TA M P E R E E N K A U P U N K I L Ä H E T Y S R Y: N S I D O S R Y H M Ä L E H T I Yliopettaja Varpu Lipponen: TunteVa® on paras tapa kohdata muistisairas Senioriteatteri Täpinät - voimauttavaa iloa! 1/2012 Avantouinti – kehitysvammaisten ja ohjaajien yhteinen ilo Avantouinti tuo pimeänä vuodenaikana piristystä monen kehitysvammaisen ja heidän ohjaajansa päivään. Kaupunkilähetyksen kehitysvammatyön parissa avantouintiharrastus alkoi vuonna 2004 Rongankodin innostavan ohjaajan Mauno Hautalan vetämänä. Pääkirjoitukset Täyttä elämää – eläkeläisenäkin! N Kehitysvammaisten kylmää pelkäämätön avantouintiporukka ohjaajineen Kaupinojan maisemissa. rauhoittava vaikutus. - Myös fyysiset kivut ja oireet saattavat unohtua ja ihan helpottuakin kylmän veden vaikutuksesta. Unenlaatuun on ollut myös havaittavissa parantavaa vaikutusta. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös yhdessä tekemisen ja harrastamisen riemu sekä itsensä voittamisen kokemus. Kati Pouttu on yksi avantouintiporukan vetäjistä kymmenen vuoden kokemuksellaan jääkylmistä vesistä. - Kokoonnumme Kaupinojan saunalle kerran viikossa, ja porukkaamme kuuluu tällä hetkellä 14 uimaria, sanoo Puistokodin ohjatun asumisen yksikössä vastaavana ohjaajana toimiva Kati Pouttu. - Minua innostaa asukkaiden kanssa yhdessä harrastaminen ja onhan se hieno asia, että pääsen työssäni tekemään niitä asioita joista nautin, hyvässä seurassa tietenkin! Avantouintiryhmän vetäjinä Kati Poutun lisäksi toimivat Helena Soljama, Mauno Hautala ja Kai Pihlajamaa sekä vapaaehtoisohjaajajana Tatu Pouttu. Hyvinvointia ja harrastamisen riemua Kati Poutun mukaan harrastus sopii kaikille, kunhan vain ei ole mitään sairautta, jonka kanssa on syytä olla hieman varovaisempi. Sydän- ja verenpainesairauksia sairastavien on syytä neuvotella lääkärin kanssa ennen avantouinnin aloittamista. - Meillä on avantoporukassa mukana sekä nuoria että varttuneempaakin väkeä ja eri- ikäisten mukanaolo tasapainottaa mukavasti ryhmää, Kati Pouttu sanoo. Ohjaajat sanovat huomanneensa, että avantouinnilla on mielialaa tasaava ja 2 PUOLUSTAJA Kylmäpäisimmät talviuimarit uivat avannossa kymmenien metrien mittaisia taipaleita. Lähes 0-asteiseen veteen pulahtaminen on virkistävä kokemus. Ryhmähenki huipussaan - Olemme saaneet myös kokemuksen tasavertaisuudesta, kun meidät on otettu niin lämpimästi vastaan Talviuimareiden puolelta, Kati Pouttu iloitsee. - Emme ole erillinen ryhmä vaan kuulumme Talviuimareihin,sillä on suuri merkitys ja vaikutus ihan yhteiskunnallisellakin tasolla sekä myös yksilöllisellä tasolla. On tärkeää kuulua johonkin ja tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Jääkylmää vettä pelkäämätön ryhmä osallistuu silloin tällöin myös kilpailutapahtumiin. Kati Poutun mukaan kilpaileminen on mukava tapa tavoitteellistaa ja rytmittää vuoden kulkua harrastuksen parissa. - Osallistuminen on tärkeintä ja maaliin pääseminen myös, tuloksella ja sijoituksella ei niinkään ole väliä. Kisamatkojen suunnittelu on aina mukavaa ja lisää me-henkeä. Matkojen aikana ollaan tiiviisti yhdessä ja tutustutaan toisiimme ihan toisella tavalla, kun eletään rinnakkain, Kati Pouttu summaa. Hän sanoo saavansa avantouintiporukkaan kuulumisesta paljon myös itselleen. - Yhdessä tekeminen yhdistää, ja arjen tilanteita on joskus helpompi käsitellä, kun on yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä taustalla, yhdessä elettyä elämää. Saan itselleni todella paljon avantouintiryhmässä mukana toimimisessa. Se merkitsee itselleni jotain ekstraa, jota ei arjessa muuten välttämättä saavuta. yt vietetään EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden nimikkovuotta. Siinä eräs syy, miksi on hyvä puhua ikäihmisten, senioreiden, vanhusten huollosta ja hoivasta. Suomessa meidän eläkeikäisten asiat ovat puhuttaneet jo useamman vuoden ajan korkeita päättäjiä, kunnallisia luottamusmiehiä, virkamiehiä ja yhteisistä asioista kiinnostuneita mm. siksi, että ikäihmisiä on liikaa! Meistä 1940-luvulla syntyneistä käytetään mm. nimitystä suuret ikäluokat. Mekö olemme aiheuttamassa huonon ”huoltosuhteen”. Kuka maksaa eläkkeemme? Tuntuu, että meitä ikäihmisiä syyllistetään. Meidät nähdään ongelmana: mistä kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, joita ikäihmiset tarvitsevat! Tavallinen arki on kuitenkin toisenlainen. Nykyiset eläkeläiset ovat edellisiin ikäluokkiin verrattuna paljon terveempiä. Me olemme kuluttajia, jopa suur- kuluttajia – ainakin kulttuurin. Olemme edellisen sukupolven omaishoitajia. Olemme lastenlastemme kaitsijoita, silloin kun esimerkiksi sairauden sattuessa tarvitaan nopeasti apua. Meitä ikäihmisiä tarvitaan! Miksi asenteet vanhoja ihmisiä kohtaan ovat Suomessa niin negatiivista? Tarvitsemme puolustajia! Meidät on kasvatettu työtekoon. Minunkin sukupolveni on saanut ja joutunut tekemään työtä hyvin nuoresta. Olemme varmasti eläkkeemme ansainneet. Monesti eläkkeelle jääminen ei kuitenkaan ole helppoa. Mitä tehdä, kun ansiotyö päättyy? Kokemus osoittaa, että eläkeläisenäkin voi elää täyttä elämää.Voi saada uudenlaista sisältöä elämäänsä. On mahdollisuus uudenlaisiin elämäntehtäviin. Tekemätöntä työtä on maailmassa vaikka kuinka paljon.Siksi eräs uusi mahdollisuus voi olla ryhtyminen vapaaehtoiseksi auttajaksi. Vapaaehtoistyön saralla on monia sellaisia toimintoja, jotka sopivat erityisesti meille ikäihmisille. Mitä se vapaaehtoistyö sitten on? Jos asian ilmaisee lyhyesti niin, vapaaehtoistyö on lähimmäisen auttamista. Se on vuorovaikutteista auttamista, josta auttajakin saa jotakin - ainakin hyvän mielen. Parhaimmillaan vapaaehtoistyö on silloin, kun ei tiedä kumpi on auttaja ja kumpi on autettava. Tampereen Kaupunkilähetyksessä vapaaehtoistyötä osataan arvostaa.Sillä on laaja-alaista sosiaalista auttamistoimintaa,jossa vapaaehtoistyölläkin on sijansa. Eläkeläisillekin riittää tehtäviä. Siis puolustajien joukkoon mukaan! Suosittelen! Sirkka Merikoski Kirjoittaja on eläkkeellä oleva sosiaalineuvos, joka toimii Tampereen Kaupunkilähetyksen hallituksen jäsenenä. TunteVa® – lähimmäisen rakkautta hoitotyön arjessa L ähimmäisen rakastaminen tarkoittaa minulle sitä, että toimitaan toisen