näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Mirjam Kalland
11.5.2012 Mirjam Kalland Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa – näkökulma varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Teemat •Äidiksi ja isäksi kehittyminen •Kiintymyssuhteet – vanhemmuuden ydin •Mentalisaatiokyky ja reflektiivisyys vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Teoreettinen lähtökohta – ja kokemuksia pilotista Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta ja vanhempana olemisesta Raskausaikana myös tietoiset ja muistin ulottuvissa olevat hoivakokemukset aktivoituvat Nainen pohtii erityisesti äitiyttä ja omaa äitiä, mies isyyttä ja omaa isää Myönteiset kokemukset sekä varmin että paras ennuste Kielteiset kokemukset muodostavat haasteen: toisinaan vanhemman omat varhaiset kokemukset toistuvat samankaltaisina seuraavassa sukupolvessa, toisinaan eivät. Vuorovaikutuksessa läsnä aina kolme sukupolvea Nukkeleikissä tyttö on samanaikaisesti äitinsä tyttö ja tyttärensä äiti. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa ovat läsnä isä poikana isälleen, isän isä isänä pojalleen, isä isänä lapselleen, lapsi lapsena isälleen Se, että vanhemmilla on myös oma, keskinäinen suhde on lapselle mysteerinen, ja hiukan hämmentävä tosiasia Vanhemmuus kokemuksena ja mielikuvana Ensimmäinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu vanhemman omiin kokemuksiin, jotka voivat siirtyä tai olla siirtymättä lapseen. Myönteiset kokemukset voivat siirtyä ”suodattamatta”, tiedostamattomina itsestäänselvyyksinä Toinen lähtökohta vanhemmuudelle perustuu mielikuviin, jotka tutkimuksen mukaan vahvasti vaikuttavat vuorovaikutukseen Varhaisten kokemusten merkityksestä • Kun vanhemman omat varhaiset kokemukset ovat • • myönteiset, hän kykenee tarjoamaan myönteisiä hoivakokemuksia omille lapsilleen Lapsena laiminlyöty kohtaa vaikeuksia vauvansa kanssa Reflektiivinen kyky toimii muuntajana: vaikeatkin kokemukset voivat reflektiivisen kyvyn kautta muuntua, ja vanhempi kykenee luomaan turvallisen vuorovaikutussuhteen lapseensa MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2010-2014 Turvattomat/vahingoittavat kokemukset Riski toistamiseen olemassa. Toisto voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, mutta perustuu siihen ettei yksilö ole työstänyt kokemuksiaan. Vakavissa riskeissä esimerkiksi uhrin ”ura” voi jatkua uhrina. Kaikki eivät toista: a) voi mennä ojasta allikkoon, eli ankarasti kasvatettu voi muuttua lepsuksi, uhrista voi tulla tekijä. b) Kyky luoda turvallisia ihmissuhteita perustuu yksilön kykyyn työstää lapsuuden kokemuksiaan – reflektiivinen kyky - integraatio Vuorovaikutuksessa läsnä aina kolme sukupolvea Nukkeleikissä tyttö on samanaikaisesti äitinsä tyttö ja tyttärensä äiti. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa ovat läsnä isä poikana isälleen, isän isä isänä pojalleen, isä isänä lapselleen, lapsi lapsena isälleen Se, että vanhemmilla on myös oma, keskinäinen suhde on lapselle mysteerinen, ja hiukan hämmentävä tosiasia Vanhemmuus oppimisprosessina Vanhemmuutta oppii paitsi omien kokemusten kautta myös havaitsemalla, harjoittelemalla, keskustelemalla, lukemalla Myös vauva ”opastaa” vanhempia vanhemmuuteen Vaistot vanhemmuuden tukena Turvalliset kokemukset Varmin ennuste. Hyvää on helppo siirtää eteenpäin ilman erityisiä ponnistuksia, mutta on muistettava että muutkin kun lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen. Mikä on kiintymyssuhde? Fyysinen ulottuvuus: ”kiintymyshahmo” tarjoaa läheisyyttä, suojaa, ravintoa = fyysisen elonjäämisen perusta Psyykkinen ulottuvuus: olla toiselle korvaamaton, uniikki, rakastettu Kiinnittymisen idea on luoda erityinen, uniikki ja pysyvä suhde tärkeään toiseen Minimuistutus kiintymysmalleista Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta, pyrkii varmentamaan niitä Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 12 Turvallisuuden kehä 1 (Circle of security): Lapsi tarvitsee turvallisen perustan (secure base) leikkiä ja uteliaisuutta varten. Turvallisen perustan tehtävä on mahdollistaa lapsen tutkimusretkiä, huolehtia lapsen fyysisestä turvallisuudesta, iloita lapsesta, auttaa lasta riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen kanssa. Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee. Aikuinen ottaa vastaan lapsen arkista, valtavaa lahjaa: keskittyneesti tarjottua leikkikahvia, tai iloisesti väritettyä piirustusta (Tamminen). 13 Turvallisuuden kehä 2: Turvasatama – safe haven. Lapsi tarvitsee suojelevan sylin joka ottaa vastaan, lohduttaa, jossa on mahdollisuus levätä ja kerätä voimia, ja joka auttaa säätelemään ja organisoimaan lapsen tunteita. Aikuisen on oltava isompi, voimakkaampi, viisaampi ja lisäksi lempeä. Hän vastaa lapsen tarpeisiin aina kun se on mahdollista, ja hän ottaa vastuun ja johdon aina kun on tarpeen. 14 Cooper, Hoffman Powell & Marvin www.circleofsecurity.org 15 Turvallisen kiinnittymisen ehdot Kaksi ulottuvuutta: 1. Reagointialttius ja herkkyys • Lapsen viestien huomaaminen – yhteydessä mm. vanhemman mielialaan • viestien tulkitseminen – yhteydessä mm. sisäiseen mielikuvaan lapsesta ja kykyyn pohtia lapsen mielen ja käyttäytymisen yhteyttä • oikea vastaus • oikea ajoitus, “timing” 2. Ennustettavuus, “contingency” Kun vauvan kokemus on vanhemman mielessä •Hoiva vastaa samanaikaisesti vauvan ruumiillisiin ja tunnetilan tarpeisiin •Vauvalle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 17 Vanhemmuutta vahvistava neuvolatyön lähtökohdat 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka 2. 3. 4. varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ennuste heikko jos ei puututa Kaikki se, mitä neuvolatyössä tehdään voidaan katsoa olevan ennaltaehkäisevää toimintaa. ”Kevyet” toimenpiteet laajalle väestölle hyödyllisemmät kuin raskaat kohdennetulle väestölle Neuvolatyö hyväksytty ja saavuttaa myös riskissä olevia MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2010-2014 Vanhempainohjausta kehitetään perheryhmätoiminnan avulla • Menetelmä perustuu vanhemmuuden • • reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä. Suomessa menetelmä on ollut käytössä mm. Ensija Turvakotien liitossa riskiryhmien kanssa sekä Folkhälsanin toteuttamissa perheryhmissä. Vanhemmuutta tukeva polku alkaa neuvolan järjestämästä kunnallisesta perhevalmennuksesta ja jatkuu perheryhminä vauvan syntymän jälkeen. MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2010-2014 Vahvuutta vanhemmuuteen : kun vauvan mieli on vanhemman mielessä •Teorettisena viitekehyksenä mentalisaatioon perustuva työskentely: kyky ajatella kuinka ajattelee, kyky ajatella mitä tuntee ”kyky pitää mieli mielessä” (Larmo) •Reflektiivinen kyky on mentalisaatiota käytännössä - aina vuorovaikutuksen palveluksessa, ylläpitää ja suojaa vuorovaikutusta Mentalisaatio ja kiintymyssuhteet •Perustuu inhimilliseen pyrkimykseen kurkistaa ”näkyvän taakse” – pyrkimykseen ymmärtää ja tulkita käyttäytymistä •Kehityksellinen saavutus, joka mm. riippuu varhaisesta vuorovaikutuksesta •On osoitettavissa, että turvallisen kiintymyssuhteen ja varhaisen sosiaalisen ymmärtämisen välillä on yhteyttä. Huom: ”mind-mindedness”, ”mindfullness”; mentalisaation esiasteita Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 21 Vanhemman mentalisaatiokyky muuntajana kun vanhemmalla on turvallinen ja joustava sisäinen työmalli hän kykenee paremmin vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja tavoittamaan lapsen tunteita varhaiset kokemukset sisäinen työmalli mentalisaatio ja reflektiivinen kyky vuorovaikutus lapsen kanssa lapsen kiinnittyminen Mentalisaation kehittyminen ”the easy way” Äidin turvallinen vuorovaikutusmalli – erittää oxitosinia vuorovaikutuksessa vauvan kanssa (= vauvan tarvitsevuus herättää myönteisiä tunteita äidissä)- vastavuoroinen ja kannatteleva vastaus vauvan tarpeisiin- vauvan itsesäätely kehittyy koska äiti/vanhempi vastaanottaa ja työstää hänen tunteitaan – helpottaa mentalisaation kehittymistä- ”resilience to stressful social experience” (Fonagy, Bateman & Luyten 2011) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 23 Mikä reslienssi? •Edustaa psyykkistä kimmoisuutta, kykyä selviytyä ja toipua •Kyky selviytyä kehitysvaiheeseen liittyvistä haasteista ilman ylipääsemättömiä ongelmia •Kehittyy kun elämässä on sopivasti haasteita ja mahdollisuuksia käsitellä niitä. •Ei kehity ilman haasteita, eikä jos vaikeuksia on liikaa liian varhain eikä niitä käsitellä (mielen kohdistaminen kohti ja merkityksen antaminen) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 24 Mentalisaation dimensiot •Sisäinen, tiedostamaton versus tiedostettu ja ponnistuksen tulos •Itse-orientoitunut-orientoitunut