoat0,7 0,3 Elintarvikkeen suolapitoisuus löytyy pakkaukseen merkitystä valmistusaineluettelosta. Myös Sydänmerkki auttaa löytämään vähäsuolaisia tuotteita. Ravintosisältöluettelo kertoo tuotteen natriumpitoisuuden. Se voidaan muuttaa suolaksi kertomalla luku 2,5:llä. Esimerkiksi sadassa grammassa leipää 0,4 g natriumia vastaa 1,0 grammaa suolaa. Suolan vähentämiseksi tärkeintä on – valita vähäsuolainen leipä (≤ 0,7 % suolaa) – käyttää mahdollisimman vähän suolaa ja suolapitoisia mausteita ruoanvalmistuksessa 28 Sydänmerkki auttaa valitsemaan kaupassa suolan määrän ja rasvan laadun kannalta parempia vaihtoehtoja. Suolan välttäminen onnistuu Kun valmistat ruokaa itse, käytä mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita kuten marinoimatonta lihaa ja tuoreita kasviksia. Suolan sijaan voi maustaa suolattomilla maustesekoituksilla. Maustepurkeissa on merkitty, jos se sisältää suolaa. Yrtit ja pippurit sellaisenaan ovat suolattomia. Makua saa myös vahvanmakuisista kasviksista kuten sipulista, valkosipulista, paprikasta, tomaatista ja chilistä. Sitruunan ja limen happamuus vähentää suolan tarvetta. Puuroihin voi lisätä marjoja ja hedelmiä tai –keittoja. Makuaisti tottuu vähempään suolaan jo muutamassa viikossa. Terveellinen syöminen Terveellinen ruokavalio pitää elimistön kunnossa ja tukee hyvää oloa. Ruokavalinnoilla voidaan myös hoitaa sydämen vajaatoiminnan taustalla olevaa sairautta ja vähentää altistavia tekijöitä sekä ehkäistä muita sairauksia. Hyvä olo ja riittävä ravintoaineiden saanti on helpointa turvata, kun ateriat ovat maltillisen kokoisia ja aterioita on pääruokineen ja välipaloineen 5 – 6 päivässä. Syö joka aterialla kasviksia, marjoja tai hedelmiä yhteensä puoli kiloa eli kuusi kourallista päivässä. Täytä pääaterialla puolet lautasesta mieluisilla tuoresalaateilla ja raasteilla. Nauti pääruoaksi kalaa tai vähärasvaista lihaa ja lisukkeeksi perunaa, täysjyväpastaa tai –riisiä. Kalaa on hyvä syödä 2-3 kertaa viikossa. Ateriajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa tai piimää. Maitovalmisteita voi juoda päivässä 3 – 4 lasillista. Maito- ja liharyhmän tuotteista saa lihaskunnon ylläpitämiseksi tärkeää proteiinia. Syö joka aterialla myös täysjyväviljaa (esim. leipää, puuroa, lesettä, mysliä). Levitä leivälle margariinia, josta saa tarpeellista pehmeää rasvaa. Ruoanvalmistukseen ja leivontaan sopivat kasviöljy tai juokseva margariini. Pehmeää rasvaa saa lisäksi öljypohjaisesta salaatinkastik- Lisää pehmeän keesta. Pehmeän rasvan riittävä saanti ja toisaalta kovan rasvan rasvan käyttöä. vähentäminen pienentävät veren kolesterolipitoisuutta ja vähentävät veren hyytymisalttiutta. Sydänliiton Kolesteroli kohdalleen –lehtinen auttaa tarkemmin ruokavalinnoissa. 29 Aikuisille suositellaan 7,5 mikrogramman D-vitamiinilisää pimeinä vuodenaikoina, jos ei käytetä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja tai kalaa. D-vitamiinivalmiste (20 µg) ympäri vuoden joka päivä on suositeltavaa kaikille 65 vuotta täyttäneille. Tyypillisiä pehmeän ja kovan rasvan lähteitä Pehmeää rasvaa on runsaasti suosi näitä Kovaa rasvaa on runsaasti käytä harvoin tai mahdollisimman vähärasvaisina Kasviöljyissä, kuten rypsi- ja oliiviöljyssä sekä soija-, auringonkukka- ja maissiöljyssä Kookosrasvassa, palmuöljyssä, palmuydinöljyssä Pehmeissä rasiamargariineissa (rasvaa 60 – 70 %) ja juoksevissa (pullo-) margariineissa Voissa sekä voin ja kasvirasvan seoksissa. Kovissa leivonta- ja talousmargariineissa Kalan rasvassa Lihan ja makkaran rasvassa Kasvirasvapohjaisissa juustoissa, jogurteissa ja kermoissa Maidon, kerman ja juuston rasvassa Pähkinöissä, manteleissa ja siemenissä Rasvaisissa leivonnaisissa (munkit, viinerit, kakut, pasteijat), pizzoissa ja hampurilaisissa Riittävä ravinnon saanti 30 Vaikea sydämen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa pahoinvointia ja väsymystä ja siten heikentää ruokahalua. Ikääntyminen ja lääkkeet voivat myös vähentää syömistä ja siten heikentää ravitsemustilaa. Jos ruokahalu heikkenee, tihennä tarvittaessa syömistä ja syö pääateria silloin, kun ruokahalu on parhaimmillaan. Hyödynnä myös ateriapalveluja. Hyvästä ravitsemuksesta huolehtiminen virkistää ja tuo voimia arkeen. Painon seuranta on tärkeä ja yksinkertaisin tapa seurata riittävää ravinnon saantia. Jos paino