ihmisen hyväksi ja hänen etunsa on omaani tärkeämpi - ” tee toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän”. Ennen kuin voi tehdä toiselle niin kuin toivoisi itselle tehtävän, pitää olla sinut itsensä kanssa, hyväksyä itsensä ja ymmärtää olevansa ainutkertainen ihminen. Vain siten voi ymmärtää toisen ih- PUOLUSTAJA Tampereen Kaupunkilähetys ry:n sidosryhmälehti misen ainutlaatuisuuden. Lähimmäisen rakastaminen ei ole itsestään selvä elämän ohjenuora näinä päivinä, jolloin liian usein kunkin oma etu on ensimmäisenä. Lähimmäisen rakastamista Tampereen Kaupunkilähetys haluaa toteuttaa mm. TunteVa®-toimintamallin avulla,joka on muistisairaiden kohtaamiseen kehitetty vuorovaikutusmenetelmä. Siinä työntekijä on läsnä toiselle ihmiselle ja kuulee ja näkee,mikä tämän tilanne on: Onko hän esim. hädissään tai peloissaan. Työntekijän tehtävä on ottaa ihmisen tunne vastaan ja siten auttaa vanhusta pääsemään ahdistuksestaan. Vanhus on etusijalla,hänen kuulemisensa ja kohtaamisensa. Julkaisija: Tampereen Kaupunkilähetys ry Aleksanterinkatu 23 D, 33100 Tampere www.puolustaja.fi Painosmäärä: 2 500 kpl Kannen kuvassa Varpu Lipponen. Kuvaaja Petri Vilkko. Päätoimittaja: Maritta Grönroos (03) 3454 3110, 040 511 4650 [email protected] Toimitussihteerit: Taru Kaera (03) 3454 3157 Lähimmäisen rakastamista on se, että jokaiselle ihmiselle, myös muistisairaalle, taataan hyvä elämä loppuun asti. Muistisairaankin ihmisen elämä voi olla onnellista ja hyvää. Päivä voi sisältää erilaisia arkipäivän askareita tai harrastuksia myös hoitokodissa. Tässä lehdessä puhutaan TunteVa®toimintamallista ja sen käytöstä arjessa. Tunteva®-toimintamalli on lääkkeetön hoitomuoto, jonka avulla voidaan auttaa muistisairasta ihmistä elämään hyvää elämää sekä myös auttaa ja tukea hänen läheisiään. Maritta Grönroos Kirjoittaja on Tampereen Kaupunkilähetyksen toiminnanjohtaja Ulkoasu ja taitto: Heli Salminen / Idea-Tampere Petri Vilkko Oy Taru Kiuru (03) 3454 3155 Tuottaja ja toimitus: Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, (03) 222 3322 Sirpa Aronen (03) 3454 3112 Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere PUOLUSTAJA 3 Taru Tapioharju vapaaehtoisena vetäjänä tai huonomuistisuus, otetaan mahdollisuuksina. Kun käsikirjoitusta ei kirjoiteta paperille, näytelmä on jatkuva luovuusprosessi, ”mielen käsikirjoitus”. Senioriteatteri Täpinät ideoi hulvatonta iloa arkeen Ohjaaja rohkaisee luovuuteen Ohjaajan tehtävänä tässä metodissa on tukea ryhmää näytelmän luomisprosessissa sekä toimia luovuuden katalysaattorina ja kunkin oman persoonan vahvistajana. - Olen nähnyt, miten esiin puhkeava luovuus innostaa ja hoitaa ihmistä.Ja miten rohkeasti heittäytyminen antaa uskomattomia voimavaroja ihmiselle itselleen. Olemme itkeneet ja nauraneet paljon, Taru Tapioharju luettelee teatteriharrastuksen myönteisiä vaikutuksia. Ryhmällä on ehtinyt olla jo puolenkymmentä esiintymistä. Ensi-ilta oli viime joulukuussa Pirkkalan Marttojen pikkujouluissa. Katsojille on ollut tarjolla rohkeaa improvisaatiota, täydellistä heittäytymistä, ihmisenä olemisen ongelmatiikkaa ja hulvatonta huumoria teatteri-ilmaisun keinoin esille tuotuna. - Koska kyse on taidetoiminnasta, joka antaa voimia sekä näyttelijöille että katsojille, voisimme kiertää erilaisissa palvelutaloissa, vetäjä pohtii. - Olemme jo kerran esiintyneet Peurankalliokeskuksessa ja Petäjäkotikeskuksessa. Ainakin Petäjäkotikeskuksessa esitys oli todellinen menestys katsojien reaktioista ja mukaan tulemisesta päätellen, Taru Tapioharju toteaa Vapaaehtoisena ohjaajana toimiminen Täpinöissä kuuluu tällä hetkellä Taru Tapioharjun tärkeimpien tekemisten joukkoon. Kuva: Tuula Pesonen Täpinöiden esitykset ovat tulvillaan rohkeaa improvisaatiota ja täydellistä heittäytymistä. Senioriteatteri Täpinät kokoontuu Peurankalliokeskuksessa joka toinen viikko Taru Tapioharjun (oik.) vetämänä. Kotimaisesta kirjallisuudesta väitöskirjan tehnyt Taru Tapioharju on jo usean vuoden ajan ollut mukana Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistyössä erilaisia ryhmiä ohjaamassa. Viime syksystä lähtien teatterikärpäsenkin pureman saanut kirjallisuusterapeutti on toiminut Senioriteatteri Täpinöiden innoittajana ja ohjaajana. R atkaisevan sysäyksen teatteriryhmään pestautumiselle antoi hänelle vuosi sitten kesänkorvalla järjestetty Kutku-teatterikoulutus Mikkelissä, jossa hän oli mukana Kaupunkilähetyksen ryhmässä. Kutku-teatterin sosiokulttuurisesta ja voimavaralähtöisestä näkemyksestä innostunut urjalalainen ilmoitti oitis kiinnostuksestaan Senioriteatterin ohjaajan tehtäviin. 4 PUOLUSTAJA Ensimmäisessä kokoontumisessa syyskuun lopulla oli paikalla Peurankalliokeskuksen salissa kuusi kovasti asiasta innostunutta naista, ja siitä toiminta käynnistyi. - Joukossa oli sekä näyttelemistä harrastaneita että sellaisia, joilla ei ehkä niinkään ollut kokemusta näyttelemisestä kansakoulun joulu- ja kevätjuhlien jälkeen. Mutta intoa oli kaikilla, ohjaaja kertoo. Suunnitellaan ja ideoidaan porukalla Kokoontumiset aloitetaan aina äänenavauksella, mutta ennen pitkää metodi ottaa vallan, eikä äänestä meinaa tulla loppua. Aluksi ohjaajan hiukan virikkeellistämänä keksitään yhdessä aihe eli näytelmä, johon sitten jokainen tuo oman itsensä näköisen roolihahmon. Vuorosanansa ja roolihahmonsa saa kukin luoda itse mieleisikseen. Vapaaehtoisena oleminen palkitsee ”Kyse on taidetoiminnasta, joka antaa voimia sekä näyttelijöille että katsojille” - Vuorosanat kukin luo itse ja koska niitä ei kirjoiteta käsikirjoitukseksi, ne elävät kerrasta toiseen. Eivätkä edes muistiongelmat haittaa, Taru Tapioharju rohkaisee. Ryhmän kokoontumisissa käytettävään metodiin kuuluu, että näytelmät ideoidaan ja suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ryhmätyönä. Kukin näyttelijä saa mahdollisuuden työstää itseään kiinnostavan roolin mieltymystensä mukaiseksi. - Kun kaikki luovat itse roolihahmonsa, jokaisella on mahdollisuus olla hyvä omana itsenään vaikkapa ihan ilman ainuttakaan vuorosanaa. Ja sehän se vasta vaativaa onkin.Mutta koko ryhmä tukee! Näyttelijöiden erityispiirteet, kuten liikkumisen ongelmat,huonokuuloisuus Ohjaaja iloitsee