Ruusu-Alasin VAALIEXTRA www.metallindemarit.fi Kansanedustaja Katja Taimelan mietteitä s. 1 AnttiTeollisuus tekee viljakuivaamoja ja ovia s. 2 Paavo Lipponen puolustaa järjestäytymistä s. 1 Metallin nuoria Paavon takana s. 4 Järjestäytymisoikeus on Ajatuksia eduskuntatyöstä työntekijöiden perusoikeus S Paavo Lipponen vieraili joulukuun alkupuolella vaalikiertueellaan myös teräsyhtiö FNsteelin tuotantolaitoksilla Koverharissa. Varapääluottamusmies Jukka-Pekka Aalto (takana keskellä) esitteli yhdessä prosessinohjaaja Rauno Oksmanin kanssa terästehtaan prosesseja Paavo Lipposelle (oikealla takana) ja kansanedustaja Matti Saariselle. P alkansaajilla on oikeus taistella parempien työehtojen puolesta. Ammattiliitot puolustavat jäsentensä etuja samoin kuin työnantajajärjestöt omien jäsentensä etuja. Järjestäytymisoikeus on työntekijöiden perusoikeus. Viime aikoina tämä perusoikeus on joutunut koetukselle myös Suomessa. Ammattiliitoilla pitää tulevaisuudessakin säilyä sopimusoikeus. Sopimusneuvotteluissa on pöydän toisella puolella aina myös työnantajapuolen neuvottelijat. Kukaan ei voi sanella ulkopuolelta ehtoja itsenäiselle ammattiliitolle eikä työntekijäliittoa pidä syyllistää, kun se kamppailee jäsentensä parempien työehtojen puolesta. Syksyllä aikaansaatu laaja, keskitetty raamisopimus tuo palkansaajille parannuksia mm. työttömyysturvaan, isyysvapaa pitenee ja vuorotteluvapaaseen suunnitellut leikkaukset peruttiin. Raamisopimukseen pääsyä edesauttoi merkittävästi se, että SDP on mukana hallituksessa. Tärkeää oli myös se, että Elinkeinoelämän Keskusliitto EK luopui opillisesta kannastaan hylätä kokonaisratkaisut. Raamisopimus on hyväksi Suomelle ja suomalaisille palkansaajille tässä maailman talouden turbulentissa tilanteessa. Kolmikantaisia, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä valtion välisiä, yhteisiä sopimuksia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Paavo Lipponen SDP:n presidenttiehdokas numero 5 www.paavolipponen.fi facebook.com/paavolipponen2012 twitter.com/lipponen2012 osialidemokraattien paluu hallitusvastuuseen on tuonut selkeän muutoksen Suomen linjaan, niin maan sisällä kuin ulkopolitiikassakin. Nyt, kun elämme taloudellisesti haastavia aikoja, tärkeintä on että valtion velkaantumiskehitys saadaan pysäytettyä. Se tarkoittaa tiukkaa menokuria vuosiksi eteenpäin. Siitä huolimatta tälle vuodelle on saatu aikaan historiallinen parannus perusturvaan. Samalla työllisyyspolitiikkaan on tartuttu vakavalla otteella ja työllistämistoimiin panostetaan nyt merkittävästi enemmän rahaa. Lisäksi työllistämistä kehitetään järkevämpään suuntaan. Työllistämispolitiikka ei ole juuttunut menneisyyteen, vaan nyt haetaan aivan uusia keinoja ja tapoja työllistää. Tänä vuonna alkaa myös kuntakokeilu, jolla tuodaan uutta puhtia pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen alkaa myös tänä vuonna ja sen myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten syrjäytymiskehitykseen lähdetään tätä kautta puuttumaan monin eri toi- min, jotka yhdistävät laajalti yhteiskunnan