Poikakuoro Pirkanpoikien vuosi 2011 Elämys, jota et koe olohuoneessasi s. 2 Tuomiokirkko syttyy marraskuiseen valoon s. 3 Tavoitteena luja ja yhtenäinen kuoro Poikakuoro Pirkanpoikien ohjelmisto ei ole lajissaan ihan tyypillisin. Laaja skaala kattaa niin Bachin ja Mozartin teokset kuin kansallisklassikot sekä ooppera- ja kansanmusiikkia aina poppiin ja rokkiin saakka. Seitsenkymmenpäisen poikakuoron 41. toimintavuoden ohjelmistoon mahtuu niin kantaesityksiä kuin konsertteja elokuvaesityksen rinnalla. soonaa ja kuorossa voi kokeilla erilaisia rooleja. Solistiaines pääsee myös esiin joko puhe- tai laulurepliikein. ”Olen hakenut vertauspohjaa urheilusuorituksesta: jos kuoro on keskittynyt tiiviisti konserttiin tai harjoitus on ollut intensiivinen, pojat ovat sen jälkeen aika villissä tilassa. Se on kuin matsin jälkeen. Jos suoritus on ollut heikko, tunnelma on vaisu.” Laulusta lääke murrosiän moniin vaivoihin ”Kuoroharrastus harjoittaa matemaattista hahmotusta, kielitaitoa, kehon ja äänen hallintaa, kuuntelemiskykyä, sosiaalisia valmiuksia ja johtamistaitoja”, kuoronjohtaja luettelee. Nuotinlukutaito opettaa hahmottamaan samoja lainalaisuuksia kuin muissakin taiteissa ja tieteissä. Kansainvälisyyskasvatusta tukeva yleissivistys ja historiallinen perspektiivi karttuvat ohjelmiston satojen vuosien aikajänteen myötä. Kun lauluja harjoitetaan eri kielillä, opitaan paitsi ääntämistä, myös ymmärtämään sisältöjä. Ulkomaanmatkoilla taidot testataan käytännön tilanteissa. >> Jouni Rissanen Taiteellinen johtaja 2011 – •Musiikin maisteri 2011 •Kuoronjohtamisen erikoistumisopinnot 2009 Sivun kuvat: Ilkka Aaltonen ja Arto Koskinen (yläk.) ”M usiikki on tärkeä opettaja, toivon, että pojat oppivat nauttimaan laulamisesta ilmaisunsa välineenä”, kuoron taiteellinen johtaja painottaa. Vuoden 2011 alusta lähtien pestin vastaanottanut Jouni Rissanen on pojille tuttu jo parin vuoden ajalta. Siirtymävaihe kulki luontevasti Rissasen viimeistellessä opintojaan ja ottaessa hiljalleen lisää vastuita johtajan tehtävästä väistyvän Jussi Kaurasen tukemana. Kuoro on saanut ansionsa mukaan, sillä pojat olivat valintaprosessissa mukana paitsi koetilaisuuksissa myös mielipidettä kysyttäessä. ”Kuoro on kunnianhimoinen, siellä löytyy intoa kokeilla ja yrittää”, Rissanen kiittelee. ”Ehkä tavoitteeksi voisi pitkällä aikavälillä asettaa ulkomaiset festivaalit ja jopa kilpailut.” Rissanen on aloittanut lauluuransa Cantores Minores -poikakuorossa. Hän tuntee hyvin poikakuorolle tyypillisen haasteen: äänet muuttuvat ja vähintään kerran vuodessa on kohdattava edessään aivan uusi kuoro. Sekaan mahtuu monenlaista per- Tamperelaistuvaa musiikkipedagogia ja elämäntehtäväkseen kuoron valinnutta johtajaa kiinnostaa ihmisäänenkäytön erilaiset mahdollisuudet ja se, miten teksti kuuluu musiikissa. Kuva: Arto Koskinen Lauluharrastuksen