siitä, että hän saa olla mukana omaa sydäntään lähellä olevassa vapaaehtoistyössä,joka tuo tullessaan iloa elämään niin monelle. Hän sanoo saavansa ryhmän vetämisestä paljon myös itselleen. - Tämä ohjaaminen merkitsee minulle todella paljon. Koen tällä hetkellä sen olevan miltei tärkein tekemiseni, vaikka ohjaan paljon muitakin ryhmiä. - Vapaaehtoistyö saa ihan uusia ulottuvuuksia, kun kokee niin huikean selvästi työn merkityksen muille ihmisille. Ryhmä antaa minulle uskoa luovuuden ja taiteen merkitykseen, jopa terapeuttiseen vaikutukseen, johon toisaalta aina olen uskonutkin, Taru Tapioharju summaa. PUOLUSTAJA 5 Muistisairasta tulkitaan usein väärin E lämänhallinnan heikkeneminen ja siihen liittyvä turvattomuus saattavat ilmetä mustasukkaisuutena, epäluuloina, toisto-oireina tai levottomuutena, joita ulkopuolisten näkökulmasta tarkastellaan ensisijaisesti häiritsevänä käyttäytymisenä tai käytösoireina. Murentunutta itsetuntoaan ihminen voi puolustaa suuttumuksella, minkä vuoksi muistisairas ihminen saa herkästi aggressiivisen potilaan leiman. Muistisairaan ihmisen erilaiset toimintatavat ovat usein yksilöllisiä selviytymisstrategioita, jotka voivat aiheuttaa hankaluuksia hoitotyön tilanteissa. * * * Kognition muutokset ilmenevät muistin heikkenemisen lisäksi vaikeuksina toiminnanohjauksessa, liikesarjojen suorittamisessa, hahmottamisessa sekä kielellisissä kyvyissä. Nämä muutokset vaikeuttavat muistisairaan ihmisen päivittäistä elämää, aiheuttavat pelkoa ja turhautumista mutta myös muuttavat ihmisen käyttäytymistä ja toimintatapoja. Toiminnanohjauksen vaikeuksien vuoksi keskittyminen on vaikeaa ja päivittäistä elämää voi hallita toiminnallinen levottomuus. Kokonaisuuksien ja syy-seuraus -suhteiden ymmärtäminen ei toimi kuten ennen. Ihminen ei kykene ymmärtämään selityksiä eikä loogista ajattelua vaativia perusteluja. Hahmottamisen vaikeudet (agnosia) ovat lisäämässä ympäristön hallitsemattomuutta, kaaoksen tunteita ja pelkoa. Liikesarjojen suorittamisen vaikeudet (apraksia) tulevat hyvin esiin auttamistilanteissa. Kiirehtiminen ja pakottaminen estävät liikkeen käynnistymisen, jolloin potilas voidaan leimata yhteistyöhaluttomaksi. * * * 6 PUOLUSTAJA Kognitiivisten muutosten ymmärtäminen muistisairaan ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen vaikuttavina tekijöinä, jotka ilman tätä ymmärrystä voidaan leimata käytösoireeksi, avaa keinoja tukea potilasta ja löytää hoitotyön keinoja hankalissa tilanteissa. Agnosian (hahmottamisen häiriön, kyvyttömyyden tunnistaa tuttuja kasvoja ja esineitä) vuoksi muistisairas ihminen ei ehkä tunnista omia kasvojaan peilistä tai television tapahtumia, minkä vuoksi hän väittää vieraan ihmisen tulevan kotiinsa tai sotilaiden hyökkäävän. Peilin poistaminen tai television sulkeminen voivat toimia hoitokeinoina tällaisessa virhetulkinnassa, kun taas käyttäytymisen nimeäminen virheellisesti harhaksi ohjaa hoidon psykoottisen oireen hoitamiseen antipsykootilla. * * * Muistisairaan ihmisen puhe äidistä, kaipuusta kotiin tai lapsiin liittyvistä huolista ovat tarpeiden ja toiveiden ilmaisuja potilaan sen hetkisillä kyvyillä. Äiti, koti ja lapset ovat elämänaikaisina merkityksellisinä asioina jääneet muistiin sanoina ja tunteina. Jos hoitotyössä ymmärretään, että näiden puheiden avulla sanoitetaan esimerkiksi elämänhallinnan pyrkimystä tai turvallisuuden tarpeita, hoitotiimi voi yhteistyössä auttaa potilasta kokemaan elämänsä nykyistä hallitummaksi ja turvallisemmaksi. Toistuvat kyselyt, kuljeskelu ja tavaroiden penkominen voivat olla ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja muistin, orientaation, hahmottamisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksien synnyttämässä kaaottisessa maailmassa. Levottomuus-käytösoireen pelkän rauhoittavalla lääkkeellä lääkitsemisen sijaan siihen voidaan pyrkiä etsimään ympärivuorokautisesti toteutuvia ympäristö- ja vuorovaikutuskeinoja, jotka lievittävät potilaan maailman kaoottisuutta. * * * Kognitiivisten muutosten vuoksi ihminen ei kykene ilmaisemaan toiveitaan selkeästi ja tulee herkästi väärin ymmärretyksi ja jopa sivuutetuksi. Tämä saattaa tuntua hyvinkin loukkaavalta ja hän saattaa ilmaista loukkaantumisen tunteen esimerkiksi huutamalla. Ympärillä vaihtuvat ihmiset ja oudot äänet ovat lisäämässä turvattomuutta ja hylätyksi tulemisen tunteita. Huolen ja pelon tunteet saattavat näkyä sinnikkäänä haluna lähteä kotiin. On normaalia, että ihminen puolustaa reviiriään suuttumuksella. Muiden ihmisten näkökulmasta on kuitenkin hankalaa, kun muistisairaan ihmisen suuttuminen saa avoimempia ja normittomampia ilmenemismuotoja kuin kognitiivisesti terveiden ihmisten. Muistisairas ihminen viestii tunteitaan, toiveitaan ja tarpeitaan omilla keinoillaan. Hän saattaa toimia kuten on toiminut muistiin parhaimmin jääneiden elämänhistoriallisesti merkittävien ihmisten seurassa tai tapahtumien yhteydessä. Iltaisin levottomasti käyttäytynyt entinen junan siivooja ilmaisi nykyelämään liittyviä pelkojaan puhumalla huolissaan kuinka herää Pieksämäellä vaihtamaan junaa. Maatalon emäntä otti ylpeänä touhukkaana roskakorin ja oli lähdössä lehmiä lypsämään.Toiminta ehkä tuki itsetuntoa tai elämänhallinnan kokemusta. Yöllä käytävällä kuljeksinut hevosmies oli huolissaan ruokkimattomista hevosista. Hän tarvitsi kokemuksen siitä, että elämä on hallinnassa ja kaikki on hoidossa. Ulla Eloniemi-Sulkava Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka toimii gerontologian dosenttina Helsingin yliopistossa ja projektipäällikkönä koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa. Lähihoitaja Elina Lind: ”TunteVa® edistää luottamusta hoitajan ja muistisairaan välillä” Lähihoitaja Elina Lind aloitti vakituisen työnsä Petäjäkotikeskuksessa elokuussa vuonna 2004. Hän työskentelee dementiaryhmäkoti Oksalassa, jonka asukkaat tarvitsevat paljon apua, tukea ja ohjausta kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. - Suuri osa työstäni kohdistuu asukkaan perustarpeista ja hyvinvoinnista huolehtimiseen, Elina Lind sanoo. ”TunteVa-toimintamalli lisää valmiuksia kohdata muistisairas” Täydentääkseen ja monipuolistaakseen osaamistaan muistisairaiden