teknologiasta turvaa muistisairaan asumiseen

Sirkku Hildén
TEKNOLOGIASTA TURVAA
MUISTISAIRAAN ASUMISEEN
-
Selvitys olemassa olevasta
hyvinvointiteknologiasta ja sen
käytettävyydestä muistisairaan kotona
asumisen turvaamiseen sekä yksityisen ja
kolmannen sektorin palvelutuotteeksi
SISÄLLYSLUETTELO
1.
2.
3.
JOHDANTO................................................................................................................................................. 3
1.1.
Yleistä ............................................................................................................................................... 3
1.2.
Hankkeen tavoitteet......................................................................................................................... 4
MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT ERITYISHAASTEET TEKNOLOGIALLE.................................. 4
2.1.
Muistisairaudet ................................................................................................................................ 4
2.2.
Muistisairauksien aiheuttamat erityishaasteet teknologialle.......................................................... 5
2.3.
Suomalaisten teknologiahankkeiden tuloksia ................................................................................. 7
2.4.
Teknologian tuomat mahdollisuudet tukea muistisairaan toimintakykyä ja osallisuutta ............... 8
OLEMASSAOLEVAT TEKNOLOGIAT ............................................................................................................ 9
3.1.
Kodin turvallisuus........................................................................................................................... 10
3.1.1.
Paloturvallisuus.......................................................................................................................... 10
3.1.1.1.
Palohälyttimet................................................................................................................... 10
3.1.1.2.
Sammuttimet .................................................................................................................... 11
3.1.1.3.
Liesivahdit ......................................................................................................................... 11
3.1.1.4.
Liesihälyttimet................................................................................................................... 12
3.1.1.5.
Vesivuotohälyttimet.......................................................................................................... 14
3.1.1.6.
Palovahdit ......................................................................................................................... 15
3.1.2.
Ovet, lukitusjärjestelmät ........................................................................................................... 16
3.1.2.1.
3.1.3.
Avaimeton järjestelmä, sähkölukko.................................................................................. 16
Valaistus (liikkuminen ja kaatumistapaturmien ehkäisy) .......................................................... 17
3.1.3.1.
Liiketunnistavat yövalot .................................................................................................... 17
3.1.3.2.
Hämäräkytkin yövalot ....................................................................................................... 18
3.1.3.3.
Muut liikkeentunnistavat valaisimet................................................................................. 18
3.1.3.4.
Muut automaattiset valaisinjärjestelmät ......................................................................... 19
3.2.
Henkilöturvallisuus......................................................................................................................... 20
3.2.1.
Turvapuhelimet.......................................................................................................................... 20
3.2.2.
Henkilövalvontajärjestelmät...................................................................................................... 23
3.2.3.
Paikannusjärjestelmät ............................................................................................................... 24
3.2.4.
Kaatumishälyttimet ................................................................................................................... 26
3.2.5.
Muut henkilöturvallisuutta lisäävät teknologiat ....................................................................... 27
1
3.2.5.1.
Hälyttävä matto ................................................................................................................ 27
3.2.5.2.
Ovihälytin .......................................................................................................................... 27
3.2.5.3.
Vuodehälytin..................................................................................................................... 28
3.2.5.4.
Kameravalvonta ................................................................................................................ 28
3.3.
Muistin ja arjen toimintojen tukeminen ........................................................................................ 29
3.3.1.
Sähköiset kalenterit ................................................................................................................... 29
3.3.2.
Muistuttavat dosetit .................................................................................................................. 30
3.3.3.
Muistuttimet.............................................................................................................................. 32
3.3.4.
Esineiden paikannus .................................................................................................................. 33
3.3.5.
Muut muistia ja arjen toimintoja tukevat teknologiat .............................................................. 33
3.3.5.1.
Puhuva kello...................................................................................................................... 33
3.3.5.2.
Hälyttävä rannekello ......................................................................................................... 34
3.3.5.3.
Puhuva valokuva-albumi................................................................................................... 34
3.3.5.4.
Paro-hyljerobotti............................................................................................................... 35
3.3.5.5.
Ruoka-automaatti ............................................................................................................. 35
3.3.5.6.
Muistelupalvelu................................................................................................................. 35
3.3.5.7.
Muistelutikku (”Tikutus”).................................................................................................. 36
3.4.
Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden
vahvistaminen ............................................................................................................................................. 36
3.4.1.
Helppokäyttöiset lankapuhelimet ............................................................................................. 36
3.4.2.
Helppokäyttöiset kännykät........................................................................................................ 37
3.4.3.
Interaktiiviset järjestelmät......................................................................................................... 38
3.4.4.
Helppokäyttötietokone.............................................................................................................. 39
3.4.5.
Sovellukset älypuhelimiin .......................................................................................................... 40
4.
PALAUTE TEKNOLOGIAYRITYKSILLE......................................................................................................... 40
5.
MUISTISAIRAIDEN OSALLISTAMINEN ...................................................................................................... 41
6.
VERKOSTO................................................................................................................................................ 42
7.
JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................................... 45
8.
LÄHDEKIRJALLISUUS ................................................................................................................................ 46
9.
KÄYTETYT HAKUSANAT............................................................................................................................ 47
10.
YRITYKSET JA TUOTTEET ...................................................................................................................... 47
11. TEKNOLOGIAVERTAILUT............................................................................................................................ 51
2
1. JOHDANTO
1.1.
Yleistä
Harjulan Setlementti ry on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä
monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena on tuottaa terveyttä, tukea ja toimintaa
yhteisöllisyyden, erilaisten ihmisten välisen yhteistyön ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen.
Yhdistyksen palveluita ja toimintaa ovat lasten päivähoito, kuntoutus- ja kotihoitopalvelut,
avoin kansalaistoiminta, kansalaisopintotoiminta, ravitsemuspalvelut sekä
ulkomainospaikkojen vuokraus. Harjula on ollut mukana vuonna 2007 Älykoti-hankkeessa
Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sekä vuonna 2008 InnoElli-Senior/Lahden Elli
teknologiapilotti-hankkeessa.
Älykotihanke 2007 oli yhdistyksen ensimmäinen kosketus hyvinvointiteknologiaan, ja siinä
perehdyttiin hyvin siihen, mitä kaikkea teknologiaa on jo olemassa. Hankkeen aikana selvisi,
että teknologiat ovat vielä kehittymättömiä, epävarmoja ja kalliita, eikä niitä ole kaikilta osin
suunniteltu ikääntyneiden näkökulmasta.
Hankkeiden aikana Harjulassa alettiin miettiä sitä, voisiko hyvinvointiteknologia olla osa
palvelutuotantoa, voitaisiinko sillä joltain osin tuoda tukea ja turvallisuutta ikääntyneiden
koteihin, jotta he pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Erilaisia
teknologioita mietittiin ja yhteistyötäkin viriteltiin yritysten kanssa, mutta teknologioilla oli
vielä sen verran paljon yhteensopivuusongelmia, ettei ratkaisua löytynyt.
Ajan myötä on toivottu teknologioiden kehittyneen siten, että ne olisivat edullisempia,
ikääntyneille suunniteltuja ja käyttövarmoja. Asian selvittämiseksi haettiin ja saatiin PäijätHämeen liiton maakunnan kehittämisrahaa. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää
hyvinvointiteknologian tämän hetkistä tilaa ja sen soveltuvuutta yksityisen ja kolmannen
sektorin palvelutuotteeksi. Kasvavassa ikääntyneiden määrässä on paljon potentiaalista kasvuja ostovoimaa monille teknologiayrityksille, mutta tätä yritykset eivät ole vielä täysin
huomanneet. 2007 ja 2008 hankkeiden aikana selvisi myös se, että teknologioita samoin kuin
apuvälineitä suunnitellaan usein täysin kuntien ostettaviksi, ja tällöin hinnat myös pidetään
korkeina. On aivan ymmärrettävää, että teknologioiden kehittämisessä on mennyt aikaa ja
rahaa, ja tuotteet halutaan saada nopeasti tuottaviksi. Mikäli kuitenkin halutaan saada
teknologiat laajamittaisesti käyttöön, on otettava huomioon yksityisten ikääntyneiden
merkittävä ostopotentiaali ja suhteuttaa hinta heidän kukkarolleen sopivaksi.
Verkostoituminen on nykyisin jokaisen yksityisen yrityksen ja myös hoitoalan palveluntuottajan
ainoa tapa selviytyä kilpailusta voittajana. Tässä selvityksessä kartoitettiin myös millaista
verkostoa on olemassa tai millainen pitäisi muodostaa, jotta muistisairaiden kotona asuminen
mahdollistuisi teknologian avulla mahdollisimman pitkään. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin
mahdollisuuksia kehittää verkoston avulla hyvinvointiteknologiaa, sillä hankkeen aikana
todettiin ettei nykyteknologia vastaa muistisairaiden asumisen vaatimuksia täysin. Hankkeen
aikana ja rinnalla aloitettiin suuremman kehittämishankkeen valmistelu, sillä sellaiseen nähtiin
tarvetta.
3
1.2.
•
•
•
Hankkeen tavoitteet
Selvittää miten uusin, olemassa oleva hyvinvointiteknologia voi tukea muistisairaan
kotona asumista. Samalla selvitetään miten teknologia soveltuu yksityisen ja
kolmannen sektorin palvelutuotteeksi, ja miten asiakas ja omainen voidaan osallistaa
prosessiin.
Synnyttää ja ylläpitää kumppanusverkosto kehittämään erityisesti muistisairaiden
kotona asumista ja kotihoitoa teknologian avulla. Verkostoon toivotaan erityisesti
muistisairaisiin erikoistuneita kolmannen sektorin ja yksityisiä toimijoita sekä tutkimusja kehittämistahoja ja kunnan toimijoita.
Mikäli selvitys antaa aihetta, hankkeen rinnalla valmistellaan teknologian
hyödyntämisen pilotointihanke kumppanuusverkoston yhteistyöhankkeena, jonka
rahoittajatahona olisi mahdollisesti kansallinen taho.
2. MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT
ERITYISHAASTEET TEKNOLOGIALLE
2.1.
Muistisairaudet
Suomi on yksi eniten ikääntyvistä maista ja Päijät-Häme yksi Suomen ikääntyneimmistä
maakunnista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa kasvavat myös muistisairaudet. Tällä hetkellä
arvioidaan jopa 13 000 ikääntyneen sairastuvan muistisairauteen joka vuosi. Siitä onkin
nopeasti tullut yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme. Muistisairaudet aiheuttavat
merkittäviä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Niitä voidaan kuitenkin ehkäistä,
tunnistaa ja hoitaa, jolloin pystytään saamaan kustannussäästöjä ja tukemaan itsenäistä
selviytymistä, toimintakykyä ja kotona asumista. (Erkinjuntti ym.2010, )
Muistin ongelmia aiheuttavat monet erityyppiset sairaudet. Ikääntyneillä tyypillisin on
Alzheimer, jota sairastaa etenevää muistisairautta sairastavista 65-70 %. Tämän lisäksi
tavallisimpia eteneviä muistisairauksia ovat vaskulaariset kognitiiviset heikentymät (15-20 %) ja
Lewyn kappale-tauti (10%) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (5%). Lisäksi on suuri määrä
harvinaisia sairauksia, jotka aiheuttavat muistisairauksia, mm. posttraumaattinen dementia ja
alkoholidementia (5%). Näiden lisäksi on monia muistiin vaikuttavia sairaudentiloja, jotka ovat
parannettavissa. Tämän vuoksi varhainen ja oikea diagnosointi on äärimmäisen tärkeää.
(Erkinjuntti ym.2010)
Pitkäaikaishoitoon varhain joutumisen riskitekijöitä ovat yksinasuminen, käytösoireet,
liitännäissairaudet ja -oireet, hoitoketjun katkeaminen ja hoitajan uupuminen. Muistisairaan
hoidon tavoitteena on siirtää laitoshoitoon joutumista mahdollisimman pitkälle.
Kokonaisvaltainen, yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, muistisairaan ja omaisen
sopeutumisen tukeminen sekä koko hoitoketjun sujuvuuden varmistaminen ovat
avainasemassa. (Erkinjuntti ym.2010)
4
Muistisairaista suurin osa asuu omassa kodissaan ja tämän vuoksi juuri kotona asumisen
tukeminen on merkittävää. Kotona hoitaminen on myös yhteiskunnan kannalta halvin
vaihtoehto tiettyyn pisteeseen asti. Muistisairaan hyvä hoito kotona vaatii moniammatillista
yhteistyötä omainen ja muistisairas keskiössä. Tärkeää on muistisairaan kokonaisvaltainen
hoito, jonka olisi oltava omahoitajalla tai muistikoordinaattorilla käsissään. (Erkinjuntti ym.
2010)
Muistisairaus on hitaasti etenevä sairaus, joka vaikuttaa muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin
kokonaisvaltaisesti. Oireet ovat yksilöllisiä. Muistivaikeudet ovat yleisin ja varhaisessa
vaiheessa esiin tuleva oire, mutta ensimmäisiä oireita voivat olla myös esimerkiksi
toiminnalliset vaikeudet tai persoonallisuuden muuttuminen täysin. Läheiset huomaavat usein
muutokset helpommin kuin ihminen itse, tai ainakin asian myöntäminen voi olla usein vaikeaa.
Käytösoireet ovat tyypillisiä muistisairauksille, ja ne ovatkin suurin syy laitoshoitoon
joutumiseen, sillä ne kuormittavat omaisia ja hoitajia eniten. Kotihoidossa olevilla
muistisairailla käytösoireita esiintyy vähemmän kuin laitoshoidossa olevilla, ja sen vuoksi
kotihoitoon ja käytösoireiden hyvään hoitoon kannattaa panostaa, jotta kotona asuminen
mahdollistuu pidempään. Sairauden edetessä kielen ja puheen ymmärtäminen ja tuottaminen
voivat vaikeutua, samoin hahmottamishäiriöt ja orientaation ongelmat ovat yleisiä. Fyysinen
toimintakyky sen sijaan pysyy usein pitkään hyvänä. (Erkinjuntti ym. 2010, Kotilainen ym. 2003)
Hyvinvointiteknologiaa on kehitetty yhä enemmän myös muistisairaiden hoidon tarpeisiin.
Teknologia voi tukea kotona asumista, mutta se on vain yksi osa muistisairaan hoitoa. Se ei voi
koskaan korvata inhimillistä kohtaamista ja hoitajan työpanosta kokonaan, se voi vain olla
apuna. Teknologian käyttöönotossa on pystyttävä huomioimaan jokaisen muistisairaan
yksilölliset piirteet ja sen tulee auttaa yksilöllisen hoidon toteuttamisessa. (Mäki ym. 2000)
Ikääntyneet, ja muistisairaat erityisesti, suhtautuvat epäluuloisesti teknologiaan. On
huomioitava, että teknologia jokapäiväistyy jatkuvasti, ja jo kymmenen vuoden kuluttua oleva
ikääntyneiden sukupolvi osaa käyttää teknologiaa aivan eri tavalla. Muistisairailla uusin
teknologia kuitenkin unohtuu, joten se tuo haasteita teknologian käyttöönottoon myös
jatkossa. (Mäki ym. 2000, Tulevaisuusvaliokunta 2001)
2.2.
Muistisairauksien aiheuttamat erityishaasteet teknologialle
Muistisairaudet aiheuttavat teknologian käytölle erityisiä haasteita erityisesti eettisen
näkökulman, mutta myös teknisen käytettävyyden kautta. Kaiken teknologian käyttöönotossa
tärkeintä on, että ne otettaisiin mahdollisimman varhain, yksilöllisyys huomioon ottaen ja
riittävästi toistoa ja tukea asian suhteen sisältäen. Aina tulee pohtia sitä, kenen tarpeisiin
teknologia otetaan ja miten muistisairas otetaan huomioon päätöksenteossa. (Mäki ym. 2000)
Muistisairauksien erityispiirteet aiheuttavat sen, että laitteiden on oltava erittäin
helppokäyttöisiä, ja tällöin ne soveltuvat usein monille muillekin käyttäjäryhmille. On
huomioitava myös se, että teknologiaa voivat käyttää monet muut kuin itse sairastunut,
esimerkiksi hoitajat, omaiset, ystävät ym. (Mäki ym. 2000, Tulevaisuusvaliokunta 2001)
5
Muistisairaat ovat useimmiten ikääntyneitä, joten heillä on samanlaisia korkeaan ikään liittyviä
ongelmia kuin muillakin ikätovereillaan. Näitä ikääntymiseen liittyviä asioita ovat mm.
heikentyneet käsivoimat ja motoriikka, näkö ja kuulo. Tämän vuoksi kontrasteihin, tekstin
kokoon ja käytettävyyteen sekä käyttöohjeiden selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Laitteiden olisi näytettävä helppokäyttöisiltä ja mielellään jollain tavalla tutuilta. Laitteen olisi
myös herätettävä muistisairaan kiinnostus. Pelkästään hoitajille tarkoitetut laitteet voivat olla
mielellään piilossa. Laitteen toimintavarmuus on oltava erittäin hyvä, ettei se aiheuta
muistisairaassa hämmennystä ja pelkoa. (Mäki ym. 2000)
Muistisairaan teknologian on oltava sairaus huomioon ottavaa. Kognitiivisten taitojen
rapautuminen, huono lähimuisti, huono keskittymiskyky, lyhytjänteisyys ja ärtyneisyys, käden
taitojen heikkeneminen, apraksia, huono koordinaatio, masentuneisuus ja agnosia eli
esineiden havaitsemisen ja tunnistamisen vaikeus on otettava huomioon. Vaativia älyllisiä
suorituksia, kuten muistia ei voida vaatia, teknologian on toimittava sen tiedon varassa mikä
kulloinkin on näkyvissä. Mitään ylimääräistä, huomion vievää ei saa olla näkyvissä, laitteen
riittävän nopea reagointikyky, painonappien riittävä koko ja etäisyys, laitteen positiivisuus ja
palkitsevuus ovat tärkeitä. (Mäki ym. 2000)
Teknologian on oltava sellaista, ettei se aiheuta muistisairaalle jälleen yhtä epäonnistumisen
tunnetta, vaan päinvastoin tukee hänen voimavarojaan ja onnistumisen tunteitaan.
Teknologian virheilmoitusten on hyvä olla hienovaraisia, ei rangaistuksia, ja väärin käyttämisen
mahdollisuus poistaa tai minimoida. Uusin teknologia unohtuu muistisairaalta, joten sen vuoksi
se, että teknologia muistuttaa vanhoja laitteita, voi lisätä sen käyttöönottoa. Ulkonäön
yksityiskohtien on oltava muistisairaus huomioonottava, esimerkiksi yleisesti valomerkeillä
ilmaistavia asioita ei ole syytä laitteessa olla (edes päällä/pois päältä). Myös teknologian
aikuismaisuus on tärkeää muistisairaan aikuisen identiteetin tukemisessa. (Mäki ym. 2000)
Mikäli teknologia soveltuu muistisairaille, on sen käyttöönotossa vielä arvioitava sitä
sairastuneen omien toiveiden, hoitajien näkökulman, yhteiskunnan tai ympäristön sekä
maalaisjärjen ja eettisyyden näkökulmasta. Teknologia onnistuu tukemaan muistisairasta, jos
se tuntuu hänestä juuri hänelle suunnitellulta, antaa elämänhallinnantunteen, tunteen siitä,
että voi vaikuttaa asioihin, on hienotunteinen ja tukee aikuista, tervettä minäkuvaa, muistuttaa
jotain aikaisemmin tuttua laitetta ja ohjaa itse käyttöään. (Mäki ym. 2000)
Muistisairauksille tyypillistä on, että erilaiset vieraat esineet voivat aiheuttaa ahdistusta,
vilkkuvat valot, piippaavat tai muut äänet aiheuttaa pelkoja ym. Esimerkiksi kodin
turvallisuuden näkökulmasta erilaiset palo- tai muut hälytinlaitteet voivat olla sellaisia, että
mikäli muistisairas ei niiden olemassaoloa ymmärrä, saattaa hän ne poistaa käytöstä, aiheuttaa
vaaratilanteita niitä poistaessaan tai peitellessään ym. Laitteiden olisi oltava huomaamattomia
tai tuttuja. Paikannuslaitteiden osalta muistisairas ei välttämättä ota niitä mukaansa omasta
halustaan, jolloin tuotteen olisi oltava joku niin mieluisa, esimerkiksi koru, että hän sen
mielellään kantaisi mukanaan, tai paikannuslaite pitäisi pystyä asentamaan helposti johonkin
sellaiseen tavaraan tai vaatteeseen, joka tiedetään muistisairaalla aina olevan mukana.