parissa on hyvä kasvaa yhdessä >> Kunnosta pitää huolehtia Kokonaisvaltainen instrumentin huolto ja terve äänenkäyttö, hyvä hengittäminen ja ryhti, ovat laulajan perusasioita. Iän ja taitojen kasvaessa voi saada johtaa äänialansa ryhmää tai muuta vastuualuetta. Concentuksesta A-kuoroon Kaksi kertaa vuodessa järjestettävien koelaulutilaisuuksien kautta tulee noin 10 uutta laulajaa vuodessa. Kuorolaulajan tärkein ominaisuus on kuuntelemisen taito. Concentus on pikkukuoro, jossa opetellaan kuuntelemaan ympärillä kuuluvia ääniä. Poika on valmis A-kuoroon, kun hänelle on muodostunut riittävä äänellinen valmius, ja hän on omaksunut kuoron kulttuurin. ”Se on vähän sellainen harkinta-aika, kasvun ja kypsymisen hetki.” Joukkiosta, joka koostuu ekaluokkalaisista pojista armeijan Harjoituksissa Kuoron kevät kulkee pop-teemoista huhti–toukokuun vaihteen yhteisproduktioon Tampere Filharmonian kanssa musiikin ja elokuvan yhdistävässä konsertissa Lord of Rings. Salissa harjoitetaan suosittua Pirkanpojat Goes POP -esitystä valtakunnallisia poikakuoroja nuorisokuoropäivien esityksiä varten. Pojat pitävät tiukkaa kuria toisilleen ohjaajan työrauhan takaamiseksi. Koreografi Jouni Prittinen huutaa napakoita ohjeita poikien liikkuessa muodostelmasta toiseen. ”Poikakuoro on silkkaa energiaa. Koreografia auttaa kanavoimaan sen esitykseen toiminnallisuuden kautta”, esityksen käsikirjoittanut ja ohjannut Jamie Ann Mäkinen sanoo. ”Haluamme antaa pojille haasteita ja hauskuutta.” Kuvat: Simo Turunen ja Pirjo Palolampi käyneisiin nuoriin miehiin, pyritään kokoamaan yhtenäinen ryhmä, johon tulokkaat saadaan mukaan tasavertaisesti. yhteisiin ponnistuksiin lipunmyynnissä, leirien järjestelyissä, matkavalvojina, puvustuksiin sekä apukäsinä ja -jalkoina teoskohtaisissa isoissa harjoituksissa. Siskot ja tyttöystävät löytävät paikkansa katsomosta. Perheen tytär Emmi, 17, käy Iiron mukaan ahkerasti konserteissa ja on ylpeä veljistään. Laulamaan oppii, jos haluaa ”Konsertteihin kannattaa tulla kuuntelemaan. Jos kaveri tajuaa yhtään musiikin päälle, niin se huomaa, kuinka erilaisia juttuja tässä on mahdollisuus tehdä.” ”Paras fiilis on hyvän suorituksen jälkeen, kun kuoronjohtaja on tyytyväinen. Palkinnon ei tarvitse olla aineellinen, kiitos riittää.” ”Lauluharrastus on helppo aloittaa, jos on lauluääntä ja sävelkorvaa. Mutta tärkeintä on motivaatio. Jos haluaa laulaa, laulamaan kyllä oppii. Jalkapallossa on toinen juttu. Pitää olla pallosilmää ja hyvä kunto, muuten ei pääse edes alkuun”, Iiro toteaa vakuuttavasti 9 vuoden kuorokokemuksella ja SM-tasolla maalivahtina pelaavana. ”Sanotaan, että kuorossa oppii rauhoittumaan, mutta en suosittelisi tätä kovin levottomille, enkä sellaisille, jotka ei itse tahdo laulaa. Muuten: mukaan vaan!” Kuva: Chia Koskinen Kuva: Arto Koskinen Ääni ja äänenmurros Ääni kehittyy