Linnaisten Ääni 2/2010 - Linnaisten omakotiyhdistys
LINNAISTEN ÄÄNI Linnaisten omakotiyhdistyksen jäsenlehti 1/2010 Hyvää kesää! Tässä numerossa: 2 Sisällysluettelo 3 Puheenjohtajan palsta 4 Jukka Mäkisen haastattelu 5 Aluetoimikunta 6 Hevosharrastusta Ohjasrinteellä 9 Asiaa siivoustalkoista ja ongelmajätteistä 10 Linnaisten historia lehtileikkein 12 Timo Uppalan terveiset 13 Pöytäkirjapoimintoja 50-60 luvulta 16 Linnaislainen jenkeissä osa 3/4 18 Chi Kung - Lempeää voimistelua VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ (VOK) RY:N JÄSEN Kiinnostaako lähiruoka? 19 Rekikujan eläimet Linnaisten uudet asukkaat 20 Reseptit 21 Pujon torjuntaa 22 Ilmoitustaulu 23 Hallitusluettelo Linnaisten Ääni on sitoutumaton Linnaisten Omakotiyhdistyksen jäsenten tiedoituslehti. Painos: 270 kpl Irtonumero: á 3,50 € Painopaikka: Picaset Oy, Helsinki 2010 Etusivun kuvassa Linnaisten ranta, Pitkäjärvi Etu- ja takakannen kuvat: Pertti Teittinen Sivun 23 kuva: Kari Juntunen SUOMEN OMAKOTILIITTO RY:N JÄSEN LINNAISTEN OMAKOTIYHDISTYS RY Päätoimittaja: Jukka Mäkinen (toim. os.), Teittinen, Aisatie 4 A [email protected] Toimituskunta: Teittinen Tarja, Aisatie 4 A [email protected] Teittinen Pertti, Aisatie 4 A [email protected] Anttonen Ari, Länkikuja 3 B [email protected] Taitto ja kuvien käsittely: Elisa Teittinen Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 50 € ½ sivu 30 € 1/4 sivu 20 € 1/8 sivu 16 € issn: 1795-1542 Linnaisten Ääni 44. vuosikerta Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 12 / 2010. Puheenjohtajalta Teksti ja kuva: Jukka Mäkinen Viime syyskokouksessa Linnaisten o m a ko t i y h d i s t y k s e n h a l l i t u k s e n puheenjohtaja vaihtui. Vuoden 2010 alusta puheenjohtajaksi valittiin allekirjoittanut, Jukka Mäkinen. Edellinen puheenjohtaja Otto Kärkkäinen hoiti tehtävää 7 vuoden ajan ja siinä sivussa toimin varapuheenjohtajana liki yhtä pitkän ajan. Otto hoiti tehtävän kiitettävästi ja sivuun astuminen johtui työelämän kiireistä. Ilman toimivia kanavia ei asioita oikein voi tehokkaasti hoitaa. Meillä onneksi on ollut hyvät suhteen useaankin tahoon, joten mistään ongelma ei voida puhua. Toisaalta tätä puolta ei voi koskaan liikaa kehittää. Eduskunnassa poliittinen hallitus puhuu sisä- ja ulkopolitiikasta. Ehkä tässä minun mietteissäni on sitä konsultit. Tilaisuus kesti 4h. Olimme yhdistyksen nimellä toimittaneet tapahtumaan ennakkoon kirjallisen suunnitelman Linnaisten viherlähialueen kehittämisestä tulevina vuosina. Saimme tästä esityksestä kiitosta! Lähettämämme suunnitelma perustui muutaman vuoden takaiseen asukaskyselyyn jossa yhdistyksemme hallitus tiedusteli asukkailtamme erilaisia kehityskohteita. Vaikuttaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Pikavoittoja harvoin jaetaan, toisaalta ahkeruus ja suunnitelmallisuus yleensä palkitaan. Olemme mielestäni yhdistyksenä onnistuneet omassa toiminnassamme hyvin. Asukkaiden tuki kaikessa toiminnassamme on tärkeää. Ottoa on viety milloin minnekin puolelle maapalloa ja puheenjohtajan roolille ei enää riittänyt riittävästi aikaa. Hallitusta Otto ei kuitenkaan jättänyt, vaan toimii edelleen siinä mukana. Kiitos Otolle panoksesta yhdistyksemme eteen! Uudessa puheenjohtajan roolissa en ole naulannut mitään teesejä seinään tai julistanut merkittäviä ohjelmia. Näen kuitenkin, että puheenjohtajan ja myös muun hallituksen on kyettävä toimimaan kahdella eri "tontilla" ja rakentamaan asioita niillä molemmilla yhtä aikaa. Ensinnäkin olisi huolehdittava omista asukkaista ja yleensä alueen asioista. Tähän kuuluu erilainen asukkaita yhteen kokoava toiminta, puhutaan sitten talkoista tai juhlista. Toisaalta on mietittävä koko aika miten yhdistyksen painoarvoa saataisiin lisättyä esim. Vantaan kaupungin suuntaan. Asukkaiden aktiivisuus palkitsee asukkaita itseään, hallitusta sekä muita järjestäjiä. samaa ajattelua. Politiikat tukevat toinen toisiaan. Olin alkuvuonna Vantaan kaupungintalolla hallituksemme jäsenen Rauno Heikkilän kanssa edustamassa yhdistystä Vantaan uuden Viheralueohjelman suunnittelutilaisuudessa. Paikalla oli lukuisa joukko Vantaalla toimivia asukasyhdistyksiä ja tilaisuutta veti Viheralueyksikön Puisto-päällikkö henkilökuntineen. Vahvistusta toivat muutamat valmistelua hoitaneet Toivotan kaikille oikein lämmintä kesää! Kesästä 2010 on kuulemma tulossa erityisen lämmin ja aurinkoinen. Terveisin, Jukka Mäkinen Aisatie 18B Linnaisten omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Parturi-Kampaamo Kaisu Chowdhory Puh. 046 661 9227 3 Jukka Mäkisen haastattelu Milloin muutitte Linnaisiin? - Muutimme marraskuussa 1999 Pähkinärinteestä. Nyt on siis reilut 10v. takanapäin ja hyvin olemme viihtyneet ja Linnaisiin kotiutuneet. Oletko kissa- vai koiraihminen? - Kyllä sitä täytyy sanoa olevansa koiraihminen ettei oman koiran mieltä pahoiteta. Millaiseksi olet kokenut Linnaisen asumisalueena? - Linnainen on erittäin hieno ja rauhallinen asuinalue. Alue on siisti ja turvallinen. Asukastoiminta jota yhdistyksemmekin harjoittaa on varsin aktiivista. Asukkaat ovat hyvin mukana toiminnassa. Mikä on parasta Linnaisissa? - Rauhallinen paikka mutta kuitenkin suhteellisen lähellä palveluita. Myyrmäkeen ja Pähkinärinteeseen on lyhyt matka ja niistä käytännössä kaikki oleelliset palvelut löytyvät. Lisäksi bussilla pääsee Helsingin keskustaan kätevästi. Jukkaa haastatteli: Tarja Teittinen Kuva: Pertti Teittinen Mitä teet työksesi? - Toimin Lähivakuutuksen tietohallintojohtajana. Pystyykö omakotiyhdistys mielestäsi vaikuttamaan alueen asioihin? - Kyllä pystyy. Toki täytyy huomioida että yhdistys toimii vapaaehtoispohjalta ja käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Ei meilläkään ole aivan kaikkeen mahdollista puuttua. Pyrimme hoitamaan niitä asioita joita kulloinkin näemme meille tärkeinä asioina. Olemme ottaneet kantaa mm. uuteen kaavaan Linnaisten osalta. Meillä on hyvät suhteet Vantaan kaupungin eri viranomaistahoihin. Näihin kuuluu mm. viheralueyksikkö, aluetoimikunta jne. Laajempaa yhteistyötä harrastamme naapuriyhdistysten kanssa sekä Vantaan, että Espoon puolella. Miten itse suhtaudut tuleviin asemakaavamuutoksiin