Henkilöturvallisuuteen liittyvät turvapuhelimet ovat ongelmallisia sen vuoksi, että muistisairas
ei välttämättä ymmärrä rannekkeen tai kaulassa roikkuvan painikkeen tarkoitusta ja ottaa sen
pois. Nykyteknologialla olisi mahdollisuus tehdä ranneke, jota ei saa lainkaan pois, mutta tämä
saattaa aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja. Osa rannekkeiden napeista on myös niin herkkiä,
6
että niistä aiheutuu turhia hälytyksiä helposti, eivätkä ikääntyneet halua sen vuoksi käyttää
niitä. Muistuttavat dosetit tai kalenterit sekä vastaavat laitteet sisältävät myös piippaavia ääniä
ym., joita ei välttämättä ymmärretä. Myöskään laite, jossa pitää itse ensin avata luukku tai
painaa nappia, ovat usein liian vaikeita muistisairaille, jollei laitetta ole otettu käyttöön
riittävän varhain. Muistisairauksille tyypillistä on myös hahmottamishäiriöt, jolloin esim.
puhelinten käyttö voi olla erittäin haasteellista. On huomattava myös se, että tekniset laitteet
voivat pahimmillaan heikentää olennaisesti muistisairaan tilannetta. Sekä laitetta käyttävän
että käytön kohteen suhteen on tärkeää se, että laite on helppokäyttöinen, helposti
huollettava ja erittäin toimintavarma, sillä liian monimutkainen, hankala tai toimimaton laite
aiheuttaa suuressa määrin ylimääräistä ja turhaa työtä ja huolta hoitajille ja asiakkaalle.
(Kotilainen ym. 2003, Mäki ym. 2000)
2.3.
Suomalaisten teknologiahankkeiden tuloksia
KÄKÄTE-hanke selvitti 2010 Suomessa olleita teknologiahankkeita, joissa teknologioita oli
testattu vähintään viidellä ikäihmisellä. Hankkeita oli vuosien 1994-2010 aikana yhteensä 52
kpl, ja niissä testattiin lukuisia eri teknologioita. Näiden lisäksi on ollut vähintään yhtä monta
teknologiahanketta, joissa teknologiaa ei ole testattu ikääntyneillä, mutta joissa ikäteknologia
on ollut mukana. (Mäki 2010)
Hankkeiden tärkeimmät tulokset lyhyesti:
• Dementoituvan asiakkaan saamat hyödyt turvajärjestelmän käytöstä kotona olivat
suuremmat kuin se haitta, että asiakas menetti yksityisyyden suojaansa teknologiaa
käytettäessä
• Muistisairaiden aikuisen identiteettiä pystyttiin tukemaan ja vaarallisten tilanteiden
syntymistä estämään orientaatiota vahvistamalla sähköisen kalenterin avulla.
• Ikääntyneet kokivat useissa hankkeissa tärkeäksi sen kokemuksen, että heistä
välitetään ja heidän mielipidettään kysytään. Projektityöntekijöiden käynnit ja hankkeet
muutoinkin virkistivät ikääntyneitä.
• Kunnon koulutuksella ja perehdytyksellä saatiin hyviä tuloksia aikaan siinä, että
ikääntyneiden ennakkoluulot teknologiaa kohtaan vähenivät, he oppivat teknologian
käytön ja kokivat sen hyödylliseksi
• Kun koko prosessi otettiin huomioon, apu ja teknologia suunniteltiin ikääntyneen
yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi, ja ikääntyneillä oli aina mahdollisuus olla
yhteydessä henkilöön, joka neuvoi heitä, auttoi ongelmatilanteissa, huolsi laitteet ym.,
toi teknologia turvaa, vähensi yksinäisyyttä ja auttoi ikääntynyttä selviytymään
kotonaan pidempään.
• Teknologiakokeilut antoivat yrityksille tärkeää tietoa asiakkaiden tarpeista ja he
pystyivät kehittämään tuotettaan asiakkaille sopivampaan suuntaan. Ikääntyneet
arvostivat mm. selkeitä, helppokäyttöisiä näyttöjä ja tuotteita, suuria näppäimiä,
kirjaimia ja riittävää kontrastia taustan ja kirjoituksen, tai taustan ja esim. jumpan
vetäjän paidan värissä.
• Muistisairaiden kohdalla tärkeäksi todettiin se, että löytyy taho, jolla on
kokonaisnäkemys henkilön tilanteesta. Teknologian avulla voidaan luoda turvaverkosto,
joka mahdollistaa muistisairaan kotona asumisen pidempään ja voi luoda
7
•
•
•
•
•
muistisairaalle mahdollisuuden liikkua turvallisemmin ja vapaammin. Suurin osa turvaja kommunikaatioteknologiasta soveltui hyvin osaksi turvaverkkoa.
Ikääntyneiden seurantarve, yksinäisyys ja toisen ihmisen tarve nousi esille selkeästi.
Ikääntyneille suunnatun teknologian avulla näitä voitiin vähentää, jo testaaminen
virkisti. Ikääntyneet pitivät jopa seurapalvelua hyvänä ajatuksena, kunhan
palveluntuottaja on luotettava taho. Laitteiden ja palveluiden hinnoittelu on merkittävä
tekijä.
Piloteissa on löydetty sekä ikääntyneitä virkistäviä ja rauhoittavia elementtejä
interaktiivisten laitteiden avulla, mutta myös henkilökuntaa helpottavia laitteita ja
toimintatapoja.
Muistisairaiden kohdalla teknologian käyttöönoton pitää tapahtua riittävän varhaisessa
vaiheessa
Tuotteen muotoilulla, nimeämisellä ja esiintuomisen tavalla on merkitystä siinä, miten
ikääntyneet ottavat tuotteen omakseen. Käyttäjien mukaan ottaminen jo
suunnitteluvaiheessa edistää kohderyhmän halukkuutta ottaa tuote käyttöönsä.
Muistisairaiden omaiset kokivat saavansa merkittävää hyötyä teknologiahankkeista.
2.4. Teknologian tuomat mahdollisuudet tukea muistisairaan
toimintakykyä ja osallisuutta
Teknologia ja apuvälineet voivat tuoda helpotusta muistisairaan ja hänen omaisensa elämään
monella tavalla. Ne voivat auttaa toimintakyvyn ja päivittäisten toimintojen ylläpitämisessä ja
osallistamisessa yhteiskunnan toimintaan. Ne voivat lisätä ja tukea itsenäisyyden,
turvallisuuden ja varmuuden sekä ilon ja itsevarmuuden tunteita. Niillä voidaan auttaa hoitoa
ja huolenpitoa sekä omaisten että ulkopuolisten hoitajien kohdalla. Teknologialla ja
apuvälineillä voidaan lisätä toimintakykyisyyttä ja mahdollisuuksia sosiaaliseen
yhteydenpitoon. (Hurnasti ym. 2008)
Muistisairaiden kohdalla tärkeää on se, että huomioidaan muistisairaan ja hänen perheensä
kokonaistilanne eikä keskitytä vain yhteen ongelmaan. Näin voidaan apua saada moneen
ongelmaan. Parhaan avun takaamiseksi muistisairaan tilanne on kartoitettava, ja kartoittajalla
on oltava riittävästi aikaa perehtyä tilanteeseen, antaa riittävästi tietoa erilaisista apuvälineistä
ja teknologisista ratkaisuista, ja oltava tavoitettavissa myös jälkikäteen aina tarvittaessa.
Yhteydenpito ja tilanteen säännöllinen kartoittaminen on tärkeää, koska muistisairaan tilanne
muuttuu sairauden edetessä. Turhat, epätarkoituksenmukaisiksi käyneet apuvälineet ja
teknologiat on heti poistettava. Riittävä kirjallinen ja suullinen ohjaus on välttämätöntä, jotta
apuvälineestä tai teknologiasta on todellista apua. (Hurnasti ym. 2008)
Kun näissä onnistutaan, voi teknologia tuoda parhaimmillaan muistisairaalle apua monissa
arjen ongelmatilanteissa, parantaa hänen elämänhallinnan kokemustaan ja tukea ilon,
turvallisuuden ja itsenäisyyden tunteita. Teknologian valinnassa tärkeintä on kunnioittaa
nimenomaan muistisairaan itsensä ja hänen omaistensa näkemyksiä siitä, mitkä tekijät ja
ominaisuudet teknologiassa ovat tärkeimpiä. (Hurnasti ym. 2008)
8
3. OLEMASSAOLEVAT TEKNOLOGIAT
Tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevat hyvinvointiteknologiat ja vastata seuraaviin
kysymyksiin:
• Mitä teknologioita on olemassa?
• Soveltuvatko ne muistisairaille?
• Onko niitä testattu muistisairailla?
• Mitä teknologiat maksavat?
• Miten prosessi menee, jos teknologia otetaan yksityiselle palveluntuottajalle
palvelutuotteeksi käyttöön? (Hinta, asennus, huolto, valvonta, turvahälytykset ym.)
Tavoitteena oli löytää mahdollisimman yksinkertaiset, helposti asennettavat ja edulliset
järjestelmät tai järjestelmä, jonka yksityinen voi ottaa palvelutuotteekseen. Selvitystyö tehtiin
internetistä tietoja etsimällä, soittamalla yrityksiin, jotka netistä löytyivät sekä tapaamalla
yritysten edustajia.
Teknologioiden ominaisuuksista on tarkasteltu seuraavia asioita, kun puhutaan niiden
soveltuvuudesta muistisairaille ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuotteeksi:
Lisääkö turvallisuutta
Onko helppokäyttöinen (asiakas, omainen, hoitaja-näkökulmasta)
Onko huomaamaton
Onko muistisairaalle ymmärrettävä, onko sopiva ääni- ja värimaailma
Onko hinta sopiva ikääntyneelle, onko soveltuva hinnan puolesta kotihoidon
palvelutuotteeksi
o Onko helppo asentaa
o Onko helppohoitoinen, onnistuuko huolto vaivattomasti
o
o
o
o
o
Näistä ominaisuuksista pyrittiin tekemään taulukkovertailu, josta näkisi nopeasti karkea arvion
laitteen soveltuvuuden muistisairaalle ja yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi.
Kohdan 4. (Onko muistisairaalle ymmärrettävä, onko sopiva ääni – ja värimaailma) arviointi
osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi, sillä riippuu sairauden vaiheesta ja muistisairaan
yksilöllisestä tilanteesta, ymmärtääkö hän jonkin tuotteen oikean toimintatavan vai ei, ja
soveltuuko se hänelle vai ei. Tämän vuoksi pohdintaan tulivat tarkemmin yksityiskohdat
tuotteen ulkonäöstä ja muista ominaisuuksista, joita on muutamissa tutkimuksissa tullut esille.
Näistä tehty vertailu on liitteenä.
Teknologiat on jaettu seuraaviin osioihin: Kodin turvallisuus, Henkilöturvallisuus, Muistin ja
arjen toimintojen tukeminen, Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden
vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen.
9
3.1.
Kodin turvallisuus
3.1.1.
3.1.1.1.
Paloturvallisuus
Palohälyttimet
Toimintaperiaate
Palohälytin asennetaan kattoon, josta se
hälyttää korkealla äänellä, kun laite havaitsee
savua tai häkää.
Soveltuvuus muistisairaille
Palohälyttimiä on ollut käytössä jo pitkään, mutta osalle muistisairaista, erityisesti
sairauden edetessä pidemmälle hälyttimen korkea ääni voi aiheuttaa sekavuutta ja
ahdistusta. Mikäli hälytin on tuttu ja sitä on testattu usein, voi muistisairas ymmärtää
mistä on kyse laitteen hälyttäessä. Mikäli sairaus on edennyt siten, ettei muistisairas
enää ymmärrä laitetta, voi laite aiheuttaa vaaratilanteita, mikäli tulee vääriä
hälytyksiä ja muistisairas yrittää poistaa laitteen paristoa korkealta katosta, jolloin
kaatumisvaara on suuri.
Tärkeät ominaisuudet
1. Lisää turvallisuutta
2. Helppokäyttöinen
3. Huomaamaton
4. Muistisairaalle ymmärrettävä, sopiva ääni- ja värimaailma
5. Sopiva hinta
6. Helppo asentaa
7. Helppohoitoinen, huolto
8. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Palohälyttimiä on lukemattomia eri merkkejä. Suomessa myytävät tuotteet on CEmerkittyjä ja luotettavia, mutta palovaroittimien herkkyydessä on eroja, mm.
savunmuodostustapa voi vaikuttaa varoittimen toimintaherkkyyteen. Hinnaltaan
kalliimmat varoittimet saattavat olla helpompia asentaa ja herkempiä. (mm.
Kuningaskuluttajan palovaroitintesti 2008, Erikoissuojauksen testi 2012). Kaikissa
palohälyttimissä ovat tärkeiksi arvioidut ominaisuudet, paitsi yksilöllisestä tilanteesta
riippuen se, onko laite muistisairaalle ymmärrettävä. Osa palohälyttimistä voidaan
liittää turvapuhelinjärjestelmään, jolloin apu saadaan paikalle myös silloin, kun
muistisairas ei itse tiedä mitä pitää tehdä laitteen hälyttäessä.
Palohälyttimet lisäävät muistisairaan kotona asumisen turvallisuutta ja ne soveltuvat
hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Laitteet ovat pieniä ja niitä
voi olla koon puolesta hyvin varastossa, eivät vie suurta tilaa. Tällöin palveluntuottaja
10
pystyy nopeasti vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, mikäli kodin
turvallisuuskartoituksessa on huomattu puutteita tämän osalta. Palohälyttimien
asentaminen kattoon vaatii porakonetta ja porrastikkaita, mikä on huomioitava
palvelun tuottamisessa.
3.1.1.2.
Sammuttimet
Toimintaperiaate
Palosammuttimet sisältävät sammutusjauhoa, jonka avulla voi
sammuttaa alkavan tulipalon. Sammuttimia on erikokoisia erilaisiin
tarkoituksiin. Sammuttimen käyttö ei ole välttämättä kenelle
tahansa itsestään selvää, vaan usein sammuttimien käyttöä
harjoitellaan. Sammuttimia on myös huollettava säännöllisesti.
Soveltuvuus muistisairaille
Sammuttimet ovat metallisia, teollisen näköisiä laitteita, eivätkä
sovellu muistisairaan käyttöön kodin turvallisuuden takaajana.
Hoitajan käyttöön tarkoitettuna voidaan ottaa käyttöön, mutta tällöin sammutin on
hyvä piilottaa ettei se aiheuta muistisairaassa pelkoja ja hämmennystä.
3.1.1.3.
Liesivahdit
Toimintaperiaate
Liesivahti on lieteen asennettava laite, joka sammuttaa liedestä sähköt, mikäli liesi
kuumenee liikaa tai se on päällä liian pitkän ajan. Laitteen asennus vaatii
sähköasentajan.
Soveltuvuus muistisairaille
Liesivahti on laite, joka on kehitetty muistisairaita varten ja se on yksi muistisairaiden
kodin turvallisuuden peruslaitteista. Laite voi kuitenkin aiheuttaa hämmennystä
muistisairaassa, mikäli se estää lieden normaalin käytön tai käyttö on estetty, tai
esimerkiksi sähkökatkoksen jälkeen on tehtävä joitain lieden kytkimien kääntämisiä.
Laitteen hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin muistisairaan
itsemääräämisoikeuden väheneminen ja hämmennyksen aiheuttama huoli. Mikäli
laite otetaan käyttöön riittävän varhain voi muistisairas oppia laitteen käytön ja se
voi tällöin tallentua pitkäaikaiseen muistiin paremmin. Lisäksi on tärkeää, että
muistisairaalla on henkilö, johon voi ottaa yhteyttä, kun hämmennystä aiheuttavia
asioita tulee eteen.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Helppokäyttöisyys
4. Lapsilukko/magneettilukko
11
5.
6.
7.
8.
Aikakatkaisu
Lämpötunnistus
Merkkivalot ja äänet saa pois
Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Liesivahtimerkkejä on Suomessa myynnissä seitsemän kappaletta. Jälleenmyyjiä
löytyy vaihtelevasti eri puolilta Suomea, Lahdesta saa kolmea merkkiä. Liesivahtien
hintahaitari on 160-440 euroa. Liesivahtien toimintaperiaate on melko samanlainen,
mutta joitain eroja löytyy. Kattavin liesivahti tunnistaa myös palohälyttimen äänen ja
sammuttaa tällaisessa tapauksessa liedestä sähköt. Toisessa mallissa on mahdollisuus
kytkeä myös sammutin liesituulettimeen, joka sammuttaa liesipalon välittömästi.
Kaksi mallia täyttivät tärkeiksi katsottujen ominaisuuksien kriteerit.
Liesivahdit auttava muistisairasta asumaan kotonaan turvallisemmin ja niille on
jonkin verran tarvetta, joten ne soveltuvat hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin
palvelutuotteeksi. Koska malleissa on eroja, on laitteen valinnassa tuotteeksi
mietittävä se, minkälaista palvelua asiakkaalle halutaan tarjota, ja mikä on riittävä
turvallisuustaso sekä hinta/laatusuhde.
Innohome
FinnCabinova
Spisec
3.1.1.4.
Safera
Norwesco
Yke
Liesihälyttimet
Toimintaperiaate
Liesihälytin on liesituulettimeen tai lieden viereen seinään asennettava pieni laite,
joka tunnistaa lieden lämpötilan ja hälyttää korkealla hälytysäänellä kun liesi
kuumenee liikaa. Laite ei katkaise liedestä virtaa, paitsi jos se on yhdistetty
12
liesivahtiin. Laite on useimmiten yksinkertainen asentaa, joko magneeteilla
liesituulettimeen tai ruuveilla seinään.
Soveltuvuus muistisairaille
Laite soveltuu muistisairaille, kun se otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa, jolloin
muistisairas ymmärtää mistä on kyse, kun laite hälyttää. Myöhäisemmässä vaiheessa
laite voi aiheuttaa hämmennystä. Laite toimii hyvin muistisairailla yhdistettynä
liesivahtiin, joka katkaisee virrat (kts. Liesivahti). Mikäli laite on kiinnitetty vain
magneeteilla, saattaa joidenkin muistisairaiden kohdalla ongelmaksi tulla sairauden
edetessä se, että he irrottavat laitteen paikaltaan mikäli he eivät enää ymmärrä
laitteen toimintaperiaatetta.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Pariston kestoikä
4. Saa liitettyä turvajärjestelmään
5. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään
6. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Liesihälyttimiä on Suomessa myynnissä vain kahta eri merkkiä. Useat jälleenmyyjät
myyvät näitä tuotteita. Tuotteita saa joko tilaamalla tai paikalliselta toimijalta
Lahdesta. Paikallisen toimijan hinta on korkeampi kuin tilattaessa, mutta tilattaessa
kuluihin lisätään toimitus- ja postimaksu. Turvapuhelintoimittajan hinta laitteesta on
huomattavasti kalliimpi kuin tuote muutoin. Liesihälyttimet maksavat 50-220 euroa.
Toisen mallin saa liitettyä liesivahtiin, mutta toista ei. Liesihälyttimen liittäminen
turvapuhelimeen vaatii lisälaitteen, joka maksaa yhdellä toimittajalla 198 euroa.
Liesivahti auttaa muistisairasta asumaan kotonaan turvallisemmin ja se soveltuu
hyvin yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi.
Kidde
Innohome
13
3.1.1.5.
Vesivuotohälyttimet
Toimintaperiaate
Vesivuotohälytin on laite, joka havaitsee vesivahingon
esimerkiksi astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen luona.
Laite hälyttää korkealla hälytysäänellä, kun se havaitsee
nestettä.
