teknologiasta turvaa muistisairaan asumiseen
Sirkku Hildén TEKNOLOGIASTA TURVAA MUISTISAIRAAN ASUMISEEN - Selvitys olemassa olevasta hyvinvointiteknologiasta ja sen käytettävyydestä muistisairaan kotona asumisen turvaamiseen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi SISÄLLYSLUETTELO 1. 2. 3. JOHDANTO................................................................................................................................................. 3 1.1. Yleistä ............................................................................................................................................... 3 1.2. Hankkeen tavoitteet......................................................................................................................... 4 MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT ERITYISHAASTEET TEKNOLOGIALLE.................................. 4 2.1. Muistisairaudet ................................................................................................................................ 4 2.2. Muistisairauksien aiheuttamat erityishaasteet teknologialle.......................................................... 5 2.3. Suomalaisten teknologiahankkeiden tuloksia ................................................................................. 7 2.4. Teknologian tuomat mahdollisuudet tukea muistisairaan toimintakykyä ja osallisuutta ............... 8 OLEMASSAOLEVAT TEKNOLOGIAT ............................................................................................................ 9 3.1. Kodin turvallisuus........................................................................................................................... 10 3.1.1. Paloturvallisuus.......................................................................................................................... 10 3.1.1.1. Palohälyttimet................................................................................................................... 10 3.1.1.2. Sammuttimet .................................................................................................................... 11 3.1.1.3. Liesivahdit ......................................................................................................................... 11 3.1.1.4. Liesihälyttimet................................................................................................................... 12 3.1.1.5. Vesivuotohälyttimet.......................................................................................................... 14 3.1.1.6. Palovahdit ......................................................................................................................... 15 3.1.2. Ovet, lukitusjärjestelmät ........................................................................................................... 16 3.1.2.1. 3.1.3. Avaimeton järjestelmä, sähkölukko.................................................................................. 16 Valaistus (liikkuminen ja kaatumistapaturmien ehkäisy) .......................................................... 17 3.1.3.1. Liiketunnistavat yövalot .................................................................................................... 17 3.1.3.2. Hämäräkytkin yövalot ....................................................................................................... 18 3.1.3.3. Muut liikkeentunnistavat valaisimet................................................................................. 18 3.1.3.4. Muut automaattiset valaisinjärjestelmät ......................................................................... 19 3.2. Henkilöturvallisuus......................................................................................................................... 20 3.2.1. Turvapuhelimet.......................................................................................................................... 20 3.2.2. Henkilövalvontajärjestelmät...................................................................................................... 23 3.2.3. Paikannusjärjestelmät ............................................................................................................... 24 3.2.4. Kaatumishälyttimet ................................................................................................................... 26 3.2.5. Muut henkilöturvallisuutta lisäävät teknologiat ....................................................................... 27 1 3.2.5.1. Hälyttävä matto ................................................................................................................ 27 3.2.5.2. Ovihälytin .......................................................................................................................... 27 3.2.5.3. Vuodehälytin..................................................................................................................... 28 3.2.5.4. Kameravalvonta ................................................................................................................ 28 3.3. Muistin ja arjen toimintojen tukeminen ........................................................................................ 29 3.3.1. Sähköiset kalenterit ................................................................................................................... 29 3.3.2. Muistuttavat dosetit .................................................................................................................. 30 3.3.3. Muistuttimet.............................................................................................................................. 32 3.3.4. Esineiden paikannus .................................................................................................................. 33 3.3.5. Muut muistia ja arjen toimintoja tukevat teknologiat .............................................................. 33 3.3.5.1. Puhuva kello...................................................................................................................... 33 3.3.5.2. Hälyttävä rannekello ......................................................................................................... 34 3.3.5.3. Puhuva valokuva-albumi................................................................................................... 34 3.3.5.4. Paro-hyljerobotti............................................................................................................... 35 3.3.5.5. Ruoka-automaatti ............................................................................................................. 35 3.3.5.6. Muistelupalvelu................................................................................................................. 35 3.3.5.7. Muistelutikku (”Tikutus”).................................................................................................. 36 3.4. Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen ............................................................................................................................................. 36 3.4.1. Helppokäyttöiset lankapuhelimet ............................................................................................. 36 3.4.2. Helppokäyttöiset kännykät........................................................................................................ 37 3.4.3. Interaktiiviset järjestelmät......................................................................................................... 38 3.4.4. Helppokäyttötietokone.............................................................................................................. 39 3.4.5. Sovellukset älypuhelimiin .......................................................................................................... 40 4. PALAUTE TEKNOLOGIAYRITYKSILLE......................................................................................................... 40 5. MUISTISAIRAIDEN OSALLISTAMINEN ...................................................................................................... 41 6. VERKOSTO................................................................................................................................................ 42 7. JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................................................... 45 8. LÄHDEKIRJALLISUUS ................................................................................................................................ 46 9. KÄYTETYT HAKUSANAT............................................................................................................................ 47 10. YRITYKSET JA TUOTTEET ...................................................................................................................... 47 11. TEKNOLOGIAVERTAILUT............................................................................................................................ 51 2 1. JOHDANTO 1.1. Yleistä Harjulan Setlementti ry on ihmistä palveleva ja yhteisöllisyyttä rakentava merkittävä monialatoimija Lahden seudulla. Tavoitteena on tuottaa terveyttä, tukea ja toimintaa yhteisöllisyyden, erilaisten ihmisten välisen yhteistyön ja lähimmäisyyden arvoihin pohjautuen. Yhdistyksen palveluita ja toimintaa ovat lasten päivähoito, kuntoutus- ja kotihoitopalvelut, avoin kansalaistoiminta, kansalaisopintotoiminta, ravitsemuspalvelut sekä ulkomainospaikkojen vuokraus. Harjula on ollut mukana vuonna 2007 Älykoti-hankkeessa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sekä vuonna 2008 InnoElli-Senior/Lahden Elli teknologiapilotti-hankkeessa. Älykotihanke 2007 oli yhdistyksen ensimmäinen kosketus hyvinvointiteknologiaan, ja siinä perehdyttiin hyvin siihen, mitä kaikkea teknologiaa on jo olemassa. Hankkeen aikana selvisi, että teknologiat ovat vielä kehittymättömiä, epävarmoja ja kalliita, eikä niitä ole kaikilta osin suunniteltu ikääntyneiden näkökulmasta. Hankkeiden aikana Harjulassa alettiin miettiä sitä, voisiko hyvinvointiteknologia olla osa palvelutuotantoa, voitaisiinko sillä joltain osin tuoda tukea ja turvallisuutta ikääntyneiden koteihin, jotta he pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Erilaisia teknologioita mietittiin ja yhteistyötäkin viriteltiin yritysten kanssa, mutta teknologioilla oli vielä sen verran paljon yhteensopivuusongelmia, ettei ratkaisua löytynyt. Ajan myötä on toivottu teknologioiden kehittyneen siten, että ne olisivat edullisempia, ikääntyneille suunniteltuja ja käyttövarmoja. Asian selvittämiseksi haettiin ja saatiin PäijätHämeen liiton maakunnan kehittämisrahaa. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää hyvinvointiteknologian tämän hetkistä tilaa ja sen soveltuvuutta yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Kasvavassa ikääntyneiden määrässä on paljon potentiaalista kasvuja ostovoimaa monille teknologiayrityksille, mutta tätä yritykset eivät ole vielä täysin huomanneet. 2007 ja 2008 hankkeiden aikana selvisi myös se, että teknologioita samoin kuin apuvälineitä suunnitellaan usein täysin kuntien ostettaviksi, ja tällöin hinnat myös pidetään korkeina. On aivan ymmärrettävää, että teknologioiden kehittämisessä on mennyt aikaa ja rahaa, ja tuotteet halutaan saada nopeasti tuottaviksi. Mikäli kuitenkin halutaan saada teknologiat laajamittaisesti käyttöön, on otettava huomioon yksityisten ikääntyneiden merkittävä ostopotentiaali ja suhteuttaa hinta heidän kukkarolleen sopivaksi. Verkostoituminen on nykyisin jokaisen yksityisen yrityksen ja myös hoitoalan palveluntuottajan ainoa tapa selviytyä kilpailusta voittajana. Tässä selvityksessä kartoitettiin myös millaista verkostoa on olemassa tai millainen pitäisi muodostaa, jotta muistisairaiden kotona asuminen mahdollistuisi teknologian avulla mahdollisimman pitkään. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin mahdollisuuksia kehittää verkoston avulla hyvinvointiteknologiaa, sillä hankkeen aikana todettiin ettei nykyteknologia vastaa muistisairaiden asumisen vaatimuksia täysin. Hankkeen aikana ja rinnalla aloitettiin suuremman kehittämishankkeen valmistelu, sillä sellaiseen nähtiin tarvetta. 3 1.2. • • • Hankkeen tavoitteet Selvittää miten uusin, olemassa oleva hyvinvointiteknologia voi tukea muistisairaan kotona asumista. Samalla selvitetään miten teknologia soveltuu yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi, ja miten asiakas ja omainen voidaan osallistaa prosessiin. Synnyttää ja ylläpitää kumppanusverkosto kehittämään erityisesti muistisairaiden kotona asumista ja kotihoitoa teknologian avulla. Verkostoon toivotaan erityisesti muistisairaisiin erikoistuneita kolmannen sektorin ja yksityisiä toimijoita sekä tutkimusja kehittämistahoja ja kunnan toimijoita. Mikäli selvitys antaa aihetta, hankkeen rinnalla valmistellaan teknologian hyödyntämisen pilotointihanke kumppanuusverkoston yhteistyöhankkeena, jonka rahoittajatahona olisi mahdollisesti kansallinen taho. 2. MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN AIHEUTTAMAT ERITYISHAASTEET TEKNOLOGIALLE 2.1. Muistisairaudet Suomi on yksi eniten ikääntyvistä maista ja Päijät-Häme yksi Suomen ikääntyneimmistä maakunnista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa kasvavat myös muistisairaudet. Tällä hetkellä arvioidaan jopa 13 000 ikääntyneen sairastuvan muistisairauteen joka vuosi. Siitä onkin nopeasti tullut yksi merkittävimmistä kansantaudeistamme. Muistisairaudet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Niitä voidaan kuitenkin ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa, jolloin pystytään saamaan kustannussäästöjä ja tukemaan itsenäistä selviytymistä, toimintakykyä ja kotona asumista. (Erkinjuntti ym.2010, ) Muistin ongelmia aiheuttavat monet erityyppiset sairaudet. Ikääntyneillä tyypillisin on Alzheimer, jota sairastaa etenevää muistisairautta sairastavista 65-70 %. Tämän lisäksi tavallisimpia eteneviä muistisairauksia ovat vaskulaariset kognitiiviset heikentymät (15-20 %) ja Lewyn kappale-tauti (10%) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (5%). Lisäksi on suuri määrä harvinaisia sairauksia, jotka aiheuttavat muistisairauksia, mm. posttraumaattinen dementia ja alkoholidementia (5%). Näiden lisäksi on monia muistiin vaikuttavia sairaudentiloja, jotka ovat parannettavissa. Tämän vuoksi varhainen ja oikea diagnosointi on äärimmäisen tärkeää. (Erkinjuntti ym.2010) Pitkäaikaishoitoon varhain joutumisen riskitekijöitä ovat yksinasuminen, käytösoireet, liitännäissairaudet ja -oireet, hoitoketjun katkeaminen ja hoitajan uupuminen. Muistisairaan hoidon tavoitteena on siirtää laitoshoitoon joutumista mahdollisimman pitkälle. Kokonaisvaltainen, yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, muistisairaan ja omaisen sopeutumisen tukeminen sekä koko hoitoketjun sujuvuuden varmistaminen ovat avainasemassa. (Erkinjuntti ym.2010) 4 Muistisairaista suurin osa asuu omassa kodissaan ja tämän vuoksi juuri kotona asumisen tukeminen on merkittävää. Kotona hoitaminen on myös yhteiskunnan kannalta halvin vaihtoehto tiettyyn pisteeseen asti. Muistisairaan hyvä hoito kotona vaatii moniammatillista yhteistyötä omainen ja muistisairas keskiössä. Tärkeää on muistisairaan kokonaisvaltainen hoito, jonka olisi oltava omahoitajalla tai muistikoordinaattorilla käsissään. (Erkinjuntti ym. 2010) Muistisairaus on hitaasti etenevä sairaus, joka vaikuttaa muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin kokonaisvaltaisesti. Oireet ovat yksilöllisiä. Muistivaikeudet ovat yleisin ja varhaisessa vaiheessa esiin tuleva oire, mutta ensimmäisiä oireita voivat olla myös esimerkiksi toiminnalliset vaikeudet tai persoonallisuuden muuttuminen täysin. Läheiset huomaavat usein muutokset helpommin kuin ihminen itse, tai ainakin asian myöntäminen voi olla usein vaikeaa. Käytösoireet ovat tyypillisiä muistisairauksille, ja ne ovatkin suurin syy laitoshoitoon joutumiseen, sillä ne kuormittavat omaisia ja hoitajia eniten. Kotihoidossa olevilla muistisairailla käytösoireita esiintyy vähemmän kuin laitoshoidossa olevilla, ja sen vuoksi kotihoitoon ja käytösoireiden hyvään hoitoon kannattaa panostaa, jotta kotona asuminen mahdollistuu pidempään. Sairauden edetessä kielen ja puheen ymmärtäminen ja tuottaminen voivat vaikeutua, samoin hahmottamishäiriöt ja orientaation ongelmat ovat yleisiä. Fyysinen toimintakyky sen sijaan pysyy usein pitkään hyvänä. (Erkinjuntti ym. 2010, Kotilainen ym. 2003) Hyvinvointiteknologiaa on kehitetty yhä enemmän myös muistisairaiden hoidon tarpeisiin. Teknologia voi tukea kotona asumista, mutta se on vain yksi osa muistisairaan hoitoa. Se ei voi koskaan korvata inhimillistä