toista kohti •Kohdistunut käyttäytymisen ja mielen kytkemiseen •Kognitiivisena toimintana versus affektiivisena toimintana Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 25 Mentalisaatio … on helppoa teoriassa •On vaikeampaa läheisissä, tärkeissä ihmissuhteissa •Haasteellista ajatella mitä tuntee samanaikaisesti kun tuntee •Perustuu kykyyn samanaikaisesti pitää mielessään kaksi mieltä: oma ja toisen •Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. •Ei voi perustua yleistyksiin Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 26 RF vanhemmuudessa •On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla •Vuorovaikutuksen palveluksessa •Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana •Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa •Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 27 Vanhemmuuden RF-ulottuvuudet Self focused RF: kyky havaita ja työstää sitä, että omalla mielen sisällöllä ja tunnetilalla on vaikutusta lapseen Child focused RF: kyky havaita ja työstää sitä, että lapsen tunnetilalla on vaikutus itseen Dynamic focused RF: kyky havaita ja työstää kuinka vuorovaikutukseen vaikuttaa lapsen ja oma mielen sisältö, ”back and forth” (”ping-pong”) - tai jopa monimutkaisemmassa yhteydessä kaikki perheenjäsenet toisiinsa Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 28 Lapsen tunne-elämän kehitys •Ensimmäisten kuukausien aikana vauva tarvitsee vastavuoroista peilaamista •Hieman kehittyneempi vauva haluaa ”vähemmän tarkan” peilin, ns. marked mirroring jossa äiti/vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä vauvasta tuntuu sekä sen, että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne •Vauvan mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli) Vauvan mielenteoria kehittyy •Vauva oppii, että äiti ja isä suhtautuu samaan asiaan eri tavalla •Vauva oppii , että sama äiti suhtautuu eri asioihin eri tavalla •Orastava ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä on hahmottumassa Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 30 Perheryhmien tavoitteena on • vahvistaa vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita ja vastata niihin • vahvistaa sekä äidin että isän vuorovaikutussuhdetta lapseen • tukea lapsen kehitystä edistävää tasavertaista vanhemmuutta • tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa • edistää vanhempien keskinäistä tukea 02/2011 Reflektiivinen kyky suhteessa lapseen • • • tarkoittaa vanhemman kykyä pohtia ja ymmärtää lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa. mahdollistaa monipuoliset, myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana. on edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen. 02/2011 Reflektiivisyyden vahvistaminen ryhmissä • Oleellisia -mutta universaalisia piirteitä: turvallinen ja pysyvä ryhmä, turvallinen ja pohtimista vahvistavat ohjaajat, tunteiden vastaanottamista ja säätelyä, kunnioittava ilmapiiri ja strukturoitu interventio Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 33 Oleellisia ja erityisiä piirteitä Perherymä (äiti, isä, vauva tai mikä tahansa perhekonstellaatio), • Tutkitaan mielikuvia, pohditaan ihmisten välistä dynamikkaa, olemme uteliaita, opimme havaitsemaan • Käytämme episodeja reflektiivisyyden vahvistamiseen Pohtiminen ja ihmettely tärkeämpää kuin tietäminen • Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 34 Vanhemmuuteen liittyvä stressi… … on yhteydessä sosiaalisen tuen puutteeseen. Stressi puolestaan lisää masennusta ja muita ongelmia perheessä. Leahy-Warren P, McCarthy G, Corcoran P (2012)First-time mothers: social support, maternal parental self-efficacy and postnatal depression. Journal of Clinical Nursing, Vol 21, 3-4, 388–397. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 35 Miksi perheen kokema stressi on merkittävä lapsuuteen liittyvä riski? Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen. Middlebrooks JS, Audage NC. 2008. The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. National Center for Injury Prevention and Control. Dube S, Fairweather D, Pearson W, Felliti V et al (2009) : Cumulative childhood stress and autoimmune diseases in adults . Psychosomatic Medicine 71: 243250 Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 36 KIITOS! Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 37
© Copyright 2024