Ta i d e t t a j a a r k i t a v a r a a
PIRKANPOHJA
Suomalaista
lasimuotoilua
1950-luvulta
Suomen lasimuseon näyttely
Pirkanpohjan taidekeskuksessa 20.5.-20.8.2012
Kuvanveistäjä, professori Eero Hiirosen veistoksia 1970- 2010 luvulta. Joukossa teoksia
jotka ovat olleet mukana Venäläisen taiteen
museossa, Pietarissa, Liettuan valtion taidemuseossa ja Eestin valtion taidemuseossa,
Kumussa, San Juanin nykytaiteen museossa
karibialla ja Wäinö Aaltosen taidemuseossa
laajana kokoelmana jne.
Kuvanveistäjä, professori Eero Hiirosen teoksia Punaisen talon pienessä
veistossalissa
Eero Hiirosen maalauksia nuoruus vuosilta 1950-luvulta. Tämän
ajan teoksista on yksi Amos Anderssonin taidemuseossa
Sotien jälkeinen pyrkimys parantaa ihmisten arkea näkyi taideteollisuuskeskustelussa. Käytännössä uutta talouslasia ei juuri ollut
saatavissa ennen 1950-luvun alkua, jolloin Nuutajärven käyttölasista tuli suorastaan uuden kauniin arkitavaran symboli.
Suomalaista muotoilua 1950 luvulta
Sinisen talon ovet avautuvat yleisölle.
Guy Friskin s.1934 näyttelyllä,
Kuvia päiväkirjastani
Tämä taiteilijan sadas näyttely antaa
hyvän kuvan hänen laajasta ja
korkeatasoisesta tuotannosta.
Sodan jälkeinen pula oli ohi 1950-luvun puolivälissä. Nyt myös
Iittalan ja Riihimäen lasitehtaat toivat markkinoille ’maailmankuulujen’ muotoilijoiden suunnittelemaa käyttölasia. Näyttelyssä ovat
mukana suomalaisen lasimuotoilun ’kultakauden’ kuuluisimmat
muotoilijat: Kaj Franck, Saara Hopea, Gunnel Nyman, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Helena Tynell ja Tapio Wirkkala.
Näyttelyt avoinna:
20.5. - 20.8. 2012 joka päivä klo 10 - 18
Muina aikoina tilauksesta.
Yhteinen pääsymaksu:
Aikuiset 5 € Lapset 2 €
Ryhmät (väh. 10 henk.) Aikuiset 4 € Lapset 1,5 €
Taiteilijatapaaminen, näyttelyjen esittely 45 €
Timo Syrjänen
Punaisen talon näyttelyt:
Suomalaisen lasin menestyminen Milanon triennaaleissa
1951, 1954 ja 1957 on saanut
suorastaan myyttiset mitat.
Taidelasilla oli käyttöä sekä ulkomaisissa edustusnäyttelyissä että lahjatavarana ja siksi
lasimuotoilijat saivat 1940-lu- Tapio Wirkkala 1950,
vun lopulla ja 1950-luvun en- Iittala: Jäävuori
sivuosina poikkeuksellisen vapaat kädet uusien taide-esineiden tekemiseen. Taide-esineiden
mainetta hyödynnettiin mainoksissa parempia aikoja odotellessa.
Kasvokuva 1956, öljy
Sähkörata saksassa 1959,
akvarelli
Vesimylly 1955, öljy
Ponihäntätyttö 1956, öljy
P I R K A N P O H J A N TA I D E K E S K U S
Ähtärintie 36, 63700 Ähtäri Puh. 062 525 6425
Kaj Franck 1953, Nuutajärvi:
Puristelasi 5023
Timo Syrjänen
Tiedustelut ja varaukset
puh. 06 25256425 tai 040 169 0116
Guy Frisk: Taidefanit 2007
TAITEILIJA AHVENANMAALTA
Omakuva
Guy Frisk
Guy Frisk on syntynyt vuonna 1934 Loviisassa, mutta
hänet tunnetaan ahvenanmaalaisena taiteilijana. Hän
valmistui Taideakatemian koulusta vuonna 1960 ja
saman vuosikymmenen aikana hän muutti mannermaalta
Ahvenanmaan saaristoon.