Housegard
Soveltuvuus muistisairaille
Laite soveltuu muistisairaille, kun se otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa, jolloin
muistisairas ymmärtää mistä on kyse, kun laite hälyttää. Myöhäisemmässä vaiheessa
laite voi aiheuttaa hämmennystä. Laite toimii hyvin muistisairailla, mikäli sen saa
yhdistettyä turvajärjestelmään. Mikäli laite on irrallaan esimerkiksi lattialla, saattaa
joidenkin muistisairaiden kohdalla ongelmaksi tulla sairauden edetessä se, että he
siirtävät tai piilottavat laitteen mikäli he eivät enää ymmärrä laitteen
toimintaperiaatetta.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Helppokäyttöisyys
4. Helppo asennettavuus
5. Pariston käyttöikä
6. Saa liitettyä turvajärjestelmään
7. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään
8. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Vesivahteja myydään Suomessa neljää eri mallia. Hintahaitari on 6-220 euroa.
Kalleimmassa mallissa on etuna se, että sen saa liitettyä turvapuhelinjärjestelmään,
ja toisessa voi liittää liesivahtiin, muutoin ominaisuudet ovat kaikissa pääsääntöisesti
samat. Halvimman mallin paristo kestää vain kahdesta neljään kuukautta, kun
kalliimpien mallien paristot kestävät yhden vuoden. Yksi on verkkovirralla toimiva.
Vesivahdit eivät ole kotona selviytymisen ja turvallisuuden kannalta kriittisen
tärkeitä, vaan liittyvät enemmänkin kiinteistön suojaamiseen vesivahingolta. Näiden
yleisyyttä muistihäiriöisten kohdalla ei ole tiedossa, joten laitteiden hyödyllisyyttä on
vaikea arvioida. Suurempi hyöty laitteista saadaan, mikäli niitä voidaan käyttää
vuoteiden kosteusilmaisijoina, jotka ilmaisevat esimerkiksi omaishoitajille öisin, että
vaippa ei ole pitänyt tai vuode on kastunut. Vesivuotohälyttimien teknologia
havaitsee vain suoran nesteen, joten tällaiseen tarkoitukseen ne soveltuvat kuitenkin
huonosti. Hälytin pitäisi asentaa vuoteen alle, josta se hälyttäisi, kun vuotavaa
nestettä valuu anturin kohdalle. Joitain vuodekosteushälyttimiäkin on kehitetty.
14
Laitteen soveltuvuudessa yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi herää
kysymys laitteen tarpeellisuudesta, muutoin laite on tuotteena samankaltainen kuin
palo- ja liesihälyttimet.
3.1.1.6.
Palovahdit
Toimintaperiaate
Palovahti on laite, joka laitetaan helposti pistorasiaan, ja johon sähkölaite laitetaan
kiinni kuten pistorasiaan. Laite katkaisee sähkölaitteesta sähköt, mikäli se havaitsee
savua tai ylijännitekuorman verkossa.
Soveltuvuus muistisairaille
Laite voi aiheuttaa muistisairaille hämmennystä ja pelkoja. Laite on usein näkyvä ja
teknisen näköinen, se hälyttää piippaavalla äänellä ja katkaisee laitteen sähköt, ja se
pitää osata nollata ennen kuin sähköt palaavat laitteeseen. Mikäli laite otetaan
käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa tai se liitetään turvapuhelinjärjestelmään,
voi laitteesta olla merkittävää hyötyä muistisairaan kodin turvallisuuden takaajana.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Saa liitettyä turvajärjestelmään
4. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään
5. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Palovahteja valmistaa vain yksi yritys, joten vertailua tuotteiden välillä ei voi tehdä.
Palovahdin hyötyjä laajemmin verrattuna katossa olevaan palohälyttimeen ja
palovahdin tarpeellisuutta voidaan arvioida. Mikäli kotona ei ole laajempaa
sähkölaitteisiin kytkettyä palohälytinjärjestelmää, joka katkaisee kaikista
sähkölaitteista sähköt vaaran sattuessa, ovat palohälyttimet ainoita laitteita, joilla
sähköpalot voidaan estää, kun laitteisiin tulee ylijännite tms. tilanne. Monet
uudemmat laitteet ovat varustettu tällaisilla turvajärjestelmillä jo nykyään, mutta
vanhoissa laitteissa piileekin iäkkäiden kodeissa vaara laitepaloihin. Merkittävä osa
palokuolemista on sähkölaitepalojen seurausta. (Suomen Pelastusalan keskusjärjestö
SPEK, www.spek.fi ). Tämän vuoksi palovahti voi olla erittäin merkittävässä osassa
takaamassa kodin turvallisuutta.
Palovahdit olivat vuonna 2007 jo markkinoilla noin 50 euron hintaan, mutta tällä
hetkellä laitevalmistaja on kehittämässä tuotetta yhteistyössä jälleenmyyjän kanssa,
joten laitetta ei saa tällä hetkellä ostettua mistään. Yritys on kertonut, että vuoden
2014 alkupuolella tuote olisi jälleen saatavilla. Palovahti soveltuu hyvin yksityisen
palveluntuottajan palvelutuotteeksi, sillä se on helppo asentaa, mutta
asiakaskohderyhmä on mietittävä ja käyttöohjeistus oltava selkeää.
15
3.1.2.
3.1.2.1.
Ovet, lukitusjärjestelmät
Avaimeton järjestelmä, sähkölukko
Toimintaperiaate
Lähinnä kotihoidon työntekijöiden toimintaa helpottamaan on kehitetty sähköinen
lukkojärjestelmä, jonka voi asentaa olemassa oleviin lukkoihin helposti ja jonka avulla
hoitaja voi kulkea ovesta ilman fyysisiä avaimia. Kuntien kotihoidossa avaimia on
voinut olla satoja, jolloin sähköinen lukitusjärjestelmä helpottaa työtä huomattavasti.
Olemassa olevaan lukkoon asennetaan bluetoothilla toimiva sähkölukko, ja tietylle
puhelimelle annetaan käyttöoikeus lukon avaamiseen tietyllä tavalla toimien.
Lukkoon voidaan saada hoitajan saapumis- ja lähtöaika kirjattua.
Soveltuvuus muistisairaille
Avaimeton järjestelmä helpottaa kotihoidon työntekijöiden liikkumista asiakkaalle
ilman avaimia, ja tämä on tällä hetkellä lukon suurin hyöty. Pohdintaa on tehty myös
siitä, voitaisiinko kodeissa asuvien muistisairaiden sähkölukkojen kautta lukita ovia
esim. yöaikaan siten, että liikkuminen estetään näinä aikoina. Lukon tulisi kuitenkin
vapauttaa lukitus hätätilanteen sattuessa. Tämä voisi auttaa levottomien ja kotoaan
karkailevien muistisairaiden liikkumisen rajoittamisessa, mikä voi olla tärkeää
henkilön oman turvallisuuden vuoksi, vaikka se rajoittaakin itsemääräämisoikeutta.
Myös yhteiskunnalliset säästöt tämäntyyppisestä toiminnasta voivat olla merkittävät,
mikäli tällä voitaisiin siirtää muistisairaan palveluasumiseen siirtymistä. EU-säädökset
ja lainsäädäntö ei tällaista kuitenkaan salli, joten lukkoja ei voida näin asentaa.
Eettinen keskustelu siitä, onko oikein rajoittaa muistisairaan liikkumista omasta
kotoaan on ollut vähäistä lainsäädännön vuoksi, mutta mikäli muistisairas joutuu
palvelutaloon, rajoitetaan hänen liikkumistaan siellä joka tapauksessa, eli tilanne ei
sen suhteen muuttuisi. Olosuhteet palvelutalossa ovat kuitenkin hyvin erilaiset kuin
kotona mm. paloturvallisuuden osalta. Muistisairas saattaa ahdistua, kun hän ei
ovesta pääse ulos, ja tällaiset tilanteet voivat olla helpompia käsitellä palvelutaloissa,
joissa henkilökunta on nopeammin tavoitettavissa. Mikäli lukitusta voitaisiin
kodeissa toteuttaa, tulisi muistisairaalla olla yhteys tahoon, joka voi rauhoitella
hänet, mikäli tällainen ahdistava tilanne tulisi, tai muistisairaan huomio ovesta ja
lähtemisestä tulisi kiinnittää johonkin toiseen, mukavampaan asiaan. Tällaisia keinoja
voidaan ottaa käyttöön teknologian avulla, mutta ne vaativat muistisairaan
yksilöllisen tilanteen ymmärtämisen kokonaisvaltaisesti ja tilanteiden mukaan
muokkautuvat palvelut. Lisäksi muistisairaat voisivat keksiä nopeasti sen, että
palohälyttimen laukaisu aukaisee oven, jolloin turhia palohälyttimen hälytyksiä voisi
yksityisasuntoihin tulla, ja tätä kautta ongelmat naapureiden kanssa lisääntyä ym.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Helppo asennettavuus
4. Helppo käyttöjärjestelmä
5. Pariston käyttöikä
6. Voi liittää muuhun asiakashallintajärjestelmään
16
Tunnstall
7. Lukon toimintaa voidaan säätää
8. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Sähköisiä avainjärjestelmiä em. toimintaperiaatteella
tarjoaa kolme toimijaa, joista yksi on vasta aloittamassa
järjestelmän markkinoimista. Mikään järjestelmistä ei täytä
täysin tärkeitä kriteereitä, joten ne eivät vielä sovellu
yksityisen kotihoidon palvelutuotteeksi helposti. Tuotteet
on tällä hetkellä suunniteltu kuntien ostettaviksi. Kunta voi
pakottaa asiakkaan ottamaan sähköisen lukitusjärjestelmän
käyttöönsä. Yksityinen palveluntuottaja ei voi pakottaa
asiakkaitaan ottamaan järjestelmää, vain markkinoida sen
etuja. Yksityisellä myöskään avainten unohtamisista
aiheutuneet kustannukset eivät ole yhtä merkittäviä vielä
Mohinet
tällä hetkellä kuin kunnilla, sillä asiakaspohja on pienempi ja
erilainen. Kunnat hoitavat tällä hetkellä suurimman osan huonompikuntoisista
ikääntyneistä kuin yksityiset. Yksityisillä palveluntuottajilla asiakkaat ovat
pääsääntöisesti parempikuntoisia ja päättävät itse mitä palveluja haluavat ostaa ja
mitä eivät.
3.1.3.
3.1.3.1.
Valaistus (liikkuminen ja kaatumistapaturmien ehkäisy)
Liiketunnistavat yövalot
Toimintaperiaate
Liikkeentunnistavat yövalot ovat pieniä, kohtuullisen
hämäriä valaisimia, jotka toimivat paristoilla tai kiinnitetään
suoraan pistokkeeseen ilman välijohtoja. Valaisimessa on
liikkeentunnistin, joka aktivoituu, kun se havaitsee liikettä.
Liikkeentunnistimet eivät välttämättä tunnista lemmikkejä,
mutta osa voi olla herkkiä ja syttyä myös lemmikeistä.
Valaistusteho vaihtelee 4-9 wattiin.
Aviris liikkeentunnistava yövalo
Soveltuvuus muistisairaille
Liikkeentunnistava yövalo voi olla muistisairaalle hämmentävä ja aiheuttaa pelkoja,
epäluuloja ja harhaisuutta, jos henkilö ei ymmärrä miksi valo syttyy itsekseen.
Muistisairas ei välttämättä ymmärrä liikkeentunnistimen ideaa eikä sitä miksi valo
sammuu ja syttyy vain liikkeestä. Liikkeentunnistavissa valoissa on aikaviive, joka ei
välttämättä ole itse säädettävissä, mikä voisi auttaa asiaan. Tällöin voitaisiin valon
herkkyyttä ja valaisun pituutta muuttaa tarpeen mukaan. Yöllisen kulkemisen turvana
yövalo on kuitenkin erittäin hyvä, ja varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa toimiva
ratkaisu.
17
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Pistokkeeseen laitettava
4. Lampun teho/vaihtoväli
5. Valaistusaika/viiveaika
Vertailu
Liikkeentunnistavia yövaloja löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös Lahdesta.
Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 7-15 euron välillä.
Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi.
3.1.3.2.
Hämäräkytkin yövalot
Toimintaperiaate
Paristolla tai suoraan pistorasiaan liitettävä yövalo, joka syttyy, kun tietty
hämäryysaste saavutetaan. Valaisuteho vaihtelee 4-9 watin välillä.
Soveltuvuus muistisairaille
Tuote soveltuu muistisairaille hyvin, sillä valo valaisee koko ajan, kun on hämärää,
tämä on helpompi ymmärtää kuin liikkeentunnistava valo. Valo auttaa muistisairasta
kotonaan turvallisessa yöaikaisessa wc-käynnissä tai muussa liikkumisessa.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Pistokkeeseen laitettava
4. Riittävä valaisuteho/huoltoväli
Vertailu
Hämäräkytkimellä varustettuja yövaloja löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös
Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 5-11 euron
välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi.
3.1.3.3.
Muut liikkeentunnistavat valaisimet
Toimintaperiaate
Liikkeentunnistavia valaisimia löytyy useammanlaisia, tyypillisesti pihaan tai kattoon
asennettavia. Valo syttyy, kun se tunnistaa liikettä.
Soveltuvuus muistisairaille
Kuten liikkeentunnistavissa yövaloissa, valaistus voi olla hämmentävä muistisairaalle,
jos tämä ei ymmärrä miksi valo syttyy itsekseen. Mikäli halutaan käyttää esimerkiksi
yöllisten wc-reissujen turvaamiseksi muistisairaalle, saadaan näillä parempi
valaistusteho kuin yövaloissa. Yöllisen kulkemisen turvana hyvä ja varhaisessa
vaiheessa käyttöönotettaessa voi olla toimiva ratkaisu.
18
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Riittävä valaisuteho/huoltoväli
4. Valaistusaika/viiveaika
Vertailu
Liikkeentunnistavia valaisimia löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös
Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 20-125
euron välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi,
mutta kattoon asennustyö on otettava hinnoittelussa huomioon. Tuote soveltuu
yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi.
3.1.3.4.
Muut automaattiset valaisinjärjestelmät
Toimintaperiaate
Nykytekniikka mahdollistaa hyvin paljon eri toimintoja. Yhtenä mahdollisuutena
hankkeessa pohdittiin automaattista valaisinjärjestelmää, jossa voidaan ohjata
automaatiolla/ajastuksella valaistusta, ja laajemminkin esimerkiksi verhoja ja radiota.
Tavoitteena olisi tukea muistisairaan vuorokausirytmin säilymistä.
Soveltuvuus muistihäiriöiselle
Case-esimerkki (mitä voisi olla): Ikääntyneen muistihäiriöisen vuorokausirytmi on
kääntynyt nurinpäin. Hän valvoo yöt ja nukkuu päivät. Tämä aiheuttaa monenlaista
ongelmaa, mm. yöllistä liikkumista, melua, naapureiden häirintää. Päivittäiset
toiminnot eivät onnistu, tulee sekavuutta ym. Omaiset ottavat yhteyttä ja pyytävät
apua ongelmaan. Yhdessä käydään läpi ikääntyneen ongelmat ja etsitään niihin
ratkaisua. Yhtenä keinona ongelman ratkaisuun käytetään automatiikkaa verhoissa ja
valaistuksessa.
Ikääntynyt on koko ikänsä herännyt aikaisin, jo klo 6.00, joten valaistus ja verhot
ohjelmoidaan siten, että valot alkavat vähitellen valaisemaan ja verhot aukeamaan
klo 6.00. Radio menee hiljaa päälle ja ikääntynyt herää miellyttävään oman makunsa
mukaiseen musiikkiin. Hän näkee, että on valoisaa, verhot ovat auki ja hän
ymmärtää, että on aamu. Koko päivän valaistus on voimakas, jotta käsitys
vuorokaudenajasta säilyy. Illalla klo 20.00 valot alkavat vähitellen himmetä ja verhot
sulkeutua, jolloin ikääntynyt ymmärtää, että on ilta. Lopulta klo 22.00 valot
sammuvat siten, että jäljelle jää vain yövalot, jotka turvaavat yöllisen wc-reissun.
Asunto on pimeä ja vuorokaudentaju säilyy.
Tällainen järjestelmä voisi soveltua muistisairaalle, kun se otettaisiin varhaisessa
vaiheessa käyttöön ja järjestelmä olisi riittävän huomaamaton.
19
Tärkeät ominaisuudet:
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Järjestelmän helppous
4. Järjestelmän toimintavarmuus
5. Laitteiden huomaamattomuus
6. Voi etäseurata
7. Saa automaatti-ilmoituksia
8. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Hankkeessa haluttiin selvittää onko tällaista olemassa ja mitä tällainen järjestelmä
maksaisi, mitä se vaatisi ja miten prosessi menisi. Internetistä selaamalla olemassa
olevia järjestelmiä ei löytynyt, joten järjestelmä pitäisi kehittää. Ensin olisi
selvitettävä laajemmin se, miten paljon järjestelmästä voisi olla hyötyä ja miten
paljon sille voisi olla kysyntää. Uuden järjestelmän kehittäminen maksaa paljon, joten
siihen ei yksityisellä palveluntuottajalla välttämättä ole mahdollisuuksia ilman
hankerahoitusta.
3.2.
Henkilöturvallisuus
3.2.1.
Turvapuhelimet
Toimintaperiaate
Turvapuhelimia on ollut käytössä ikääntyneiden kotihoidossa turvalaitteina jo
pitkään. Perinteiset turvapuhelimet toimivat siten, että ikääntyneen puhelinverkkoon
on liitetty laite, joka on yhteydessä langattomasti rannekkeeseen, jota painamalla
ikääntynyt saa apua sitä tarvitessaan. Kun ikääntynyt painaa rannekkeesta, saa
hälytyskeskus tai muu taho hälytyksen ja avaa puheyhteyden ikääntyneen kotona
olevaan laitteeseen. Hälytyksen vastaanottaja saa tiedon myös siitä onko
rannekkeessa paristo vähissä. Perinteisiä turvapuhelimia on kehitetty eteenpäin
tekniikan kehittyessä siten, että laitteisiin on voitu liittää erilaisia langattomia ja
langallisia hälytyslaitteita ja apuvälineitä, kuten esimerkiksi muistutuksia, painamisen
apuväline, gsm-moduuli, liiketunnistin, ovihälytin, savuhälytin, tunnistinmatto,
vetonaruhälytin, vuodehälytin, vuotohälytin, sähkö-, valaistus- ja ilmastointilaitteiden
ohjaus, epilepsiahälytin, kosteusilmaisin, liesivahti, liikeilmaisin, lisäranneke,
lämpötilahälytin, ovikytkin ja toistin.
Uudemman sukupolven kehittyneemmät turvajärjestelmät, jotka eivät enää käytä
nimitystä turvapuhelinpalvelu, voivat toimia mm. ilman ranneketta pelkkien
infrapuna- ja liiketunnistimien kautta, tai ranneke voi antaa tietoja henkilön
aktiivisuustasosta ja hälyttää automaattisesti, kun tulee poikkeavia aktiivisuustasoja.
Myös kuvayhteydelliset järjestelmät tarjoavat turvapuhelimen kaltaisia palveluja,
jotka on tässä vertailussa otettu huomioon. Jokaiseen järjestelmään, joka mukaan on
otettu, on ollut mahdollisuus liittää ranneke asiakkaalle niin haluttaessa sekä
puheyhteys ikääntyneeseen, mikäli hän painaa ranneketta. Nämä kuvataan
turvapuhelimen keskeisinä ominaisuuksina.