putoaa tahattomasti kolme kiloa tai enemmän kuukaudessa, on proteiinin, energian ja ravintoaineiden saantiin todella tärkeää kiinnittää huomiota. Ikääntyneiden on hyvä saada proteiinia ainakin 80 grammaa päivässä, työikäiselle riittävä määrä on 60-80 grammaa päivässä. Oheisessa taulukossa on esimerkkejä ruoka-annosten proteiinimääristä. Esimerkkejä ruokien proteiinimääristä Ruoka-annos proteiinia, g/annos lasi maitoa/piimää, 2 dl 7 marjarahka, 1,5 dl 11 viipale kinkkuleikkelettä tai juustoa 2 – 2,5 maitoon keitetty puuro, 2 dl 7 kananmuna 7 1 lihapyörykkä 5 kalapala, 120 g 25 1 porsaankyljys , 125 g 22 1 laut. kala/lihakeittoa 8 – 10 viipale leipää 2 peruna 1 1 dl riisiä/makaronia 2 Energian saantia voi tarvittaessa suurentaa esimerkiksi lisäämällä öljyä tai margariinia puuroon, kastikkeisiin ja muihin ruokiin, keittämällä puuro maitoon ja lisäämällä kananmunaa ruokiin. Ravitsemustilaa voi tarvittaessa kohentaa apteekin täydennysravintovalmisteilla, jos tavallinen ruoka ei yksin riitä. Jos oman syömisen riittävyys huolettaa, kannattaa ravitsemustilan arviointiin pyytää apua kotihoidon henkilöstöltä, terveydenhoitajalta, ravitsemusterapeutilta tai lääkäriltä. Tahattomasta painonlaskusta kannattaa aina mainita hoitavalle taholle, jotta ravitsemustilan heikkeneminen voidaan estää ajoissa. 31 Luontaistuotteet ja muut ravintolisät Luontaistuotteita ei suositella käytettäväksi yhdessä sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa. Luontaistuotteiden ja lääkkeiden samanaikaisen käytön turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa. Tästä syystä yhteiskäyttöä ei suositella. Ravinto- ja vitamiinilisien käytöstä on syytä keskustella lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat potilaat, jotka eivät voi syödä kalaa, voivat käyttää lääkärin valvonnassa omega-3-rasvahapoista (kalaöljyt, kalaöljykapselit) eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) yhteensä yhden gramman vuorokaudessa. Omega-3-rasvahapot vähentävät veren hyytyvyyttä. Jos käytössäsi on veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä kuten varfariini (Marevan®), asetyylisalisyylihappo tai klopidogreeli, on omega-3 valmisteiden käytöstä keskusteltava hoitavan lääkärin tai sairaan-/terveydenhoitajan kanssa. Omega-3 valmisteiden käyttö pitää lopettaa vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua leikkausta tai toimenpidettä niiden verenvuotoa lisäävän vaikutuksen takia. Liikunta 32 Kaikille sydämen vajaatoimintaa sairastaville suositellaan liikuntaa päivittäin. Liikunnan tulee olla yksilöllisesti sopivaksi räätälöityä. Tärkeää on löytää juuri itselle mieluisat, oireettomat liikuntamuodot. Perusperiaatteena on liikkua niin, ettei hengenahdistusta ilmene ja olo tuntuu hyvältä myös liikunnan jälkeen. Jos vajaatoiminnan oireita ilmenee, tulee liikuntaa vähentää tai keventää, vain harvoin kokonaan välttää. Liikunta kannattaa ajoittaa sopivasti lääkkeen ottamiseen nähden. Heti ruokailun jälkeen liikuntaa tulee välttää. Intervallimuotoinen kestävyysliikunta sopii useimmille. Tällöin liikuntatuokio aloitetaan rauhallisesti, pidetään ajoittain pieniä taukoja ja päätetään rauhallisesti. Elimistön on hyvä antaa palautua rasituksesta. Saattaa viedä jopa puoli tuntia ennen kuin muihin askareisiin palaaminen tuntuu luontevalta. Vähitellen saavutettavaksi tavoitteeksi voi asettaa yhteensä puolen tunnin, jopa tunnin päivittäisen liikunta-annoksen. Kestävyysliikunnan rinnalla lihasvoiman vahvistaminen on olennaista. Toimintakyvyn kannalta tärkeää on vahvistaa kehon suuria lihasryhmiä 2-3 kertaa viikossa. Jotta lihas vahvistuisi, siinä tulee tuntua väsymystä. Esimerkiksi kotona tai kuntosalilla tehtäviä liikkeitä tulee olla 8-10, liikkeitä toistetaan 10- 15 kertaa ja sarjoja on 1- 3. Liikkeet tulee tehdä kuntopiirityyppisesti, rauhallisessa tahdissa ja sopivalla vastuksella. Hengityksen pidättämistä liikkeen aikana tulee välttää. Istuen tehtäviä liikkeitä sekä asentoja, joissa kädet ovat vaakatason alapuolella, kannattaa suosia, sillä tällöin turha verenpaineen nousu välttyy. Aktiivisen liikunnan voi aloittaa, kun sairaus on ollut vakaa vähintään kolme viikkoa. Paino on pysynyt vakaana eikä ole turvotuksia. Myös puhumisen tulee sujua ilman hengenahdistusta. Erityishuomioita liikunnasta Lievä tai keskivaikea sydämen vajaatoiminta