eri toimijoita yhteiseen ponnistukseen. Viime hallituksen haluttomuus ja vitkastelu harmaan talouden kitkemisen, pitkäaikaistyöttömyyden torjunnan ja työmarkkinoiden sopimuskulttuurin kehittämisessä on tarjonnut hallitukselle pitkän listan kiireistä tehtävää. Nyt on laitettu toimeksi. Ratkaiseva saavutus oli syksyllä solmittu erittäin kattava raamisopimus, joka palauttaa luottamusta ja ennustettavuutta koko yhteiskuntaamme. Raamiratkaisulla turvataan samanaikaisesti palkansaajan ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä. Hallituksen budjettilinjausten myötä veropohjaa laajennetaan ja verotuksen kokonaiskuvaa viedään selkeästi oikeudenmukaisempaan suuntaan. Pääomaverotusta korotettiin maltillisesti ja veroon tehtiin pieni progressio. Samalla pienituloisten verotusta kevennettiin. Nyt kun jaetaan vain niukkuutta kannattaakin muistaa, mistä valtion velka pääasiassa on lähtöisin. Viime vaalikauden aikana porvarihallituksen hyvätuloisille tekemät verohelpotukset tulevat nyt maksuun. Vaikka veronkevennyspäätösten pohjalla ollut taloustilanne mureni alta, tehtiin veronkevennykset siitä huolimatta.Yksi ny- kyhallituksen järkevimmistä linjauksista on ollut se, että taloutta ja maailmanmenoa seurataan tarkasti ja tehtyjä linjauksia voidaan tarpeen tullen muuttaa. Hallituksen alkutaival on ollut vakuuttavaa, vaikka aina löytyy tietysti paljonkin toivomisen varaa. On kuitenkin vaikea kuvitella miten edellä kuvatut todella positiiviset uudistukset - raamiratkaisusta perusturvan parantamisen kautta verotuksen kehittämiseen oikeudenmukaisempaan suuntaan - olisivat voineet toteutua ilman sosialidemokraatteja hallitusvastuussa. Nyt tammikuussa meillä on edessämme presidentinvaalien loppukiri. Paavo Lipponen on vaalien yhteydessä pitänyt esillä niitä keskeisiä perusarvoja, jotka ovat meille sosialidemokraateille kaikkein tärkeimpiä. Olen saanut olla Paavon kanssa viime aikoina tekemisissä ja voin kertoa, että hänestä huokuu lämminhenkinen sympaattisuus. Meillä on nyt mahdollisuus valita presidentiksi erittäin sivistynyt suuri arvojohtaja. Uskon vilpittömästi, että nämä vaalit eivät ole mikään läpihuutojuttu. Toivonkin, että me kaikki aktivoidumme tukemaan Paavoa yhtenä rintamana kampanjan loppuun asti! Vaaliterkuin, Katja Taimela, sdp kansanedustaja Ruusu-Alasin 2 Merja, avaintyöntekijä ovien parissa A ntti-Teollisuus tekee viljakuivureita ja -siiloja maatalouteen, laivan hytin ovia ja asiakkaan tilauksesta vaikka kuljettimia. Tällä hetkellä töitä M riittää hyvin kaikille. Merja Viljamaa työskentelee ovien parissa, hän on karmikokoonpanija ja liimaaja. Merja on ollut työpaikalla pääluottamusmiehenä yli 5 vuotta. 