20
Soveltuvuus muistisairaille
Tässä hankkeessa tavoitteena on ollut etsiä uusinta teknologiaa käyttäviä parhaita
sovelluksia muistisairaille. Muistisairauksien yksilölliset vaihtelut tekevät
turvapalveluiden tarjoamisesta haastavan, sillä palveluiden tulisi olla joustavia, ja eri
tilanteisiin ja yksilöllisiin piirteisiin sopivia. Tämän vuoksi tärkeiden ominaisuuksien
lista on pitkä, sillä on haluttu ottaa huomioon kaikki mahdolliset tilanteet, joita
muistisairaiden kohdalla voi tulla, ja joista voi olla hyötyä turvapuhelinpalvelussa tai
vastaavassa turvapalvelussa. Mikäli löydetään muistisairaalle soveltuva ja tämän
tarpeisiin sopiva turvajärjestelmä, voi se parhaimmillaan siirtää
palveluasumistarvetta useilla vuosilla, jopa vuosikymmenellä. Riittävän varhaisessa
vaiheessa käyttöönotettu järjestelmä tulee muistisairaalle tutuksi ja tällöin saadaan
paras lopputulos.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta vuokrattaessa
2. Hinta ostettaessa
3. Saatavuus
4. Ranneke, jossa hälytysnappi
5. Puheyhteys nappia painettaessa
6. Paristo vähissä-hälytys
7. Ranneke pois-hälytys
8. Poistunut alueelta/palannut alueelle-hälytykset
9. Kaatumishälytys
10. Paikannus sisällä
11. Paikannus ulkona
12. Testattu ikääntyneillä
13. Netin kautta toimiva ohjelmisto
14. Toimii ilman lankapuhelinliittymää
15. Toimintasäde
16. Muut ominaisuudet ja lisälaitteet
Vertailu
Hankkeessa tehtiin vertailu, jossa otettiin sekä perinteiset turvapuhelimet
lisälaitteineen että uuden sukupolven turvajärjestelmät huomioon samoilla tärkeillä
ominaisuuksilla. Yksikään järjestelmä ei vastaa täysin kaikkia tärkeitä ominaisuuksia,
mutta useat pääsivät lähelle. Uudemmissa järjestelmissä on useita hyviä, toisistaan
poikkeavia ominaisuuksia, joiden tärkeyttä on punnittava, kun mietitään, minkä
järjestelmän yksityinen palveluntuottaja ottaisi palvelutuotteekseen. Muistisairaan ja
palveluntuottajan kannalta parasta olisi se, että löytyisi yksi järjestelmä, joka vastaisi
kaikkiin tarpeisiin, mutta sellaista ei löydy. Palveluntuottajan kannalta valinnan tekee
ongelmalliseksi juuri se, että järjestelmillä on hieman toisistaan poikkeavat
ominaisuudet, joista osa voi olla jossain tilanteessa tarpeellinen, mutta joissain
tilanteessa taas toiset ominaisuudet olisivatkin paremmat. Näin ollen asiakkaan
kannalta parasta olisi tarjota useaa vaihtoehtoa, josta tämä voisi valita itselleen
sopivimman. Tämä taas aiheuttaa palveluntuottajalle sen, että täytyy tehdä
sopimukset usean yrityksen kanssa, opetella usean eri järjestelmän asennus, toiminta
ja käyttöliittymät. Koska tämä on melko mahdotonta, on valinta jollain perusteella
21
tehtävä, mikä voi sulkea joitain hyviä ominaisuuksia pois toisesta tuotteesta. Nykyään
tehtävät integrointimahdollisuudet ja avoimet rajapinnat mahdollistavat sen, että
useampi tuote voidaan saada toimimaan ”yhteen”, mutta tämä voi olla pitkä
prosessi, johon yritysten olisi suostuttava.
Perinteisiin ja uusiin turvajärjestelmiin on mahdollista liittää useita erilaisia
lisälaitteita. Ainakin näitä tuotteen valmistajat mainitsevat mahdollisina:
muistutukset, painamisen apuväline, gsm-moduuli, liiketunnistin, ovihälytin,
savuhälytin, tunnistinmatto, vetonaruhälytin, vuodehälytin, vuotohälytin, lukittava
ranneke, langaton pariston lataus ranteessa, turva-alueiden luonti päivä ja yöajalle,
epilepsiahälytin, liesivahti, häkähälytin, inkontinenssitunnistin, liikeilmaisin,
lisäranneke, lämpötilahälytin, lääkemuistuttaja, radiolähetin langallisten lisälaitteiden
kytkentään, toistin, turvamatto, vesivahti, kaatumishälytin, portti/ovipuhelin,
jäätymisvaroitin. Se mitä todellisuudessa on mahdollista saada liitettyä laitteeseen
vaihtelee suuresti. Lisälaitteiden kysyntä tällä hetkellä on hyvin pientä. Tämä voi
johtua siitä, ettei laitteista tiedetä, ne nostavat hintaa liikaa, ne eivät ole tarpeellisia
tai ne ovat liian monimutkaisia.
Perinteisten turvapuhelinten lisälaitteet tuovat turvapuhelimeen lisää hintaa eikä
asennus aina ole yksinkertaista, mutta samoin toimivat uusien järjestelmien erilaiset
osiot myös. Uusimpien järjestelmien edut tulevatkin niiden tarjoamista
ominaisuuksista, joita perinteiset eivät tarjoa. Yksi järjestelmä tarjoaa ominaisuuksia,
jota muilla ei ole, eli aktiivisuustason seurannan ja siitä johtuvat automaattiset
hälytykset sekä ilmoituksen, kun ranneke otetaan pois. Nämä ominaisuudet voivat
olla erittäin merkittäviä muistisairaiden kohdalla, kun arvioidaan esimerkiksi
vuorokausirytmiä, tai pitää saada tieto siitä käyttääkö henkilö ranneketta ylipäänsä.
Toinen järjestelmä taas tarjoaa henkilön seurannan täysin ilman ranneketta, mikä
taas voi olla jollekin muistisairaalle erittäin hyvä. Täysin ilman ranneketta oleva
muistisairas ei taas saa apua rannekkeen kautta silloin kun sitä tarvitsee, mutta koska
muistisairas ei välttämättä muistaisi pitää ranneketta kuitenkaan eikä ymmärtäisi
painaa painikkeesta, voi ominaisuus olla joillekin tarpeeton. Eräs järjestelmä tarjoaa
kuvayhteyden, mikäli asiakas tätä toivoo ja tämä voi osalle muistisairaista olla hyvä,
toisille taas hyvin outo asia. Eräs järjestelmä tarjoaa turvapuhelimen, jossa on
paikannus, mutta laitetta pitää ladata vuorokauden välein, jolloin jonkun
ulkopuolisen henkilön on käymässä lataus suorittamassa, mikäli henkilö ei itse sitä
ymmärrä tehdä. Lisäksi laite ei anna tietoa siitä, mikäli ranneke otetaan ranteesta
pois.
Ikääntyneiden palveluiden yksityisen palveluntuottajan on mahdollista ja jopa
kannattavaa ottaa turvajärjestelmä palvelutuotteekseen, riippuen palveluntuottajan
palveluiden fokuksesta. Turvajärjestelmiin kuuluva hälytysten vastaanotto ja
turvakäyntien tekeminen ympärivuorokautisesti on haastava tehtävä, ja siihen on jo
olemassa olevia palveluntuottajia. Kun täysin uutta palvelua aletaan suunnitella, on
kannattavaa tehdä yhteistyösopimus. Vasta kun kriittinen massa asiakasmäärässä on
saavutettu, kannattaa hälytysten vastaanottoa ja turvakäyntejä aloittaa omana
toimintana. Turvajärjestelmien tuotteita, esim. rannekkeita, palveluntuottajan ei
22
kannata ostaa omaksi ainakaan toiminnan aluksi, vaan vuokrata laitteet ja välittää
niitä eteenpäin asiakkaille. Turvapuhelinten ja järjestelmien kuukausivuokrahinnat
palveluntuottajille vaihtelevat 7-80 euron välillä. Hintaan vaikuttaa vuokrattavien
laitteiden määrä ja vuokrausaika. Uutta toimintaa aloitettaessa yksityinen
palveluntuottaja ei välttämättä pysty sitoutumaan kovin pitkiin vuokra-aikoihin ja
suuriin määriin, vaan olisi pystyttävä sopimaan pienistä määristä aloitus.
Asiakashintaan palveluntuottajan on vielä lisättävä oma työaikansa, ja palvelun sisältö
on hyvä määritellä tarkasti epäselvyyksien välttämiseksi.
Seniortek
Tunnstall
3.2.2.
Henkilövalvontajärjestelmät
Toimintaperiaate
Useat yritykset tarjoavat laajempia henkilövalvontajärjestelmäkokonaisuuksia, joihin
voi liittää useita eri toimintoja asiakkaan haluamalla tavalla.
Soveltuvuus muistisairaille
Järjestelmien soveltuvuus koostuu useamman eri tuotteen yhdistämisestä. Mm.
videovalvontajärjestelmät eivät kuitenkaan sovellu muistisairaiden valvontaan ja
seurantaan, sillä tämä ylittää eettisen toiminnan periaatteet siitä, että henkilön on
itse oltava täysin tietoinen ja suostua videovalvontaan.
Tärkeät ominaisuudet
Henkilövalvontajärjestelmille ei ole löydetty yksiselitteisiä ominaisuuksia, vaan tässä
hankkeessa on haluttu selvittää minkälaisia kokonaisuuksia on tarjolla.
Vertailu
Näiltä toimijoilta on vaikea saada yksittäisestä tuotteesta hintatietoja, sillä he myyvät
vain räätälöityjä paketteja. Myöskään näistä paketeista ei saa tietoja ennen kuin on
yksilöity ne tuotteet ja se palvelukokonaisuus, josta paketti kootaan. Usean toimijan
tuotteet ovat samoja kuin tässä hankkeessa vertailussa olleet muut tuotteet. Hinta
koostuu korkeammaksi kuin suoraan yksittäisiä tuotteita tuotevalmistajalta
ostettaessa/vuokrattaessa sen vuoksi, että henkilövalvontajärjestelmiä tarjoavat
23
yritykset tarjoavat palvelua, työpanostaan kokonaisuuden kokoamisessa. Yksityinen
palveluntuottaja voi tehdä palvelusopimuksen tällaisen toimijan kanssa, mutta tällöin
oma vaikutusmahdollisuus käytettävissä olevista tuotteista jää pienemmäksi ja hinta
nousee korkeammaksi. Toki näin pääsee helpommalla ja välttyy sopimusviidakolta
usean eri toimijan kesken.
3.2.3.
Paikannusjärjestelmät
Toimintaperiaate
Paikannusjärjestelmät toimivat joko rannekkeen, puhelimen tai erillisen paikantimen
kautta. Nämä järjestelmät käyttävät yleisesti sekä GSM että GPS-järjestelmää
hyödykseen paikannuksessa, ja sisältävät usein sos-painikkeen ja kaksisuuntaisen
puheyhteyden.
Soveltuvuus muistisairaille
Monien muistisairaiden kohdalla suureksi ongelmaksi kotona asumisessa tulee
sairauden edetessä se, että henkilö ei enää muista missä asuu. Muistisairas saattaa
omasta mielestään olla kaksikymmentävuotias ja asua silloisessa kodissaan. Nykyinen
koti voi tällöin tuntua vieraalta, josta halutaan lähteä pois, tai muisti yksinkertaisesti
pettää, kun on lähtenyt kauppaan ja pitäisi palata takaisin kotiin. Tällaisissa
tapauksissa muistisairas saattaa olla pitkäänkin eksyksissä, ja myös lehtien otsikoihin
pääsevät kertomukset muistisairaista, jotka ovat saattaneet vaeltaa tuntikausia
pakkasessa ja mahdollisesti menehtyvät tälle matkalleen. Paikannusjärjestelmiä
onkin kehitetty pitkään näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Paikannuslaitteissa
ongelmana on muistisairaiden kohdalla se, että laitteet pitää ottaa mukaan ja ne
pitää muistaa ladata kohtuullisen usein. Paikannusteknologia vaatii edelleen paljon
virtaa eivätkä akut vielä nykyisinkään kestä tätä kovin hyvin. Paikannusteknologia ei
vielä nykyisellään sovellu muistisairaille kovinkaan hyvin. Mikäli laite otetaan
käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa, voidaan siitä saada suurta hyötyä
myöhemminkin. Lisäksi paikannus toimii yleisesti GPS-järjestelmän kautta vain
ulkotiloissa ja siinä on vielä paljon katvealueita ja muita ongelmia.
KÄKÄTE-hankkeen julkaisema Teknologia avuksi henkilöiden ja asioiden
paikantamisessa- julkaisu (KÄKÄTE 2012) käsittelee erittäin laajasti
paikannuslaitteita.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Akun kesto
4. Sos-nappi
5. Puheyhteys nappia painettaessa
6. Lukittava ranneke
7. GPS ja GSM-toiminnot
8. Automaattiset hälytykset
24
Vertailu
Paikannuslaitteita tarjotaan muutamia erilaisia. Kaksi toimijaa tarjoaa
paikannusranneketta, joka on suunniteltu suoraan muistihäiriöisille ikääntyneille.
Muutamat toimijat tarjoavat paikannusjärjestelmää yksinkertaistetun kännykän
kautta, jossa on sos-hälytysnappi. Pari toimijaa tarjoaa paikannuslaitetta, jossa on
pelkkä sos-hälytysnappi. Nämä paikannuslaitteet on suunniteltu yksin maastoissa
työskentelevien työntekijöiden turvaksi, ei suoraan muistisairaille soveltuviksi, mutta
helppokäyttöominaisuuksiensa puolesta ne saattavat soveltua myös ikääntyneille ja
jopa muistisairaille, mikäli laite otetaan riittävän varhaisessa vaiheessa käyttöön.
Uudet älypuhelimet voivat toimia myös paikannuslaitteina, mutta ne on tässä jätetty
pois sen vuoksi, etteivät muistisairaat opi uusia älypuhelimia todennäköisesti
käyttämään. Tulevaisuuden ikääntyneet ovat eri tilanteessa, he osaavat käyttää
teknologisia laitteita huomattavasti luontevammin kuin nykyisin suurin osa yli 75vuotiaista tekee.
Laitteiden hinnat vaihtelevat suuresti. Suoraan muistisairaille suunnitellut tuotteet
on mahdollista vuokrata, muissa tuotteissa on vain ostomahdollisuus. Vuokrahinnat
vaihtelevat 10-45 euron välillä/kuukausi, ja lisäksi saattaa tulla käyttöönottomaksu,
joka voi suuruudeltaan olla 160 euroa. Hintoihin vaikuttavat vuokrattavien laitteiden
määrät kuten muissakin tuotteissa. Paikannuslaitteiden ostohinnat vaihtelevat 150490 euron välillä. Laitteiden akkujen kestävyydessä on suuria eroja. Ikääntyneille
suunniteltujen rannekkeiden akkujen kesto on 1-2 vuorokautta, riippuen siitä, miten
tihein välein paikannustieto halutaan. Muissa paikannuslaitteissa luvataan yhdestä
vuorokaudesta jopa yhdeksään vuorokauteen kestoaikoja riippuen paikannustietojen
lähetystiheydestä ja muusta laitteen käytöstä.
Paikannuslaitteiden paikannustoiminto on melko hyvä ja varma monissa paikoissa,
mutta hyvin paljon laitteissa on vielä epävarmuuttakin. Laitteiden ominaisuudet
vaihtelevat jonkin verran. Vain yksi tuote täytti kaikki tärkeiden ominaisuuksien
kriteerit. Tässä hankkeessa ei ole tarkasteltu laitteiden vastaanottajajärjestelmiä,
vaikka niidenkin ominaisuudet saattaisivat olla merkittäviä tekijöitä vaikuttamassa
päätökseen tuotteen käyttöönotosta. Käyttöliittymistä ei löydy tietoa kovin helposti,
mutta tuotteenvalmistajilta tiedon pystyy saamaan henkilökohtaisella tapaamisella
parhaiten. Hankkeen käytössä olevista rajallisista aikaresursseista johtuen tähän ei
ollut mahdollisuutta.
Paikannuslaitteet voivat olla joissain tapauksissa hyvä turva muistisairaalle ja tuoda
mielenrauhaa omaisille, mutta vielä toistaiseksi ne ovat epävarmoja eivätkä
välttämättä sovellu muistisairaille kovin hyvin. Tämän vuoksi palveluntuottajan
kannattaa miettiä tarkkaan lähteekö ottamaan paikannuslaitetta palvelutuotteekseen
ja mitä asiakkaalle luvataan laitteen käyttövarmuudesta ym.
25
EasyGo Locator
Confienta Patron
Laipac S-911
Picotrack
3.2.4.
Kaatumishälyttimet
Toimintaperiaate
Kaatumishälytin laitetaan esim. henkilön taskuun. Kun henkilö kaatuu, hälyttää
kaatumishälytin automaattisesti haluttuun kännykkänumeroon. Vaatii SIM-kortin ja
ohjelmoinnin mihin numeroon hälytys menee.
Soveltuvuus muistisairaalle
Epävarmasti liikkuvalle ja kaatumisia kokeneelle muistisairaalle laite voi
alkuvaiheessa tuoda avun nopeasti paikalle kaatumisissa. Myöhäisemmässä
vaiheessa tuote ei välttämättä kuitenkaan sovellu muistisairaalle, sillä
kaatumishälyttimen on oltava koko ajan mukana, ja tätä muistisairas ei enää
myöhäisemmässä vaiheessa välttämättä muista ottaa mukaansa. Kaatumishälytin
pitäisi täten olla kiinnitettynä jokaiseen vaatteeseen, jonka muistisairas laittaa
päälleen, ja tämä tulee aivan liian hankalaksi ja kalliiksi.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Helppokäyttöinen
4. Paristojen kesto
5. Hälytys kännykkään
6. Testattu ikääntyneillä
7. Toimintasäde
26
Vertailu
Kaatumishälyttimiä löytyi muutama eri tuote. Hinta vaihtelee 295-388 välillä.
Toimintaperiaate on melko lailla sama. Laitteen soveltuvuus palvelutuotteeksi on
hieman kyseenalainen.
3.2.5.
Muut henkilöturvallisuutta lisäävät teknologiat
Näistä tuotteista löytyi vain yksi suoraan koteihin myytävä tuote, joten vertailua ei ole tehty.
Lisäksi usea turvapuhelinvalmistaja kertoo usean näistä laitteista olevan turvapuhelimen lisälaite,
mutta näitä ei siis pysty tilaamaan heiltä ilman heidän turvapuhelintaan. Alla mainittujen
tuotteiden hintahaitari vaihtelee tuotteesta riippuen 13,90 /kk – 295 €/tuote.
3.2.5.1.
Hälyttävä matto
Toimintaperiaate
Hälyttävä matto antaa äänimerkkihälytyksen
tai lähettää hälytyksen haluttuun kännykkään
kun matolle astutaan. Vaatii SIM-kortin ja
ohjelmoinnin mihin numeroon hälytys menee.
Mattohälytin hakulaitteella
Soveltuvuus muistisairaalle
Mattoa on käytetty jonkin verran muistisairaiden omaisten apuna ja palvelutaloissa
yöllisen karkailun estämiseksi, mutta kotona yksin asuvan tueksi matto ei välttämättä
tuo niin suurta apua. Mikäli kotona asuva muistisairas lähtee ovesta, saadaan matolla
kyllä tieto, että tämä on lähtenyt, mutta ei tiedetä, että mihin. Lisäksi osa matoista
hälyttää aina, kun matolle astutaan, jolloin väärien hälytysten määrä voi olla suuri,
ovella kurkkijoiden tapauksissa. Kotona asuvan yöllisen vuoteesta nousun
hälyttämiseksi matto voi toimia hyvin, mikäli tällainen tieto on tarpeellinen kotona
asumisen tueksi ja kaatuilun estämiseksi.
3.2.5.2.
Ovihälytin
Toimintaperiaate
Ovihälytin hälyttää silloin, kun ovi aukeaa tiettyyn aikaan tai
aina, kun ovi aukeaa. Hälytys äänihälytyksenä tai haluttuun
kännykkään. Vaatii SIM-kortin ja ohjelmoinnin mihin
numeroon hälytys menee.
Ovihälytin hakulaitteella
Soveltuvuus muistisairaalle
Ovihälytintä on käytetty jonkin verran muistisairaiden omaisten apuna apuna ja
palvelutaloissa yöllisen karkailun estämiseksi, mutta kotona yksin asuvan tueksi
ovihälytin ei välttämättä tuo niin suurta apua. Mikäli kotona asuva muistisairas
lähtee ovesta, saadaan ovihälyttimellä kyllä tieto, että tämä on lähtenyt, mutta ei
tiedetä, että mihin. Ovihälytin hälyttää aina, kun ovi aukeaa, jolloin väärien
hälytysten määrä voi olla suuri ovella kurkkijoiden tapauksissa.
27
3.2.5.3.
Vuodehälytin
Toimintaperiaate
Vuodehälytin on vuoteen patjan alle, sijauspatjan alle tai
lakanan alle laitettava ohut matto, joka hälyttää, kun vuoteesta
noustaan. Hälytys äänihälytyksenä tai kännykkään. Vaatii
SIM-kortin ja ohjelmoinnin mihin numeroon hälytys menee.