parissa tehtävää hoitotyötä varten hän on jokunen vuosi sitten suorittanut sekä TunteVahoitajan että TunteVa-ryhmänohjaajan koulutuksen. - Perustahan sekä validaatio- että TunteVa-mallissa on sama. Ehkä tuo TunteVa-nimitys aluksi vaikutti vieraalta, mutta sittemmin ymmärsi, miten hyvin se kuvaa menetelmän koko sisältöä. Syvemmin perehdyin itse TunteVaan ollessani vuoden ajan mukana mallin valtakunnallistamisprojektissa, Elina Lind muistelee. Hän kertoo omakohtaisesti huomanneensa, että TunteVa-tietous lisää ennen kaikkea valmiuksia ja taitoja kohdata muistisairas ihminen hänen omassa maailmassaan ja tunnetilassaan. - Ilman tätä tietoutta voi helposti syntyä ristiriitatilanteita. Lisäksi TunteVan keinoin pääsen lähemmäksi ihmisen sisintä. Asukas voi tuntea esimerkiksi pelkoa hoitotoimia kohtaan, mutta TunteVan keinoin voi saavuttaa luottamuksen,jolloin asiat ehkä hoituu helpommin. Omaiset tärkeässä asemassa Elina Lind korostaa, että yhteistyö ja yh- Lähihoitaja Elina Lind toimii dementiaryhmäkoti Oksalassa osaston vastuuhenkilönä. TunteVa-menetelmän käytöstä on hänelle kertynyt vuosien aikana runsaasti hyviä kokemuksia. teydenpito omaisten kanssa on oleellinen osa hoitajan työtä. - On tärkeää, että side asukkaan ja omaisten välillä säilyy, vaikka olisi välimatkaakin, hän muistuttaa. Elina Lindin mukaan myös omaiset haluavat tulla kuulluksi ja kokea arvostusta. Omaisia hän on ohjannut antamalla heidän käyttöönsä hyväksi havaittuja käytännön ohjeita. - Asukkaiden omaiset ovat olleet kiitollisia, kun ovat saaneet tietoa miten ymmärtää muistisairasta läheistään. Näin moni ahdistava asia on selvinnyt. Elina Lind arvelee, että TunteVan myötä hänen roolinsa hoitajana on jonkin verran muuttunut. - Uskon, että olen kasvanut hoitajana ja oppinut paremmin tunnustelemaan ja kuuntelemaan muistisairaan asukkaan sen hetkistä mieli- ja tunnealaa.TunteVamenetelmän käytöstä minulle on kertynyt paljon hyviä kokemuksia. - Ne liittyvät juuri siihen luottamuksen syntyyn. Koen, että se on ikään kuin molemminpuolista arvostusta! Mitä TunteVa® tarkoittaa? Suomalainen TunteVa® on Tampereen Kaupunkilähetys ry:n rekisteröimä vuorovaikutteinen toimintamalli, joka on kehitetty muistisairaan ihmisen kohtaamiseen. TunteVa®-toimintamallin taustalla on amerikkalainen validaatiomenetelmä. TunteVa® -toimintamalli on arvostavaa vuorovaikutusta, ja siitä hyötyvät muistisairaan ihmisen lisäksi hänen hoitajansa sekä muistisairaan omaiset. Tunteva®-hoitajakoulutus antaa pohjatiedon menetelmästä. Osaamistaan voi syventää opiskelemalla TunteVa®-ryhmänohjaajaksi tai TunteVa®-omaisten ohjaajaksi. TunteVa®-toimintamallia ja –koulutuksia toteutetaan ja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisätietoja: Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Järjestötyön keskus puh. (03) 3454 3158. www.puolustaja.fi Miten ymmärtää muistisairasta? Tilaa TunteVa®-omaistenopas, soita p. (03) 3454 3158. Hinta 10 € + postikulut. PUOLUSTAJA 7 Teksti ja kuva: Petri Vilkko TunteVa-kouluttaja Jukka Raitio: ”TunteVa®n sisäistäminen on vuosien mittainen kokemuksellinen ja ajatuksellinen matka” Jukka Raitio on 17 vuoden ajan toiminut Kaupunkilähetyksen Petäjäkotikeskuksessa sosiaalityöntekijänä. Hänen jo entuudestaan laaja toimenkuvansa on täydentynyt TunteVa-kouluttajan tehtävillä sekä talon sisällä että Tampereen ammattikorkeakoulussa järjestettävässä kouluttajakoulutusohjelmassa. J ukka Raitio muistelee, että hänen ensi kosketuksensa TunteVan perustana olevaan validaatiomenetelmään tapahtui viitisentoista vuotta sitten Peurankalliokeskuksessa, jossa menetelmän kehittäjä amerikkalainen Naomi Feil vieraili pitämässä koulutuspäiviä. Hän täsmentää, että sitä ennenkin Petäjäkodissa pidettiin Liisa Kämäräisen ja Satu Sipolan vetämiä keskusteluryhmiä, joita silloin kutsuttiin validaatioryhmiksi. Sisäistämiseen varattava aikaa Raitio sanoo, että alusta lähtien menetelmä vaikutti mielenkiintoiselta,mutta sen sisäistäminen on ollut hänelle vuosien mittainen kokemuksellinen ja ajatuksellinen matka. - Vaikka siinä on perimmältään kyse yksinkertaisista asioista, niin menetelmän syvyys on ainakin minulle avautunut vasta pitkähkön kokemuksen myötä.Tarkoitan syvyyden ja ylipäätään merkityksen tiedostamista ja havaitsemista niissä näennäisen pienissä elementeissä, joista arki vaikkapa hoitoyhteisössä muodostuu Raitio sanoo. - Miten monin signaalein työntekijä voi kiireisessäkin kohtaamisessa itsensä asemoida suhteessa asukkaaseen; joko niin, että yhteys kahden ihmisen välil- 8 PUOLUSTAJA le avautuu ja asukas voi kokea olevansa arvokas, itse toimiva subjekti tai niin, että hän jää omaan todellisuuteensa yksin, tuon toisen ihmisen toiminnan kohteeksi. Miten muistisairas pitäisi kohdata? Raitio muistuttaa ensinnäkin, että muistisairaalle ihmiselle on turha väittää vastaan. - Asiat, joita hän kulloinkin ilmaisee, niiden sisältämät tunteet ja tarpeet, ovat hänelle tärkeitä ja mitä suurimmassa määrin totta. Hänen viestinsä kaipaa nimenomaan tulla vastaanotetuksi. Se on tuntevan ja tarvitsevan, kuulijaa kaipaavan ihmisen ääntä, joka kiistämisen, kinaamisen tai ohittamisen sijaan olisi otettava todesta. Jukka Raition mukaan usein kysytään, tarkoittaako tämä sitä, että muistisairaan mielikuviin ”mennään mukaan”. - Ei suinkaan mennä niin, että teeskennellään ikään kuin mielikuvien konkreettinen todellisuus oikeasti olisi juuri nyt jossain – vaikkapa pienet lapset, joista asukas on huolissaan tai edesmennyt äiti, joka hänelle on yhä elossa. Tai lehmät, jotka pitäisi hoitaa. - Mutta mielikuviin liittyvät tunteet ja tarpeet ovat niitä tosiseikkoja, joita tunnistamalla ja sanoittamalla, joista kyse- Musiikkikärpäsen purema Jukka Raitio sanoo, että TunteVa-malli soveltuu kaikkeen vuorovaikutukseen ihmisten välillä. lemällä voi suoda muistisairaalle ihmiselle korvaamattoman mahdollisuuden kokea kuulluksi tulemisen synnyttämää huojennusta ja yhteyttä. - Tunteet ja tarpeet ovat tätä hetkeä. Ja niiden ilmiasuja kuten puhetta pienistä lapsista tai äidistä voi kysellen ja keskustellen myötäillä menneessäkin aikamuodossa. Siis vapaana sekä väittelyn että valehtelun taakasta. Raitio sanoo,että