Linnaisissa? - En ole muutosta vastaan kunhan nykyisiä asukkaita kuunnellaan muutosta suunniteltaessa. Saman kannanhan myös yhdistyksen hallitus otti muutama vuosi sitten kun jätimme kaupungille lausuntomme. Mitä hyviä tai huonoja puolia uudella asuinalueella olisi? - Asemakaavamuutos on riski mutta samalla mahdollisuus. Hyvä asia on se, että Linnaisten asukasmäärä kasvaa joka osaltaan varmistaa sen että painoarvomme alueena kasvaa. Länsi-Vantaan palvelut pysyvät ja kehittyvät. Nykyisin tuntuu siltä, että Linnainen on hieman liian pieni jotta se otettaisiin aina riittävän vakavasti. Riskinä on sitten se, että nykyisen Linnaisen ilme kärsii, autoliikenne joillakin kaduilla kasvaa jne. Asuinalueen iso koko tuppaa tuomaan omat negatiiviset puo- 4 lensa, mm. häiriökäyttäytyminen. Asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne hämärtyy. Linnnaisissa on tällä hetkellä vahva "kotiseutuhenki". Milloin aloitit yhdistyksen hallituksessa? - En tarkkaan muista vuotta, mutta olisiko se tapahtunut 2001. Onko sinulla muuta yhdistys-toimintaa taustana? - Toimin Lions Clubissa. Miten sinä pitkänä miehenä näet Linnaisten tulevaisuuden? - Linnaisilla on hyvä tulevaisuus edessään. Tulevaisuus on sellainen kuin sen aktiiviset asukkaat haluavat sille luoda. Ollaan aktiivisia eri tavoilla ja kehitetään yhdessä Linnaista! Onko sinulla valmiita reseptejä kylän viihtyvyyteen, vai onko kylä tällaisenaan hyvä? - Ainahan hyvääkin pystyy parantamaan. Juttelin muutama kuukausi sitten aluearkkitehdin kanssa Linnaisista ja hän mainitsi esim. leikkipuistotilanteesta. Kulkuspuisto säilyy ja sitä pyritään uudistamaan. Lisäksi Pohjois-Linnaisiin olisi näillä näkymin tulossa ihan uusi leikkipuisto. Näistä yhdistyksen hallituskin on tehnyt esityksiä menneinä aikoina. Eräs hallituksemme tavoite on säilyttää Linnaisten läheinen suhde luontoon. Vaikka rakentamista tapahtuukin, niin luonto olisi aina vahvasti esillä ja lähellä. Mitä harrastat vapaa-aikanasi? - Kyllä illat ja viikonloput kuluvat erilaisten käsillä tekemisen ja puuhastelun parissa. Pyrimme retkeilemään ja reissaamaan sekä koti-, että ulkomailla aina kun mahdollista. Teksti ja kuvat: Kari Juntunen Vaikuta asuinalueesi kehittämiseen - hyödynnä aluetoimikuntaasi Aluetoimikunnat kaikilla suuralueilla Aluetoimikunta edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä. Sen tavoitteena on viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monipuoliset ja omaleimaiset yhdyskunnat. Kaupunginvaltuusto on nimennyt kaikille Vantaan suuralueille aluetoimikunnat. Aluetoimikunnan toimintaaika on neljä vuotta eli sama kuin valtuuston toimikausi. Aluetoimikunta on koottu suuralueella asuvista aktiivisista puoluevaikuttajista. Suora linkki päättäjiin Aluetoimikunnan tärkein tehtävä on edistää asukkaiden osallistumismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Aluetoimikunnan keskeisimmät kumppanit ovat asukkaat ja alueella toimivat järjestöt, joilta toimikunta toivoo saavansa aloitteita ja kannanottoja alueen ympäristön ja palveluiden kehittämiseksi. Aluetoimikunta toimii linkkinä asukkaiden ja heitä edustavien järjestöjen ja kaupungin päättäjien välillä. Se myös pyrkii löytämään ratkaisuja, jotka ovat mahdollisimman toimivia ja hyviä kaikille alueen asukkaille. Aluerahaa tapahtumiin Aluetoimikunta myöntää hyvien hankkeiden toteuttamiseen aluerahaa myöntämisperusteiden mukaisesti. Aluerahalla on mm. avustettu asukasyhdistysten ja asukasryhmien järjestämiä, kaikille avoimia paikallisia kyläjuhlia, joulujuhlia, kaupunkijuhlien aikaisia tapahtumia sekä avustettu aluelehtiä. Myyrmäessä aluerahaa on vuosittain noin 48 000 euroa. Rahaa voi hakea ympäri vuoden. Aluerahahakemukset ja muut listoille tulevat asiat on jätettävä hyvissä ajoin ennen kokousta sekä järjestettävää tapahtumaa. Asukasfoorumeita eri puolilla aluetta Aluetoimikunta toimii pitämällä kokouksia 5-6 kertaa vuodessa. Kokouksissaan aluetoimikunta käsittelee asukkaiden ja heitä edustavien järjestöjen aloitteita ja esityksiä sekä laatii niiden pohjalta lausuntoja ja kehittämisehdotuksia. Aluetoimikunta antaa myös lausuntoja Myyrmäen suuralueen maankäytön, ympäristön ja palveluiden kehittämisestä. Asukkaiden aloitteesta on tehty esityksiä mm. yleisen siisteyden parantamisesta, liikennejärjestelyistä sekä julkisen liikenteen poikittaislinjojen toimivuudesta Kokousten lisäksi aluetoimikunta järjestää asukasiltoja erilaisilla teemoilla eri puolilla suuraluetta. Syksyllä käynnistyvät asukasfoorumit on tarkoitettu alueen asukkaiden näkemysten kuulemista varten. Aluetoimikunta selvittää myös itse asukasmielipiteitä, alueen ongelmia ja kehittämiskohteita. Se antaa palautetta asioiden etenemisestä asukkaille ja muille alueen toimijoille. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan aluetoiminta Aluetoiminnan yksikössä työskentelee kuusi aluekoordinaattoria koordinoimassa kahdeksan aluetoimikunnan työtä ja kehittämässä alueellisen vaikuttamisen väyliä. Myyrmäen suuralueen aluekoordinaattorina toimii Susanna Koskela ja hänet tavoittaa Liesitorilta Monitoimitila Arkista, p. 050 314 5124 susanna.koskela(at)vantaa.fi Myyrmäen aluetoimikunnan jäsenet Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi.lh(at)vantaa.fi Puheenjohtaja Tiina-Maaria Päivinen Varapuheenjohtaja Kaisa Haverinen Gripenberg Henrik Ylimaa Markus Hohenthal Kimmo Holmberg Anne Itkonen-Isakov Terhi Kaukonen Pekka Kemppinen Hilkka Laitinen Ritva Pietilä Aive Polkko Pekka Rogers Jaana Ronni Seppo Saarinen Timo Vikström Raimo 5 Teksti: Kim Härkönen ja Ford Mustang Owners Club of Finland, FMOC Aiemmissa Linnaisten Äänissä olemme saaneet lukea kissa- ja koiraharrastamisesta kylässämme. Tässäkin artikkelissa jatkamme eläinaiheella. Kerron nimittäin hevosharrastuksesta, kuinka Preerian villiori Mustang viihtyy Linnaisissa. Ai mikä Mustang? Kyseessä on siis Fordin liki 50 vuotta valmistama klassikkomalli, jonka lanseeraus 16. huhtikuuta 1964 Amerikassa, ja sitä seurannut valtaisa menestys hakevat vertaistaan. Automalli esiteltiin ensimmäistä kertaa 29 miljoonalle katselijalle TV-mainoksessa. Seuraavana aamuna 2600 lehteä julkaisi mainoksia ja juttuja