Lue Joulu-Vuolijoki tästä
Vuolijoki-Otanmäen alueen kotiseutulehti 24. vsk Torstaina 18. päivänä joulukuuta – 2014 Nro 48 Minnan Hoitokoti valmistautuu joulunviettoon Päiväkodin hemulit ilahduttivat asukkaita jouluisilla laululeikeillä Otanmäen päiväkodin kuusi hemulia marssi maanantaina hoitajiensa kanssa Minnan Hoitokodille. Tonttulakit ja harmaat nutut laitettiin eteisessä päälle ja lapset siirtyivät olohuoneeseen avaamaan ääntä joululaulujen pienoiskonserttiin. Hoitokodin kymmenen asukasta odotteli tonttulakit päässään pieniä esiintyjiä ja harvinaista vaihtelua arkipäivään. Virve Rissanen säesti lauluja pianolla ja niin tonttujoukko hiipi hiljaa alta sillan, rakensi joulupuuta ja katseli tuikkivaa iltatähteä. Yhdessä leikittiin ja laulettiin lystilaulua ja sormileikkiä. Esitys päättyi hyvänjoulun toivotukseen ja yllätys, yllätys; Eino Juntunen ojensi lapsille muhkeat karkkipussit. Keittiön pöydän ääressä vielä juotiin mehut ja maiskuteltiin piparit. – Asukkaiden omaiset käyvät usein vierailulla ja tuovat virkistystä arkeen muillekin asukkaille. Seurakunnan työntekijä pitää hartaushetken kerran kuussa. Karoliinan Kamarin laulajat ilahduttavat meitä pari kertaa vuodessa. Viime vuonna Tuula Kovasen johdolla Minnan Hoitokodin maanantaihin tuli tervetullutta vaihtelua päiväkotilasten vierailun vuoksi. Tonttulakkeihin sonnustautuneet asukkaat odottivat joulutervehdyksen tuojia viihtyisässä olohuoneessa, valmiina osallistumaan tonttuleikkeihin. Hoitokodin kaikki kymmenen paikkaa ovat täynnä. Asukkaat ovat kainuulaisia, enimmäkseen entisen Vuolijoen kunnan alueelta. näimme tiernatyttöjen esityksen. Paavo Makkonen kutsutaan silloin tällöin musisoimaan kitaransa kanssa. Päiväkodin lasten laulutuokio oli nyt oikein tervetullut ja virkistävä joulunalustapahtuma, kiitteli hoitokodin johtaja Minna Oulujärvi. Asukkaat ja henkilökunta viihtyvät hyvässä ilmapiirissä – Minnan Hoitokoti on toiminut Otanmäessä Myllärintien päässä kaksitoista vuotta. Kodissa on paikka kymmenelle asukkaalle, jotka vaativat ympärivuorokautista hoitoa. Johtaja Minna Oulujärvi kertoo, että paikat ovat täynnä ja monet asukkaat jo useamman vuoden talossa olleita. Hyvästä voinnista, kuntoutumisesta ja sopeutumisesta kertoo se, että asukkaat osallistuvat päivittäisiin askareisiin, ruuanlaittoon, pyykkäykseen, jopa lumitöihin. Hoitopaikasta on tullut koti ja sen asukkaista ”oma perhe”, jonka kanssa seurustellaan isossa olohuoneessa ja puuhaillaan keittiössä. Hyvästä ilmapiiristä kertonee sekin, että myös hoitajat ovat viihtyneet työpaikalla useimpia vuosia. Henkilökuntaan kuuluvat sairaanhoitaja Irja Pudas, kodinhoitaja Otanmäen päiväkodin viisivuotiaat hemulit, Veera, Noora, Iida-Milla, Petro, Ahti ja Mark, ilahduttivat vanhuksia jouluisilla leikkilauluilla. Päiväkodin johtaja Virve Rissanen johti lapsiryhmää ja säesti heitä pianolla. Yhdeksän vuotta Minnan Hoitokodissa lähihoitajana työskennellyt Soili Leinonen leikki Eino Kuljun kanssa ”Jos sun lysti on niin kädet yhteen lyö!” Katri Toivola, lähihoitajat Soili Leinonen ja Virpi Haataja, hoitoapulainen Tuovi Mustola sekä tulevan vuoden alusta sosionomi Eva Haataja. Hoitokodissa työskentelevät oppisopimuksella Sari Stenbäck ja Ida Karppinen. Kerran kuukaudessa paikanpäällä käy lääkäri Taina Huusko. Pieni hoitokoti koetaan turvalliseksi, ihmisenkokoiseksi ja -näköiseksi Monet hoitokodit Kainuussa ovat vaihtaneet omistajaa, kun suuret toimijat Attendo ja Terveystalo ovat ostaneet ne. Tähtäimessä on suuremmat ja tehokkaammat palvelutalot, jopa kuudenkymmenen asukkaan yksiköt. Myös Minnan Hoitokodin yrittäjää on lähestytty ostoaikeissa. – Meitä on vielä kaksi pientä itsenäistä yksikköä Kainuussa. En ole myymässä toimintaani, sillä asiakkaita ja heidän omaisiaan tuntuu tällainen pieni hoitokoti miellyttävän. Haluan pitää toiminnan pienimuotoisena, sillä tällainen koetaan turvalliseksi, aidosti välittäväksi ja tällä on kasvot. Asukkaat ja henkilökunta tulevat tutuiksi keskenään. Muistisairaskin osaa liikkua talossa kuin kotonaan. Itse arvioimme, että olemme onnistuneet hyvin kuntoutuksessa. Saattohoitoon meille tullut asukas on virkistynyt, ruoka alkaa maistua ja pyörätuolista on noustu osallistumaan mm. keittiöaskareisiin, kertoo Minna Oulujärvi yhden esimerkkitapauksen. Minnan Hoitokoti ei ole Hoivakodit kuntoon -kampanjassa; onhan tätä kotia pistetty kuntoon ja kehitetty sydämellä ja ammattitaidolla koko sen toiminnan ajan. – Työpaikalla kyllä keskustellaan aiheesta ja seurataan kampanjaa mielenkiinnolla. Olemme hyvillään, että vanhusten asioita pidetään esillä julkisuudessa. mv Hoitokodin johtaja Minna Oulujärvi istahti hetkeksi Taimi Kukkosen jouluiseen huoneeseen. 