Monipuolinen liikunta on tärkeää. Arkiliikunnan lisäksi kuntoa parantava reipas liikunta on hyödyllistä. Sopivia kestävyysliikuntamuotoja ovat muun muassa kävely, sauvakävely, hölkkä, pyöräily, kuntopyöräily, hiihto ja voimistelu. Uinnista kannattaa keskustella lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Sisäänhengityslihasten voimaharjoittelun on todettu vähentävän hengenahdistuksen määrää ja sitä kautta parantavan suorituskykyä. Reipas, hengästyttävä liikunta on hyvä tapa vahvistaa sisäänhengityslihaksien voimaa. Vaikea sydämen vajaatoiminta Arkinen liikkuminen on tärkeää, sillä varsinainen reipas kestävyysliikunta ei useinkaan sovellu. Lyhyistä jo 5- 10 minuutin liikuntahetkistä on hyötyä. Intervallimuotoinen liikkuminen pienine taukoineen on hyvä tapa vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Pienet levähtämistauot kävelyn tai kuntopyörällä polkemisen lomassa auttavat jaksamaan ja tekevät pidemmän liikuntatuokion mahdolliseksi. Muita soveltuvia liikuntamuotoja ovat muun muassa kevyt voimistelu, tuolijumppa ja venyttely. Hengenahdistuksen vähentämiseksi kannattaa vahvistaa sisäänhengityslihaksien voimaa. Tähän tarkoitukseen on olemassa erityinen laite, jota voi tiedustella apteekista. Tarkat, yksilölliset ohjeet laitteen käytöstä saa fysioterapeutilta. Yksittäisiä lihasryhmiä vahvistavat liikkeet parantavat toimintakykyä. 33 Liikunnan hyödyt Liikunta parantaa fyysistä suorituskykyä, yleistä terveydentilaa, mielialaa ja elämänlaatua sekä vähentää sairaalahoidon tarvetta. Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu parantavat sydämen pumppaustoimintaa, lisäävät lihasten verenkiertoa ja voimaa sekä parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä rasituksessa. Lisäksi liikunta vähentää rasituksessa väsymistä ja hengenahdistusta sekä pidentää kävelymatkaa. Liikunnallinen kuntoutus Liikunnallinen kuntoutus on fysioterapeutin ohjaamaa yksilö- tai ryhmäliikuntaa sekä suorituskyvyn arviointia ja liikuntaohjausta. Liikunnallisessa kuntoutuksessa asetetaan suorituskykyyn suhteutettuja tavoitteita ja edistymistä seurataan järjestelmällisesti. Liikunnallisen kuntoutuksen tarve ja siihen liittyvät erityispiirteet määräytyvät lääkärin arvioinnin perusteella. Lääkäri voi ohjata yksilöohjaukseen, fysioterapeutin ohjaamaan liikuntaryhmään tai kuntoutumiskurssille. Fysioterapeutin ohjaamia liikunnallisen kuntoutuksen ryhmiä järjestetään muun muassa terveyskeskuksissa, sydänyhdistyksissä ja yksityisissä hoitolaitoksissa. Ohjattua liikunnallista kuntoutusta suositellaan, jos liikunta tuntuu pelottavalta tai liikkumisen rajojen löytäminen on erityisen tärkeää. Myös huono fyysinen kunto, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat syitä hakeutua liikunnallisen kuntoutuksen pariin. Painonhallinta 34 Ylimääräinen paino vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa ja sen oireita sekä hankaloittaa oloa. Painoa on reilusti liikaa, jos painoindeksi, BMI on yli 30. Liian nopea painonpudotus voi johtaa tärkeän lihaskudoksen menetykseen ja terveydentilan heikkenemiseen Jo pienillä elintapamuutoksilla onnistuu vähentämään ylimääräistä rasvakudosta. Maltilliset ja pysyvät muutokset syömis- ja liikuntatottumuksissa auttavat painonhallinnassa. Ruokavaliossa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti säännölliseen monipuoliseen syömiseen, riittävään kasvisten, täysjyväviljavalmisteiden ja proteiinin käyttöön sekä liialliseen sokerin, rasvan ja alkoholin käyttöön. Nämä tekijät yhdessä vähentävät ruoan energiatiheyttä, takaavat riittävän ravintoaineiden, kuidun ja proteiinin saannin sekä kylläisyyden tunteen ja auttavat vähentämään makean mielitekoja. Painonhallinnassa liikunnan tarkoitus on lisätä energiankulutusta. Jokainen liike ja askel ovat liikuntaa. Tärkeää on, että liikkuu säännöllisesti itselleen sopivalla ja mieluisalla tavalla. Liikunnan kokonaismäärä ratkaisee, ei liikunnan rasittavuus. Lihaskuntoharjoittelulla on edullisia vaikutuksia myös kehon koostumukseen eli rasva- ja lihaskudoksen määrään. Kun muutokset syömis- ja liikuntatottumuksissa ovat itselle sopivia ja pysyviä, paino alenee pikku hiljaa kuin itsestään. Sydänliiton Ylipainosta tasapainoon –opas auttaa painonhallinnassa. Kuinka lasken oman painoindeksini? Painoindeksi = paino / pituus² Esimerkki: 85 