autosta ja itse ensiesittely oli New Yorkin maailmannäyttelyssä. Autot suorastaan vietiin käsistä ja samalla tehtiin myyntiennätyksiä, jotka ovat kestäneet tähän päivään saakka. Miljoona autoa oli myyty Maaliskuun alku vuonna 2008. Ajokausi päätettiin avata. Pilkkihenkinen pukeutuminen on äärimmäisen tärkeää sillä katto nostetaan ylös vain sateen sattuessa – jos silloinkaan. Ponilauma Kauhajoen lentokentällä. Jännä miten avattu konepelti vetää ”asiantuntijoita” puoleensa. Kuva otettu kerhon vuosittaisesta Track & Drag tapahtumasta jossa lauantai kierretään Bothniaringin moottorirataa ja sunnuntaina kiihdytellään pitkin kiitorataa. Kultasiipi jo keväällä 1966 - vajaassa kahdessa vuodessa. Moni varttuneempi lukija varmasti muistaa Mustangin ainakin Spede Pasasen elokuvista. Pasanen ja vuoden 1965 avo-Mustang oli tuttu näky myös silloisen Helsingin kaduilla. Kyseinen auto on tätä nykyä Raision suunnalla täydellisesti entisöitynä. Kuinka Mustangia, tai autoa sitten ylipäätään harrastetaan? Tähän kysymykseen ei ole yhtä ja oikeata vastausta. Toiset purkavat ja kasaavat autonsa joka talvi, toiset vain ajelevat sillä rauhallisesti kauniilla ilmalla. On harrastajia, jotka keskittyvät vain siihen, että heidän Mustanginsa on mahdollisimman nopea, ”varttimaililla”, kiihdytyskisoissa tai radalla, vaikka se sitten parhaimmillaan/pahimmillaan merkitsisi sitä, ettei sillä enää ole asiaa yleisen liikenteen sekaan. Meillä harrasteauto on myös käyttöauto silloin kun kelit sen sallivat. Aurinkoisina, lämpiminä arkiaamuina työmatka taittuu jotenkin mukavammin aurinkolasit silmillä, katto alhaalla ja hevosaiheinen ”humppa” radiosta raikaen. Kesäisin kerhomme (www.mustangclub.fi) järjestää ohjelmaa miltei jokaiselle viikonlopulle. Ajokauden kruunaa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä päätapahtuma, Fun Run, joka ajetaan joka vuosi eri paikkakunnilla ”alkuasukkaiden” järjestäessä kulloisel lekin paikkakunnalle parhaiten soveltuvia ”hevosurheilutapahtumia”. Mustang edusti täysin uudentyyppistä ajattelua automaailmassa. Se oli edullinen ja urheilullinen auto, joka perustui jo tuotannossa olleen perheauton, Ford Falconin, tekniikkaan. Tähän yhdistettiin vain unohtumaton ja silmää hivelevä muotoilu, tehokas V8-moottori ja kattava varustelista, josta voi yksilöidä juuri itselleen sopivan auton. Varustelu saattoi jopa tuplata, huokean 6-koneisen perusmallin hinnan. Oma avomallinen GT-ponimme on valmistunut Detroitissa huhtikuussa vuonna 1968. Reilussa neljässäkym- 6 Kuvat: Kim Härkönen menessä on sekin kokenut muutaman muutoksen, josta voisin poimia alle pari esimerkkiä. - Sen alkuperäisen kolmivaihteisen vaihteiston oli joku aiempi omistaja vaihtanut huomattavasti järkevämpään nelivaihteiseen malliin. Itse vaihdoin siihen viisivaihteisen ”laatikon”. Nykyään siinä on jo toinen viisivaihteinen – nykyisen kyljessä lukee Ford Racing. Mielenkiintoista sinällään, että vaihteisto sopii käytännössä heittämällä vuoden 1968-1990 välillä valmistettuihin autoihin! - Auton väri on muuttunut alkuperäisestä auringon kultaisesta nykyiseen CandyNeitoperhosia ruokintapullolla apple-punaiseen. Moni muuten mieltää ajatuksissaan Mustangin aina punaiseksi ja se onkin ylivoimaisesti suosituin väri. Kerhon yli 1000:sta autosta ainakin joka kolmas on enemmän tai vähemmän punainen. - Moottori, auton sydän, (pikku)miesten vankkumaton huomion kerääjä. Alkuperäinen 302-lohko on edelleen sama, joskin sitä on hieman ”paranneltu”. Muut moottorin osat ja apulaitteet ovat saaneet väistyä modernimpien ja (tietenkin) tehokkaampien tieltä. Lohko on siis se osa, joka jää jäljelle kun kaikki muut ruuvattava ja irroitettava puretaan sen ympäriltä. Mustangimme onkin siis mielenkiintoinen kokoelma osia vuodelta 1968 aina viime vuosiin saakka. Tällä harrastesuunnalla onkin osuva nimitys RestoMod, eli modernisoidaan tai modifioidaan pitäen samalla huolta siitä, että auton henki säilyy edelleen alkuperäisen mukaisena. Olisi mukava kuulla, mitä muualla Linnaisten tallien syövereissä muhii. Tiedän, että tällä seudulla ”asuu” paljon mielenkiintoisia ja päriseviä kulkupelejä. Mitäpä jos LinNaiset järjestäisivät ensi kesänä Linnainen Motor Show:n? Täältä saatte ainakin yhden auton näytille – kunhan se ei ole heinäkuun viimeinen viikonloppu Lisätietoa Mustang harrastuksesta suomessa: www.musangclub.fi Vantaalla on myös oma harrasteautokerho, VanHa www.vanhary.org Mustangimme mainoskuvauksissa Hernesaaressa v 2004. Tälläisiä kutsuja tulee silloin tällöin klassikkojen omistajille. Hauskoja kokemuksia sinänsä. 7 8 Teksti: Tarja Teittinen Kuvat: Pertti Teittinen Linnaisissa tapahtuu Siivoustalkoista Perinteiset Linnaisten kevään siivoustalkoot pidettiin keskiviikkona 5. toukokuuta. Aluetta siistittiin molemmilla puolilla Linnaista ja roskapussit täyttyivät. Meillä on sopimus Vantaan kaupungin viheralueyksikön kanssa että he toimittavat tyhjät jätesäkin ennakkoon ja vievät ne pois seuraavana päivänä. Yhteistoiminta on ollut hyvällä tasolla ja sitä jatkossakin harrastamme. Talkoissa on tavoite siistiä yhteisiä alueita. Omat pihamme pidämme muutenkin siisteinä. Jätesäkkeihin ei saa laittaa mitään maatuvia roskia, kuten puunlehtiä, risuja ym. Vain paperia, uuden vuoden rakettien hylsyjä, muovipusseja, pulloja, tölkkejä ym. luontoon kuulumatonta. Niihin ei myöskään kuulu yksittäisen talon omat roskat missään muodossa. Kerätyt jätesäkin päätyvät yleiselle kaatopaikalle ja sinne ei kuulu maatuva tavara. Leikkipuistoista ym. haravoidut lehdet ja risut voi laittaa läheisiin metsiin, puistoissa pensaiden alle jne. HSY:n (ent. YTV) ongelmajäteauto vieraili Linnaisten parkkipaikalla 3.5 ja nouti kuormaansa nurkkiin kerääntynyttä ongelmajätettä. Tämäkin on pitkä perinne ja osaltaan helpottaa asukkaiden elämää. Jätettä ei tarvitse lähteä kuskaamaan kauas kotoa. Palvelu tuodaan liki "kotiovelle" Talkoot ovat merkki Linnaisten asukkaille ja vieraille, että alueesta halutaan pitää hyvää huolta. Talkoot parantavat myös yhteishenkeä! Ensi vuonna vielä isommalla porukalla kaikki mukaan. HSY pyysi muistuttamaan että jokainen jätteiden tuoja ITSE nostaa jätteensä lavalle! Tässä