1. No category

Linnaisten Omakotiyhdistyksen Tiedoituslehti 1 / 2013
Linnaisten Ääni
Tässä Numerossa 1/2013
3.......................Puheenjohtajalta
4.......................Piilota sulosi
6.......................Etsimme vanhoja Linnaisten Ääniä
7.......................Hyvän sään aikaan
9.......................Vuosia sitten
10.....................Linnaisten uudet asukkaat
11.....................Pihaelämää Maijan tapaan
12.....................Kesäkahvila
13.....................Vierailu kosteus- ja homeseminaarissa
Hyvinkäällä
14-16................Reseptit
17-18................Etanoista
19-20................Tyttö Linnaisista osa 2
21.....................Yhteishankinnoista
22.....................Hallitusluettelo 2013
23.....................Ilmoitustaulu
Päätoimittaja: Jukka Mäkinen
Etu- ja takakansissa näkyvät vanhat
Linnaisten Äänien kannet on skannannut
(toim. os.), Teittinen, Aisatie 4 A
[email protected]
”Pihasta ei
saa tehdä rasitetta;
pihan pitää olla asukkaidensa
näköinen ja oloinen,
silloin siellä aidosti
viihtyy!”
- Maija Buss-
Ilmoitushinnat:
1/1 sivu 50 €
½ sivu 30 €
1/4 sivu 20 €
Pertti Teittinen
Lehden voi lukea myös netissä!
http://www.linnainen.info/news/linnainen.php
Painopaikka: Picaset Oy, Helsinki 2013
sivun 2 kuvat:
Tarja Teittinen
2
Linnaisten ääni 1/2013
Toimituskunta:
Teittinen Tarja, Aisatie 4 A
[email protected]
Teittinen Pertti, Aisatie 4 A
[email protected]
issn: 1795-1542
Linnaisten Ääni 47. vuosikerta
Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa.
Taitto ja kuvien käsittely:
Elisa Teittinen
Seuraava numero ilmestyy 12/2013.
Puheenjohtajalta
Teksti ja kuva: Jukka Mäkinen
Hyvät Linnaisten asukkaat!
Kesäkuu alkoi hienossa säässä. Valmistujaisviikonloppuna sää
suosi juhlijoita. Yhdistyksemme kaikki teltat olivat vuokrattuina
asukkaiden juhliin. Normaalisti ne suojaavat juhlijoita sateelta,
nyt auringonpaisteelta. Joskus näinkin päin! Onnea kaikille
valmistuneille ja muillekin juhlijoille!
Kirjoitan tätä juttua Roomassa katukahvilan terassilla. Sää on
Roomassakin hieno. Eilen kun saavuimme tänne, lämpömittari
näytti 33 astetta. Vähän kuin huonosti lämmitetyssä saunassa..
Illalla teimme erään paikallisen henkilön johdolla kierroksen
keskeisten nähtävyyksien osalta autolla ja kävellen. Osaa
näkemästämme ei turistikierroksilla aina näytetä, mutta
paikalliset ne tietävät. Kierros oli hieno ja kyllä täytyy sanoa,
että Rooma huokuu historiaa. Historian osalta mennään aina
ajanlaskun alkulähteille saakka. Mietin samalla, että mitä minä
näyttäisin Helsingistä samaisessa tilanteessa. Meillä ei
samanlaista historiaa ole, mutta kyllä meiltäkin siltä saralta
näytettävää löytyisi. On Suomenlinnaa, vanhoja kirkkoja ym. Se,
minkä varmasti näyttäisin, olisi luonto. Se on meille
suomalaisille tärkeä paikka. Veisin vieraat saaristoristeilylle,
katsomaan vaikka Nuuksion aluetta, uimaan järvessä saunan
jälkeen, marjastamaan, sienestämään, valmistamaan nokipannukahvit nuotiolle jne. Paljon riippuu myös vuodenajasta.
Kesällä näytettävää ja koettavaa tuntuu olevan enemmän.
Onkohan niin, että Suomeen pitäisikin tulla kesäaikaan?
Linnaisten asukkaille luonto on aina lähellä. Muutaman sadan
metrin päästä viimeistään tavoitamme metsän reunan.
Osaammekohan aina arvostaa riittävästi puhdasta, luonnollista, rakentamatonta? Linnaisten lähimetsät ovat tulleet meille
tutuiksi koiran ulkoilutuslenkeillä, olemme poimineet syksyllä
mustikat ja sienet sekä muuten käyneet ”haukkaamassa
happea”. Nyt viime viikkoina olemme kuulleet käenkin
kukkuvan aivan talojen tuntumassa.
Viimeisen vuoden aikana uusia asukkaita on Linnaisiin tullut
suhteellisen paljon. Käytännössä kaikki heistä ovat tulleet myös
yhdistyksemme jäseniksi. Tervetuloa Linnaisiin!
Siivoustalkoot pidettiin toukokuun alkupuolella. Kiitos kaikille
alueemme siistijöille! LinNaiset tarjosivat vanhaan malliin
talkookahvit ja mehut. Minulle tuli kyselyjä linnunpönttöjen
rakentamisesta, että miksei sitä nyt ollut lainkaan ohjelmassa
kahden edellisen vuoden tapaan. Ei tähän mitään tiettyä syytä
ollut, päätimme vain pitää välivuoden tämän osalta. Katsotaan
sitten ensi keväänä jälleen kuinka tämän kanssa jatkamme.
Toissa viikolla sain Elisalta viestiä alueemme ADSL -yhteyksiin
liittyen. Nyt verkon kunnostaminen on suunnitelmissa 2014
aikana. Tämä ei kuitenkaan ole lupaus, että näin myös tapahtuu.
Syksyllä budjetoinnin yhteydessä viime kädessä ratkaistaan se,
löytyykö siihen rahat. Mielestäni on kuitenkin lupaavaa, että
asia on suunnitelmissa mukana! Tämän(kin) asian osalta koen,
että olemme pystyneet määrätietoisella työllä asioihin
vaikuttamaan. Joskus tie on vaan pidempi, joskus lyhyempi.
Hyvää kesää kaikille!
Jukka Mäkinen
Puheenjohtaja
Linnaisten ääni 1/2013
3
piilota sulosi
Teksti, kuva ja piirrokset: Pekka Teittinen
Tässä ei ole tarkoitus antaa pukeutumisohjeita vaikka otsikko
siihen viittaisikin. Kyse on noista mustanpuhuvista
porttivahdeista, jotka toivottavat vieraat tervetulleiksi taloihin .
Tarkoituksenani on antaa hieman vinkkejä jätesuojan
rakentamiseen. Kunnollinen katolla varustettu jätetila on
esteettisempi ja se suojaa jäteastioita lumelta ja auringon
paahteeltakin. On helpompi viedä roskapussi kun ei tarvitse
kaivaa kantta lumen alta ja varjossa oleva jätesäiliö ei
kesälläkään niin helposti ala haista. Vantaan rakennusjärjestyksen mukaan saa jätekatoksen rakentaa ilman toimenpidelupaa.
yhteyteen. Myös kadun varressa olevaan aitaan liitettynä tulee
jätetilasta luonteva osa sisäänkäyntiä. Jos jätetila sijaitsee
jalkakäytävän vieressä ja postilaatikot sijaitsevat samalla
puolella voidaan jätekatosta käyttää myös postilaatikoiden
kiinnitysalustana.
