Tässä lehdessä: - Metallin Vaikuttajat

METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI PIRKANMAA • 1 / 2012
Tässä lehdessä:
Pääkirjoitus ...............................2
Kari Laine:
Työsuhdeturva paremmaksi ......2
Matti Mäkelä:
Tehdään vaikutus! .......................3
Jussi Karimäki:
Työntekijöiden neuvotteluasemia
vahvistettava ................................4
Sami Rekola: Edunvalvonnan
tueksi tarvitaan tietoa .................4
Anniina Kauppi:
Nuori, nyt on aika vaikuttaa! ......4
Keijo Perttunen:
Kilpailukyky koetuksella! ............5
Erkki Moisio:
Välittäminen työpaikalla ............5
METALLIN VAIKUTTAJIEN
PIRKANMAAN EHDOKKAAT
..................................................6 – 7
Pekka Siipola:
Liiton palkkapolitiikkaan
kaivataan uutta otetta ................8
Ville-Petteri Risberg:
Jäsenten tahto kuuluviin.............8
Rauno Lehtinen:
Metallityöntekijöiden
arvostusta on nostettava ...........9
Pertti Turtiainen:
Tarvitaanko liittokokousta?........9
Antti Salonen:
Pelkkä perälauta ei riitä ...........10
Marjut Lumijärvi:
Tuetaan työkykyä! .....................10
Kari Mäkipää:
Palkkakehitys jäänyt hintojen
nousun jalkoihin ........................11
Marko Svard:
Paikallisen sopimisen tie
on kuljettu loppuun ...................11
Timo Lager:
Työsuojeluasioihin
panostettava enemmän ..........12
Mikko Virolainen:
Sovitaanko vai
sanellaanko paikallisesti?.......12
Sami Rekola on Oy Johnsson Metall Ab:n Pirkkalan Tehtaan pääluottamusmies. Hän toimii
pääluottamusmiehenä neljättä vuotta, vaikka on ollut vasta nelisen vuotta Metalliliitossa.
– Jätkät valitsivat pääluottamusmieheksi melkein heti, kun liityin liittoon, hän naurahtaa.
– Kai mä olen aika kova ottamaan kantaa. Haluan yleensä huolehtia siitä, että asiat
menevät niin kuin pitää.
2
• LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA
METALLIN VAIKUTTAJAT
Äänestä, jotta
olisi vaihtoehtoja!
Y
lintä päätäntävaltaa Metalliliitossa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Edus-
tajat kokoukseen valitaan vaaleilla. Vaalit ovat, ennakkoäänestys 2. –16. 3. 2012 ja uurnavaali 25. –27. 3. 2012. Liittokokouksessa päätetään liiton toiminnan linjasta seuraavaksi ne-
livuotiskaudeksi. Kokouksessa valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja hallinto.
Liittokokouksessa päätetään myös työehtosopimus linjasta. Kuluvalla liittokokouskaudella palkka politiikassa ei ole onnistuttu. Reaaliansiokehitys on ollut nolla tasoa, jopa miinuksella. Hintojen
nousu on syönyt palkkakorotukset. Raamisopimus alentaa työntekijöiden reaaliansio kehitystä. Ennakko tietojen mukaan palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet viime vuonna 0,6 prosenttia. Liittokokouksen päätöksistä huolimatta korotukset ovat olleet pääsääntöisesti prosenttikorotuksia, senttimääräisten sijaan.Metallin Vaikuttajat vaativat, että Metallin on oltava palkkajohtaja. Palkassa on
näyttävä työn vaativuus ja raskaus.
Metallin Vaikuttajien vaaliliitto edellisessä liittokokouksessa torjui TEAM-hankkeen ja turvasivat
itsenäisen Metallityöväen liiton toiminnan jatkumisen. Mikäli hanke olisi toteutunut, olisivat Metallityöläiset olleet vieläkin pahemmassa asemassa 2009 vuoden lomautusten ja päivärahan maksamis-ongelmien vuoksi. Liitossa enemmistönä oleva “Yhteistyön vaaliliitto” eli Demarit ajoivat itsepäisesti hanketta eteenpäin.
Liittokokoukseen tarvitaan kokemusta myös nuoria päättämään liiton seuraavan neljän vuoden
Työsuhdeturva
paremmaksi
Kari Laine työskentelee Metso Paper Oy:ssä, Metson terävalimossa
kunnossapitoasentajana. Hän toimii työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna jo viidettä vuotta.
Laine kertoo, että työsuojeluasioihin on suhtauduttu työpaikalla
asiallisesti.
– Puitteet valtuutetun tehtävien
hoitamiselle ovat olleet kohtuullisen
hyvät. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella ymmärretään työsuojelun merkitys.
Kari Laine on liittokokousvaaleissa ehdokkaana Metallin Vaikuttajien listoilla. Hän oli liittokokousedustajana jo edellisessä liittokokouksessa sekä sitä seuranneessa ylimääräisessä liittokokouksessa. Hän
siis tietää millaisesta tapahtumasta
on kyse ja miten tuossa suuressa
kokouksessa voi parhaiten vaikuttaa siellä tehtäviin päätöksiin.
– Se on todella iso organisaatio,
mutta myös hyvä foorumi tuoda
esiin niitä asioita, joita työpaikoilla
pidetään tärkeinä.
Yhtenä parannusta vaativana
asiana Kari Laine mainitsee työsuhdeturvan.
– Työsuhdeturvan merkitys korostuu nykyisessä tilanteessa. Muutokset tulevat eteen nopeasti, firmoja myydään, ostetaan, väkeä siirretään
ja irtisanotaan. Tässä tilanteessa korostuu työsuhdeturvan merkitys.
Myös kansainvälisessä vertailussa Suomen työsuhdeturva on
huono. Tähän tarvitaan Kari Laineen
mielestä pikaista korjausta.
– Nykyisellään irtisanominen
täällä ja tuotannon siirtäminen ulkomaille on liian helppoa ja työntekijät melko suojattomia.
[email protected]
linjauksista. Jotta olisi vaihtoehtoja, äänestä Vaikuttajien ehdokkaita!
Näin saamme pitää vahvan ja itsenäisen Metalliliiton.
ANNIINA KAUPPI
ERKKI MOISIO
METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI
PIRKANMAA • 1 / 2012
Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Erkki Moisio, 040 516 9804
Toimituskunta Anniina Kauppi, Antti Salonen
Taitto Kari Isoniemi Painopaikka Suomalainen lehtipaino, Kajaani
METALLINVAIKUTTAJAT.FI
METALLIN VAIKUTTAJAT
LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA •
3
Matti Mäkelä:
Tehdään
vaikutus!
Me haluamme kehittää liitosta entistä
vahvemman edunvalvojan, sanoo
Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä.
Siksi kannattaa äänestää
Metallin Vaikuttajien ehdokkaita
Metalliliiton liittokokousvaaleissa.
Metallityöväen liiton 150 000 jäsentä on jälleen näyttämässä suuntaa
Suomelle. Maaliskuun liittokokousvaaleissa valitaan 464 edustajaa
toukokuun liittokokoukseen.
Metallin Vaikuttajien eli Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliiton tunnus vaaleissa
on “Tee vaikutus”. Metalliliiton sihteeri ja Metallin Vaikuttajien vaaliliiton vetäjä Matti Mäkelä selittää
tunnuksen ajatusta:
– Osallistumalla vaaleihin ja äänestämällä meidän vaaliliittomme
ehdokkaita voi vaikuttaa Metalliliiton toimintaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi eteenpäin. Liittokokoukseen valittava porukka tekee ratkaisut ja me haluamme kehittää liitosta entistä vahvemman edunvalvojan, Mäkelä sanoo.
Metallin Vaikuttajilla on 538 ehdokkaan monipuolinen ja kattava
ehdokaslista. Mukana on nuoria
ensikertalaisia sekä jo useat liittokokoukset kokeneita konkareita.
– Saavutimme viime vaaleissa
neljä vuotta sitten noin 37 prosentin kannatuksen. Tämän parantaminen on selkeä tavoitteemme näissä
vaaleissa, Mäkelä sanoo.
Metallialojen aseman
näyttävä palkoissa
Metallin Vaikuttajilla on seitsemän
keskeistä teemaa tämän kevään
vaaleissa ja liittokokouksessa.