yhteydessä henkilökunta kysyy mitä jäte on tai mitä se sisältää. Tämä on erityisen tärkeää kun puhutaan kemikaaleista. HSY:n henkilöt eivät nosta mitään itse maasta. Kyse on pitkälti vastuusta. Jos itse ei pääse paikalle luovuttamaan jätteitään niin voi kysyä naapurilta apua. Talkoissa LinNaiset hoitivat tarjoilut taimienvaihdon lomassa josta jälleen iso kiitos! Viime vierailun jälkeen parkkipaikalle jäi jonkun asukkaan jätteet! Ne voisi asukas itse hoitaa pois. (Lehden ollessa jo painossa: Parin viikon kuluttua akut ja maalipurkit oli viety pois.) T: Omakotiyhdistyksen Hallitus T: Omakotiyhdistyksen Hallitus Ongelmajätekeräysauton vierailu 3.5.2010 8 Koonnut: Pertti Teittinen. Lehtileikkeet: (katso alla) Lehtileikkeitä Linnaisista Linnaisten Omakotiyhdistys sai Myyrmäen aluetoimikunnalta avustuksen vanhojen lehtileikkeiden tallennusprojektiin. Omakotiyhdistyksellä on kerättynä vuosien varrelta Linnaisia koskevia lehtileikkeitä. Lisäksi saamme lainata Ritva Hälikän keräämiä leikkeitä tallennettavaksi. Nyt peräänkuulutamme lisää vanhoja lehtileikkeitä omakotiyhdistyksen alkuajoilta 1950-1970 luvulta. Jos piirongin laatikoista löytyy Linnaisia sivuavia leikkeitä kyseiseltä ajalta, skannaisimme ne mielellämme tuleville polville. Osoite: Teittinen, Aisatie 4 A Sähköposti: [email protected] Puh.: 040 511 2120 LEHTILEIKKEET: 1. PUSSINPERÄ… Linnaisten Omakotiyhdistyksen arkistosta 2. TAMMESSA ELÄÄ… Ritva Hälikän arkisto 3. UKKOSTULVA AIHEUTTI… Ulla Tammelan arkisto Hyviä lomia kaikille! Toivottaa lehden toimituskunta. 10 Linnaisten alueen vanhimmasta asuintalosta (rakennettu 1925) löytyi kyseiset lehtileikkeet vuodelta 1944. Talo on Rekikujalla sijaitseva Nyqvistien talo, jossa asustaa jo saman suvun viidennen polven linnaislainen. Ukkostulvasta kyseisessä lehtileikkeestä kertoi talon silloinen asukas Severi Nyqvist: ”Vettä tuli Linnaisiin niin valtavalla voimalla, että kasvimaalle istutetut tupakka-kasvitkin tulivat etupihan portailla vastaan. Kaikki muukin irtonainen tavara kulkeutui kauaksi pihamaalta. Sellaista tulvaa ei ole näillä main ennen nähty.” Toinen talosta löytynyt leike koskee toki muitakin kuin linnaislaisia, mutta sopii näin loma-aikaan muistuttamaan entisajan lomanvietosta. 11 Timo Uppalan valtuustokausi Yli vuosi luottamustehtäviä on nyt takana. Monta mutkaa ja karikkoa on jäänyt matkan varrelle. Ja monta kokemusta rikkaampana työ jatkuu. Suurin yksittäinen vääntö oli loppuvuonna päätetty budjetti kuluvalle vuodelle. Lähdimme liikkeelle tiukalla konkreettisella säästösuunnitelmalla, jota rustasimme ryhmämme kesken yhteistyöllä. Saimme kokoon lähes 0,5 Meur säästöt, pitämällä kuitenkin veroprosentit ennallaan. Ryhmien välisissä neuvotteluissa kantamme ei mennyt läpi, joten Vantaasopimuksen taakse piiloon menneet ryhmät saivat runnottua läpi veronkorotukset - sekä kiinteistö- että kunnallisveroon. Osaltaan tähän vaikutti myös omasta ryhmästämme esitetty yllättävä sooloilu, joka ei auttanut yhteistä linjaamme yhtään. Kunnallisvero nousi siis 18,5% - 19% ja yleinen kiinteistövero säädettiin luonnollisesti valtion sallimaan maksimiin eli 1%:iin. Veronkorotukset jäävät lähes poikkeuksetta aina pysyviksi. Mitä esimerkiksi kiinteistöveron korotus tarkoittaa käytännössä? Esimerkkinä 50luvulla rakennettu 1,5 krs. omakotitalo (n. 1000 m2 tontti, 50 as.m2, maapohjan verotusarvo 56 595 € ja Vakituisen asunnon verotusarvo 28 800€). Jos edellä mainitut verotusarvot olisivat samoja Espoossa ja Vantaalla, kiinteistövero vuonna 2010 olisi Espoossa 431,73 € ja Vantaalla 658,11€. Tasan ei käy onnenlahjat. Eniten hämmästyttää, että Kokoomus lähti Vihreiden ja muun vasemmiston mukaan korottamaan veroja. Mm. Anni Sinnemäki on sanonut: "Kiinteistö-veroa maksavat ne, joilla on omaisuutta. Kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa." Eli tavoiteltavin tilanne olisi ilmeisesti asua vuokralla kaupungin kämpässä ja elää sosiaaliturvan varassa? Ei jotenkin mielestäni osu Kokoomuksen aatemaailmaan, eikä auta Suomea huoltosuhteen (palvelun "maksajien" määrä suhteessa palveluiden tarvitsijoihin) heiketessä koko ajan. Nyt valmistellaan vuoden 2011 budjettineuvotteluja ja lähetekeskustelut 12 on pidetty. Kaupungin tulos vuonna 2009 oli -14,4 miljoonaa euroa tappiolla, työttömyysaste 8,8 % maaliskuussa 2010 (pk-seudun korkein). Kuntaliiton mukaan pelkästään verojen korotukset ja tuottavuuden kasvattaminen eivät riitä kuntatalouden tasapainottamiseen. Tarvitaan rajuja leikkauksia ja tehostamisia, mutta peruspalveluista ei mielestäni saa tinkiä. Peruspalvelut, joita kunnallisveron vastineeksi pitää mielestäni saada, ovat hoito- ja hoivatyö, sivistystoimi (opetus), sekä kaupungin perusinfrastruktuurin ylläpito. Jos vedetään todella tiukalle, kaikki muut kulut kuin peruspalvelut ovat näinä aikoina mielestäni liipaisimella. Koska eduskuntavaalit ovat tulossa, saattaa oman edun tavoittelun vuoksi ehdotetut tehostamistoimenpiteet jäädä vähiin. Juuri päätimme vapaa-ajan lautakunnassa tukea poliittisia nuorisojärjestöjä n. 100 000 eurolla vuodessa. Kaupunki tukee myös Heurekaa yli 2,5 miljoonalla eurolla vuodessa, oopperaa 560 000 eurolla ja innovaatioinstituuttia 1,3 miljoonalla eurolla. Vantaa lähti myös tukemaan Helsingin Design pääkaupunkihanketta 1,1 miljoonalla eurolla. Kaupunkimme velkataakka kasvaa koko ajan. Tarpeellisiin investointeihin - Kehä III parantamiseen ja kehärataan menee runsaasti rahaa. Muita investointeja on mietittävä tarkkaan. Kaupunkimme Teksti ja kuvat: Timo Uppala velkataakka puhkaisee miljardin euron (1 000 000 000) maagisen rajan vuosina 2012-13 nykymenolla. Tällaisella lainamäärällä korkojen nousun riski on melkoinen. Miksi näistä talousasioista pitää näin vaahdota? Valtuutetun tärkein tehtävä on valvoa kuntalaisten etua. Siitä luottamushenkilön nimikin tulee. Kärjistäen kaikki toiminta perustuu talouteen. Mitä paremmin, tehokkaammin, taloudellisemmin kaupungin koneisto toimii, sitä paremmin voimme huolehtia kuntalaisten peruspalveluista, ympäristöstä sekä tukea kaupungissamme toimivia yrityksiä. Lähialueella on valmisteilla rakennushankkeita. Näistä ainakin tuetun asumisen asuntola, jota