laulamalla. Poika, joka laulaa läpi äänenmurroksen, löytää puheäänen nopeammin kuin se, joka vaikenee. Äänenmurros on jokaiselle yksilöllinen kasvun paikka. Vertaisjoukko tietää mitä tapahtuu, eikä asian kanssa jää yksin. Joskus murros vaatii huilaamista jopa puoli vuotta, mutta takaisin on helppo tulla ja hakea äänensä uudelleen. I iro, 15, ja Aaro, 9, Auvisen arki-illat täyttyvät salibandystä, futsalista ja jalkapallosta. Menevässä viisihenkisessä perheessä helpottaa, että pojilla on yksi yhteinen harrastus. Kuoroharjoitukset ovat iästä riippumatta kaikille samaan aikaan kahdesti viikossa maanantaisin ja torstaisin. Lempäälän suunnasta kulkee useampi perhe Tampereelle ja kyytejä voidaan jakaa. Aaro on kulkenut isoveljen polkua. ”Täällä on kivaa”, nuori mies toteaa ykskantaan, kun takana on kaksi vuotta Pirkanpoikia, sunnuntaisiin aamuherätyksiin alkaa jo tottua ja ulkomaanmatkakin on tullut tehtyä. Vaikka musiikki on yhteinen kieli maailmalla, Puolassa vaikuttavinta oli kuorojen välinen jalkapalloturnaus kahdessa ikäsarjassa ja oman joukkueen sijoittuminen keskivaiheille eurooppalaisten kovien jalkapallomaiden joukossa. Poikien äiti Katri uskoo, että monipuolisuus pitää pojat mukana kuorossa. ”Kuoro on hyvä vastapaino kaikelle muulle. Veteraanipäivät ja kirkolliset menot vaativat omanlaistansa malttamista ja käyttäytymistä, mutta vastavuoroisesti pop-leirit ja viihdekonsertit antavat tervetullutta irrottelua.” Pirkanpojilla on normaaliharjoitusrutiinin lisäksi kausileirit, jotka yleensä mahtuvat viikonloppuun sekä hieman pitempi 3-4-päiväinen kesäleiri. Äideille muttei tytöille ”Myöntää täytyy, että tekevä ihminen sotkeutuu kaikkeen mukaan, mutta missään nimessä kuoro ei voi olla vanhemman harrastus”, Katri Auvinen sanoo. Vanhempia tosin tarvitaan avuksi Huumorintaju kehittyy isossa porukassa T ieto koelaulutilaisuudesta tuli Halmeen perheelle opettajan kautta pari vuotta sitten. Eetu Halme, 13, on tyytyväinen valinnastaan ja sai luokkakaverin innostumaan mukaan. Pikkuveli Olli, 9, aloitti jo syksyllä ja siirtyi A-kuoroon. Vaikkei rohkea poika haasteita pelkää, Olli myöntää, että muutos on ollut iso. Kappaleet ovat vaikeampia ja laulajia on moninkertaisesti enemmän. ”Yhteisöllisyys, joka tässä porukassa syntyy eri-ikäisten poikien kesken, on arvokas asia. Pojat on poikia, ja aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mutta pojat oppivat ottamaan sekä vastuuta että huumoria peliin”, isä Pekka Halme sanoo – itsekin muusikko taustaltaan. ta as ha , tä ös Sy la al aw pp ta ha an Tap on w murta x la ul M , lla ha ra Wie lla ri ou C u m ir H n, hä rä pe en ox Luojan lait ot iw to e ol ij E , sa en in go an L ot on hu Hywät otuxis, w oi W a, ns ne si ap L lla p ui -s cu ar P . en eh w po n aa m llo su , Syöstä Etkös ole Ihmis parca aiwan arca, Coscas itket ylen öitä, Coscas suret