kg / 1,65 m x 1,65 m = 31 Alkoholinkäyttö Alkoholinkäytöstä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Jos sydämen vajaatoiminnan epäillään aiheutuneen alkoholinkäytöstä, siitä on syytä pidättäytyä kokonaan. Vajaatoimintapotilaalle alkoholi on juhlajuoma, jota kannattaa käyttää vain harvoin ja harkitusti. Alkoholia ei pidä nauttia päivittäin. Kerta-annosten tulee lisäksi jäädä korkeintaan pariin ravintola-annokseen. Yksi ravintola-annos on pullo keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl viinaa. Alkoholi nostaa sykettä, kuormittaa sydäntä ja altistaa sydämen hapenpuutteelle. Runsas alkoholinkäyttö lisää nestekuormitusta ja voi johtaa rytmihäiriöihin. Alkoholissa on runsaasti kaloreita, joten se myös lihottaa. Tupakoinnin lopettaminen 35 Sydämen vajaatoimintaa sairastavan tulisi lopettaa tupakointi. Tupakointi vaikeuttaa sydämen ja muun verenkiertoelimistön sekä keuhkojen toimintaa monella tavalla. Tupakointi on suuri lisärasitus myös sydämen vajaatoiminnalle. Nikotiini nostaa sykettä ja verenpainetta, tupakoinnin yhteydessä syntyvä hiili- monoksidi eli häkä puolestaan aiheuttaa hapenpuutetta. Lisäksi tupakointi supistaa verisuonia sekä lisää veritulpan riskiä ja rytmihäiriöitä. Tupakoijien sydänperäisten äkkikuolemien riski on yli kaksinkertainen tupakoimattomiin verrattuna. Tupakointi kiihdyttää myös kolesterolin kertymistä suonen seinämiin, vähentää hyvää HDL-kolesterolia sekä lisää pahaa LDL-kolesterolia ja triglyseridiä. Vähäinenkin tupakointi riittää vaurioittamaan valtimon sisäkalvoa ja altistaa sen ateroskleroosin kehittymiselle. Myös passiivinen tupakointi eli ympäristön satunnainenkin tupakansavu on yksi merkittävimmistä sydänkohtauksen ja aivohalvauksen myötävaikuttajista. Lopettamisen tukena on mahdollista käyttää nikotiinikorvaustuotteita, joita on saatavissa laastarina, purukumina, tabletteina, inhalaattorina ja reseptillä nenäsumutteena. Tärkeitä ovat oikea käyttötekniikka ja riittävä annos. Suositeltava hoidon pituus on 3-6 kuukautta. Joissakin tapauksissa lääkäri voi määrätä myös reseptilääkettä, joka vähentää vieroitusoireita ja halua tupakoida. Lääkitys aloitetaan yleensä ennen tupakoinnin lopettamista ja sitä jatketaan noin kaksi kuukautta. 36 Jatkohoito ja seuranta Äkillisen sydämen vajaatoiminnan ensihoito, tutkimukset ja lääkehoito tapahtuvat sairaalassa. Jos sydämen vajaatoiminnan oireet ovat vakaita, seurannaksi riittää yleensä käyminen avoterveydenhuollon vastaanotolla 3-6 kuukauden välein. Lääkehoidon alkuvaiheessa ja lääkityksen muutosten yhteydessä lääkärin ja sairaan- tai terveydenhoitajan tarkastuksia tarvitaan tavallista tiheämmin. Sairaalahoitojakson lopussa sovitaan jatkohoidosta, joka voidaan toteuttaa sairaalan poliklinikalla, terveyskeskuksen vastaanotolla, kotisairaanhoidossa tai joissakin tapauksissa työterveyshuollossa. Sairaaloiden ja terveyskeskusten ajanvarausjärjestelmät vaihtelevat, joten ennen sairaalasta kotiutumista kannattaa varmistua siitä, kuka varaa ajan jatkohoitoon. Ajan voi varata potilas itse, omainen tai kotisairaanhoidon työntekijä. Pidä säännöllistä yhteyttä omaan lääkäriin tai vajaatoimintahoitajaan. Tämä auttaa jaksamaan kroonisen sairauden kanssa elämistä ja edistää hyvinvointiasi. O i r e i d e n p a h e n e m i n e n Ota yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai sairaan-/terveydenhoitajaan, jos hengenahdistus vaikeutuu painosi nousee yli kaksi kiloa parin vuorokauden aikana sinulle ilmaantuu täysin uusia sydänoireita tulehdustauti pitkittyy sykkeesi on pysyvästi yli 90/min systolinen verenpaine eli yläpaine laskee esimerkiksi tasolle 90-100 mmHg ja siihen liittyy huimausta tai heikotusta tai diastolinen verenpaine eli alapaine on toistuvasti yli 90 mmHg. 37 Vajaatoiminnan ennuste Sydämen vajaatoiminta yleensä etenee vuosien saatossa. Oireiden merkittävään vaikeutumiseen kuluva aika vaihtelee, mutta usein vajaatoiminta etenee kuitenkin hitaasti. Vajaatoiminnan aiheuttajia on lukuisia, joten jokaisen sairastuneen ennuste arvioidaan yksilöllisesti. Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, ja se edellyttää useimmiten pysyvää lääkehoitoa. Joskus vajaatoiminta voi olla ohimenevä, esimerkiksi jos sen taustalla on vaikea tulehdustauti tai rytmihäiriö. Lievän vajaatoiminnan oireita ei huomaa tavanomaisissa päivittäisissä askareissa. Vaikea vajaatoiminta aiheuttaa sen sijaan oireita myös levossa ja voi olla henkeä uhkaava tilanne. Vajaatoiminnan oireiden vaikeutuminen liittyy usein sydämen heikentyneeseen supistumistehoon, kammioiden laajenemiseen tai vakaviin rytmihäiriöihin. Oireiden vaikeutumisen syyt Sydämen vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua pysyvästi tai tilapäisesti. Ne voivat myös liittyä johonkin muuhun asiaan kuin muutokseen itse sydänlihaksessa. 38 Vajaatoiminnan oireiden pahenemisen tavallisia syitä – Monet rytmihäiriöt voivat horjuttaa ennestään heikentynyttä pumppaustehoa, kuten eteisvärinä eli flimmeri. Tällaiset rytmihäiriöt voivat olla hitaita tai nopeita – Sydämen läpän vuoto tai ahtautuminen – Sepelvaltimotaudin aiheuttama sydänlihaksen hapenpuute voi heikentää sydämen pumppaustehoa – Munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa nesteen kertymistä elimistöön – Tulehdukset ja monet aineenvaihduntasairaudet voivat saada sydämen vajaatoiminnan tilapäisesti epätasapainoon – Verisuonissa kiertävän nestemäärän vähäisyys, jonka syynä voi olla esimerkiksi liian runsas nesteenpoistolääkitys. Oireet vaikeutuvat, jos lääkkeet jäävät ottamatta tai sairastunut ei noudata annettua suola- tai nesterajoitusta. Alkoholi ja eräät lääkkeet (useat rytmihäiriölääkkeet ja tulehduskipulääkkeet) voivat pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Oireiden vaikeutumisen taustalla voi myös olla pitkittynyt helle, ripuli tai oksentelu. Useita viikkoja jatkunut helle voi johtaa elimistön kuivumiseen ja näin vaikeuttaa vajaatoiminnan oireita. Jos oireet vaikeutuvat selvästi, oireita pahentavat tekijät selvitetään ja pyritään korjaamaan. Seurantakäynneillä kiinnitetään jo etukäteen huomiota seikkoihin, jotka voivat heikentää sydämen vajaatoiminnan tasapainoa. 39 Henkinen jaksaminen Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka potilas joutuu huomioimaan loppuelämänsä. Omat valinnat ja elintavat vaikuttavat siihen, millaiseksi arki muotoutuu. Aktiivinen osallistuminen omaan hoitoon antaa mahdollisuuden vähentää sydämen kuormitusta ja hidastaa sairauden etenemistä. Krooniseen sairauteen sairastuminen on kriisi joka altistaa tunnetilojen vaihteluille. Toisinaan voi ilmetä ärtyneisyyttä, masennusta, pelkoa tai univaikeuksia. Pitkittynyt masennus ja ahdistuneisuus ovat sydämelle kuitenkin epäedullisia tunnetiloja. Lisäksi ne heikentävät kuntoutumista. Omalta Itsestään lääkäriltä kannattaa hakea apua, jos masentuneisuus jatkuu huolehtiminen yhtäjaksoisesti yli kaksi viikkoa. Pitkittyneessä masennuksespidentää ja sa mielialalääkitys voi auttaa. Sairaus on osa arkea, joka voi olla varsin aurinkoista. Omista leventää elämää. tunteista puhuminen hyvän ystävän tai läheisen kanssa auttaa helpottamaan oloa. Joskus keskusteleminen samaa sairautta sairastavan kanssa voi olla helpottavaa. Sydäntukihenkilöiden yhteystietoja saa sydänpiiristä tai oman paikkakunnan sydänyhdistyksestä. 40 Käytännön ohjeita Matkustaminen Ulkomaille matkustamisesta on hyvä neuvotella hoitavan lääkärin kanssa. Jos vajaatoiminnasta aiheutuu oireita levossakin, matkustamista pitää välttää. Jos oireet ovat vähäisiä ja vakaita, matkustamiselle ei yleensä ole rajoituksia. Matkareitin suunnittelussa kannattaa suosia reittejä, joihin ei sisälly pitkiä yhtämittaisia lentoja tai automatkoja. Istuminen pitkään ja ahtaasti haittaa laskimoveren paluuta alaraajoista sydämeen ja lisää alaraajojen turvotusta. Veren virtauksen hidastuminen laskimoissa voi lisäksi suurentaa laskimoveritulpan vaaraa. V i n kk e j ä m a t k o i l l e Matkustamisen aiheuttamaa rasitusta voi vähentää seuraavilla keinoilla Pidä automatkoilla jaloittelutauko kerran tunnissa. Vaihtele asentoasi säännöllisesti, liikuttele toistuvasti alaraajojasi ja ojenna jalkateriäsi rytmisesti ylös ja alas. Tällainen liikunta parantaa laskimoverenkiertoa. Nouse lentokoneessa välillä kävelemään. Lentokoneen ilmastointi haihduttaa nestettä. Pitkillä lennoilla nesteenpoistolääkettä voi vähentää tilapäisesti. Juo hieman tavallista enemmän nestettä, ei kuitenkaan alkoholia. 