kaavaillaan Pähkinärinteentien puolelle "Veikkauksen" kuntorataa on saanut ihmisiä liikkeelle. Kyseessä on siis valvottua asumista päihdekuntoutujille. Lähialueen asukkaat ja koulu vastustavat tätä hanketta. Omasta mielestäni asuntolalle löytyisi varmasti parempiakin rakennuspaikkoja. Perinteistä pähkiksen "purtsia" ei käytännössä enää olisi rakentamisen jälkeen. Linnaisten ja Pähkis kakkosen välille Hämeenkylän hiekkatien puoleiseen metsikköön on vireillä myös hanke asuinrakentamiselle. Mielestäni se uhkaa pahasti Hannulan mökin lähellä olevaa tammimetsää, joka on todella Kemppaisen veljekset Mikko (mopon päällä) ja Mika. Huippuapumiehet kaikessa mitä pihalla puuhailen. ainutlaatuinen alue. Menetettyjä metsäalueita ei saa ikinä takaisin. Pähkikseen päin menevälle kevyen liikenteen väylälle saadaan vihdoin katuvalot. Saa nähdä milloin rakentaminen alkaa. Aloitteessa toivoin, että ajoradan valaistustolppia käytettäisiin hyväksi myös kevyen liikenteen väylän valoihin. Rakentaminen olisi paljon halvempaa ja lisäksi valo tulisi hyvin tieltä metsään päin. Saa nähdä miten toteuttavat. Ja kaikkihan tietävät jo tämän meille erinomaisen uudistuksen: Terveyskeskuspäivystykseen pääsee yli kuntarajojen pääkaupunkiseudulla 1.4. Kiireellisen tutkimuksen tai hoidon tarpeessa olevat pääkaupunkiseudun asukkaat voivat 1.4.2010 lähtien hakeutua virka-ajan ulkopuolella hoitoon myös naapurikaupungin terveyskeskuspäivystykseen. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sekä HUS:n allekirjoittama sopimus koskee virka-ajan ulkopuolista eli arkisin kello 16 - 08 sekä pyhäpäivinä ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden toimivaa terveyskeskuspäivystystä. Yhteiskäytössä olevia päivystyspisteitä ovat Haartmanin, Jorvin, Malmin ja Peijaksen päivystykset sekä alle16vuotiaiden päivystykset lastenklinikalla ja Jorvissa. Linnaisten omakotiyhdistyksen pöytäkirjoista koonnut Tarja Teittinen Lopuksi onnea kaikille "ysiykkösille", jotka tänä vuonna valmistuvat opinahjoistaan! Timo Uppala Linnaistentie 25 http://vantaantimo.blogspot.com (kaikki kaupungin päätöksen teon pöytäkirjat ja esityslistat löytyvät osoitteesta: http://192.49.193.12/ktweb/ ) Pöytäkirjapoimintoja menneiltä vuosilta Linnaisten 40-vuotis historiikkista löytyy pöytäkirjoista koottuja juttuja vuosilta 1956-1997. Tässä lehdessä on 50-60 luvun poimintoja omakotiyhdistyksen alkutaipaleelta.. 1956 - 9.8.1956 klo 19.00 pidettiin Linnaisten alueen palstanomistajien ensimmäinen yhteinen kokous, kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Yrjö Sivén ja sihteeriksi Lasse Lehtisaari. - Päätettiin laittaa 2 ilmoitustaulua palsta-alueelle. - Kauppias Rasin luona pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa palsta-alueelle omakotiyhdistys, jonka nimeksi tulisi Artturilan omakotiyhdistys. - Jäsenmaksuksi päätettiin 300 mk/vuosi. Yhdistyksen säännöt tehtiin Jupperin omakotiyhdistyksen sääntöjen pohjalta. - Tie-valo asiassa otettiin yhteyttä Malmin Sähköön, josta sanottiin, ettei ainakaan tänä vuonna sähköjä teille. 1957 - 13.3.1957 rekisteröitiin Linnaisten omakotiyhdistys. - Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 500 mk/vuosi. - Päätettiin kerätä 2000 mk/tontinhaltija ja velvoittaa jokainen ottamaan osaa vähintään 10 työtunnilla tietalkoisiin. - 24.7.1957 anottiin alueelle 3 puhelinkoppia, koska alueen 130 palstalla on vain yksi yksityinen puhelin. - Kesän aikana on ajettu teille soraa 140 kuutiota ja maksettu siitä 84 000 mk, yhdistyksen tilillä on 8000 mk jäljellä. - Anottiin, että Helsingin pitäjän Hämeenkylän Tuomelaan ulottuvaa postinkantopiiriä jatkettaisiin asutusalueemme tienhaaraan. Posti vastasi 27.9.1957 kirjeessään, että postinkantajalle tuottaa vaikeuksia tien suoperäisyyden ja sillan huonon kunnon vuoksi kantaa posti Linnaisten palstoitusalueelle. 1958 - 26.5.1958 tehtiin aloite linja-autoreitin saamiseksi alueelle. Kannatettiin Liikennöitsijä Helmistä. - Tehtiin aloite Postihallitukselle, että olisi välttämätöntä saada oma postinkanto alueelle, koska nykyiset postilaatikot ovat aivan valtamaantien varressa ja vallan toisessa kylässä ja että ne siellä ovat vaaroille alttiina ja liikenteen kiusana. - Luettiin tulo- ja menoarvio ja todettiin, että kun ei ole ollut tuloja ei ole ollut menojakaan. - Päätettiin luovuttaa 1000 mk ensimmäiselle paikan päällä syntyneelle pienokaiselle, joka katsottiin olevan Jämsällä. 1959 - 30.5.1959 esitettiin kunnalle, että se tekee varauksen täällä oleville kaivos- ja vapaa-alueille ja rakentaa suoja-aidan kaivoksen ympärille. - Kovanen lupautui ottamaan yhteyttä kunnan palo13 - päällikköön, että saisimme palokalustoa. Esitettiin kysymys miksei Juhannus juhlia järjestetty? Todettiin että edellinen huvitoimikunta on nukkunut. Päätettiin laittaa 5 kpl verkollisia ilmoitustauluja, joissa on haat. Linja-autoliikenne alkoi. Posti ilmoitti, että maakirjeenkantoa jatketaan Tiaisen kaupalle asti. 1960 - Tehtiin aloite viemärin saamiseksi. Viemärin rakentamista voitiin perustella 1916 kunnanhallituksen pöytäkirjaan tehdyllä merkinnällä, että Hämeenkylässä on kiinalaisia, joiden ulosteet saastuttavat koko seudun. - Alueelle saatiin kunnan toimesta hiukan myöhästyneenä palokaivo. Kovasen talon ehti jo palaa, salaman sytyttämänä, veden puutteen takia. - Juhannusjuhlat tuottivat 7000 mk voittoa. - Päätettiin yleisestä keräyksestä Kovasen hyväksi. Listakeräykseen yhdistys merkitsi ensimmäiseksi 5000 mk. - Ostettiin kassalipas yhdistyksen varoille. - Linnaisten alueen asukkaiden toivomuksesta, Linnaisten Demokraattinen yhdistys ry. on 24.2.1960 päivätyllä kirjelmällä anonut postiaseman perustamista alueellemme. Huone olisi saatavissa alueeltamme. 1961 - Avo-ojat haisivat edelleen. Pyydettiin terveystarkastajaa käymään. Lapset leikkivät likaojissa. Pyydettiin vanhempia pitämään kuria lapsilleen. - Linja-auto linja on jatkettu Elannolle sekä, että pysäkkimerkit on saatu mutta niiden paikat määrättävä. Omakotiyhdistys kustantaa tolpat. 