Katoksen voi perustaa maanvaraisesti betonilaatan päälle tai
käyttämällä sinkittyjä teräsjalkoja, jotka juntataan maahan.
Lattiana voi olla asfaltti tai betonilaatoitus. Pohjan olisi hyvä olla
hieman kulkuväylää ylempänä, jotta lumiseen aikaan astiat on
helpompi vetää ulos. Mikäli maasto on kalteva kannattaa pohja
tasata jotta jäteastia ei jää kovin vinoon. Itse katosrakennelma
pitää kuitenkin asentaa vaakasuoraan.
Esimerkki aidan yhteyteen rakennetusta jätekatoksesta
Jätekatos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan tonttiliittymän
tuntumaan siten, ettei se haittaa näkemistä kun pihalta
lähdetään kadulle ja että astioiden tyhjentäminen on helppoa.
Jos naapurien tonttiliittymät sijaitsevat vierekkäin kannattaa
harkita yhteisen jätetilan rakentamista. Mikäli lähellä katua on
piharakennus, autotalli, varasto tms. voi katoksen liittää sen
4
Linnaisten ääni 1/2013
Esimerkki piharakennuksen kylkeen sijoitetusta jätekatoksesta
Periaatekuva pienestä jätekatoksesta
Katoksen koko valitaan tapauskohtaisesti. Yleensä jäteastioita on
vain yksi 240 l:n astia, mutta tilaa voi tehdä lisäksi esim kahdelle
pienemmälle astialle joihin lajitellaan kierrätykseen menevät
osat .Tilassa voi myös pitää vaikka astiaa hiekoitussepelille.
Jätetila kannattaa varustaa ovella tai koosta riippuen kahdellakin
ovella. Oven yläosa voi olla jäteastian korkeudella ja yläpuolelta
avoin jolloin ovea ei tarvitse avata kun astiaan laitetaan
roskapussi. Ovi kuitenkin kätkee taakseen pöntöt jaa estää
enimmän lumen pääsyä jätetilaan. Ovi varustetaan salvalla ja
aukipitolaitteella, jotta se pysyy kunnolla aukiasennossa kun
astioita tyhjennetään.
Rungoksi riittää yleensä 50x50 soirot. Seinät voi verhota esim.
suositulla viisterimalla tai erilaisilla ulkoverhouslaudoilla.
Katteen alustaksi sopii esim vaneri tai raakaponttilaudoitus.
Katteeksi mikä tahansa kateaine. Yleensä kuitenkin kannattaa
käyttää samoja materiaaleja ja värejäkin kuin tontin rakennuksissa ja aidoissa on käytetty. Kun jätetila on mahdollisimman
yksinkertainen ilman turhia krumeluureja ja se istuu
ympäristössään ikäänkuin huomaamattomasti ja loppu-tulos on
yleensä hyvä.
Linnaisten ääni 1/2013
5
Arvo Catering Ky
Luotettavaa juhlapalvelua / pitopalvelua!
-yritysjuhlat
-lounastilaisuudet
-omat juhlat:
- hää-, kaste-, rippijuhlat
- lakkiaiset, polttarit, illanistujaiset jne.
Toimimme pääkaupunkiseudulla
Arvo Catering Ky (y-tunnus 2487046-5)
Linnaistentie 32 b, 01640 Vantaa
Aamuruskontie 6 , 00750 Helsinki (käyntiosoite)
www.arvocatering.fi
sp. [email protected]
p. 045 359 0367
Etsimme vanhoja Linnaisten
ääniä!
Linnaisten Omakotiyhdistyksellä on tämä ja kannessa
olevat Linnaisten Äänet arkistossa. Jos sinulta löytyy
näiden lisäksi muita Linnaisten Äänen numeroita,
skannaisimme ne mielellään.
Olisimme myös kiinnostuneita lehden alkuajoista ja
lehden edellisistä tekijöistä. Onkohan kenelläkään
tallella ensinumeroita tai tietoa, kuka / ketkä kylämme
lehden keksivät ja kuka keksi lehden nimen?
Voit laittaa sähkpostia [email protected],
soittaa numeroon 040 570 5842 tai tulla käymään
kesäkahvilassa 31.7.2013 osoitteessa Aisatie 4 A.
Linnaisten Omakotiyhditys
6
Linnaisten ääni 1/2013
HYVÄN Sään aikaan
Teksti ja kuvat: Pekka Teittinen
Keväisin on lumien sulettua hyvä aika
tarkistaa missä kunnossa talon ulkokuori
ja talovarusteet ovat. Ovatko räystäskourut ja talotikkaat tai lumiesteet kunnossa
vai onko niitä ylipäätään koskaan
laitettukaan.
Vaikka nyt kesällä ei huvittaisi vielä
ajatella talven murheita kannattaa kuitenkin varautua jo mahdolliseen seuraavaan lumiseen talveen. Talvihan yllättää
joka vuosi niin autoilijan kuin remonttia
suunnittelevankin.
Kattolumia kannattaa välillä käydä
pudottelemassa vähemmäksi. Vaikkakin
määräysten mukaan mitoitetut kattorakenteet kyllä kestävätkin saattaa lumi
sulaessaan ja jäätyessään aiheuttaa
vuotoja tai rikkoa tuuletusputkia tai muita
läpivientejä. Nykyisin on saatavana
erilaisia apuvälineitä lumen pudotukseen. Esimerkiksi teleskooppivartisella
lumenpudottimella voi maan pinnalta
pudotella lumia tarvitsematta nousta
katolle.
Rakentamismääräyksissä vaaditaan lumiesteet asennettaviksi kulkureittien kohdalle. Samoin niistä löytyy määräykset ja
ohjeet vesikatolle pääsystä ja vesi-katolla
liikkumisen järtestelystä.
Olemme saaneet nauttia jo useammasta
lumisesta talvesta peräkkäin. Lumisissa
talvissa on hyvät ja huonot puolensa.
Talvisia liikuntalajeja harrastaville on
kelejä riittänyt. Lumitöiden kanssa tuskaillessa on moni manaillut, että saisi jo
riittää, joillekin lumityötkin voivat olla
mieleistä ulkoilua.
Uudisrakennuksen yhteydessähän nämä
vaaditaan aina ja ne pitää olla asennettuna viimeistään lopputarkastuksessa.
Talojen katoille voi lumisen talven aikana
kertyä huomattavan paksu kerros lunta,
joka ilman lämmetessä ja kostuessa voi
lähteä liikkeelle ja rikkoa mennessään
lape- ja talotikkaat,rännit ja läpiviennit.
On sattunut useita tapaturmia ja jopa
kuolemaan johtaneita onnettomuuksia
kun on jääty putoavan lumikuorman alle.