kohtaamista ja hoitajan työpanosta kokonaan, se voi vain olla apuna. Teknologian käyttöönotossa on pystyttävä huomioimaan jokaisen muistisairaan yksilölliset piirteet ja sen tulee auttaa yksilöllisen hoidon toteuttamisessa. (Mäki ym. 2000) Ikääntyneet, ja muistisairaat erityisesti, suhtautuvat epäluuloisesti teknologiaan. On huomioitava, että teknologia jokapäiväistyy jatkuvasti, ja jo kymmenen vuoden kuluttua oleva ikääntyneiden sukupolvi osaa käyttää teknologiaa aivan eri tavalla. Muistisairailla uusin teknologia kuitenkin unohtuu, joten se tuo haasteita teknologian käyttöönottoon myös jatkossa. (Mäki ym. 2000, Tulevaisuusvaliokunta 2001) 2.2. Muistisairauksien aiheuttamat erityishaasteet teknologialle Muistisairaudet aiheuttavat teknologian käytölle erityisiä haasteita erityisesti eettisen näkökulman, mutta myös teknisen käytettävyyden kautta. Kaiken teknologian käyttöönotossa tärkeintä on, että ne otettaisiin mahdollisimman varhain, yksilöllisyys huomioon ottaen ja riittävästi toistoa ja tukea asian suhteen sisältäen. Aina tulee pohtia sitä, kenen tarpeisiin teknologia otetaan ja miten muistisairas otetaan huomioon päätöksenteossa. (Mäki ym. 2000) Muistisairauksien erityispiirteet aiheuttavat sen, että laitteiden on oltava erittäin helppokäyttöisiä, ja tällöin ne soveltuvat usein monille muillekin käyttäjäryhmille. On huomioitava myös se, että teknologiaa voivat käyttää monet muut kuin itse sairastunut, esimerkiksi hoitajat, omaiset, ystävät ym. (Mäki ym. 2000, Tulevaisuusvaliokunta 2001) 5 Muistisairaat ovat useimmiten ikääntyneitä, joten heillä on samanlaisia korkeaan ikään liittyviä ongelmia kuin muillakin ikätovereillaan. Näitä ikääntymiseen liittyviä asioita ovat mm. heikentyneet käsivoimat ja motoriikka, näkö ja kuulo. Tämän vuoksi kontrasteihin, tekstin kokoon ja käytettävyyteen sekä käyttöohjeiden selkeyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Laitteiden olisi näytettävä helppokäyttöisiltä ja mielellään jollain tavalla tutuilta. Laitteen olisi myös herätettävä muistisairaan kiinnostus. Pelkästään hoitajille tarkoitetut laitteet voivat olla mielellään piilossa. Laitteen toimintavarmuus on oltava erittäin hyvä, ettei se aiheuta muistisairaassa hämmennystä ja pelkoa. (Mäki ym. 2000) Muistisairaan teknologian on oltava sairaus huomioon ottavaa. Kognitiivisten taitojen rapautuminen, huono lähimuisti, huono keskittymiskyky, lyhytjänteisyys ja ärtyneisyys, käden taitojen heikkeneminen, apraksia, huono koordinaatio, masentuneisuus ja agnosia eli esineiden havaitsemisen ja tunnistamisen vaikeus on otettava huomioon. Vaativia älyllisiä suorituksia, kuten muistia ei voida vaatia, teknologian on toimittava sen tiedon varassa mikä kulloinkin on näkyvissä. Mitään ylimääräistä, huomion vievää ei saa olla näkyvissä, laitteen riittävän nopea reagointikyky, painonappien riittävä koko ja etäisyys, laitteen positiivisuus ja palkitsevuus ovat tärkeitä. (Mäki ym. 2000) Teknologian on oltava sellaista, ettei se aiheuta muistisairaalle jälleen yhtä epäonnistumisen tunnetta, vaan päinvastoin tukee hänen voimavarojaan ja onnistumisen tunteitaan. Teknologian virheilmoitusten on hyvä olla hienovaraisia, ei rangaistuksia, ja väärin käyttämisen mahdollisuus poistaa tai minimoida. Uusin teknologia unohtuu muistisairaalta, joten sen vuoksi se, että teknologia muistuttaa vanhoja laitteita, voi lisätä sen käyttöönottoa. Ulkonäön yksityiskohtien on oltava muistisairaus huomioonottava, esimerkiksi yleisesti valomerkeillä ilmaistavia asioita ei ole syytä laitteessa olla (edes päällä/pois päältä). Myös teknologian aikuismaisuus on tärkeää muistisairaan aikuisen identiteetin tukemisessa. (Mäki ym. 2000) Mikäli teknologia soveltuu muistisairaille, on sen käyttöönotossa vielä arvioitava sitä sairastuneen omien toiveiden, hoitajien näkökulman, yhteiskunnan tai ympäristön sekä maalaisjärjen ja eettisyyden näkökulmasta. Teknologia onnistuu tukemaan muistisairasta, jos se tuntuu hänestä juuri hänelle suunnitellulta, antaa elämänhallinnantunteen, tunteen siitä, että voi vaikuttaa asioihin, on hienotunteinen ja tukee aikuista, tervettä minäkuvaa, muistuttaa jotain aikaisemmin tuttua laitetta ja ohjaa itse käyttöään. (Mäki ym. 2000) Muistisairauksille tyypillistä on, että erilaiset vieraat esineet voivat aiheuttaa ahdistusta, vilkkuvat valot, piippaavat tai muut äänet aiheuttaa pelkoja ym. Esimerkiksi kodin turvallisuuden näkökulmasta erilaiset palo- tai muut hälytinlaitteet voivat olla sellaisia, että mikäli muistisairas ei niiden olemassaoloa ymmärrä, saattaa hän ne poistaa käytöstä, aiheuttaa vaaratilanteita niitä poistaessaan tai peitellessään ym. Laitteiden olisi oltava huomaamattomia tai tuttuja. Paikannuslaitteiden osalta muistisairas ei välttämättä ota niitä mukaansa omasta halustaan, jolloin tuotteen olisi oltava joku niin mieluisa, esimerkiksi koru, että hän sen mielellään kantaisi mukanaan, tai paikannuslaite pitäisi pystyä asentamaan helposti johonkin sellaiseen tavaraan tai vaatteeseen, joka tiedetään muistisairaalla aina olevan mukana. Henkilöturvallisuuteen liittyvät turvapuhelimet ovat ongelmallisia sen vuoksi, että muistisairas ei välttämättä ymmärrä rannekkeen tai kaulassa roikkuvan painikkeen tarkoitusta ja ottaa sen pois. Nykyteknologialla olisi mahdollisuus tehdä ranneke, jota ei saa lainkaan pois, mutta tämä saattaa aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja. Osa rannekkeiden napeista on myös niin herkkiä, 6 että niistä aiheutuu turhia hälytyksiä helposti, eivätkä ikääntyneet halua sen vuoksi käyttää niitä. Muistuttavat dosetit tai kalenterit sekä vastaavat laitteet sisältävät myös piippaavia ääniä ym., joita ei välttämättä ymmärretä. Myöskään laite, jossa pitää itse ensin avata luukku tai painaa nappia, ovat usein liian vaikeita muistisairaille, jollei laitetta ole otettu käyttöön riittävän varhain. Muistisairauksille tyypillistä on myös hahmottamishäiriöt, jolloin esim. puhelinten käyttö voi olla erittäin haasteellista. On huomattava myös se, että tekniset laitteet voivat pahimmillaan heikentää olennaisesti muistisairaan tilannetta. Sekä laitetta käyttävän että käytön kohteen suhteen on tärkeää se, että laite on helppokäyttöinen, helposti huollettava ja erittäin toimintavarma, sillä liian monimutkainen, hankala tai toimimaton laite aiheuttaa suuressa määrin ylimääräistä ja turhaa työtä ja huolta hoitajille ja asiakkaalle. (Kotilainen ym. 2003, Mäki ym. 2000) 2.3. Suomalaisten teknologiahankkeiden tuloksia KÄKÄTE-hanke selvitti 2010 Suomessa olleita teknologiahankkeita, joissa teknologioita oli testattu vähintään viidellä ikäihmisellä. Hankkeita oli vuosien 1994-2010 aikana yhteensä 52 kpl, ja niissä testattiin lukuisia eri teknologioita. Näiden lisäksi on ollut vähintään yhtä monta teknologiahanketta, joissa teknologiaa ei ole testattu ikääntyneillä, mutta joissa ikäteknologia on ollut mukana. (Mäki 2010) Hankkeiden tärkeimmät tulokset lyhyesti: • Dementoituvan asiakkaan saamat hyödyt turvajärjestelmän käytöstä kotona olivat suuremmat kuin se haitta, että asiakas menetti yksityisyyden suojaansa teknologiaa käytettäessä • Muistisairaiden aikuisen identiteettiä pystyttiin tukemaan ja vaarallisten tilanteiden syntymistä estämään orientaatiota vahvistamalla sähköisen kalenterin avulla. • Ikääntyneet kokivat useissa hankkeissa tärkeäksi sen kokemuksen, että heistä välitetään ja heidän mielipidettään kysytään. Projektityöntekijöiden käynnit ja hankkeet muutoinkin virkistivät ikääntyneitä. • Kunnon koulutuksella ja perehdytyksellä saatiin hyviä tuloksia aikaan siinä, että ikääntyneiden ennakkoluulot teknologiaa kohtaan vähenivät, he oppivat teknologian käytön ja kokivat sen hyödylliseksi • Kun koko prosessi otettiin huomioon, apu ja teknologia suunniteltiin ikääntyneen yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi, ja ikääntyneillä oli aina mahdollisuus olla yhteydessä henkilöön, joka neuvoi heitä, auttoi ongelmatilanteissa, huolsi laitteet ym., toi teknologia turvaa, vähensi yksinäisyyttä ja auttoi ikääntynyttä selviytymään kotonaan pidempään. • Teknologiakokeilut antoivat yrityksille tärkeää tietoa asiakkaiden tarpeista ja he pystyivät kehittämään tuotettaan asiakkaille sopivampaan suuntaan. Ikääntyneet arvostivat mm. selkeitä, helppokäyttöisiä näyttöjä ja tuotteita, suuria näppäimiä, kirjaimia ja riittävää kontrastia taustan ja kirjoituksen, tai taustan ja esim. jumpan vetäjän paidan värissä. • Muistisairaiden kohdalla tärkeäksi todettiin se, että löytyy taho, jolla on kokonaisnäkemys henkilön tilanteesta. Teknologian avulla voidaan luoda turvaverkosto, joka mahdollistaa muistisairaan kotona asumisen pidempään ja voi luoda 7 • • • • • muistisairaalle mahdollisuuden liikkua turvallisemmin ja vapaammin. Suurin osa turvaja kommunikaatioteknologiasta soveltui hyvin osaksi turvaverkkoa. Ikääntyneiden seurantarve, yksinäisyys ja toisen ihmisen tarve nousi esille selkeästi. Ikääntyneille suunnatun teknologian avulla näitä voitiin vähentää, jo testaaminen virkisti. Ikääntyneet pitivät jopa seurapalvelua hyvänä ajatuksena, kunhan palveluntuottaja on luotettava taho. Laitteiden ja palveluiden hinnoittelu on merkittävä tekijä. Piloteissa on löydetty sekä ikääntyneitä virkistäviä ja rauhoittavia elementtejä interaktiivisten laitteiden avulla, mutta myös henkilökuntaa helpottavia laitteita ja toimintatapoja. Muistisairaiden kohdalla teknologian käyttöönoton pitää tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa Tuotteen muotoilulla, nimeämisellä ja esiintuomisen tavalla on merkitystä siinä, miten ikääntyneet ottavat tuotteen omakseen. Käyttäjien mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa edistää kohderyhmän halukkuutta ottaa tuote käyttöönsä. Muistisairaiden omaiset kokivat saavansa merkittävää hyötyä teknologiahankkeista. 2.4. Teknologian tuomat mahdollisuudet tukea muistisairaan toimintakykyä ja osallisuutta Teknologia ja apuvälineet voivat tuoda helpotusta muistisairaan ja hänen omaisensa elämään monella tavalla. Ne voivat auttaa toimintakyvyn ja päivittäisten toimintojen ylläpitämisessä ja osallistamisessa yhteiskunnan toimintaan. Ne voivat lisätä ja tukea itsenäisyyden, turvallisuuden ja varmuuden sekä ilon ja itsevarmuuden tunteita. Niillä voidaan auttaa hoitoa ja huolenpitoa sekä omaisten että ulkopuolisten hoitajien kohdalla. Teknologialla ja apuvälineillä voidaan lisätä toimintakykyisyyttä ja mahdollisuuksia sosiaaliseen yhteydenpitoon. (Hurnasti ym. 2008) Muistisairaiden kohdalla tärkeää on se, että huomioidaan muistisairaan ja hänen perheensä kokonaistilanne eikä keskitytä vain yhteen ongelmaan. Näin voidaan apua saada moneen ongelmaan. Parhaan avun takaamiseksi muistisairaan tilanne on kartoitettava, ja kartoittajalla on oltava riittävästi aikaa perehtyä tilanteeseen, antaa riittävästi tietoa erilaisista apuvälineistä ja teknologisista ratkaisuista, ja oltava tavoitettavissa myös jälkikäteen aina tarvittaessa. Yhteydenpito ja tilanteen säännöllinen kartoittaminen on tärkeää, koska muistisairaan tilanne muuttuu sairauden edetessä. Turhat, epätarkoituksenmukaisiksi käyneet apuvälineet ja teknologiat on heti poistettava. Riittävä kirjallinen ja suullinen ohjaus on välttämätöntä, jotta apuvälineestä tai teknologiasta on todellista apua. (Hurnasti ym. 2008) Kun näissä onnistutaan, voi teknologia tuoda parhaimmillaan muistisairaalle apua monissa arjen ongelmatilanteissa, parantaa hänen elämänhallinnan kokemustaan ja tukea ilon, turvallisuuden ja itsenäisyyden tunteita. Teknologian valinnassa tärkeintä on kunnioittaa nimenomaan muistisairaan itsensä ja hänen omaistensa näkemyksiä siitä, mitkä tekijät ja ominaisuudet teknologiassa ovat tärkeimpiä. (Hurnasti ym. 2008) 8 3. OLEMASSAOLEVAT TEKNOLOGIAT Tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevat hyvinvointiteknologiat ja vastata seuraaviin kysymyksiin: • Mitä teknologioita on olemassa? • Soveltuvatko ne muistisairaille? • Onko niitä testattu muistisairailla? • Mitä teknologiat maksavat? • Miten prosessi menee, jos teknologia otetaan yksityiselle palveluntuottajalle palvelutuotteeksi käyttöön? (Hinta, asennus, huolto, valvonta, turvahälytykset ym.) Tavoitteena oli löytää mahdollisimman yksinkertaiset, helposti asennettavat ja edulliset järjestelmät tai järjestelmä, jonka yksityinen voi ottaa palvelutuotteekseen. Selvitystyö tehtiin internetistä tietoja etsimällä, soittamalla yrityksiin, jotka netistä löytyivät sekä tapaamalla yritysten edustajia. Teknologioiden ominaisuuksista on tarkasteltu seuraavia asioita, kun puhutaan niiden soveltuvuudesta muistisairaille ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuotteeksi: Lisääkö turvallisuutta Onko helppokäyttöinen (asiakas, omainen, hoitaja-näkökulmasta) Onko huomaamaton Onko muistisairaalle ymmärrettävä, onko sopiva ääni- ja värimaailma Onko hinta sopiva ikääntyneelle, onko soveltuva hinnan puolesta kotihoidon palvelutuotteeksi o Onko helppo asentaa o Onko helppohoitoinen, onnistuuko huolto vaivattomasti o o o o o Näistä ominaisuuksista pyrittiin tekemään taulukkovertailu, josta näkisi nopeasti karkea arvion laitteen soveltuvuuden muistisairaalle ja yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Kohdan 4. (Onko muistisairaalle ymmärrettävä, onko sopiva ääni – ja värimaailma) arviointi osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi, sillä riippuu sairauden vaiheesta ja muistisairaan yksilöllisestä tilanteesta, ymmärtääkö hän jonkin tuotteen oikean toimintatavan vai ei, ja soveltuuko se hänelle vai ei. Tämän vuoksi pohdintaan tulivat tarkemmin yksityiskohdat tuotteen ulkonäöstä ja muista ominaisuuksista, joita on muutamissa tutkimuksissa tullut esille. Näistä tehty vertailu on liitteenä. Teknologiat on jaettu seuraaviin osioihin: Kodin turvallisuus, Henkilöturvallisuus, Muistin ja arjen toimintojen tukeminen, Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen. 9 3.1. Kodin turvallisuus 3.1.1. 3.1.1.1. Paloturvallisuus Palohälyttimet Toimintaperiaate Palohälytin asennetaan kattoon, josta se hälyttää korkealla äänellä, kun laite havaitsee savua tai häkää. Soveltuvuus muistisairaille Palohälyttimiä on ollut käytössä jo pitkään, mutta osalle muistisairaista, erityisesti sairauden edetessä pidemmälle hälyttimen korkea ääni voi aiheuttaa sekavuutta ja ahdistusta. Mikäli hälytin on tuttu ja sitä on testattu usein, voi muistisairas ymmärtää mistä on kyse laitteen hälyttäessä. Mikäli sairaus on edennyt siten, ettei muistisairas enää ymmärrä laitetta, voi laite aiheuttaa vaaratilanteita, mikäli tulee vääriä hälytyksiä ja muistisairas yrittää poistaa laitteen paristoa korkealta katosta, jolloin kaatumisvaara on suuri. Tärkeät ominaisuudet 1. Lisää turvallisuutta 2. Helppokäyttöinen 3. Huomaamaton 4. Muistisairaalle ymmärrettävä, sopiva ääni- ja värimaailma 5. Sopiva hinta 6. Helppo asentaa 7. Helppohoitoinen, huolto 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Palohälyttimiä on lukemattomia eri merkkejä. Suomessa myytävät tuotteet on CEmerkittyjä ja luotettavia, mutta palovaroittimien herkkyydessä on eroja, mm. savunmuodostustapa voi vaikuttaa varoittimen toimintaherkkyyteen. Hinnaltaan kalliimmat varoittimet saattavat olla helpompia asentaa ja herkempiä. (mm. Kuningaskuluttajan palovaroitintesti 2008, Erikoissuojauksen testi 2012). Kaikissa palohälyttimissä ovat tärkeiksi arvioidut ominaisuudet, paitsi yksilöllisestä tilanteesta riippuen se, onko laite muistisairaalle ymmärrettävä. Osa palohälyttimistä voidaan liittää turvapuhelinjärjestelmään, jolloin apu saadaan paikalle myös silloin, kun muistisairas ei itse tiedä mitä pitää tehdä laitteen hälyttäessä. Palohälyttimet lisäävät muistisairaan kotona asumisen turvallisuutta ja ne soveltuvat hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Laitteet ovat pieniä ja niitä voi olla koon puolesta hyvin varastossa, eivät vie suurta tilaa. Tällöin palveluntuottaja 10 pystyy nopeasti vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, mikäli kodin turvallisuuskartoituksessa on huomattu puutteita tämän osalta. Palohälyttimien asentaminen kattoon vaatii porakonetta ja porrastikkaita, mikä on huomioitava palvelun tuottamisessa. 3.1.1.2. Sammuttimet Toimintaperiaate Palosammuttimet sisältävät sammutusjauhoa, jonka avulla voi sammuttaa alkavan tulipalon. Sammuttimia on erikokoisia erilaisiin tarkoituksiin. Sammuttimen käyttö ei ole välttämättä kenelle tahansa itsestään selvää, vaan usein sammuttimien käyttöä harjoitellaan. Sammuttimia on myös huollettava säännöllisesti. Soveltuvuus muistisairaille Sammuttimet ovat metallisia, teollisen näköisiä laitteita, eivätkä sovellu muistisairaan käyttöön kodin turvallisuuden takaajana. Hoitajan käyttöön tarkoitettuna voidaan ottaa käyttöön, mutta tällöin sammutin on hyvä piilottaa ettei se aiheuta muistisairaassa pelkoja ja hämmennystä. 