41 Euroopassa matkustavan kannattaa pitää mukana eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Se oikeuttaa EU/ETA-maissa ja Sveitsissä äkillisen sairauden samantasoiseen hoitoon kuin näiden maiden omilla kansalaisilla. Kortin saa maksutta Kelasta. Sydänpotilaan on syytä ottaa aina yksityinen matkavakuutus. Vakuutuksen antajalta kannattaa tarkistaa, että vakuutus korvaa äkillisesti pahentuneen kroonisen sairauden hoitoon sekä tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin liittyvät kustannukset. Lääkkeet pakataan käsimatkatavaroihin niiden alkuperäispakkauksissa. Lääkkeitä pitää varata matkalle riittävästi. Viikon matkaa varten on hyvä ottaa mukaan kahden viikon lääkkeet. Matkalle kannattaa ottaa mukaan myös englanninkielinen selostus omasta sairaudesta ja viimeinen sydänfilmi, jos ne ovat olemassa. Veren hyytymistä estävää varfariinihoitoa (Marevan®) käyttävien potilaiden on tarpeen selvittää jo ennen matkustamista, voiko matkan määränpäässä tehdä laboratoriotutkimuksen hoidon tehon mittaamiseksi (plasman INR-määritys). Mukaan on syytä ottaa Marevan-hoitokortti sekä lääkekortti, josta näkyvät diagnoosit ja voimassa oleva lääkehoito. Potilaiden joilla on sydämen tahdistin, on hyvä pitää mukana sairaalasta saatua tahdistinkorttia tai -todistusta. Tahdistimen toiminta ei vaarannu lennolla. Autolla ajo Useimmilla sydämen vajaatoiminta ei estä autolla ajamista. Jos vajaatoiminta on vaikea tai on ollut tajuttomuuteen johtaneita rytmihäiriökohtauksia, pitää autoilusta keskustella lääkärin kanssa. Potilaat joille on asennettu sydämen tahdistin saavat autoilua koskevat ohjeet hoitavalta lääkäriltä. Sauna 42 Kohtuullinen saunominen sopii hyvin myös vajaatoimintapotilaalle. Saunan mieto lämpö laajentaa verisuonia, mikä laskee verenpainetta. Kovaa löylyä kannattaa välttää. Lämpötilaeroihin on hyvä totutella rauhallisesti, sillä nopeat vaihtelut voivat rasittaa sydäntä. Kuumasta saunasta ei saa koskaan mennä suoraan kylmään veteen tai lumihankeen. Saunomisen yhteydessä kannattaa välttää alkoholin nauttimista. Yhdestä saunan jälkeen nautitusta oluesta ei kuitenkaan ole haittaa. Seksi Sydämen vajaatoiminta ei estä seksiä, ellei se kuormita suorituskykyä liikaa. Rasitusta voi vähentää valitsemalla sellaisen yhdyntäasennon, jossa yläraajat eivät joudu jännitykseen, sekä kiinnittämällä huomiota olosuhteisiin. Seksiä ei kannata harrastaa raskaan aterian jälkeen, alkoholia nauttineena, väsyneenä tai kuumassa. Seksi rasittaa sydäntä yhtä paljon kuin parin kerrosvälin nouseminen portaissa. Monet arkipäivän askareet saattavat olla paljon rasittavampia. Hellyys ja yhdessäolo ovat tärkeitä sairastumisen jälkeen, ja seksi on muutakin kuin pelkkä yhdyntä. Sairastumisen seksuaalisuuteen vaikuttavista muutoksista on hyvä puhua kumppanin kanssa. Eräät sydänlääkkeet saattavat aiheuttaa joillekin miehille erektiohäiriöitä. Asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa, joka voi harkita lääkityksen muuttamista. Muitakin seksuaalisuuteen liittyviä, mieltä askarruttavia asioita voi kysyä lääkäriltä tai sairaanhoitajalta. Tulehdusten ehkäisy ja hoito Erilaiset tulehdukset voivat rasittaa sydäntä. Ennaltaehkäisy ja hoito vähentävät riskiä joutua sairaalaan. Vajaatoimintapotilaan on hyvä ottaa rokote vuosittain esiintyviä influenssatauteja vastaan. Sydänpotilas saa rokotteen maksutta omasta terveyskeskuksesta. Influenssa on virustauti, joten antibiootti ei tehoa siihen. Kuumetta ja särkyä voi helpottaa parasetamolin avulla, ja myös lepo auttaa. Ylimääräinen juominen kannattaa rajoittaa pariin lasilliseen. Hengitys- ja virtsatietulehdukset pitää hoitaa huolellisesti. Lääkäri voi suositella pneumokokkirokotetta sellaisille vajaatoimintaa sairastaville, joilla on taipumus sairastaa toistuvasti keuhkokuumeita. Pneumokokkirokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan, mutta sen voi ostaa apteekista lääkemääräyksellä. Sydämen sisäkalvon tulehdukselta eli endokardiitilta suojaavaa antibioottihoitoa tarvitsevat ne potilaat, joilla on sydämen tekoläppä tai joiden sydänläpän korjauksessa on käytetty keinomateriaalia. Ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa tarvitaan sellaisissa toimenpiteissä, joissa rikotaan limakalvoa hampaiden, poskionteloiden, nielun ja keuhkoputken alueella. Omalta lääkäriltä kannattaa pyytää Sydänliiton Endokardiitin ehkäisy -kortti. 