Ensimmäiseksi, metalliteollisuus on suomalaisen vientiteollisuuden kärki, ja sen pitää näkyä
myös metallityöntekijöiden palkoissa. Palkkataso vaikuttaa suoraan
metallityön arvostukseen ja koulutukseen hakeutumiseen.
– Tasokkailla työehtosopimuksilla varmistetaan työn arvostus ja tulevaisuus. Me Vaikuttajat vaadimme
työsuhteita ja palkkoja, joilla tulee
toimeen, Mäkelä sanoo.
Toiseksi, hyvät työolosuhteet ja
mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat oleellisesti työssä
jaksamista.
– Turvallinen ja terveellinen työympäristö on myös tuottava, Mäkelä muistuttaa. Metallin Vaikuttajien mielestä työntekijän ikä ja työkyky on huomioitava esimerkiksi
työjärjestelyillä ja erityisellä seniorivapaalla. Samoin laadukas työterveydenhuolto on taattava jokaiselle työntekijälle.
Kolmanneksi, metallialoilla on
kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
– Vaadimme, että työaikojen on
joustettava paremmin työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan, ja
vuorotyön työaikamallien oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä
erityistä huomiota, Mäkelä sanoo.
– Ja sairaan lapsen hoidon ikärajaa on nostettava nykyisestä kymmenestä ikävuodesta.
Osaaminen pitää
työn Suomessa
Metallin Vaikuttajien vaaliteemojen
neljäs kohta koskee koulutusta.
Osaamisen kehittäminen on elinehto sille, että työt pysyvät Suomessa.
– Työnantajan on oltava velvollinen järjestämään kaikille työntekijöille täydennyskoulutusta, ja koulutuksen on aina oltava houkuttelevampaa kuin työttömyyden, Mäkelä sanoo.
– Metallialojen peruskoulutukseen on saatava vetovoimaa, ja
myös naiset on saatava kiinnostumaan metalliteollisuudesta. Yritysten on tarjottava harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja alalle tuleville ja
kannustettava työntekijöitä suorittamaan näyttötutkintoja, Mäkelä
luettelee.
Viides Metallin Vaikuttajien teema on vuokratyö – sitä tulee käyttää vain lyhyissä ruuhkahuipuissa.
– Vuokratyöntekijöillä on oltava
samat työehdot kuin tilaajayrityksen työntekijöillä, Mäkelä painottaa.
Metallin Vaikuttajat vaatii myös,
että työnantajan irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta ei saa kiertää vuokratyövoimalla,
ja että tilaajayrityksen luottamusmiehen on voitava edustaa myös
vuokratyöntekijöitä.
Kuudenneksi, Metallin Vaikuttajat vastustaa jyrkästi harmaan talou-
den ja talousrikollisuuden leviämistä metalliteollisuudessa.
– Valvontaa on lisättävä ja rangaistuksia on kovennettava, Mäkelä vaatii.
– Aluehallintavirastojen toimintaedellytyksiä on parannettava ja ayliikkeen on saatava kanneoikeus.
Samoin työpaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun on
saatava tiedot kaikista työpaikalla
työskentelevistä työntekijöistä,
Mäkelä sanoo.
Äänestä
ja tee vaikutus
Metallin Vaikuttajien seitsemäs ja
kokoava vaaliteema kuuluu “Metalliliitto on vaikuttaja”.
– Vain vahva, tavoitteellinen ja
itsenäinen Metalliliitto pystyy reagoimaan alan muutoksiin tarpeeksi
nopeasti. Liiton vahva ammattiidentiteetti tukee myös järjestäytymistä, Mäkelä sanoo. Myös eri liittojen välinen yhteistyö tukee jäsenten edunvalvontatyötä.
Metallin Vaikuttajien mielestä
Metalliliiton toiminnan on kaiken
kaikkiaan perustuttava oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoisuuteen ja
avoimuuteen.
– Metalliliitto on jäsentensä liitto. Viime syksy osoitti selvästi, mikä
merkitys on joukkovoimalla. Raamisopimus vahvisti koko ammattiyhdistysliikkeen uskottavuutta kerta-
heitolla. Saimme sopimukseemme
perälaudan, joka oli meille kynnyskysymys, Mäkelä sanoo.
Työehtosopimuksen syntyminen lakon kautta oli Mäkelän mukaan osoitus Metalliliiton joukkovoimasta. Jatkossa onkin erityisen
tärkeää pitää huolta metallityöntekijöiden järjestäytymisestä.
– Jäsenhankinnan merkitystä ei
voi korostaa liiaksi. Olemme onnistuneet Metallissa pitämään järjestäytymisasteen kohtuullisen korkeana, mutta ei pidä tuudittautua vääränlaiseen hyvään oloon.
– Meidän täytyy tehdä paljon
töitä myös äänestysaktiivisuuden
puolesta. Se on tärkeää jäsendemokratian kannalta. Korkea äänestysaktiivisuus on myös merkittävä signaali ulospäin. Tällä on suuri vaikutus muun muassa suhteessa työnantajiin, Mäkelä muistuttaa.
– Joten äänestä ja tee vaikutus!
4
• LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA
METALLIN VAIKUTTAJAT
Jussi Karimäki:
Työntekijöiden
neuvotteluasemia
vahvistettava
Jussi Karimäki toimii pääluottamusmiehenä Patria Aviation Oy:llä,
Linnavuoressa.
Hän on ehdokkaana Metallin liittokokousvaaleissa ja haluaa viedä
liittokokoukseen sellaiset eväät,
että paikalliselle sopimisella laitettaisiin tiukat raamit.
– En vastusta paikallista sopimista sinänsä, mutta se on jättänyt
työnantajille liian suuren pelivaran.
Työnantaja on pystynyt käyttämään
härskisti valtaansa.
Karimäen mielestä jatkossa tulee huolehtia siitä, että paikallisesti
asioista sovittaessa työpaikan neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisempia.
– Nykyiseen sopimukseen saatiin taisteltua niin sanottu perälauta. Tätä käytäntöä pitää jatkaa. Pitää olla selkeät määräykset, jotka
turvaavat työntekijöiden aseman
niissä tilanteissa, joissa ei tyydyt-
tävää neuvottelutulosta saavuteta.
Jussi Karimäki vaatii liitolta myös
jämeriä toimenpiteitä pääluottamusmiehen aseman parantamiseksi.
– Ajankäyttöä luottamustehtävien hoitamiseksi pitää edelleen lisätä
samoin pitää parantaa pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen
irtisanomisturvaa, hän toteaa.
Luottamusmiesten vahvasti turvattu asema tekisi hänen mukaansa työpaikan neuvotteluasetelmat
tasa-arvoisemmiksi.
Karimäki haluaa torjua myös lakkosakkojen korotuspuheet.
– Ei kukaan lakkoile huvikseen,
työpaikoilta ei turhaan lähdetä vaan
takana on useimmiten joku rike
myös työnantajapuolelta. Työnantajaa näistä rikkeistä kuitenkin hyvin harvoin rangaistaan.
Pikemminkin Jussi Karimäen
mielestä tässä tilanteessa vaadittaisiin työntekijöiden aseman vahvis-
Sami Rekola:
paikalla hänen pääluottamusmieskautenaan on sujunut.
– Meillä on asialliset neuvottelusuhteet ja voidaan puhua avoimesti
asioista, hän kertoo.
Työhyvinvointia
ja parempaa palkkaa
Sami Rekola toivoisi liiton entistä vahvemmin
edistävän toimenpiteitä, joilla parannetaan
työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Hän kaipaa myös terävyyttä liiton sopimuspolitiikkaan.
– Tämä viime sopimuskierros lisäsi aika
lailla odotuksia työpaikalla. Liitto vaikutti hetken aikaa olevan tosissaan, Rekola sanoo.
– Mutta se tuntui loppuneen aikamoiseen
räpiköintiin. Porukka oli melko lailla pettynyt
siihen, mitä lopulta sopimuksella saatiin.
Hän haluaakin että liittokokous tekee sel-
tamista.
– Yksi keino tähän voisi olla, että
työrauhavelvollisuus purkautuisi,
mikäli työnantaja rikkoo työehtosopimusta.
[email protected]
Nuori,
nyt on
aika vaikuttaa!
Edunvalvonnan
tueksi tarvitaan tietoa
Sami Rekola on Oy Johnsson Metall Ab:n
Pirkkalan Tehtaan pääluottamusmies. Johnsson Metall on pohjoismaiden johtava pronssiaihioiden valmistaja.