5 vuoden aikana on kerran vähennetty väkeä ja lomautettu. Liittokokousvaaleissa Merja on mukana nyt toista kertaa. Liittokokouksessa Merja haluaa parantaa erityisesti vuokratyötekijöiden asemaa. Yritysten tulisi enemmän palkata työntekijöitä suoraan, eikä välittäjäfirman kautta. Paikallista sopimista tulisi kehittää siten, että ymmärretään, ettei kaikilla työpaikoilla ole mahdollisuuksia sopia tasavertaisesti asioista. Esimerkiksi palkoista sopiminen paikallisesti on usein liian vaikea pala työpaikoilla. Ehdokkaana liittokokoukseen etallityöväenliiton 21. liittokokous lähestyy. On aika vetää yhteen mennyttä ja tulevaa. Olen ollut mukana kolmessa edellisessä liittokokouksessa ja neljäs kerta koittaa ensi toukokuussa, jos luoja suo ja jäsenistö niin päättää. Liittokokouksessa päätetään jäsenelle tärkeistä asioista. Siellä valitaan nelivuotiskaudeksi liiton puheenjohtaja ja sihteeri sekä liittotoimikunta ja valtuusto, joka hyväksyy tai hylkää työehtosopimuksen liittokokousten välissä. Liittokokous päättää myös liiton säännöistä. On siis tärkeää jäsenelle, että käyttää ääntään ja vaikuttaa siihen, kuka hänen asioistaan on päättämässä liittokokouksessa. Vuoden 2008 liittokokouksen tärkeimpiä asioita oli puheenjohtajan valinta, koska vanha johto ei pystynyt pitämään edellisten liittokokousten päätöksistä kiinni. Liputin silloin uuden aallon puolesta. Oikea mies valittiin puheenjohtajaksi, kun tarkastelee kuluvan kauden toimintaa. Liiton johto on jämäköitynyt. Sen näytti viime työehtosopimuskierros, joka huipentui lakkoon. Metalliliitolla oli painava asema neuvotteluissa. Oli tärkeä asia, että paikallisen sopimisen lisäämiseen saatiin selvä perälauta, jos paikallisen erän käytöstä ei pystytä sopimaan. Niin ikään pystyttiin toteuttamaan edellisten liittokokousten linjauksia, jonka mukaan ensisijaisesti tavoitellaan tulopoliittista kokonaisratkaisua, jossa reaaliansioiden tulisi nousta. Tämä oli kova ponnistus, olihan työnantajapuoli ilmoittanut ykskantaan, ettei tupoja enää tehdä. Nyt saatiin siis aikaan raami. Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä kutsutaanko sopimusta tupoksi vai raamiksi, jos herrat haluavat pestä kasvojaan raamilla. Raamin kautta saatiin parannuksia, joita on vaikea saada läpi liittokohtaisesti. Yksi merkittävimmistä tuli työttömyysturvaan, kun lomakorvauksen jaksotus poistuu. Tämä on merkittävä asia työttömäksi jäävälle henkilölle. Tampereella toukokuun lopussa kokoontuva liittokokous linjaa taas asioita seuraavalle nelivuotiskaudelle. Metallityöväenliiton perustehtävä on työehtosopimusten neuvotteleminen jäsenilleen. Työehtosopimuksen tavoitteiden linjaaminen tulee olemaan ykkösasia nytkin, paikallinen sopiminen mukaan lukien. Olen sen kannalla, että Metalliliiton pitää tulevaisuudessakin pyrkiä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin ja siihen se ei pysty ilman keskitettyjä ratkaisuja. On tärkeää, että liitto on niissä pöydissä, joissa päätetään metalliliittolaisten työttömyysturvasta ja muista asioista, jotka liittyvät jäsenten perheisiin ja elinympäristöön vaikuttaviin asioihin. Jyrki Levonen Pääluottamusmies, Luvata Pori Oy Mesera Salo jatkaa Logliftin jalanjäljillä O lli Lahtinen toimii Mesera Salo Oy:ssä hitsaajana ja on 36 vakituisen työntekijän pääluottamusmies. Lisäksi työpaikalla työskentelee parikymmentä vuokratyöntekijää. Olli siirtyi noin kaksi vuotta sitten liikkeenluovutuksen yhteydessä Logliftiltä