1962 - Saatiin tienviitat ja polku Jupperin puolelle. - Omakotiyhdistys antoi 10 000 mk soran ja purujauhojen saamiseksi urheilukentälle. - Päätettiin, että pihojen siisteyttä on edistettävä. - Valittiin toimikunta, jonka tehtävänä on lunastaa urheilukenttä kunnalle. - Ehdotettiin haju- ja viemäritoimikunnan lopettamista ja jäsenten vapauttamista tehtävistään. - Päätettiin lähettää monistettu kutsu kullekin tontinomistajalle, että saataisiin enemmän ihmisiä kokouksiin. - Kehotettiin valppauteen, koska puhelinkioskille on tehty ilkivaltaa. 1963 - Tehtiin aloite Jupperin polun valaisemisesta ja asemakaavan laatimisesta. - Esitettiin kunnanhallitukselle voisiko Helsingin maalaiskunta auttaa kaivoskuilun täyttämisessä täytemaalla, jota menisi n. 10 autokuormaa. Linnaislaiset ovat käyttäneet kuilua kaatopaikkana, ja nyt se on täyttynyt ja aiheuttaa epämiellyttävää 14 - hajua. Jäsenmaksuksi määrättiin 1 mk/vuosi. Yksityiskauppias lupasi valoja varten 100 mk. Päätettiin kutsua peräpään asukkaat kokoukseen, jotta voitaisiin päättää yhteisistä maksuista. Ei pidetty Juhannusjuhlia ollenkaan. 1964 - Yhdistys järjesti jätekeräilyn kuorma-autoilla. Jätettä sai olla sen verran, kun jaksoi itse kantaa. - Ehdotettiin, että Jupperin ja Linnaisten välisellä yhdystiellä ei saisi ajaa mopedilla, kaupan kohdalla. - Tiedusteltiin kunnalta voiko tievalot muuttaa elohopealampuiksi. - Pohdittiin elpyisikö omakotiyhdistyksen toiminta jos järjestettäisiin esim. kiertomatka ja yöpyminen yhteisretkenä? - Otettiin yhteyttä poliisiviranomaisiin, että teillä ei hurjasteltaisi. - Otettiin yhteyttä terveysviranomaisiin, jotta kaivosalueelta saataisiin rotat pois. 1965 - Kaivosalueen monttuja täytettiin. - Kunta antoi 800 mk, uimarannan vahdin palkkaamiseen koko kesäksi. Päätettiin ilmoituksella hakea sopivaa miestä. - Laadittiin kirjelmä nimismiehelle, että nopeuksia valvotaan ja estetään alaikäisten ajo Linnaisten alueella. - Valittiin toimikunta vanhemmista varoittamaan ajonopeuksien rikkomisesta. - Päätettiin uusia Linnaistentien tienviitta ja laittaa nopeusrajoitusta osoittava merkki Koivikkotien päähän. - 21.5.1965 kirjoitettiin nimismiehelle Tikkurilaan: ”Linnaisten omakotiyhdistyksen johtokunta on 8.5. pidetyssä kokouksessa todennut seuraavaa: Alueella esiintyy autoilijoita, jotka eivät noudata 50 km/h nopeusrajoituksia. Teillä liikkuu viikonvaihteen aikana myös alaikäisiä kuljettajia, ilman ajolupaa ja valkoista kolmiota. Tämä osoittaa todella piittaamattomuutta ihmishegistä, sillä alueella asuu n. 250-300 lasta, jotka voivat menettää henkensä.” 1966 - 23.5.1966 anottiin Hels. Puh. yhdistykseltä, että numeroiden 821000-824599, 831000-834199, 841000-841199, 846999 ja 892000-892999 puhelinliittymät siirrettäisiin kiireellisesti Helsingin paikallistaksa-alueeseen, jolloin puhelinyhteyksien määrä varmasti kasvaisi. - Tehtiin aloite teiden talviraivauksista kunnan toimenpitein. - Liityttiin jäseneksi Suomen Pienkiinteistö-liittoon. - Ilmestyi ensimmäinen Linnaisten Ääni. - 28.8.1966 järjestettiin lasten kesäkisat ja myytiin 200 kpl arpoja, palkintoina oli 2 kpl kalakukkoja. 1967 - Lähetettiin kulkulaitosten- ja yleistentöiden ministeriölle kirje, jossa todettiin takaperoinen kehitys liikenneyhteyksissä: Liikennöitsijä on; Hämeenkylän liikenne Oy. Aikataulu alkaen: Helsinki - Jupperi - Helsinki - Vuoroja Helsingistä Arkisin Jupperista 1.6.1966 1.7.1967 26 23 perintään, ovelta ovelle keruun sijasta. Anottiin Kalliotien varrella olevien isojen kuusien rauhoittamista; maanomistajalta ja luonnonsuojeluyhdistykseltä. Jäsenmaksu 5 mk/vuosi. Urheilutoimikunnalle annettiin tehtäväksi järjestää myös varttuneemman väen ajankulua. Ilmoitustaulujen pystytys annettiin johtokunnan tehtäväksi. 27 23 Pyhäisin H. (Helsinki) J. (Jupperi) 1.6.1966 1.7.1967 21 16 20 15 Vuoroja arkisin ja pyhäisin: 1.6.1966 1.7.1967 Helsinki - Linnainen - Helsinki 8 4 6 2 - Lähetettiin Helsingin maalaiskunnan urheilulautakunnalle anomus Linnaisten kentän saamiseksi ja kentälle riittävästi valopisteitä, jotta ikävät tapahtumat ja ilkivalta vältettäisiin. 1968 - Jäsenmaksu oli 2 mk/vuosi. - 6.8.1968 päätettiin myöntää yhdistyksen edustajille vieraalla paikkakunnalla oleviin kokouksiin päiväraha 20mk/päivä ja linja-automatkaraha. 1969 - Päätettiin siirtyä jäsenmaksujen keruussa pankkisiirto- MYYNTI • ASENNUS • KORJAUKSET & HUOLTO • Poltinhuollot ja korjaukset • LVIS-työt • Kattila huonesaneeraukset • Maalämpö • Lämpöpumput • Lämminvesivaraajat Huoltopäivystys 0400 490 761 Lämmityskattilat yksen Täh titi mit m i im Lä R www.putkijapoltin.fi 15 Linnaislainen Jenkeissä (osa 3/4) Teksti ja kuvat: Maija Castrén K esä Suomessa sujui jälleen kivasti, huolimatta kehnoista säistä. Amerikkalaiset kaverini MacKenzie ja Meg, molemmat ihastuivat Suomeen ja erityisesti mökkielämään ja lonkeroon. Elokuun puolessa välissä oli taas aika suunnata takaisin Cokeriin. Jälleen kerran asuin uudessa asuntolassa ja vihdoinkin sellaisessa missä minulla olisi omakin huone yhteisen olohuoneen ja kylppärin lisäksi. Huonekavereinani olisivat kuitenkin samat tytöt, Megan, MacKenzie ja Stephanie. Taas kerran palattuani, aikaa lomailuun ei jäänyt sillä koulu ja treenit alkoivat jo seuraavana päivänä. Viime vuoden apuvalmentajamme oli lähtenyt valmentajaksi toiseen kouluun, joka jälleen kerran tarkoitti uutta apuvalmentajaa. Viime vuonna joukkueestamme valmistui vain yksi pelaaja mutta uusia pelaajia oli tänä vuonna kuusi, joista tosin yksi lopetti ja lähti takaisin kotiin jo ensimmäisen viikon jälkeen. Meillä oli jopa viisi senioria (4. vuoden pelaajia), joten olimme erittäin kokenut joukkue ja o d o t u ks et o l i vat k i n kaikilla korkealla varsinkin koska olimme kehittyneet edellisenä vuonna paljon. Ennen kauden alkua marraskuussa, treenasimme maanantaista torstaihin joka aamu klo. 06:00, joka koulun ja muun ohella oli aika rankkaa. Mutta 16 uskoimme tämän auttavan meitä valmistautumaan tulevaan kauteen joten kaikki heräsivät joka aamu mukisematta. Marraskuu koitti vihdoin ja pelit alkoivat. Odotusten vastaisesti, voitot jäivät vähiin ja tämä oli koko joukkueelle aika vaikea paikka. Joululoma tulikin taas tarpeeseen ja tällä kertaa olin suuntaamassa Costa Ricaan muutaman suomalaisen kaverini kanssa. Matkamme alkoi San Josesta, jossa tapasin kaverini. Olimme