Rekola toimii pääluottamusmiehenä neljättä vuotta, vaikka on ollut vasta nelisen vuotta Metalliliitossa.
– Jätkät valitsivat pääluottamusmieheksi melkein heti, kun liityin liittoon, hän naurahtaa.
– Kai mä olen aika kova ottamaan kantaa.
Haluan yleensä huolehtia siitä, että asiat menevät niin kuin pitää.
Ja että Sami Rekola tietäisi, miten asioiden pitää olla, jotta työntekijöiden edut tulee
hoidettua, hän on hakenut tietoa Murikka
opiston kursseilta.
– Kaikki mahdolliset luottamusmieskurssit olen käynyt, hän toteaa.
Rekola kertoo, että hän on suhteellisen
tyytyväinen siihen, miten asioiden hoito työ-
Jussi Karimäki ja
Jukka Tuomisalo
pohtivat ay-liikkeen tilaa.
laiset linjaukset, että liitto jatkossa, tulevalla
nelivuotiskaudella panostaa entistä tiukemmin alan ansioiden parantamiseen.
[email protected]
Tänä päivänä moni nuori joutuu vuokrafirman kautta töihin, kun työnantajat eivät enää
suoraan palkkaa väkeä taloon. Näin tehdessään työnantajat väittävät saavansa nopeasti osaavaa työvoimaa.
Todellisuus on se, että moni vuokrafirman
kirjoilla oleva nuori elää epätietoisuudessa
työsuhteen pysyvyydestä. Lomia ei ole ja näin
koko perhe kärsii tilanteesta. Perheen ja työn
yhteensovittaminen käy jo vaikeaksi – kukapa
haluaa olla lasten lomien aikana aina töissä?
Vuokramiehiä eivät työpaikkojen palkitsemisjärjestelmät koske, vaikka he ovatkin
mukana tekemässä talolle samaa tulosta, josta talon omille työntekijöille maksetaan palkkiot. Onko oikein pistää samaa työtä tekeviä
eriarvoisuuteen? Saman katon alla työskenteleville ja varsinkin samaa työtä tekeville täytyy saada samat oikeudet ja edut.
Liittokokousvaalit ovat pian tulossa. Pirkanmaalla on ehdokkaana monta nuorta Vai-
METALLIN VAIKUTTAJAT
LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA •
5
Kilpailukyky koetuksella!
Johtamistavat ovat taas kerran
muuttuneet monessa metalliyrityksessä jyrkäksi ja sanelevaksi. Yhteiskunnassa ja keskusjärjestöissä puhutaan työelämän kehittämisestä,
työurien pidentämisestä, luomalla
työhyvinvointi ynnä muita hankkeita. Valitettavasti tälläinen toiminta
todellisuudessa keskittyy isoihin ja
toimintakulttuuriltaan nyt jo suhteellisen hyvin toimiviin yrityksiin.
Keskisuurissa ja pienissä yrityksissä valitettavan usein suhtautuminen on todella nurja, asioista voi
puhua ja yrittää vaikuttaa ,mutta
tulos on sama kuin seinille puhuisi.
Jotkut työnantajan edustajat
suhtautuvat alaisiinsa todella ylimielisesti ja halveeraavasti, jos yritetään asioihin vaikuttaa niin vaihdetaan puheenaihetta, eikä haluta
ollenkaan myöntää toiminnan heikkoutta. Usein selitetään että johtajilla on kovat vastuut, mistä? Pahimmassa tapauksessa johtajien vääristä ja huonoista toimintatavoistakärsii henkilöstö.
Valitettavan usein yhteiskunta
joutuu maksamaan jälkihoidon,
kuttajaa. Tarvitsemme seuraavaan
liittokokoukseen nuoria päättämään Metalliliiton seuraavan neljän
vuoden linjauksista.
Liittokokous on pitkälti ukkoutunut ja nyt siihen pitää aikaansaada muutos. Toki tietotaitoa tarvitaan,
mutta miten sitä karttuu, jos ei ole
mahdollisuuksia päästä ottamaan
oppia kokeneilta konkareilta?
Nuoret täytyy ottaa mukaan aktiiviseen toimintaan. Asiaa ei auta
se, että ammattiosastojen toimikunnissa on suurin osa eläkeläisiä. Me
emme voi elää menneessä, vaan nykypäivässä ja meidän pitää katsoa
myös tulevaisuuteen.
Kunnioitus on suuri vanhempaa
ikäpolvea kohtaan, jotka ovat tehneet liiton ja jäsenien hyväksi paljon. Nyt on aika päästää nuoret vaikuttamaan heidän omiin asioihinsa. Ei kannata pitää kiinni paikoista
vain sen takia, että on ollut toiminnassa jo 30 vuotta mukana. Ketä se
enään palvelee?
On aika äänestää vahvoja nuoria Vaikuttajia liittokokoukseen!
Näin saadaan pidettyä Metalliliitto vahvana ja itsenäisenä.
ANNIINA
KAUPPI
HÄMEPIRKANMAAN
NUORISOJAOSTON
PUHEENJOHTAJA
työttömyyskassan ja muun sosiaalisen verkon avulla.
Kaikkia tarvitaan
tuloksen tekoon!
Kun toimitaan näin, monissa yrityksissä tullaan tekemään, toivottavasti ei lopullista iskua kilpailukyvylle,
mutta kuitenkin vaikuttamaan heikentävästi pärjäämiseemme markkinoilla.
Muistuttaisin siitä yhteisestä asiasta, että me tarvitsemme kaikki jollain tavalla toisiamme, yritys voi tuottaa tuotteita vain jos siellä on kaikki
toiminta mahdollistettu. Johtajat eivät teetuotteita ja yrityksen täytyy
olla myös taloudellisesti kannattava. Siihen tavoitteeseen täytyy meidän yhdessä pyrkiä. Tämä on jokaisen henkilöstöryhmän tajuttava.
Suomessa ei tule toimeen niin
sanotulla halpamaiden palkkatasolla, pitää keskittyä siihen, että teemme asiat mahdollisemman hyvin ja
laadukkaasti, näin meillä ja yritysjohdollakin on paikka johon saapua.
Yrityksissä
ei ole mahdollista
devalvoida palkkoja!
Kilpailu on kovaa, se täytyy myöntää, mutta oikea keino ei todellakaan
ole pyrkiä nostamaan kannattavuutta niin, että lähes keinolla millä tahansa pyritään laskemaan ansiotasoa, palkan täytyy olla kilpailukykyinen ja päivittäisen toiminnan sellaista mikä pitää työilmapiirin hyvällä tasolla.
Suomalainen metallimies ja nainen ovat palkkansa ansainneet ja
paluuta johonkin entisaikaiseen
palkkatasoon ja pelottelevaan sekä
huonoon johtamistapaan ei ole. Tulevaisuudessakin meillä on työehtosopimukset ja lait henkilöstön
työolosuhteiden turvaamiseksi ja
niitä tulee noudattaa, kunnioittaa ja
jopa parantaa. Tähän tulevaisuuden
tekemiseen me tarvitsemme metallityöväen liittoa. Vaikuta päätöksiin
äänestä liittokokousvaaleissa metallin vaikuttajien ehdokkaita.
KEIJO PERTTUNEN
PÄÄLUOTTAMUSMIES
SKS TOIJALA WORKS OY
Välittäminen
työpaikalla
Toisesta ihmisestä, työtoverista välittäminen ei ole yksinomaan työnantaja asia, kysymyksessä on kokonaisuus, joka lähtee liikkeelle
meistä jokaisesta työpaikan työntekijästä.
Huomatessamme muutoksen
työtoverimme käyttäytymisessä on
reagoitava heti, ettei tilanne pääse
liian pitkälle. Mikäli et itse halua, tai
tunnet olevasi voimaton keskustelemaan työtoverin kanssa hänen
muuttuneesta käytöksestään, työpaikalla olevat yhteistoimintaorganisaatiot ovat tie, jota voit käyttää.
Yhteistoiminta organisaatioita
ovat luottamusmies-, työsuojeluhenkilöt. Heidän lisäkseen tulevat
esimiehet, joilla on vastuuta alaisistaan. Kaikille edellä mainituille voi
kertoa havaitsemastaan.
Mikäli he eivät tunne olevansa
tarpeeksi asiantuntevia, tämän lisäksi Työterveyshuolto, josta asiantuntemusta pitäisi löytyä. Mikäli ei, voidaan työterveyshuollosta ohjata
eteenpäin erikoishoitoon.