3.1.1.3. Liesivahdit Toimintaperiaate Liesivahti on lieteen asennettava laite, joka sammuttaa liedestä sähköt, mikäli liesi kuumenee liikaa tai se on päällä liian pitkän ajan. Laitteen asennus vaatii sähköasentajan. Soveltuvuus muistisairaille Liesivahti on laite, joka on kehitetty muistisairaita varten ja se on yksi muistisairaiden kodin turvallisuuden peruslaitteista. Laite voi kuitenkin aiheuttaa hämmennystä muistisairaassa, mikäli se estää lieden normaalin käytön tai käyttö on estetty, tai esimerkiksi sähkökatkoksen jälkeen on tehtävä joitain lieden kytkimien kääntämisiä. Laitteen hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin muistisairaan itsemääräämisoikeuden väheneminen ja hämmennyksen aiheuttama huoli. Mikäli laite otetaan käyttöön riittävän varhain voi muistisairas oppia laitteen käytön ja se voi tällöin tallentua pitkäaikaiseen muistiin paremmin. Lisäksi on tärkeää, että muistisairaalla on henkilö, johon voi ottaa yhteyttä, kun hämmennystä aiheuttavia asioita tulee eteen. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppokäyttöisyys 4. Lapsilukko/magneettilukko 11 5. 6. 7. 8. Aikakatkaisu Lämpötunnistus Merkkivalot ja äänet saa pois Testattu ikääntyneillä Vertailu Liesivahtimerkkejä on Suomessa myynnissä seitsemän kappaletta. Jälleenmyyjiä löytyy vaihtelevasti eri puolilta Suomea, Lahdesta saa kolmea merkkiä. Liesivahtien hintahaitari on 160-440 euroa. Liesivahtien toimintaperiaate on melko samanlainen, mutta joitain eroja löytyy. Kattavin liesivahti tunnistaa myös palohälyttimen äänen ja sammuttaa tällaisessa tapauksessa liedestä sähköt. Toisessa mallissa on mahdollisuus kytkeä myös sammutin liesituulettimeen, joka sammuttaa liesipalon välittömästi. Kaksi mallia täyttivät tärkeiksi katsottujen ominaisuuksien kriteerit. Liesivahdit auttava muistisairasta asumaan kotonaan turvallisemmin ja niille on jonkin verran tarvetta, joten ne soveltuvat hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Koska malleissa on eroja, on laitteen valinnassa tuotteeksi mietittävä se, minkälaista palvelua asiakkaalle halutaan tarjota, ja mikä on riittävä turvallisuustaso sekä hinta/laatusuhde. Innohome FinnCabinova Spisec 3.1.1.4. Safera Norwesco Yke Liesihälyttimet Toimintaperiaate Liesihälytin on liesituulettimeen tai lieden viereen seinään asennettava pieni laite, joka tunnistaa lieden lämpötilan ja hälyttää korkealla hälytysäänellä kun liesi kuumenee liikaa. Laite ei katkaise liedestä virtaa, paitsi jos se on yhdistetty 12 liesivahtiin. Laite on useimmiten yksinkertainen asentaa, joko magneeteilla liesituulettimeen tai ruuveilla seinään. Soveltuvuus muistisairaille Laite soveltuu muistisairaille, kun se otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa, jolloin muistisairas ymmärtää mistä on kyse, kun laite hälyttää. Myöhäisemmässä vaiheessa laite voi aiheuttaa hämmennystä. Laite toimii hyvin muistisairailla yhdistettynä liesivahtiin, joka katkaisee virrat (kts. Liesivahti). Mikäli laite on kiinnitetty vain magneeteilla, saattaa joidenkin muistisairaiden kohdalla ongelmaksi tulla sairauden edetessä se, että he irrottavat laitteen paikaltaan mikäli he eivät enää ymmärrä laitteen toimintaperiaatetta. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Pariston kestoikä 4. Saa liitettyä turvajärjestelmään 5. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään 6. Testattu ikääntyneillä Vertailu Liesihälyttimiä on Suomessa myynnissä vain kahta eri merkkiä. Useat jälleenmyyjät myyvät näitä tuotteita. Tuotteita saa joko tilaamalla tai paikalliselta toimijalta Lahdesta. Paikallisen toimijan hinta on korkeampi kuin tilattaessa, mutta tilattaessa kuluihin lisätään toimitus- ja postimaksu. Turvapuhelintoimittajan hinta laitteesta on huomattavasti kalliimpi kuin tuote muutoin. Liesihälyttimet maksavat 50-220 euroa. Toisen mallin saa liitettyä liesivahtiin, mutta toista ei. Liesihälyttimen liittäminen turvapuhelimeen vaatii lisälaitteen, joka maksaa yhdellä toimittajalla 198 euroa. Liesivahti auttaa muistisairasta asumaan kotonaan turvallisemmin ja se soveltuu hyvin yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Kidde Innohome 13 3.1.1.5. Vesivuotohälyttimet Toimintaperiaate Vesivuotohälytin on laite, joka havaitsee vesivahingon esimerkiksi astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen luona. Laite hälyttää korkealla hälytysäänellä, kun se havaitsee nestettä. Housegard Soveltuvuus muistisairaille Laite soveltuu muistisairaille, kun se otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa, jolloin muistisairas ymmärtää mistä on kyse, kun laite hälyttää. Myöhäisemmässä vaiheessa laite voi aiheuttaa hämmennystä. Laite toimii hyvin muistisairailla, mikäli sen saa yhdistettyä turvajärjestelmään. Mikäli laite on irrallaan esimerkiksi lattialla, saattaa joidenkin muistisairaiden kohdalla ongelmaksi tulla sairauden edetessä se, että he siirtävät tai piilottavat laitteen mikäli he eivät enää ymmärrä laitteen toimintaperiaatetta. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppokäyttöisyys 4. Helppo asennettavuus 5. Pariston käyttöikä 6. Saa liitettyä turvajärjestelmään 7. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Vesivahteja myydään Suomessa neljää eri mallia. Hintahaitari on 6-220 euroa. Kalleimmassa mallissa on etuna se, että sen saa liitettyä turvapuhelinjärjestelmään, ja toisessa voi liittää liesivahtiin, muutoin ominaisuudet ovat kaikissa pääsääntöisesti samat. Halvimman mallin paristo kestää vain kahdesta neljään kuukautta, kun kalliimpien mallien paristot kestävät yhden vuoden. Yksi on verkkovirralla toimiva. Vesivahdit eivät ole kotona selviytymisen ja turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeitä, vaan liittyvät enemmänkin kiinteistön suojaamiseen vesivahingolta. Näiden yleisyyttä muistihäiriöisten kohdalla ei ole tiedossa, joten laitteiden hyödyllisyyttä on vaikea arvioida. Suurempi hyöty laitteista saadaan, mikäli niitä voidaan käyttää vuoteiden kosteusilmaisijoina, jotka ilmaisevat esimerkiksi omaishoitajille öisin, että vaippa ei ole pitänyt tai vuode on kastunut. Vesivuotohälyttimien teknologia havaitsee vain suoran nesteen, joten tällaiseen tarkoitukseen ne soveltuvat kuitenkin huonosti. Hälytin pitäisi asentaa vuoteen alle, josta se hälyttäisi, kun vuotavaa nestettä valuu anturin kohdalle. Joitain vuodekosteushälyttimiäkin on kehitetty. 14 Laitteen soveltuvuudessa yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotteeksi herää kysymys laitteen tarpeellisuudesta, muutoin laite on tuotteena samankaltainen kuin palo- ja liesihälyttimet. 3.1.1.6. Palovahdit Toimintaperiaate Palovahti on laite, joka laitetaan helposti pistorasiaan, ja johon sähkölaite laitetaan kiinni kuten pistorasiaan. Laite katkaisee sähkölaitteesta sähköt, mikäli se havaitsee savua tai ylijännitekuorman verkossa. Soveltuvuus muistisairaille Laite voi aiheuttaa muistisairaille hämmennystä ja pelkoja. Laite on usein näkyvä ja teknisen näköinen, se hälyttää piippaavalla äänellä ja katkaisee laitteen sähköt, ja se pitää osata nollata ennen kuin sähköt palaavat laitteeseen. Mikäli laite otetaan käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa tai se liitetään turvapuhelinjärjestelmään, voi laitteesta olla merkittävää hyötyä muistisairaan kodin turvallisuuden takaajana. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Saa liitettyä turvajärjestelmään 4. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään 5. Testattu ikääntyneillä Vertailu Palovahteja valmistaa vain yksi yritys, joten vertailua tuotteiden välillä ei voi tehdä. Palovahdin hyötyjä laajemmin verrattuna katossa olevaan palohälyttimeen ja palovahdin tarpeellisuutta voidaan arvioida. Mikäli kotona ei ole laajempaa sähkölaitteisiin kytkettyä palohälytinjärjestelmää, joka katkaisee kaikista sähkölaitteista sähköt vaaran sattuessa, ovat palohälyttimet ainoita laitteita, joilla sähköpalot voidaan estää, kun laitteisiin tulee ylijännite tms. tilanne. Monet uudemmat laitteet ovat varustettu tällaisilla turvajärjestelmillä jo nykyään, mutta vanhoissa laitteissa piileekin iäkkäiden kodeissa vaara laitepaloihin. Merkittävä osa palokuolemista on sähkölaitepalojen seurausta. (Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK, www.spek.fi ). Tämän vuoksi palovahti voi olla erittäin merkittävässä osassa takaamassa kodin turvallisuutta. Palovahdit olivat vuonna 2007 jo markkinoilla noin 50 euron hintaan, mutta tällä hetkellä laitevalmistaja on kehittämässä tuotetta yhteistyössä jälleenmyyjän kanssa, joten laitetta ei saa tällä hetkellä ostettua mistään. Yritys on kertonut, että vuoden 2014 alkupuolella tuote olisi jälleen saatavilla. Palovahti soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi, sillä se on helppo asentaa, mutta asiakaskohderyhmä on mietittävä ja käyttöohjeistus oltava selkeää. 15 3.1.2. 3.1.2.1. Ovet, lukitusjärjestelmät Avaimeton järjestelmä, sähkölukko Toimintaperiaate Lähinnä kotihoidon työntekijöiden toimintaa helpottamaan on kehitetty sähköinen lukkojärjestelmä, jonka voi asentaa olemassa oleviin lukkoihin helposti ja jonka avulla hoitaja voi kulkea ovesta ilman fyysisiä avaimia. Kuntien kotihoidossa avaimia on voinut olla satoja, jolloin sähköinen lukitusjärjestelmä helpottaa työtä huomattavasti. Olemassa olevaan lukkoon asennetaan bluetoothilla toimiva sähkölukko, ja tietylle puhelimelle annetaan käyttöoikeus lukon avaamiseen tietyllä tavalla toimien. Lukkoon voidaan saada hoitajan saapumis- ja lähtöaika kirjattua. Soveltuvuus muistisairaille Avaimeton järjestelmä helpottaa kotihoidon työntekijöiden liikkumista asiakkaalle ilman avaimia, ja tämä on tällä hetkellä lukon suurin hyöty. Pohdintaa on tehty myös siitä, voitaisiinko kodeissa asuvien muistisairaiden sähkölukkojen kautta lukita ovia esim. yöaikaan siten, että liikkuminen estetään näinä aikoina. Lukon tulisi kuitenkin vapauttaa lukitus hätätilanteen sattuessa. Tämä voisi auttaa levottomien ja kotoaan karkailevien muistisairaiden liikkumisen rajoittamisessa, mikä voi olla tärkeää henkilön oman turvallisuuden vuoksi, vaikka se rajoittaakin itsemääräämisoikeutta. Myös yhteiskunnalliset säästöt tämäntyyppisestä toiminnasta voivat olla merkittävät, mikäli tällä voitaisiin siirtää muistisairaan palveluasumiseen siirtymistä. EU-säädökset ja lainsäädäntö ei tällaista kuitenkaan salli, joten lukkoja ei voida näin asentaa. Eettinen keskustelu siitä, onko oikein rajoittaa muistisairaan liikkumista omasta kotoaan on ollut vähäistä lainsäädännön vuoksi, mutta mikäli muistisairas joutuu palvelutaloon, rajoitetaan hänen liikkumistaan siellä joka tapauksessa, eli tilanne ei sen suhteen muuttuisi. Olosuhteet palvelutalossa ovat kuitenkin hyvin erilaiset kuin kotona mm. paloturvallisuuden osalta. Muistisairas saattaa ahdistua, kun hän ei ovesta pääse ulos, ja tällaiset tilanteet voivat olla helpompia käsitellä palvelutaloissa, joissa henkilökunta on nopeammin tavoitettavissa. Mikäli lukitusta voitaisiin kodeissa toteuttaa, tulisi muistisairaalla olla yhteys tahoon, joka voi rauhoitella hänet, mikäli tällainen ahdistava tilanne tulisi, tai muistisairaan huomio ovesta ja lähtemisestä tulisi kiinnittää johonkin toiseen, mukavampaan asiaan. Tällaisia keinoja voidaan ottaa käyttöön teknologian avulla, mutta ne vaativat muistisairaan yksilöllisen tilanteen ymmärtämisen kokonaisvaltaisesti ja tilanteiden mukaan muokkautuvat palvelut. Lisäksi muistisairaat voisivat keksiä nopeasti sen, että palohälyttimen laukaisu aukaisee oven, jolloin turhia palohälyttimen hälytyksiä voisi yksityisasuntoihin tulla, ja tätä kautta ongelmat naapureiden kanssa lisääntyä ym. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppo asennettavuus 4. Helppo käyttöjärjestelmä 5. Pariston käyttöikä 6. Voi liittää muuhun asiakashallintajärjestelmään 16 Tunnstall 7. Lukon toimintaa voidaan säätää 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Sähköisiä avainjärjestelmiä em. toimintaperiaatteella tarjoaa kolme toimijaa, joista yksi on vasta aloittamassa järjestelmän markkinoimista. Mikään järjestelmistä ei täytä täysin tärkeitä kriteereitä, joten ne eivät vielä sovellu yksityisen kotihoidon palvelutuotteeksi helposti. Tuotteet on tällä hetkellä suunniteltu kuntien ostettaviksi. Kunta voi pakottaa asiakkaan ottamaan sähköisen lukitusjärjestelmän käyttöönsä. Yksityinen palveluntuottaja ei voi pakottaa asiakkaitaan ottamaan järjestelmää, vain markkinoida sen etuja. Yksityisellä myöskään avainten unohtamisista aiheutuneet kustannukset eivät ole yhtä merkittäviä vielä Mohinet tällä hetkellä kuin kunnilla, sillä asiakaspohja on pienempi ja erilainen. Kunnat hoitavat tällä hetkellä suurimman osan huonompikuntoisista ikääntyneistä kuin yksityiset. Yksityisillä palveluntuottajilla asiakkaat ovat pääsääntöisesti parempikuntoisia ja päättävät itse mitä palveluja haluavat ostaa ja mitä eivät. 3.1.3. 3.1.3.1. Valaistus (liikkuminen ja kaatumistapaturmien ehkäisy) Liiketunnistavat yövalot Toimintaperiaate Liikkeentunnistavat yövalot ovat pieniä, kohtuullisen hämäriä valaisimia, jotka toimivat paristoilla tai kiinnitetään suoraan pistokkeeseen ilman välijohtoja. Valaisimessa on liikkeentunnistin, joka aktivoituu, kun se havaitsee liikettä. Liikkeentunnistimet eivät välttämättä tunnista lemmikkejä, mutta osa voi olla herkkiä ja syttyä myös lemmikeistä. Valaistusteho vaihtelee 4-9 wattiin. Aviris liikkeentunnistava yövalo Soveltuvuus muistisairaille Liikkeentunnistava yövalo voi olla muistisairaalle hämmentävä ja aiheuttaa pelkoja, epäluuloja ja harhaisuutta, jos henkilö ei ymmärrä miksi valo syttyy itsekseen. Muistisairas ei välttämättä ymmärrä liikkeentunnistimen ideaa eikä sitä miksi valo sammuu ja syttyy vain liikkeestä. Liikkeentunnistavissa valoissa on aikaviive, joka ei välttämättä ole itse säädettävissä, mikä voisi auttaa asiaan. Tällöin voitaisiin valon herkkyyttä ja valaisun pituutta muuttaa tarpeen mukaan. Yöllisen kulkemisen turvana yövalo on kuitenkin erittäin hyvä, ja varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa toimiva ratkaisu. 17 Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Pistokkeeseen laitettava 4. Lampun teho/vaihtoväli 5. Valaistusaika/viiveaika Vertailu Liikkeentunnistavia yövaloja löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 7-15 euron välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi. 3.1.3.2. Hämäräkytkin yövalot Toimintaperiaate Paristolla tai suoraan pistorasiaan liitettävä yövalo, joka syttyy, kun tietty hämäryysaste saavutetaan. Valaisuteho vaihtelee 4-9 watin välillä. Soveltuvuus muistisairaille Tuote soveltuu muistisairaille hyvin, sillä valo valaisee koko ajan, kun on hämärää, tämä on helpompi ymmärtää kuin liikkeentunnistava valo. Valo auttaa muistisairasta kotonaan turvallisessa yöaikaisessa wc-käynnissä tai muussa liikkumisessa. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Pistokkeeseen laitettava 4. Riittävä valaisuteho/huoltoväli Vertailu Hämäräkytkimellä varustettuja yövaloja löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 5-11 euron välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi. 3.1.3.3. Muut liikkeentunnistavat valaisimet Toimintaperiaate Liikkeentunnistavia valaisimia löytyy useammanlaisia, tyypillisesti pihaan tai kattoon asennettavia. Valo syttyy, kun se tunnistaa liikettä. Soveltuvuus muistisairaille Kuten liikkeentunnistavissa yövaloissa, valaistus voi olla hämmentävä muistisairaalle, jos tämä ei ymmärrä miksi valo syttyy itsekseen. Mikäli halutaan käyttää esimerkiksi yöllisten wc-reissujen turvaamiseksi muistisairaalle, saadaan näillä parempi valaistusteho kuin yövaloissa. Yöllisen kulkemisen turvana hyvä ja varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa voi olla toimiva ratkaisu. 18 Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Riittävä valaisuteho/huoltoväli 4. Valaistusaika/viiveaika Vertailu Liikkeentunnistavia valaisimia löytyy useita eri merkkejä ja monia löytyy myös Lahdesta. Laajemman valikoiman löytää nettikaupoista. Hinnat vaihtelevat 20-125 euron välillä. Tuote soveltuu hyvin yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi, mutta kattoon asennustyö on otettava hinnoittelussa huomioon. Tuote soveltuu yksityisen palveluntuottajan palvelutuotteeksi. 