2 Torstaina 18. päivänä joulukuuta Nro 48 – 2014 En juhli merkkipäivääni Kasteen armoliittoon: Ella Maria Elisabet Pietarinen, Heta Hillevi Hämäläinen, Jaakob Jouni Pekka Piirainen, Milla-Maria Heikkinen, Lotta Linnea Heikkinen, Avat Khezerpour, Galina Andreeva, Akseli Aarre Viljami Turunen, Alina Helmi Amalia Toivanen, Arttu Tapio Huovinen, Elias Eemeli Kivelä, Hugo Sakari Kuokkanen, Isla Vanamo Saukko, Jooa Emil Iivari Parkkinen, Neea Anni Ellen Huotari, Veikka Vilhelmi Leinonen, Nuppu Inari Inkermarja Nieminen, Mitra Helmi Helena Huotari, Maribella Helena Karjalainen, Onni Toivo Jalmari Korhonen, Ate Semen Tapio Krökki, Ilja Kristian Tapio Krökki, Nico Samuel Philip Matero, Monna Iisa Amaliina Mustonen, Eemeli Väinö Oliver Karppinen, Elias Vihtori Johannes Kinnunen, Emilia Iida Linnea Rautiainen, Emma Noora Emilia Polvinen, Hilla Anni Monika Huusko, Ilona Eevi Amanda Haatainen, Niko Juhani Jeremias Arffman, Ninni Sofia Heikkinen, Oskari Eemeli Leppänen Avioliittoon vihityt: Janne Petteri Ohtonen ja Saara Marjut Hiltunen Antti Jussi Lappalainen ja Seija Kyllikki Atas Ajasta iäisyyteen: Toini Elsa Kalpio e Liimatta 87 v, Elma Matleena Hujanen e Kääriäinen 85 v, Elma Liisa Katri Karjalainen e Arffman 83 v, Hanna Katri Mikkonen e Huotari 81 v, Ritva Kyllikki Arffman e Sarste 66 v, Reino Juhani Huusko 59 v, Aune Elsa Leinonen e Julkunen 90 v, Martti Olavi Heikkinen 86 v, Raija Anita Haverinen e Haverinen 56 v, Aili Elviira Mikkonen e Liuski 90 v, Kaarlo Mikael Veija 88 v, Ida Sylvia Tikkanen e Karjalainen 75 v, Laura Tellervo Hiltunen e Juntunen 72 v, Paavo Ossi Kuoppala 71 v, Eino Oskari Tossavainen 66 v, Henna Johanna Huotari e Kilpeläinen 31 v, Jouni Heikki Veli Mies Metsävainio 82 v, Ellen Marketta Karppinen e Määttä 66 v, Jani Miikael Piipponen 26 v Toimintaa: To 18.12. klo 18 Koko kansan joulujuhla Vuolijoen srk-talolla Pe 19.12. klo 9 Vuolijoen koulun joulukirkko Vuolijoen kirkossa Pe 19.12. klo 18 Joulujuhla ja kauneimmat joululaulut Otanmäen kirkossa La 20.12. klo 9 Otanmäen koulun joulukirkko Otanmäen kirkossa Su 21.12. ei jumalanpalvelusta kirkossa klo 13 Kauneimmat joululaulut, Saaresmäki, Laitila klo 18 Kauneimmat joululaulut Vuolijoen kirkossa Ke 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus Otanmäen kirkossa (Toppinen) Ke 24.12. klo 17 Jouluaaton hartaus Vuolijoen kirkossa (Toppinen) To 25.12. klo 7 Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa (Lauronen) To 25.12. klo 9 Jouluaamun jumalanpalvelus Otanmäen kirkossa (Lauronen) Su 28.12. Ei jumalanpalvelusta kirkossa Su 4.1.15 klo 10 messu kirkossa, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä (Lauronen, saarnaa Raimo Tornberg) Ti 6.1. Ei messua kirkossa Ke 7.1. klo 12.30 Ehtoollishartaus Ulpukassa Ke 7.1. klo 14 Ehtoollishartaus Hoivaosastolla (Hoiva ja Emma yhteinen) To 8.1. klo 12 Peittopiiri Vuolijoen srk-talolla Pe 9.1. klo 9 Perhekerho Vuolijoen srk-talolla Vilma Lämsä Helluntaiseurakunta Su 21.12. klo 12.00 kaikille avoin JOULUJUHLA Vuolijoella Palvelukeskus Ulpukassa, Vuolijoentie 4 A. Puhujina pastori Marko Kaikula, Hanna Kaikula ja Reijo Aho. Joululauluja. Kahvitarjoilu. Olet tervetullut! Taidetta joululahjaksi Näyttely Vuolijoen Kunnantalon yläkerrassa perjantaina 19.12. klo 12–19 Anna Korhonen puh. 045 1698 987 JouluVUOLIJOKI on tämän vuoden viimeinen numero Vuoden 2015 ensimmäinen Vuolijoki-lehti ilmestyy TORSTAINA 8.1.2015 Aineistot tähän lehteen maanantaihin 5.1.2015 klo 12:een mennessä. VUOLIJOKI-lehti Sairaalatie 8, 88300 PALTAMO Puh. (08) 871 999, fax (08) 872 021 sähköposti: aineistot@ paltamonkirjapaino.fi 4. adventtisunnuntai Jumala on meidän kanssamme Ihmisten maailmassa valitsee jatkuva taistelu vallasta. Kaikissa yhteisöissä joku pyrkii saamaan enemmän vaikutusvaltaa kuin toiset. Perheissä vanhemmat käyttävät valtaa lapsiin ja toisiinsa, lapset toisiinsa ja myös vanhempiin. Valta voi olla toisten positiivista ohjailua toivottuun suuntaan, varjelemista pahoilta asioilta, opettamista, kannustamista, tukemista, mutta myös alistamista, nujertamista, nöyryyttämistä. Kristinuskon keskeisissä tapahtumissa Jumala näytti valtansa tavalla, joka ei muistuta lainkaan ihmisen vallankäyttöä, vaan tuntuu aivan nurinkuriselta ja järjettömältäkin. Joulun tapahtumien kautta mahtava maan ja taivaan valtias, herrojen herra, otti haavoittuvaisen ihmisen muodon ja tuli maan päälle, köyhiin oloihin. Hän syntyi pieneksi vauvaksi Maria-nimisen naisen kohdusta. Hän näyttää joulun seimessä menettäneen kaiken valtansa. Mutta nämä – ulkoisesti tuohon aikaan aivan tavallisenoloiset tapahtumat – kuuluivat kuitenkin Jumalan suunnitelmaan maailman pelastumisesta. Jumalan aivoituksia emme voi ymmärtää, voimme vain ihmetellä hänen töitään maailmassa ja ihmisten sisikunnassa. Enkeli ilmoitti Marialle lapsen syntymästä ja kehotti Joosefia ottamaan Marian vaimokseen, koska Maria on synnyttävä