matkassa rinkkojen kanssa ja tarkoituksemme oli reissailla ympäriinsä ilman mitään sen kummempia suunnitelmia. Vietimme siis pari ensimmäistä yötä San Josessa, johon emme sen ihmeemmin ihastuneet. Ensimmäinen kohteemme oli Cahuita, joka sijaitsi Karibian meren rannikolla. Matkasimme sinne julkisella bussilla, jonka kyydissä välillä oltiin sydän kurkussa kun kiemurtelimme kapeilla vuoristoteillä. Cahuitassa meitä eivät säät suosineet, joten jatkoimme matkaa jo kahden päivän jälkeen. Seuraava kohteemme oli Arenaltulivuori. Valitettavasti tulivuori oli hiljainen vierailumme ajan, emmekä päässeet näkemään laavaa. Pääsimme kuitenkin kokemaan muita jännittäviä asioita kuten canopy tourin viidakon läpi ja nauttimaan Baldin kuumista lähteistä. Sateisen Arenalin jälkeen päätimme suunnata pieneen surffarikylään, Santa Teresaan, auringon toiveissa. Sinne päästyämme, ihastuimme paikkaan heti. Rannat olivat autioita, aurinko paistoi ja hostellimme oli tunnelmallinen ja täynnä ihmisiä ympäri maailmaa. Santa Teresassa nautimme elämästä, kokeilimme surffausta ja kävimme katsomassa Montezuman vesiputouksia. Viimeiseksi kohteeksi olimme valinneet Tamarindon, joka sijaitsi Tyynen valtameren rannikolla. Täällä vietimme myös jouluaaton rannalla makoillen ja snorklaillen. Täältä suuntasimme takaisin San Josehen, josta matkasin jälleen takaisin kylmään Hartsvilleen ja kaverini sitäkin kylmempään Suomeen. Paluu arkeen, koulun ja koriksen pariin, ei innostanut yhtään. Kausi jatkui samaan malliin, eivätkä pelit vieläkään lähteneet sujumaan. Koulu sen sijaan sujui ihan kivasti, kurssit mitä tänä vuonna otin sisälsivät mm. psykologiaa, johtamista sekä mainontaa ja markkinointia. Suurin osa kursseista olivatkin jälleen pääaineeni, business administrationin, kursseja. Kausi loppui, joka oli kaikin puolin meille jokaiselle helpotus. Valmentajamme ilmoitti meille joulun tienoilla jäävänsä eläkkeelle ja uusia ehdokkaita oli tässä vaiheessa jo alettu haastattelemaan. Uudeksi valmentajaksemme valittiin 26-vuotias amerikkalainen nainen, joka oli viime kaudella pelannut Islannin pääsarjaa ja voittanut siellä sarjan mestaruuden. Huonosti menneen kauden jälkeen, uusi valmentaja antaa taas motivaatiota ja innostusta seuraavaan ja viimeiseen kauteen Cokerissa. Koulun loputtua matkasin vielä Pohjois-Karoliinaan, Greensboroon, jossa eräs suomalainen kaverini, Mikko, pelaa korista ja käy koulua. Hän valmistui tänä vuonna ja kaksi yhteistä kaveriamme Suomesta oli tulossa hänen valmistujaisiinsa. Vietimme hänen luonaan pari viikkoa, kävimme Myrtle Beachilla ja Charlotessa ja nautimme lomailusta. Lopuksi lensimme vielä vähän shoppailemaan New Yorkiin ja minä kävin moikkaamassa myös jengikaveriani, Megiä, New Jerseyssä. Kaiken kaikkiaan tämä vuosi oli rankka, mutta lähtiessä taas huomasi kuinka paljon vaikeampaa se oli koska siellä olevista kavereista on tullut niin paljon läheisempiä. Nyt sitten nautitaan Suomen kesästä ja toivotaan että siitä tulee parempi kuin viime vuonna! Ensi syksynä odottaa paluu Cokeriin yhdeksi, - viimeiseksi vuodeksi. Hyvää kesää! 17 Chi Kung - lempeää voimistelua Chi Kung on syvällisesti vaikuttavaa pehmeätä voimistelua. Se on myös sisäisen ja ulkoisen energian hallintaa, keskittymistaitoa sekä helppoja vahvistavia ja tasapainottavia liikkeitä. Hengityksen ja mielen rauhoittamisharjoitukset ovat oleellisia. Chi Kungin eli kiinalaisen joogan historia ulottuu yli 4000 vuoden taakse. Pehmeän lääketieteen, pitkän iän ja kauneuden hoitomuotona se oli suosiossa kaikenikäisten liikuntamuotona. Chi Kung on ollut vuosituhansia myös iäkkäiden, huonokuntoisten ja toipilaiden terapiaa, sillä liikesarjat ovat helppoja ja niitä voi tehdä myös istualtaan. Tunteihin liittyy myös itsehoidon akupainantaa jossa käydään läpi kehossa olevia lukemattomia akupisteitä, näin lisäten vitaalisuutta ja vastustuskykyä. Chi Kung tunneilla on mahdollisuus kuulostella kehoa, päästää irti syvistä lihasjännityksistä, jatkuva ajatustenvirtakin vaimenee hiljalleen. Tätä voisi Teksti: Sari Lahtinen luonnehtia työksi joka palkitsee sinnikkään tekijän sisäisillä oivalluksilla, itsestä käsin lähtevillä. Chi Kungissa viehättää kiireettömyys sekä yksinkertaisuus, opettajan rooli on myös toisenlainen, jokainen on itsensä paras opettaja, liikesarjat tulisi sisäistää niin että ne voi tehdä silmät suljettuina, keskittyen tuntemaan keholle ominaisen tavan työskennellä. Joogaharrastaja Sari Lahtinen Kiinnostaako Sinua lähiruoka? Teksti: Tarja Teittinen Teemme alustavan kyselyn Linnaislaisten lähiruokarinkiin liittymisestä. Yhteistilauksena voisimme tilata lähikunnista tuotteita suoraan kotiin toimitettuna. Minkälaisista tuotteista olisit kiinnostunut, sen haluaisimme kuulla, ennen kuin teemme lopullisia päätöksiä? Vastauksesi ei sido sinua mihinkään, vaan antaa meille osviittaa asukkaiden kiinnostuksesta asiaa kohtaan. Kerro mielipiteesi tämän kesän aikana joko postilaatikkoon: Aisatie 4 A tai sähköpostiin: [email protected] Kaivonporausta Lähdeporaus Porakaivot, maalämpötyöt, vesitakuutyönä vuodesta 1954. Toimitamme pumput ja tarvikkeet. 18 puh. (09) 541 4349 Fax. (09) 5714 7585 0400-203 420 / Jani Sandell e-mail: [email protected] Rekitie 17 01640 Vantaa Teksti ja kuva: Vesku Rekikujan eläimet Rekikuja 3 A:ssa asustelevat kissat ovat nimeltään Raivo ja Alex. Nimistään huolimatta molemmat ovat reippaita tyttökissoja. Ne muuttivat Linnaisiin Hämeestä noin neljä vuotta sitten. Kumpikin kissa on leikattu, joten poikakissat eivät niitä pahemmin kiinnosta. Kaverukset viihtyvät hyvin yhdessä leikkien. Linnaisten uudet asukkaat Teksti ja kuvat: Tarja ja Pertti Teittinen Linnaistentie 75 Kotosten rakentamaan taloon muuttavat Anna-Katri Räihä ja Timo Lukumaa. He ovat tehneet taloon mittavan remontin, jonka pitäisi valmistua kesäkuun loppuun mennessä. Anna-Katri on kotoisin Iisalmesta ja Timo Hyvinkäältä. Linnaisiin he muuttavat Helsingin Kaartin kaupunginosasta. Perhe liittyi Linnaisten Omakotiyhdistyksen jäseneksi. 