Kysymyksessä ei ole työkaverin
käräyttäminen, vaan auttaminen,
sillä tilanteen pahentuessa saattaa
elämä mennä alaspäin, lopputuloksena lopputili eriytyminen ja lopuksi erilaiset muut mahdollisuudet,
joita en tässä mainitse.
Mikäli tätä ei ymmärretä voidaan
tietysti syyttää yksipuolisesti työn-
antajaa sekä pestä kädet kuin Pontius Pilatus.
ERKKI MOISIO
MOOTTORIASENTAJA
LIITTOVALTUUSTON JÄSEN
Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaat
73
74
Pekka Haapoja
Hannu Häkkinen
Valaja
Pääluottamusmies
Keskipakovalu Oy
Ao. 7 Tampere
Ex-metallimies / muusikko
Ao. 7
79
80
75
76
Kari Korpela
Tommi Koskinen (sit.)
Lämpökäsittelijä
Pääluottamusmies
Työsuojeluvaltuutettu
Bodycote Lämpökäsittely Oy
Ao 7 Tampere
Metallityöntekijä
Pääluottamusmies
Koja Oy
Ao. 7 Tampere
81
82
77
78
Timo Lager
Tapio Lahtinen
Koneenasentaja
Harjoittelija
Työsuojeluvaravaltuutettu Nuorisojaoston varapj.
Sandvik Oy
Ao. 7 Tampere
Ao. 7 Tampere
83
84
Rauno Lehtinen
Marjukka Lipponen (sit.)
Kalle Mäkelä
Kari Mäkipää
Pekka Nurminen
Sami Rekola
Pääluottamusmies
Ao:n varapuheenjohtaja
Aurajoki Oy
Ao. 7 Pirkkala
Ao:n naisjaoston jäsen
Ao. 7
Tampere
Koneenasentaja
Sandvik Oy
Ao. 7 Tampere
Viimeistelijä
Pääluottamusmies,
Ao: toimikunnan jäsen
Katsa Oy
Ao. 7 Tampere
Levyseppähitsaaja
Nokia NPT Oy
Ao. 7
Varastomies
Pääluottamusmies
Oy Johnson Metall Ab
Ao. 7 Pirkkala
85
86
87
88
89
90
Jussi Saarivuori
CNC-koneistaja
Metso Minerals Oy
Ao. 7 Tampere
91
Antti Salonen
Marko Svärd
Pertti Turtiainen
Juha Turunen
Pääluottamusmies
Metso Minerals Oy
Ao. 7 Tampere
Ex-Asentaja/Levyseppä
Ao. 7 Kangasala
Varaluottamusmies
Metso Power
Ao. 7 Tampere
93
94
95
96
Pekka Siipola
Teollisuussähköasentaja
Koneenasentaja
Varapääluottamusmies
Ao:n puheenjohtaja
Alstom Grid
Varapääluottamusmies
Ao. 7 Tampere
Sandvik oy
Ao. 7 Tampere
92
Jukka Uitto
Jorma Valli
Matti Vilen
Kari Vuoristo
Kauko Virtanen
Helena Niironen
Asentaja
Metso Minerals Oy
Ao. 7
Huoltoasentaja
Luottamusmies
YIT Teollisuus Oy
Ao. 7 Tampere
Aarporari
Innometalli Oy
Ao. 7 Tampere
Ao. 7
Ex-metallimies
Ao. 38 Tampere
Ao:n puheenjohtaja
Ao. 65 Nokia
METALLIN VAIKUTTAJAT
Jotta olisi vaihtoehtoja
www.metallinvaikuttajat.fi
VAALILIITTO D
102
97
98
99
100
Lasse Nurmi
Esko Laakso
Kari Laine
Riitta Jokinen (sit.)
Seppo Kallio
Jussi Karimäki
Asentaja
Työsuojeluvaltuutettu
Metso Paper Oy
Ao. 105 Valkeakoski
Traktorinkuljettaja
Purso Oy
Ao. 134 Nokia
Vanha viilari
Ao. 134 Nokia
Laiteasentaja
Pääluottamusmies
Patria Aviation Oy
Ao. 134 Nokia
Ex-metallimies
Kiinteistönhoitaja
Veteraanijaoston puh.joh. Ao:n varapuheenjohtaja
Ao. 97 Ylöjärvi
Ao. 105 Valkeakoski
101
103
104
105
106
107
108
Erkki Moisio
Hannu Raiskio
Jukka Tuomisalo
Kimmo Mäkinen
Jouko Bister
Anniina Kauppi
Moottoriasentaja
Ao:n puheenjohtaja
Metallin valtuuston jäsen
Agco Sisu Power Oy
Ao. 134 Nokia
Koneasentaja
Luottamusmies
Agco Sisu Power Oy
Ao. 134 Nokia
Koneistaja
Luottamusmies
Agco Sisu Power Oy
Ao. 134 Nokia
Kokooja
Pääluottamusmies
Avant - Tecno oy
Ao. 149 Ylöjärvi
Käyttömies
Pääluottamusmies
Ruukki Oy
Ao. 169 Akaa
Hioja
Varapääluottamusmies
TTT Technology
Ao. 169 Akaa
109
110
111
112
113
114
Antti Maijala
Keijo Perttunen
Mikko Virolainen
Teppo Kivinen
Pentti Paananen
Ilari Säynäjoki
Levyseppähitsaaja
Pääluottamusmies
Kumera Machinery Oy
Ao. 169 Akaa
Konenasentaja
Pääluottamusmies
SKS Toijala Works Oy
Ao. 169 Akaa
Metallimies
Pääluottamusmies
Ao:n puheenjohtaja
TTT Technology
Ao. 169 Akaa
Putkihitsaaja
AO:n taloudenhoitaja
Kosamet Oy
Ao. 231 Nokia
CNC-koneistaja
CNC-koneistaja
Työsuojeluvaltuutettu Logistic TKT Systems Oy
Ao. 239 Pirkkala
Ao:n sihteeri
Javasko
Ao. 236 Mänttä-Vilppula
Pirkanmaan parhaista
parhaat ehdokkaat.
115
116
117
Juha Rissanen (sit.)
Jukka Mattila
Maija-Liisa Vesa (sit.)
Koneenhoitaja
Ao:n sihteeri
Tammet oy
Ao. 335 Pälkäne
Levyseppähitsaaja
Ao: puheenjohtaja
JSP-Steel oy
Ao. 340 Ikaalinen
Kaivertaja
Varaluottamusmies
E Avenue Oy
Ao. 340 Ikaalinen
Tee vaikutus
METALLIN VAALIT 2012
Ennakkoäänestys 2.–16.3.
Uurnavaali 25.–27.3.
Äänestä osaamista
liittokokoukseen.
8
• LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA
METALLIN VAIKUTTAJAT
Pekka Siipola:
Liiton palkkapolitiikkaan
kaivataan uutta otetta
Pekka Siipola työskentelee Alstom
Gridillä Tampereella. Hän on varapääluottamus, toiminut siinä tehtävässä jo kymmenkunta vuotta.
Nyt hän on kuitenkin ensimmäistä kertaa liittokokousvaaleissa
ehdokkaana. Aiemmin hänen työpaikaltaan on ollut ehdokkaana pääluottamusmies. Pääluottamusmiehenä toimiva Veikko Lahti on kuitenkin siirtymässä pois työelämästä ja hän on tällä kertaa vaalissa
mukana Pekka Siipolan asiamiehenä, tukemassa tämän valintaa liittokokousedustajaksi.
Siipolan mielestä kaikkein tärkein asia liittokokouksessa on kääntää metallin sellaisille raiteille, että
se alkaisi määrätietoisesti toimia
alan palkkatason nostamiseksi.
– Kyllä työpaikalla on ihmetelty
tätä suuren ja mahtavan Metallin
palkkakehitystä. Viime vuosina elinkustannukset ovat nousseet ja palkan ostovoima on jäänyt jälkeen.
Siipola toteaa, että hänen työpaikallaan kuten monella muullakin
työpaikalla ollaan nimenomaan sopimuksen tuomien palkankorotusten varassa.
– Nyt pitää saada liiton toimintaan sellaista särmää, ettei metalliala valu täysin matalapalkka-alaksi,
hän vaatii.
Toinen asia, mihin liittokokouksessa Siipolan mielestä pitää panostaa, ovat työelämän laadulliset
parannukset.