suuttumata, puuttumata, Coucon mustan Murha-töitä. Ainoalaatuinen taideteos kaikille aisteille P Pyhäinpäivän teemaan kuuluu toivon sanoma katoavaisuuden edessä, valon kokemus pimeän kauden alussa: päättymätön kierto jatkuvuuden ja ikuisuuden kohtaamisen lähtökohtana. ”Konsertin kantava ajatus on, että aina ei ole niin helppoa, ja siihen tunteeseen voi saada lohdutusta. Tätä tukevat musiikki, Simbergin maalaukset sekä kuvataiteilijoiden työ Tuomiokirkon arkkitehtonisessa tilassa”, kuoronjohtaja toteaa. Hän toivoo esityksen tavoittavan itsenäisesti ajattelevat, asioista selvää ottavat ja totuttuja uskomuksia kyseenalaistavat uteliaat ihmiset. irkanpoikien kotikirkossa kantaesitetään marraskuun 5. päivänä pyhäinpäivän konsertin yhtenä osana Pirkanpoikia varten tilattu teos, joka koostuu a cappella -musiikista ja joka hyödyntää poikakuoron vahvuuksia. Tämä on yksi kuoron perustehtävistä, tarjota pojille monipuolisesti mahdollisuuksia päästä osalliseksi korkeatasoisiin produktioihin. ”Pyrkimyksenä on herätellä tarkkailemaan ympäristöä kokonaisvaltaisesti taiteen avulla. Kokemuksena meditatiivisen pohdiskeleva elämys, uskallan luvata”, Jouni Rissanen sanoo. Jaettu kokemus puhuttelee Taiteen taistelupari T Charles sandison •ArsFennica2010 •Skotlantilaisperäistäkahdenteini-ikäisenlapsenisää, ”valorunoilijaa”,mediataiteilijaakiinnostaauusimedia,tietokoneetjaprojisoitukuva. Teoksissasanatovat keskeisiäkuvallisiaelementtejäjatuovatmerkitystensä kauttatoisenlaisensisällöllisenulottuvuuden. Teija-Tuulia ahola •TampereellaSampolankirjastonikkunoidenlasipuhalletut kirjaimet(2003),Hämeenpuistonkullatutpuut(2004),Tampereentaidemuseonkullattu portaikko. •TampereenPetsamossataiteilijakotiaemännöivätila-ja ympäristötaiteilijaonolluterityisenkiinnostunutikkunoista janiihinsijoittuvistateoksista. Kuvataiteilijanahakeejatkuvastiuusiatekniikoita. MoleMMaT TaiTeilijaT ovatmuunmuassaopettaneet TAMKissaTaiteenjaviestinnänopiskelijoita. YhTeisiä TöiTä: •DreamofWhiteHorses,Haihara2000 •Silminnäkijä,Skotlanti2006 •Silmäsairaala,Tampere2011 kun olemme viimeksi tehneet töitä yhdessä”, Ahola kertoo. ”Tulimme juuri palaverista, joka koski uuden silmäsairaalan työtä. Teoskilpailun voitimme viime vuonna, sen tulee olla valmiina myös nyt loppuvuodesta.” ”Jaamme tietysti keskenämme ajatuksia omista projekteistam- me, mutta yhdessä työskennellessämme astumme ulos omilta tonteiltamme ja kohtaamme jossain puolivälissä”, Sandison jatkaa, ”muistathan tv-sarjan Dempseyn ja Makepeacen, meistä tulee sellainen taistelupari”. rkisena iltana Lasipalatsin kahvilan nurkkapöydässä lasit lattea tyhjenevät hitaasti, kun Jaakko Mäntyjärvi kertoo suhteestaan musiikkiin. Hän on kirjoittanut Pirkanpojille aikaisemminkin. Poikakuoro on kuoroinstrumentti, jolla on oma sävynsä ja rekisterinsä, vaikka onkin verrattavissa aika pitkälle