3.1.3.4. Muut automaattiset valaisinjärjestelmät Toimintaperiaate Nykytekniikka mahdollistaa hyvin paljon eri toimintoja. Yhtenä mahdollisuutena hankkeessa pohdittiin automaattista valaisinjärjestelmää, jossa voidaan ohjata automaatiolla/ajastuksella valaistusta, ja laajemminkin esimerkiksi verhoja ja radiota. Tavoitteena olisi tukea muistisairaan vuorokausirytmin säilymistä. Soveltuvuus muistihäiriöiselle Case-esimerkki (mitä voisi olla): Ikääntyneen muistihäiriöisen vuorokausirytmi on kääntynyt nurinpäin. Hän valvoo yöt ja nukkuu päivät. Tämä aiheuttaa monenlaista ongelmaa, mm. yöllistä liikkumista, melua, naapureiden häirintää. Päivittäiset toiminnot eivät onnistu, tulee sekavuutta ym. Omaiset ottavat yhteyttä ja pyytävät apua ongelmaan. Yhdessä käydään läpi ikääntyneen ongelmat ja etsitään niihin ratkaisua. Yhtenä keinona ongelman ratkaisuun käytetään automatiikkaa verhoissa ja valaistuksessa. Ikääntynyt on koko ikänsä herännyt aikaisin, jo klo 6.00, joten valaistus ja verhot ohjelmoidaan siten, että valot alkavat vähitellen valaisemaan ja verhot aukeamaan klo 6.00. Radio menee hiljaa päälle ja ikääntynyt herää miellyttävään oman makunsa mukaiseen musiikkiin. Hän näkee, että on valoisaa, verhot ovat auki ja hän ymmärtää, että on aamu. Koko päivän valaistus on voimakas, jotta käsitys vuorokaudenajasta säilyy. Illalla klo 20.00 valot alkavat vähitellen himmetä ja verhot sulkeutua, jolloin ikääntynyt ymmärtää, että on ilta. Lopulta klo 22.00 valot sammuvat siten, että jäljelle jää vain yövalot, jotka turvaavat yöllisen wc-reissun. Asunto on pimeä ja vuorokaudentaju säilyy. Tällainen järjestelmä voisi soveltua muistisairaalle, kun se otettaisiin varhaisessa vaiheessa käyttöön ja järjestelmä olisi riittävän huomaamaton. 19 Tärkeät ominaisuudet: 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Järjestelmän helppous 4. Järjestelmän toimintavarmuus 5. Laitteiden huomaamattomuus 6. Voi etäseurata 7. Saa automaatti-ilmoituksia 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Hankkeessa haluttiin selvittää onko tällaista olemassa ja mitä tällainen järjestelmä maksaisi, mitä se vaatisi ja miten prosessi menisi. Internetistä selaamalla olemassa olevia järjestelmiä ei löytynyt, joten järjestelmä pitäisi kehittää. Ensin olisi selvitettävä laajemmin se, miten paljon järjestelmästä voisi olla hyötyä ja miten paljon sille voisi olla kysyntää. Uuden järjestelmän kehittäminen maksaa paljon, joten siihen ei yksityisellä palveluntuottajalla välttämättä ole mahdollisuuksia ilman hankerahoitusta. 3.2. Henkilöturvallisuus 3.2.1. Turvapuhelimet Toimintaperiaate Turvapuhelimia on ollut käytössä ikääntyneiden kotihoidossa turvalaitteina jo pitkään. Perinteiset turvapuhelimet toimivat siten, että ikääntyneen puhelinverkkoon on liitetty laite, joka on yhteydessä langattomasti rannekkeeseen, jota painamalla ikääntynyt saa apua sitä tarvitessaan. Kun ikääntynyt painaa rannekkeesta, saa hälytyskeskus tai muu taho hälytyksen ja avaa puheyhteyden ikääntyneen kotona olevaan laitteeseen. Hälytyksen vastaanottaja saa tiedon myös siitä onko rannekkeessa paristo vähissä. Perinteisiä turvapuhelimia on kehitetty eteenpäin tekniikan kehittyessä siten, että laitteisiin on voitu liittää erilaisia langattomia ja langallisia hälytyslaitteita ja apuvälineitä, kuten esimerkiksi muistutuksia, painamisen apuväline, gsm-moduuli, liiketunnistin, ovihälytin, savuhälytin, tunnistinmatto, vetonaruhälytin, vuodehälytin, vuotohälytin, sähkö-, valaistus- ja ilmastointilaitteiden ohjaus, epilepsiahälytin, kosteusilmaisin, liesivahti, liikeilmaisin, lisäranneke, lämpötilahälytin, ovikytkin ja toistin. Uudemman sukupolven kehittyneemmät turvajärjestelmät, jotka eivät enää käytä nimitystä turvapuhelinpalvelu, voivat toimia mm. ilman ranneketta pelkkien infrapuna- ja liiketunnistimien kautta, tai ranneke voi antaa tietoja henkilön aktiivisuustasosta ja hälyttää automaattisesti, kun tulee poikkeavia aktiivisuustasoja. Myös kuvayhteydelliset järjestelmät tarjoavat turvapuhelimen kaltaisia palveluja, jotka on tässä vertailussa otettu huomioon. Jokaiseen järjestelmään, joka mukaan on otettu, on ollut mahdollisuus liittää ranneke asiakkaalle niin haluttaessa sekä puheyhteys ikääntyneeseen, mikäli hän painaa ranneketta. Nämä kuvataan turvapuhelimen keskeisinä ominaisuuksina. 20 Soveltuvuus muistisairaille Tässä hankkeessa tavoitteena on ollut etsiä uusinta teknologiaa käyttäviä parhaita sovelluksia muistisairaille. Muistisairauksien yksilölliset vaihtelut tekevät turvapalveluiden tarjoamisesta haastavan, sillä palveluiden tulisi olla joustavia, ja eri tilanteisiin ja yksilöllisiin piirteisiin sopivia. Tämän vuoksi tärkeiden ominaisuuksien lista on pitkä, sillä on haluttu ottaa huomioon kaikki mahdolliset tilanteet, joita muistisairaiden kohdalla voi tulla, ja joista voi olla hyötyä turvapuhelinpalvelussa tai vastaavassa turvapalvelussa. Mikäli löydetään muistisairaalle soveltuva ja tämän tarpeisiin sopiva turvajärjestelmä, voi se parhaimmillaan siirtää palveluasumistarvetta useilla vuosilla, jopa vuosikymmenellä. Riittävän varhaisessa vaiheessa käyttöönotettu järjestelmä tulee muistisairaalle tutuksi ja tällöin saadaan paras lopputulos. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta vuokrattaessa 2. Hinta ostettaessa 3. Saatavuus 4. Ranneke, jossa hälytysnappi 5. Puheyhteys nappia painettaessa 6. Paristo vähissä-hälytys 7. Ranneke pois-hälytys 8. Poistunut alueelta/palannut alueelle-hälytykset 9. Kaatumishälytys 10. Paikannus sisällä 11. Paikannus ulkona 12. Testattu ikääntyneillä 13. Netin kautta toimiva ohjelmisto 14. Toimii ilman lankapuhelinliittymää 15. Toimintasäde 16. Muut ominaisuudet ja lisälaitteet Vertailu Hankkeessa tehtiin vertailu, jossa otettiin sekä perinteiset turvapuhelimet lisälaitteineen että uuden sukupolven turvajärjestelmät huomioon samoilla tärkeillä ominaisuuksilla. Yksikään järjestelmä ei vastaa täysin kaikkia tärkeitä ominaisuuksia, mutta useat pääsivät lähelle. Uudemmissa järjestelmissä on useita hyviä, toisistaan poikkeavia ominaisuuksia, joiden tärkeyttä on punnittava, kun mietitään, minkä järjestelmän yksityinen palveluntuottaja ottaisi palvelutuotteekseen. Muistisairaan ja palveluntuottajan kannalta parasta olisi se, että löytyisi yksi järjestelmä, joka vastaisi kaikkiin tarpeisiin, mutta sellaista ei löydy. Palveluntuottajan kannalta valinnan tekee ongelmalliseksi juuri se, että järjestelmillä on hieman toisistaan poikkeavat ominaisuudet, joista osa voi olla jossain tilanteessa tarpeellinen, mutta joissain tilanteessa taas toiset ominaisuudet olisivatkin paremmat. Näin ollen asiakkaan kannalta parasta olisi tarjota useaa vaihtoehtoa, josta tämä voisi valita itselleen sopivimman. Tämä taas aiheuttaa palveluntuottajalle sen, että täytyy tehdä sopimukset usean yrityksen kanssa, opetella usean eri järjestelmän asennus, toiminta ja käyttöliittymät. Koska tämä on melko mahdotonta, on valinta jollain perusteella 21 tehtävä, mikä voi sulkea joitain hyviä ominaisuuksia pois toisesta tuotteesta. Nykyään tehtävät integrointimahdollisuudet ja avoimet rajapinnat mahdollistavat sen, että useampi tuote voidaan saada toimimaan ”yhteen”, mutta tämä voi olla pitkä prosessi, johon yritysten olisi suostuttava. Perinteisiin ja uusiin turvajärjestelmiin on mahdollista liittää useita erilaisia lisälaitteita. Ainakin näitä tuotteen valmistajat mainitsevat mahdollisina: muistutukset, painamisen apuväline, gsm-moduuli, liiketunnistin, ovihälytin, savuhälytin, tunnistinmatto, vetonaruhälytin, vuodehälytin, vuotohälytin, lukittava ranneke, langaton pariston lataus ranteessa, turva-alueiden luonti päivä ja yöajalle, epilepsiahälytin, liesivahti, häkähälytin, inkontinenssitunnistin, liikeilmaisin, lisäranneke, lämpötilahälytin, lääkemuistuttaja, radiolähetin langallisten lisälaitteiden kytkentään, toistin, turvamatto, vesivahti, kaatumishälytin, portti/ovipuhelin, jäätymisvaroitin. Se mitä todellisuudessa on mahdollista saada liitettyä laitteeseen vaihtelee suuresti. Lisälaitteiden kysyntä tällä hetkellä on hyvin pientä. Tämä voi johtua siitä, ettei laitteista tiedetä, ne nostavat hintaa liikaa, ne eivät ole tarpeellisia tai ne ovat liian monimutkaisia. Perinteisten turvapuhelinten lisälaitteet tuovat turvapuhelimeen lisää hintaa eikä asennus aina ole yksinkertaista, mutta samoin toimivat uusien järjestelmien erilaiset osiot myös. Uusimpien järjestelmien edut tulevatkin niiden tarjoamista ominaisuuksista, joita perinteiset eivät tarjoa. Yksi järjestelmä tarjoaa ominaisuuksia, jota muilla ei ole, eli aktiivisuustason seurannan ja siitä johtuvat automaattiset hälytykset sekä ilmoituksen, kun ranneke otetaan pois. Nämä ominaisuudet voivat olla erittäin merkittäviä muistisairaiden kohdalla, kun arvioidaan esimerkiksi vuorokausirytmiä, tai pitää saada tieto siitä käyttääkö henkilö ranneketta ylipäänsä. Toinen järjestelmä taas tarjoaa henkilön seurannan täysin ilman ranneketta, mikä taas voi olla jollekin muistisairaalle erittäin hyvä. Täysin ilman ranneketta oleva muistisairas ei taas saa apua rannekkeen kautta silloin kun sitä tarvitsee, mutta koska muistisairas ei välttämättä muistaisi pitää ranneketta kuitenkaan eikä ymmärtäisi painaa painikkeesta, voi ominaisuus olla joillekin tarpeeton. Eräs järjestelmä tarjoaa kuvayhteyden, mikäli asiakas tätä toivoo ja tämä voi osalle muistisairaista olla hyvä, toisille taas hyvin outo asia. Eräs järjestelmä tarjoaa turvapuhelimen, jossa on paikannus, mutta laitetta pitää ladata vuorokauden välein, jolloin jonkun ulkopuolisen henkilön on käymässä lataus suorittamassa, mikäli henkilö ei itse sitä ymmärrä tehdä. Lisäksi laite ei anna tietoa siitä, mikäli ranneke otetaan ranteesta pois. Ikääntyneiden palveluiden yksityisen palveluntuottajan on mahdollista ja jopa kannattavaa ottaa turvajärjestelmä palvelutuotteekseen, riippuen palveluntuottajan palveluiden fokuksesta. Turvajärjestelmiin kuuluva hälytysten vastaanotto ja turvakäyntien tekeminen ympärivuorokautisesti on haastava tehtävä, ja siihen on jo olemassa olevia palveluntuottajia. Kun täysin uutta palvelua aletaan suunnitella, on kannattavaa tehdä yhteistyösopimus. Vasta kun kriittinen massa asiakasmäärässä on saavutettu, kannattaa hälytysten vastaanottoa ja turvakäyntejä aloittaa omana toimintana. Turvajärjestelmien tuotteita, esim. rannekkeita, palveluntuottajan ei 22 kannata ostaa omaksi ainakaan toiminnan aluksi, vaan vuokrata laitteet ja välittää niitä eteenpäin asiakkaille. Turvapuhelinten ja järjestelmien kuukausivuokrahinnat palveluntuottajille vaihtelevat 7-80 euron välillä. Hintaan vaikuttaa vuokrattavien laitteiden määrä ja vuokrausaika. Uutta toimintaa aloitettaessa yksityinen palveluntuottaja ei välttämättä pysty sitoutumaan kovin pitkiin vuokra-aikoihin ja suuriin määriin, vaan olisi pystyttävä sopimaan pienistä määristä aloitus. Asiakashintaan palveluntuottajan on vielä lisättävä oma työaikansa, ja palvelun sisältö on hyvä määritellä tarkasti epäselvyyksien välttämiseksi. Seniortek Tunnstall 3.2.2. Henkilövalvontajärjestelmät Toimintaperiaate Useat yritykset tarjoavat laajempia henkilövalvontajärjestelmäkokonaisuuksia, joihin voi liittää useita eri toimintoja asiakkaan haluamalla tavalla. Soveltuvuus muistisairaille Järjestelmien soveltuvuus koostuu useamman eri tuotteen yhdistämisestä. Mm. videovalvontajärjestelmät eivät kuitenkaan sovellu muistisairaiden valvontaan ja seurantaan, sillä tämä ylittää eettisen toiminnan periaatteet siitä, että henkilön on itse oltava täysin tietoinen ja suostua videovalvontaan. Tärkeät ominaisuudet Henkilövalvontajärjestelmille ei ole löydetty yksiselitteisiä ominaisuuksia, vaan tässä hankkeessa on haluttu selvittää minkälaisia kokonaisuuksia on tarjolla. Vertailu Näiltä toimijoilta on vaikea saada yksittäisestä tuotteesta hintatietoja, sillä he myyvät vain räätälöityjä paketteja. Myöskään näistä paketeista ei saa tietoja ennen kuin on yksilöity ne tuotteet ja se palvelukokonaisuus, josta paketti kootaan. Usean toimijan tuotteet ovat samoja kuin tässä hankkeessa vertailussa olleet muut tuotteet. Hinta koostuu korkeammaksi kuin suoraan yksittäisiä tuotteita tuotevalmistajalta ostettaessa/vuokrattaessa sen vuoksi, että henkilövalvontajärjestelmiä tarjoavat 23 yritykset tarjoavat palvelua, työpanostaan kokonaisuuden kokoamisessa. Yksityinen palveluntuottaja voi tehdä palvelusopimuksen tällaisen toimijan kanssa, mutta tällöin oma vaikutusmahdollisuus käytettävissä olevista tuotteista jää pienemmäksi ja hinta nousee korkeammaksi. Toki näin pääsee helpommalla ja välttyy sopimusviidakolta usean eri toimijan kesken. 3.2.3. Paikannusjärjestelmät Toimintaperiaate Paikannusjärjestelmät toimivat joko rannekkeen, puhelimen tai erillisen paikantimen kautta. Nämä järjestelmät käyttävät yleisesti sekä GSM että GPS-järjestelmää hyödykseen paikannuksessa, ja sisältävät usein sos-painikkeen ja kaksisuuntaisen puheyhteyden. Soveltuvuus muistisairaille Monien muistisairaiden kohdalla suureksi ongelmaksi kotona asumisessa tulee sairauden edetessä se, että henkilö ei enää muista missä asuu. Muistisairas saattaa omasta mielestään olla kaksikymmentävuotias ja asua silloisessa kodissaan. Nykyinen koti voi tällöin tuntua vieraalta, josta halutaan lähteä pois, tai muisti yksinkertaisesti pettää, kun on lähtenyt kauppaan ja pitäisi palata takaisin kotiin. Tällaisissa tapauksissa muistisairas saattaa olla pitkäänkin eksyksissä, ja myös lehtien otsikoihin pääsevät kertomukset muistisairaista, jotka ovat saattaneet vaeltaa tuntikausia pakkasessa ja mahdollisesti menehtyvät tälle matkalleen. Paikannusjärjestelmiä onkin kehitetty pitkään näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Paikannuslaitteissa ongelmana on muistisairaiden kohdalla se, että laitteet pitää ottaa mukaan ja ne pitää muistaa ladata kohtuullisen usein. Paikannusteknologia vaatii edelleen paljon virtaa eivätkä akut vielä nykyisinkään kestä tätä kovin hyvin. Paikannusteknologia ei vielä nykyisellään sovellu muistisairaille kovinkaan hyvin. Mikäli laite otetaan käyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa, voidaan siitä saada suurta hyötyä myöhemminkin. Lisäksi paikannus toimii yleisesti GPS-järjestelmän kautta vain ulkotiloissa ja siinä on vielä paljon katvealueita ja muita ongelmia. KÄKÄTE-hankkeen julkaisema Teknologia avuksi henkilöiden ja asioiden paikantamisessa- julkaisu (KÄKÄTE 2012) käsittelee erittäin laajasti paikannuslaitteita. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Akun kesto 4. Sos-nappi 5. Puheyhteys nappia painettaessa 6. Lukittava ranneke 7. GPS ja GSM-toiminnot 8. Automaattiset hälytykset 24 Vertailu Paikannuslaitteita tarjotaan muutamia erilaisia. Kaksi toimijaa tarjoaa paikannusranneketta, joka on suunniteltu suoraan muistihäiriöisille ikääntyneille. Muutamat toimijat tarjoavat paikannusjärjestelmää yksinkertaistetun kännykän kautta, jossa on sos-hälytysnappi. Pari toimijaa tarjoaa paikannuslaitetta, jossa on pelkkä sos-hälytysnappi. Nämä paikannuslaitteet on suunniteltu yksin maastoissa työskentelevien työntekijöiden turvaksi, ei suoraan muistisairaille soveltuviksi, mutta helppokäyttöominaisuuksiensa puolesta ne saattavat soveltua myös ikääntyneille ja jopa muistisairaille, mikäli laite otetaan riittävän varhaisessa vaiheessa käyttöön. Uudet älypuhelimet voivat toimia myös paikannuslaitteina, mutta ne on tässä jätetty pois sen vuoksi, etteivät muistisairaat opi uusia älypuhelimia todennäköisesti käyttämään. Tulevaisuuden ikääntyneet ovat eri tilanteessa, he osaavat käyttää teknologisia laitteita huomattavasti luontevammin kuin nykyisin suurin osa yli 75vuotiaista tekee. Laitteiden hinnat vaihtelevat suuresti. Suoraan muistisairaille suunnitellut tuotteet on mahdollista vuokrata, muissa tuotteissa on vain ostomahdollisuus. Vuokrahinnat vaihtelevat 10-45 euron välillä/kuukausi, ja lisäksi saattaa tulla käyttöönottomaksu, joka voi suuruudeltaan olla 160 euroa. Hintoihin vaikuttavat vuokrattavien laitteiden määrät kuten muissakin tuotteissa. Paikannuslaitteiden ostohinnat vaihtelevat 150490 euron välillä. Laitteiden akkujen kestävyydessä on suuria eroja. Ikääntyneille suunniteltujen rannekkeiden akkujen kesto on 1-2 vuorokautta, riippuen siitä, miten tihein välein paikannustieto halutaan. Muissa paikannuslaitteissa luvataan yhdestä vuorokaudesta jopa yhdeksään vuorokauteen kestoaikoja riippuen paikannustietojen lähetystiheydestä ja muusta laitteen käytöstä. Paikannuslaitteiden paikannustoiminto on melko hyvä ja varma monissa paikoissa, mutta hyvin paljon laitteissa on vielä epävarmuuttakin. Laitteiden ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran. Vain yksi tuote täytti kaikki tärkeiden ominaisuuksien kriteerit. Tässä hankkeessa ei ole tarkasteltu laitteiden vastaanottajajärjestelmiä, vaikka niidenkin ominaisuudet saattaisivat olla merkittäviä tekijöitä vaikuttamassa päätökseen tuotteen käyttöönotosta. Käyttöliittymistä ei löydy tietoa kovin helposti, mutta tuotteenvalmistajilta tiedon pystyy saamaan henkilökohtaisella tapaamisella parhaiten. Hankkeen käytössä olevista rajallisista aikaresursseista johtuen tähän ei ollut mahdollisuutta. Paikannuslaitteet voivat olla joissain tapauksissa hyvä turva muistisairaalle ja tuoda mielenrauhaa omaisille, mutta vielä toistaiseksi ne ovat epävarmoja eivätkä välttämättä sovellu muistisairaille kovin hyvin. Tämän vuoksi palveluntuottajan kannattaa miettiä tarkkaan lähteekö ottamaan paikannuslaitetta palvelutuotteekseen ja mitä asiakkaalle luvataan laitteen käyttövarmuudesta ym. 25 EasyGo Locator Confienta Patron Laipac S-911 Picotrack 3.2.4. Kaatumishälyttimet Toimintaperiaate Kaatumishälytin laitetaan esim. henkilön taskuun. Kun henkilö kaatuu, hälyttää kaatumishälytin automaattisesti haluttuun kännykkänumeroon. Vaatii SIM-kortin ja ohjelmoinnin mihin numeroon hälytys menee. Soveltuvuus muistisairaalle Epävarmasti liikkuvalle ja kaatumisia kokeneelle muistisairaalle laite voi alkuvaiheessa tuoda avun nopeasti paikalle kaatumisissa. Myöhäisemmässä vaiheessa tuote ei välttämättä kuitenkaan sovellu muistisairaalle, sillä kaatumishälyttimen on oltava koko ajan mukana, ja tätä muistisairas ei enää myöhäisemmässä vaiheessa välttämättä muista ottaa mukaansa. Kaatumishälytin pitäisi täten olla kiinnitettynä jokaiseen vaatteeseen, jonka muistisairas laittaa päälleen, ja tämä tulee aivan liian hankalaksi ja kalliiksi. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppokäyttöinen 4. Paristojen kesto 5. Hälytys kännykkään 6. Testattu ikääntyneillä 7. Toimintasäde 26 Vertailu Kaatumishälyttimiä löytyi muutama eri tuote. Hinta vaihtelee 295-388 välillä. Toimintaperiaate on melko lailla sama. Laitteen soveltuvuus palvelutuotteeksi on hieman kyseenalainen. 3.2.5. Muut henkilöturvallisuutta lisäävät teknologiat Näistä tuotteista löytyi vain yksi suoraan koteihin myytävä tuote, joten vertailua ei ole tehty. Lisäksi usea turvapuhelinvalmistaja kertoo usean näistä laitteista olevan turvapuhelimen lisälaite, mutta näitä ei siis pysty tilaamaan heiltä ilman heidän turvapuhelintaan. Alla mainittujen tuotteiden hintahaitari vaihtelee tuotteesta riippuen 13,90 /kk – 295 €/tuote. 3.2.5.1. Hälyttävä matto Toimintaperiaate Hälyttävä matto antaa äänimerkkihälytyksen tai lähettää hälytyksen haluttuun kännykkään kun matolle astutaan. Vaatii SIM-kortin ja ohjelmoinnin mihin numeroon hälytys menee. Mattohälytin hakulaitteella Soveltuvuus muistisairaalle Mattoa on käytetty jonkin verran muistisairaiden omaisten apuna ja palvelutaloissa yöllisen karkailun estämiseksi, mutta kotona yksin asuvan tueksi matto ei välttämättä tuo niin suurta apua. Mikäli kotona asuva muistisairas lähtee ovesta, saadaan matolla kyllä tieto, että tämä on lähtenyt, mutta ei tiedetä, että mihin. Lisäksi osa matoista hälyttää aina, kun matolle astutaan, jolloin väärien hälytysten määrä voi olla suuri, ovella kurkkijoiden tapauksissa. Kotona asuvan yöllisen vuoteesta nousun hälyttämiseksi matto voi toimia hyvin, mikäli tällainen tieto on tarpeellinen kotona asumisen tueksi ja kaatuilun estämiseksi. 3.2.5.2. Ovihälytin Toimintaperiaate Ovihälytin hälyttää silloin, kun ovi aukeaa tiettyyn aikaan tai aina, kun ovi aukeaa. Hälytys äänihälytyksenä tai haluttuun kännykkään. Vaatii SIM-kortin ja ohjelmoinnin mihin numeroon hälytys menee. Ovihälytin hakulaitteella Soveltuvuus muistisairaalle Ovihälytintä on käytetty jonkin verran muistisairaiden omaisten apuna apuna ja palvelutaloissa yöllisen karkailun estämiseksi, mutta kotona yksin asuvan tueksi ovihälytin ei välttämättä tuo niin suurta apua. Mikäli kotona asuva muistisairas lähtee ovesta, saadaan ovihälyttimellä kyllä tieto, että tämä on lähtenyt, mutta ei tiedetä, että mihin. Ovihälytin hälyttää aina, kun ovi aukeaa, jolloin väärien hälytysten määrä voi olla suuri ovella kurkkijoiden tapauksissa. 27 3.2.5.3. Vuodehälytin Toimintaperiaate Vuodehälytin on vuoteen patjan alle, sijauspatjan alle tai lakanan alle laitettava ohut matto, joka hälyttää, kun vuoteesta noustaan. Hälytys äänihälytyksenä tai kännykkään. Vaatii SIM-kortin ja ohjelmoinnin mihin numeroon hälytys menee. Soveltuvuus muistisairaalle Vuodehälytintä on käytetty jonkin verran muistisairaiden omaisten apuna ja palvelutaloissa yöllisen kaatuilun ja karkailun Vuodehälytin estämiseksi, mutta kotona yksin asuvan tueksi vuodehälytin ei välttämättä tuo niin suurta apua. Mikäli kotona asuva muistisairas nousee vuoteesta, saadaan tästä kyllä tieto, että tämä on noussut vuoteesta, mutta kaatumista tai karkailua ei välttämättä ehditä estää. Lisäksi vuodehälytin hälyttää aina, kun vuoteesta noustaan, jolloin väärien hälytysten määrä voi olla suuri, mikäli muistisairas on levoton ja kulkee vuoteeseen ja pois paljon. 3.2.5.4. Kameravalvonta Toimintaperiaate Kameravalvontaa tarjoaa useampi yritys koteihin, mutta lähinnä tällöin kyseessä on kiinteistön valvontaan liittyvät näkökulmat. Hoivan näkökulmasta kameravalvonnassa on vielä suuria eettisiä kysymyksiä, joiden vuoksi kameravalvontaa ei ole suositeltu muistisairaiden kohdalla käyttöön otettaviksi. Elisa tarjoaa Vahti-palvelua kenen tahansa otettavaksi, mikä tarkoittaa sitä, että esim. perheen äiti pystyy palvelun avulla älypuhelimen tai tabletin kautta seuraamaan kamerayhteydellä mitä kotona olevat lapset puuhailevat. Sama voisi toimia omaishoitajan kohdalla, mutta eettinen kysymys itsemääräämisoikeudesta on erittäin vahvasti tämän esteenä. Soveltuvuus muistisairaalle Muistisairaan kameravalvonnan kohdalla erittäin suuri kysymys on siitä, voidaanko ihmistä valvoa kameravalvonnalla hänen siitä tietämättään tai ymmärtämättään. Teknologiahankkeissa on saatu tulokseksi se, että tällaisen teknologian käyttöönotto saattaa kuitenkin tuoda suuremmat hyödyt turvallisuudelle kuin mitä itsemääräämisoikeuden menetys on. Mikäli muistisairas antaa luvan kameravalvontaan silloin kun on vielä täydessä ymmärryksessä, voisi valvonta olla mahdollinen, mutta mielen muuttuessa sairauden edetessä on jälleen edessä vaikea eettinen kysymys siitä, onko oikein lopettaa valvonta silloin, kun sairaus on aiheuttanut muutokset henkilön mielipiteissä. Kameravalvonta saattaa myöhäisemmässä vaiheessa aiheuttaa muistisairaalle epäluuloja, ahdistusta ja pelkoja, mikäli se tehdään näkyvästi tai hän ymmärtää asian vain ajoittain. 28 3.3. Muistin ja arjen toimintojen tukeminen 3.3.1. Sähköiset kalenterit Toimintaperiaate Sähköinen kalenteri on seinälle tai pöydälle asetettava laite, joka näyttää selkeillä kirjaimilla ja numeroilla päivän ja kuukauden sekä vuorokaudenajan. Kalenteriin voidaan asentaa oma kuva, ja mahdollisesti myös muistutuksia. Soveltuvuus muistisairaille Muistisairaalla vuorokausirytmi voi kääntyä päälaelleen ja ymmärrys vuorokauden ajasta hämärtyä. Tämä voi aiheuttaa muistisairaalle itselleen sekä naapureille, ystäville ja omaisille hämmentäviä tilanteita, jos muistisairas lähteekin yöaikaan kauppaan, katsoo öisin kovalla äänellä olevaa televisiota, soittaa omaisille tms. Sähköinen kalenteri voi auttaa pitkäänkin muistisairaan vuorokausirytmin ylläpitämisessä, joten tuote soveltuu hyvin muistisairaalle. Paras tulos saadaan, kun kalenteri otetaan varhain käyttöön. Mikäli kalenteri olisi muistisairaan tarpeisiin muuntautuva, saataisiin sillä suurimmat hyödyt, esim. muistutukset sellaisilla äänillä, jotka ovat muistisairaalle mieluisia eivätkä hämmennä häntä. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Suuri näyttö 4. Suuret näytön numerot ja kontrasti 5. Vuorokausiaika (aamu, päivä, ilta, yö) 6. Muistutukset 7. Mahdollisuus lisätä omia kuvia 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Muistisairaille suunniteltuja sähköisiä kalentereita löytyi yllättäen hyvin vähän. Yksikään tuote ei täyttänyt tärkeiden ominaisuuksien listaa täysin, ja vain yksi pääsi lähelle. Hinnat vaihtelevat 133-4338 välillä. Edullisin tuote ei näyttänyt vuorokaudenaikaa, joten siitä ei ole muistisairaan vuorokausirytmin tukemiseksi apua. Kalleinta ja halvinta tuotetta ei ole testattu ikääntyneillä. Ainoa ikääntyneille testattu ja muistisairaille parhaiten sopiva tuote on vain yhden maahantuojan käsissä ja hinta on sen vuoksi melko korkea. 29 Kalenterikello Vuorokausikalenteri 3.3.2. Muistuttavat dosetit Toimintaperiaate Muistuttavat dosetit ohjelmoidaan muistuttamaan oikeista lääkkeiden ottoajoista. Dosetti ilmaisee hälytysmerkillä, kun on aika ottaa lääkkeet. Yhdessä mallissa tulee painaa dosetin keskeltä kuittaus, että hälytys on huomioitu ja sen jälkeen avata luukku ja ottaa lääkkeet. Seuraava annos kääntyy näkyviin vasta kun on aika ottaa seuraavat lääkkeet. Mikäli lääkkeitä ei oteta, kääntyy dosetti tietyn ajan kuluessa sellaiseen tilaan, ettei ottamatta jääneitä lääkkeitä pysty ottamaan. Tässä mallissa on mahdollista saada ottamatta jääneiden lääkkeiden raportti ja hälytys omaan kännykkään lääkkeiden ottoajasta. Toisessa mallissa lääkkeiden otto kuittaantuu sillä, kun dosetti käännetään ympäri, jolloin dosetti tulkitsee lääkkeet otetuksi. Yksinkertaisimmissa malleissa tulee vain hälytysääni lääkkeiden ottoaikana, mutta mitään kuittausta tai kontrollia ei ole siitä, tulevatko lääkkeet otetuiksi. Muistuttavien dosettien lisäksi pussilääkeannostelijaan on kehitteillä muistutustoiminto, joka on tällä hetkellä vielä kliinisessä tutkimuksessa. Pussilääkeannostelu toimii tällä hetkellä siten, että apteekki annostelee lääkkeet päiväkohtaisiin annospusseihin, jonka asiakas ottaa itse muistaessaan oikeana aikana. Kehitteillä on pussiannostelija, joka hälyttää, kun on aika ottaa lääkkeet ja josta nappia painamalla saa oikean lääkepussin. Annostelija välittää tiedon eteenpäin, jos lääkkeitä ei ole otettu oikeaan aikaan. Soveltuvuus muistisairaille Mikäli tuote otetaan varhain käyttöön, voi muistuttava dosetti olla hyödyllinen ja jäädä pitkäkestoiseen muistiin. Kaikissa muistuttavissa doseteissa on ongelmana se, ettei niihin voi laittaa omia muistutusääniä, vaan ne ovat teknisiä ääniä, kuten piippauksia. Nämä voivat olla muistisairaalle hämmentäviä. Lisäksi tuotteet vaativat muistamista, kuten sen, miten laite toimii ja mitä pitää tehdä silloin, kun laite piippaa. Laite ei siis ohjaa itse itseään. Tämä voi tulla ongelmaksi muistisairaalla jo varhaisessa vaiheessakin. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, tuleeko pussilääkeannostelijaan toiminto, joka ohjaisi itse itseään, eli miten tuote soveltuu 30 muistisairaille. Yritys on itse arvioinut, ettei tuote sovellu vaikeasti muistisairaille, mutta varhaisessa vaiheessa olevalle kyllä. Kaikki muistuttavat dosetit vaativat ohjelmointia, jota muistisairas ei todennäköisesti kykene itse tekemään. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Lääkkeenottoajan näyttö tai ilmaisin (äänellä) 4. Suuret fontit ja kontrasti 5. Mahdollisuus laittaa omia muistutusääniä 6. Muistutukset omaan lankapuhelimeen tai kännykkään 7. Tiedon välittäminen esim. omaiselle lääkkeen jäädessä ottamatta 8. Testattu ikääntyneillä 9. Suuret lokerikot 10. Raportti otetuista ja ottamattomista lääkkeistä saatavilla helposti 11. Lukittava 12. Ohjaa käyttöään 13. Ei vaadi muistamista (tee näin niin saat lääkkeet) 14. Pariston kesto Vertailu Muistuttavia dosetteja löytyi useampia eri malleja. Lisäksi löytyy muistuttajia, jotka muistuttavat lääkkeiden ottamisesta (näiden vertailu kohdassa Muistuttajat). Hintahaitari on 24,90-205 euron välillä. Kalleimmat mallit ovat pidemmälle kehitettyjä, ja niissä on erilaisia ominaisuuksia, mm. mahdollisuus lukita dosetti, joita ei halvemmissa malleissa ole. Yksikään tuote ei täyttänyt täysin tärkeiden ominaisuuksien kriteereitä. Addoz Careousel 31 3.3.3. Muistuttimet Toimintaperiaate Muistuttimia on useita erilaisia. Pääperiaate on kuitenkin se, että laitteeseen ohjelmoidaan muistutus, ja laite hälyttää haluttuna päivänä ja aikana, tai halutussa muussa kohdassa. Hälytysäänet ovat yleensä teknisiä ääniä, kuten piippauksia. On olemassa muistuttimia, joihin voidaan ohjelmoida vain yksi hälytys, ja toisessa ääripäässä sellaisia muistuttimia, joihin voidaan ohjelmoida rajaton määrä muistutuksia. Esimerkkinä yhden muistutuksen laitteen voi liittää oven suuhun, ja kun henkilö tulee laitteen lähelle, laite voi sanoa omaisen äänellä ”Älä lähde ulos”. Toisaalta voidaan saada kalenteriominaisuuksilla toimiva, seinälle laitettava kosketusnäytöllinen laite, jossa on kaikki muistutukset kuukauden tai pidemmältä ajalta. Laitteita on hyvin monen mallisia ja hälytyksen kuittaus vaihtelee myös laitekohtaisesti. Laitteet vaativat aina ohjelmoinnin. Lisäksi on olemassa puhelinmuistutuspalvelu, joka toimii siten, että henkilön omaan puhelimeen tulee soitto, johon vastatessa kuuluu esim. omaisen tekemä nauhoite muistettavasta asiasta. Soveltuvuus muistisairaille Muistisairauden varhaisessa vaiheessa muistuttimet voivat tuoda avun muistamiseen, mutta myöhäisemmässä vaiheessa ne voivat aiheuttaa sekavuutta, epäluuloja, pelkoja ja ahdistusta. Mikäli tuote saadaan juuri asiakkaalle soveltuvaksi ja hänen äänimaailmaansa sopivaksi, voi tuotteesta olla apua hyvin pitkään. Muistuttimet vaativat aina ohjelmoinnin, jota muistisairas ei todennäköisesti pysty tekemään itse. Lisäksi osa laitteista vaatii muistamista, esim. tulee painaa nappia, jotta hälytys loppuisi. Tämä saattaa olla hankalaa muistisairaalle. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppokäyttöinen, ohjaa itse itseään 4. Mahdollisuus lisätä omia muistutusääniä, esim. omaisten nauhoite 5. Kuuluva ääni 6. Pariston kesto 7. Muistutusten määrä 8. Testattu ikääntyneillä Vertailu Muistuttimia on monenlaisia, joten niistä on mahdollisuus löytää kullekin henkilölle sopiva malli. Hintahaitari on hyvin laaja riippuen ominaisuuksista, 0,18 €/tapahtuma - 1982 €/laite. Kaikkia tuotteita ei ole testattu ikääntyneillä tai muistisairailla, joten soveltuvuus ei ole itsestäänselvyys hyvistä ominaisuuksista huolimatta. Mem-x 32 3.3.4. Esineiden paikannus Toimintaperiaate Esineiden paikantaja on laite, joka kiinnitetään esineeseen. Kun esine halutaan löytää, painetaan nappia ohjaimesta, jolloin esineessä oleva paikantaja alkaa piipata. Soveltuvuus muistisairaalle Varhaisessa vaiheessa laitteesta saattaa olla hyötyä muistisairaalle. Ongelmana on se, että kaikkiin esineisiin, joita muistisairas saattaa hävittää, tulisi olla paikantaja. Yleensä yhdessä ohjaimessa on kolme paikantajaa, joten tämä rajaa esineiden määrän, muutoin tulee ottaa uusi ohjain käyttöön, mikä voi olla sekavaa. Myöhäisemmässä vaiheessa paikantajan käyttö ei välttämättä enää onnistu. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Helppokäyttöinen 4. Kuuluva ääni 5. Pariston kesto 6. Testattu ikääntyneillä 7. Pitkä signaalin kantama Doro Memory Plus Vertailu Paikantajia löytyi useampi malli, mutta toimintaperiaate näissä on kutakuinkin sama. Hintahaitari vaihtelee 12,45-49,95 euron välillä. Tuote soveltuu hyvin palvelutuotteeksi ikääntyneille ja varhaisen vaiheen muistisairaille, sillä toimintaperiaate on yksinkertainen. Paikantaja ei kuitenkaan auta, mikäli kadonnut esine on kantaman ulkopuolella, ja kantama on laitteissa 25-30 metriä. Kotioloissa paikantaja toimii melko hyvin. 3.3.5. Muut muistia ja arjen toimintoja tukevat teknologiat Näistä tuotteista löytyi vain yksi tuote, joten niistä ei ole tehty vertailua tai tärkeiden ominaisuuksien listaa. Alla mainittujen tuotteiden hintahaitari vaihtelee tuotteesta riippuen 454500 euron välillä. 3.3.5.1. Puhuva kello Toimintaperiaate Puhuva kello kertoo kellonajan, kun nappia painetaan. Soveltuvuus muistisairaalle Puhuva kello soveltuu heikkonäköisille muistisairaille samoin kuin muillekin ikääntyneille. Myöhäisemmässä vaiheessa puhuvan kellon toimintaperiaate voi 33 unohtua, mutta varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa voi jäädä pitkäkestoiseen muistiin. Puhuvaa kelloa löytyy pöytä- ja rannekellomallina. Puhuva rannekello 3.3.5.2. Puhuva pöytäkello heikosti näkeville Hälyttävä rannekello Toimintaperiaate Rannekelloon voidaan ohjelmoida hälytyksiä haluttuihin aikoihin. Ohjelmoituna aikana rannekello antaa äänihälytyksen. Äänet ovat usein teknisiä ääniä, kuten piippauksia. Hälytys kuitataan painamalla nappia rannekellosta. Vaatii ohjelmoinnin. Soveltuvuus muistisairaalle Varhaisessa vaiheessa hälyttävä rannekello voi olla hyvä apu muistisairaalle, kun hän vielä ymmärtää mitä hälytys tarkoittaa ja osaa kuitata hälytyksen pois. Mikäli muistisairas oppii esimerkiksi ottamaan lääkkeet aina kun rannekello hälyttää, voi hälyttävä rannekello auttaa lääkkeiden oton muistamisessa huomattavasti. Myöhäisemmässä vaiheessa rannekellosta ei välttämättä ole enää apua, mikäli muistisairas ei enää ymmärrä mitä piippaus tarkoittaa eikä osaa painaa hälytystä pois. Piippaus voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoja. 3.3.5.3. Puhuva valokuva-albumi Toimintaperiaate Puhuvaan valokuva-albumiin voi ladata puheella tiedot kuvasta, ja puhe kuuluu kunkin kuvan kohdalla nappia painamalla. Vaatii ohjelmoinnin ja puheen nauhoittamisen. Soveltuvuus muistisairaalle Varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa voi soveltua hyvin muistisairaille, myöhäisemmässä vaiheessa voi aiheuttaa epäluuloja, pelkoja ja ahdistusta, mikäli ei enää ymmärretä, kuka puhuu, kun nappia painaa, tai miksei ketään henkilöä näy puheen aikana. 