Turvallinen liikkuminen vesikatolla tulee
järjestää mm. nuohousta tai ilmanvaihtolaitteden huoltoa varten. Talotikkaiden ja
lapetikkaiden kunto kannattaa aika ajoin
tarkistaa . Ovatko kiinnitykset ja liitokset
sekä pintakäsittelyt kunnossa vai ovatko
jo uusimisen tarpeessa. Samalla myös
koko vesikaton kunto kannattaa tarkistaa.
Onko peltikatto
maalin tarpeessa
tai tiilikatto sammaloitunut?
Kattoturvatuotteita valmistavia yrityksiä löytyy lukuisia. Niistä saa
kaikki tapeelliset:
talotikkaat, lapetikkaat, kattosillat,lumiesteet ja
sadevesijärjestelm
ät. Ne kannattaa
valita rakennuksen
Tässä ei enää maalikaan auta. Kouru on tullut
elinkaarensa päähän.
katto- ja seinävärityksiin sopiviksi. Jos
mahdollista kannattaa talotikkaat asentaa rakennuksen päätyyn, jolloin mahdollisesti katolta liukuva lumi ei riko niitä
mennessään. Pitkälle lappeelle voi laittaa
kaksikin lumiestettä peräkkäin tasaamaan niille kohdistuvaa kuormaa.
Myös sadevesijärjestelmät kannattaa
tarkistaa aika ajoin. Jos lähistöllä on
paljon puustoa kertyy sadevesikouruihin
lehtiä ja roskia ja ne on syytä puhdistaa
useamman kerran kesällä ja syksyllä.
Samalla voi tarkistaa ovatko kaadot
oikeaan suuntaan ja korjata tarvittaessa.
Lumet ja jää ovat voineet talven aikana
väännellä ja rikkoa kouruja.
Linnaisten ääni 1/2013
7
Vuosia sitten..
Teksti: Tarja Teittinen
50- vuotta sitten
-Tehtiin aloite Jupperin polun valaisemisesta ja asemakaavan
laatimisesta.
-Esitettiin kunnanhallitukselle voisiko Helsingin maalaiskunta
auttaa kaivoskuilun täyttämisessä täytemaalla, jota menisi n.
10 autokuormaa. Linnaislaiset ovat käyttäneet kuilua
kaatopaikkana, ja nyt se on täyttynyt ja aiheuttaa
epämiellyttävää hajua.
-Jäsenmaksuksi määrättiin 1mk /vuosi.
-Yksityiskauppias lupasi valoja varten 100 mk.
-Päätettiin kutsua peräpään asukkaat kokoukseen, jotta
voitaisiin päättää yleisistä maksuista.
-Ei pidetty Juhannusjuhlia ollenkaan.
40-vuotta sitten
-Tehtiin aloite asemakaavan laatimiseksi.
-7.4.1973 klo 9.00 lähdettiin tutustumaan Humppilan uuteen
lasitehtaaseen.
-Liityttiin 100 mk:lla Hämeenkylän uimahallisäätiöön.
-1.10.1973 todettiin kokouksessa, että kylän kauppias O.
Lukkanen on lopettanut kaupan pidon. Päätettiin toimittaa
kauppias perheelle teatteriliput kiitoksena monivuotisesta
työstä hyväksemme.
30-vuotta sitten.
5.3.1983 klo 18.00 pidettiin yhdistetty vuosikokous/ illanvietto
Nuorisoseuratalolla. Kokouksen jälkeen tanssittiin "purkitetun
musan tahdissa".
-Vastustettiin jätteiden polttolaitoksen tuloa Espoon
Juvanmalmille.
-Linnaisten lehdossa kasvaa harvinaisiakin kasveja, esim.
jäniksensalaatti, konnanmarja, näsiä, kivikon alvejuuri,
aholeinikki, lehväsammal, keltamo, huopaneltano ym.
-29.3.1983 kaupunginhallitus kävi tutustumassa Linnaisten
metsiin. Linnaislaiset vastustavat metsään rakentamista.
-Linnaisten metsä on paikallisten koulujen tärkeä opetus- ja
retkeilykohde.
20-vuotta sitten
-Jäsenmaksujen maksaminen muuttui. Jäsenmaksut
maksetaan käyttäen viitenumeroa.
-Jäsenmaksu on 60 mk/ vuosi.
-Pohjoislinnaisissa on esiintynyt viemerien hajuhaittoja.
-Tonttivuokra-alennus on lähetetty kaavoitus- ja
kiinteistövirastolle.
Tuli myönteinen päätös.
-Todettiin, että uuteen alueeseen rajoittuva metsä on epäsiisti.
-Laitetaan ilmoitustaulu Silatielle.
Linnaisten omakotiyhdistyksen pöytäkirjoista koonnut:
Tarja Teittinen
MYYNTI • ASENNUS • KORJAUKSET & HUOLTO
• Poltinhuollot ja korjaukset • LVIS-työt
• Kattila huonesaneeraukset • Maalämpö
• Lämpöpumput • Lämminvesivaraajat
R
i
im
Lämmityskattilat
yksen Täh
titi
mit
m
Lä
Huoltopäivystys
0400 490 761
www.lviespoo.fi
Linnaisten ääni 1/2013
9
Uudet asukkaat
Teksti: Tarja Teittinen Kuvat: Tarja Teittinen & Sanna Saukkonen
Aisatie 2
Aisatien talo saa uudet asukkaat syksyllä. Saukkosen perhe
muutti Oulusta. Muutaman hetken he asuvat Espoon
Karakalliossa. Aisatien talossa tehdään aluksi perusteellinen
sisäremontti. Myöhemmin taloa laajennetaan ja remontoidaan
ulkopuolelta. Lopuksi kunnostetaan piha.
Saukkosen perheeseen kuuluu Oulussa syntynyt Ville,
Helsingissä syntynyt Sanna sekä heidän kahdeksan lasta.
Saukkosten lapset ovat: Karri 14 v. Erika 13 v. Nelli 12 v. Lauriina
11 v. Meeri 9 v. Jarna 8v. Oona 6 v. ja Riia 4 v.
Viisi ensimmäistä lasta on syntynyt Kemissä ja kolme
nuorimmaista Oulussa.
Sannan sukulaistäti asuu Linnaisissa ja huomasi Aisatien talon
olevan myynnissä. Tontin nimi on muutettu Mäntykulmasta
Aisakelloksi.
Perhe liittyi Linnaisten Omakotiyhdistykseen.
Aisatie 25 B
Tammikuussa 2013 Linnaisiin muutti Jukkaran perhe. He
asuivat pitkään Hämeenkylässä ja etsivät lähiseudulta taloa.
Airi Jukkara on syntynyt Joensuussa ja Seppo Jukkara Kotkassa.
Talossa asustelee myös sisäkissa Hile, joka on rodultaan
Itämainen lyhytkarva-kissa. Väritykseltään Hile on vaalean
harmaa ja iältään seitsemänvuotias.
Jukkarat ovat viihtyneet rauhallisella Linnaisten alueella. He
arvostavat myös sitä, että tontit Linnaisissa eivät ole
"postimerkin kokoisia”.
Perhe liittyi Linnaisten Omakoti yhdistykseen.