Soveltuvuus muistisairaalle
Vuodehälytintä on käytetty jonkin verran muistisairaiden
omaisten apuna ja palvelutaloissa yöllisen kaatuilun ja karkailun
Vuodehälytin
estämiseksi, mutta kotona yksin asuvan tueksi vuodehälytin ei
välttämättä tuo niin suurta apua. Mikäli kotona asuva muistisairas nousee vuoteesta,
saadaan tästä kyllä tieto, että tämä on noussut vuoteesta, mutta kaatumista tai
karkailua ei välttämättä ehditä estää. Lisäksi vuodehälytin hälyttää aina, kun
vuoteesta noustaan, jolloin väärien hälytysten määrä voi olla suuri, mikäli
muistisairas on levoton ja kulkee vuoteeseen ja pois paljon.
3.2.5.4.
Kameravalvonta
Toimintaperiaate
Kameravalvontaa tarjoaa useampi yritys koteihin, mutta lähinnä tällöin kyseessä on
kiinteistön valvontaan liittyvät näkökulmat. Hoivan näkökulmasta
kameravalvonnassa on vielä suuria eettisiä kysymyksiä, joiden vuoksi
kameravalvontaa ei ole suositeltu muistisairaiden kohdalla käyttöön otettaviksi. Elisa
tarjoaa Vahti-palvelua kenen tahansa otettavaksi, mikä tarkoittaa sitä, että esim.
perheen äiti pystyy palvelun avulla älypuhelimen tai tabletin kautta seuraamaan
kamerayhteydellä mitä kotona olevat lapset puuhailevat. Sama voisi toimia
omaishoitajan kohdalla, mutta eettinen kysymys itsemääräämisoikeudesta on
erittäin vahvasti tämän esteenä.
Soveltuvuus muistisairaalle
Muistisairaan kameravalvonnan kohdalla erittäin suuri kysymys on siitä, voidaanko
ihmistä valvoa kameravalvonnalla hänen siitä tietämättään tai ymmärtämättään.
Teknologiahankkeissa on saatu tulokseksi se, että tällaisen teknologian käyttöönotto
saattaa kuitenkin tuoda suuremmat hyödyt turvallisuudelle kuin mitä
itsemääräämisoikeuden menetys on. Mikäli muistisairas antaa luvan
kameravalvontaan silloin kun on vielä täydessä ymmärryksessä, voisi valvonta olla
mahdollinen, mutta mielen muuttuessa sairauden edetessä on jälleen edessä vaikea
eettinen kysymys siitä, onko oikein lopettaa valvonta silloin, kun sairaus on
aiheuttanut muutokset henkilön mielipiteissä. Kameravalvonta saattaa
myöhäisemmässä vaiheessa aiheuttaa muistisairaalle epäluuloja, ahdistusta ja
pelkoja, mikäli se tehdään näkyvästi tai hän ymmärtää asian vain ajoittain.
28
3.3.
Muistin ja arjen toimintojen tukeminen
3.3.1.
Sähköiset kalenterit
Toimintaperiaate
Sähköinen kalenteri on seinälle tai pöydälle asetettava laite, joka näyttää selkeillä
kirjaimilla ja numeroilla päivän ja kuukauden sekä vuorokaudenajan. Kalenteriin
voidaan asentaa oma kuva, ja mahdollisesti myös muistutuksia.
Soveltuvuus muistisairaille
Muistisairaalla vuorokausirytmi voi kääntyä päälaelleen ja ymmärrys vuorokauden
ajasta hämärtyä. Tämä voi aiheuttaa muistisairaalle itselleen sekä naapureille,
ystäville ja omaisille hämmentäviä tilanteita, jos muistisairas lähteekin yöaikaan
kauppaan, katsoo öisin kovalla äänellä olevaa televisiota, soittaa omaisille tms.
Sähköinen kalenteri voi auttaa pitkäänkin muistisairaan vuorokausirytmin
ylläpitämisessä, joten tuote soveltuu hyvin muistisairaalle. Paras tulos saadaan, kun
kalenteri otetaan varhain käyttöön. Mikäli kalenteri olisi muistisairaan tarpeisiin
muuntautuva, saataisiin sillä suurimmat hyödyt, esim. muistutukset sellaisilla äänillä,
jotka ovat muistisairaalle mieluisia eivätkä hämmennä häntä.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Suuri näyttö
4. Suuret näytön numerot ja kontrasti
5. Vuorokausiaika (aamu, päivä, ilta, yö)
6. Muistutukset
7. Mahdollisuus lisätä omia kuvia
8. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Muistisairaille suunniteltuja sähköisiä kalentereita löytyi yllättäen hyvin vähän.
Yksikään tuote ei täyttänyt tärkeiden ominaisuuksien listaa täysin, ja vain yksi pääsi
lähelle. Hinnat vaihtelevat 133-4338 välillä. Edullisin tuote ei näyttänyt
vuorokaudenaikaa, joten siitä ei ole muistisairaan vuorokausirytmin tukemiseksi apua.
Kalleinta ja halvinta tuotetta ei ole testattu ikääntyneillä. Ainoa ikääntyneille testattu
ja muistisairaille parhaiten sopiva tuote on vain yhden maahantuojan käsissä ja hinta
on sen vuoksi melko korkea.
29
Kalenterikello
Vuorokausikalenteri
3.3.2.
Muistuttavat dosetit
Toimintaperiaate
Muistuttavat dosetit ohjelmoidaan muistuttamaan oikeista lääkkeiden ottoajoista.
Dosetti ilmaisee hälytysmerkillä, kun on aika ottaa lääkkeet. Yhdessä mallissa tulee
painaa dosetin keskeltä kuittaus, että hälytys on huomioitu ja sen jälkeen avata
luukku ja ottaa lääkkeet. Seuraava annos kääntyy näkyviin vasta kun on aika ottaa
seuraavat lääkkeet. Mikäli lääkkeitä ei oteta, kääntyy dosetti tietyn ajan kuluessa
sellaiseen tilaan, ettei ottamatta jääneitä lääkkeitä pysty ottamaan. Tässä mallissa on
mahdollista saada ottamatta jääneiden lääkkeiden raportti ja hälytys omaan
kännykkään lääkkeiden ottoajasta. Toisessa mallissa lääkkeiden otto kuittaantuu sillä,
kun dosetti käännetään ympäri, jolloin dosetti tulkitsee lääkkeet otetuksi.
Yksinkertaisimmissa malleissa tulee vain hälytysääni lääkkeiden ottoaikana, mutta
mitään kuittausta tai kontrollia ei ole siitä, tulevatko lääkkeet otetuiksi.
Muistuttavien dosettien lisäksi pussilääkeannostelijaan on kehitteillä
muistutustoiminto, joka on tällä hetkellä vielä kliinisessä tutkimuksessa.
Pussilääkeannostelu toimii tällä hetkellä siten, että apteekki annostelee lääkkeet
päiväkohtaisiin annospusseihin, jonka asiakas ottaa itse muistaessaan oikeana
aikana. Kehitteillä on pussiannostelija, joka hälyttää, kun on aika ottaa lääkkeet ja
josta nappia painamalla saa oikean lääkepussin. Annostelija välittää tiedon
eteenpäin, jos lääkkeitä ei ole otettu oikeaan aikaan.
Soveltuvuus muistisairaille
Mikäli tuote otetaan varhain käyttöön, voi muistuttava dosetti olla hyödyllinen ja
jäädä pitkäkestoiseen muistiin. Kaikissa muistuttavissa doseteissa on ongelmana se,
ettei niihin voi laittaa omia muistutusääniä, vaan ne ovat teknisiä ääniä, kuten
piippauksia. Nämä voivat olla muistisairaalle hämmentäviä. Lisäksi tuotteet vaativat
muistamista, kuten sen, miten laite toimii ja mitä pitää tehdä silloin, kun laite
piippaa. Laite ei siis ohjaa itse itseään. Tämä voi tulla ongelmaksi muistisairaalla jo
varhaisessa vaiheessakin. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, tuleeko
pussilääkeannostelijaan toiminto, joka ohjaisi itse itseään, eli miten tuote soveltuu
30
muistisairaille. Yritys on itse arvioinut, ettei tuote sovellu vaikeasti muistisairaille,
mutta varhaisessa vaiheessa olevalle kyllä. Kaikki muistuttavat dosetit vaativat
ohjelmointia, jota muistisairas ei todennäköisesti kykene itse tekemään.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Lääkkeenottoajan näyttö tai ilmaisin (äänellä)
4. Suuret fontit ja kontrasti
5. Mahdollisuus laittaa omia muistutusääniä
6. Muistutukset omaan lankapuhelimeen tai kännykkään
7. Tiedon välittäminen esim. omaiselle lääkkeen jäädessä ottamatta
8. Testattu ikääntyneillä
9. Suuret lokerikot
10. Raportti otetuista ja ottamattomista lääkkeistä saatavilla helposti
11. Lukittava
12. Ohjaa käyttöään
13. Ei vaadi muistamista (tee näin niin saat lääkkeet)
14. Pariston kesto
Vertailu
Muistuttavia dosetteja löytyi useampia eri malleja. Lisäksi löytyy muistuttajia, jotka
muistuttavat lääkkeiden ottamisesta (näiden vertailu kohdassa Muistuttajat).
Hintahaitari on 24,90-205 euron välillä. Kalleimmat mallit ovat pidemmälle
kehitettyjä, ja niissä on erilaisia ominaisuuksia, mm. mahdollisuus lukita dosetti, joita
ei halvemmissa malleissa ole. Yksikään tuote ei täyttänyt täysin tärkeiden
ominaisuuksien kriteereitä.
Addoz
Careousel
31
3.3.3.
Muistuttimet
Toimintaperiaate
Muistuttimia on useita erilaisia. Pääperiaate on kuitenkin se, että laitteeseen
ohjelmoidaan muistutus, ja laite hälyttää haluttuna päivänä ja aikana, tai halutussa
muussa kohdassa. Hälytysäänet ovat yleensä teknisiä ääniä, kuten piippauksia. On
olemassa muistuttimia, joihin voidaan ohjelmoida vain yksi hälytys, ja toisessa
ääripäässä sellaisia muistuttimia, joihin voidaan ohjelmoida rajaton määrä
muistutuksia. Esimerkkinä yhden muistutuksen laitteen voi liittää oven suuhun, ja
kun henkilö tulee laitteen lähelle, laite voi sanoa omaisen äänellä ”Älä lähde ulos”.
Toisaalta voidaan saada kalenteriominaisuuksilla toimiva, seinälle laitettava
kosketusnäytöllinen laite, jossa on kaikki muistutukset kuukauden tai pidemmältä
ajalta. Laitteita on hyvin monen mallisia ja hälytyksen kuittaus vaihtelee myös
laitekohtaisesti. Laitteet vaativat aina ohjelmoinnin. Lisäksi on olemassa
puhelinmuistutuspalvelu, joka toimii siten, että henkilön omaan puhelimeen tulee
soitto, johon vastatessa kuuluu esim. omaisen tekemä nauhoite muistettavasta
asiasta.
Soveltuvuus muistisairaille
Muistisairauden varhaisessa vaiheessa muistuttimet voivat tuoda avun
muistamiseen, mutta myöhäisemmässä vaiheessa ne voivat aiheuttaa sekavuutta,
epäluuloja, pelkoja ja ahdistusta. Mikäli tuote saadaan juuri asiakkaalle soveltuvaksi
ja hänen äänimaailmaansa sopivaksi, voi tuotteesta olla apua hyvin pitkään.
Muistuttimet vaativat aina ohjelmoinnin, jota muistisairas ei todennäköisesti pysty
tekemään itse. Lisäksi osa laitteista vaatii muistamista, esim. tulee painaa nappia,
jotta hälytys loppuisi. Tämä saattaa olla hankalaa muistisairaalle.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Helppokäyttöinen, ohjaa itse itseään
4. Mahdollisuus lisätä omia muistutusääniä, esim. omaisten nauhoite
5. Kuuluva ääni
6. Pariston kesto
7. Muistutusten määrä
8. Testattu ikääntyneillä
Vertailu
Muistuttimia on monenlaisia, joten niistä on
mahdollisuus löytää kullekin henkilölle sopiva malli.
Hintahaitari on hyvin laaja riippuen ominaisuuksista,
0,18 €/tapahtuma - 1982 €/laite. Kaikkia tuotteita
ei ole testattu ikääntyneillä tai muistisairailla, joten
soveltuvuus ei ole itsestäänselvyys hyvistä
ominaisuuksista huolimatta.
Mem-x
32
3.3.4.
Esineiden paikannus
Toimintaperiaate
Esineiden paikantaja on laite, joka kiinnitetään esineeseen. Kun esine halutaan
löytää, painetaan nappia ohjaimesta, jolloin esineessä oleva paikantaja alkaa piipata.
Soveltuvuus muistisairaalle
Varhaisessa vaiheessa laitteesta saattaa olla hyötyä muistisairaalle. Ongelmana on
se, että kaikkiin esineisiin, joita muistisairas saattaa hävittää, tulisi olla paikantaja.
Yleensä yhdessä ohjaimessa on kolme paikantajaa, joten tämä rajaa esineiden
määrän, muutoin tulee ottaa uusi ohjain käyttöön, mikä voi olla sekavaa.
Myöhäisemmässä vaiheessa paikantajan käyttö ei välttämättä enää onnistu.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Helppokäyttöinen
4. Kuuluva ääni
5. Pariston kesto
6. Testattu ikääntyneillä
7. Pitkä signaalin kantama
Doro Memory Plus
Vertailu
Paikantajia löytyi useampi malli, mutta toimintaperiaate näissä on kutakuinkin sama.
Hintahaitari vaihtelee 12,45-49,95 euron välillä. Tuote soveltuu hyvin
palvelutuotteeksi ikääntyneille ja varhaisen vaiheen muistisairaille, sillä
toimintaperiaate on yksinkertainen. Paikantaja ei kuitenkaan auta, mikäli kadonnut
esine on kantaman ulkopuolella, ja kantama on laitteissa 25-30 metriä. Kotioloissa
paikantaja toimii melko hyvin.
3.3.5.
Muut muistia ja arjen toimintoja tukevat teknologiat
Näistä tuotteista löytyi vain yksi tuote, joten niistä ei ole tehty vertailua tai tärkeiden
ominaisuuksien listaa. Alla mainittujen tuotteiden hintahaitari vaihtelee tuotteesta riippuen 454500 euron välillä.
3.3.5.1.
Puhuva kello
Toimintaperiaate
Puhuva kello kertoo kellonajan, kun nappia painetaan.
Soveltuvuus muistisairaalle
Puhuva kello soveltuu heikkonäköisille muistisairaille samoin kuin muillekin
ikääntyneille. Myöhäisemmässä vaiheessa puhuvan kellon toimintaperiaate voi
33
unohtua, mutta varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa voi jäädä pitkäkestoiseen
muistiin. Puhuvaa kelloa löytyy pöytä- ja rannekellomallina.
Puhuva rannekello
3.3.5.2.
Puhuva pöytäkello heikosti näkeville
Hälyttävä rannekello
Toimintaperiaate
Rannekelloon voidaan ohjelmoida hälytyksiä haluttuihin aikoihin. Ohjelmoituna
aikana rannekello antaa äänihälytyksen. Äänet ovat usein teknisiä ääniä, kuten
piippauksia. Hälytys kuitataan painamalla nappia rannekellosta. Vaatii ohjelmoinnin.
Soveltuvuus muistisairaalle
Varhaisessa vaiheessa hälyttävä rannekello voi olla hyvä apu muistisairaalle, kun hän
vielä ymmärtää mitä hälytys tarkoittaa ja osaa kuitata hälytyksen pois. Mikäli
muistisairas oppii esimerkiksi ottamaan lääkkeet aina kun rannekello hälyttää, voi
hälyttävä rannekello auttaa lääkkeiden oton muistamisessa huomattavasti.
Myöhäisemmässä vaiheessa rannekellosta ei välttämättä ole enää apua, mikäli
muistisairas ei enää ymmärrä mitä piippaus tarkoittaa eikä osaa painaa hälytystä
pois. Piippaus voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoja.
3.3.5.3.
Puhuva valokuva-albumi
Toimintaperiaate
Puhuvaan valokuva-albumiin voi ladata puheella tiedot kuvasta, ja puhe kuuluu
kunkin kuvan kohdalla nappia painamalla. Vaatii ohjelmoinnin ja puheen
nauhoittamisen.
Soveltuvuus muistisairaalle
Varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa voi soveltua hyvin muistisairaille,
myöhäisemmässä vaiheessa voi aiheuttaa epäluuloja, pelkoja ja ahdistusta, mikäli ei
enää ymmärretä, kuka puhuu, kun nappia painaa, tai miksei ketään henkilöä näy
puheen aikana.
34
3.3.5.4.
Paro-hyljerobotti
Toimintaperiaate
Hyljerobotti liikkuu ja ääntelee kuin oikea eläin.
Se on pehmoinen ja suloisen näköinen. Robotin
tarkoituksena on aktivoida, antaa virikkeitä ja luoda
turvallisuuden tunnetta eri-ikäisissä henkilöissä, joilla
on fyysisiä ja henkisiä toiminnan vajavuuksia. Robotti
reagoi ääniin ja oppii tuntemaan omistajansa äänen.
Soveltuvuus muistisairaille
Robotti voi toimia muistisairaalla rauhoittavana elementtinä, joka saattaa vähentää
ahdistusta ja lisätä aktiivisuutta ja vuorovaikutusta. Tuote on käytössä Suomessa
vanhusten palvelukeskuksissa ja palvelutaloissa. Tuotteen käytön leviämisen esteenä
on korkea hinta.
3.3.5.5.
Ruoka-automaatti
Toimintaperiaate
Ruoka-automaatti on laite, jossa on sisällä sekä pakastetut ruoka-annokset, että uuni,
jossa ruoka lämpiää oikeaan lämpötilaan. Pakastinosa on normaalin pienen
kaappipakastimen kokoinen ja uuni sen päällä oleva, noin mikron kokoinen laite. Kun
henkilö haluaa ruokailla, ottaa hän valmiin annosaterian pakastimesta, laittaa sen
uuniin ja ruoan valmistuttua uuni ilmoittaa puheella valmistumisesta. Uuni tunnistaa
mikä ruoka on kyseessä ja osaa valmistaa sen oikein. Uuni sammuu itsekseen, kun
ruoka on valmis. Kuuman aterian käsittelyä varten laitteen mukana tulevat siihen
tarkoitetut pihdit. Kuukauden ruokalistalla on 20 pääruokaa ja 10 jälkiruokaa, ja
täyttöpalvelu käy säännöllisesti täyttämässä automaatin.
Soveltuvuus muistisairaalle
Tuote saattaa soveltua muistisairaalle varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa,
mutta myöhäisemmässä vaiheessa laitteen käyttö on todennäköisesti liian
monimutkaista. Laite ei ohjaa itse itseään, vaan sen käyttö vaatii muistia.
3.3.5.6.
Muistelupalvelu
Toimintaperiaate
Yksi yritys tarjoaa muistelu – ja elämäntarinapalvelua, joka on suunnattu siihen, että
esim. ikääntyneen omainen, joka osaa käyttää tietokonetta, voi koota henkilön
elämäntarinan ja historian ohjelmalle. Ohjelmaan voidaan laittaa tekstiä, kuvia,
äänitteitä ja videokuvaa. Ohjelmistossa on valmis pohja, johon nämä kootaan.
Ilmaiseksi saa sellaisen palvelun, jossa tarina jaetaan avoimesti kaikille, maksullinen
on palvelu, jonka haluaa rakentaa vain itselleen.
35
Soveltuvuus muistisairaille
Muistisairas hyötyy erittäin paljon muistelu- ja elämäntarinapalvelusta, mikäli
tällaisen keräämiseen käytetään aikaa ja vaivaa. Muistelu auttaa aktivoimaan
muistisairasta, tuo hänelle onnistumisen tunteita, auttaa hänen identiteettinsä
ylläpitämisessä ja antaa hänelle tunteen arvokkuudesta.
3.3.5.7.
Muistelutikku (”Tikutus”)
Toimintaperiaate
Tikutus-hanke on Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin yhteishanke, jonka
avulla luodaan muistelutikkua. Tarkoituksena on saada muistot ja kiinnostuksen
kohteet, kuten esim. valokuvat tallennettua muistitikulle. Materiaalin voi tallentaa
puheena, videoita tai skannattuina dokumentteina. Hankkeessa rakennetaan
pohjaa/toimintaympäristöä, johon on helppo koota erilaisia asioita. Hanke on
parhaillaan menossa ja päättyy 31.12.2014.