34 3.3.5.4. Paro-hyljerobotti Toimintaperiaate Hyljerobotti liikkuu ja ääntelee kuin oikea eläin. Se on pehmoinen ja suloisen näköinen. Robotin tarkoituksena on aktivoida, antaa virikkeitä ja luoda turvallisuuden tunnetta eri-ikäisissä henkilöissä, joilla on fyysisiä ja henkisiä toiminnan vajavuuksia. Robotti reagoi ääniin ja oppii tuntemaan omistajansa äänen. Soveltuvuus muistisairaille Robotti voi toimia muistisairaalla rauhoittavana elementtinä, joka saattaa vähentää ahdistusta ja lisätä aktiivisuutta ja vuorovaikutusta. Tuote on käytössä Suomessa vanhusten palvelukeskuksissa ja palvelutaloissa. Tuotteen käytön leviämisen esteenä on korkea hinta. 3.3.5.5. Ruoka-automaatti Toimintaperiaate Ruoka-automaatti on laite, jossa on sisällä sekä pakastetut ruoka-annokset, että uuni, jossa ruoka lämpiää oikeaan lämpötilaan. Pakastinosa on normaalin pienen kaappipakastimen kokoinen ja uuni sen päällä oleva, noin mikron kokoinen laite. Kun henkilö haluaa ruokailla, ottaa hän valmiin annosaterian pakastimesta, laittaa sen uuniin ja ruoan valmistuttua uuni ilmoittaa puheella valmistumisesta. Uuni tunnistaa mikä ruoka on kyseessä ja osaa valmistaa sen oikein. Uuni sammuu itsekseen, kun ruoka on valmis. Kuuman aterian käsittelyä varten laitteen mukana tulevat siihen tarkoitetut pihdit. Kuukauden ruokalistalla on 20 pääruokaa ja 10 jälkiruokaa, ja täyttöpalvelu käy säännöllisesti täyttämässä automaatin. Soveltuvuus muistisairaalle Tuote saattaa soveltua muistisairaalle varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa, mutta myöhäisemmässä vaiheessa laitteen käyttö on todennäköisesti liian monimutkaista. Laite ei ohjaa itse itseään, vaan sen käyttö vaatii muistia. 3.3.5.6. Muistelupalvelu Toimintaperiaate Yksi yritys tarjoaa muistelu – ja elämäntarinapalvelua, joka on suunnattu siihen, että esim. ikääntyneen omainen, joka osaa käyttää tietokonetta, voi koota henkilön elämäntarinan ja historian ohjelmalle. Ohjelmaan voidaan laittaa tekstiä, kuvia, äänitteitä ja videokuvaa. Ohjelmistossa on valmis pohja, johon nämä kootaan. Ilmaiseksi saa sellaisen palvelun, jossa tarina jaetaan avoimesti kaikille, maksullinen on palvelu, jonka haluaa rakentaa vain itselleen. 35 Soveltuvuus muistisairaille Muistisairas hyötyy erittäin paljon muistelu- ja elämäntarinapalvelusta, mikäli tällaisen keräämiseen käytetään aikaa ja vaivaa. Muistelu auttaa aktivoimaan muistisairasta, tuo hänelle onnistumisen tunteita, auttaa hänen identiteettinsä ylläpitämisessä ja antaa hänelle tunteen arvokkuudesta. 3.3.5.7. Muistelutikku (”Tikutus”) Toimintaperiaate Tikutus-hanke on Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin yhteishanke, jonka avulla luodaan muistelutikkua. Tarkoituksena on saada muistot ja kiinnostuksen kohteet, kuten esim. valokuvat tallennettua muistitikulle. Materiaalin voi tallentaa puheena, videoita tai skannattuina dokumentteina. Hankkeessa rakennetaan pohjaa/toimintaympäristöä, johon on helppo koota erilaisia asioita. Hanke on parhaillaan menossa ja päättyy 31.12.2014. Soveltuvuus muistisairaille Muistitikkuun pätee edellisessä kohdassa Muistelupalvelu mainitut asiat 3.4. Sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen 3.4.1. Helppokäyttöiset lankapuhelimet Toimintaperiaate Helppokäyttöiset lankapuhelimet on suunniteltu nimenomaan ikääntyneille. Tavallinen lankapuhelin saattaa olla ikääntyneelle hankala esim. heikentyneen näön ja kuulon vuoksi. Helppokäyttölankapuhelimissa nämä asiat on otettu huomioon, mm. suurina painonappeina, pikanäppäiminä, joissa lukee henkilön nimi tai jonka vieressä on kuva , äänenvoimakkuuden säätömahdollisuutena sekä kuulolaiteyhteensopivuutena. Soveltuvuus muistisairaille Lankapuhelin on ikääntyneille se tutuin kommunikaatioväline. Usein lankapuhelinta osataan käyttää melko pitkään. Helppokäyttöpuhelimet tukevat puhelimen käyttöä pidempään, joten ne soveltuvat muistisairaille niin kauan kuin tämä osaa käyttää puhelinta ylipäätään. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Suuret näppäimet 4. Muistamista helpottavat kuvakkeet 36 5. Lankapuhelin/gsm-puhelin 6. Testattu ikääntyneillä 7. Pikavalinnat Vertailu Helppokäyttöisiä lankapuhelimia on muutamia. Näiden hinta vaihtelee 21,50-104,90 euron välillä. Kalliimmat puhelimet ovat pidemmälle vietyjä ja soveltuvat muistisairaille paremmin mm. pikavalintojen osalta. Vain yksi tuote täytti tärkeiden ominaisuuksien kriteerit. Doro Memory Plus 3.4.2. Helppokäyttöiset kännykät Toimintaperiaate Ikääntyneille suunnitellut helppokäyttöiset kännykät ovat yleensä ottaen varusteltu suurilla näppäimillä, selkeällä näytöllä ja yksikertaisella sovelluksella. Soveltuvuus muistisairaille Muistisairas saattaa oppia kännykän käytön, mikäli se on otettu varhaisessa vaiheessa käyttöön. Myöhemmin kännykän käytön oppiminen ei todennäköisesti tule onnistumaan. Ikääntyneet vierastavat uusia teknologisia laitteita nuoria enemmän, joten muistisairaalla käytön esteenä voi olla myös ennakkoluuloisuus vierasta laitetta kohtaan. Helppokäyttökännyköistä löytyy hyvin yksinkertainen versio, jossa soittaminen tapahtuu pikakuvakkeilla, joissa on henkilön nimi, ja tämä saattaa soveltua muistisairaalle parhaiten. Monissa kännyköissä on myös sos-hälytysnappi, mikä voi tuoda turvaa muistisairaalle, vaikka hän ei osaisi kännykkää juuri muuten käyttääkään. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Suuret näppäimet 4. Suuret näytön numerot 5. Akun kesto/ valmiusaika tunteja 6. Vähän toimintoja 7. Pikavalinnat 8. Voimakkaat äänet 9. Sos-turvapainike 37 Doro Handle Plus Vertailu Helppokäyttöisiä kännyköitä löytyy useita erilaisia. Osassa ovat normaalit kännykän toiminnot, osassa vain muutama pikanäppäin. Lisäksi löytyy puhelimeen ladattava apunappitoiminto-ohjelma, mutta tämä toimii vain rajoitetuissa puhelinmalleissa. Kaksi mallia täytti kaikki tärkeiden ominaisuuksien kriteerit. Kännyköissä hinta vaihtelee 99-340 euron välillä, sovelluksessa kuukausimaksu, joka vaihtelee 9-13 euron välillä. 3.4.3. Interaktiiviset järjestelmät Toimintaperiaate Interaktiivisella järjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, joka on kaksisuuntainen. Tällainen voi olla esimerkiksi tablettitietokone, joka on ikääntyneen kotona, jonka kautta hän voi olla yhteydessä esimerkiksi omaisiin, hoitajaan tai ystäviin. Useita sovelluksia on kehitetty myös siihen, että henkilö voi osallistua vaikkapa jumppatuokioon, joka on ohjattu esim. toimintakeskuksesta. Myös pelejä ja ajankohtaisia asioita voi useasta sovelluksesta pelata ja seurata. Kaikki sovellukset vaativat ohjelmointia, koordinointitahon ja opettelua. Soveltuvuus muistisairaille Muistisairas saattaa oppia järjestelmän käytön mikäli se otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa ja henkilö kokee järjestelmästä olevan selvää hyötyä hänelle. Sovelluksia ei ole tällä hetkellä suunniteltu nimenomaan muistisairaille, joten soveltuvuus tarkemmin on epävarmaa. Muistisairas hyötyy aktivoivasta ja kiinnostuksen herättävästä interaktiivisesta järjestelmästä, joka mahdollistaa yhteydenpidon muihin ja joka ohjaa itse itseään. Suurin hyöty saadaan mikäli sovellukseen saadaan muistutukset, vuorokaudenaika sekä kello, ja ohjelma voi toimia muistelun apuna. Tärkeät ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus 3. Suuri näyttö 4. Helppokäyttöinen ja selkeä ohjelmisto 5. Saa yhteyden omaisiin 6. Saa yhteyden hoitajiin/lääkäriin/muihin tahoihin 7. Mahdollisuus osallistua ryhmätoimintoihin 8. Testattu ikääntyneillä 9. Kosketusnäyttö tai omalla tv:n kaukosäätimellä toimiva 10. 1. Toimii olemassa olevassa tv:ssä 2. Tarvitsee uuden laitteen 11. Internetin kautta toimiva 12. Muistutukset, kalenteri, vuorokausiaika, kello 13. Mahdollisuus lisätä omia kuvia, musiikkia ym. 38 Vertailu Interaktiivisia sovelluksia on syntynyt muutaman viime vuoden aikana useampia ja niitä on kehitelty aktiivisesti. Hintataso vaihtelee riippuen siitä, onko laite hankittava ohjelman mukana vai ei. Kaikissa on pääsääntöisesti mahdollisuus vuokrata laite tai ostaa osamaksulla, sovellusvuokra on yleensä kuukausittainen. Ohjelmat toimivat pilvi-palvelussa, joten palveluntuottaja ei tarvitse omaa palvelinta ohjelmalle. Yksi sovellus on tällä hetkellä vielä ilmainen kuluttajille, mutta tähän on tulossa muutos. Muutoin hinnat vaihtelevat vuokratessa 30-133 euron välillä. Ostovaihtoehdoissa hinnat vaihtelevat 499-1750 euroon. Kaikki sovellukset eivät ole mahdollisia ostaa suoraan yksityishenkilönä, vaan osa on suunnattu organisaatioille ja kunnille. Ikääntyneet ovat olleet jonkin verran mukana kehittämässä tuotteita. Smartvisio Arcticare 3.4.4. Helppokäyttötietokone Tästä löytyi vain yksi toimittaja, joten vertailua ei ole tehty. Toimintaperiaate Yksinkertainen ohjelmisto, jonka voi asentaa pöytätietokoneeseen, kannettavaan tai kosketusnäyttötietokoneeseen. Asennuksen voi tehdä itse tai tilata valmiin koneen. Kotiin kuljetus, koulutus, asennus ja huolto ovat myös saatavilla. Kokonaisvaltainen paketti, jonka avulla ikääntynyt voi käyttää tietokonetta helposti. Soveltuvuus muistisairaalle Varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa muistisairas voi oppia tietokoneen käytön, mutta myöhäisemmässä vaiheessa helppokäyttöohjelmakin saattaa olla liian monimutkainen. Ohjelmisto ei ohjaa itse itseään, vaan se vaatii muistamista. Muistisairaalle kosketusnäytöllisellä tietokoneella olevat helppokäyttöiset ja itse itseään ohjaavat ohjelmat ja pelit voivat toimia hyvin, mikäli ne rakennetaan muistisairaille sopiviksi. 39 Seniori-Pc 3.4.5. Sovellukset älypuhelimiin Älypuhelimiin on tehty ikääntyneille sopivia sovelluksia jonkin verran. Älypuhelimet ovat ikääntyneille helppoja sen vuoksi, että niissä on suuri kosketusnäyttö. Vaikeuden tuo se, että ikääntyneet vierastavat älypuhelimia eivätkä osaa käyttää niitä, puhelinten logiikka on vieras. Helppokäyttösovellukset pyrkivät ratkaisemaan sitä ongelmaa etteivät ikääntyneet osaa käyttää älypuhelinta. Lääkemuistutusohjelma auttaa muistamaan lääkkeet oikeaan aikaan, ja muutkin muistutukset saadaan puhelimeen helposti. Omat terveystiedot voi kerätä terveyssovellukseen, johon voi liittää painon, verenpaineen ym. seurannan. Valokuvasovellukseen voi kerätä koko perheen kuvia ja kommentoida niitä. Ikääntyneille sopivia, helppoja pelejäkin on jo olemassa, jotka aktivoivat ja virkistävät ikääntynyttä. Sovelluksia siis on olemassa, mutta ikääntyneet eivät niiden olemassaolosta tiedä, eivätkä osaa vielä käyttää. Älypuhelinten käyttöönotto ikääntyneelle vaatii ohjausta, opetusta, neuvontaa ja jatkuvaa tukea. Älypuhelimet saattavat olla liian vieraita muistisairaille. Varhaisessa vaiheessa käyttöönotettaessa muistisairas saattaa oppia älypuhelimen ja sen helppokäyttösovellusten käytön. Osalla sovellusten toimittajista on vain englanninkieliset sivut, mikä voi vaikuttaa ostohalukkuuteen ikääntyneillä. LivLiv helppokäyttösovellus Mubik musiikillinen palapeli 4. PALAUTE TEKNOLOGIAYRITYKSILLE Huomiota tässä selvityksessä kiinnitti se, että useista tuotteista oli hyvin huonosti perustiedot saatavilla. Lähes kaikista tuotteista oli laitettava lisäkyselyjä kaikkien tietojen saamiseksi. Lisäksi tuotteita ei ollut testattu ikääntyneillä kuin murto-osassa tapauksia. Ikääntyneitä ei ole useinkaan osallistettu tuotekehitykseen. Hyvinvointiteknologia ei ole levinnyt käytäntöön siinä laajuudessa kuin olisi voinut ajatella. Osasyynä on teknologian epävarmuus ja kalleus, mutta osaksi syynä on myös tietämättömyys teknologian olemassaolosta. Yritysten kannattaisikin panostaa ikääntyneiden osallistamiseen tuotekehityksessä tärkeänä osana tuotteiden myynnin edistämistä. 40 5. MUISTISAIRAIDEN OSALLISTAMINEN Yksi suurista asioista teknologian käyttöönotossa on saada muistisairas hyväksymään teknologia, ja se, että omaiset ovat perillä asiasta. Molempien on myös koettava teknologia turvallisena. Tämän vuoksi sekä muistisairaan että hänen omaistensa osallistaminen koko prosessiin on tärkeää. Osallistamisen tärkeys on tullut esiin useissa hankkeissa. Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää, miten muistisairas ja hänen omaisensa voitaisiin osallistaa prosessiin. Keskustelussa Päijät-Hämeen muistiyhdistyksen työntekijöiden kanssa sama asia tuli myös voimakkaasti esille. Tämän vuoksi sovittiin, että tehdään pienimuotoinen kysely teknologiasta muistiyhdistyksen ryhmissä kävijöille. Seuraava kysely lähetettiin muistiyhdistyksen työntekijöille: Johdanto: Uusimmasta hyvinvointiteknologiasta on ajateltu olevan apua ja tukea muistihäiriöisille ja muistisairaille heidän kotona asumisen tukemisessaan. Harjulan Setlementti on kartoittamassa mitä kaikkea teknologiaa on olemassa, ja miten sitä voitaisiin saada kodeissa asuville muistisairaille käyttöön. Kysymykset: 1. Oletko kuullut seuraavista teknologisista tuotteista: - Liesivahti - Liesihälytin - Hämäräkytkin yövalo - Liiketunnistava yövalo - Turvapuhelin - Hyvinvointiranneke - Helppokäyttöinen kännykkä, jossa sos-nappi ja paikannus - Henkilöpaikannin - Muistutin - Vuorokausikalenteri - Kännykällä toimiva sähkölukko oveen - Muistuttava lääkedosetti eli lääkeannostelija - Helppokäyttöinen kosketusnäytöllä toimiva kuvayhteydenpitoväline omaisiin, ystäviin ja hoitajiin, joka toimii myös kalenterina ja muistuttajana, valokuva-albumina ja viihdekeskuksena (pelit, esim. pasianssi) 2. Tarvitsetko jotain tuotetta tällä hetkellä tai voisitko mahdollisesti tarvita tulevaisuudessa? Jos tarvitset tai voisit kuvitella tarvitsevasi, niin mitä tuotteita? 3. Miten haluaisit olla vaikuttamassa niihin tuotteisiin, joita käyttöösi otetaan? Haluaisitko olla valitsemassa tuotetta itse vai luotatko siihen, että esim. hoitoalan ammattilainen osaa valita juuri sinulle sopivan tuotteen? 4. Mitkä asiat ovat tärkeimpiä teknologisen laitteen käyttöönottoa harkittaessa? Esim. Hinta, selkeys, helppokäyttöisyys, oma tarve, se, että tuote on kaunis, se, että tuote on huomaamaton, se, että tuote on juuri minulle sopiva) 5. Minkä verran laite voisi maksaa? Vuokraisitko vai ostaisitko laitteen. mieluummin? 41 Kyselyyn vastasi 10 henkilöä yhden viikon aikana muistiyhdistyksen ryhmissä. Ikähaarukka oli 5575 v. ja kaikki olivat muistisairaita. Vastauksista ilmeni seuraavaa: • Kaikista muista oli kuultu, paitsi muistuttimesta, vuorokausikalenterista ja kuvayhteydenpitovälineestä. • Pohdintaa siitä, että uunivahti voisi olla hyvä olla vakiona kaikissa helloissa. Kuvayhteydenpito koettiin mielenkiintoiseksi, samoin kuin hälyttävä dosetti, varsinkin yksinasuvien kohdalla. • Sairastuneen pitäisi olla ehdottomasti itse mukana valitsemassa tuotetta, että demokratia toteutuu, tämä koettiin erittäin voimakkaasti. • Tuotteilla pitäisi olla tarpeeksi pitkä koeaikakäyttö, että pystyy omaksumaan ja testaamaan. Laitteissa tärkeää on yksinkertaisuus, ja henkilökohtainen ohjaus, neuvonta ja tarpeen mukaan puhelintuki koettiin tärkeäksi. Laitteiden suunnittelun pitäisi tapahtua ehdottomasti käyttäjäryhmän kanssa yhdessä. • Toivomus laitteiden maksuttomuudesta tuli esille, mutta mikäli tuotteet ovat maksullisia, niin vuokraus on ehkä parempi. Tämä riippuu kuitenkin laitteen hinnasta. Palveluseteliä ehdotettiin laitteiden vuokrauksen tueksi. Kysely oli hyvin pienimuotoinen eikä vastaajien perustietoja ole tiedossa, joten kysely antaa vain ylimalkaisen kuvan vastaajien mielipiteistä. Vastauksista kuitenkin ilmenee se, että muistisairaat haluavat olla itse vaikuttamassa teknologiaan, mieluusti jo sen suunnitteluvaiheessa. Osallistaminen onnistuu usealla eri tavalla, mutta parhaimmaksi muistisairas kokee henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan. Muistisairaan mielipiteen kysyminen ja sen arvostaminen ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. Nämä asiat ovat tulleet esille mm. KÄKÄTEhankkeen seminaarissa Hopeamarkkinoilla 8.11.2013. 