Linnaistentie 8 A
Kesäkuun loppupuolella Hämevaarasta muuttaa nelihenkinen
perhe, arkkitehti Jaakko Hamusen suunnittelemaan taloon.
Perheeseen kuuluvat:
Jukka Laitinen, Hannele Keskinen ja lapset Mikael Laitinen 3 v.
ja Samuel Laitinen 8 v.
Jukka on syntyisin Varkaudesta ja Hannele Vantaalta.
Perhe liittyi Linnaisten omakotiyhdistyksen jäseneksi.
10
Linnaisten ääni 1/2013
Valjaskuja 9
Kai Myllyniemi ja Kati Huovinmaa muuttavat Linnaisiin Helsingin
Puotilasta. He tekevät taloon perusteellisen remontin ja pääsevät
muuttamaan remontoituun taloon kesän loppupuolella.
Kai on syntyisin Helsingistä ja Kati Vantaalta.
Kain vanhemmille Linnainen on tuttu paikka muutan kymmenen
vuoden takaa. Kai ja Kati ihastuivat alueen rauhallisuuteen.
Pikkukuvissa:
Saukkosten
poppoo
remonttihommissa
Perhe liittyi Linnaisten Omakotiyhdistykseen.
Tervetuloa Linnaisiin!
Pihaelämää Maijan tapaan!
Kesäpihasta voi ammentaa paljon iloisia ja mieleen painuvia
hetkiä. Kesäaamut ovat vertaansa vailla, lintujen laulukonsertin
säestyksellä, pieni aamujumppa nurmikolla, avaa energia hanat,
meillä täällä Linnaisissa voi hypätä pyöränselkään ja polkaista
Pitkäjärvelle aamu-uinnille. Aamukahvit tai tee sen päälle on
täydellinen päivän alku.
Pihasta ei saa tehdä rasitetta, pihan pitää olla asukkaidensa
näköinen ja oloinen, silloin siellä aidosti viihtyy. Nurmikonleikkaus ja puuhastelu on erinomaista liikuntaa, palkinnoksi tulee
hien lisäksi hyvä mieli. Pieni pyllistely tekee hyvää kireille
selkälihaksille. Pyllistä ja kitke.
Minä nautin päiväkahvit kesällä ulkorappusilla, se selkeyttää
pääkoppaa kummasti ja saa loppupäivää varten uutta puhtia.
Suosittelen jos siihen vain on mahdollisuus, ” katkaisuhoito”
päivään.
Meillä kaikilla on muistoja esim. mummolasta ja kesäpaikoista
kun joku mieleinen kasvi tuoksuu tai kukkii, muisto voi olla myös
maisema, ne ovat todella tärkeitä tässä ajassa, kun ympärillä
maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Minulle kesän merkki on kun
yläkerran ikkunaan ilmestyy, laikkuköynnöksen kauniit lehdet.
Monesta pienestä kesä ilosta tulee suuri ilo.
Maija
laikkuköynnös
Linnaisten ääni 1/2013
11
Tervetuloa
Linnaisten Omakotiyhdistyksen
kesäkahvilaan
keskiviikkona 31.7.2013 klo 18.00 - 21.00
Kahvila sijaitsee Aisatie 4 A:n pihassa
olevassa juhlateltassa.
Linnaisten Omakotiyhdistys tarjoaa ilmaiseksi
kahvia, teetä, mehua ja leivonnaisia.
Mukaan voit halutessasi ottaa muita juomia.
Kahvilassa voit katsella Linnaisten valokuva-albumeita
ja lukea kaikkia tämän lehden kannessa näkyviä
Linnaisten Äänen numeroita
menneiltä vuosilta.
Voit myös noutaa ”koirankakka-tarran” jäteastiaasi ja
palauttaa tämän lehden mukana jaetun Kansalaisaloite-lomakkeen.
Tervetuloa koko perheen voimin
kesäkahvilaamme!
Linnaisten omakotiyhdistys
Vierailu Kosteus- ja
homeseminaarissa Hyvinkäällä
Teksti: Antti Lahokoski
Osa yhdistyksemme hallituksesta vieraili 7.3.2013 Suomen
omakotiliiton Uudenmaan piirin järjestämässä Home- ja
kosteusseminaarissa Hyvinkäällä. Tilaisuuden ohjelma rakentui
pääosin Ympäristöministeriön, Pienrakentamisen kehittämiskeskuksen ja If vahinkovakuutusyhtiön esitelmien ympärille.
Seminaarin luennoitsijat olivat alojensa huippuasiantuntijoita,
joilla on laaja kokemus rakentamiseen liittyvistä kosteus ja
home-ongelmista.
Asiantuntijoiden mukaan suuri joukko suomalaisia altistuu
päivittäin kosteus- ja homevaurioile ja korjaustarve on noin 250
000 pientalossa. Teoriassa kaikki 60-, 70- ja 80- luvuilla
rakennetut pientalot ovat riskirakenteisia johtuen senaikaisista
vääristä rakennusmenetelmistä, mutta käytännössä näin ei
kuitenkaan onneksi ole. Jos kotonasi on sisäilmaongelmia tai
epäilyjä kosteus ja homevaurioista löytyy verkkopalvelusta linkit
eri asiantuntijoiden palveluihin.
Tilaisuudessa Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot
projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen kertoi tämän päivän
tiedon valossa eri aikakausien rakennusmenetelmien riskeistä
ja virheistä. Pienrakentamisen kehittämiskeskuksen
toimitusjohtaja Jukka Jaakkola piti seikkaperäisen esityksen
pientalojen riskirakenteista ja rakennemalleista sisältäen
valesokkelit, kaksoisbetonilattiat, puukorotuslattiat jne..
Kosteus- ja hometalkoot on Ympäristöministeriön johtama 5vuotinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on koota yhteen
kattava asiantuntijaverkosto ja saattaa alkuun suoma-laisen
rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista.
Talkoiden avulla tuodaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja eri
toimijoiden käyttöön sekä vaikutetaan laajasti asenteisiin.
Ohjelmalle on myös luotu erinomaiset www-sivut, josta voi mm.
käydä tarkistamassa riskikohdat ja hakea huolto-ohjeet eri
vuosikymmenillä rakennetuista omakotitaloista.
If Vahinkovakuutusyhtiön tuoteasiantuntija Veli-Pekka
Kemppinen taas teki selväksi että vanhoista rakennusvirheistä
johtuvia korjauskustannuksia on turha yrittää maksattaa
vakuutusyhtiöllä.
