HENRIK BORENIUS
(HENRIK GUSTAF BOREN IU S)
1840-1 909
• Porvoo 11. 2. 1840. t Vaasa 22. 5. 1909; vanht leht., tuomiokapitulin asessori Alexander
Ferdinand B. ja Anna Lovisa Gustava Ehrström. Puoliso v:sta 1877 Maria Pesonius
1942).
- Yliopp . 1857, fil. maist. 1864, sen jälkeen ped . opintoja; molempien oikeuksien kand. 1873,
varat. 1875. - Toimi jonkin aikaa mm. laulun op:na; senaatin kanslisti ja prokuraattorin
toimitusk:n siht. 1885, lainvalmisteluk:n nuor. jäs. 1885-88, Viipurin hovioikeuden asessori
1886-87, prokuraattorinapul. 1887-92, senaattori 1892-1902, Vaasan hovioikeuden pres.
1902-09. - Useiden valtion komiteain siht. tai phj .
Sävellyksiä: yksin- ja kuorolauluja , joista monet kokoelmassa Sävclistö (toim. Taavi Hahl),
mm. Muisto. Kalastajan laulu merellä, Uusmaalaisten marssi. - Sovituksia.
Kirj. useita lainopilli.!!ia artikkeleita, mm. Suomen poliittisesta asemasta (ven.). Valtioneuvos
1891, Upsalan yliopiston lakit. lrunniatoht. 1893.
et
Henrik Boreniuksen, pitkän virkauran suorittaneen, arvostetun lakimiehen
nimen liittävät musiikinhistoriaamme laulu sävellykset, jotka muuttumattoman
raikkaina vielä nytkin esiintyvät kuorojemme ohjelmistossa. Herkkä musikaalinen vaisto ja kultivoitunut maku ovat tunnusomaisia näille aidointa romantiikkaa henkiville nuoruudenteoksille. Niistä heijastuu 1800-1uvlln valoisa,
sopusointuinen suhtautuminen elämään, ehkäpä myös se ihanteiden ja musiikin
tiivistämä ilmapiiri, jonka ympäröimänä Henrik Borenius vietti lapsuutensa
ja nuoruutensa.
Vanhan Porvoon kirkkotörmällä, Vuorikadulle antavassa tilavassa päärakennuksessa ja sen viereisessä 1700-luvulta periytyneessä tyylikkäässä sivUIakennuksessa, joita kumpaakin koristivat taidokkaasti leikellyt ikkunain ja
ovien kamanat, asusti Porvoon lukion matematiikan lehtori ja monena vuotena
myös rehtori, sittemmin tuomiokapitulin asessori ja rovasti Alexander Ferdinand
Borenius ja hänen vaimonsa Anna Lovisa Gustava (Vava) Ehrström lapsineen.
Boreniusten suvussa periytyviin soitannollisiin taipumukslln liittyi siis Henrikissä myös Ehrströmin suvun musiikkiperintö. Talon emäntä, Joutsen ja Lähteellä -laulujen säveltäjän Fredrik August Ehrströmin veljentytär, oli etevä
pianonsoittaja ja harrasti joutohetkinään myös säveltä mistä. Kerrotaan pojan
208
Neovius ja selloa kaartinlääkäri
Leopold
Krohn.
Kuorolaulukin
sai
osansa.
Boreniuksen
perehtyneisyyttä lauluohjelmistoon osoittaa se, että hän johti
toista niistä »kaksitoistikoista» (sångartolfvan), jotka näihin aikoihin kiersivät maata
keräämässä varoja yliToinen kaksitoistikko 1861. Henrik Borenius neljäs oikealta.
oppilastalon
rakenta-
mista varten.