Meseralle. Pääluottamusmiehenä Olli on toiminut viimeiset 10 vuotta. Saman aikaan hän on toiminut jalkapallovalmentajana. Nyt hän on jättäytynyt valmennushommista pois, ja saanut vähän enemmän laatuaikaa itselleen. Olli työskenteli aiemmin Proscomp Oy:ssä. Hän muistaa hyvin, että vuonna 1991, kun työmarkki- 1/2012 Julkaisija: Metallin Varsinais-Suomi–Satakunnan yhteistyöryhmä Humalistonkatu 6, 3. krs, 20100 Turku Isolinnankatu 24, 3. krs, 28100 Pori www.metallindemarit.fi noilla oli epävarmat olot, niin työpaikalla liityttiin joukolla liittoon. Tämä ei silloista työnantajaa miellyttänyt, ja liittoon liittyneille otettiin uudelleen käyttöön sairausloman karenssipäivä, jonka työnantaja oli aiemmin vapaaehtoisesti poistanut. Onneksi karenssipäivän poisto tuli pari vuoden jälkeen työ- Painos: 6000 kpl Vastaava toimittaja: Osmo Rantanen Taitto: Winbase Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy Kokemäki 2012 ehtosopimukseen ja näin tilanne parani työpaikalla siltä osin. Töitä Mesera Salossa on tällä hetkellä paljon. Jopa niin paljon, että työnantaja on pistänyt tehtaan pystyyn Puolaan. Tämä on osittain huolestuttavaa työpaikkojen Suomessa säilymisen kannalta, mutta toisaalta myös tilaukset on hoidettava, keinolla millä hyvänsä. Työsuojelu on työmaalla kohtuullisessa hantissa. Työsuojelusta vastaa työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa myös toimihenkilöitä työsuojeluasioissa. Liittokokousvaalien ehdokkaana Olli haluaa kiinnittää huomiota kannattavien työpaikkojen ulosliputuksen helppouteen Suomessa. Katkera omakohtainen kokemus voittoa tuottavan firman alasajosta on jäänyt vahvasti mieleen. Niin sanotuis- sa ”normaaleissa” yt-neuvotteluissa on jotain neuvoteltavaa lomautusten ja irtisanomisten suhteen, mutta kun toiminta päätetään lopettaa kokonaan, on tilanne lohduton. Ruusu-Alasin 3 Aluesihteerin terveisiä Presidentinvaalit 2012 Tammikuun presidentinvaalien varsinainen vaali päivä on 22.1.2012 ja ennakkoon kotimaassa voi äänestää 11.-17.1.2012. Presidentinvaaleissa sosialidemokraateilla on hyvä ehdokas Paavo Lipponen. Lipposesta saadaan hyvä kokokansan presidentti. Presidentin keskeinen tehtävä on kuitenkin johtaa ulkopolitiikkaa. Osa presidentinvaaleissa mukana olevista ehdokkaista olisi valmiit irrottamaan Suomen EU:sta ja eurosta ja samalla eurooppalaisesta päätöksenteosta. Tällaisella T päätöksellä tuskin olisi Suomen vientiin euroalueella ainakaan parantavaa vaikutusta. Euro ei ole syy euroalueen maiden talousvaikeuksiin, vaan joidenkin maiden ylivelkaantuminen. Luopumasta eurosta tätä asiaa ei korjata, vaan ylivelkaantuneiden maiden tulee laittaa oma talous kuntoon. Suomen oma valtion velka kasvaa myös kovaa vauhtia. Emme voi elää niin, että valtio, kunnat ja yksityiset henkilöt lisäävät velanottoa ja vienti supistuu. Suomen tulee saada myös oma talous tasapainoon ja vienti vetämään. Talousasioiden kuntoon saattamisella ei ole mitään tekemistä sillä, mikä meidän valuutta on, onko se markka vai euro. Talousasioiden kuntoon saattaminen vaati kovia päätöksiä. Paavo Lipposen