Soveltuvuus muistisairaille
Muistitikkuun pätee edellisessä kohdassa Muistelupalvelu mainitut asiat
3.4. Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden
vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen
3.4.1.
Helppokäyttöiset lankapuhelimet
Toimintaperiaate
Helppokäyttöiset lankapuhelimet on suunniteltu nimenomaan ikääntyneille.
Tavallinen lankapuhelin saattaa olla ikääntyneelle hankala esim. heikentyneen näön
ja kuulon vuoksi. Helppokäyttölankapuhelimissa nämä asiat on otettu huomioon,
mm. suurina painonappeina, pikanäppäiminä, joissa lukee henkilön nimi tai jonka
vieressä on kuva , äänenvoimakkuuden säätömahdollisuutena sekä
kuulolaiteyhteensopivuutena.
Soveltuvuus muistisairaille
Lankapuhelin on ikääntyneille se tutuin kommunikaatioväline. Usein lankapuhelinta
osataan käyttää melko pitkään. Helppokäyttöpuhelimet tukevat puhelimen käyttöä
pidempään, joten ne soveltuvat muistisairaille niin kauan kuin tämä osaa käyttää
puhelinta ylipäätään.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Suuret näppäimet
4. Muistamista helpottavat kuvakkeet
36
5. Lankapuhelin/gsm-puhelin
6. Testattu ikääntyneillä
7. Pikavalinnat
Vertailu
Helppokäyttöisiä lankapuhelimia on muutamia. Näiden hinta vaihtelee 21,50-104,90
euron välillä. Kalliimmat puhelimet ovat pidemmälle vietyjä ja soveltuvat
muistisairaille paremmin mm. pikavalintojen osalta. Vain yksi tuote täytti tärkeiden
ominaisuuksien kriteerit.
Doro Memory Plus
3.4.2.
Helppokäyttöiset kännykät
Toimintaperiaate
Ikääntyneille suunnitellut helppokäyttöiset kännykät ovat yleensä ottaen varusteltu
suurilla näppäimillä, selkeällä näytöllä ja yksikertaisella sovelluksella.
Soveltuvuus muistisairaille
Muistisairas saattaa oppia kännykän käytön, mikäli se on otettu varhaisessa
vaiheessa käyttöön. Myöhemmin kännykän käytön oppiminen ei todennäköisesti tule
onnistumaan. Ikääntyneet vierastavat uusia teknologisia laitteita nuoria enemmän,
joten muistisairaalla käytön esteenä voi olla myös ennakkoluuloisuus vierasta laitetta
kohtaan. Helppokäyttökännyköistä löytyy hyvin yksinkertainen versio, jossa
soittaminen tapahtuu pikakuvakkeilla, joissa on henkilön nimi, ja tämä saattaa
soveltua muistisairaalle parhaiten. Monissa kännyköissä on myös sos-hälytysnappi,
mikä voi tuoda turvaa muistisairaalle, vaikka hän ei osaisi kännykkää juuri muuten
käyttääkään.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Suuret näppäimet
4. Suuret näytön numerot
5. Akun kesto/ valmiusaika tunteja
6. Vähän toimintoja
7. Pikavalinnat
8. Voimakkaat äänet
9. Sos-turvapainike
37
Doro Handle Plus
Vertailu
Helppokäyttöisiä kännyköitä löytyy useita erilaisia. Osassa ovat normaalit kännykän
toiminnot, osassa vain muutama pikanäppäin. Lisäksi löytyy puhelimeen ladattava
apunappitoiminto-ohjelma, mutta tämä toimii vain rajoitetuissa puhelinmalleissa.
Kaksi mallia täytti kaikki tärkeiden ominaisuuksien kriteerit. Kännyköissä hinta
vaihtelee 99-340 euron välillä, sovelluksessa kuukausimaksu, joka vaihtelee 9-13
euron välillä.
3.4.3.
Interaktiiviset järjestelmät
Toimintaperiaate
Interaktiivisella järjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, joka on kaksisuuntainen.
Tällainen voi olla esimerkiksi tablettitietokone, joka on ikääntyneen kotona, jonka
kautta hän voi olla yhteydessä esimerkiksi omaisiin, hoitajaan tai ystäviin. Useita
sovelluksia on kehitetty myös siihen, että henkilö voi osallistua vaikkapa
jumppatuokioon, joka on ohjattu esim. toimintakeskuksesta. Myös pelejä ja
ajankohtaisia asioita voi useasta sovelluksesta pelata ja seurata. Kaikki sovellukset
vaativat ohjelmointia, koordinointitahon ja opettelua.
Soveltuvuus muistisairaille
Muistisairas saattaa oppia järjestelmän käytön mikäli se otetaan käyttöön
varhaisessa vaiheessa ja henkilö kokee järjestelmästä olevan selvää hyötyä hänelle.
Sovelluksia ei ole tällä hetkellä suunniteltu nimenomaan muistisairaille, joten
soveltuvuus tarkemmin on epävarmaa. Muistisairas hyötyy aktivoivasta ja
kiinnostuksen herättävästä interaktiivisesta järjestelmästä, joka mahdollistaa
yhteydenpidon muihin ja joka ohjaa itse itseään. Suurin hyöty saadaan mikäli
sovellukseen saadaan muistutukset, vuorokaudenaika sekä kello, ja ohjelma voi
toimia muistelun apuna.
Tärkeät ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus
3. Suuri näyttö
4. Helppokäyttöinen ja selkeä ohjelmisto
5. Saa yhteyden omaisiin
6. Saa yhteyden hoitajiin/lääkäriin/muihin tahoihin
7. Mahdollisuus osallistua ryhmätoimintoihin
8. Testattu ikääntyneillä
9. Kosketusnäyttö tai omalla tv:n kaukosäätimellä toimiva
10. 1. Toimii olemassa olevassa tv:ssä 2. Tarvitsee uuden laitteen
11. Internetin kautta toimiva
12. Muistutukset, kalenteri, vuorokausiaika, kello
13. Mahdollisuus lisätä omia kuvia, musiikkia ym.
38
Vertailu
Interaktiivisia sovelluksia on syntynyt muutaman viime vuoden aikana useampia ja
niitä on kehitelty aktiivisesti. Hintataso vaihtelee riippuen siitä, onko laite hankittava
ohjelman mukana vai ei. Kaikissa on pääsääntöisesti mahdollisuus vuokrata laite tai
ostaa osamaksulla, sovellusvuokra on yleensä kuukausittainen. Ohjelmat toimivat
pilvi-palvelussa, joten palveluntuottaja ei tarvitse omaa palvelinta ohjelmalle. Yksi
sovellus on tällä hetkellä vielä ilmainen kuluttajille, mutta tähän on tulossa muutos.
Muutoin hinnat vaihtelevat vuokratessa 30-133 euron välillä. Ostovaihtoehdoissa
hinnat vaihtelevat 499-1750 euroon. Kaikki sovellukset eivät ole mahdollisia ostaa
suoraan yksityishenkilönä, vaan osa on suunnattu organisaatioille ja kunnille.
Ikääntyneet ovat olleet jonkin verran mukana kehittämässä tuotteita.
Smartvisio
Arcticare
3.4.4.
Helppokäyttötietokone
Tästä löytyi vain yksi toimittaja, joten vertailua ei ole tehty.
Toimintaperiaate
Yksinkertainen ohjelmisto, jonka voi asentaa pöytätietokoneeseen, kannettavaan tai
kosketusnäyttötietokoneeseen. Asennuksen voi tehdä itse tai tilata valmiin koneen.
Kotiin kuljetus, koulutus, asennus ja huolto ovat myös saatavilla. Kokonaisvaltainen
paketti, jonka avulla ikääntynyt voi käyttää tietokonetta helposti.
Soveltuvuus muistisairaalle
Varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa muistisairas
voi oppia tietokoneen käytön, mutta myöhäisemmässä
vaiheessa helppokäyttöohjelmakin saattaa olla liian
monimutkainen. Ohjelmisto ei ohjaa itse itseään, vaan
se vaatii muistamista. Muistisairaalle kosketusnäytöllisellä tietokoneella olevat helppokäyttöiset ja
itse itseään ohjaavat ohjelmat ja pelit voivat toimia
hyvin, mikäli ne rakennetaan muistisairaille sopiviksi.
39
Seniori-Pc
3.4.5.
Sovellukset älypuhelimiin
Älypuhelimiin on tehty ikääntyneille sopivia sovelluksia jonkin verran. Älypuhelimet ovat
ikääntyneille helppoja sen vuoksi, että niissä on suuri kosketusnäyttö. Vaikeuden tuo se, että
ikääntyneet vierastavat älypuhelimia eivätkä osaa käyttää niitä, puhelinten logiikka on vieras.
Helppokäyttösovellukset pyrkivät ratkaisemaan sitä ongelmaa etteivät ikääntyneet osaa käyttää
älypuhelinta. Lääkemuistutusohjelma auttaa muistamaan lääkkeet oikeaan aikaan, ja muutkin
muistutukset saadaan puhelimeen helposti. Omat terveystiedot voi kerätä terveyssovellukseen,
johon voi liittää painon, verenpaineen ym. seurannan. Valokuvasovellukseen voi kerätä koko
perheen kuvia ja kommentoida niitä. Ikääntyneille sopivia, helppoja pelejäkin on jo olemassa, jotka
aktivoivat ja virkistävät ikääntynyttä.
Sovelluksia siis on olemassa, mutta ikääntyneet eivät niiden olemassaolosta tiedä, eivätkä osaa
vielä käyttää. Älypuhelinten käyttöönotto ikääntyneelle vaatii ohjausta, opetusta, neuvontaa ja
jatkuvaa tukea. Älypuhelimet saattavat olla liian vieraita muistisairaille. Varhaisessa vaiheessa
käyttöönotettaessa muistisairas saattaa oppia älypuhelimen ja sen helppokäyttösovellusten
käytön. Osalla sovellusten toimittajista on vain englanninkieliset sivut, mikä voi vaikuttaa
ostohalukkuuteen ikääntyneillä.
LivLiv helppokäyttösovellus
Mubik musiikillinen palapeli
4. PALAUTE TEKNOLOGIAYRITYKSILLE
Huomiota tässä selvityksessä kiinnitti se, että useista tuotteista oli hyvin huonosti perustiedot
saatavilla. Lähes kaikista tuotteista oli laitettava lisäkyselyjä kaikkien tietojen saamiseksi. Lisäksi
tuotteita ei ollut testattu ikääntyneillä kuin murto-osassa tapauksia. Ikääntyneitä ei ole useinkaan
osallistettu tuotekehitykseen.
Hyvinvointiteknologia ei ole levinnyt käytäntöön siinä laajuudessa kuin olisi voinut ajatella.
Osasyynä on teknologian epävarmuus ja kalleus, mutta osaksi syynä on myös tietämättömyys
teknologian olemassaolosta. Yritysten kannattaisikin panostaa ikääntyneiden osallistamiseen
tuotekehityksessä tärkeänä osana tuotteiden myynnin edistämistä.
40
5. MUISTISAIRAIDEN OSALLISTAMINEN
Yksi suurista asioista teknologian käyttöönotossa on saada muistisairas hyväksymään teknologia,
ja se, että omaiset ovat perillä asiasta. Molempien on myös koettava teknologia turvallisena.
Tämän vuoksi sekä muistisairaan että hänen omaistensa osallistaminen koko prosessiin on
tärkeää. Osallistamisen tärkeys on tullut esiin useissa hankkeissa.
Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten muistisairas ja hänen omaisensa voitaisiin
osallistaa prosessiin. Keskustelussa Päijät-Hämeen muistiyhdistyksen työntekijöiden kanssa sama
asia tuli myös voimakkaasti esille. Tämän vuoksi sovittiin, että tehdään pienimuotoinen kysely
teknologiasta muistiyhdistyksen ryhmissä kävijöille.
Seuraava kysely lähetettiin muistiyhdistyksen työntekijöille:
Johdanto: Uusimmasta hyvinvointiteknologiasta on ajateltu olevan apua ja tukea muistihäiriöisille
ja muistisairaille heidän kotona asumisen tukemisessaan. Harjulan Setlementti on kartoittamassa
mitä kaikkea teknologiaa on olemassa, ja miten sitä voitaisiin saada kodeissa asuville
muistisairaille käyttöön.
Kysymykset:
1. Oletko kuullut seuraavista teknologisista tuotteista:
- Liesivahti
- Liesihälytin
- Hämäräkytkin yövalo
- Liiketunnistava yövalo
- Turvapuhelin
- Hyvinvointiranneke
- Helppokäyttöinen kännykkä, jossa sos-nappi ja paikannus
- Henkilöpaikannin
- Muistutin
- Vuorokausikalenteri
- Kännykällä toimiva sähkölukko oveen
- Muistuttava lääkedosetti eli lääkeannostelija
- Helppokäyttöinen kosketusnäytöllä toimiva kuvayhteydenpitoväline omaisiin, ystäviin ja hoitajiin,
joka toimii myös kalenterina ja muistuttajana, valokuva-albumina ja viihdekeskuksena (pelit, esim.
pasianssi)
2. Tarvitsetko jotain tuotetta tällä hetkellä tai voisitko mahdollisesti tarvita tulevaisuudessa? Jos
tarvitset tai voisit kuvitella tarvitsevasi, niin mitä tuotteita?
3. Miten haluaisit olla vaikuttamassa niihin tuotteisiin, joita käyttöösi otetaan? Haluaisitko olla
valitsemassa tuotetta itse vai luotatko siihen, että esim. hoitoalan ammattilainen osaa valita juuri
sinulle sopivan tuotteen?
4. Mitkä asiat ovat tärkeimpiä teknologisen laitteen käyttöönottoa harkittaessa?
Esim. Hinta, selkeys, helppokäyttöisyys, oma tarve, se, että tuote on kaunis, se, että tuote on
huomaamaton, se, että tuote on juuri minulle sopiva)
5. Minkä verran laite voisi maksaa? Vuokraisitko vai ostaisitko laitteen. mieluummin?
41
Kyselyyn vastasi 10 henkilöä yhden viikon aikana muistiyhdistyksen ryhmissä. Ikähaarukka oli 5575 v. ja kaikki olivat muistisairaita.
Vastauksista ilmeni seuraavaa:
• Kaikista muista oli kuultu, paitsi muistuttimesta, vuorokausikalenterista ja
kuvayhteydenpitovälineestä.
• Pohdintaa siitä, että uunivahti voisi olla hyvä olla vakiona kaikissa helloissa.
Kuvayhteydenpito koettiin mielenkiintoiseksi, samoin kuin hälyttävä dosetti, varsinkin
yksinasuvien kohdalla.
• Sairastuneen pitäisi olla ehdottomasti itse mukana valitsemassa tuotetta, että demokratia
toteutuu, tämä koettiin erittäin voimakkaasti.
• Tuotteilla pitäisi olla tarpeeksi pitkä koeaikakäyttö, että pystyy omaksumaan ja
testaamaan. Laitteissa tärkeää on yksinkertaisuus, ja henkilökohtainen ohjaus, neuvonta ja
tarpeen mukaan puhelintuki koettiin tärkeäksi. Laitteiden suunnittelun pitäisi tapahtua
ehdottomasti käyttäjäryhmän kanssa yhdessä.
• Toivomus laitteiden maksuttomuudesta tuli esille, mutta mikäli tuotteet ovat maksullisia,
niin vuokraus on ehkä parempi. Tämä riippuu kuitenkin laitteen hinnasta. Palveluseteliä
ehdotettiin laitteiden vuokrauksen tueksi.
Kysely oli hyvin pienimuotoinen eikä vastaajien perustietoja ole tiedossa, joten kysely antaa vain
ylimalkaisen kuvan vastaajien mielipiteistä. Vastauksista kuitenkin ilmenee se, että muistisairaat
haluavat olla itse vaikuttamassa teknologiaan, mieluusti jo sen suunnitteluvaiheessa.
Osallistaminen onnistuu usealla eri tavalla, mutta parhaimmaksi muistisairas kokee
henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan. Muistisairaan mielipiteen kysyminen ja sen
arvostaminen ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. Nämä asiat ovat tulleet esille mm. KÄKÄTEhankkeen seminaarissa Hopeamarkkinoilla 8.11.2013.
6. VERKOSTO
Yhtenä hankkeen tavoitteena oli synnyttää ja ylläpitää kumppanusverkosto kehittämään erityisesti
muistisairaiden kotona asumista ja kotihoitoa teknologian avulla. Hankkeessa lähdettiin aluksi
kartoittamaan erilaisia ikääntyneiden palveluiden ympärillä toimivien verkostojen nykytilaa. Aluksi
kartoitettiin hankkeita, joissa on luotu verkostoja muistisairaiden palveluiden ympärille PäijätHämeessä:
•
Alueellinen Dementiakeskushanke 2003-2004: kuntien yhteistyöhanke, jossa mukana myös
Diakoniasäätiö ja Päijät-Hämeen dementiayhdistys, mutta ei muita kolmannen sektorin tai
yksityisiä toimijoita. Toimijat-luettelossa on mainittu myös järjestöt, mutta ei näiden roolia
hankkeessa. Myöhemmin perustettiin Hoidon tukiyksikkö- ja päivätoimintatyöryhmä, jossa
edustukset kolmannen sektorin toimijoilta: Harjulan Setlementistä, Lahden
Lähimmäispalvelusta, Päijät-Hämeen omaiset ja läheiset ry:stä, Huili ry:stä (Muistirätinkiprojekti), Päijät-Hämeen dementiayhdistyksestä, Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen
kehitys ry:stä(Palvelu-Santra), Lahden Diakoniasäätiön kotihoidosta, Lahden
seurakuntyhtymästä. Lisäksi mukana kuntien, Verson ja LAMKin toimijat. Työryhmän
42
•
•
•
tarkoituksena oli parantaa dementiatyön toimijoiden verkostoitumista. Kolmannen
sektorin toimijat pyrkivät tekemään yhteistyötä hankehakemusten osalta, jotta voitiin
välttää päällekkäisyyksiä. Konkreettisena tuloksena yhteistyöstä syntyi Muistipäivä, joka
järjestetään edelleen Harjulassa joka syksy, ja jossa eri kolmannen sektorin toimijat ja
yritykset ovat esillä. Yhteistyö nähtiin hankkeessa erittäin tärkeänä, ja sitä toivottiin
jatkettavan esim. Verson tai jonkin neutraalin tahon vetämänä, mutta tämä toiminta ei ole
jatkunut. Hankkeen tarjoamat ilmaiset koulutukset olivat erittäin tärkeitä alueen toimijoille
ja niitä toivottiin säännöllisesti jatkossakin. Näitä maksuttomia koulutuksia ei ole jatkettu.
Muistihäiriöpotilaan alueellisen asiantuntijaverkoston luominen-hanke 2005-2006, PäijätHämeen kaikkiin kuntiin koulutettiin muistihoitajat, vain kuntien hanke.
Muistiluotsi, alueellinen dementiatyön asiantuntija- ja tukikeskushanke (2007-2011),
Muistiliiton valtakunnallinen hanke, joka jatkuu RAY:n kohdennetulla toimintaavustuksella. Ohjelman tavoitteena oli muodostaa Suomen jokaiseen maakuntaan
asiantuntija- ja tukikeskus, johon alueiden muisti/dementiayhdistysten vapaaehtois-,
kehittämis-, ja palvelutoiminta linkittyy. Päijät-Hämeen Muistiluotsi on sitoutunut
valtakunnallisen verkoston laatulupaukseen, jossa pyritään maakunnallisesti varmistamaan
muistisairaiden ja heidän perheidensä riittävä tiedonsaanti muistisairauksista. Lisäksi heille
annetaan ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista palvelu- ja tukimuodoista sekä annetaan
mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Päijät-Hämeen Muistiluotsin toimintaan
kuuluu asiakastyö (ohjaus ja neuvonta), vapaaehtois- ja vertaistoiminta, verkottuminen ja
yhteistyö, tiedon levitys. Ei tietoa minkälaista verkostoitumista muistiluotsi-toiminnassa on
tehty, selvitetään asiaa, sovittu yhteinen palaveri.