Jumalan pojan. Jumalan kehotus pani Joosefin tottelemaan. Lapsen nimi oli oleva Jeesus, joka tarkoittaa ”Herra pelastaa”. Profeetat kutsuvat tulevaa Messiasta nimellä Immanuel, ”Jumala on meidän kanssamme”. Jos puuseppä Joosef vähääkään ymmärsi, mitä juutalaisuuden pyhissä kirjoituksissa oli sanottu, hän käsitti, että ”Immanuel – Jumala on meidän kanssamme” – on suurin ja käsittämättömin lupaus, jonka Jumala voi antaa, ja että nimi Jeesus, ”Jumala pelastaa”, kohdistuu myös häneen itseensä. Näiden lupausten varassa hän lähti matkaan ja teki sen, mitä hänen oli tehtävä. Kun, Immanuel, Jeesus syntyi, Jumalasta tuli pieni, ihmisen kokoinen ja näköinen, ja hän tunsi kipua, suri, iloitsi ja itki. Jumalan hyppy korkeuksista ihmiseksi on suurinta armoa, mitä ihminen Jumalalta voi osakseen saada. Kaija Pispa Kirjoittaja on kirjailija Ylöjärveltä Kiitämme asiakkaitamme ja toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Nro 48 – 2014 Torstaina 18. päivänä joulukuuta 3 Tänään koulun jälkeen -esitys puhutteli sekä oppilaita että vanhempia Kinnuselta kysyttiin, miten hän selviytyi lapsena kokemastaan kiusaamisesta. – Isä puhui kiusaajille. Opettajat eivät sitä huomanneet. Tunsin häpeää ja pelkoa. On vaikea antaa ohjeita oikeasta puuttumisesta. Itse unohdin asian vuosiksi. Vasta aikuisena, teatterikorkeakoulussa asia nousi pintaan, vastasi näyttelijä. Puolustaja olisi kullanarvoinen. – Kun voisi kertoa edes kaverille tai turvalliseti jollekin aikuiselle. – Toisaalta tapaukset pitäisi ruotia koko luokan kanssa, toisaalta sillä voidaan aiheuttaa lisää ongelmia kiusatulle. – Mikä on vanhempien rooli, mikä opettajien? – Kuka pysyy perässä somekiusaamisen kavaluudessa? Esitys ja koko aihe vaatii paloittelua, sulattelua, käsittelyä, kannan ottamista, itseensä menemistä, lasten ja nuorten herkempää huomioimista ja kaikilta rohkeutta kysyä ”Mitä sinulle kuuluu?” Esitys tarjosi myös samaistumiskohteen kuulijan uhrikokemuksiin ja oli sillä tavalla terapeuttinen; Janne Kinnunen sanoitti monen muunkin kokemaa tuskaa ja toivottomuutta, vaikkei antanutkaan reseptiä hoitoon. Sekä ennen esitystä että sen jälkeen tuli esille kahdenkeskisissä keskusteluissa vanhempien omia tai lähipiirissä tapahtuneita vaikeita kiusaamisia. Joku sai varmasti omantunnonpistoksen Näytelmän tunnelmiin palattiin viikko esityksen jälkeen koulun tukioppilasryhmän kanssa. Tukareiden kommentteja olivat mm. ”Vaikuttava”, ”Hyvä, että asiat kerrottiin sensuroimatta oikeilla sanoilla niin kuin ne oikeasti ovat”, ”Perinteinen luento ei olis menny perille”, ”Joku sai varmasti omantunnonpistoksen”, ”Olen itsekin kokenut kiusaamista, mutta minua ei mikään nakkaa alas. Olen oppinut näkemään toisen surun. Koulukiusaaminen kansantauti Tänään koulun jälkeen on esitys lapsista, jotka vihaavat maanantaita, esitys hiljaisista hyväksyjistä ja aikuisista, joiden mielestä kiusaaminen kuuluu lapsuuteen. Janne Kinnusen puheet ja Matias Niemisen musiikki sanoituksineen oli kaunistelematonta, tosiasioihin perustuvaa viestiä tästä vaikeasta ja liian monia koskevasta aiheesta. Kolmen vartin tiheätunnelmainen, suorasanainen esitys hakatun pikkupojan itkusta ja törkyviestejä saavan nuoren tytön kokemuksista oli raakaa kuultavaa, joka pisti miettimään. Lohduksi ja laastariksi lapselle ei käy vähättely ”Se nyt on vaan sellaista duudsonien jekutusta” tai ”Kipu karaisee”. Mitä tapahtuu puhtaalle, valkoiselle aaneloselle, kun se rytätään palloksi? Ei se välttämättä repeä, mutta rypyt jäävät. Pelosta ja häpeästä syntyy iso haava, joskus elämänmittainen ja vaikeasti parantuva. Tilastojen mukaan koulukiusaamisen lapsiuhreja on viikottain 8 000. Kiusaamisen hyväksyminen on kansantauti. Rohkeutta ja rohkaisua kysyä ”Mitä sinulle kuuluu?” Mistä kiusaamisen tunnistaa? Miten kiusaamisen voi lopettaa? Miten siitä voi edes kertoa? Mitä ja kenen pitäisi tehdä? Esityksen jälkeen salissa tuli hiljaista. Janne Tukarit mukana tapahtumien ideoinnissa ja toteutuksessa Tukioppilaat, tukarit, kokoontuvat joka tiistai koulun jälkeen ohjaajansa Marjukka Karvosen johdolla. Tukarikerhon sponsori on MLL, jolta he saivat pari viikkoa sitten omat TUKIOPPILAShupparit. Tukarit ovat luotettavia, osallistumishaluisia ja auttavaisia yläkoulun oppilaita, jotka haluavat kuunnella myös kiusaamista huomanneita tai sitä kokeneita. – Ainakin kuunnellaan ja viedään tarvittaessa asiaa eteenpäin Marjukalle ja yritetään auttaa, lupaavat oppilaat. Tukarit ideoivat ja toteuttavat erilaisia koulun tapahtumia ja osallistuvat mm. juhlien somistukseen ja seremonioihin. Joulun alla he järjestävät mm. alaluokkien oppilaille pikkujouluohjelman leikeistä tonttuihin ja pikkupaketteihin. Tammikuun ohjelmassa on Taisto-kampanjan järjestelyt. Kevääksi suunnitellaan koulusta lähteville yseille potkiaisia. Ehkä