pääministerikausilla Suomen talous ja vienti nostettiin kansainvälisten mittarien mukaan mitattaessa A-luokkaan. Valtiontalouden kuntoon saattaminen vaatii uhrauksia koko kansalta, mutta uhraukset tulee mitoittaa myös kansalaisten maksukyvyn mukaan. Näissä talousasioissa presidentti voi omalla panoksellaan vaikututtaa ratkaisuihin, joita hallitus ja eduskunta tekevät tulevina vuosina. Presidentinvaalissa Suomelle vaalitaan johtaja, joka johtaa ulkopolitiikkaa ja on kotimaan asioissa taustavaikuttaja ja arvojohtaja. Tähän tehtävään paras henkilö on mielestäni Paavo Lipponen, ehdokas nro 5. Paavosta saadaan kokokansan presidentti, joka uskaltaa tuoda mielipiteensä julki ja puolustaa myös päätöksiä, joita on ollut tekemässä. Jarmo Järviö aluesihteeri Siksi Lipponen, nro 5 ulevaisuudesta ei tiedä. Mitä vain voi elämässä tapahtua. Parempi on kuitenkin suunnata kohti uutta. Cicero jo aikanaan sanoi, että käytettäköön niitä kykyjä, mitä kullakin on ja tehtäköön kaikki voimien mukaan. Siitä nyt on kysymys! Me olemme pohjoismaissa olleet tiennäyttäjinä mielipiteenvapauden, demokratian, hyvinvoinnin ja ihmisten tasa-arvon rakentajina. Perusajatus on ollut, että jokainen meistä on yhtä arvokas. Sitä ajatusta kunnioitetaan tämän yhteiskunnan säännöissä ja päätöksissä. Ihmiskunnan historiassa on esimerkkejä, mitä merkitsee kun suvaitsemattomuus ja viha pääsevät valloilleen. Suomea ja Suomen ulkopolitiikkaa on johdettava jatkossakin avoimesti, ulos muihin kansoihin suuntautuen, selkeän määrätietoisesti ja samalla sitoutuneesti. Tulevat vaalit ovat arvovaalit. Mitä tältä maailmalta haluamme? Minkälainen on perintö tuleville polville? Omien etujen ajaminen muiden kustannuksella ja sulkeutuminen omiin ympyröihin ei edusta vapautta, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseään syntyperästä, varallisuudesta, sukupuolesta tai kielestä riippumatta. Puhutaan Suomen perusarvoihin nojautuvista tulevaisuuden visioista. Paavo Lipponen on antanut näyttönsä pohjoismaisten ja sivistyksellisten arvojen puolustajana. Hänen työnsä tasa-arvon ja vapauden puolesta on ollut jo presidentillistä. Siksi siis Lipponen, numero 5. Rauno Saari ylijohtaja, aluehallintovirasto S epän sällin työpaikan kahviporukassa on viime aikoina keskusteltu presidentinvaalista. Kyllä pienessäkin porukassa on erilaisia mielipiteitä. Hyvä sinällään. Yksi on jopa tunnustanut, että aikoo äänestää Sauli Niinistöä. Kun kysyimme, että mikä kiehtoo tässä ”työväenmiehessä”, niin vastauksena oli, että sillä on niin kovat kannatuslukemat. Kun tentti jatkui kysymyksellä, että mitä hyvää suomalaiselle työväelle Niinistö on hankkinut, niin vastaus oli, että ”se pienensi eduskunnan menoja ollessaan puhemiehenä”. Ei paha, mutta kuinkahan paljon muutaman sadan tuhannen säästöistä valui kansalle? Presidenttiainesta siis! Kahviporukan piilokepulainen on Väyrysen kannalla. Hän perusteli valintaansa sillä, että Väyrysellä on pitkä kokemus ulkopolitiikasta ja on tahtopoliitikko. Hän uskoo myös, että Väyrynen ei niin välittäisi presidentin lakimääräisistä tehtävistä