Kannattaa tutustua: www.hometalkoot.fi
Linnaisten ääni 1/2013
13
Kesäreseptit
Sari Lahtinen
loni
rkkome
e
v
ä
s
p
1 ky
simeloni
llaa
1 minive
ozzare
m
la
a
f
lloa bu
3-4 pa
ipulia
2 punas
ruukku
basilika
suolaa
ä,ripaus
t
s
y
ll
y
m
pippuria
1 sitruunan mehu
200g maustamatont
a tuorejuustoa
3 dl turkkilaista jog
urttia
loraus juoksevaa huna
jaa
1/2 kurkku
2 nippua retiisejä
ttele
nit. Ase
lo
e
m
i
io
ksi
ai kuut
ella keo
r
Lohko t
a
z
z
o
evi m
uiksi
adille. R
ipulit oh
s
tarjoiluv
a
a
k
eik
äälle
päälle. L
n
ie
n
lo
laatin p
e
a
m
s
e
n
ettele
si ja as
ik
le
a
p
ii
v
.
kanssa
n
ie
t
h
le
tai
silikan
etikkaa
e
ll
ä
ä
p
tele
Pirskot
.
oliiviöljyä
ä
k
e
s
mehua
rilla ja
sitruuna
lla pippu
u
t
e
h
u
taja
ele vas
Viimeist
suolalla.
iä
1 rkl raastettua inkiväär
nonnettuna
2 valkosipulinkynttä hie
1 tl currya
1 ruukku tilliä
1 ruukku ruohosipulia
Suolaa ja pippuria
Kuori ja paloittele avokadot. Laita tehosekoittimeen. Lisää sitruunanmehu.
Soseuta. Lisää tuorejuusto + jogurtti.
Pyöräytä sileäksi tahnaksi. Raasta
kurkku,retiisit sekä valkosipuli, valuta
hetki. Hienonna tilli ja ruohosipuli. Yhdistä
nostellen avokado jogurttiseokseen.
Mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla
laatti
Marokkolainen couscoussa
loraus öljyä
tsiki
2 kypsää avokadoa
2 valkosipulinkynttä
aa
ell
mozzar
ja
ia
n
Melo
4 dl täysjyväcouscousia
5 dl mietoa kasvislientä
Avokado-retiisitsa
Kastike:
1 dl öljyä
1 dl sitruunamehua
1tl suolaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
sekoita pullossa ravistamalla. Lisää jäähty-
jeeraa
1-2 tl juustokuminaa eli
neeseen couscousiin. Voit antaa maustua jää-
1 tl suolaa
kaapissa yön yli ja jatkaa seuraavana päivänä.
ssä,lisää
Kiehauta mausteet öljy
ksi.Lisää suola
liemi.Kuumenna kiehuva
Salaattiin lisäksi:
1 nippu kevätsipulia varsineen
1 prk pulikuivattuja aurinkotomaatteja pilkottuna
2 vihreää paprikaa pilkottuna
1 ruukku minttua hienonnettuna
14
Linnaisten ääni 1/2013
1 ruukku korianteria hienonnettuna
eitto
k
Paprika
a
paprika
naista
2-3 pu
chiliä
naista
u
p
a
t
t
uore
1/2-1 t
uli
1 iso sip
ynttä
sipulink
o
lk
a
v
tia
2-3
tomaat
a
u
t
t
a
r
see
1 pkt pa
tä
svislien
5 dl ka
aa
a basilik
t
t
e
r
o
u
ut
1 ruukk
ttia
ta jogur
is
a
il
k
k
r
2 dl tu
puria
ustapip
m
ja
a
la
suo
Poista paprikoista
ja chilistä siemenkodat. kuori sipulit
. Pilko isohkoiksi
lohkoiksi. Kattilan
pohjalle loraus öljyä
,
lisää paprika + ch
ili + sipulit. Kypsenn
ä
käännellen 5-10m
in. Lisää paseerat
tu
tomaatti sekä ka
svisliemi.
Anna kiehua hiljalle
en 20-30 min.
Painele keitto siiv
ilän läpi toiseen
kattilaan,lisää jog
urtti + hienonnett
u
basilika, viimeistel
e suolalla ja pippur
illa.
Focaccia uunipelillä
25g hiivaa
3 dl vettä
1/2 dl olliiviöljyä
2 rkl hunajaa
1 tl suolaa
6-7 dl jauhoja
Täyte:
6-7 kirsikkatomaattia
1 dl oliiveja
1-2 pientä punasipulia
noin 1/2 dl oliiviöljyä
Murenna hiiva kulhoon. Lämmitä vesi
kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva tasaiseksi.
Lisää öljy, hunaja ja suola. Lisää jauhot.
Alusta taikina.Kohota n.30 min. Vuoraa
pelti leivinpaperilla. Kumoa taikina pannulle
ja taputtele tasaiseksi. Anna kohota
30 min. Kuumenna uuni 250 asteeseen.
Painele taikinaan koloja. Pistä koloihin
tomaatteja, oliiveja ja punasipulin lohkoja.
Voitele leipä oliiviöljyllä. Hienonna rosmariini ja karkea suola morttelissa. Ripot-
3 tl suolaa
tele tasaisesti leivän päälle.
muutama oksa tuoretta
rosmariinia
Paista 10-12 min. Leikkaa paloiksi.
Linnaisten ääni 1/2013
15
Marenki:
3 munanvalkuaista
1 rkl sitruunamehu
a
2 dl sokeria
init
Mustikka-sitruunamuff
100g voita
3 1/2 dl jauhoja
1 1/2 dl sokeria
2 rkl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
hu
2 munaa 1 sitruunan me
te
2 sitruunan kuori raas
urttia
1 1/2 dl turkkilaista jog
eena
2 dl mustikoita (pakast
tuoreena)
tai
Laita uuni 200 as
teeseen. Sulata vo
i ja
laita odottamaan.
Sekoita kaikki ku
ivat
aineet keskenään.
Vatkaa munat ke
vyesti.
Lisää munat, voisula
, sitruuna, jogurtti
ja
mustikat jauhoseo
kseen. Sekoita kä
ännellen puuhaaruka
lla tai kauhalla. Jo
s käytät
jäisiä mustikoita lis
ää ne ilman sulatu
sta.
Täytä muffinivuoa
t 2/3.Paista n.15
min.
Vatkaa valkuaiset
,sitruunanmehu ja
hiukan
sokeria valkoiseksi
vaahdoksi sähköv
atkai-
rista vähän kerralla
mella. Lisää loput soke
5 min. Pursota
ja vatkaa koko ajan n.1
päälle. Käytä
marenkikeot muffinien
nki saa kauniin
uunissa kunnes mare
värin pintaan.
Kaivonporausta
Lähdeporaus
Porakaivot,
maalämpötyöt,
vesitakuutyönä
vuodesta 1954.
Toimitamme
pumput ja tarvikkeet.
16
Linnaisten ääni 1/2013
puh. (09) 541 4349
Fax. (09) 5714 7585
0400-203 420 / Jani Sandell
e-mail:
[email protected]
Rekitie 17
01640 Vantaa
Tappajaetana,
Ukkoetana,
Lehtokotilo
Teksti ja kuvat: Tarja Teittinen
S
uomessa elää 19 kilvetöntä ja noin
80 kotiloetanalajia. Viime vuosina
etanat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Espanjansiruetana (Arion
lusitanicus) aiheuttaa suuria tuhoja
puutarhoissa. Ne syövät lehtiä, kukkia,
sipuleita, nokkosia ja kaikenlaisia hyöty- ja
koristekasveja. Espanjansiruetana syö
myös eläinten raatoja ja kuolleita
lajitovereitaan. Siitä johtuen ne ovat
saaneet kansanomaisen tappajaetana
nimensä.