heiltä syntyy se draama opiskelumotivaatiostakin. mv Janne Kinnunen ja Matias Nieminen puhuttelivat Otanmäen koulun oppilaita ja vanhempia näytelmässä Tänään koulun jälkeen. Reilu kaksi viikkoa sitten Otanmäen koululla yläluokkien oppilaita ja lasten vanhempia puhuteltiin Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin tuottamalla esityksellä koulukiusaamisesta. Näyttelijöille ja ohjaajalle, Eino Saarelle, tilaisuus oli jo 21. Kiertue jatkuu Kainuun kouluilla. Harmi, että vain muutama huoltajista oli paikalla illan vaikuttavassa tilaisuudessa. Sen näkee silmistä”, ”Esityksessä ilmaistiin uskottavasti kiusatun fiilikset”, ”Tämä voi ehkäistä kiusaamista”, ”Inhoan selän takana ja anonyyminä tai valeprofiililla netissä kiusaajia. Ne on raukkamaisia.”, ”Rutistettu paperi oli hyvä vertaus.” ”Mikä tahansa syy kelpaa kiusaajalle.” ”Vitsiksikin tarkoitetut läpät voivat loukata. Niitä saa heittää vain jos tuntee toisen ja on ystävä”, ”Opetkin voivat kiusata, esimerkiksi purkaa omaa pahaa tuulta oppilaisiin. Oppilaat voi myös ärsyttää opea tahallaan”, ”Opettajien pitäisi kehua oppilaita, kun joku asia menee hyvin. Joillakin on jäänyt valitus päälle.” ”Draaman keinoin, suorin sanoin, voisi käsitellä muitakin aiheita, esimerkiksi opiskelumotivaatiota tai tupakanpolttoa, jotka ovat koulun pahimpia ongelmia”. Otanmäen koululla toimii aktiivinen tukioppilaiden ryhmä, tukarit, jotka osallistuvat mm. koulun juhlien järjestelyihin. Tukareita on ohjannut neljätoista vuotta Marjukka Karvonen. Joulumyyjäiset ja adventtikalentereiden myynti partiolaisten varainhankintaa Partiolaisten myyjäiset lauantaina menivät entiseen malliin. Myyjiä oli Vuolijokisalissa mukavasti yhdessätoista pöydässä. Tuotekoreja ja kinkkuja arvottiin päivän päätökseksi. Makkarat ja kahvit maistuivat niin myyjille kuin vieraillekin. Adventtikalentereiden myynnin ohella joulumyyjäiset ovat partiolaisten tärkein varainkeruun muoto, kertoo Kainuun Katajien lippukunnan johtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi valittu Laura Jaara. Toiminta joulutauon jälkeen jatkuu Otanmäen ja Vuolijoen koloilla tuttuun tapaan. Kainuun Katajat on perustettu vuonna 1955, joten ensi vuonna yhteislippukunta täyttää 60 vuotta. Toiminta perustuu toisen ihmisen kunnioittamiseen, luonnon rakastamiseen ja ympäristön suojelemiseen. Luotettavuus, vastuullisuus, ystävällisyys ja itsensä kehittäminen ovat myös partiolaisten tunnusmerkkejä Perjantaisin kokoontunut vanhempien ja lasten sählykerho piti kauden päättäjäisiä pelin tiimellyksessä. 4 Torstaina 18. päivänä joulukuuta Nro 48 – 2014 Hyvää Joulua Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Hyvää Joulua ja kiitoksia kaikille ystäville ja auttajille Iikka Alasalmi Kiittäen hyvästä yhteistyöstä toivotamme Hyvästä yhteistyöstä yhteistyökumppaneita kiittäen toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2015! Kiitokset kaikille samaan suuntaan soutaneille. Riihipiha-museon säätiö Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme työntekijöillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle VUOLIJOEN TURVE Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Lämmintä Joulumieltä ja Toivorikasta Uutta Vuotta Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! OTANMÄKI p. 020 700 5500 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Tulosliikunta Seppo Viirret Keisarin Kievari Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Otanmäen Tilipalvelu Liisa Viirret Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Maansiirto P. ja H. Oulujärvi Vuottolahden Nuorisoseura ry Palvelemme 24.12. 7–12. Hyvää Joulua! VUOLIJOEN HAUTAUSPALVELU AY Kiitoksemme kuluneesta vuodesta Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle HATVAN HALLI AY Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kotimaisen ruuan puolesta Kiitämme yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiinteistö Oy Vuolijoen kunnantalo Armi, Veikko ja Pekka Nro 48 – 2014 Torstaina 18. päivänä joulukuuta Hyvää Joulua Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! LVI-Työt Vuokiito Ky Kiitos kuluneesta vuodesta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaa Koneurakointi P. Leinonen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta LC Vuolijoki Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! KohtauspaiKKa Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotan Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! MALMISEPELI OY Lämmintä Joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta RunokkiPuoti Palvelemme Lauantai 20.12. Maanantai 22.12. Aatonaatto 23.12. Aattona 24.12. klo 10–14 klo 9–17 klo 9–17 klo 8–12 Vuolijoen Metsäurakointi Oy toivottaa työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys r.y. Henry