43 Hammas- ja ienperäisen bakteeritulehduksen ehkäisyssä on tärkeintä huolehtia hyvästä suuhygieniasta. Hammaslääkärin tarkastuksessa on hyvä käydä kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Tämä kosSuun ja kee myös potilaita, joilla on hammasproteesi. Hampaat pitää hampaiden hyvä harjata aamuin illoin sekä hammasvälit puhdistaa päivittäin hoito ehkäisee joko hammaslangalla tai väliharjalla. Hammasproteesit ja suu endokardiittia. huuhdellaan vedellä aina aterian jälkeen. Suun alueen tulehdukset hoidetaan välittömästi. Hammaslääkäriin tai hammashoitajaan tulee ottaa yhteyttä, jos suussa on turvotusta, punoitusta tai särkyä tai jos hampaiden harjaus aiheuttaa herkästi verenvuotoa. Sosiaaliturva ja kuntoutus Pitkäaikaissairaan on tärkeä tuntea sosiaaliturvan pääpiirteet. Useimpia sairastamiseen, toimeentuloon ja kuntoutukseen liittyviä Kelan tai kunnan etuuksia ja palveluita on haettava itse. Vajaatoimintaa sairastavan potilaan on hyvä olla perillä mm. sairauspäivärahasta, lääkekorvauksista, terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatosta, matkakustannusten korvauksista, kotipalvelusta ja Kelan vammaistuista. Näistä ja muusta sairauteen liittyvästä sosiaaliturvasta löytyy tarkemmat tiedot Sydänliiton julkaisemasta Sydänpotilas ja sosiaaliturva – oppaasta sekä laajasta potilasjärjestöjen www.sosiaaliturvaopas.fi -oppaasta. Työhön ja ammattiin liittyviin työkykyongelmiin saa neuvoa työterveyshuollosta ja eläkelaitoksesta. Myös sairaaloiden ja kuntien sosiaalityöntekijöiltä sekä Kelan toimistoista saa lisätietoja. Omista oikeuksista kannattaa ottaa selvää. Lääkekorvaus 44 Vajaatoiminnan lääkkeet ovat erityiskorvattavia. Erityiskorvausta anotaan toimittamalla Kelaan B-lääkärinlausunto. Kun Kela-kortissa on diagnoosimerkintä 201, vajaatoimintaan määrätyistä lääkkeistä saa erityiskorvauksen eli 72 prosenttia. Suurissa lääkekuluissa on vuotuinen omavastuiden lääkekatto. Kun kattosumma täyttyy, Kela lähettää kotiin erillisen ilmoituksen, jonka esittämällä saa apteekista loppuvuoden reseptilääkkeet ilman omavastuuta. Tietyissä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa on myös vuosittainen maksukatto. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kattosumma täyttyy, asi- akas saa loppuvuoden ajan maksukattoon kuuluvat terveydenhuollon palvelut ilmaiseksi ja lyhytaikaisen laitoshoidon eli sairaalahoidon tavallista edullisemmalla vuorokausimaksulla. Maksuja tulee itse seurata. Hoitotuki ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Kelan eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu eläkkeellä oleville ihmisille, joiden toimintakyky päivittäisissä askareissa on heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi. Tuki korvaa myös sairaudesta johtuvia erityiskustannuksia, kuten toistuvia lääkärissäkäyntejä, hoitomatkoja, lääkkeitä ja kotipalvelumaksuja, joita tulee olla vähintään hoitotuen suuruinen määrä. Tuki on veroton, eikä riipu tuloista. Se on tarpeen mukaan porrastettu tarpeen mukaan kolmeen korvausryhmään. Eläkettä saavan hoitotukea haetaan Kelasta ja hakemukseen liitetään lääkärinlausunto C. Työikäiselle vaikeasti sairaalle tai vammaiselle tarkoitettu vastaava tuki on nimeltään 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja sitä haetaan myös Kelasta. Se on tarkoitettu kannustamaan työssäkäyntiä tai opiskelua ja on myös porrastettu kolmeen korvausluokkaan. Hakumenettely on sama kuin eläkettä saavan hoitotuessa. Kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain nojalla potilas, jolla on vähintään vuoden ajan kohtuuttomia liikkumisvaikeuksia käyttää julkista liikennettä, saattaa olla oikeutettu kuljetuspalveluun. Lisätietoja kuljetuspalveluista saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Työkyvyttömyys Jos sairaus aiheuttaa pysyvää työkyvyttömyyttä, kyseeseen tulevat sairausperusteiset eläkemuodot: työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, osakuntoutustuki. Varhennettu vanhuuseläke ei ole sairauteen perustuva. Lisätietoja saa työeläkelaitoksista ja Kelasta. Kuntoutustuki myönnetään määräajaksi, jos työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden ja työkyvyn oletetaan palautuvan hoidolla ja kuntoutuksella. Tuen hakemiseen tarvitaan lääkärinlausunto B, joka sisältää hoito- ja kuntoutussuunnitelman. 