– Varsinkin vanhempana työntekijät tarvitsevat parempia työolosuhteita ja ne pitää toteuttaa aidosti. Turhaa höpinää työelämän laadullisista parannuksista on kuultu riittävästi.
Turhana höpinänä Siipola pitää myös puheita eläkeiän nostamisesta.
– Tällä hetkellä eläkejärjestetyt
ovat suhteellisen hyvät. On mahdollisuus päästä eläkkeelle 63-vuotiaa-
na, mutta mikäli työkykyä riittää, voi
jatkaa 68-vuotiaaksi asti.
Mitään syytä Pekka Siipolan mielestä ei siis ole ainakaan eläkeikärajan nostamiseen. Hänen mukaansa
sitä voisi pikemminkin laskea varsinkin raskaissa ja terveydelle vaarallisissa töissä kuten esimerkiksi
palomiehen työ.
–Toimin itse vapaapalokunnassa ja minun on vaikea kuvitella, että
joku 63-vuotias palomies toimisi
savusukeltajana.
Kaiken kaikkiaan Pekka Siipola
korostaa, että äänestäminen liittokokousvaaleissa on erittäin tärkeää.
– Liittokokous linjaa liiton toiminnan suuntaviivat neljäksi vuodeksi. Nyt niihin linjauksiin voi vaikuttaa valitsemalla sellaiset edustajat, jotka muuttavat liiton kurssia
aiempaa tehokkaamman toiminnan
suuntaan.
ääni Metallin Vaikuttajien ehdokkaalle, näin saamme kehitettyä itsenäistä Metalliliittoa vahvaksi ja
tavoitteelliseksi ammattiliitoksi,
joka pystyy reagoimaan alan muutoksiin nopeasti.
Ville-Petteri Risberg:
Jäsenten ääni ja
tahto kuuluviin
Liittokokouksessa jäsenten ääni ja
tahto pääsevät kuuluviin, Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri
Risberg sanoo.
Metallityöväen liitto valmistautuu 21. liittokokoukseensa, joka pidetään Tampereella 27. – 30. 5. Kokous on Metallin ylin päättävä elin,
joka pidetään neljän vuoden välein.
Ammattiosastot ovat tehneet esityksiä kokoukselle ja monenlainen
aktiivisuus tulee jatkumaan aina
kokoukseen asti.
Kokoukseen valitaan edustajat
suhteellista vaalitapaa noudattaen.
– Nyt Metallin jäsenellä on tilaisuus käyttää jäsenelle kuuluvaa oikeutta ja jopa velvollisuutta äänestää. Uskon, että vaaliliittojen ehdokkaat käyvät hyvän ja rehdin kamppailun pääsystä kokousedustajaksi, Ville-Petteri Risberg sanoo.
– Toivon erityisesti, että jäsenet
käyttävät tilaisuutta hyväkseen keskustella ehdokkaiden kanssa jäsenen kannalta tärkeistä asioista.
Vaalityöstä uusia aktiiveja liiton toimintaan
Liittokokous siis päättää liiton linjoista ja toimintatavoista seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Kokousedustajat valitaan ympäri maata ja he
edustavat kattavasti koko Metallin
kenttää.
– Heillä on paras tieto ja kokemus
alan työpaikkojen tilanteesta. Tätä tietoa tulee käyttää koko jäsenistön työehtojen ja hyvinvoinnin parantamiseen, Ville-Petteri Risberg sanoo.
Liittokokous kaikkine järjestelyineen ja vaaleineen on mahtava voimannäyttö Metalliliitolta. Itse kokouksessa on paikalla 464 kokousedustajan, liiton henkilökunnan, seuraajien ja kansainvälisten vieraiden
kanssa yhteensä lähes tuhat ihmistä. Lisäksi kokousta seuraa Suomen
johtavat tiedotusvälineet, joista osa
on paikan päällä kokouksen ajan.
Metallin Vaikuttajat -vaaliliitolla on
kattava ja monipuolinen 538 ehdok-
kaan ehdokaslista ympäri maata.
Metallin vaalit ovat aktivoineet tuhansia jäseniä, niin ehdokkaita, tukiryhmien jäseniä kuin ehdokkaiden valitsijayhdistyksissä mukana olevia.
– Tämä aktivointi ei saa jäädä
pelkästään vaaleihin liittyväksi, vaan
tämä on oiva mahdollisuus saada
uusia aktiiveja mukaan myös liiton
toimintaan. Ammattiyhdistystoiminta ei ole paperinmakuista, tylsää puuhastelua, vaan aitoa, arkistakin työtä jäsenistön hyvinvoinnin
eteen työpaikoilla, ammattiosastoissa ja esimerkiksi kunnallisessa
päätöksenteossa, Risberg sanoo.
– Suomalaisia palkansaajia on
paljon. Miksi emme käyttäisi meille
kuuluvaa valtaa ja voimaa? Ammattiyhdistystoiminta on aina perustunut joukkovoimaan yhteisten asioiden ajamiseksi.
Risberg haluaakin vedota kaikkiin lukijoihin:
– Käyttäkää äänioikeuttanne,
käyttäkää se viisaasti ja antakaa
METALLIN VAIKUTTAJAT
LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA •
9
Metallityöntekijöiden
arvostusta on nostettava
Aurajoki Oy:n Pirkkalan yksikön
pääluottamusmies Rauno Lehtinen
sanoo, että Metalliliiton tärkein tehtävä on metallityöntekijöiden arvostuksen nostaminen. Hänen mielestään arvostuksen yksi keskeinen
mittari on palkkaus ja sen mittarin
viisari on viime vuosina osoittanut
pahasti alaspäin.
– Kyllä me tarvitaan edelleen
vanhaa kunnon palkkapolitiikkaa,
jolla alan ansioita nostetaan, hän
sanoo.
– Tällä raamiratkaisulla ei metallialan jälkeenjääneisyyttä poistettu.
Metalli tuo 60 prosenttia tämän
maan vientituloista. Metallityöntekijät tekevät vaativaa ammattityötä
usein vaikeissa olosuhteissa. Kyllä
tätä työtä täytyy arvostaa maksamalla kunnon palkkaa.
Lehtinen toteaa että liiton johto
ja metallin kenttäväki näyttävät olevan monessa sopimusasiassa valovuosien päässä toisistaan.
– Varsinkin paikallisen sopimisen
osalta näkemykset eroavat vahvasti. Sopimuksiin on ympätty jatkuvasti
enemmän paikallista sopimista. Kuitenkaan ei ole luotu sellaisia edellytyksiä, että sopimista voitaisiin kunnolla hoitaa työpaikoilla.
– Luottamusmiehet on jätetty
tavallaan oman onnensa nojaan.
Liitto on vielä pyrkinyt vähentämään
toimitsijavoimaa, joten avun saantikin on vaikeutunut.
Rauno Lehtisen mielestä yksi liittokokouksen tärkeimmistä asioista
on turvata, että Metalliliitto säilyy
itsenäisenä.
– Ylimääräisessä liittokokouksessa 2009 Metallin Vaikuttajat pelastivat liiton fuusiolta. Liiton itsenäisyyttä on varjeltava edelleen.
Mikäli liitto liitettäisiin johonkin
epämääräiseen liittoryppääseen,
niin se ei ainakaan metallityöntekijöiden asioiden parantamista auttaisi ja arvostusta nostaisi.
Lehtisen mukaan liittokokouksessa nousee näiden lisäksi esiin
monia tärkeitä asioita kuten esimerkiksi työsuhdeturva, joka Suomessa on todella heikko.
– Liitto ei tietysti voi tässä asiassa edetä yksin, mutta se voi vaikuttaa, että asiaan panostetaan voimakkaammin keskusjärjestötasolla.
[email protected]
TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 7
VARAPUHEENJOHTAJA
METALLIN HÄME/PIRKANMAAN
ALUETOIMIKUNNAN JÄSEN
SAK:N ALUEJÄRJESTÖN
HALLITUKSEN JÄSEN
PIRKKALAN KUNNANVALTUUTETTU
JA KUNNANHALLITUKSEN JÄSEN
Tarvitaanko
liittokokousta?
Tämän kysymyksen kuulee toisinaan ja syystä, miksi kokouspäätöksiä ei noudateta esimerkiksi palkankorotusten osalta päätökset edellyttivät senttimääräisiä korotuksia.
Saatiin taas kerran prosenttikorotukset, jotka edelleenkin kasvattavat tuloeroja, oikeutetusti todetaan.