vaan alkaisi laittaa asioita järjestykseen ottamalla hallituksen ja eduskunnan puhutteluun eri asioista. Kepulainen voisi muuttaa takaisin maalle ja ottaa pientilan jälleen viljelykäyttöön. Ei paha, back to sixtees! Pääluotto, joka on valittu Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaaksi Metallin maaliskuun vaaleihin to- Mooses presidenttinä, jees! tesi, että jos ajatellaan pätevyyttä tehtävään, niin se on asia, mikä ratkaisee äänestyspäätöksen. Kaikki nyökyttelivät, että niinhän se on. Sitten alettiin käydä läpi millä ehdokkaalla on eniten kokemusta ulkopolitiikan hoitamisesta ja laaja-alainen näkemys yhteiskunnasta, niin eroja alkoi tulla. Ulkopolitiikan kokemuksesta kilpailevat tasapäisesti Lipponen ja Väyrynen mutta Väyrysellä miinuksena on hänen ajattelun pysähtyminen 70-luvulle. Ministerivuosia kyllä on. Tästä kisasta Niinistö saa kolmannen sijan. Ei päivääkään ulkoministerinä, eikä pääministerinä, mitkä hoitavat ulkopolitiikan asioita yhdessä presidentin kanssa. Niinistön ulkopoliittinen kokemus rajoittuu Euroopan konservatiivipuolueen puheenjohtajuuteen 90- luvulla! Kaikilla kolmella on mittava ura parlamentissa. Lipponen ja Niinistö jopa puhemiehinä. Tässä Väyrynen jää kolmanneksi. Kaikki ovat toimineet puolueidensa puheenjohtajina ja siitä hyvä meriitti kaikille. Yhdessä asiassa Lipponen on selkeästi muita edellä. Se on yhteiskuntapolitiikka työntekijöiden kannalta katsottuna. Väyrynen edustaa keskustalaista yhteiskuntapolitiikkaa, minkä pahin virhe oli Esko Ahon 90- luvulla ajama työelämän reformipolitiikka, jolla oli tarkoitus sysätä ay-liike täysin sivuraiteelle. Ei koskaan ääntä tällä politiikalle. Niinistö on tässä kokoomuksen keskilinjan kulkija, joka näkee ay-liikkeen välttämättömänä pahana. Ei vastusta, mutta yleensä myötäilee työnantajien kantoja. Sillä linjalla ei viedä työelämän uudistuksia eteenpäin ainakaan työntekijän kannalta katsottuna. Pääluotto kertoi, että Lipponen oli veturina kun Suomi nostettiin pahasta talousahdingosta 90-luvun puolivälistä alkaen. Lipponen oli ay-liikkeen tuki ja turva ja ymmärsi, että ay-liike pitää saada mukaan taloustalkoisiin. Ei pakottamalla, kuten Aho ja Iiro Viinanen yrittivät 1991–1994, vaan kuuntelemalla ja neuvottelemalla sekä sopimalla myös niistä asioista, mitkä olivat ay-liikkeelle tärkeitä. Lipponen osoitti johtajuutta myös siten, ettei kaihtanut vaikeitakaan päätöksiä, kun niihin oli aihetta. Lipponen on selkeimmin ottanut kantaa myös eri vähemmistöjen oikeuteen elää normaalia elämää enemmistön rinnalla. Pääluottokin sanoi kannattavansa vähemmistöjen tukemista, mitä hän joutuu tekemään joka päivä työntekijöiden edunvalvonnassa. Kaikki eivät ole varustettu samoilla ominaisuuksilla. Uusi asia avautui, kun eräs avioeron kokenut keski-ikäinen metallimies sanoi äänestävänsä Soinia. Kaikki olivat vähän hämmentyneitä. Nyt selvisi, kuka oli levittänyt salaa, eikä julkisesti lentolehtisiä pukutiloihin eduskuntavaalein alla. Ei siinä mitään. Kaikilla on varmaan perusteltu mielipide. Kun tuli puhe äänestämisen perusteista, niin