muistisairas ihminen saa lohtua ja helpotusta siitä, että hän tulee tunteineen kuulluksi ja hyväksytyksi. - Ei siitä, että ”lapset ovat jo aikuisia” tai ”äiti on jo kuollut”. Eikä siitäkään, että ”pienet lapsesi ovat takuulla turvassa” tai ”lehmät on joku jo lypsänyt”. Ei myöskään siitä,että ”mennäänpäs nyt kahville”. TunteVa-malli soveltuu kaikkeen vuorovaikutukseen Jukka Raition mukaan TunteVa-malli soveltuu vahvistavan vuorovaikutuksen pohjaksi ihmisten välille yleisemminkin ottaen. - Yhteisössä kuin yhteisössä ihanteena on tietysti se, että kaikki jäsenet voisivat mahdollisimman hyvin,ja hoitoyhteisössä tavoitteella on omanlaisensa painoarvo. TunteVa-toimintamalliin sisällytetyt yhteisöhoidon periaatteet ja niiden käytännön sovellukset laajentavat näkökulmaa yksilötasolta yhteisön tasolle. - Hienointa olisi, jos malli kannattelisi ja vahvistaisi yhteisön jäsenten yksilöllisen identiteetin lisäksi myös yhteisöllistä identiteettiä, yhteenkuuluvuuden ja jakamisen tunnetta.Tämä siis koskee sekä asukkaita että työntekijöitä. Jukka Raitio muistuttaa, että sanalliset ja sanattomat keinot, joista tekniikka-nimitystäkin käytetään, eivät toimi mekaanisesti vaan yhdistettyinä arvostavaan asennoitumiseen. - Ystävällinen katse ja kosketus, pakoton läsnäolo ilman suorittamista ja vaikka ilman sanojakin ovat hyviä lähtökohtia muistisairaan kohtaamiselle. Raition mukaan oleellista on,millainen näkökulma meillä on tuohon ihmiseen ja millaisena me tuon ihmisen näemme. - Näemmekö hänet sekavasti käyttäytyvänä ja sekavia puhuvana henkilönä vai näemmekö hänet yksilönä, jonka käyttäytymisellä ja ilmaisulla on hänelle itselleen mieli ja merkitys. Näemmekö hänet muistisairauden vaiheesta riippumatta edelleen subjektina ja annammeko hänelle subjektin aseman ja oikeudet. Olemmeko valmiita oppimaan ja huomaamaan,mitä muistisairas ihminen voisi meille opettaa. Miettimään myös, mitä muistisairaudet ilmiönä meille kertovat elämän ominaislaadusta, sen hauraimmista puolista, ihmisen osasta, joka on meille kaikille yhteinen. Ja etenkin: pystymmekö näkemään siinä kaikessa merkitystä, arvokkuutta ja pyhyyttä vai kyynistymmekö sen edessä. - Itse olen kokenut kohtaamaan oppimisen ja molemminpuolisen, vastavuoroisen kohtaamisen ilon tehokkaaksi aseeksi kyynisyyttä vastaan. Kouluttaminen antaa paljon myös itselle TunteVa-toimintamalliin liittyviä koulutustehtäviä Jukka Raitio sanoo tekevänsä mieluusti. Kevään ajan hän vierailee Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestettävässä kouluttajakoulutuksessa puhumassa TunteVa-sisällöistä eli kaikesta mikä liittyy suoraan tai myös epäsuoraan TunteVa-menetelmään. - Tulevaisuudessa koulutan enemmän sekä täällä Petäjäkotikeskuksessa että sitten meidän muissa yksiköissä. Raitio on lisäksi ollut kouluttajana yhdistyksen järjestämillä TunteVa-hoitaja -kursseilla ja TunteVa-ryhmänohjaaja – kursseilla, joissa on ollut väkeä muualtakin kuin meidän omasta yhdistyksestä. Menetelmän omaksumisessa on hänen mukaansa tärkeintä käytännön tilanteissa tapahtuva harjoittelu. - On tärkeää, että koulutettavat saavat itse harjoitella, kokeilla ja lopuksi kokea sen ahaa-elämyksen, että näinhän sen piti mennäkin. Koulutuksesta Raitio sanoo saavansa paljon myös itselleen. -. Kurssilaisilta saan kuulla tilanteista, joita itselläni ei ole ennen tullut vastaan ja aina tulee esiin uusia ajatuksia ja ideoita. Muilta saadut kokemukset laajentavat omaa näkökenttääni ja tuovat itsellenikin kokonaan uusia oivalluksia ja perspektiiviä tulkita maailmaa hiukan eri tavalla. PUOLUSTAJA 9 TunteVa®-mallin luita ja ytimiä T unteVa-menetelmän ydin on tavassa, jolla muistisairas ihminen nähdään ja kuullaan. Hänet nähdään tuntevana ja tarvitsevana yksilönä, persoonana joka ilmaisee itseään, tunteitaan ja tarpeitaan käytettävissä olevin keinoin. Hänet nähdään elämänhistorian omaavana ihmisenä, kokemushistorian, jota tämän hetken mielikuvat usein heijastelevat. Hänet nähdään tämän hetken sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössään, joilla ajatellaan olevan suuri merkitys hänen hyvinvoinnilleen. On siis kysyttävä: Millainen vuorovaikutus ja millainen miljöö muistisairaan ihmisen hyvinvointia parhaiten edistäisi? Viihtyisä, kodikas ympäristö, joka sekä sisustuksella että vuorovaikutuksella viestii arvostusta; ympäristö, joka rohkaisee ja tukee itseilmaisua ja huokuu hyväksyntää, läsnäoloa ja vastaanottavaisuutta; ympäristö, jossa voi muistisairaudesta huolimatta vaikuttaa omaan elämäänsä tekemällä valintoja ja päätöksiä; ympäristö, jossa voi kokea osallisuutta, kyvykkyyttä, hyödyllisyyttä ja onnistumisia; ympäristö, jossa yhteys ihmisiin säilyy, koska sen merkitys ymmärretään ja yhteyttä tietoisesti rakennetaan. Sellainen ympäristö ylläpitää omanarvontunnetta ja ilmaisukykyä ja vahvistaa sairauden heikentämää käsitystä itsestä. Sellainen ympäristö luo turvallisuutta ja auttaa tunteen tasolla käsittelemään elämän varrella kesken jääneitä asioita. Sellainen ympäristö mitä ilmeisimmin myös vähentää omaan mielikuvamaailmaan vetäytymisen tarvetta. Itselleni kenties kaikkein koskettavinta on ollut tajuta, että muistisairas ihminen todella saattaa käsitellä jotakin keskeneräistä elämänsä teemaa, joka nyt, ennen elämän päättymistä, vaatii käsittelyä. Kyse voi siis olla tasapainoa tavoittelevasta mielen prosessista, psyykkisestä työstä, joka tietoisella tasolla ei enää olisi mahdollinen, mutta voi jollain tapaa mahdollistua, jos sen tunnetaso tu- lee kuulluksi. Muistisairas ihminen viestii usein symbolisesti, ja näiden viestien tulkitseminen on oma haasteensa. Siinä on apua elämänhistoriatiedoista, jotka ovat tärkeitä myös identiteetin vahvistamistavoitteen kannalta. Vuorovaikutustilanteissa olennaisinta on kuitenkin valmius empaattiseen aavisteluun, suostuminen muistisairaan ihmisen maailmaan, sen totuuksiin ja ehtoihin, jotka ovat aina yksilöllisiä ja joskus hyvinkin irrallaan nykyhetken realiteeteista. Koska jokainen on pohjimmiltaan mysteeri, läpikotaisen ymmärryksen saavuttaminen on mahdotonta eikä ole edes tarpeen.Yhteyden ja luottamuksen tuntu, tasaveroisen kohtaamisen, nähdyksi ja kuuluksi tulemisen kokemus syntyvät