Itse liittokokous käy asioiden
käsittelyä huomattavasti laajaalaisemmin eikä vain palkankorotusten muodosta. Päätökset tehdään ammattiosastojen esitysten
pohjalta käynnistyvän käsittelyn
pohjalta joihin liittotoimikunta antaa oman esityksensä kokoukselle.
Kokouksen työryhmät käsittelevät
näitä esityksiä ja huomioivat edustajien puheenvuorot, joista haetaan
yhteinen mietintö esitys liittokokouksen päätökseksi.
Kysymyksessä on valtava keskustelufoorumi, jossa edustajilla on
mahdollisuus esittää liiton tulevalle
toiminnalle linjauksia ja painopisteitä. Tämä edellyttää valittavilta edustajilta laajaan edunvalvonnan kokonaisuuteen ja yhteiskunnallisiin toimintoihin paneutumista vastuun
ottamista tehtävistä päätöksistä.
Kokous on kallis panostus ja
jonkin verran kritisoitu tarpeellisuudestaan. Kokous kuitenkin puoltaa
paikkaansa, joskin sisältöä voitaisiin hiukan uudelleen organisoida,
jolloin saataisiin yksi kokouspäivä
lyhyemmäksi ja näin kustannuksia
säästetyksi. Kokous sinällään on
demokratian vaikuttamisen huippu
korkeimpana päätöksentekoelimenä liitossamme.
Viime TES-ratkaisu vihdoinkin
osoittaa, että liiton jäsenistöstä löytyi puhtia kamppailla eduistaan.
Sopimusratkaisu oli monivaiheinen,
josta varmaankin käydään palautekeskustelua liittokokouksen salissa ja toivoisin tervettä kriittistä keskustelua, sillä tulevilla kierroksilla
tarvitaan entistä yhtenäisempää,
uskottavaa liittoa sopimustavoitteiden saavuttamiseksi.
Tulee muistaa, että tehdyn sopimuksen pohja oli raamisopimus
jonka rajauksien sisällä neuvoteltiin.
Se taas liittyy edellisen liittokokouksen päätöksiin, jossa tavoitteena oli tupo-ratkaisut. Eli tulevien
edustajakokous päättäjien on syytä olla tarkkana ja tietää mistä milloinkin päätetään liiton toimintaa
linjataan.
Liiton säännöt ovat taas kerran
esillä, sillä on ilmennyt selkeätä tarvetta päivittää ja ajanmukaistaa ne
joustavammaksi.
Joillakin tahoilla on nostettu esille, että politiikka pois ay-liikkeestä.
Se on mielestäni ajattelematonta
edunvalvontaa tuon vaatimuksen
esittäjiltä.
Seurataanpa vaikka keski- ja etelä-Euroopan ay-liikkeen toimintaa.
He ajavat yhdessä hyvin voimakkaasti poliittisia tavoitteita muun
muassa sosiaalipolitiikkaan liittyen.
Samaan aikaan kyseiset toverit sanovat katsokaa kuinka ranskalaiset,
espanjalaiset ja niin edelleen taistelevat, miksi ei Metalliliitto.
Meillä on aivan sama mahdollisuus, sillä liittokokous käy keskustelua sosiaalipolitiikasta, kansainvälisistä asioista, työehtosopimustoiminnasta, säännöistä, eläkepolitiikasta ja niin edelleen, tehden niistä päätöksiä tavoitteiksi.
Emme voi sulkea silmiä yhteiskunnallisista asioista päättämällä vain
työehdoista. Meidän tulee olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja tässä varsin oikeistolaisessa maassa,
kuten presidentinvaalitkin osoittivat.
Jos vasemmiston kannatuksen suunta on
edellä mainittu se
ei lupaa edunvalvonnalle hyvää,
jos ei ole yhteiskunnallista painoarvoa.
Hyvät toverit,
tuleva liittokokous on ratkaiseva
ajatellen Metalliliiton uskottavuutta.
Äänestäkää
Vaikuttajien
ehdokkaita.
PERTTI TURTIAINEN
LIITTOTOIMIKUNNAN JÄSEN
10 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA
METALLIN VAIKUTTAJAT
Pelkkä perälauta
ei riitä
Perälaudan lisäksi tarvitaan sivulaidat. Kävin helmikuussa ammattiosastomme veteraanijaoston kokouksessa kuuntelemassa veteraanien kuulumisia ja vaihtamassa ajatuksia tulevasta.
Mieleeni jäi hyvin erään veteraanin lause “ehkä meidän olisi pitänyt tapella aikoinaan vieläkin enemmän, että Metalli nykypäättäjillä olisi nyt enemmän mitä myydä”.
Tuo lause on mielestäni erittäin
kuvaava ja sopii viimeaikaiseen
työehtosopimus kulttuuriin, sillä
päällimmäiseksi niistä on painunut
mieleen ajatukset palkkamalttista
ja aikoinaan saavutettujen etujen
myymisestä.
On ollut aika ajoin jopa hieman
surullista todeta, että metallityöntekijöiden on ollut tyytyminen todella maltillisiin palkankorotuksiin.
Kaiken lisäksi palkkamaltin rinnalle
keskusteluihin on nostettu työurien pidentäminen ns. vanhuuseläke
ikää nostamalla.
Alkanut vuosi on osoittanut,
että ylettömällä palkkamaltilla ei säilytetä työpaikkoja. Nykylinjan mukaisilla palkkaratkaisuilla ei turvata
muuta kuin suursijoittajien osinko
taso ja johtajien optiokehitys. Ainoa
konkreettinen keino työpaikkojen
säilyttämiselle on parantaa irtisanomissuojaa.
Esimerkki tästä nähtiin Wärtsi-
län toiminnassa kun merikulkuneuvojen moottorivalmistus siirrettiin
Suomesta Italiaan. Italialaiset säilyttivät työpaikkansa koska Italiassa
työntekijöillä oli merkittävästi parempi irtisanomissuoja. Esimerkkejä on toki muitakin, mm. Nokia, jonka alkuvuoden massairtisanomiset
ovat herättäneet hämmennystä.
Yhtiön työpaikkaleikkuri on viuhunut melkoisesti, vaikka yhtiö on
ylivoimainen julkisen Tekes-tuen
saaja. Nokia on nostanut Tekes-tukea vuosina 1997–2009 yhteensä
160 miljoonaa euroa.
Metalli on tällä hetkellä vientiteollisuuden ykkönen. Viennin tekijöiden tekemistä tuotoista ja työntekijöiden maksamista veroista kerätyllä potilla kustannetaan koko sisämarkkina-alueen talous.
Nykyisessä palkkakehityksessä
Metalli on jäänyt jälkeen monien
muiden alojen palkkakehityksestä.
Tämä tilanne on pitkällä aikavälillä
kestämätön ja vaatii pikaista korjausliikettä.
Lyhyesti sanottuna, jos sisämarkkinoiden ja kuntasektorin palkat nousevat suuremmiksi kuin
vientiteollisuuden työntekijöiden,
lopputuloksena on konkurssi. Suomi elää viennistä ja raha yhteiskunnan pyörittämiseen tarvitaan ulkomaankaupasta.
Tästä syystä on mielestäni oi-
keutettua vaatia Metallista palkkajohtajaa, eikä sopeutujaa.
Metallityöväen Liitolla tulisikin
olla pidemmän aikavälin strategia,
millä pyrittäisiin selkeästi ja pitkäjänteisesti parantamaan työ- ja palkkaehtoja.
Tulisi laatia selkeät tavoitteet ja
päämäärät joiden takana koko jäsenistön olisi helppo seistä. Työ- ja
palkkaehtojen lisäksi strategian tulisi sisältää Metallin tavoitteet vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseksi ja harmaantalouden kitkemiseksi.
Kuusi tärkeää
sivulaitaa seuraavaksi
liittokokouskaudeksi:
Palkkajohtaja
Teknologiateollisuuden osuus
suomen viennistä on yli 60 % ja
Suomi elää viennistä. Viennintekijöiden työtä on arvostettava ja tämä
arvostus tulee näkyä palkassa
Ei tulevaisuuden matalapalkka-ala
Emme voi olla tulevaisuuden
matalapalkka-ala. Metallin minimipalkkaa on nostettava poistamalla
kolme alinta palkkaluokkaa.