Päijät-Hämeen Dementiahoidon kehittämisyksikkö-hanke ”Pääsky” 18.9.2007 –
30.9.2009+1.10.2009 – 31.10.2011 oli Väli-Suomen Ikäkaste -hankkeen osahanke ja se
kansalliseen Kaste-ohjelmaan. Päijät-Hämeen alueen kuntien ja kuntayhtymien hanke,
mukana kolmannen sektorin toimijoista vain Päijät-Hämeen dementiayhdistys. Hankkeen
tavoitteina olivat ”kehittää yhdenmukainen toimintamalli Päijät-Hämeeseen dementian
diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen koordinointiin,
kehittää moniammatillinen työtapa eriasteisten ja eri syistä aiheutuvien dementioiden
tutkimiseen, hoitoon ja kuntoutukseen, lisätä alueella osaamista dementiasta ja sen
ennaltaehkäisystä, muodostaa pysyvä seudullinen kehittämisyksikkö, jonne ohjataan
alueellisesti haasteellisten ja harvinaisten asiakastapausten hoito ja josta konsultoidaan
työntekijöitä ja omaishoitajia dementiaan liittyvissä asioissa sekä arvioida kehitettävän
toimintamallin ja työtapojen soveltuvuutta, juurtumista sekä vaikuttavuutta
palvelujärjestelmässä”. Hankkeessa luotu muistihoitajaverkosto toimii edelleen kuntien
välillä ja Lahteen on perustettu geriatrinen keskus, joka palvelee lahtelaisia. Hankkeessa
koulutettiin kuntien työntekijöitä, mutta ei yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.
Toisen vaiheen loppuraporttia ei löydy netistä, joten verkostoitumista vaikea arvioida,
mutta hanke oli joka tapauksessa kuntien hanke eikä siinä ollut kolmatta sektoria tai
yksityisiä tahoja mukana juurikaan.
Näiden hankkeiden lisäksi Lahden kaupunki on kutsunut eri tahoja yhteen ikääntyneiden
hyvinvointisuunnitelman laatimisen puitteissa.
Hankkeessa havaittiin, ettei muistisairaiden ja teknologian ympärille ole muodostunut verkostoa.
Tämän vuoksi alettiin kartoittaa eri tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita mahdollisesta
jatkohankkeesta yhteistyössä Harjulan kanssa. Ohjausryhmässä olevat tahot ovat olleet alun perin
43
mukana verkostossa. Nämä tahot ovat Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu,
Lahden Vanhusten Asuntosäätiö, Miina Sillanpään säätiö ja tuotekehitysyritys C-Advice Oy.
Lahden kaupungilla on meneillään Kotiin tuotavien palveluiden uusi aika-hanke, jossa kehitetään
kotihoidon työskentelytapoja teknologian avulla, lähinnä sähköisen avaimettoman
lukkojärjestelmän sekä mobiilin asiakashallintajärjestelmän kautta. Hanke piti teknologiatyöpajan
kesän alussa, jossa muutamat teknologiayritykset esittelivät tuotteitaan. Kaupungilla on ajatuksia
uudesta hankkeesta. Talousarvio 2014 -kirjassa mainitaan seuraavaa: ” Uutena hankkeena
aloitetaan ”Uusi teknologia kotihoidon tueksi” -hanke, jonka tarkoituksena on kehittää
teknologiaratkaisuja erityisesti muistisairaiden kotona asumisen tueksi.” Tämän vuoksi Lahden
kaupunki on kutsuttu mukaan verkostoon, jotta vältettäisiin päällekkäisiä hankkeita ja saataisiin
synergiaetuja molemmin puolin.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verso
ovat tehneet pitkään yhteistyötä mm. InnoElli Senior-hankkeen aikana muistisairaiden
teknologiahankkeiden yhteydessä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut Älykotihankkeessa hyvinvointiteknologian kanssa tekemisissä. Tämän vuoksi nämä tahot kutsuttiin
yhteiseen palaveriin, jossa kehiteltiin ajatusta siitä, voitaisiinko saada yhteinen hanke aikaiseksi.
Palaverin tuloksena päätettiin pitää työpajapäivä, johon kutsuttaisiin laajasti eri tahoja. Näitä ovat
ohjausryhmän ja palaveriin osallistuneiden tahojen lisäksi Päijät-Hämeen muistiyhdistys,
Peruspalvelukeskus Aava, liikelaitos Oiva sekä Heinolan kaupunki. Työpajapäivä päädyttiin
pitämään 17.12., sillä se sopi useimmille tahoille projektipäällikön lähetettyä kyselyn sopivasta
päivästä.
Työpajapäivän tarkoituksena oli löytää yhteinen näkemys siitä, minkälaista hanketta lähdettäisiin
yhdessä viemään eteenpäin ja millä rahoituksella. Työpajapäivä pidettiin 17.12. ja sinne osallistui
17 henkilöä. Edustettuina tahoina olivat Harjulan Setlementti, Lahden kaupunki, Oivaperuspalvelukeskus, Osaamiskeskus Verso, C-Advice Oy, Miina Sillanpään säätiö, Lappeenrannan
teknillinen yliopisto, Päijät-Hämeen muistiyhdistys, Helsingin Yliopiston kehittämiskeskus Palmenia
ja Lahden ammattikorkeakoulu.
Työpajapäivän aikana syntyi selkeä näkemys siitä, että muistisairaan tarpeista lähtevä
teknologiahanke on tarpeellinen, jotta hyödylliset teknologiat saadaan todella käyttöön.
Teknologioiden ympärille on rakennettava kokonaisvaltainen palvelu. Erityistä huomiota on
kiinnitettävä siihen, mitä teknologioiden luvataan tekevän tai mitä turvaa antavan muistisairaalle.
Myös asennus- ja huoltopalvelun on toimittava. Jokin paikka, tila, jossa muistisairaat ja heidän
omaisensa voivat nähdä ja kokeilla tuotteita on oltava, jotta henkilö voi löytää itselleen sopivat
teknologiat. Tilassa on tällöin oltava myös henkilö, joka tuntee teknologiat, osaa kertoa niistä,
näyttää niiden käytön, opastaa ja neuvoa sekä voi toimia myös tukena. Tilan olisi oltava sellaisessa
paikassa, jossa muistisairaat ja heidän omaisensa sairauden varhaisessa vaiheessa muutoinkin
kulkevat, jotta teknologiat saadaan heidän käyttöönsä riittävän aikaisin. Tällainen paikka Lahden
seudulla voisi olla mahdollisesti ikääntyneiden palveluneuvontapiste Palvelu-Santran yhteydessä ja
tilan hallinnoijana ja palvelun järjestäjänä voisi olla kolmannen sektorin toimija, esim. Harjula.
Tilasta tulisi olla mahdollisuus ostaa, vuokrata ja lainata teknologioita, ja saada siihen liittyvä
kokonaisvaltainen palvelu. Yksikään toimija ei tällaista pysty kuitenkaan aloittamaan puhtaasti
omilla voimillaan eikä tällaista palvelumallia ole missään olemassa, joten hankerahoitus on
tarpeellinen. Hankkeen yhteydessä pystyttäisiin myös tutkimaan teknologioiden vaikuttavuutta
44
muistisairaiden kotona asumisen tukemisessa sekä yritysvaikutuksia ja mm. sitä miten yritykset
saadaan paremmin ottamaan muistisairaat mukaan tuotekehitykseen. Tilassa voisi toimia myös
”ideapaja”, muistisairaiden ja ikääntyneiden teknologioiden ideoiden luominen ja kehittäminen.
Työpajapäivän aikana syntyi yksimielinen näkemys edellä mainittujen asioiden tarpeellisuudesta.
Rahoituksesta käytiin keskustelua, eikä yksimielistä näkemystä löytynyt. RAY:lla on ainoa 100 %
rahoituskanava, joten se on toimijoiden kannalta paras vaihtoehto, mutta prosessissa menee
vähintään vuosi. Sitran rahoituksesta ei ollut riittävää tietoa, jotta sitä vaihtoehtoa olisi voitu
punnita. Tekes rahoitus on usein 50%-rahoitusta, joten ainakaan kuntien kannalta hanke ei pystyisi
lähtemään käyntiin ennen kuin seuraavan vuoden budjetti on päätetty, jotta tiedetään saadaanko
omarahoitusosuus. Myös muille toimijoille omarahoitusosuuden saaminen kasaan voi olla vaikeaa.
Samoin kansainväliset rahoituskanavat ovat usein raskaita ja vaativat myös omarahoitusosuuden.
Asia jätettiinkin vielä auki, ja päätettiin, että pienempi ”työrukkanen” pohtii vielä yksityiskohtia ja
valmistelee hankehakemusta.
7. JOHTOPÄÄTÖKSET
Hankkeessa on selvinnyt, että teknologioita on hyvin paljon olemassa, ja merkittävä osa sellaisia
jotka varhaisessa vaiheessa käyttöön otettuina saattavat soveltua hyvin muistisairaille ja tukea
heidän kotona asumistaan. Teknologiat ovat kuitenkin hyvin vähän käytössä ja niistä tiedetään
huonosti. Teknologiat vaativat aina ympärilleen palvelun, pelkkä tuote ei riitä muistisairaista
puhuttaessa. Yritykset ottavat ikääntyneet heikosti mukaan tuotekehityksessään, eikä suurinta
osaa tuotteista ole testattu ikääntyneillä. Muistisairaille suoraan suunniteltuja tuotteita on
edelleen melko vähän. Teknologioiden pidemmälle edennyt tuotteistus on osittain vielä
puutteellista, markkinointia on vähän ja hinta on monen tuotteen osalta liian korkea ikääntyneille.
Ikääntyneissä kotona asuvissa on kuitenkin suuri ostopotentiaali, jota liian vähän ajatellaan
kohderyhmänä. Kunnat ovat edelleen monen teknologian kohderyhmänä ja hinta voi olla sen
vuoksi korkeampi. Teknologiat soveltuvat osittain hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin
palvelutuotteeksi, mutta ongelmana on tuotteiden yhteensopivuusongelmat ja se, että yksittäisiä
tuotteita on hyvin runsaasti. Näistä laajemman, ikääntyneille ja muistisairaille sopivan
palvelupaketin kasaaminen vaatii runsaasti työtä ja monenlaisia sopimussuhteita. Tämä voi olla
useammalle palveluntuottajalle liian työlästä ja prosessi itsessään liian kallis.
Muistisairaiden osallistaminen on avainasia siihen, että teknologiat tulevat todella käyttöön. Myös
muistisairaat itse haluavat osallistua ja olla mukana vaikuttamassa ja päättämässä
käyttöönotettavasta teknologiasta.
Hankkeessa on myös aloitettu kumppanuusverkoston synnyttäminen kehittämään erityisesti
muistisairaiden kotona asumista ja kotihoitoa teknologian avulla. Verkostoon on koottu
kolmannen sektorin ja yksityisiä toimijoita sekä tutkimus- ja kehittämistahoja ja kunnan toimijoita.
Hankkeessa on todettu, että tarvetta laajempaan yhteistyöhankkeeseen on, ja verkoston avulla
toivotaan saatavan aikaiseksi hanke, jonka rahoittajana olisi mahdollisesti kansallinen taho.
Jatkohankkeen hakemista valmistellaan. Harjulan Setlementti jatkaa teknologiahankkeessa
saamansa tiedon käyttöönottoa ja levittämistä. Ajatuksena on saada Harjula-keskuksessa
järjestettyä teemapäivä hyvinvointiteknologiasta, jolloin tuotteita olisi nähtävillä ja saatavilla, ja
45
mahdollisesti ottaa Harjulan kotihoidon palvelutuotteiksi joitain tuotteita täydentämään
muistisairaille suunnattuja palveluja.
Hanke on tuottanut arvokasta tietoa hyvinvointiteknologioiden soveltuvuudesta muistisairaille ja
yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Tietoa teknologioista ja niiden
ominaisuuksista on saatu kattavasti. Muistisairaiden osallistamista on selvitetty ja verkostoa on
luotu, sekä jatkohanketta lähdetty rakentamaan. Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin.
8. LÄHDEKIRJALLISUUS
Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa : Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja tukevat
apuvälineet dementoituvan ihmisen arjessa : haastattelututkimus Suomesta, Islannista, Norjasta,
Ruotsista ja Tanskasta. Hurnasti. ym. Stakes 2008.
Dementiakoti - koti hyvää elämää varten. Opas suunnittelijoille ja hoidon kehittäjille. Kotilainen
ym. Suomen dementiahoitoyhdistys ry. Dementiapotilaiden hoidon kehittäminen, julkaisu nro
8/2003
Ikäteknologian kokeilut Suomessa. Outi Mäki. KÄKÄTE-raportteja 1/2011.
Ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista tukevan teknologian arviointi käyttäjänäkökulmasta turvahälytysjärjestelmät. Tulevaisuusvaliokunta, teknologian arviointeja 7. Eduskunnan kanslian
julkaisu 4/2001
Ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista tukeva teknologia. Internet-pohjaisten omahoidon
tukijärjestelmien arviointi. Tulevaisuusvaliokunta, teknologian arviointeja 8. Eduskunnan kanslian
julkaisu 5/2001
Kotihoitohenkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointiteknologia. Ritva Kuusivaara, HAMK
julkaisut 2006
KÄTEVÄ-hanke esiselvitys, Ira Verma, Sotera-instituutti, TKK, Arkkitehtuurin laitos, 2009
Muistisairaudet. Timo Erkinjuntti, Juha Rinne, Hilkka Soininen (toim.). Duodecim 2010
Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen - Opas toimeenpanijoille. Suomen
Muistiasiantuntijat. Muistisairaan ihmisen hoidon kehittäminen 13/2011.
Teknologia avuksi henkilöiden ja esineiden paikantamisessa. Forsberg, Kristina. KÄKÄTE-oppaita
3/2012
Teknologia ikäihmisten omaishoidon apuna – Raportti kyselyn tuloksista. Nykänen, Jaana;
Stenberg, Lea; Pesola, Kirsti. 2013. KÄKÄTE-projekti
Teknologian käyttö ja asenteet 75–89-vuotiailla – Raportti kyselytutkimuksesta. Intosalmi,
Hennariikka; Nykänen, Jaana ja Stenberg, Lea. 2013. KÄKÄTE-projekti
46
Tekniikka kehittyy, kehittyvätkö palvelut? Tapaustutkimus kotipalvelujen kehittymisestä
teknologiahankkeessa. Hannele Hyppönen, Stakes tutkimuksia 134, 2004
Teknologia dementiahoidossa - eettinen näkökulma päätöksentekoon. Mäki ym. Stakes oppaita
37, 2000
Turvapuhelinopas. KÄKÄTE-oppaita 1/2011
Turvapuhelinpalvelut ikääntyvän ihmisen elinympäristössä. Ari Serkkola (toim.) Teknillinen
korkeakoulu, Lahden keskus. 2003
Yksinasuvan dementiapotilaan kotihoidon tukeminen.. Vuori, Eloniemi-Sulkava. Suomen
dementiahoitoyhdistys ry, Dementiapotilaiden hoidon kehittäminen, julkaisu nro 7/2003
9. KÄYTETYT HAKUSANAT
Hyvinvointiteknologia
Ikääntyneiden teknologia
Teknologiaa ikääntyneille
Ikäteknologia
Muistisairaat ja teknologia
Teknologiaa muistisairaille
Geroteknologia
Geronteknologia
Teknologiset apuvälineet
sekä kustakin tuotteesta useita hakusanoja, joilla haettiin juuri kyseistä tuotetta.
10.
YRITYKSET JA TUOTTEET
Selvityksessä internetistä löytyneet yritykset, tuotteet ja nettisivut:
A
Yritys
Addoz Oy
Anvia Securi Oy
Apu-Tuote Oy
Arcticare
Technologies Oy
Tuotteet
Addoz lääkekello
Hedengrenin turvapuhelinjärjestelmä
sekä muita sähköisiä turvajärjestelmiä
ja lisälaitteita
Spisec liesivahti
Arcticare-turvajärjestelmä,
etähuolenpito, paikantava ranneke
47
Nettisivut
www.addoz.com
www.securi.fi
www.aputuote.fi
www.arcticare.com
Arctic Connect Oy
Ascom Miratel Oy
Aviris -NKL ry
C
Comp-Aid Oy
D
Dementia Products
International Oy
Oy Diabet Ab
Oy Dominosystems
AB
Doro AB
E
Ettonet Oy
Etelä-Suomen
Sähköhuolto Oy
Everon Oy
Evondos Oy
F
Fambit Oy
FinnCabinova
FSM Oy
G
GreyCruch Oy Ab
H
I
Hedengren Oy Ab
Innohome Oy
Infokartta Oy
Insmat Oy
K
KL-Support Oy
Fotracon, Hoivaamo, lisälaitteita
Etäyhteydenpitojärjestelmä,
integroitu Tunstallin järjestelmään
Turvapuhelinjärjestelmät, lisälaitteet
Puhuva kello, puhuva rannekello,
liiketunnistava yövalo
Vuorokausikalenteri, muistuttimet,
Careousel-lääkeannostelija,
MemoPlanner, Memo mini,
vuodehälytin, liiketunnistin, Handifon,
Kidde liesipalovaroitin, ovi-ja
ikkunahälytin hakulaitteella,
kalenterikello, Careousellääkeannostelija, lankapuhelin kuvilla,
vuodehälytin, muistuttaja,
senioripuhelin, mattohälytin,
kaatumishälytin, GPS paikannin,
liiketunnistin
Muistutin Mem-x
Rannekekännykkä
www.arctic-connect.com
www.ascom.fi
www.aviris.nkl.fi
www.comp-aid.fi
www.dementiaonlineshop.com
www.diabeteskauppa.fi
www.dominopalvelut.fi
Senioripuhelimet, paikantava
kännykkä, esineiden paikannin
YKE liesivahti, kalenterikello
YKE liesivahti, Innohome liesihälytin
www.doro.fi
Vega paikantava turvaranneke, Lyra
turvapuhelin, lisälaitteita
Muistuttava lääkeautomaatti, jossa
lääkeannostelupussit
Perheen paikantamiseen ym.
tarkoitettu sovellus älypuhelimeen
Cabinova liesivahti
Innohome liesivahti, liesihälytin, Twig
paikannin,
Lääketin sovellus älypuhelimeen,
Halenaut terveyssovellus
älypuhelimeen
Turvapuhelinjärjestelmät, lisälaitteet
Innohome liesivahti, liesihälytin,
palovahti
EasyGo Locator henkilöpaikannin
Emporia Telmet seniorikännykkä,
Insmat BB500 seniorikännykkä
Beafon senioripuhelin, doro
lankapuhelin
www.everon.fi
48
www.ettonet.fi
www.essh.fi
www.evondos.com/fi
www.fambit.wordpress.com
www.finncabinova.com
www.fsm.fi
www.laaketin.greycrunch.com,
www.greycrunch.com/fi
www.hedengren.fi
www.innohome.com
www.easygofi
www.insmat.fi
www.kl-support.fi
L
M
N
O
P
Q
R
S
Lahden Esteetön
koti
LivLiv Solutions Oy
Menumat Oy
Mobile Care and
Safety Oy
Mohinet Oy
Mubik
Entertainment Oy
Muistin Suomi Oy
Multitekniikka Oy
Norwesco AB
Onevisio Oy
Oppifi Oy
Orion Oy
Pedihealth Oy
Pieni piiri Oy
Pirkanmaan
turvatuotteet Oy
PPO-Elektroniikka
Oy
Practitec Oy
Quirumed S.L.