muistisairaalle ihmiselle esimerkiksi silloin, kun toinen osapuoli myötäilee häntä sekä kehollisesti että verbaalisesti. Asettuu silmien tasalle, katsoo silmiin, kuuntelee kehonkieltä ja tunnetilaa havainnoiden, peilaten ja sanallistaen, aidosti hyväksyvää ja arvostavaa palautetta antaen. Jukka Raitio Kirjoittaja on Petäjäkotikeskuksen sosiaalityöntekijä ja TunteVa-kouluttaja. Yhteishanke senioreiden kotona selviytymisen tueksi Riitta Halme juurruttaa TunteVa®-mallia Vaskikoteihin Senioritalo Tampereen Vaskikodit on 58 vuotta täyttäneille tarkoitettu asuinyhteisö, johon kuuluu yhteensä 94 omistusasuntoa. Tavoitteena on, että asukkaat selviytyisivät itsenäisinä asujina omissa asunnoissaan mahdollisimman pitkään. V aikka Vaskikodeissa asutaan itsenäisesti, päivisin on tavattavissa henkilökuntaa joka ohjaa ja neuvoo asukkaita heidän jokapäiväisissä palvelutarpeissaan. Asukaspalveluja voi kukin ostaa tarpeittensa mukaan. Talossa on kaikille avoin lounasravintola ja kahvila Vaskitähti, joista voi ostaa myös mukaan lounaita sekä leivonnaisia. Tavoitteena uudenlainen toimintamalli Petäjäkotikeskuksen mielenterveyskuntoutujien yksikössä asuvalla Matilla oli hänen laajasta tuotannostaan koottu taidenäyttely Vaskikotien aulatiloissa viime vuoden lopulla. Aktiivisen taideharrastajan näyttely sai osakseen runsaasti positiivista palautetta näyttelyyn tutustuneilta Vaskikotien asukkailta ja muilta näyttelyvierailta. 10 PUOLUSTAJA Viime elokuusta lähtien Kaupunkilähetyksen palveluksessa työskennellyt Riitta Halme aloitti helmikuussa Vaskikodeilla TunteVa-työntekijänä. - Työni liittyy Petäjäkotikeskuksen ja Vaskikotien yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen toimintamalli,jossa tarjolla on erilaista apua ja tukea kotona selviytymisen tueksi. Hanke on kaksivuotinen ja se on osa Härmälän alueella toteutettavaa Ikäkaste II-hankkeen Tampereen Pekka -osahanketta. Riitta Halmeen päätehtävänä on levittää TunteVa-toimintamalli Vaskikoteihin. - Pidän infotilaisuuksia, tuen muistisairaiden perheitä, ohjaan omia TunteVaryhmiä sekä muistisairaille että omaisille, koulutan opiskelijoita TunteVa -tukihenkilöiksi perheisiin ja tuen omaishoitajia. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu pi- Kaupunkilähetyksen TunteVa-ohjaajakoulutuksen suorittaneen Riitta Halmeen kaksivuotisen hankkeen päätavoitteena on levittää TunteVa-toimintamalli Vaskikoteihin. tää aktiivisesti yhteyttä Vaskikotien asukkaisiin, jotta hän voisi löytää mahdolliset yksinäisyyttä tai masennusta potevat asukkaat sekä havaita asukkaiden alkavat muistisairaudet. - Tähän tehtävään siirryin Dementiahoito TunteVaksi -projektista, jossa pidin mm. omaisten TunteVa-ryhmää sekä muistisairaiden TunteVa-ryhmiä Nekalan ja Pispan päiväkeskuksissa. Kuulun myös TunteVa-kirjaprojektin ohjausryhmään. Voimaannuttavaa TunteVa-tietoutta myös omaisille TunteVa-omaisten ohjaajaksi Riitta Halme valmistui vuonna 2005. Sitä ennen hän oli suorittanut TunteVa-hoitajan koulutuksen. Tällä hetkellä hän opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa TunteVa-kouluttajaksi. - Se on ollut pitkäaikainen haaveeni, 1990-luvun alussa ensimmäisen kerran validaatiomenetelmästä kuullut ja siitä heti kiinnostunut Riitta Halme toteaa. Muistisairaiden TunteVa-ryhmiä sekä omaisten TunteVa-ryhmiä hän on ohjannut usean vuoden ajan. - Muistisairaiden ryhmässä yllätyn usein ryhmäläisten viisaista kommenteista ja tarinoista. Ryhmässä he aivan kuin heräävät puhumaan paljon tunteita herättäviä muistojaan. Riitta Halme sanoo, että TunteVan avulla hän on oppinut ymmärtämään muistisairasta ihmistä paremmin ja pääsemään sisälle hänen maailmaansa. - Olen kokenut, että TunteVa on erittäin hyvä työväline muistisairaan kohtaamiseen varsinkin silloin kun hän ilmaisee itseään symbolisesti.Parasta TunteVassa on mielestäni se, että sen hyvää tekevän vaikutuksen muistisairaaseen näkee niin konkreettisesti, erityisesti TunteVa-ryhmän jälkeen. Myös 6-8 hengen suuruiset omaisten TunteVa-ryhmät Riitta Halme kertoo kokeneensa erittäin antoisina. Kuusi kokoontumista sisältävissä luottamuksellisissa ryhmissä myös omaiset kohdataan TunteVan keinoin. - Ryhmät ovat olleet omaisille ja läheisille arvokkaita. Omaiset ovat usein ryhmän alkaessa erittäin väsyneitä ja tunteet ovat pinnassa.He ovat kuitenkin motivoituneita ja kiinnostuneita saamaan uutta tietoa miten ymmärtää läheistään paremmin ja miten hänet pitäisi kohdata. Riitta Halmeen mukaan erityisen palkitsevaa hänen työssään on se, kun huomaa asennemuutoksen omaisessa. - Omainen voimaantuu ryhmässä ja alkaakin nähdä läheisensä uusin silmin, kun ymmärrys läheisen käyttäytymisestä lisääntyy. Samalla tapa kohdata läheinen muuttuu. PUOLUSTAJA 11 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Kaupunkilähetys ja TAMK yhteistyössä TunteVa®kouluttajakoulutus hyvässä vauhdissa Syksyllä 2011 Tampereen ammattikorkeakoulussa käynnistyi yhteistyössä Tampereen Kaupunkilähetyksen kanssa toteutettava TunteVa-kouluttajakoulutus. K oulutuksesta vastaavan yliopettaja Varpu Lipposen mukaan TunteVa-toimintamallin hyödyntäminen auttaa sekä muistisairaita vanhuksia että heidän hoitajiaan voimaan paremmin. Hän pitää erinomaisena asiana sitä, että kouluttajakoulutuksen avulla tieto TunteVa-toimintamallin tarjoamista mahdollisuuksista leviää yhä laajemmalle. Varpu Lipponen sanoo, että vanhuksen ja hoitajan TunteVa-vuorovaikutuksessa on kyse läsnäolevasta ja arvostavasta kohtaamisesta kahden ihmisen välillä. Vanhus ei tule vain kuulluksi, vaan häntä myös kuunnellaan. - Hallitessaan TunteVan hoitaja ymmärtää ja kunnioittaa muistisairaan vanhuksen kokemusmaailmaa ja hänen käyttäytymistään sekä hyväksyy hänet juuri sellaisena kuin hän on - omana itsenään ja omassa todellisuudessaan. - Kun dementiayksikössä hyödynnetään TunteVa-toimintamallia, ihminen säilyttää ihmisyytensä myös muistisairaana ja hän voi elää arvokasta elämää elämänsä loppuun asti, Varpu Lipponen sanoo. Pitkän linjan hoitotyön ammattilainen ja hoitotieteen alalta tohtorin tutkinnon suorittanut yliopettaja sanoo tutustuneensa TunteVa-toimintamalliin vuonna 2006. 