Joukkokanneoikeus liitoille
Metallityöväen Liiton on vaikutettava lainsäätäjiin siten, että ammattiliitoille saadaan joukkokanne-
oikeus. Joukkokanneoikeus nykyisessä pätkätyökulttuurissa on välttämätön työntekijöiden edunvalvonnan turvaamiseksi.
Pitkän aikavälin strategia
Metalli Liitolla pitää olla selkeä
strategia jolla pyritään parantamaan
työ ja palkkaehtoja. Lisäksi neuvottelutavoitteet tulisi kertoa jäsenistölle selkeästi.
Sairaan lapsen hoidon ikäraja nostettava 12 ikävuoteen
Lapsen ollessa 12 vuotta tai alle,
on huoltajalla oltava oikeus saada
palkallista tilapäistä vapaata sairaan
lapsen hoitamiseksi.
Irtisanomissuojan parantaminen
Metalli työntekijän irtisanomissuoja on täysin riittämätön vastaamaan nykyajan työelämän epävarmuuteen.
ANTTI SALONEN
PUHEENJOHTAJA
TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN
AMMATTIOSASTO RY
Tuetaan työkykyä!
Eläkeikäkeskustelun myötä on ryhdytty kiinnittämään huomiota siihen, mikä vie työntekijöitä ennenaikaiselle eläkkeelle. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kun alentaa eniten juuri työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, joka tapahtuu noin 52-vuotiaana.
Kun mekaaninen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen onnistuttiin
torjumaan (juurihan se oli muutettu 63–68 ikävuoteen), asiaa mietittiin kahdessa suuressa työryhmässä. Toinen mietti mitä muutoksia
mahdollisesti itse eläkejärjestelmään pitäisi tehdä ja toinen sitä,
mitä työelämässä voitaisiin tehdä,
jotta siellä viivyttäisiin pitempään.
Työryhmillä oli vielä jatkotyöryhmiä, ja nyt on päästy suunnitelmista seuraavalle eli toteuttamisen asteelle. Lainsäädäntöä muuttamalla
aiotaan laittaa työpaikat todella tukemaan työntekijöiden työkykyä.
Viime vuoden alussa tuli voimaan ensimmäinen muutos. Työpaikalla pitäisi olla työkyvyn varhaisen tukemisen malli. Tarkoituksena on, että työpaikalla yhteistoiminnassa sovitaan niistä toimenpiteistä ja käytännöistä, joilla jo
varhaisessa vaiheessa voidaan parhaiten tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä.
Vastuu on siis työpaikalla. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana,
ja se yritetään näin myös kytkeä
paremmin osaksi työpaikan arkea.
Työterveyshuollon pitäisi olla
asiantuntijana mukana myös niissä yrityksissä, joissa sairaanhoito
ei kuulu työterveyshuoltoon. Eli
ennaltaehkäistään työstä aiheutuvia sairauksia, onnettomuuksia, ta-
paturmia ja pidetään mielen vireyttä ja hyvää työilmapiiriä yllä.
Ilman varhaisen tukemisen mallia ei työnantaja saa ennaltaehkäisevästä työterveyshuollon kuluista
entistä määrää takaisin KELAlta,
vaan korvaus jää 50 prosenttiin.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä:
puhutaan varhaisesta tuesta, varhaisesta puuttumisesta, varhaisesta välittämisestä tai ihan vain työkyvyn tukemisesta.
Lisäksi hallitus on esittänyt, että
heinäkuun 2012 alusta pitkittyneisiin työkyvyttömyyksiin puututaan
niin sanotun 90 päivän säännön
avulla: sairastuneelle maksettaisiin
90 päivän jälkeen sairauspäivärahaa
vasta, kun KELA on saanut työterveyshuollon lausunnon työkyvystä. Sairauspäivärahan maksaminen
ei kuitenkaan keskeydy, jos lausun-
non puuttuminen ei johdu työntekijästä itsestään.
Myös työnantajien on ilmoitettava aikaisemmin ja kattavammin
työterveyshuoltoon sairauspoissaoloista ja haettava itselleen Kelan
päivärahaakin ennen tuota 90 päivän täyttymistä. Tämä helpottaa
työterveyshuollon puuttumista työkyvyttömyyksiin. Työterveyshuolto
tuntee työpaikan työt ja niiden rasittavuuden, ja työhönpaluuta voidaan yhdessä suunnitella jo aikaisemmassa vaiheessa ja työterveyshuollon tuella.
Teknologiateollisuudessa on
käynnissä yhteinen hanke nimellä
Hyvä työ – pidempi työura. Siinä
kullakin projektissa mukana olevalla työpaikalla tutkitaan työkykyyn ja
työhyvinvointiin vaikuttavia asioita
nimenomaan sillä työpaikalla, ja
mietitään niille soveltuvia keinoja
toiminnan parantamiseen ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen.
Useimmiten asiat liittyvät työn järjestelyyn, työaikoihin, työn organisointiin ja johtamiseen. Metallin
luottamushenkilöt ovat tiukasti
työssä mukana. Toivottavasti hyvät
käytännöt ja ratkaisut leviävät alalla laajasti yrityksestä toiseen.
MARJUT LUMIJÄRVI
TYÖSUOJELUSIHTEERI
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY
METALLIN VAIKUTTAJAT
LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA •
11
Palkkakehitys
jäänyt hintojen
nousun jalkoihin
Olen vähän yli nelikymppinen kahden teini-ikäisen pojan isä Tampereelta. Työskentelen Katsa Oy:ssa
viimeistelijänä ja toimin myös henkilöstön pääluottamusmiehenä. Aiemmin toimin samassa yrityksessä
myös työsuojeluvaltuutettuna.
Harrastelen kuntoliikuntaa monessa muodossa kuten hiihtoa, salibandyä (tosin omilla taidoillani se
muistuttaa enemmän sählyä), lenkkeilyä ja salilla käyntiä. Myös raviharrastus on lähellä sydäntä.
Työssä viihtymiseen ja siellä jaksamiseen voi ainakin siten itse vaikuttaa, että pitää itsensä hyvässä
fyysisessä kunnossa. Ja esimerkiksi lenkkeily on mainio tapa tuulettaa aivoja ja purkaa ylimääräistä
stressiä, varsinkin näin vaalien alla.
Myös kaikenlainen harrastustoiminta pitää mielen virkeänä ja ajatukset vapaa-ajalla pois vaikkapa nyt
sieltä työmaalta…
Perusmottonani voisikin pitää
sitä ajatusta, että kun menee hyvin
työn ulkopuolella niin menee hyvin
töissäkin.
Palkat nousevatkin näissä liittokokousvaaleissa varmaan isoksi
puheenaiheeksi. 2,3 % ja 1,9 % vuotuiset korotukset jäivätkin selvästi
niistä tavoitteista mitä neuvotteluille
asetettiin.
Palkkojen kehitys metallissa
onkin vuosien varrella jäänyt hintojen nousun jalkoihin. Muun muassa sähkön, ruuan ja yleensäkin asumisen kulut ovat nousseet huomattavasti palkkoja enemmän.
Kaukana ovat ne ajat kun metallimiestä pidettiin hyvin tienaavana
duunarina. Eli palkat on saatava tulevaisuudessa sille oikealle tasolle,
jolle ne kuuluvat! Metalli kuitenkin
on se teollisuuden ala, joka vientiä
pyörittää. Kotimaisen työn arvostusta pitää kohottaa.
Myös koulutukseen on satsattava. Ja tämä koskee niin työpaikoilla tapahtuvaan ammattitaitoa parantavaan koulutukseen kuin koko
alalle valmistavaan ammattikoulutukseen ammattiopistoissa.
Jotenkin positiivista viestiä
uraansa miettiville nuorille pitäisi
kiireesti saada. Tuntuu siltä, että
ennen lamaa ollut hienoinen nouseva kiinnostus metallialalle hiipui
laman iskettyä rajusti varsinkin Pirkanmaalle. Nyt tuo innostus pitää
saada takaisin.
Liiton ja oppilaitosten yhteistyöhön pitääkin satsata lisää. Isojen ikäluokkien eläköitymisen uhkaavasti lähentyessä on nuoria saatava lisää alalle.
Nuorissa on Metallin tulevaisuus!