Suomessa ensimmäiset havainnot Espanjansiruetanoista tehtiin Helsingissä v.
1994. Nyt laji on levinnyt jo Oulun korkeudelle saakka. Ruotsissa laji on tuttu vuodesta 1975. Lajin runsas esiintyminen
Ruotsissa on joillain alueilla vaikuttanut
jopa tonttien hintoja laskevasti.
Etana leviää ihmisen avulla. Munat ja
nuoret yksilöt kulkeutuvat maansiirtojen
ja kasvien juurten ympärillä olevien
multapaakkujen mukana. Omin voimin
etanat pystyvät liikkumaan vain tontilta
toiselle. Muninta jatkuu pitkin kesää.
Etana toimii sekä koiraana että naaraana
ja voi hedelmöittää itse itsensä. Munia voi
olla jopa 400 kappaletta.
Suomessa Espanjansiruetanan elinkierto
on kaksivuotinen. Ensimmäisenä kesänä
munat kehittyvät nuoriksi yksilöiksi, jotka
toisena kesänä tuleva sukukypsiksi.
Vastuu etanoiden hävittämisessä on
kiinteistön omistajalla. Etanat kannattaisi
hävittää koko naapurustosta samaan
aikaan. Paikallisessa torjunnassa etanat
kerätään käsin ja pudotetaan esim.
purkissa olevaan kiehuvaan veteen.
Kuolleet etanat on syytä laittaa suljettuun
jäteastiaan, etteivät ne houkuttele
lajitovereita "valmiiksi katettuun herkkupöytään".
Espanjansiruetanan tunnistaminen
Etana kasvaa noin 7-14cm pitkäksi.
Väritys on vaihteleva, yleispiirteenä
värien "likaisuus". Väri voi olla vaikkapa
likaisen oranssin punaruskea tai harmaan
vihertävä. Anturan alapinta on vaalea ja
lima on väritöntä. Älä sekoita Espanjansiru etanaa Suomessa elävään harmaan
raidalliseen Ukkoetanaan (Limax cihereoniger). Ukkoetana ei ole puutarhatuholainen ja harvoin sinne eksyykään.
Lehtokotilo (Arianta arbustorum)
Linnaisissa yleisin laji. Suojanaan Lehto-
kotilolla on pääasiassa kalkista muodostunut kuori, joka on läpimitaltaan n. 2 cm.
Kuoren sisällä elävä etana on 3-4 cm pitkä.
Etanan väri vaihtelee harmaanvalkeasta
mustaan, ravinto- ja kosteusolojen
mukaan. Lehtokotilot munivat useita
kertoja kesässä. Munintakuntoisia kotilot
ovat pari vuotiaina. Ne elävät 4-6 vuotta.
Kotilot talvehtivat horroksessa maassa.
Ne kestävät satunnaisesti muutaman
asteen pakkasia, sillä ne erittävät
glyserolin kaltaista ainetta. Kotilot voivat
olla horroksessa myös kesällä, jos sää on
pitkään kuuma ja kuiva. Ne hakeutuvat
kasvien suojaan ja ilmestyvät taas
näkyville kun sää on kosteaa.
Lehtokotilot liikkuvat noin 15 metriä yössä ja ne pyrkivät pysyttelemään kosteissa
oloissa. Lehtokotiloiden hävittämisessä
on naapuruston tehtävä yhteistyötä.
Muuten ne vaeltavat takaisin jo puhdistetulle alueelle.
Lehtokotiloiden torjunta
Paras torjunta on pitää piha siistinä.
Leikkaa nurmikko lyhyeksi. Älä kasaa tontillesi risu- ja lautakasoja. Torjunta vaatii
sitkeyttä. Kerää kotilot käsin ja tiputa
Linnaisten ääni 1/2013
17
kuumaan veteen. Hävitä jätteiden mukana. Älä liiskaa kotiloita maahan. Se houkuttaa lajitovereita ruokailemaan.
Tee lauta-ansoja. Laita lauta tai levy
maata vasten ja kerää kotilot päivittäin.
Voit käyttää kotiloiden esiintymispaikoissa myös rautasulfaattia sisältävää
torjunta-ainetta. Myös tuhkalla ja kalkilla
voi torjua esiintymiä.
Vinkki! Eräs tapa on valjastaa lapset
kotiloiden kerääjiksi " kesätyönä" ja sopia
joku pieni summa jokaisesta löydöstä.
Lapset löysivät Aisatiellä olevan
talon pihasta vartissa monta
kymmentä Lehtoetanaa ja lahosta
kannosta yhden Ukkoetanan.
Tervetuloa!
18
Linnaisten ääni 1/2013
tyttö
linnaisista
- osa 2 -
Teksti, lehtileike & valokuvat: tyttö Linnaisista
Naijatädit
Linnaisten eteläpuoleisessa metsässä
Espoon rajalla oli pienen pieni mökki,
harmaa maalaamaton hökötys. Kukaan ei
tuntenut näitä kahta naista, jotka
asuttivat sitä mökkiä.He olivat aina
pukeutuneet mustiin kaapuhin, mustat
pitkät takit päällä ja mustat huivit. He
kävelivät kotimme ohitse joka päivä ja
kutsuimme veljeni kanssa heitä
naijatädeiksi. Mistä lienee saaneet
nimensä ? Sen verran meitä kylän lapsia
aina pelotti, että piilouduimme heidät
nähdessämme. Tarina ei siis kerro, ketä
nämä salaperäiset kummajaiset olivat.
”Ärrä ja Mc Donald's” Linnaisissa
”Ärrä” sijaitsi entisen päättärin kohdalla
Kulkuskujan ja Linnaistentien risteyksessä. Kiskalta sai ostettua karkkia ja
limua. Myös limpsapullonkorkin alla
olevalla pienellä pyöreällä pahvilla sai
joskus nallekarkin. Kioskin pitäjänä oli
mummo, emme tienneet hänen nimeään
ja kaikki sanoivatkin, että m e n n ä ä n k ö
mummon kiskalle. Kun mummon kioski
lopetti, tuli kylällämme ”Mc Donald's”.
McDonald's oli nykyisen päättärin
kohdalla, sieltä saimme snagarigamaa,
lihiksiä ja nakkeja. Meikänkin viikkorahat
taisivat huventua tuolloin ärrälle ja
mäkkäriin.
Kiinalaiset kuilussa
Linnaisten pohjoispuolella olevassa
rautakaivoksessa oli ennen muinoin
työskennellyt kiinalaisia k a i v o s m i e h i ä
louhimassa malmia. Kaivoskuiluun on
ankarasti pääsy kielletty, varsinkaan
lapset eivät saaneet mennä sinne ja vanhemmat varottelivatkin erinäisillä keinoilla pitääkseen lapset pois kaivoksesta.
Vanhemmat pelottelivat, että sinne ei
missään nimessä saa mennä, sillä vedestä
voi pullahtaa kuollut kiinalainen kaivosmies. No, tuohan piti meidät tosi hyvin
loitolla tuosta syvästä lutakosta...