19 Reseptit Teksti: Sari Lahtinen Tikkupullia nu ot iolla Tikun nenässä nuotiolla voi pa istaa myös pulla pulla- tai sämpy a ja leipää. lätaikina muova illaa nauhat kiedotaa n tiiviisti tikun ym n pitkiksi nauhoiksi ja leipä paistetaan pärille. Tikkupul la nuotiolla. Parha imman tuloksen tai kun odottelee kuumana hehk sa a, uvaa hiillosta. Tikkupullat 2,5 dl maitoa puolikas pala hi ivaa puoli tl suolaa 1 tl kardemumm aa 1 kananmuna 1 dl sokeria 100g voita tai m argariinia 7-8 dl jauhoja Liuota hiiva käde nlämpöiseen m ai kardemumma, sokeri, muna se toon. Lisää suola, kä suurin osa ja Sekoita taikinaa uhoi ja jauhoista. Vaivaa lisää joukkoon rasva sekä lopu sta. t taikinaa, kunnes reunoista ja käsi se irtoaa kulhon stä. Anna kohota lii nan alla lämpim ässä. Leivo taikina es im. nauhat pitkien tik 30 sentin pituisiksi nauhoiksi ja kiedo kujen ympärille . Paista kypsiksi nuotiossa. nari Mansikkapan ita 400g mansiko hoja au äj hn ve 1,5 dl 3 munaa 1 dl sokeria puoli tl suolaa 5 dl maitoa Vuokaan:voita pisteeseen. aito kiehumis Kuumenna m aitoon. lämpimään m ola ja Sekoita jauhot sokeri keskenään, lisää su ja a, Vatkaa munat öreä uunivuok aan. Voitele py n pohjalle. in ik ta ä st di yh oa sikat ja laita vu halkaise man a. in taik 0 min. Kaada päälle uunissa 25-3 a ss se ei st -a 0 Kypsennä 20 tomusokeria. ivilöi pinnalle si ja tä dy äh Jä parperi, käytä Vinkki: hyvin myös ra i pi so sa ns ka raparperiä. Mansikoiden sikoita ja 200g an n m 0g 20 in sillo suussa sulava an voi tehdä ka ai ka tik us M arin. mustikkapann 20 Porkkanarinkilät (Bagel) 2 dl porkkanaraastetta 5 dl vettä 1 pala hiivaa 1 rkl sokeria 1 tl suolaa 0,5 dl rypsiöljyä 7 dl hiivaleipäjauhoja 7 dl vehnäjauhoja Keittämiseen: 2l vettä 1 rkl suolaa Sekoita raaste haaleaan veteen, lisää suola, sokeri, hiiva ja öljy. Hämmennä kunnes hiiva on liuennut. Lisää jauhot ja alusta taikinaa kunnes irtoaa kulhon reunoista ja käsistä. Anna kohota liinan alla lämpimässä. Leikkaa kohonnut taikina n.20 palaan, pyörittele palat pulliksi. Kuumenna vesi laakeassa kattilassa kiehuvaksi, lisää suola, sekoita. Puhkaise peukalolla reikä pulliin ja kiehauta niitä 1-2 min suolavedessä. Nosta leivinpaperilla vuoratulle pellille ja kohota hyvin. Paista rinkilät 225-asteisessa uunissa kauniin vaalean ruskeiksi. Koostumukseltaan nämä kuuluvat olla tiiviitä, sitkeähköjä. Halkaise jäähtyneenä kahtia, väliin sopii tuorejuustot, marmeladit, levitteet. Paahdettuna erinomaisia! M-Market Laaksolahti ! Huom etut Uudist at. oaj aukiol Olemme avoinna arkisin klo 8-21 lauantaisin 8-20 ja sunnuntaisin 10-20 Laaksolahdentie 41, 02730 Espoo Puh. 09-595 846 Pujon torjuntaa Teksti: Tarja Teittinen Voimakasta siitepölyallergiaa aiheuttava pujo kukkiin heinäelokuussa. Parhaiten pujon saa häviämään repimällä sen juurineen maasta (lähtee melko helposti, varresta vetämällä) tai käyttämällä glyfostaattia sisältävää rikkakasvien torjunta-ainetta. Pujo täytyy repiä kahtena peräkkäisenä vuotena ennen kukintaa, niin sen saa hävitettyä kasvupaikaltaan. Kaikki mukaan talkoisiin pujottoman Linnaisten puolesta! Puunkaadot / Metsuripalvelut Keijo Jokelainen 040-5525661 [email protected] 21 Tälle sivulle voi kaikki linnaislaiset laittaa pikku ilmoituksia, ajankohtaista asiaa ja onnitteluja. Toimitukseen tullut vinkki asukkaille: Käytä kylän ilmoitustauluja hyväksesi jos sinulla on esim. jotain pientä myytävää/ostettavaa/vaihdettavaa tai poisannettavaa. Linnaisten omakotiyhdistyksellä on vuokrattavana 2 juhlatelttaa. Teltat ovat kooltaan 4 x 8 m ja 5 x 8 m. Teltat ovat vedenpitävää materiaalia. Teltan vuokra yhdistyksen jäsenille on 50 € / viikonloppu ja muille kuin jäsenille 70 € / viikonloppu, pystytyksineen. Telttoja vuokrataan myös Linnaisten lähialueille, jolloin hinta on 90 € / viikonloppu ja hintaan lisätään kilometrikorvaus 44 senttiä / km. Tiedustelut ja varaukset: Pertti Teittinen 040 511 2120 Hei Linnaislainen! Onko Sinulla jo Linnaisten Omakotiyhdistyksen 50-vuotis historiikki? Jos haluat sen ostaa itsellesi tai lahjaksi, ota yhteys: Teittinen, puh. 040 511 2120 tai [email protected]. Linnaisten isännänviirejä saatavilla erikokoisiin lipputankoihin. Myös pieniä viirejä seinätankoihin. Tiedustelut puh. 040 511 2120. Paljon onnea Seija ja Jukka! Toivottaa: KK-kerholaiset Kylän yhteinen juhla lähestyy. Varaa kalenteriisi lauantai 9.10.2010. Silloin juhlitaan Jupperin yhteistuvalla, joten sadekaan ei tapahtumaa pilaa. Ohjelmaa ja herkkuja koko perheelle. Kutsu kolahtaa postilaatikkoosi lähempänä ajankohtaa. ? Onnea Pekalle! Toivottaa: KK-kerholaiset 22 Kesäisin terveisin: LinNaiset Toimitukseen on tullut kysymys: Mikä on lehdessä mainittu KK-kerho? Vastaus: KK-kerho on kymmenen linnaislaisen muodostama ruokakerho, joka kokoontuu viisi kertaa vuodessa hyvän ruoan ja seuran merkeissä. Kerho on kokoontunut säännöllisesti muutaman vuoden ajan. Linnaisissa toimi 1960-luvulla vastaavan oloinen kerho. ? Kuva: Kari Juntunen Linnaisten omakotiyhdistys r.y. 2010 Hallitus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Sukunimi Etunimi Tehtävä(t) Anttonen Blom Heikkilä Härkönen Kiiskinen Kärkkäinen Laakso Leppänen Mäkinen Sintonen Teittinen Ari Sirpa Rauno Kim Lasse Otto Kirsi Merja Jukka Petri Tarja Varsin. jäsen Varsin. jäsen Varsin. jäsen, Sihteeri Varajäsen Varsin. jäsen, rahastonhoitaja Varsin. jäsen Varsin. jäsen Varsin. jäsen, hall. vara pj. Varsin. jäsen, hall. pj. Varajäsen Varsin. jäsen Katuosoite GSM tai puh. E-mail K Länkikuja 3 B Rekitie 16 C Linnaistentie 12 Ohjasrinne 6 A Linnaistentie 65 Aisatie 28 A Aisatie 8 B Aisatie 18 A Aisatie 18 B Aisatie 32 Aisatie 4 A 0500 773 677 040 841 7470 0400 912 906 040 758 2010 050 329 0225 040 504 8341 0400 930 971 041 519 1750 0400 287 949 040 589 3460 040 570 5842 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] X Aisatie 4 A Aisatie 18 A 040 511 2120 [email protected] 040 766 0040 [email protected] H T L X X X X X X X X X X X X X X X Tilintarkastajat 1 Teittinen 2 Leppänen Pertti Varatilintark. Osmo Tilintarkastaja K = Kehitystoimikunnan jäsen (vetäjä Jukka Mäkinen) H = Historiatoimikunnan jäsen (vetäjä Tarja Teittinen) T = Tiedotustoimikunta (Web-sivustojen vetäjä Ari Anttonen, Linnaisten Ääni-lehden vetäjä Tarja Teittinen) L = LinNaiset (vetäjä Kaisa Järvinen) 23 www.linnainen.info
© Copyright 2024