6. VERKOSTO Yhtenä hankkeen tavoitteena oli synnyttää ja ylläpitää kumppanusverkosto kehittämään erityisesti muistisairaiden kotona asumista ja kotihoitoa teknologian avulla. Hankkeessa lähdettiin aluksi kartoittamaan erilaisia ikääntyneiden palveluiden ympärillä toimivien verkostojen nykytilaa. Aluksi kartoitettiin hankkeita, joissa on luotu verkostoja muistisairaiden palveluiden ympärille PäijätHämeessä: • Alueellinen Dementiakeskushanke 2003-2004: kuntien yhteistyöhanke, jossa mukana myös Diakoniasäätiö ja Päijät-Hämeen dementiayhdistys, mutta ei muita kolmannen sektorin tai yksityisiä toimijoita. Toimijat-luettelossa on mainittu myös järjestöt, mutta ei näiden roolia hankkeessa. Myöhemmin perustettiin Hoidon tukiyksikkö- ja päivätoimintatyöryhmä, jossa edustukset kolmannen sektorin toimijoilta: Harjulan Setlementistä, Lahden Lähimmäispalvelusta, Päijät-Hämeen omaiset ja läheiset ry:stä, Huili ry:stä (Muistirätinkiprojekti), Päijät-Hämeen dementiayhdistyksestä, Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:stä(Palvelu-Santra), Lahden Diakoniasäätiön kotihoidosta, Lahden seurakuntyhtymästä. Lisäksi mukana kuntien, Verson ja LAMKin toimijat. Työryhmän 42 • • • tarkoituksena oli parantaa dementiatyön toimijoiden verkostoitumista. Kolmannen sektorin toimijat pyrkivät tekemään yhteistyötä hankehakemusten osalta, jotta voitiin välttää päällekkäisyyksiä. Konkreettisena tuloksena yhteistyöstä syntyi Muistipäivä, joka järjestetään edelleen Harjulassa joka syksy, ja jossa eri kolmannen sektorin toimijat ja yritykset ovat esillä. Yhteistyö nähtiin hankkeessa erittäin tärkeänä, ja sitä toivottiin jatkettavan esim. Verson tai jonkin neutraalin tahon vetämänä, mutta tämä toiminta ei ole jatkunut. Hankkeen tarjoamat ilmaiset koulutukset olivat erittäin tärkeitä alueen toimijoille ja niitä toivottiin säännöllisesti jatkossakin. Näitä maksuttomia koulutuksia ei ole jatkettu. Muistihäiriöpotilaan alueellisen asiantuntijaverkoston luominen-hanke 2005-2006, PäijätHämeen kaikkiin kuntiin koulutettiin muistihoitajat, vain kuntien hanke. Muistiluotsi, alueellinen dementiatyön asiantuntija- ja tukikeskushanke (2007-2011), Muistiliiton valtakunnallinen hanke, joka jatkuu RAY:n kohdennetulla toimintaavustuksella. Ohjelman tavoitteena oli muodostaa Suomen jokaiseen maakuntaan asiantuntija- ja tukikeskus, johon alueiden muisti/dementiayhdistysten vapaaehtois-, kehittämis-, ja palvelutoiminta linkittyy. Päijät-Hämeen Muistiluotsi on sitoutunut valtakunnallisen verkoston laatulupaukseen, jossa pyritään maakunnallisesti varmistamaan muistisairaiden ja heidän perheidensä riittävä tiedonsaanti muistisairauksista. Lisäksi heille annetaan ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista palvelu- ja tukimuodoista sekä annetaan mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Päijät-Hämeen Muistiluotsin toimintaan kuuluu asiakastyö (ohjaus ja neuvonta), vapaaehtois- ja vertaistoiminta, verkottuminen ja yhteistyö, tiedon levitys. Ei tietoa minkälaista verkostoitumista muistiluotsi-toiminnassa on tehty, selvitetään asiaa, sovittu yhteinen palaveri. Päijät-Hämeen Dementiahoidon kehittämisyksikkö-hanke ”Pääsky” 18.9.2007 – 30.9.2009+1.10.2009 – 31.10.2011 oli Väli-Suomen Ikäkaste -hankkeen osahanke ja se kansalliseen Kaste-ohjelmaan. Päijät-Hämeen alueen kuntien ja kuntayhtymien hanke, mukana kolmannen sektorin toimijoista vain Päijät-Hämeen dementiayhdistys. Hankkeen tavoitteina olivat ”kehittää yhdenmukainen toimintamalli Päijät-Hämeeseen dementian diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen koordinointiin, kehittää moniammatillinen työtapa eriasteisten ja eri syistä aiheutuvien dementioiden tutkimiseen, hoitoon ja kuntoutukseen, lisätä alueella osaamista dementiasta ja sen ennaltaehkäisystä, muodostaa pysyvä seudullinen kehittämisyksikkö, jonne ohjataan alueellisesti haasteellisten ja harvinaisten asiakastapausten hoito ja josta konsultoidaan työntekijöitä ja omaishoitajia dementiaan liittyvissä asioissa sekä arvioida kehitettävän toimintamallin ja työtapojen soveltuvuutta, juurtumista sekä vaikuttavuutta palvelujärjestelmässä”. Hankkeessa luotu muistihoitajaverkosto toimii edelleen kuntien välillä ja Lahteen on perustettu geriatrinen keskus, joka palvelee lahtelaisia. Hankkeessa koulutettiin kuntien työntekijöitä, mutta ei yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Toisen vaiheen loppuraporttia ei löydy netistä, joten verkostoitumista vaikea arvioida, mutta hanke oli joka tapauksessa kuntien hanke eikä siinä ollut kolmatta sektoria tai yksityisiä tahoja mukana juurikaan. Näiden hankkeiden lisäksi Lahden kaupunki on kutsunut eri tahoja yhteen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman laatimisen puitteissa. Hankkeessa havaittiin, ettei muistisairaiden ja teknologian ympärille ole muodostunut verkostoa. Tämän vuoksi alettiin kartoittaa eri tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita mahdollisesta jatkohankkeesta yhteistyössä Harjulan kanssa. Ohjausryhmässä olevat tahot ovat olleet alun perin 43 mukana verkostossa. Nämä tahot ovat Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lahden Vanhusten Asuntosäätiö, Miina Sillanpään säätiö ja tuotekehitysyritys C-Advice Oy. Lahden kaupungilla on meneillään Kotiin tuotavien palveluiden uusi aika-hanke, jossa kehitetään kotihoidon työskentelytapoja teknologian avulla, lähinnä sähköisen avaimettoman lukkojärjestelmän sekä mobiilin asiakashallintajärjestelmän kautta. Hanke piti teknologiatyöpajan kesän alussa, jossa muutamat teknologiayritykset esittelivät tuotteitaan. Kaupungilla on ajatuksia uudesta hankkeesta. Talousarvio 2014 -kirjassa mainitaan seuraavaa: ” Uutena hankkeena aloitetaan ”Uusi teknologia kotihoidon tueksi” -hanke, jonka tarkoituksena on kehittää teknologiaratkaisuja erityisesti muistisairaiden kotona asumisen tueksi.” Tämän vuoksi Lahden kaupunki on kutsuttu mukaan verkostoon, jotta vältettäisiin päällekkäisiä hankkeita ja saataisiin synergiaetuja molemmin puolin. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verso ovat tehneet pitkään yhteistyötä mm. InnoElli Senior-hankkeen aikana muistisairaiden teknologiahankkeiden yhteydessä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ollut Älykotihankkeessa hyvinvointiteknologian kanssa tekemisissä. Tämän vuoksi nämä tahot kutsuttiin yhteiseen palaveriin, jossa kehiteltiin ajatusta siitä, voitaisiinko saada yhteinen hanke aikaiseksi. Palaverin tuloksena päätettiin pitää työpajapäivä, johon kutsuttaisiin laajasti eri tahoja. Näitä ovat ohjausryhmän ja palaveriin osallistuneiden tahojen lisäksi Päijät-Hämeen muistiyhdistys, Peruspalvelukeskus Aava, liikelaitos Oiva sekä Heinolan kaupunki. Työpajapäivä päädyttiin pitämään 17.12., sillä se sopi useimmille tahoille projektipäällikön lähetettyä kyselyn sopivasta päivästä. Työpajapäivän tarkoituksena oli löytää yhteinen näkemys siitä, minkälaista hanketta lähdettäisiin yhdessä viemään eteenpäin ja millä rahoituksella. Työpajapäivä pidettiin 17.12. ja sinne osallistui 17 henkilöä. Edustettuina tahoina olivat Harjulan Setlementti, Lahden kaupunki, Oivaperuspalvelukeskus, Osaamiskeskus Verso, C-Advice Oy, Miina Sillanpään säätiö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Päijät-Hämeen muistiyhdistys, Helsingin Yliopiston kehittämiskeskus Palmenia ja Lahden ammattikorkeakoulu. Työpajapäivän aikana syntyi selkeä näkemys siitä, että muistisairaan tarpeista lähtevä teknologiahanke on tarpeellinen, jotta hyödylliset teknologiat saadaan todella käyttöön. Teknologioiden ympärille on rakennettava kokonaisvaltainen palvelu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä teknologioiden luvataan tekevän tai mitä turvaa antavan muistisairaalle. Myös asennus- ja huoltopalvelun on toimittava. Jokin paikka, tila, jossa muistisairaat ja heidän omaisensa voivat nähdä ja kokeilla tuotteita on oltava, jotta henkilö voi löytää itselleen sopivat teknologiat. Tilassa on tällöin oltava myös henkilö, joka tuntee teknologiat, osaa kertoa niistä, näyttää niiden käytön, opastaa ja neuvoa sekä voi toimia myös tukena. Tilan olisi oltava sellaisessa paikassa, jossa muistisairaat ja heidän omaisensa sairauden varhaisessa vaiheessa muutoinkin kulkevat, jotta teknologiat saadaan heidän käyttöönsä riittävän aikaisin. Tällainen paikka Lahden seudulla voisi olla mahdollisesti ikääntyneiden palveluneuvontapiste Palvelu-Santran yhteydessä ja tilan hallinnoijana ja palvelun järjestäjänä voisi olla kolmannen sektorin toimija, esim. Harjula. Tilasta tulisi olla mahdollisuus ostaa, vuokrata ja lainata teknologioita, ja saada siihen liittyvä kokonaisvaltainen palvelu. Yksikään toimija ei tällaista pysty kuitenkaan aloittamaan puhtaasti omilla voimillaan eikä tällaista palvelumallia ole missään olemassa, joten hankerahoitus on tarpeellinen. Hankkeen yhteydessä pystyttäisiin myös tutkimaan teknologioiden vaikuttavuutta 44 muistisairaiden kotona asumisen tukemisessa sekä yritysvaikutuksia ja mm. sitä miten yritykset saadaan paremmin ottamaan muistisairaat mukaan tuotekehitykseen. Tilassa voisi toimia myös ”ideapaja”, muistisairaiden ja ikääntyneiden teknologioiden ideoiden luominen ja kehittäminen. Työpajapäivän aikana syntyi yksimielinen näkemys edellä mainittujen asioiden tarpeellisuudesta. Rahoituksesta käytiin keskustelua, eikä yksimielistä näkemystä löytynyt. RAY:lla on ainoa 100 % rahoituskanava, joten se on toimijoiden kannalta paras vaihtoehto, mutta prosessissa menee vähintään vuosi. Sitran rahoituksesta ei ollut riittävää tietoa, jotta sitä vaihtoehtoa olisi voitu punnita. Tekes rahoitus on usein 50%-rahoitusta, joten ainakaan kuntien kannalta hanke ei pystyisi lähtemään käyntiin ennen kuin seuraavan vuoden budjetti on päätetty, jotta tiedetään saadaanko omarahoitusosuus. Myös muille toimijoille omarahoitusosuuden saaminen kasaan voi olla vaikeaa. Samoin kansainväliset rahoituskanavat ovat usein raskaita ja vaativat myös omarahoitusosuuden. Asia jätettiinkin vielä auki, ja päätettiin, että pienempi ”työrukkanen” pohtii vielä yksityiskohtia ja valmistelee hankehakemusta. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeessa on selvinnyt, että teknologioita on hyvin paljon olemassa, ja merkittävä osa sellaisia jotka varhaisessa vaiheessa käyttöön otettuina saattavat soveltua hyvin muistisairaille ja tukea heidän kotona asumistaan. Teknologiat ovat kuitenkin hyvin vähän käytössä ja niistä tiedetään huonosti. Teknologiat vaativat aina ympärilleen palvelun, pelkkä tuote ei riitä muistisairaista puhuttaessa. Yritykset ottavat ikääntyneet heikosti mukaan tuotekehityksessään, eikä suurinta osaa tuotteista ole testattu ikääntyneillä. Muistisairaille suoraan suunniteltuja tuotteita on edelleen melko vähän. Teknologioiden pidemmälle edennyt tuotteistus on osittain vielä puutteellista, markkinointia on vähän ja hinta on monen tuotteen osalta liian korkea ikääntyneille. Ikääntyneissä kotona asuvissa on kuitenkin suuri ostopotentiaali, jota liian vähän ajatellaan kohderyhmänä. Kunnat ovat edelleen monen teknologian kohderyhmänä ja hinta voi olla sen vuoksi korkeampi. Teknologiat soveltuvat osittain hyvin yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi, mutta ongelmana on tuotteiden yhteensopivuusongelmat ja se, että yksittäisiä tuotteita on hyvin runsaasti. Näistä laajemman, ikääntyneille ja muistisairaille sopivan palvelupaketin kasaaminen vaatii runsaasti työtä ja monenlaisia sopimussuhteita. Tämä voi olla useammalle palveluntuottajalle liian työlästä ja prosessi itsessään liian kallis. Muistisairaiden osallistaminen on avainasia siihen, että teknologiat tulevat todella käyttöön. Myös muistisairaat itse haluavat osallistua ja olla mukana vaikuttamassa ja päättämässä käyttöönotettavasta teknologiasta. Hankkeessa on myös aloitettu kumppanuusverkoston synnyttäminen kehittämään erityisesti muistisairaiden kotona asumista ja kotihoitoa teknologian avulla. Verkostoon on koottu kolmannen sektorin ja yksityisiä toimijoita sekä tutkimus- ja kehittämistahoja ja kunnan toimijoita. Hankkeessa on todettu, että tarvetta laajempaan yhteistyöhankkeeseen on, ja verkoston avulla toivotaan saatavan aikaiseksi hanke, jonka rahoittajana olisi mahdollisesti kansallinen taho. Jatkohankkeen hakemista valmistellaan. Harjulan Setlementti jatkaa teknologiahankkeessa saamansa tiedon käyttöönottoa ja levittämistä. Ajatuksena on saada Harjula-keskuksessa järjestettyä teemapäivä hyvinvointiteknologiasta, jolloin tuotteita olisi nähtävillä ja saatavilla, ja 45 mahdollisesti ottaa Harjulan kotihoidon palvelutuotteiksi joitain tuotteita täydentämään muistisairaille suunnattuja palveluja. Hanke on tuottanut arvokasta tietoa hyvinvointiteknologioiden soveltuvuudesta muistisairaille ja yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuotteeksi. Tietoa teknologioista ja niiden ominaisuuksista on saatu kattavasti. Muistisairaiden osallistamista on selvitetty ja verkostoa on luotu, sekä jatkohanketta lähdetty rakentamaan. Hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin. 8. LÄHDEKIRJALLISUUS Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa : Muistia ja muita kognitiivisia toimintoja tukevat apuvälineet dementoituvan ihmisen arjessa : haastattelututkimus Suomesta, Islannista, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Hurnasti. ym. Stakes 2008. Dementiakoti - koti hyvää elämää varten. Opas suunnittelijoille ja hoidon kehittäjille. Kotilainen ym. Suomen dementiahoitoyhdistys ry. Dementiapotilaiden hoidon kehittäminen, julkaisu nro 8/2003 Ikäteknologian kokeilut Suomessa. Outi Mäki. KÄKÄTE-raportteja 1/2011. Ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista tukevan teknologian arviointi käyttäjänäkökulmasta turvahälytysjärjestelmät. Tulevaisuusvaliokunta, teknologian arviointeja 7. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2001 Ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista tukeva teknologia. Internet-pohjaisten omahoidon tukijärjestelmien arviointi. Tulevaisuusvaliokunta, teknologian arviointeja 8. Eduskunnan kanslian julkaisu 5/2001 Kotihoitohenkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvointiteknologia. Ritva Kuusivaara, HAMK julkaisut 2006 KÄTEVÄ-hanke esiselvitys, Ira Verma, Sotera-instituutti, TKK, Arkkitehtuurin laitos, 2009 Muistisairaudet. Timo Erkinjuntti, Juha Rinne, Hilkka Soininen (toim.). Duodecim 2010 Muistisairaan ihmisen kotona asumisen tukeminen - Opas toimeenpanijoille. Suomen Muistiasiantuntijat. Muistisairaan ihmisen hoidon kehittäminen 13/2011. Teknologia avuksi henkilöiden ja esineiden paikantamisessa. Forsberg, Kristina. KÄKÄTE-oppaita 3/2012 Teknologia ikäihmisten omaishoidon apuna – Raportti kyselyn tuloksista. Nykänen, Jaana; Stenberg, Lea; Pesola, Kirsti. 2013. KÄKÄTE-projekti Teknologian käyttö ja asenteet 75–89-vuotiailla – Raportti kyselytutkimuksesta. Intosalmi, Hennariikka; Nykänen, Jaana ja Stenberg, Lea. 2013. KÄKÄTE-projekti 46 Tekniikka kehittyy, kehittyvätkö palvelut? Tapaustutkimus kotipalvelujen kehittymisestä teknologiahankkeessa. Hannele Hyppönen, Stakes tutkimuksia 134, 2004 Teknologia dementiahoidossa - eettinen näkökulma päätöksentekoon. Mäki ym. Stakes oppaita 37, 2000 Turvapuhelinopas. KÄKÄTE-oppaita 1/2011 Turvapuhelinpalvelut ikääntyvän ihmisen elinympäristössä. Ari Serkkola (toim.) Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus. 2003 Yksinasuvan dementiapotilaan kotihoidon tukeminen.. Vuori, Eloniemi-Sulkava. Suomen dementiahoitoyhdistys ry, Dementiapotilaiden hoidon kehittäminen, julkaisu nro 7/2003 9. KÄYTETYT HAKUSANAT Hyvinvointiteknologia Ikääntyneiden teknologia Teknologiaa ikääntyneille Ikäteknologia Muistisairaat ja teknologia Teknologiaa muistisairaille Geroteknologia Geronteknologia Teknologiset apuvälineet sekä kustakin tuotteesta useita hakusanoja, joilla haettiin juuri kyseistä tuotetta. 