kuulimme seuraavaa: Perussuomalaiset vastustavat Euroopan Unionia ja euroa. Lisäksi he vastustavat ruotsinkieltä, homoja, nykytaidetta, uutta avioliittolakia, maahanmuuttajia, kerjäläisiä jne. Kun kysyimme, että pitäisikö presidentin puolustaa kaikkia suomalaisia riippumatta siitä, mitenkä on suuntautunut tai millaisin ominaisuuksin ihminen on varustettu, niin hän vastasi, että ei tiedä. Niinpä. Kun kysyttiin, että jos hän olisi homo tai ruotsinkielinen tai jopa maahanmuuttaja, niin olisiko hän edelleen samaa mieltä? Metallimies sanoi, että kännykkä on äänettömällä ja antaa värinämerkkejä taskussa, niin että hänen täytyy mennä. Niinpä! Ruusu-Alasin 4 Metalliliitto ja Loimaan kassa! J oulu ja uusivuosi ovat takana, on aika suunnata katse vuoteen 2012. Vuosi 2012 on kolmien vaalien vuosi, presidentin-, liittokokous-, ja kunnallisvaalien vuosi; kaikki tärkeitä vaaleja työntekijälle. Liittokokousvaaleista muistuu mieleeni eräs linja-automatka. Torkuin viereisellä penkillä, mutta kuitenkin jotain kuulin.. Keskustelijoina olivat ensimmäisen työpaikkansa saanut nuori ja vanhempi Metalliliiton jäsen. Kaikkea en kuullut, mutta jotenkin keskustelu meni näin. - Minä sain hyvän työpaikan, työnantaja käski liittyä Loimaan NUORET Vaalit ja Nuoret! H ei, ajattelin muistuttaa, että vaalit ovat mahdollisuus antaa oman äänen vaikuttaa siihen, minkälaisessa Suomessa elämme ja minkälaista Suomikuvaa me maailmalle näytämme. Puhun tietenkin Presidentinvaaleista, johon olemme kansana valitsemassa henkilön, joka edustaa meidän äänestäjien arvoja ja ajatusmaailmaa. Vain äänestäneet voivat vaikuttaa siihen, kuka meitä edustaa. Äänestämättä jättäminen on sekin kannanotto, mutta sillä kannanotolla ei ole vaikutusta siihen, kuka tehtävään valitaan. Joten kannattaa harkita tarkkaan, kuka olisi omasta mielestä se paras henkilö hoitamaan tätä luottamustehtävää! Tilastojen mukaan nuoret ja erityisesti miehet jättävät mahdollisuutensa vaikuttaa käyttämättä, mutta kuitenkin pitää muistaa sekin, että ei ne asiat parane pelkästään saunan lauteilla tai työpaikan kahvipöydässä! Pitää tehdä itsekin jotain. Tekeminen on tehty melko helpoksi, kun ei tarvitse kuin käydä kertomassa oma mielipiteensä vaaliuurnilla äänestämällä omasta mielestään sopivinta henkilöä. Millaisessa Suomessa ja maailman Suomikuvassa haluat elää? Minulla on jo oma ehdokas tiedossa, mutta se on minun arvojen ja ihmisyyden sekä ulkopoliittisia kantoja lähellä oleva. Tee sinäkin oma osuutesi ja vaikuta! Vaikuttaa voit vain äänestämällä! Ps. vaikka tuntuu että vaaleja on koko ajan, niin jokaisella vaalilla on oma tarkoituksensa ja jokainen niistä on minun ja sinun ja kaikkien mahdollisuus vaikuttaa mielipiteisiin sekä omaan ja muiden elinolosuhteisiin välillisesti edustajiemme kautta. Terveisin Petri Kohtamäki Varsinais-Suomi-Satakunta alueen nuorten puheenjohtaja 044-3070598 [email protected] kassaan. - ??? - Niin, että saan työttömyysvakuutuksen! - Mitä muuta saat, kysyi Metalliliittolainen? - Enhän minä muuta tarvitse kuin työttömyyspäivärahan, Loimaan kassa