Leinonen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Metsäkonetyö Lappalainen Ky Rauhaisaa ja levollista Joulua ja liikunnallista Uutta Vuotta Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Olkoon joulun aika, kuin jännittävä taika; täynnä yllätyksiä, hyvän mielen hymyjä. Tulkoon Joulu rauhallinen, Uusi vuosi onnellinen! Meidän Vuolijoki -hanke Toivotan kaikille asiakkailleni Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2015! Parturi-Kampaamo SIRIKKA Joulunrauhaa ja Onnea Vuodelle 2015 Kiittää yhteistyökumppaneita ja toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Vuolijoen Riistanhoitoyhdistys toivottaa Vuolijoen Taksit Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta UTACON OY Paula ja Jani Varastotie 9, Utajärvi Puh. 0400 892 414, 040 767 0825 • www.utacon.fi 5 6 Torstaina 18. päivänä joulukuuta Nro 48 – 2014 Vuolijoki-lehti ja Ounaksen kyläyhdistys huomioitiin Kainuun Kylägaalassa Vuojen Kylätoimittaja Kainuun Nuotan kylägaalassa Kaukametsässä Vuolijoki-lehden toimittaja Maili Vanhala palkittiin ensimmäisellä Kylätoimittajan tittelillä. Palkintoa ehdottivat Vuolijoen alueen kylät ja sen myönsi Kainuun Nuotan johtokunta. Perusteluissa mainittiin Mailin olleen toimittaja vuodesta 2007 ja hänen tehneen tasapuolisesti juttuja eri kyliltä ja erilaisista ihmisistä. Maili ei myöskään ole unohtanut kriittistä ajattelua ja näkökulmia. Palkinnossa muistettiin myös Paltamon Kirjapainoa, joka on mahdollistanut ja uskonut Vuolijoki-lehteen, sillä usein liitoskuntien paikallislehdet lakkaavat kuntaliitoksissa. Maili piti räväkkään kiitospuheen, jossa hän kertoi, että hänen ainoan meriittinsä toimittajanuralle lausui entinen aviosiippa, joka oli sanonut, että ”tuo se on niin teräväkielinen akka, että kun sen seinään heittää, niin kielestään se siihen kiinni jääpi”. Näillä suosituksilla Maili aloitti toimittajan uran. Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki totesi, että maakuntalehden tehtävä on erilainen kuin paikallislehden. Maakunnan ykkösasioista ja valtakunnan asioistakin tiedottaminen on maakuntalehden tehtävä. Kylien tapahtumatkin saavat sijaa, vaikka VIESTISI KORVATUNTURILLE EILEN EHTI, TONTTU LAUMA ONNEKS HÄTIIN EHTI NYT RAUHAA JA RAKKAUTTA VUOLIJOELLE ISO REKI LÄHTI, PIAN SYTTYY KAIVOSTORNIN ISO TÄHTI VALKEAN PUHDAS MAA, SE IKUISTA RAKKAUDEN RAUHAA KUVASTAA Tällä tavalla tervehtii toimittajaa runoileva Joulumuori, lehtemme lukija Pohjanmaalta. Maili kiittää Joulumuoria runosta, Kainuun Nuottaa Kylätoimittaja 2014 -tittelistä, lehden lukijoita, juttuvinkkien ilmoittajia ja kirjoituksillaan lehteä avustaneita kynäilijöitä. Jään pyhien ajaksi lomalle. Kyläkierroksilla ja taajamien tapahtumissa olen taas ensi vuonna. Seuraavan kerran tapaamme lehden sivuilla tammikuun kahdeksas päivä. Vuolijoki-lehti ja ja Ounaksen kyläyhdistys huomioitiin Kylägaalassa. Kunniakirjat vastaanottivat Maili Vanhala ja Toivo Määttä. ne tulevat laajemmin esille paikallislehdissä. Sekä maakuntalehti että paikallislehti tekevät alueensa identiteetin. Ounaksessa otetaan huomioon nuoret Oulujärvi Leader palkitsi Pieni joulukuusi Oli jouluaatto vuonna 1943. Veljeni Harri ja Lauri olivat siellä jossakin rintamalla maamme itsenäisyyttä puolustamassa. Isä ja neljätoista vuotta täyttänyt Eino-veljeni olivat lähdössä Tarina-hevosella metsätöihin. Einolle olimme antaneet tehtäväksi tuoda metsästä joulukuusen. Illan alkaessa hämärtyä kuulin maantieltä Vaivassuolta päin tuttujen tiukujen helinää. Odotin jännitystä tuntien millaisen kuusen Eino on metsästä löytänyt. Hevonen juoksi pihalle ja isä ohjasi sen navetan ja ladon välikköön. Juoksin perään, reessä ei joulukuusta näkynyt. – Missä joulukuusi on, kysyin Einolta. – Se on metsässä, Eino vastasi. – Menet hakemaan sen sieltä vaikka heti, sanoin. – Riisutaan tämä hevonen ja laita sille vettä ja syömistä. Minä käyn sisällä ruokailemassa ja lähden sitten joulukuusta hakemaan. – Pimeälläkö? – Kyllä minä puimaliiterin luota metsästä löydän kuusen vaikka silmät ummessa. – Savottametsässä suomaalla lumen paljouden alla oli vain kellertäviä kuusen käkkyröitä, Eino selitti. Tarina-hevonen ei suostunut menemään talliin vaan käveli keskelle pihaa ja rupesi piehtaroimaan. Ensin se keinutteli ja hieroi itseään JEP JEP JEPULIS MAILI IKINUORI VAIK PIAN LIKI MUORI, MUL ON AINA SUSTA IHAN PIENI HUOLI. HUOLI, JOKA POSITIIVINEN SILTI; TIEDÄN VAIK VASTAS OIS SULLA TULIVUORI, SÄ SELVIÄT PAREMMIN KUIN MONI NUORI JOTEN OLE AINA YHTÄ ILOINEN, REIPAS, REHTI, KYL SILLOIN TULEE HYVÄ TAAS LEHTI, toisella kyljellä ja sitten heilautti itsensä toiselle puolelle ja keinutteli. Sai markan, sanottiin kun pääsi toiselle kyljelle. Sitten se nousi ylös, ravisteli itseään ja oli valmis tulemaan talliin. Toin navetasta talliin vettä kahdella ämpärillä, toisessa oli kylmää juontivedeksi