10. YRITYKSET JA TUOTTEET Selvityksessä internetistä löytyneet yritykset, tuotteet ja nettisivut: A Yritys Addoz Oy Anvia Securi Oy Apu-Tuote Oy Arcticare Technologies Oy Tuotteet Addoz lääkekello Hedengrenin turvapuhelinjärjestelmä sekä muita sähköisiä turvajärjestelmiä ja lisälaitteita Spisec liesivahti Arcticare-turvajärjestelmä, etähuolenpito, paikantava ranneke 47 Nettisivut www.addoz.com www.securi.fi www.aputuote.fi www.arcticare.com Arctic Connect Oy Ascom Miratel Oy Aviris -NKL ry C Comp-Aid Oy D Dementia Products International Oy Oy Diabet Ab Oy Dominosystems AB Doro AB E Ettonet Oy Etelä-Suomen Sähköhuolto Oy Everon Oy Evondos Oy F Fambit Oy FinnCabinova FSM Oy G GreyCruch Oy Ab H I Hedengren Oy Ab Innohome Oy Infokartta Oy Insmat Oy K KL-Support Oy Fotracon, Hoivaamo, lisälaitteita Etäyhteydenpitojärjestelmä, integroitu Tunstallin järjestelmään Turvapuhelinjärjestelmät, lisälaitteet Puhuva kello, puhuva rannekello, liiketunnistava yövalo Vuorokausikalenteri, muistuttimet, Careousel-lääkeannostelija, MemoPlanner, Memo mini, vuodehälytin, liiketunnistin, Handifon, Kidde liesipalovaroitin, ovi-ja ikkunahälytin hakulaitteella, kalenterikello, Careousellääkeannostelija, lankapuhelin kuvilla, vuodehälytin, muistuttaja, senioripuhelin, mattohälytin, kaatumishälytin, GPS paikannin, liiketunnistin Muistutin Mem-x Rannekekännykkä www.arctic-connect.com www.ascom.fi www.aviris.nkl.fi www.comp-aid.fi www.dementiaonlineshop.com www.diabeteskauppa.fi www.dominopalvelut.fi Senioripuhelimet, paikantava kännykkä, esineiden paikannin YKE liesivahti, kalenterikello YKE liesivahti, Innohome liesihälytin www.doro.fi Vega paikantava turvaranneke, Lyra turvapuhelin, lisälaitteita Muistuttava lääkeautomaatti, jossa lääkeannostelupussit Perheen paikantamiseen ym. tarkoitettu sovellus älypuhelimeen Cabinova liesivahti Innohome liesivahti, liesihälytin, Twig paikannin, Lääketin sovellus älypuhelimeen, Halenaut terveyssovellus älypuhelimeen Turvapuhelinjärjestelmät, lisälaitteet Innohome liesivahti, liesihälytin, palovahti EasyGo Locator henkilöpaikannin Emporia Telmet seniorikännykkä, Insmat BB500 seniorikännykkä Beafon senioripuhelin, doro lankapuhelin www.everon.fi 48 www.ettonet.fi www.essh.fi www.evondos.com/fi www.fambit.wordpress.com www.finncabinova.com www.fsm.fi www.laaketin.greycrunch.com, www.greycrunch.com/fi www.hedengren.fi www.innohome.com www.easygofi www.insmat.fi www.kl-support.fi L M N O P Q R S Lahden Esteetön koti LivLiv Solutions Oy Menumat Oy Mobile Care and Safety Oy Mohinet Oy Mubik Entertainment Oy Muistin Suomi Oy Multitekniikka Oy Norwesco AB Onevisio Oy Oppifi Oy Orion Oy Pedihealth Oy Pieni piiri Oy Pirkanmaan turvatuotteet Oy PPO-Elektroniikka Oy Practitec Oy Quirumed S.L. Robokeskus Oy/Innohoiva Safera Oy Sanamaailma Oy Seniortek Oy Six-Cap Oy Smartvisio Oy T Taltioni Osuuskunta Tunnstall Oy Tramigo Oy U Ultracom Oy V Vaios Oy Verkkokauppa.com Spisec liesivahti www.esteetonkoti.fi Liv+ helppokäyttösovellus www.livlivsolutions.com älypuhelimeen Ruoka-automaatti www.menumat.fi Swing apunappi –sovellus kännykkään www.mobilecands.com Avaimeton lukkojärjestelmä Mubik musiikillinen palapeli, sovellus älypuhelimeen Muistin-puhelinmuistutuspalvelu Teltonika hätäpainikepuhelin Liesivahti www.mohinet.fi www.mubik.net Picotrack henkilöpaikannin www.ppo-elektroniikka.fi Seniori PC-palvelu Apupuhelin Titan-100 lankapuhelin Robottihylje Paro www.senioripc.fi www.quirumed.com/fi www.innohoiva.fi Safera liesivahti, vesivuotovahti Puhuva valokuva-albumi Turvajärjestelmä Hoivaturva (”kukkateline”), avaimeton lukkojärjestelmä, lisälaitteita Laipac S-911 paikantava ranneke Smartvisio hoiva- ja ajanvietepalvelu televisioon Taltioni terveyssovellus älypuhelimeen Turvapuhelin, lisälaitteet, Care-Lock avaimeton lukkojärjestelmä Tramigo T22 paikannus- ja hälytysjärjestelmä Upoint tracking device henkilöpaikannin Confienta patron henkilöpaikannin ja turvaranneke Globalsat henkilöpaikannin, Garmin www.safera.fi www.sanamaailma.net www.seniortek.fi www.muistin.fi www.tekniikkakauppa.fi www.norwesco.se/norwescosuomessa Kosketus-etäyhteydenpitojärjestelmä www.kosketus.com Epooq muistelupalvelu www.oppifi.fi, www.epooq.net Hyvinvointisovellus älypuhelimeen www.wellbeinglounge.orion.fi Hälyttävä rannekello värinäkello Wobl www.pedihealth.fi Pieni piiri – etäyhteydenpitoohjelma www.pienipiiri.fi NB138-12V vesi/kosteyshälytin www.turvatuotteet.fi 49 www.pelastusliivi.fi www.smartvisio.fi www.taltioni.fi www.tunnstallnordic.com/fi www.tramigo.net/eu/fi www.ultracom.fi www.confienta.fi www.verkkokauppa.com Viasec Oy Virtasen Moottori Oy Vivago Y YKE Oy Yht. 61 yritystä Gtu10 henkilöpaikannin Kotihoiva turvajärjestelmä (Hedengrenin turvapuhelin), paikantava turvaranneke, lisälaitteita Kannettava GPS paikannin Free Road Vivago Hyvinvointiranneke, saa yhdistettyä Doro-paikantavaan kännykkään YKE liesivahti www.viasec.fi www.virtasenkauppa.fi www.vivago.fi www.yke.fi Turvapuhelinten lisälaitteita (valikoima vaihtelee turvapuhelintoimittajasta riippuen): Liikeilmaisin, savuntunnistin, vuotovahti, kaatumisilmaisin, vetonaruhälytin, lähetinmoduuli, inkontinessitunnistin, kaasunilmaisin, lämpötilailmaisin, langaton lähetin, epilepsiahälytin, kellorannekehälytin, liesivahti, dementiahälytin, vuodehälytin, ovivahti, palovaroitin, hälytinmatto Lisäksi useita tuotteita löytyy sivuilta ja verkkokaupoista, jotka ovat laajempia vähittäiskauppoja, mm. seuraavat: Yövaloja liikkeentunnistimella ja hämäräkytkimellä sekä muita liikkeentunnistavia valoja löytyy mm.: www.clasohlson.com.com.fi, www.motonet.fi, www.mulletoi.com, https://aviris.nkl.fi, www.kauppa.pkst.fi, www.kauppasatama.fi, www.verkkokauppa.com, www.sahkokaluste.fi, www.huvilaite.fi, www.nettimyynti.fi, www.kodinkonemarket.fi, www.clasohlson.com/fi, www.ltt24h.fi, www.dementiaonlineshop.com, www.airam.fi, www.muudi.fi, www.biltema.fi, www.digishop.fi, www.biisafe.fi, www.savenmaa.fi, www.taloon.com, www.jakorasia.net. Lisäksi tuotteita löytyy ainakin Lahdesta mm. Prisma, K-Rauta, Hongkong. Seniorikännyköitä löytyy mm. Gigantti, Prisma Esineiden paikantajia löytyy mm. www.netanttila.com, www.citymarket.fi, www.euro1supply.com, www.dx.com Suurinäppäimisiä lankapuhelimia myös mm. www.markantalo.fi, www.gigantti.fi Kameravalvontaa tarjoaa mm. Elisa Vahti Live-palvelu www.elisa.fi/vahtilive Lääkemuistuttaja Whistlerin voi ostaa joko apteekista tai osoitteesta www.apteekkishop.fi Vesivahdin löytää myös os: https://turvakauppa.if.fi/ housegard_vesivuotovaroitin Tuotteiden kuvien käyttöön raportissa on pyydetty luvat yrityksiltä. 50 11. Teknologiavertailut Huom! Hintojen päiväkohtainen tieto tarkistettava laitetoimittajalta tai jälleenmyyjältä mahdollisen hankinnan yhteydessä. Vertailu antaa vain karkean kuvan tuotteen ominaisuuksista, tarkemmat yksityiskohdat valmistajalta tai jälleenmyyjältä. Liesivahti Valmistaja Spisec Safera YKE Innohome FinnCabinova Norwesco Ominaisuudet 1. 398 449 160 220 420 2. 1,2 2 1,2 1, 2 2 2 3. K K K K K K 4. x x x x x 5. x x x x x x 6. x x x x x x 7. x x x x x 8. x x x Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla) 3. Helppokäyttöisyys (K, E) 4. Lapsilukko/magneettilukko 5. Aikakatkaisu 6. Lämpötunnistus 7. Merkkivalot ja äänet saa pois 8. Testattu ikääntyneillä Kaikki sähköasentajan asennettavia, asennus noin 50-70 €/h Lisäksi tuotteita välittää ja myy useampi jälleenmyyjä ja palveluntuottajataho osana omaa palvelukokonaisuuttaan. Hinta näissä on yleensä kalliimpi Ominaisuudet Liesihälytin Valmistaja Innohome Kidde liesipalovaroitin Ominaisuudet 1. 2. 50 1,2 69/45 2 3. 10v 10v 4. x 5. x 6. x 4. x x x 5. 2-4 kk 1v 2v verkkov. 6. 1. Hinta 2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla) 3. Pariston kestoikä 4. Saa liitettyä turvajärjestelmään 5. Saa äänet ja valot pois (kun liitetty turvajärjestelmään) 6. Testattu ikääntyneillä Lisäksi tuotteita välittää ja myy useampi jälleenmyyjä ja palveluntuottajataho osana omaa palvelukokonaisuuttaan. Hinta näissä on yleensä kalliimpi Vesivahti Valmistaja Vesivuotovaroitin Housegard NB138-12V Kosteushälytin Tunnstall Safera Ominaisuudet 1. 6 27 220 61 2. 2 2 2 2 3. K K k E Helppokäyttöisyydellä tarkoitetaan sitä, tarvitseeko laite jonkun asennuksen erikseen. x x 7. 8. x Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla) 3. Helppokäyttöisyys (K, E) 4. Helppo asennettavuus 5.Pariston käyttöikä 6. Saa liitettyä turvajärjestelmään 7. Saa äänet ja valot pois, kun liitetty turvajärjestelmään 8. Testattu ikääntyneillä Sähkölukko Valmistaja Mohinet Tunnstall Seniortek Ominaisuudet 1. 2. 30€/kk 2 10 €/kk 2 2 3. x x x 4. 30000 av. 5v/1v v 2-3 v 5. 3. x x 4. 7W/1v 7W/1v 60 W 5. 60 s. 6. Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1= Saa Lahdesta, 2= saa tilaamalla) 3. Helppo käyttöjärjestelmä 4. Pariston/akun käyttöikä 5. Voi liittää muuhun asiakashallintajärjestelmään 6. Lukon toimintaa voidaan säätää 7. Testattu ikääntyneillä 7. x x Lukkojen määrä vaikuttaa hintaan. Valaistus Tuote Liikeentunnistava yövalo Hämäräkytkin yövalo Liikeentunnistava valaistus Ominaisuudet 1. 12,9 4,95 19,99-155 2. 1 1 1 Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Pistokkeeseen laitettava 4. Lampun teho/huoltoväli 5. Valaistusaika/viiveaika 6. Ajastusmahdollisuus 6. x x x Lamppujen vaihtoväli riippuu käytöstä. Kaikkiin lamppuihin saa myös ajastuksen erillisellä ajastimella Henkilöpaikannus Tuote Everon Vega paikantava turvaranneke ArctiCare LocFinder Ominaisuudet 1. 45€/kk 10€/kk 367 340 223 299 151 230 350 199 181 490 359 2. 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3. 1 vrk 2-3 vrk 1-2 vrk 33h-9vrk 6 vrk 100 h 4. x x x x x 5. x x x x 6. x Ominaisuudet 1. 125,4 99 99 250 2. 2 2 2 2 3. x x x 3 4. x x x 5. 566 300 144 72 6. x 7. 1,2 1,2 Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Akun kesto 4. Sos-nappi 5. Puheyhteys, kun nappia painetaan 6. Lukittava ranneke 7. 1. GPS-paikannus, 2. GSM 8. Automaattiset hälytykset 8. x Laipac S-911 Ranneke x Twig turva-ja seurantalaite 1,2 x Teltonika hätäpainikepuhelin(**) 1,2 x EasyGO Locator 1,2 Globalsat TR-203 x 1,2 Tramigo T22 1-3 vrk x x 1,2 x Upoint tracker device 15-60h x 1,2 Garmin GTU10 1,2 x GPS 488 Freeroad 1-2 vrk x 1,2 x Picotrack 1 vrk x 1,2 x Turvaranneke Confienta Patron 1-3 vrk x x 1,2 x (**verkkokauppa.saaristovartiointi.com) Akun kestoikään vaikuttaa paikannuksen tiheys. Määrä vaikuttaa hintaan. Hintaan saattaa tulla lisäksi aloitusmaksu, käyttöliittymämaksu ym. maksuja. Kännykät Tuote Doro HandlePlus 334gsm Emporia Telme F210 Insmat BB500 senioripuh. Call Care Soneco (kaulaan) 7. x x x x 8. x x x x 9. x x x x Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Suuret näppäimet 4. Suuret näytön numerot 5. Akun kesto / valmiusaika tunteja Rannekekännykkä DominoS Swing apunappi (sovellus) Twig turva-ja seurantalaite Bea fon Senioripuhelin 290 9-13€/kk 340 150 2 2 2 2 x x x 90 x 33h-9vrk 350 x x x x x x x x x x x x x x x 6. Vähän toimintoja 7. Pikavalinnat 8. Voimakkaat äänet 9. Sos-turvapainike Määrä vaikuttaa hintaan. Osassa malleja ei ole näyttöä lainkaan. Sovelluksessa oman kännykän ominaisuudet määrittelevät pikatoiminnot ym. Sähköinen kalenteri Tuote Vuorokausikalenteri Memo Planner Kalenterikello Ominaisuudet 1. 150/310 4338 133 2. 2 2 2 3. x x x 4. x x x 5. x x 6. 5. x 6. 1-2 vk x 7. x x 8. x 7. 90 x 10 s. 5 6 1 8. x Vuorokausikalenterin hinta on matalampi suoraan valmistajalta tilattaessa. Muistutin Tuote Mem-X Muistutin ääni- ja värinäsign. Memo Mini Muistutin Handifon muistin apuväline VoiceCue Muistin-palvelu Ominaisuudet 1. 149 186 494,76 39,9 1982 246… 0,18€/krt 2. 2 2 2 2 2 2 2 3. x 4. x x x x x x x x x x x Ominaisuudet 1. 49,95 24,95 12,45 25 2. 2 1,2 2 2 3. x x x x 4. x x x x 5. 2v 5 rajaton x x Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Suuri näyttö 4. Suuret näytön numerot 5. Vuorokausiaika (aamu, päivä, ilta yö) 6. Muistutukset 7. Mahdollisuus lisätä omia kuvia 8. Testattu ikääntyneillä Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Helppokäyttöinen, ohjaa itse itseään 4. Mahd. lisätä muistutusääniä esim. omaisten nauhoite 5. Kuuluva ääni 6. Pariston kesto 7. Muistutusten määrä 8. Testattu ikääntyneillä Käyttö vaikuttaa pariston kestoon. Esineiden paikannus Tuote Doro Memory Plus Scandic langaton paikantaja Langaton paikantaja Langaton avainten jäljittäjä 2v 6. x 7. 30 m 25-40 m 25m 30 Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Helppokäyttöinen 4. Kuuluva ääni 5. Pariston kesto 6. Testattu ikääntyneillä 7. Signaalin kantama Lankapuhelimet Doro Memoryplus 319iPh Apupuhelin Titan-100 Doro Phone Easy 312CS Huawei F610 GSM pöytäpuh. Kaatumishälytin Tuote Kaatumishälytin Kaatumishälytin Ominaisuudet 1. 104,9 21,5 39 129 2. 2 2 2 2 3. x x x x 4. x Ominaisuudet 1. 2. 295 2 388 2 3. x x 4. 5. 1 1 1 2 6. x 5. x x 6. 7. x x x x x 7. 1 km Hälytin saattaa vaatia lisälaitteen, jolla se voidaan yhdistää turvapuhelinjärjestelmään tai välittää tieto kännykkään. Muut apuvälineet Tuote Puhuva rannekello Vuodehälytin Hälyttävä matto Ovihälytin Puhuva valokuva-albumi Hälyttävä rannekello Paro Hyljerobotti Kameravalvonta Menumat ruoka-automaatti Epooq muistelupalvelu Senioripc Hinta 45 189 149 139 55,4 49,6 4500 13,90/kk 330-476/kk (30 pvää) riippuu aterioiden laadusta ja määristä 100 alk.489, ohjelmisto 35,90 Tähän otettu tuotteet, joita voi ostaa erikseen ilman sitoutumista muuhun järjestelmään. Lisäksi tuotteita saattaa välittää ja myydä useampi jälleenmyyjä ja palveluntuottajataho osana omaa palvelukokonaisuuttaan. Hinta on tällöin usein kalliimpi eikä tuotetta saa välttämättä ostettua tai vuokrattua ilman esim. palveluntuottajan turvapuhelinta. Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Suuret näppäimet 4. Muistamista helpottavat kuvakkeet 5. 1.lankapuhelin 2. gsm-puhelin 6. Testattu ikääntyneillä 7. Pikavalinnat Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Helppokäyttöinen 4. Paristojen kesto 5. Hälytys kännykkään 6. Testattu ikääntyneillä 7. Toimintasäde Turvapuhelin Valmistaja Hedengren Everon Ascom Miratel Tunstall Vivago hyvinvointiranneke ArctiCare Seniortek Ominaisuudet 1. 2. 7€-50€ 20-35 70-1735 80 275250 294,6 498 12000 3. 4. 2. 2. 2. 2. 2. 2. 2. 5. x x x x x x x 6. x x x x x x x 7. x x x x x x x 8. x 9. x x x x x x x 10. 11. x x x x x x x 12. x X x 13. x x x x x x x x x x x x Määrä vaikuttaa hintaan. Osa valmistajista myy vain jälleenmyyjille suurempina erinä. Osa myy halvemmalla suoraan yksittäiselle kuluttajalle, mutta palveluntuottajan otettava laajempi ja kalliimpi paketti. Osassa poistumishälytys, kaatumishälytys, paikannus ja gsm-toiminto vain lisälaitteella., tai ominaisuudet riippuvat mallista. Toimintasädettä saadaan pidennettyä usean tuotteen osalta lisälaitteilla. Turvapuhelimeet liitettävät lisälaitteet vaihtelevat tuotteittain. Ominaisuudet: Lisälaitteet on hinnoiteltu erikseen. 1. Hinta vuokrattaessa 2. Hinta ostettaessa Sisältää myös turvapuhelimen kaltaiset laitteet 3. Saatavuus (1. saa Lahdesta, 2. saa tilaamalla) 4. Ranneke, jossa hälytysnappi 5. Puheyhteys nappia painettaessa 6. Paristo vähissä-hälytys 7. Ranneke pois-hälytys 8. Poistunut alueelta/palannut alueelle-hälytykset 9. Kaatumishälytys 10. Paikannus sisällä 11. Paikannus ulkona 12. Testattu ikääntyneillä 13. Netin kautta toimiva ohjelmisto 14. Toimii ilman lankapuhelinliittymää 15. Toimintasäde 16. Muut ominaisuudet ja lisälaitteet 14. x x x x x x x 15. 30 m 30m 20-30m 35 m 30m 30-100m 30m Muistuttavat dosetit Tuote Addoz Lääkekello™ Muistuttava lääkeannostelija Careousel lääkeannostelija Whisper lääkemuistuttaja Evondos lääkejärjestelmä Ominaisuudet 1. 2. 205 2 24,9 2 175 2 35,1 2 90€/kk 2 3. x x x x x 4. 5. 6. 2 7. x 8. 9. x 10. x 11. x 12. 13. x x 2 x x x x x x x x x x Osassa tuotteita myös vuokrausmahdollisuus. Tuotteesta saattaa löytyä sekä pienempi- että suurempilokerikkoinen malli. Paristojen kesto riippuu hälytysten määrästä. Evondos lääkejärjestelmä vielä kliinisissä tutkimuksissa, tuote vasta tulossa. Myydään vain palveluntuottajille, ei suoraan kuluttajille. Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Lääkkeenottoajan näyttö tai ilmaisin (äänellä) 4. Suuret fontit ja kontrasti 5. Mahdollisuus laittaa omia muistutusääniä 7. Tiedon välittäminen lääkkeen jäädessä ottamatta 8. Testattu ikääntyneillä 9. Suuret lokerikot 10. Raportti otetuista ja ottamattomista lääkkeistä saatavilla helposti 11. Lukittava 12. Ohjaa käyttöään 13. Ei vaadi muistamista (tee näin, niin saat lääkkeet) 14. Pariston kesto 14. 1v 1v 1v 2000x Interaktiiviset järjestelmät Tuote Smartvisio Arcticare Kosketus.com Pieni piiri ArcticConnect/integroitu Ominaisuudet 1. 2. 30/kk2 70-1735 2 88,50/kk 2 499/0 2 90/kk 2 3. x x x x x 4. x x x x 5. x x x x x 6. x x x x x 7. x x x 8. x x x 9. 2 1 1 1 1 10. 2 2 2 2 2 11. 1 1(2) 1 1 1 Hinta riippuu määrästä. Mikäli tuote toimii omassa tv:ssä, tulee siinä olla HDMI-yhteys. Osassa tuotteita myös turvapuhelimen kaltaisia toimintoja, kuten hoitajakutsu. Osa myy halvemmalla suoraan yksittäiselle kuluttajalle, mutta palveluntuottajan otettava laajempi ja kalliimpi paketti. Osassa sovellus toistaiseksi ilmainen kuluttajille, mutta laite maksaa. Omaiselle saattaa myös tulla kustannuksia, kun sovellusta käytetään yhteydenpitoon. Ominaisuudet 1. Hinta 2. Saatavuus (1 saa Lahdesta, 2 saa tilaamalla) 3. Suuri näyttö 4. Helppokäyttöinen ja selkeä ohjelmisto 5. Saa yhteyden omaisiin 6. Saa yhteyden hoitajiin/lääkäriin/muihin tahoihin 7. Mahdollisuus osallistua ryhmätoimintoihin 8. Testattu ikääntyneillä 9. 1. Kosketusnäyttö, 2. kaukosäätimellä toimiva 10. 1. toimii olemassaolevassa tv:ssä, 2. toimii uudessa laitteessa 11. 1. Internetin kautta toimiva 2. erillisen ohjelmiston kautta toimiva 12. Muistutukset, kalenteri, vuorokausiaika, kello 13. Mahdollisuus lisätä omia kuvia, musiikkia ym. 12. x x x 13. x x x x
© Copyright 2024