Robokeskus
Oy/Innohoiva
Safera Oy
Sanamaailma Oy
Seniortek Oy
Six-Cap Oy
Smartvisio Oy
T
Taltioni Osuuskunta
Tunnstall Oy
Tramigo Oy
U
Ultracom Oy
V
Vaios Oy
Verkkokauppa.com
Spisec liesivahti
www.esteetonkoti.fi
Liv+ helppokäyttösovellus
www.livlivsolutions.com
älypuhelimeen
Ruoka-automaatti
www.menumat.fi
Swing apunappi –sovellus kännykkään www.mobilecands.com
Avaimeton lukkojärjestelmä
Mubik musiikillinen palapeli, sovellus
älypuhelimeen
Muistin-puhelinmuistutuspalvelu
Teltonika hätäpainikepuhelin
Liesivahti
www.mohinet.fi
www.mubik.net
Picotrack henkilöpaikannin
www.ppo-elektroniikka.fi
Seniori PC-palvelu
Apupuhelin Titan-100 lankapuhelin
Robottihylje Paro
www.senioripc.fi
www.quirumed.com/fi
www.innohoiva.fi
Safera liesivahti, vesivuotovahti
Puhuva valokuva-albumi
Turvajärjestelmä Hoivaturva
(”kukkateline”), avaimeton
lukkojärjestelmä, lisälaitteita
Laipac S-911 paikantava ranneke
Smartvisio hoiva- ja ajanvietepalvelu
televisioon
Taltioni terveyssovellus
älypuhelimeen
Turvapuhelin, lisälaitteet, Care-Lock
avaimeton lukkojärjestelmä
Tramigo T22 paikannus- ja
hälytysjärjestelmä
Upoint tracking device
henkilöpaikannin
Confienta patron henkilöpaikannin ja
turvaranneke
Globalsat henkilöpaikannin, Garmin
www.safera.fi
www.sanamaailma.net
www.seniortek.fi
www.muistin.fi
www.tekniikkakauppa.fi
www.norwesco.se/norwescosuomessa
Kosketus-etäyhteydenpitojärjestelmä www.kosketus.com
Epooq muistelupalvelu
www.oppifi.fi, www.epooq.net
Hyvinvointisovellus älypuhelimeen
www.wellbeinglounge.orion.fi
Hälyttävä rannekello värinäkello Wobl www.pedihealth.fi
Pieni piiri – etäyhteydenpitoohjelma
www.pienipiiri.fi
NB138-12V vesi/kosteyshälytin
www.turvatuotteet.fi
49
www.pelastusliivi.fi
www.smartvisio.fi
www.taltioni.fi
www.tunnstallnordic.com/fi
www.tramigo.net/eu/fi
www.ultracom.fi
www.confienta.fi
www.verkkokauppa.com
Viasec Oy
Virtasen Moottori
Oy
Vivago
Y
YKE Oy
Yht. 61 yritystä
Gtu10 henkilöpaikannin
Kotihoiva turvajärjestelmä
(Hedengrenin turvapuhelin),
paikantava turvaranneke, lisälaitteita
Kannettava GPS paikannin Free Road
Vivago Hyvinvointiranneke, saa
yhdistettyä Doro-paikantavaan
kännykkään
YKE liesivahti
www.viasec.fi
www.virtasenkauppa.fi
www.vivago.fi
www.yke.fi
Turvapuhelinten lisälaitteita (valikoima vaihtelee turvapuhelintoimittajasta riippuen): Liikeilmaisin,
savuntunnistin, vuotovahti, kaatumisilmaisin, vetonaruhälytin, lähetinmoduuli,
inkontinessitunnistin, kaasunilmaisin, lämpötilailmaisin, langaton lähetin, epilepsiahälytin,
kellorannekehälytin, liesivahti, dementiahälytin, vuodehälytin, ovivahti, palovaroitin, hälytinmatto
Lisäksi useita tuotteita löytyy sivuilta ja verkkokaupoista, jotka ovat laajempia vähittäiskauppoja,
mm. seuraavat:
Yövaloja liikkeentunnistimella ja hämäräkytkimellä sekä muita liikkeentunnistavia valoja löytyy
mm.: www.clasohlson.com.com.fi, www.motonet.fi, www.mulletoi.com, https://aviris.nkl.fi,
www.kauppa.pkst.fi, www.kauppasatama.fi, www.verkkokauppa.com, www.sahkokaluste.fi,
www.huvilaite.fi, www.nettimyynti.fi, www.kodinkonemarket.fi, www.clasohlson.com/fi,
www.ltt24h.fi, www.dementiaonlineshop.com, www.airam.fi, www.muudi.fi, www.biltema.fi,
www.digishop.fi, www.biisafe.fi, www.savenmaa.fi, www.taloon.com, www.jakorasia.net. Lisäksi
tuotteita löytyy ainakin Lahdesta mm. Prisma, K-Rauta, Hongkong.
Seniorikännyköitä löytyy mm. Gigantti, Prisma
Esineiden paikantajia löytyy mm. www.netanttila.com, www.citymarket.fi,
www.euro1supply.com, www.dx.com
Suurinäppäimisiä lankapuhelimia myös mm. www.markantalo.fi, www.gigantti.fi
Kameravalvontaa tarjoaa mm. Elisa Vahti Live-palvelu www.elisa.fi/vahtilive
Lääkemuistuttaja Whistlerin voi ostaa joko apteekista tai osoitteesta www.apteekkishop.fi
Vesivahdin löytää myös os: https://turvakauppa.if.fi/ housegard_vesivuotovaroitin
Tuotteiden kuvien käyttöön raportissa on pyydetty luvat yrityksiltä.
50
11. Teknologiavertailut
Huom! Hintojen päiväkohtainen tieto tarkistettava laitetoimittajalta tai jälleenmyyjältä mahdollisen hankinnan yhteydessä.
Vertailu antaa vain karkean kuvan tuotteen ominaisuuksista, tarkemmat yksityiskohdat valmistajalta tai jälleenmyyjältä.
Liesivahti
Valmistaja
Spisec
Safera
YKE
Innohome
FinnCabinova
Norwesco
Ominaisuudet
1.
398
449
160
220
420
2.
1,2
2
1,2
1, 2
2
2
3.
K
K
K
K
K
K
4.
x
x
x
x
x
5.
x
x
x
x
x
x
6.
x
x
x
x
x
x
7.
x
x
x
x
x
8.
x
x
x
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla)
3. Helppokäyttöisyys (K, E)
4. Lapsilukko/magneettilukko
5. Aikakatkaisu
6. Lämpötunnistus
7. Merkkivalot ja äänet saa pois
8. Testattu ikääntyneillä
Kaikki sähköasentajan asennettavia, asennus noin 50-70 €/h
Lisäksi tuotteita välittää ja myy useampi jälleenmyyjä ja palveluntuottajataho
osana omaa palvelukokonaisuuttaan. Hinta näissä on yleensä kalliimpi
Ominaisuudet
Liesihälytin
Valmistaja
Innohome
Kidde liesipalovaroitin
Ominaisuudet
1.
2.
50
1,2
69/45
2
3.
10v
10v
4.
x
5.
x
6.
x
4.
x
x
x
5.
2-4 kk
1v
2v
verkkov.
6.
1. Hinta
2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla)
3. Pariston kestoikä
4. Saa liitettyä turvajärjestelmään
5. Saa äänet ja valot pois (kun liitetty turvajärjestelmään)
6. Testattu ikääntyneillä
Lisäksi tuotteita välittää ja myy useampi jälleenmyyjä ja palveluntuottajataho
osana omaa palvelukokonaisuuttaan. Hinta näissä on yleensä kalliimpi
Vesivahti
Valmistaja
Vesivuotovaroitin Housegard
NB138-12V Kosteushälytin
Tunnstall
Safera
Ominaisuudet
1.
6
27
220
61
2.
2
2
2
2
3.
K
K
k
E
Helppokäyttöisyydellä tarkoitetaan sitä, tarvitseeko laite jonkun asennuksen erikseen.
x
x
7.
8.
x
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla)
3. Helppokäyttöisyys (K, E)
4. Helppo asennettavuus
5.Pariston käyttöikä
6. Saa liitettyä turvajärjestelmään
7. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään
8. Testattu ikääntyneillä
Sähkölukko
Valmistaja
Mohinet
Tunnstall
Seniortek
Ominaisuudet
1.
2.
30€/kk
2
10 €/kk
2
2
3.
x
x
x
4.
30000 av.
5v/1v v
2-3 v
5.
3.
x
x
4.
7W/1v
7W/1v
60 W
5.
60 s.
6.
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla)
3. Helppo käyttöjärjestelmä
4. Pariston/akun käyttöikä
5. Voi liittää muuhun asiakashallintajärjestelmään
6. Lukon toimintaa voidaan säätää
7. Testattu ikääntyneillä
7.
x
x
Lukkojen määrä vaikuttaa hintaan.
Valaistus
Tuote
Liikeentunnistava yövalo
Hämäräkytkin yövalo
Liikeentunnistava valaistus
Ominaisuudet
1.
12,9
4,95
19,99-155
2.
1
1
1
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Pistokkeeseen laitettava
4. Lampun teho/huoltoväli
5. Valaistusaika/viiveaika
6. Ajastusmahdollisuus
6.
x
x
x
Lamppujen vaihtoväli riippuu käytöstä. Kaikkiin lamppuihin saa myös ajastuksen erillisellä ajastimella
Henkilöpaikannus
Tuote
Everon Vega paikantava turvaranneke
ArctiCare LocFinder
Ominaisuudet
1.
45€/kk
10€/kk
367
340
223
299
151
230
350
199
181
490
359
2.
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
3.
1 vrk
2-3 vrk
1-2 vrk
33h-9vrk
6 vrk
100 h
4.
x
x
x
x
x
5.
x
x
x
x
6.
x
Ominaisuudet
1.
125,4
99
99
250
2.
2
2
2
2
3.
x
x
x
3
4.
x
x
x
5.
566
300
144
72
6.
x
7.
1,2
1,2
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Akun kesto
4. Sos-nappi
5. Puheyhteys, kun nappia painetaan
6. Lukittava ranneke
7. 1. GPS-paikannus, 2. GSM
8. Automaattiset hälytykset
8.
x
Laipac S-911 Ranneke
x
Twig turva-ja seurantalaite
1,2
x
Teltonika hätäpainikepuhelin(**)
1,2
x
EasyGO Locator
1,2
Globalsat TR-203
x
1,2
Tramigo T22
1-3 vrk
x
x
1,2
x
Upoint tracker device
15-60h
x
1,2
Garmin GTU10
1,2
x
GPS 488 Freeroad
1-2 vrk
x
1,2
x
Picotrack
1 vrk
x
1,2
x
Turvaranneke Confienta Patron
1-3 vrk
x
x
1,2
x
(**verkkokauppa.saaristovartiointi.com)
Akun kestoikään vaikuttaa paikannuksen tiheys. Määrä vaikuttaa hintaan. Hintaan saattaa tulla lisäksi aloitusmaksu, käyttöliittymämaksu ym. maksuja.
Kännykät
Tuote
Doro HandlePlus 334gsm
Emporia Telme F210
Insmat BB500 senioripuh.
Call Care Soneco (kaulaan)
7.
x
x
x
x
8.
x
x
x
x
9.
x
x
x
x
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Suuret näppäimet
4. Suuret näytön numerot
5. Akun kesto / valmiusaika tunteja
Rannekekännykkä DominoS
Swing apunappi (sovellus)
Twig turva-ja seurantalaite
Bea fon Senioripuhelin
290
9-13€/kk
340
150
2
2
2
2
x
x
x
90
x
33h-9vrk
350
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
6. Vähän toimintoja
7. Pikavalinnat
8. Voimakkaat äänet
9. Sos-turvapainike
Määrä vaikuttaa hintaan. Osassa malleja ei ole näyttöä lainkaan. Sovelluksessa oman kännykän ominaisuudet määrittelevät pikatoiminnot ym.
Sähköinen kalenteri
Tuote
Vuorokausikalenteri
Memo Planner
Kalenterikello
Ominaisuudet
1.
150/310
4338
133
2.
2
2
2
3.
x
x
x
4.
x
x
x
5.
x
x
6.
5.
x
6.
1-2 vk
x
7.
x
x
8.
x
7.
90 x 10 s.
5
6
1
8.
x
Vuorokausikalenterin hinta on matalampi suoraan valmistajalta tilattaessa.
Muistutin
Tuote
Mem-X
Muistutin ääni- ja värinäsign.
Memo Mini
Muistutin
Handifon muistin apuväline
VoiceCue
Muistin-palvelu
Ominaisuudet
1.
149
186
494,76
39,9
1982
246…
0,18€/krt
2.
2
2
2
2
2
2
2
3.
x
4.
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Ominaisuudet
1.
49,95
24,95
12,45
25
2.
2
1,2
2
2
3.
x
x
x
x
4.
x
x
x
x
5.
2v
5
rajaton
x
x
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Suuri näyttö
4. Suuret näytön numerot
5. Vuorokausiaika (aamu, päivä, ilta yö)
6. Muistutukset
7. Mahdollisuus lisätä omia kuvia
8. Testattu ikääntyneillä
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Helppokäyttöinen, ohjaa itse itseään
4. Mahd. lisätä muistutusääniä esim. omaisten nauhoite
5. Kuuluva ääni
6. Pariston kesto
7. Muistutusten määrä
8. Testattu ikääntyneillä
Käyttö vaikuttaa pariston kestoon.
Esineiden paikannus
Tuote
Doro Memory Plus
Scandic langaton paikantaja
Langaton paikantaja
Langaton avainten jäljittäjä
2v
6.
x
7.
30 m
25-40 m
25m
30
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Helppokäyttöinen
4. Kuuluva ääni
5. Pariston kesto
6. Testattu ikääntyneillä
7. Signaalin kantama
Lankapuhelimet
Doro Memoryplus 319iPh
Apupuhelin Titan-100
Doro Phone Easy 312CS
Huawei F610 GSM pöytäpuh.
Kaatumishälytin
Tuote
Kaatumishälytin
Kaatumishälytin
Ominaisuudet
1.
104,9
21,5
39
129
2.
2
2
2
2
3.
x
x
x
x
4.
x
Ominaisuudet
1.
2.
295
2
388
2
3.
x
x
4.
5.
1
1
1
2
6.
x
5.
x
x
6.
7.
x
x
x
x
x
7.
1 km
Hälytin saattaa vaatia lisälaitteen, jolla se voidaan yhdistää turvapuhelinjärjestelmään tai välittää tieto kännykkään.
Muut apuvälineet
Tuote
Puhuva rannekello
Vuodehälytin
Hälyttävä matto
Ovihälytin
Puhuva valokuva-albumi
Hälyttävä rannekello
Paro Hyljerobotti
Kameravalvonta
Menumat ruoka-automaatti
Epooq muistelupalvelu
Senioripc
Hinta
45
189
149
139
55,4
49,6
4500
13,90/kk
330-476/kk (30 pvää) riippuu aterioiden laadusta ja määristä
100
alk.489, ohjelmisto 35,90
Tähän otettu tuotteet, joita voi ostaa erikseen ilman sitoutumista muuhun järjestelmään.
Lisäksi tuotteita saattaa välittää ja myydä useampi jälleenmyyjä ja palveluntuottajataho osana omaa palvelukokonaisuuttaan.
Hinta on tällöin usein kalliimpi eikä tuotetta saa välttämättä ostettua tai vuokrattua ilman esim. palveluntuottajan turvapuhelinta.
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Suuret näppäimet
4. Muistamista helpottavat kuvakkeet
5. 1.lankapuhelin 2. gsm-puhelin
6. Testattu ikääntyneillä
7. Pikavalinnat
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Helppokäyttöinen
4. Paristojen kesto
5. Hälytys kännykkään
6. Testattu ikääntyneillä
7. Toimintasäde
Turvapuhelin
Valmistaja
Hedengren
Everon
Ascom Miratel
Tunstall
Vivago hyvinvointiranneke
ArctiCare
Seniortek
Ominaisuudet
1.
2.
7€-50€
20-35
70-1735
80
275250
294,6
498
12000
3.
4.
2.
2.
2.
2.
2.
2.
2.
5.
x
x
x
x
x
x
x
6.
x
x
x
x
x
x
x
7.
x
x
x
x
x
x
x
8.
x
9.
x
x
x
x
x
x
x
10.
11.
x
x
x
x
x
x
x
12.
x
X
x
13.
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Määrä vaikuttaa hintaan. Osa valmistajista myy vain jälleenmyyjille suurempina erinä.
Osa myy halvemmalla suoraan yksittäiselle kuluttajalle, mutta palveluntuottajan otettava laajempi ja kalliimpi paketti.
Osassa poistumishälytys, kaatumishälytys, paikannus ja gsm-toiminto vain lisälaitteella., tai ominaisuudet riippuvat mallista.
Toimintasädettä saadaan pidennettyä usean tuotteen osalta lisälaitteilla.
Turvapuhelimeet liitettävät lisälaitteet vaihtelevat tuotteittain.
Ominaisuudet:
Lisälaitteet on hinnoiteltu erikseen.
1. Hinta vuokrattaessa
2. Hinta ostettaessa
Sisältää myös turvapuhelimen kaltaiset laitteet
3. Saatavuus (1. saa Lahdesta, 2. saa tilaamalla)
4. Ranneke, jossa hälytysnappi
5. Puheyhteys nappia painettaessa
6. Paristo vähissä-hälytys
7. Ranneke pois-hälytys
8. Poistunut alueelta/palannut alueelle-hälytykset
9. Kaatumishälytys
10. Paikannus sisällä
11. Paikannus ulkona
12. Testattu ikääntyneillä
13. Netin kautta toimiva ohjelmisto
14. Toimii ilman lankapuhelinliittymää
15. Toimintasäde
16. Muut ominaisuudet ja lisälaitteet
14.
x
x
x
x
x
x
x
15.
30 m
30m
20-30m
35 m
30m
30-100m
30m
Muistuttavat dosetit
Tuote
Addoz Lääkekello™
Muistuttava lääkeannostelija
Careousel lääkeannostelija
Whisper lääkemuistuttaja
Evondos lääkejärjestelmä
Ominaisuudet
1.
2.
205
2
24,9
2
175
2
35,1
2
90€/kk
2
3.
x
x
x
x
x
4.
5.
6.
2
7.
x
8.
9.
x
10.
x
11.
x
12.
13.
x
x
2
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Osassa tuotteita myös vuokrausmahdollisuus. Tuotteesta saattaa löytyä sekä pienempi- että suurempilokerikkoinen malli.
Paristojen kesto riippuu hälytysten määrästä.
Evondos lääkejärjestelmä vielä kliinisissä tutkimuksissa, tuote vasta tulossa. Myydään vain palveluntuottajille, ei suoraan kuluttajille.
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Lääkkeenottoajan näyttö tai ilmaisin (äänellä)
4. Suuret fontit ja kontrasti
5. Mahdollisuus laittaa omia muistutusääniä
7. Tiedon välittäminen lääkkeen jäädessä ottamatta
8. Testattu ikääntyneillä
9. Suuret lokerikot
10. Raportti otetuista ja ottamattomista lääkkeistä saatavilla helposti
11. Lukittava
12. Ohjaa käyttöään
13. Ei vaadi muistamista (tee näin, niin saat lääkkeet)
14. Pariston kesto
14.
1v
1v
1v
2000x
Interaktiiviset järjestelmät
Tuote
Smartvisio
Arcticare
Kosketus.com
Pieni piiri
ArcticConnect/integroitu
Ominaisuudet
1.
2.
30/kk2
70-1735
2
88,50/kk
2
499/0
2
90/kk
2
3.
x
x
x
x
x
4.
x
x
x
x
5.
x
x
x
x
x
6.
x
x
x
x
x
7.
x
x
x
8.
x
x
x
9.
2
1
1
1
1
10.
2
2
2
2
2
11.
1
1(2)
1
1
1
Hinta riippuu määrästä. Mikäli tuote toimii omassa tv:ssä, tulee siinä olla HDMI-yhteys.
Osassa tuotteita myös turvapuhelimen kaltaisia toimintoja, kuten hoitajakutsu.
Osa myy halvemmalla suoraan yksittäiselle kuluttajalle, mutta palveluntuottajan otettava laajempi ja kalliimpi paketti.
Osassa sovellus toistaiseksi ilmainen kuluttajille, mutta laite maksaa.
Omaiselle saattaa myös tulla kustannuksia, kun sovellusta käytetään yhteydenpitoon.
Ominaisuudet
1. Hinta
2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla)
3. Suuri näyttö
4. Helppokäyttöinen ja selkeä ohjelmisto
5. Saa yhteyden omaisiin
6. Saa yhteyden hoitajiin/lääkäriin/muihin tahoihin
7. Mahdollisuus osallistua ryhmätoimintoihin
8. Testattu ikääntyneillä
9. 1. Kosketusnäyttö, 2. kaukosäätimellä toimiva
10. 1. toimii olemassaolevassa tv:ssä, 2. toimii uudessa laitteessa
11. 1. Internetin kautta toimiva 2. erillisen ohjelmiston kautta toimiva
12. Muistutukset, kalenteri, vuorokausiaika, kello
13. Mahdollisuus lisätä omia kuvia, musiikkia ym.
12.
x
x
x
13.
x
x
x
x