ja toisessa kuumaa appeen tekoon. Hevonen joi puoliämpärillistä. Silpuista tein sen syöttölaatikkoon apetta. Kastelin silppukoneella pieniksi pätkiksi leikatut oljet kuumalla vedellä ja laitoin siihen tavallista enemmän kaurajauhoja, koska nyt oli jouluaatto. Appeesta annoin myöskin toisille hevosille, Tapiolle ja Ventolle. Lähtiessä taputin kaikkia hevosia kaulalle ja sanoin, muistakaa, että nyt on jouluaatto. Menin sisälle ja huomasin Einon lähteneen kuusta hakemaan. Nuoremmat sisarukset Marjatta ja Heikki tivasivat, tuleekohan meille joulua kun ei ole kuustakaan. – Kyllä joulu meille tulee, lohduttelin heitä. Eino on mennyt kuusta hakemaan. Porstuasta kuului kopinaa ja Eino tuli sisälle pienen kuusen kanssa. – Ei ollut kasvanut isommaksi. Siitä viereltä oli joku ottanut sen kuusen minkä minä olin ajatellut tämän joulun kuuseksi. Etsin minä toisaalta isompaa, mutta kun niistä kopistelin lumen pois, niin huomasin ne huonoiksi ja tuli siinä esille Ounaksen kyläyhdistyksen monipuolisesta nuorisotyöstä ja nuorison huomioimisesta kylätalo Ounastuvan kehittämisessä. ”Ounaksen kylä on pitkäjänteisellä kehittämistyöllään, vahvalla talkoohengellään ja nuoriin panostamalla edistänyt kunnioittavalla tavalla muutama katajakin. Päädyin tähän ja kyllä me tällä saadaan joulu vietetyksi. - Se ei ole edes metrinen, sanoin. – Ei siihen saada kaikkia koristeita mahtumaan, Marjatta päivitteli. – Laitetaan kuuseen sopivasti kynttilöitä ja koristeita ja nostetaan se höyläpenkille, sieltä sen kaikki näkevät, Eino sanoi. Kuusen jalkaanlaitossa ja koristelussa olimme kaikki mukana. Kuuseen tuli sopivasti kynttilöitä, tähti latvaan, paperisia erimaiden lippuja naruun sidottuina, pumpulipalloja ja itsetehtyjä koristeita. Huomasimme kuusta katsellessa, että se oli kaunis. Kalle-setä tuli siihen lähelle. – Tulee tuota kuusta katsellessa oma lapsuuteni mieleen. Vuonna 1910, jolloin olin kahdeksan vuoden ikäinen, silloin ei ollut monessakaan kodissa tapana tuoda jouluna kuusta sisälle. Olin kuitenkin edellisinä vuosina kylässä käydessäni nähnyt koristetun joulukuusen. Siksi minäkin tuona jouluna toin tällaisen pienen kuusen tänne pirttiin. Laiton sen tuonne nurkkaan penkkien kulmaukseen. Ostin karamellipussin ja karamellien kauniista päällyspapereista tein kuuseen tähden ja muita koristeita. Muutamia kynttilöitä oli siinä valaisemassa tuota nurkkaa. Yksi öljylamppu oli riippumassa pöydän päällä valaisten huonetta. Isäni Lauri, teidän ukki, laittoi penkkien kulmaukseen tuolin ja kehoitti minua nostamaan kuusen sen päälle kauemmaksi seinästä, ettei talo pala. Hyvän Joulun toivotuksin -Maili- maaseudun elävänä pysymistä” todettiin kunniakirjan perusteluissa. Toivo Määttä edusti kylää ja otti vastaan ansaitun huomionosoituksen. Nahkasaranakansa Kylägaalassa todettiin, että kainuulaiset ovat kuin nahkasaranat, ne taipuvat, mutteivät taitu eivätkä Ei silloin joulupukkia näkynyt, mutta se kuusi oli kaunis. Minä katselin sitä läheltä ja kaukaa. Kun minä silmiä siristäen katselin kynttilöitä, niin ne muuttuivat kauniiksi tähdiksi ja minun oli hyvä olla. – Katsellaan mekin näitä kynttilöitä silmiä siristämällä, minä näen kynttilän valosta pitkiä valojuovia sivulle, ylös ja alas päin niinkuin itämaan tietäjien kertomuksen kuvassa siinä joululehdessä, sanoin. – Niin minäkin näen, Marjatta sanoi. Heikki siristeli ja siristeli silmiään ja sanoi näkevänsä samalla tavalla. Jouluiltaa tulivat meille viettämään naapuritalon Paavolan lapset Kerttu, Niilo ja Matti. Olimme avarassa pirtissä. Öljylamppu pöydän päällä valaisi huonetta, pöydän päällä paloivat kynttilät kolmihaaraisessa kynttilän jalassa. Kaunis kuusi koristeineen ja kynttilöineen oli höyläpenkillä. Olimme joulutunnelmaan virittyneitä. Lauloimme laulun ”Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa.” Niilo luki joulukertomuksen ”Metsänväen joulu.” Minä luin runon ”Joulupuu on rakennettu.” Lauloimme laulun ”Enkelitaivaan lausui näin”, Aino siskoni luki kuusenkynttiläin valossa jouluevankeliumin. Joululeikkien jälkeen kuului porstuasta kopinaa. Joulupukki keppineen ja säkkineen tuli sisälle ja toivotti hyvää joulua! Mutta, eikö teillä ole joulukuusta? joulupukki kysyi. – Kyllä joulupukki sen näkee, jos kohentaa ryhtiään ja katsoo ylöspäin, narise. Kylägaala oli ensimmäinen laatuaan ja samalla Kyläteemahankkeen päätöstilaisuus. Tilaisuudessa huomiotiin viisi kylää ja yhdeksän henkilöä. Vuojen Kaenuulaeseksi Kyläksi ansioitui Sotkamon Suovaara ja Vuojen Kaenuulaeset ovat pariskunta Eila ja Kai Takila. Marjo Valtanen Maija siskoni opasti. – On se tuolla höyläpenkillä ja kaunis onkin, joulupukki totesi. – Tämä pukin säkki ei pullistele lahjoista, koska nyt on sota-aika. Kyllä täältä kuitenkin kaikille lahja löytyy. Tulkaa nyt jakamaan näitä, sillä minun