12 PUOLUSTAJA - Ilahduin suuresti siitä, että alunperin amerikkalaisesta validaatiomenetelmästä oli kehitetty omaleimainen, suomalaiseen kulttuuriin soveltuva ja muistisairasta ihmistä arvostava malli. - Toimintamallin käyttö tukee myös hoitajan työssä jaksamista. Joustavuutensa vuoksi mallia on mahdollista myös jatkojalostaa koko ajan, Varpu Lipponen toteaa. Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne oli yksi TunteVa-kouluttajakoulutuksen innostavista luennoitsijoista. Monipuolinen ja käytännönläheinen sisältö Tunteva-kouluttajakoulutus on laajuudeltaan 30 opintopistettä ja se sisältää seuraavat osa-alueet: dementiatiedon filosofiset lähtökohdat, TunteVa-kouluttajaksi kasvaminen, ryhmänohjaustaidot, TunteVa-kouluttajan pedagogiset/ toiminnalliset työmenetelmät ja teoriaperusta, TunteVa-asiantuntijana toimiminen työyhteisöissä sekä tutkiva työote. Lisäksi opintoihin sisältyy yhdeksän opintopisteen laajuinen kehittämistehtävä. Varpu Lipponen kertoo, että TunteVa-kouluttajakoulutuksessa käytetään opetusmenetelminä asiantuntijaluentoja, pienryhmissä tapahtuvaa mentorryhmätyöskentelyä, dialogikeskustelua, toiminnallisia menetelmiä, kirjallisia oppimistehtäviä,verkossa tapahtuvaa työskentelyä ja opintokäyntejä. - Opiskelijat toteuttavat ohjatusti eri puolella Suomea TunteVa-koulutusta hoitajille, jotka työskentelevät muistisairaiden ihmisten kanssa ja reflektoivat koulutuskokemuksiaan sekä oppitunneilla että kirjallisessa kehittämistehtävän raportissaan,Varpu Lipponen sanoo. Yliopettajan mukaan opiskelijat ovat vaikuttaneet erittäin motivoituneilta ja innostuneilta TunteVa-menetelmää kohtaan. - Opiskelijoilta kysytään kokonaispalaute koulutuksesta vasta koulutuksen päättyessä, mutta innostuksesta päätellen he ovat olleet tyytyväisiä koulutuksen antiin. Kerran kuukaudessa toteutetut lähipäivät ovat kuluneet ”kuin siivillä”. Innostuneisuudesta kertoo myös se, etteivät opiskelijat ole olleet pois koulutuksesta lukuun ottamatta tavanomaisia sairastumisia. Sekä hoitaja että hoidettava hyötyvät Varpu Lipponen sanoo, että TunteVa-toimintamallia hyödyntäessään hoitaja voi Yliopettaja Varpu Lipponen on vakuuttunut TunteVa-toimintamallin hyödyistä muistisairaiden hoidossa. oppia ymmärtämään ja kunnioittamaan muistisairaan ihmisen sisäistä kokemusja elämysmaailmaa sekä usein hyvinkin haasteellista käyttäytymistä. - Onnistuessaan työssään hoitaja saa hoidettaviltaan välitöntä palautetta, joka ilmenee hoidettavan rauhoittumisena, luottamuksen syntymistä osoittavana hymynä tai vaikkapa kädenpuristuksena. Samalla hoitaja saa voimia kehittää omaa työtään ja toimintatapojaan muistisairaiden ihmisen parhaaksi, Varpu Lipponen toteaa. Vieraillessaan dementiayksiköissä hän on voinut myös käytännössä seurata TunteVa-toimintamallin mukaista toimintaa. - Kokemukseni vierailuistani ovat olleet erittäin positiivisia. Esimerkiksi erilaiset ryhmätilanteet ovat saaneet minut vakuuttuneeksi mallin toimivuudesta, Varpu Lipponen sanoo. - Myös oma äitini on muistisairas ja tällä hetkellä olen hänen omaishoita- jansa. Äitiä hoitaessani TunteVasta on ollut minulle monta kertaa hyötyä. Se helpottaa arjesta selviytymistä ja auttaa jaksamaan. Yhteistyöstä Tampereen Kaupunkilähetyksen kanssa Varpu Lipponen kertoo saaneensa ainoastaan positiivisia kokemuksia. - Terveyden edistämisen koulutusohjelman opiskelijat ovat toteuttaneet viime vuosina lukuisia opiskeluunsa liittyviä työelämäprojekteja ja opinnäytetöitä yhteistyössä Tampereen Kaupunkilähetyksen eri toimipisteiden työntekijöiden kanssa. Toivon hartaasti, että vastaavanlainen koulutusyhteistyömme jatkuu myös tulevina vuosina. - Lisäksi toivon, että voimme jatkaa yhteistyötämme myös TunteVa-kouluttajakoulutuksen merkeissä jälleen syksyllä 2013, Varpu Lipponen summaa. PUOLUSTAJA 13 Onnenpäivä –jouluaaton juhla Koskikotikeskuksen ryhmistä iloa ja virkistystä myös ulkopuolisille Koskikotikeskus on Tampereen Kaupunkilähetyksen ylläpitämä tehostettua palveluasumista tarjoava yksikkö, jossa on 52 asukasta. Asumiseen liittyvien palveluiden ohella asukkaille on tarjolla monenlaista virikkeellistä toimintaa, esimerkiksi musiikkituokioita, kirjanlukua, ulkoilua, hengellistä toimintaa ja aivojumppaa. A sukkailla on mahdollisuus ottaa osaa myös liikuntaryhmiin, kuten tuolijumppaan ja kuntosaliryhmiin. Ryhmiin voi osallistua aktiivisena toimijana tai pelkästään olemalla läsnä. Tavoitteena kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Koskikotikeskuksen johtaja Terja Yliranta-Keränen sanoo, että ryhmien päätavoitteena on ikääntyneen yleisen toimintakyvyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. - Virkistyksen ja ilon tuottamisen ohella ryhmissä toimiminen vähentää yksinäisyyttä, luo sosiaalisuutta, tuottaa yhdessä tekemisen iloa, lähentää ihmisiä toisiinsa ja edesauttaa ystävyyssuhteiden muodostumista, Terja Yliranta-Keränen luettelee. TunteVa-ryhmässä lisäksi tuetaan omaisen jaksamista. Erityisen suosittuja ovat viriketoimenohjaajan aivovoimistelu ja fysioterapeutin ohjaama laulu- ja musiikkikahvila. Keskeisiä toimijoita ryhmätoiminnan mahdollistajina ovat viriketoiminnan ohjaaja Terhi Ruotsi, fysioterapeutti Ulla Uurasjärvi-Nurmikolu, palveluohjaaja Pia Brander, vapaaehtoiset ryhmävetäjät sekä ryhmäkotien hoitajat. 14 PUOLUSTAJA Fysioterapeutti Ulla Uurasjärvi-Nurmikolun vetämässä tuolijumpassa huivit hulmuavat iloisen musiikin tahdissa. Kaupunkilähetyksen varainhankinnan joulukampanjaan osallistuneet yritykset ja yksityiset lahjoittajat mahdollistivat jälleen yhteisen joulujuhlan noin 50:lle yksinäiselle vanhukselle 24.12.2011. Juhlaa saimme viettää Sopimusvuoren tiloissa. Hyvä ruoka, jouluinen musiikki ja jouluevankeliumi sekä iloinen puheensorina loivat joulutunnelmaa. Puolustaja-kasseihin pakatut monipuoliset tavaralahjoitukset kotiin viemisinään juhlavieraat poistuivat kiitollisina ja hymy huulilla jatkamaan jouluaaton viettoa.Iltapalaksi mukaan pakattiin vielä joululimput, riisipuurot ja rusinakeitot. Hyvä joulumieli tarttui myös henkilökuntaan ja vapaaehtoisiin. Kiitos lahjoittajille ja kaikille mukana olleille! Viriketoiminnan ohjaaja Terhi Ruotsi (vas.) vetämässä suosittua aivojumpparyhmää. Myös kotona asuvat ikäihmiset ja omaiset