totesi! - Miksi et? - Työnantaja sanoi pitävänsä huolen, että hyville miehille on aina töitä. - Mistä tiedät, että olet hyvä mies? - No minä olen. Metalliliitto aloitti yksinpuhelun; vuosiloma, lomaraha, tal- viloma, työajanlyhennysvapaat, työsuojelu, äitiys-isyyslomat, sairaanlapsen hoitomahdollisuus, mitä mieltä olet niistä? - Loimaan kassa sanoi niiden ilman muuta kuuluvan hänelle, koska niin pitää olla. - Miksi? kysyi metalliliitto. - No en minä tarkkaan ole kaikista selvillä, mutta kai sen pitää kuulua. - Nuo kaikki minä, Metalliliitto, olen sinulle taistellut, jopa lakkoillut, että sinulla olisi paremmin kuin minulla. - Mutta, kun työnantaja sanoi, ettei sellaisia liittoja tarvita, ne on mennyttä aikaa. - Niinkö sanoi? Ja sinä uskoit? - Juu, eihän minulle ole kukaan kertonut muuta. Metalliliitto alkoi kertoa Loimaan kassalle miksi liitot ovat tärkeitä, miksi pitää liittyä ammattiliittoon, miksi äänestää liittokokousvaaleissa ja muissakin vaaleissa. Koska, jos me emme pidä huolta toisistamme ja eduistamme, ei sitä kukaan muukaan tee. Matti Salomäki, Peiron Oy, Kokemäki ao 312 opintosihteeri Facebookissa: Varsinais-Suomi – Satakunta alueen metalli nuoret Paavoista paras – ehdokkaista välittävin ja kokenein K uluva vuosi on loppumaisillaan ja uusi vuosi 2012 on alkamassa. Suomalaiselle palkansaajalle uusi vuosi tarkoittaa juhlavuotta, sillä edessä on kolmet tärkeät vaalit. Alkuvuodesta käydään presidentinvaalit ja Metallin liittokokousvaalit ja vuoden päättää kunnallisvaalit. Metallin demarinuoret lähtevät suurella innolla vaaleihin mukaan, sillä vain osallistumalla ja äänestämällä asioita voidaan muuttaa. Työväenliike ja SDP taistelivat aikoinaan työntekijöille ja naisille äänioikeuden. Käytetään sitä oikeutta! Metallin demarinuoret tukevat Paavo Lipposta tasavallan presidentiksi. Valinta on helppo, kun perusteluina käyttää kokemusta, osaamista, kansainvälisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen. Täytyy muistaa, että valitsemme uutta presidenttiä, emme uutta tango- laulajaa, BB-voittajaa tai vuoden hymypoikaa. Suomi tarvitsee presidentin, joka ymmärtää, että käpertymällä ja eristäytymällä kylmään pohjolaan emme saavuta mitään. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä, jotta maineemme yhteistyökumppanina vahvistuu teollisuuden ja eri toimijoiden silmissä. Tarvitsemme arvojohtajan, joka pystyy sanomaan asian suoraan, kun siihen on tarvetta. Vain sosialidemokratian arvoilla voimme rakentaa yhteiskunnan joka välittää, jossa heikommista pidetään huolta, turvataan kansalaisille samat mahdollisuudet varallisuudesta riippumatta ja jossa pyritään täystyöllisyyteen. Lipposen huoli tuloerojen ja nuorten työttömyyden kasvusta ovat hyviä avauksia ja osoittavat, että arvojohtajan arvot ovat kunnossa. Meillä ei ole varaa syrjäyviin sukupolviin, tarvitsemme työtä, välittämistä ja realismia, siksi me metallin demarinuoret kannatamme Paavo Lipposta presidentiksi. Ville Karhu Metallin valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen Metallin demarinuorten puheenjohtaja