sekakuoroon. ”Tilaus oli 20 minuuttia soivaa kestoa, jonka aikana painotukset vaihtelevat ja yhdistyvät tilassa, valossa, visuaalisissa ja musiikillisissa elementeissä”, säveltäjä kertoo. ”Lähdin etsimään pyhäinpäivän teemaan puhuttelevaa tekstiä.” Sellaiseksi osoittautui Juhana Cajanuksen 1681 kirjoittama runo Yxi hengellinen weisu, joka tunnetaan nimellä Etkös ole Ihmis parca aiwan arca ja joka löytyy nykyisestä virsikirjasta numerolla 612. Teemaan kuuluu tietty suru katoavaisuudesta, mutta myös lohdutuksesta sen edessä. Samaan tekstiin on aikoinaan tarttunut Uuno Klami teoksessaan Psalmus. Henkilömääräisesti mitattuna kuoromusiikki on maailman yleisin tapa harrastaa musiikkia. Jaakko Mäntyjärvi on pitkänlinjan kuorolaulaja itsekin. Kesäisin hän heittäytyy Klemetti-Opiston Kamarikuoron matkaan. Myös sävelteokset ovat pääosin kuoroille kirjoitettuja. ”Kuorolaulu ei ole välineurheilua – siinä puhuttelee yhteinen kokemus ilmaisussa.” Tämä on helppo ymmärtää monen, joilla on taipumus tarttua lauluun, tapahtui se sitten yksin suihkussa tai Kuorosotaa televisiosta kat- Kuva: Maarit Kytöharju / Fimic A Kuvat © Charles Sandison eija-Tuulia Aholan kädet piirtävät ajatuksia ilmaan, kuin maalaten liikkuvia kuvia. Charles Sandison luonnostelee muistikirjaansa Tampereen Tuomiokirkon pohjakuvan ja sen ruusuikkunan. Kynä viuhuu. Sanavirta soljuu vuoroin englanniksi ja suomeksi. Istumme lounaspaikan ikkunapöydässä maistellen itämaisia makuja ja häikäistyen pakkaslumen pinnasta heijastuvasta valosta. Innostus on kouriintuntuva. ”Tapaaminen säveltäjä Jaakko Mäntyjärven kanssa oli erittäin positiivinen, eikä vähiten sen vuoksi, että kielenkääntäjänä Jaakko puhuu loistavaa englantia. Hän myös käänsi työnpohjana olevan tekstin englanniksi, joten pääsemme sen sisältöön kiinni ihan toisella tasolla”, Sandison sanoo. ”Runo on hyvin puhutteleva ja elää luontevasti Simbergin maalauksissa. Etsimme dialogia tekstin ja visuaalisuuden välillä”, Ahola täsmentää. Vielä ei pysty sanomaan, minkä muodon tammikuussa alkanut prosessi lopulta saa, kuinka tilassa olevat kuvat keskustelevat laulun kanssa ja kuinka valo puhuttelee ääntä. Se on varma, että teoksesta tulee kokonaisvaltainen, ainutkertainen kokemus. Sandisonin taidetta on kuvailtu valorunoudeksi ja Aholan töissä on herättänyt huomiota kultaustekniikan käyttö. Molempien työt ottavat usein arkkitehtuurin oleelliseksi osaksi taideteosta. ”Yhteisissä töissämme olemme käyttäneet kuvaa, tilaa ja ääntä”, Sandison selventää, ”mutta teemme yhteistyötä säveltäjän kanssa ensi kertaa. Se on kiinnostavaa.” Kansainvälisesti liikkuvainen taiteilijapariskunta kohtaa silloin tällöin myös yhteishankkeissa. ”Siitä onkin jo muutama vuosi Kell on Ruumis r rautaisembi, Cuin on Calalla Surma toki surm Turmelepi, Wetten Carjang jaakko MänTYjärvi •Tilausteoksiamm.Tapiolan