KARI MÄKIPÄÄ
Paikallisen sopimisen
tie on kuljettu loppuun
Marko Svärd on tamperelaisen
Metso Mineralsin pääluottamusmies. Metso Mineralsin Tampereen
toimipisteen juuret ovat syvällä metalliteollisuuden historiassa. Yhtiö
aloitti toimintansa Lokomo-nimisenä vuonna 1915. Lähes sadan vuoden aikana se on kehittynyt höyryvetureiden valmistajasta murskauksen huippuosaajaksi. Työpaikalla
on nykyisin noin 450 työntekijää.
Svärdillä puolestaan on kohtalaisen pitkä kokemus Metso Mineralsin
luottamustehtävien hoidosta. Hän on
ollut luottamusmiehen tehtävissä
koko 2000-luvun ja vuodesta 2009 lähtien pääluottamusmiehenä.
Metalliliitolle Marko Svärd ei
anna kovin hyvää arvosanaa sopimusasioiden hoitamisesta.
– Minusta tuntuu, että liitto vetelee vähän liian suuria linjoja. Nyt
olisi tärkeintä palata takaisin siihen
perusedunvalvontaan.
Näillä suurilla linjoilla Svärd tarkoittaa sitä, että liitossa näköjään
kannetaan suurta huolta siitä, miten työnantajat pärjäävät.
– Työpaikkojen säilymisen varjolla ollaan valmiit tyytymään heikkotasoisiin ratkaisuihin. Kyllä työnantajilla on omat järjestönsä, jotka
huolehtivat heidän eduistaan. Liiton tehtävänä on huolehtia jäsentensä eduista.
Metalliliiton harrastama paikallisen sopimisen lisääminen palkkaratkaisuissa on Marko Svärdin mielestä nyt kuljettu loppuun. Tilanne
on johtanut siihen, että työnantajat
ovat käyttäneet paikallista erää palkitakseen mieleisiään työntekijöitä.
– Aiemmin nämä palkitsemiset
tulivat ylimääräisinä korotuksina,
nyt niihin käytetään sopimuksen
paikallisia eriä.
Hän on sitä mieltä, että liiton tulee sopia selkeästi palkankorotuksista. Työpaikalla voidaan sitten neuvotella joistakin muista asioista.
– Se on liiton tehtävä, sitä varten toimitsijoille palkka maksetaan.
He eivät tee kunnolla hommiaan, jos
sopimusratkaisut sysätään keskeneräisinä työpaikoille.
Marko Svärd on paikallisen sopimisen kohdalla erityisesti huolissaan niistä työpaikoista, joissa
edunvalvonta ei ole kunnossa.
– Kyllä isoilla työpaikoilla aina jotenkin pärjätään, mutta pienet työpaikat ovat tässä tilanteessa jääneet
tulliajolle ja työnantajien armoille.
Tosin nykyisessä ratkaisussa oli onneksi se niin sanottu perälauta.
Näihin asioihin Marko Svärd haluaa muutosta liittokokouksessa.
Hän haluaa sellaista asennemuutosta, että liitto todella ottaa vahvan metallityöntekijöiden etujärjestön roolin ja huolehtii jatkossa, että
palkkataso paranee ja työehdot kokonaisuudessaan alalla kohenevat.
[email protected]
12 • LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 • PIRKANMAA
METALLIN VAIKUTTAJAT
Työsuojeluasioihin
panostettava enemmän
Timo Lager työskentelee Sandvikin
Tampereen tehtaalla. Hänellä on pitkä kokemus työsuojelutehtävistä.
Hän toimi neljä vuotta päätoimisena valtuutettuna. Nyt hän on varatyösuojeluvaltuutettuna.
Hän on todennut, että kaikissa
nykyaikaisissa metallialan yrityksissä työsuojelu on noussut entistä
vahvemmin esiin. Sen merkitys yrityksen toiminnalla ja työntekijöiden
hyvinvoinnille tunnustetaan laajasti. Kuitenkin Timo Lagerista tuntuu,
että sopimuspolitiikassa työsuojeluasiat ovat edelleen sivuseikkoja.
– Esimerkiksi valtuutetun ajan-
käyttö ja palkkaus ovat huonommat
kuin pääluottamusmiehellä ja varavaltuutetuilla ei ole minkäänlaista irtisanomisturvaa.
Lagerin mielestä sopimuksessa
pitäisi työsuojeluvaltuutettuja koskea aivan samanlaiset määräykset
kuin luottamusmiehiäkin. Näin parannettaisiin työsuojeluasioiden
hoitoa työpaikoilla.
– En tiedä mistä johtuu, että työsuojelu on jäänyt sopimuksia solmittaessa vähemmälle huomiolle,
hän pohtii.
– Se voi johtua siitä, että päätäntäelimissä on niin paljon pää-
luottamusmiehiä, jotka eivät ehkä
aina näe tämän asian merkitystä.
Timo Lager toivookin, että seuraavassa liittokokouksessa asetetaan sellaiset tavoitteet, joilla tähän
asiaan saadaan muutos.
Toinen asia mihin Timo Lagerin
mielestä tarvitaan korjausta, on
metallityön arvostus.
– Tämä on keskeinen vientiteollisuuden ala, jonka arvostuksen pitäisi alkaa jo oppilaitoksista. Ja tietysti arvostuksen tulee näkyä myös
palkkauksessa.
[email protected]
Sovitaanko
vai sanellaanko
paikallisesti?
Työantajaliitto ajaa voimakkaasti
paikallisen sopimisen lisäämistä.
Varsinkin työaikaan ja palkkaukseen
liittyvät asiat tulisi heidän mielestään hoitaa työpaikkakohtaisesti.
Samalla kuitenkin työpaikat pienenevät ja erikoistuvat. Näillä pienillä
työpaikoilla ei ole henkilöstöllä
usein edustajaa eli luottamusmiestä. Kuka sitten sopii paikallisesti?
Jos kuitenkin luottamushenkilö on
valittu, niin onko hänellä riittävä
määrä tietotaitoa? Usein pienemmillä työpaikoilla mahdollisuus päästä koulutukseen on heikko ja luottamusmiesaikaakaan ei ole käytettävissä asioihin perehtymiseen. Miten näillä eväillä sitten sovitaan toisten ihmisten palkoista ja muista tärkeistä työehdoista?
Paikallista sopimista on aina,
työehtojen ja lakien antamissa puitteissa tehdään jatkuvasti pieniä sopimuksia. Mutta silloin kun tehdään
isoja päätöksiä, niin vähimmäisvaatimus sopimisille tulisi
olla asiaan riittävä perehtyminen.
Sopimuksen edellytyksenä tulisi olla
riittävä koulutus.
Viime syksyisessä raamisopimuksessa olleet koulutuspäivät
ovat aiheuttaneet närää työnantajaleirissä, vaikka sitten mainostetaankin että koulutettu ja osaava
työvoima on metallialan etu. Kun
sitten asiaa yritetään viedä oikean
tekemisen tasolle, niin ei tahtoa löydykään. Työnantajaliitto puhuu toista ja toimii toisin. Taas kerran.
Monella meistä on joku käsitys
oppijana ja voin sanoa että suurimmalla osaa se on väärä. Moni meistä kuvittelee, ettei opi tai osaa millään jotain asiaa. Kouluaikana joku
näin todennut ja aikaa myöten sitä
on asiaan itsekin alkanut uskomaan. Suurimmassa osaa tällaisista tilanteiden syntymisessä on syynä opettajan laiskuus tai väärät
metodit tai sitten vain oma sen ai-
kainen motivaation puute. Kun sitten tämän itsestään väärän käsityksen yli pääsee, niin saattaa huomata että sitä onkin aika hyvä oppimaan uutta. Kannattaa hyödyntää
nykyisiä koulutusmahdollisuuksia.
Nykyinen maailma vaatii jatkuvaa oppimista meidän metalliduunarienkin arjessa. Niin erilaisissa
luottamustoimissa, kuin siinä leipätyössäkin. Kuitenkaan työnantajat
eivät tätä halua vielä täysin sisäistää, he eivät oikein vielä ymmärrä
miten paljon tuottaa panostukset
osaamispääomaan, täten tarvitaan
erilaisia sääntöjä ja määräyksiä ja
velvollisuus kouluttaa tulisi olla
yksi. Metallin tulee voimakkaasti
ajaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien parantamista, työssään, että sitten niihin liittyvissä
luottamustoimissa.
Ei työnantajatkaan voi kuvitella
saavansa maailmaa valmiina, ammattityövoimaa ilman omaa panosta. Yrityksen tehtävä on kouluttaa
osaajansa.
MIKKO VIROLAINEN