60 vuotta täyttäneen henkilön työkyky arvioidaan työn rasittavuuden 45 ja sairauden perusteella. Eläkettä voi hakea osittain heikentyneen työkyvyn takia joko määräaikaisena osakuntoutustukena tai osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Toisinaan vaikea sydänsairaus voi estää paluun entiseen työhön tai aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan. Ammatillinen kuntoutus on työeläkelaitosten taloudellista ja koulutuksellista tukea työn tai ammatin vaihtoon silloin, kun työntekijä ei voi terveydentilansa takia jatkaa entisessä työssään, mutta työkykyä on jäljellä. Lisätietoa ammatillisesta kuntoutuksesta saa eläkelaitoksesta tai työterveyshuollosta. Kuntoutus Vajaatoimintapotilaille on tarjolla melko vähän kuntoutumiskursseja. Niitä järjestävät Kela ja muutamat sydänpiirit. Jos vajaatoiminnan oireet ovat lieviä ja oireiden taustalla on sepelvaltimotauti, potilas voi hakeutua myös sepelvaltimotautipotilaille tarkoitettuun kuntoutukseen. Kardiomyopatiapotilaille on tarjolla sekä Kelan että Sydänliiton järjestämiä sopeutumisvalmennuskursseja. Kelan kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa sairastunutta palaamaan työelämään. Kursseilta saa ohjausta itsehoitoon, työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen sekä apua sairauden tuomien tunteiden käsittelyyn. Diagnostisen selvittelyn tulee olla tehty ja sydämen tilan vakaa. Lisätietoja saa Kelan toimistoista. Sydänpiirien kurssien tarkoituksena on auttaa selviämään paremmin sairauden kanssa ja ohjata sydämen kannalta terveellisiin elämäntapoihin. Niille voivat hakeutua myös työelämän ulkopuolella olevat. Kursseista voi tiedustella sydänpiirien toimistoista, sydänhoitajilta, sosiaalityöntekijöiltä sekä kuntoutusohjaajilta. 46 Sydänliiton julkaisuja Sydänliiton julkaisemista oppaista ja esitteistä saa lisätietoa sydänsairauksien hoidosta, terveellisistä elintavoista ja sosiaaliturvasta. Julkaisuja voi tilata Sydänliiton verkkokaupasta osoitteesta www.sydankauppa.fi tai sähköpostitse osoitteesta [email protected] Sairauksiin ja hoitoihin liittyviä julkaisuja Sydämen vajaatoiminnan omaseurantavihko Sepelvaltimotauti-opas Sepelvaltimoiden pallolaajennus -opas Sydänleikkauksen jälkeen –opas Marevan-hoito-opas Terveellisiin elintapoihin liittyviä julkaisuja Kolesteroli kohdalleen -lehtinen Verenpaine kohdalleen -lehtinen Valinnat kohdalleen -lehtinen Ylipainosta tasapainoon -painonhallinta-opas Muut julkaisut Sydänpotilas ja sosiaaliturva -opas Sydänpotilas ja seksuaalisuus -opas Endokardiitin ehkäisy, hoito-ohjekortti Verenpaineen omaseuranta -opas Sydänpiirit ja valtakunnalliset potilasyhdistykset ETELÄ-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY 044 311 1553 [email protected] POHJOIS-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY 044 339 7339 [email protected] ETELÄ-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY (06) 423 4055, 040 587 5799 [email protected] POHJOIS-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY 050 551 9007 [email protected] HELSINGIN SYDÄNPIIRI RY (09) 7527 5401 [email protected] POHJOIS-SAVON SYDÄNPIIRI RY (017) 261 1834, 050 057 4642 [email protected] KAINUUN SYDÄNYHDISTYS RY 0400 289 108 [email protected] PÄIJÄT-HÄMEEN SYDÄNPIIRI RY (03) 734 6333, 050 351 5984 [email protected] KANTA-HÄMEEN SYDÄNPIIRI RY 050 594 6930 [email protected] SAIMAAN SYDÄNPIIRI RY (015) 272 892 [email protected] KARDIOMYOPATIAPOTILAAT KARPATIAT RY 0400 602 878 [email protected] SATAKUNNAN SYDÄNPIIRI RY (02) 641 1406 [email protected] KESKI-POHJANMAAN SYDÄNPIIRI RY 040 516 9925 [email protected] SSL RY / ALUETOIMISTO OULU 0400 333 443 [email protected] KESKI-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY (014) 212 626, 050 592 4588 [email protected] SYDÄN- JA KEUHKOSIIRROKKAAT SYKE RY (09) 752 752 40, 040 502 2905 [email protected] KUST-ÖSTERBOTTENS HJÄRTDISTRIKT RF (06) 722 1205 [email protected] SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET RY (09) 752 752 75, 044 272 7717 [email protected] KYMENLAAKSON SYDÄNPIIRI RY 050 346 9890 [email protected] UUDENMAAN SYDÄNPIIRI RY HJÄRTDISTRIKTET I NYLAND 040 572 5082 [email protected] LAPIN SYDÄNPIIRI RY 040 549 8831 [email protected] PIRKANMAAN SYDÄNPIIRI RY 050 387 0420 [email protected] 2011, uudistettu painos VARSINAIS-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY (02) 279 0230, 040 564 2380 [email protected] Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.sydanliitto.fi
© Copyright 2024