KamarikuorollejaPirkanpojille. •HelsinginLauttasaarestakotoisinolevaalaulavaakielenkääntäjääjasäveltäjää kiinnostavatkieletjaenglanninkielinenkirjallisuussekä tietotekniikka.Hänensävellystuotantoaanonjulkaistutähänmennessälähes100 teosta,joistasuurinosaon kuoromusiikkia. soessa. Ihmiskeho instrumenttina soi kaikissa kulttuureissa ja kielialueista riippumatta samalla tavalla. ”Luvassa on tehokas kokonaisuus: erilainen ja voimakkaasti tunnelmaa luova kuoro-ohjelma”, Mäntyjärvi kuvailee tuntojaan työn alkuvaiheessa. ”Pyrimme luomaan musiikin ja kuvataiteen kautta sillan sisällön ja tilan välille. Toivon, että tuntemus välittyy eri tasoilla ja näiden eri taiteellisten elementtien kautta. Sisätila ei ole Tuomiokirkko sinänsä, se on jotain yleisempää ja yksityisempää yhtä aikaa. Saa nähdä, onko kokemus vieraannuttava vai tehostava. Se pitää itse kokea”, Mäntyjärvi toteaa. Poikakuoro Pirkanpojat vuonna 2011 La 9.4. klo 18.00 Tampereen Tuomiokirkko NUORTEN KUOROPÄIVIEN PÄÄKONSERTTI To 28.4. klo 19.00 Pe 29.4. klo 19.00 La 30.4. klo 15.00 Su 1.5. klo 15.00 Tampere-talo H. SHORE: THE LORD OF THE RINGS THE FELLOWSHIP OF THE RING Tampere Filharmonia Erik Ochsner, kapellimestari Kaitlyn Lusk, sopraano Tampereen Filharmoninen kuoro Poikakuoro Pirkanpojat **** Seuraava koelaulutilaisuus tiistaina 23.8. klo 17.30 seurakuntatalon Kapernaum-huoneessa, Näsilinnankatu 26, 2 krs. www.pirkanpojat.com Kun teet elämäsi isoja päätöksiä La 24.9.2011 klo 19.00 Tampereen Tuomiokirkko RUTTER: PSALMFEST Poikakuoro Pirkanpojat Jouni Rissanen, musiikinjohto Tuuli Lindeberg, sopraano Niall Chorell, tenori Tampere Chamber Liput 20/15 e Ennakkomyynti www.lippupalvelu.fi 0600 10 800 (1,83 euroa/min+pvm) Aamulehden kanta-asiakkaille lippuetu. La 5.11.2011 klo 19.00 Tampereen Tuomiokirkko PYHÄINPÄIVÄN KONSERTTI Poikakuoro Pirkanpojat Jouni Rissanen, musiikinjohto Esa Toivola, urut Charles Sandison, valosuunnittelu Teija-Tuulia Ahola, valosuunnittelu Liput 25/20 e Ennakkomyynti www.lippupalvelu.fi 0600 10 800 (1,83 euroa/min+pvm) La 17.12.2011 klo 19.00 Tampereen Tuomiokirkko ”PSALLITE” – PERINTEINEN JOULUKONSERTTI Liput 20/15 e Ennakkomyynti www.lippupalvelu.fi 0600 10 800 (1,83 euroa/min+pvm) Tekstit: Chia Koskinen, taitto: Juha Immonen, takakannen kuvat: Laura Vesa, Pirjo Palolampi (oik. ylh.) Su 20.3. klo 15.00 Helsingin Tuomiokirkko VALTAKUNNALLISTEN POIKAKUOROPÄIVIEN PÄÄTÖSKONSERTTI Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.ﬁ SYKSY KEVÄT Kuule, näe, koe! Kysy tarjous Sampo Pankista! Meiltä saat esimerkiksi kaiken tämän: - Asuntolainapäätös tunnissa - Joustavat lainaehdot - Turvaa korkovaihteluihin - Lyhennysvapaata jopa kahdeksi vuodeksi - Asiointisi vaivattoman siirron Sampo Pankkiin Varaa aika konttoriimme saman tien! Tampere - Hämeenkatu 9 Puh. 010 546 0202 (8,28 snt/puhelu + 12 snt/min.) www.sampopankki.fi