Henrik Borenius sävelsi useimmat laulunsa vuosien 1864-75 tienoilla,
toisin sanoen filosofian kandidaatin ja molempien oikeuksien kandidaatin tutkintojen välisenä aikana. Vuosisadan puolivälissä virinnyt kuorolauluharrastus
johti uusien kuorojen perustamiseen, mikä taas kannusti säveltäjiä kartuttamaan tarvittavaa ohjelmistoa . Henrik Boreruus kirjoitti suurimman osan Jauluistaan seitsenhenkiselle naiskuorolle, joka oli omaksunut kaksiselittehen nimen
Vår-förening (Meidän yhdistyksemme - Kevät yhdistys). Kuoron perustamisen
70-vuotispäivänä Ada Ojala J..-uvasi v. 1934 Hufvudstadsbladet-lehdessä yhdistyksen runollista syntyä. !hanana maaliskuun aamuna, hän kertoo, neljä nuorta
helsinkiläisneitosta lähti kävelylle Kaisaniemeen. Saavuttuaan Vapaamuurarin
haudalle he hetken tunnelman valtaamina virittivät kaksiäänisen laulun, jonka
sävelet kirkkaina kiirivät autereiseen aamuun. Kevätilma oli houkutellut myös
Sakari Topeliuksen perheineen puistoon; hän kuuli laulun, ihastui siihen ja kehotti neitosia perustamaan kuoron, jonka jäseneksi myös hänen Aina·tyttärensä
liittyi. Kuoron sieluna ja johtajana toimi kaunisääninen, musikaalinen Therese
Decker. Kun se sittemmin sai täydennyksekseen valiolaulajista muodostetun
mieskvartetin, voitiin alun perin suppeata ohjelmistoa laajentaa. Uuden kuoron
toimintaan liittyi varsin vilkas seuraelämä, ja lukemattomia hilpeitä luistelu·
retkiä ja jalkamatkoja suoritettiin. Usein jäsenet lähtivät kahvipannuineen ja
eväineen huviIetkelle kasvitieteelliseen puutarhaan tai Kaisaniemeen, jossa
päivä vietettiin laulaen ja seurustellen - asianmukaisen .esiliinan» tietenkin
aina seuratessa joukkoansa.
Viehkeä ja innostunut kuoro inspiroi monia aikansa säveltäjiä toimintaan.
Sille säveltäneiden Ernst Fabritiuksen, Karl Collanin ja K. J. Moringin ohella
mainitaan Gabriel Linsen ja Henrik Borenius kuoron &omina säveltäjinä». Tope.
liuksen, kuoron !toman runoilijam, sanoihin Borenius sävelsi sikermän lauluja;
näistä Taavi Hahl julkaisi toimittamassaan Sävelistössä laulut Kalastajan
210
-
Henrik Gustaf Borenius. Eero Snellmanin maalaus v:lta 1922.
211
todeta, että nämä laulut hämärästä menneisyydestään huolimatta elävät yhä kauneuden
kyllästämää elämäänsä laulajainsa ja kuulijainsa iloksi.
Heruik Boreniuksen kolmas
nykyajan lauluohjelmistoon jäänyt sävellys on hänen runoilija
ja raatimies TheodoT Lindhin
sanoihin säveltämänsä Uusmaalaisten marssi. Vauhdikkaissa,
riemukkaissa rytmeissään se on
äsken mainittujen kaihomielisesti
unelmoivien lauluj en täydellinen
vastakohta. Sävelmä myötäilee
raikkaasti runon lennokkaita ~ä
keitä. Tämän runonsa ansiostahan Lindhiä nimitetään suomenruotsalaisen merilyriikan luo·
j aksi. Ihmetellä kuitenkin täytyy, että myös tämän laulun esihistoria vielä on selvittämättä.
Tiedetään, että marssi es.itettiin
ensimmäistä kertaa osakunnan
laulajien laulamana laittoman
Henrik Borenius nuorena
Uusmaalaisen osaJ....-unnan vuosijuhlassa huhtikuun 9. p:nä 1867.
Pöytäkirjoista päätellen osakunta ei kuitenkaan ollut aloitteentekijänä eikä
ainakaan virallisesti tietoinen siitä, että juhlassa tultaisiin esittämään sille
omistettu runo ja sävellys. Vasta kolme päivää ennen juhlaa päätettiin laulajille korvata laulun painattamisesta koituneet kulut.
Uusmaalaisten marssin syntyä käsittelevässä tutkielmassaan (G. Castrellin
60·vuotispäivän juhlajulkaisussa v:lta 1938) Arvid Mörne esittää Lindhin maaliskuun 15. p:nä (vuosiluku 1867 puuttuu) Boreniukselle TunoJuonnoksensa mukana lähettämän kirjeen, jossa Lindh ilmoittaa »häncltä pyydetyn» runoa vuosijuhlaan ja )hänelle sanotun», että Borenius olisi halukas sävelittämään sen,
mainitsematta sen tarkemmin, kenen tai keiden puolesta pyyntö esitettiin.
Vahvistamaton säveltäjä Linsenin puolisoita periytynyt muistitieto kertoo jopa
sävellysk.ilpailusta, jossa Boreniuksen marssi olisi sivuu ttanu t mm. Linsenin
sävellyksen . Marssista tuli joka tapauksessa Uusmaalaisen osakunnan kunniamarssi. Myös puolustusvoimiemme musiikkiohjelmistossa silJä on s ij ansa, se on
näet Uudenmaan prikaatinkin kunniamarssi.
213