pitää rientää toisiin koteihin. Linnea ja Kerttu jakoivat lahjat. Kalle-setä sai lahjapaketin, jossa oli villasukat ja toisessa sukassa oli karamellipussi. Hän oli saamastaan lahjasta iloinen ja tarjosi karamellejä meille kuusen koristajille. Karamellit oli kääritty kauniisiin papereihin. Kalle-setä laittoi pienellä narulla paperin rusetiksi sitoi sen kuusen oksaan. Me laitoimme omat karamellipaperit samalla tavalla ja kuusi näytti entistä kauniimmalta. Rusalan pikku-Antti Nro 48 – 2014 Torstaina 18. päivänä joulukuuta Valo kasvoilla Rauhaisaa Joulua teille, te sydämeni aikalaiset rannoilla, naapureissa, jokivarsilla, kotikunnailla. On hyvä tunnistaa juurensa, kertoa niistä lapsille, lastenlapsille. Noukkia sieltä se vahva, mikä kantaa, kuljettaa sielua ja ruumista eteen päin, myönteiseen, hyvään ja elämän makuiseen tarinaan. Uusi sukupolvi kahlaa oman polkunsa itselleen sopivilla puutseilla, me saamme hellittää, päästää heidät lentoon, vaikka joskus mielipiteiden viidakko tökkiikin pahasti. Jokainen sukupolvi luo oman näköisensä maailman ja ympäristön. Se on parasta, mitä meille jämähtäneille voi tapahtua, vaikka tämä ”kakarahallitustiimi” onkin joskus koetellut vanhemman väen toleranssin määrää. Siltikin. Kysykääpä nuorisolta. Näin sitä vaan kuljetaan kohti uutta sellaisella vauhdilla, että tulevaisuuden työpaikkoja, ongelmia, työkaluja niihin, emme tiedä, emme osaa edes ennustaa. Eipä se lähestyvän juhlan sankarikaan ollut kovin sovinnainen, vaan sen ajan radikaali puheissaan ja teoissaan. Ja mikä vastaanotto! Nyt me toivotamme Hänet tervetulleeksi lämmöllä ja rakkaudella tähän hetkeen kaikenlaisten perheiden, yhteisöjen ja yksineläjien keskelle, kaikenlaisten asioiden ja tapahtumien rauhaan tai kaaokseen. Tule Jeesus sydämiin. Syvälle. Hyvyys kumpuaa toisiimme, joulun sanoma tulee todeksi lähellämme ja lentää ajatuksissa koko maan ääriin. Pimeäänkin maailmaan ja mieleen loistaa valo varjojen takaa. Rannan asukas, kotiseutukumppani; sinä olet tähti, sinä olet valo, pisara sydämeni juhlassa ja arjessa. Elämän suola ja salaisuus kaikkeudessa. Joulua sinulle, juuri sellaista kuin haluat tai pystyt vastaanottamaan. Aina vain niin ”hyvä, lämmin, hellä” pysähtyminen hämäryyden keskellä. Hymy nousee kasvoille ajatuksien rauhassa. Vanha, tuttu, pysyvä. Joulu. Kesävuolijokelainen Nimipäivät Päivän pituus To 18.12. Aapo, Rami Pe 19.12. Iiro, Iisakki, Iikka La 20.12. Benjamin, Kerkko Su 21.12. 4. Adventtisunn., Tuomas, Tomi, Tommi Ma 22.12. Talvipäivän seisaus, Raafael Ti 23.12. Senni Ke 24.12. Aatami, Eeva Aurinko nousee Otanmäen korkeudella tänään klo 10.03 ja laskee klo 14.13. 15.12.1994 Väyrysen perheen kolmen lapsen kastejuhla VUOLIJOKI Julkaisija: Paltamon Kirjapaino Ky Harvinaista kastejuhlaa vietettiin Vuolijoen kirkossa. Isovanhemmat Hilkka ja Heikki Väyrynen järjestivät kastejuhlan kirkkoon, kun kolmen lapsen perheet kasvoivat samanaikaisesti uusilla vauvoilla. Sukulaisia ja tuttavia oli läsnä juhlassa kolmen serkkupojan saadessa nimensä näin samanaikaisesti. Päätoimittaja: Tuula Keränen, p. 08-871999 Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki • Palveluhakemisto • Palveluhakemisto • Palveluhakemisto • autokorjaamoja ja konehuoltoa takseja kiinteistöpalveluja KIINTEISTÖPALVELUJA Kiinteistö Oy Vuolijoen Kunnantalo • • • • • • majoitus kahden ja yhden hengen huoneissa (minikeittiö) kokoustilat max 100 henkilöä tilaisuuksiin mahdollista varata myös kahvi-voileipätarjoilu sauna-takkahuone, jossa mm. biljardipöytä toimistotiloja (nopeat nettiyhteydet) eri kokoisia varastotiloja Kunnantalon katutasossa palvelee Armi Juntusen MAJOITUSPALVELUJA Parturi-Kampaamo Tukkamesta Tiedustelut, tilojen vuokraus sekä ajanvaraukset hierojalle ja jalkahoitajalle Armi Juntunen p. 045 6338 942 tai 08-6885 399. kopioIntipalveluja sähkö- ja lvi-palvelut Lisätietoa myös www.vuolijoki.fi sekä Pekka Hiltunen Veikko Haataja p. 050 5307 026 ja p. 0400 284 527 Pieniä suuria ympäristötekoja • Jäteastioiden ja kaivojen tyhjennykset • Astioiden myynti ja vuokraus • Viemärien avaus, pesu ja kuvaus • Kuivaimuri purun, hiekan ym. poistoon • Arkistojen tuhoaminen • Keräyspaperin nouto ja vastaanotto Puh. 08 - 633 2120, www.huurinainen.fi Kirjapainoja LVI-TYÖ M. HAATAJA Rajamiehentie 7 B 39 87400 Kajaani Puh. 044 355 0109 [email protected] Sairaalatie 8, 88300 Paltamo • Puh. (08) 871 999 Sähköposti: [email protected] www.paltamonkirjapaino.fi Anna näkyvyyttä yrityksellesi, ilmoita liikehakemistossa. hautaustoimistoja Juhlapalvelu Runokki • Kukat ja lahjatavarat • Pitopalvelu Kajaanintie 1, 88270 Vuolijoki P. 050 3557 804, [email protected] Pääsky kukka- ja hautauspalvelu Kauppakatu 29 Kajaani p. 010 322 1900 www.paasky.com 7 8 Torstaina 18. päivänä joulukuuta Nro 48 – 2014 Maanantaina 22.12. VUOLIJOELLA