- arvelivat vanhemmat. Pari kertaa
uhmasimme itseämme ja kävimme
heittelemässä sinne kiviä ja keppejä tarkistaaksemme ihan oikeesti oliko siellä
jotain elämää tai kuolemaa. Karvat
pystyssä tulimme kotiin ja seuraavana
yönä emme nukkuneet silmäystäkään.
Räksäsaari
Sitten kun Linnaisten tytön reviiri laajeni,
niin sitten fillarin tanko ohjattiin Räksäsaareen. Räksäsaari sijaitsee Linnaistentien päässä, ennen peltoja oikella. Siellä
oli hiekkamonttuja ja siellä oli kiva
slaidailla fillarilla. Siellä asui ihan sikana
räksiä, joten siitä se on nimensä saanut.
Sieltä löytyi myös viinapulloja ja röökinstumppeja. Niin sanotut pultsarit kai
viettivät aikaansa siellä. Pultsarit ja
pultsarit, en nyt ihan pultsareiksi meitä
lue, koska myöhemmin mekin sinne
muutamia pulloja jätettiin.
Rahastaja dösässä
Sitten kun sukset eivät enää luistaneet,
siis teini-iässä, niin kouluun mentiin
dösällä. Dösä lähti J u p p e r i n p u o l e l ta
polun päästä. Dösässä oli rahastaja, paksu
vaaleatukkainen nainen jolla oli musta
rahastuskassi, yhtä paksu kuin kantajansakin. Rahastaja rouva veivasi rahastettavan summan kassin kyljessä olevaan
veivaimistoon ja sitten se otti maksun ja
laittoi rahat siihen laukkuun.
Muistan myös kun isommat pojat vetivät
röökiä dösässä aina mennen tullen. Ilma
oli sakeaa ja sitä oli vaikea hengittää.
Poliittista kähinää
Jo lapsena oli vahvasti aistittavissa
linnaislaisten poliittiset suuntaukset,
vaikka niistä ei lapsena paljon ymmärrystä ollutkaan, eikä niistä puhuttu. Mutta
kyllä sitä vaan jokainen tiesi kenenkä
vanhemmat kuuluivat mihinkin puolueeseen. Linnaisissa oli seiskyt luvulla
paljon vasemmistolaisia ja olenkin kuullut, että kun tänne sitten muutti uusia
asukkaita he olivat tosi pettyneitä ja
ihmeissään, että minkälainen vasemmistopesä tämä Linnainen oikein oli.
Oikeistolaisten ja keskustalaisten lapset
eivät saaneet leikkiä vasemmistolaisten ja
Linnaisten ääni 1/2013
19
aita
teiskoulun oppil
Hämeenkylän yh
Linnaisten Elannon myyjiä
sosdemien lasten kanssa, mutta sitäkin
sääntöä uhmasimme ja pikkuhiljaa rajat
hälvenivät. Olen kuullut, että kokouksia
pidettiin myös puolueittain Linnaisissa.
Kokoonnuttiin kuulemma jonkun kotiin,
eikä sinne toisen puolueen kannattajia
hyväksytty. Ei sitä pikkulikka hevillä
unohda asioita, sillä vieläkin voin luetella
taloja poliittisen suuntauksen mukaan.
Teini-iässä nauroimme vanhemmillemme
ja olimme niin oikeistolaiset kuin m y ö s
vasemmistolaiset oikein hyvää pataa
nen ja kiva ku mikä. Ensin reksinä oli
Pääkkönen, tyylikäs vanha herra ja sitten
tuli reksiksi Pattis, komea, pitkä mies.
Antti Kalliomäki oli mun broidin jumppamaikka. Kukaan ei varmasti voi unohtaa
Pärssistä, tätä meidän kaikkien yhteistä
seuraneitiämme. Pärssinen piti koulussa
järjestystä yllä, sillalle ei menty röökille
niin, etteikö seuraneitimme ollut siellä
kirjoittamassa muikkareita. Tais sitä
meikällekkin vitosluokalla muikkari
rapsahtaa.
Hämeenkylän Yhteiskoulu
1972-1977
Hämeenkylän yhteiskoulussa oli tosi
gliffaa, ainakin aluks. Koulu meni
linnaisten tytölläkin vähän miten meni.
Eka ja toka luokka meni ihan sillai kivasti,
mutta sitten kolmonen ja nelonen alkoi
vähän tökkimään ja vitonen tökki vieläkin
enemmän. Alaluokilla koulun jälkeen jäätiin joka päivä johonkin harrastukseen, oli
voikkakerhoa, koripallokerhoa ja elokuvailtoja. Vitosella Linnaisten teinineidissä
alkoi näkyä murrosiäin oireet, sillä
koulunkäynti ei enää kiinnostanut, vaan
nyt kiinnostuksen kohteena olivat vaatteet, meikit ja tietenkin pojat.
Jätä mulle jämät
Tossa seiskyt luvun loppupuolella sai kuka
tahansa ostaa röökiä kaupasta. Pikku
Mallussa oli 10 röökiä ja se maksoi silloin
1,20 mk. Useimmiten me oltiin niin
persaukisia, ettei meillä ollut varaa ostella röökejä. Jätä mulle jämät, kuului joka
toisen suusta välitunnilla. Joskus jämiä
varailtiin jopa kesken tunnin, joko suullisesti ja pikkulappusilla, riippuen siitä
kuka oli maikkana.
Tatti
Hissan opena meillä oli Tatti, tomera täti,
lyhyydestään kait nimensä saanut.
Kuviksen maikka oli Heiskanen, leppoi20
Linnaisten ääni 1/2013
Teinityttöjen höpinöitä
Meillä likoilla alkoi viimeisillä luokilla
nämä tyttöjen höpinät. Suurin osa
tytöistä istui koulussa seinän vieressä lattialla venaamassa tunnin alkamista.
Istuessamme siinä lattialla tylsistyneinä
aloimme kuiskuttelemaan likkojen kanssa, että nyt aletaan tsiikailemaan kundien
puntteja, eli kuka piti vasemmassa pun-
tissa ja kuka oikeassa. Tämä uusi harrastuksemme sai meidät viihtymään
koulussa erittäin hyvin.....
Pyllyn pyöritystä ja minihameita
Kyllä sitä joka likalla pylly alkoi pyörimään
ja ryhti kohota kun kundien silmät tunsi
selässään. Ripsarit, himmeet Lumenet ja
huulikiillot vaan peliin, niin kyllä se
itseluottamus kasvoi kummasti. Kyllä ne
rusinat sai odotetut pullansa pikku hiljaa
itse kukin. Olikohan tuohon aikaan pula
kankaasta ? Näytti aivan siltä, että kangas
oli loppunut kesken koko Suomen maasta,
kun melkein pilu vilkkuen tuolla maantiellä kuljettiin. Jokuhan sanoo, että
tuulen huuhtoma ”pylly”, niin tämä
kuvastaa just sitä.
Raggareita
Ei me Linnaisten nuoret seiskytluvullakaan mitään pulmusia oltu, mitäs nyt
muutamat metsäpalot, Elannon varaston
poltto, Elannon ikkunoiden rikkominen
yms.
Nämä ”pikku” kepposet pitivät L i n n a i s laisten nuorten vanhemmat valppaina jo
silloin..