Guy Frisk osallistui Pirkanpohjan kesänäyttelyyn jo 1970ja 1980-luvuilla. Varmasti moni Ähtärin pitkäaikainen
näyttelyvieras tuntee hänen taiteensa juuri noilta ajoilta.
Pirkanpohjan taidekeskuksessa onkin loistava tilaisuus
uudistaa tuttavuutta ja laajentaa sitä kokonaisen näyttelyn
s. 17.8.1934 Loviisa
Taidemaalari ja graafikko
Edustettu seuraavissa mm.
kokoelmissa:
Ateneumin taidemuseo
mittaiseksi.
Ennen kaikkea Ahvenanmaalla Frisk tunnetaan tuotteliaana maalarina. Senioriiässä luomisenergia ei ole mihinkään kadonnut. Hän osoittaakin elinvoimallaan,
ettei taiteilijalla ole eläkeikää, vaan hän työskentelee intohimoisesti niin kauan kuin
sivellin kädessä pysyy. Taide on hänen elämänsä ja mielikuvitus hänen vitaalisuutensa
vahvistaja.
Guy Friskin taiteessa yhtenä aineksena on surrealismi ja toisena kubismi. On hyvä
mennä tarkastelemaan lähemminkin, kuinka tyylit liittyvät toisiinsa. Mikä on niiden
sekoitussuhde ja miten se muuttuu teoksesta toiseen. Surrealismi antaa mahdollisuuden
näynomaiselle tajunnanvirralle, jonka kubistinen rakenne jäsentää harkituksi
kompositioksi. Lopputuloksessa eloisa ja viriili ovat aina tasapainossa. Kollaasi on
yksi taiteilijan suosimista tekniikoista.
Toinen tärkeä taiteellinen parisuhde syntyy abstraktin ja figuratiivisen yhdistämisestä.
Taiteilija ei niinkään abstrahoi figuratiivista, vaan liittää ilmaisumuodot komposition
tasavertaisiksi elementeiksi. Syntyy emotionaalinen vuoropuhelu, joka usein käsittelee
elämän mysteerinomaista ihmettä.
Guy Frisk ei siis edusta ilmiselvästi mitään –ismiä, vaan soveltaa erilaisia modernismin
traditioita omintakeisesti. Hän ilmiselvästi nauttii vapaasti etenevästä tyylien yhteen
soinnuttelusta. Monissa teoksista syntyykin tunne improvisaatiosta. Improvisaatio pitää
rutiinin loitolla.
Guy Frisk on myös tunnettu akvarellimaalari. Akvarelleissaan hänen katseensa kohdistuu
maisemaan. Akvarelleissa huipentuu myös taiteilijan ahvenanmaalainen identiteetti,
vaikka akvarellisarja voi yhtä hyvin syntyä vaikkapa islanninkin merimaisemista.
Hannu Castrén
Nymfit auringossa 1992
Amos Anderssonin taidemuseo
Didrichsenin taidemuseo
Tampereen nykytaiteen museo
Tampereen kaupungin
kokoelmat
Sara Hildenin taidemuseo
Ålands vänners konstsamlingar
Helsingin kaupungin kokoelmat
Turun taidemuseo
Svenska Kulturfondenin
kokoelma
Helsingin Osakepankin
kokoelmat
Pohjoismainen akvarellimuseo,
Ruotsi
Turun kaupungin kokoelmat
Pohjanmaan museo
Jokainen kantaa ristinsä 2007
Nuoriso 2010
Uusivuosi 2010
Loviisan kaupungin kokoelmat
Kuntsin taidemuseo
Maarianhaminan kaupungin
kokoelmat
Pietarsaaren kaupungin
kokoelmat
Pietarsaaren taiteen ystävien
kokoelmat
K.H renlundin taidemuseo
Bäcksbackan kokoelmat
Hämeenlinnan taidemuseo
Statens ämbetshus, Mariehamn
Landskapet Åland
Nandor Mikolan museo
Lasimaalauksia, Terijärven
kirkko
Energia metsä 1993
Getto 2007-2008