klo 13–14 OTANMÄESSÄ klo 14.30– Kuulutus KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN HYVÄKSYMINEN Kainuun maakuntavaltuusto on 1.12.2014 pitämässään kokouksessa hyväksynyt Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan ja on samalla tehnyt päätöksen voimassa olevan maakuntakaavan Kajaanin keskustatoimintojen alueen (C) kaavamerkinnän ja -määräyksen kumoamisesta. Maakuntavaltuuston tekemä päätös tulee voimaan sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on vahvistanut kaupan vaihemaakuntakaavan. Maakuntavaltuuston hyväksymään vaihemaakuntakaavaan on mahdollista tutustua Kainuun liiton verkkosivuilla osoitteessa www.kainuunliitto.fi. Maakuntavaltuuston päätös valitusosoituksineen on julkisesti nähtävillä 19.12.2014 alkaen 30 päivän ajan Kainuun liiton ilmoitustaululla, os. Kauppakatu 1 Kajaani sekä jäsenkaupunkien ja -kuntien virastoissa. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusajan pituus on 19.12.2014 alkaen 30 päivää. Valitusviranomainen on ympäristöministeriö, PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Maakuntakaavavalitusta koskeva päätös kuuluu ympäristöministeriön asetuksen (16.12.2009 nro 1142) mukaisiin maksullisiin suoritteisiin, joista valitusviranomainen voi periä asetuksen 3 §:n 3. kohdan mukaisen 200 euron maksun. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, puh. 044 7100 864, sähköposti: [email protected] Kainuun liitto SAVUSAUNAPALVIA Hyvää Joulua On joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa. On joulussa oikeaa juhlan aikaa! Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta p. 050 307 5439 Vuolijoen Reumayhdistys ry:n Rauhallista Joulun aikaa & Vauhdikasta Uutta Vuotta! toivottaapi Onnelan Matkailumaatilan poppoo sääntömääräinen syyskokous pidetään pe 19.12.2014 klo 17.00 Avopalvelukeskus Ulpukassa Tervetuloa! Hallitus P.s. Olemmemukanajoulumyyjäisissä! Tarjotaan vuokralle asunToja Lisätietoja toimisto 044 5132 488. Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys ry Tanssikurssi torstaina 8.1.2015 klo 18 alk. Kunnantalolla Perinteiset paritanssit ja yksinäisten lavis. Tervetuloa! www.kainuu.fi 6,95 kpl AMARYLLIS........................ 8,95 kpl KONVEHDIT 300–350 g ........ 3,95 pkt JOULUTÄHTI monil. L ......... Hyvää Joulua kaikille! VALINTA AHO VUOTTOLAHTI puh. 08 6888 100 08 6888 101 (koti) Siunattua Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Kajaanin seurakunta Vuoden 2015 ensimmäisessä lehdessä Liisa ja Jorma Korhosen uusi koti, Eljala, ympäristöineen inspiroi pariskuntaa puutarhatöihin, sisustukseen ja lasin lumoon Liisa ja Jorma Korhonen viihtyvät uudessa, historiaa kunnioittaen tehdyssä kodissaan Eljalassa Kuusirannalla. Olohuoneen päätyseinät ja katto-orret on jätetty hirsipinnalle. Vanha kaappi tuo kotoisaa tunnelmaa muuten vaaleaan tilaan. Pariskunnan keräilyharrastuksen kohteena olleet kustavilaistyyliset huonekalut ovat löytäneet paikkansa sisustuksessa, samoin vanhat puusängyt. Mietinnässä on vielä Jorman satukirjakokoelman, 1500 teoksen, sijoittaminen. Liisa Korhosen lasitaideteokset ovat esillä Kajaanin pääkirjastossa joulukuun loppuun saakka. Esa Jokelainen aloittaa vuoden alussa Osuuskauppa Maakunnan hallintoneuvostossa ”Kaupan asiat kiinnostavat. Vien viestiä asiakkaiden mielipiteistä hallintoon. Seuraava näkyvä muutos Vuolijoen S-marketissa on loppiaisen jälkeen alkava remontti”, kertoo kohta kaksikymmentä vuotta kaupan edustajistossa toiminut Jokelainen. Koneurakoitsijan jouluun kuuluu sään seuraaminen ja päivystysvalmius lumitöiden varalta. Virranniemen lämpimästä pirtistä on totuttu lähtemään säähän kuin säähän viisitoistavuotiaasta pojasta alkaen. Vartiolan Saluunan ovet avautuvat yksityistilaisuuksien järjestäjille Arto Haatajalla suunnitelmissa vielä terassi ja keittiön varustelu pitopalvelutasolle Viime viikonloppuna Vartiolan Saluunassa vietettiin kolmen eri porukan pikkujoulua ja testattiin yli sadan henkilön ruokailun sujumista uusissa tiloissa. Katutasossa oleva sali palvelee tarjoilutilana, tanssiparkettina ja orkesterin areenana. Parvelle, molemmin puolin salia mahtuu pöytäpaikat noin viidellekymmenelle henkilölle. Saunaosastokin on valmis, mutta Arto Haataja odottelee vielä myönteistä rakennuslupapäätöstä terassille. Suojelustatuksen omaavassa rakennuksessa julkisivumuutosten kanssa on lisäpähkäilyä. Meidän Vuolijoki -hankkeen loppuraportti ja hankkeen myötä syntyneet uudet ideat Meidän Vuolijoki -hankkeen projektipäällikköä Marjo Valtasta kiiteltiin tehokkaasta, iloisesta ja innostavasta kaksivuotiskaudesta Vartiolan jouluaterioinnin yhteydessä. Projekti loppuu, mutta on poikinut uusia ajatuksia, kehitysideoita, joista enemmän ensi vuoden puolella. H y v ää J o ul ua j ar a uh a l l i s ta U uttaV uo tta !
© Copyright 2024