tervetulleita Terja Yliranta-Keränen sanoo, että myös Koskikotikeskuksen lähialueen ikäihmiset ovat tervetulleita osallistumaan useimpiin keskuksessa järjestettäviin ryhmiin. Yhteistyötä Koskikotikeskuksen ja lähialueen kanssa on toteutettu alueen ikäihmisten sosiokulttuuriseen innostamiseen perustetun Kyttälänkylä-projektin kautta. Projektin tavoitteena on ollut kartoittaa erilaiseen toimintakykyä ylläpitävään toimintaan liittyviä toiveita ja tarpeita. Terja Yliranta-Keräsen mukaan Koskikotikeskus tavoittaa noin 100 lähialueella asuvaa ikäihmistä kuukausikirjeen välityksellä. Kirjeessä kerrotaan tulevista tapahtumista ja muistutetaan säännöllisistä toiminnoista. Kuukausikirjeen ohella alueen ikäihmisiä pyritään tavoittamaan myös muilla tavoin. - Kotona asuville ikäihmisille on muiden Koskikotikeskuksessa järjestettävien ryhmien lisäksi tarjolla avointa ja suljettua pienryhmätoimintaa, kuten raamattupiiri ja kerran kuukaudessa ky- läkahvit. Lisäksi kotona asuvien muistisairaiden ikäihmisten on mahdollista päästä Koskikotikeskuksen TunteVa – ryhmään. Koskikotikeskus tekee yhteistyötä muiden Tampereen Kaupunkilähetyksen toimipisteiden ja Tampereen kaupungin kanssa, jotka voivat ohjata ikäihmisiä mukaan Koskikotikeskuksen ryhmätoimintaan. Myös asukkaiden omaiset toivotetaan tervetulleiksi ryhmiin. Terja Yliranta-Keränen sanoo, että talon ulkopuolelta ryhmiin tulevat arvostavat monipuolisen viriketarjonnan ohella sitä, että pääsevät näin tutustumaan Koskikotikeskukseen toimintaan ja siellä asuviin ikäihmisiin. - Ryhmissä moni onkin tavannut sattumalta Koskikotikeskuksessa asuvia vanhoja tuttaviaan. Sekä talon asukkaiden että ulkopuolelta ryhmiin osallistujien antamasta palautteesta, hyvästä mielestä, hymyistä ja kiitoksista voidaan nähdä,että Koskikotikeskuksen ryhmät saavat aikaan tuloksia, joita alun perin tavoiteltiinkin. Osallistujat arvostavat myös sitä, että heidän mielipiteitään kuullaan ja toimintaa kehitetään saadun palautteen mukaan, Terja Yliranta-Keränen sanoo. Kauniisti katetut juhlapöydät olivat valmiina vastaanottamaan jouluaaton vieraat. Koskikotikeskuksen aktiivinen kuntosalioporukka treenaa turvallisesti fysioterapeutti Ulla Uurasjärvi-Nurmikolun ohjauksessa. Fysioterapeutti Mirja Salmijärvi saattamassa TunteVa-ryhmään osallistuneita muistisairaita kotimatkalle. Terve-SOS 2012 -tapahtuma keväällä ja Hyvä ikä -messut syksyllä Tampereen Kaupunkilähetys ry osallistuu Tampere-talossa 8.-9.5.2012 järjestettävään Terve-SOS 2012 -tapahtumaan, jonka teemana on ”Aktiivinen kansalainen - vireä elämä”.Terve-SOS on sosiaali- ja terveysalan suurtapahtuma, joka kokoaa paikalle alan toimijoita. Päivillä opitaan, verkostoidutaan ja levitetään uusia hyviä käytäntöjä. Messut ovat avoinna 8.5. klo 9-18 ja 9.5. klo 9-16. Messuille on vapaa pääsy. Tampereen Kaupunkilähetys ry osallistuu myös syksyllä 27.- 28.9.2012 Hyvä ikä -messuille, jotka pidetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tervetuloa! PUOLUSTAJA 15 Vähäsiltaan kesäksi uusi laituri Vapaaehtoistyön viestikapula on jatkanut kulkuaan. Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtajan Timo Mäki-Ullakon jälkeen viestikapula siirtyi NCC Rakennus Oy:n aluejohtajalle Jussi Tanhuanpäälle. Yhteiskuntavastuustaan esimerkillisesti huolehtiva NCC on tullut jo aikaisemminkin tutuksi aktiivisena osallistujana hyväntekeväisyyshankkeisiin. Vapaaehtoistyön viestikapulaan liittyväksi vapaaehtoistyöksi NCC tarjoutui nikkaroimaan uuden tuliterän laiturin Kaupunkilähetyksen leirikeskukseen Vähäsiltaan. Uusi laituri tulee tarpeeseen, sillä vanha laituri oli erittäin huonossa kunnossa ja hyvää vauhtia lahoamassa. Vanha laiturimateriaali ei ollut painekyllästettyä vaan tervattua lautaa, joten laudat pystytään uusiokäyttämään polttopuuna. Laituriprojekti aloitettiin viime elokuussa valutöillä. Talvella laituri kaivet- Komeaa laituria testaamassa NCC:n rakennusmiehet Hannu Vuorinen, Markku Häkkänen, Jarmo Mäkilä ja Kari Toivonen. tiin esiin lumesta ja vanha laituri purettiin. Maaliskuussa paikalle tuotiin tolpat, sähkötolpat, laudat ja muut tykötarpeet. Nyt laituri on NCC:n ammattilaisten toimesta asennettu paikoilleen, ja lumien sulettua jäljellä ovat enää viimeistelytyöt. Projekti eteni aikataulussa, vaikka sääolosuhteet toivat haasteita eri työvaiheisiin. Esimerkiksi akkuporakoneet hyytyivät kovassa pakkasessa, mutta toimivat taas, kun niitä lämmiteltiin tovi kaina- loissa. Kulku jyrkkää ja jäistä alamäkeä oli myös hankalaa eikä työkoneilla päästy rantaan saakka. Hyvällä asenteella ja kekseliäisyydellä haasteista kuitenkin selvittiin. Uusi upea laituri on hieman pidempi edellistä ja kulku sinne on nyt helpompaa. Lämpimät kiitokset Jussi Tanhuanpäälle ja NCC:lle! Kuukausilahjoittaminen on vaivatonta. Itse valittu summa lähtee sovittuna eräpäivänä lahjoittajan tililtä suoraveloituksena. Suoraveloitussopimuksen voit tehdä Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Järjestötyön keskuksessa (Aleksanterinkatu 31 A 1, 33100 Tampere). Voit myös tilata suoraveloitusvaltakirjan, p. (03) 3454 3155 tai tulostaa sen netistä www.puolustaja.fi Taru Kiuru Ry h dy k e r ta - ta i k u u k a u s i l a h j o i t ta j a k s i ! Pienelläkin lahjoituksella tehdään paljon hyvää. 10 euroa / kk lahjoittava mahdollistaa 2,5 Onnenpäivää vuodessa. 20 euroa / kk lahjoittava mahdollistaa 5:lle ikäihmiselle Onnenpäivän. Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer TSOP 573008-2437842 Nordea 114630-1113940 Sampo 833007-10245717 IBAN TILISIIRTO GIRERING Saaja Mottagare Tililtä nro Från konto nr OKOYFIHH NDEAFIHH DABAFIHH Haluan lahjoittaa Onnenpäivä-keräykseen ☐ 100 euroa ☐ 50 euroa ☐ muun summan _______ Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress Allekirjoitus Underskrift BIC FI35 5730 0820 4378 42 FI39 1146 3001 1139 40 FI29 8330 0710 2457 17 Kiitos lahjoituksestasi! Viitenro Ref.nr Eräpäivä Förf.dag Keräyslupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ajalla 12.1.2012 – 31.12.2013. Lupanumero: 2020/2011/3229 Euro Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagarens endast i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. PANKKI BANKEN