Yhteishankinnoista
Teksti: Jukka Mäkinen
Huhtikuussa kysyimme asukkaidemme
mielenkiintoa mahdollisten yhteishankintojen osalta. Saimme vastauksia
noin 30 taloudesta. Näistä liki 20 halusi
puiden kaatamista, yhteensä reilun 50
puun osalta. Näyttää siltä, että Linnainen
olisi päässyt ”metsittymään”. Hallitus
päätti edistää tätä asiaa, tarve oli niin
selvä. Käytännössä asiaa etenee allekirjoittaneen johdolla ja tavoite on, että
ennen kesän loppua olisi kaadot hoidettu.
Tulen henkilökohtaisesti sopimaan
kaikkien palautteen jättäneiden kanssa
mahdollisesta etenemisestä. Pitää käydä
metsurin kanssa paikan päällä, jättää
jokaisesta kohteesta tarjous jne.
Muut hankinnat eivät saaneet sellaista
mielenkiintoa osakseen, että niiden
hankintaa voisi lähteä edistämään
yhteisostona. Volyymit jäivät sen verran
pieniksi, jotta yhteisoston mittakaavaetua voisi hyödyntää. Näillä hankintamäärillä emme saisi alennuksia.
Kannattaa seurata tarjouksia näiden
osalta. Postilaatikoihin, lipputankoihin,
kompostoreihin kohdistui käytännössä
yksittäistä mielenkiintoa.
Linnasten viiriä tilaamme kaikille halukkaille sekä muutaman myös varastoon.
Jos joku haluaa näistä keskustella, niin alla
on yhteystietoni.
Jukka Mäkinen, 0400-287949
S u o m e n O m a ko t i l i i t o n
lakimuutosesitys
Suomen Omakotiliitto kerää parhaillaan
nimiä lakimuutosaloitteeseen liittyen
vanhojen omakotitalojen energiatodistuksiin. Uusi laki astui voimaan kesäkuun
alussa. Omakotiliiton mukaan pakollinen
energiatodistus ei kohtele vanhoja
omakotitaloja oikeudenmukaisesti. Kyse
on omistajaa velvoittavasta asiasta!
Yhdistyksen hallitus päätti tukea nimienkeruuta omalla alueellamme. Toivomme
asukkaita tulemaan mukaan tähän
lakimuutosta vastustavaan esitykseen
täyttämällä asianmukaisen lomakkeen.
Kaikki aikuiset voivat laittaa nimensä
adressiin, ei vain yksi per talous!
Omakotiliitos tavoite on saada riittävä
määrä nimiä listalle, jotta lakimuutosta
voidaan eduskunnalle esittää.
Asukkaillamme on kolme mahdollisuutta
täyttää tukilomake. Joko verkossa osoitteessa http://www.omakotiliitto.fi/, tai
tulemalla keskiviikkona 31.7 klo:18.00
alkaen kahville Aisatie 4A (yhdistyksen
teltta) ja täyttämällä lomakkeen siellä tai
ottamalla yhteys allekirjoittaneeseen ja
tulen käymään tuomassa lomakkeen
henkilökohtaisesti. Voit myös tulostaa
lomakkeen ennakkoon ja palauttaa
telttaan heinäkuun lopulla.
Toivomme kaikkien osallistuvan tähän,
jotta riittävä määrä nimiä saadaan
kerättyä!
T: Jukka Mäkinen, 0400-287949
RAKENNUSSUUNNITTELU. PURKUTYÖT. JA LÄHES KAIKKI SILTÄ VÄLILTÄ.
Silatie 27, 01640 VANTAA ● 045-124 9421 ●　[email protected] ●　www.awarplan.fi
Linnaisten ääni 1/2013
21
2013
*
**
[email protected]
2013
* **
M-Market Laaksolahti
!
Huom
etut
Uudist at.
oaj
aukiol
22
Linnaisten ääni 1/2013
Olemme avoinna
arkisin klo 8-21 lauantaisin 8-20 ja sunnuntaisin 10-20
Laaksolahdentie 41, 02730 Espoo Puh. 09-595 846
www.m-herkkukauppa.net
u tie poikkiLinnaistentie ei ole etuoikeutett
a, jonka olen
katuihinsa nähden. Tämä on asi
isten unohtavan.
saanut nähdä monet kerrat ihm
nut ja se on
(Olen tästä jo aiemminkin mainin
naisten Ääni
ollutkin pikku kommenttina Lin
, kertaus näkyisi
-lehdessä jo joskus aiemmin. No
tulevaa on aina
olevan paikallaan.) Eli: oikealta
erkkejä) ei
väistettä, jos kolmioita (tai Stop-m
ole. Ja niitä ei ole.
Vinkki..
yllä kaatopaikalle,
Vie puutarhajätteesi peräkärr
a peräkärryä kysy
maksaa vain 5€. Jos et omist
ulle.
vaikka, josko naapuri lainaisi sin
metsään.
Puutarhajätteitä ei saa viedä
, rumentaa metsää
Se pilaa metsän ekosysteemiä
lajikkeiden siemeniä.
ja metsään voi kulkeutua vieras
postoida omassa
Puutarhajätteitä voi myös kom
pihassa ja risut hakettaa.
Terv. Tapio Waren
Jo 90-luvulla Linnaisissa järjestettiin pujon torjunta talkoita.
Asia on sittemmin unohtunut ja pujot rehottavat taas alueellamme. Pujo (Artemisia vulgaris) kukkii loppukesällä ja
aiheuttaa allergisille paljon harmia. Pujoallergisen oireita
ovat mm. aivastelu, nuha ja nenän tukkoisuus. Myös silmäoireet ja yskänärsytys voivat vaivata. Paras tapa torjua pujoja
on niiden repiminen irti maasta juurineen. Pujo lähtee melko
vähällä vaivalla ja voimalla. Niittäminen ei ole yhtä tehokas
tapa torjunnassa. Paras aika pujojen torjunnassa on juuri
kukintaa ennen. Otetaan tavoitteeksi Pujoton Linnainen!
Se onnistuu parhaiten, jos jokainen repii tontiltaan ja tien
reunassa ja ojassa olevat pujot oman kiinteistönsä kohdalta.
Yleisiltä alueita voimme kaikki lenkillä käydessämme nyhtää
näkyvillä olevat pujot irti maasta.
Linnaisista on Wikipediassa
(=mun yksi
harrastus) jo kohtuullinen
artikkeli.
Omakotiyhdistyksestä, Lin
naisten historiasta,
ym. olisi kyllä mukava olla
laajemminkin.
Voin niitä tietoja sinne itse
kin siirtää,
jos joku kokee, ettei Wikipe
diaa hallitse.
[email protected]
Lähde (kirja, nettiosoite, tm
s.) tulisi kuitenkin
aina mainita, jotta tiedon vo
i
kuka tahansa tarkistaa.
- Tapio Waren
Oikaisu:
viime numerossa (2/2012) oli
unohtunut mainita, että
sivujen 16-17 taiton oli
tehnyt Ari Anttonen.
Linnaisten ääni 1/2013
23